RAUMAN PILOTIN LOPPURAPORTTI. Länsi 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

Transkriptio

1 RAUMAN PILOTIN LOPPURAPORTTI Länsi 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tuula Salo-Levonen

2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. PILOTIN TAVOITTEET Päihde- ja mielenterveyssuunnitelman päivittäminen Ehkäisevän työn konkretisoiminen Ryhmämuotoisten toimintojen kehittäminen Asiakkaiden osallisuuden kehittäminen 3 3. PILOTIN TOTEUTTAMINEN Organisointi Kuvaus toiminnasta Koulutus Verkostoituminen, viestintä KEHITTÄMISTYÖN TULOKSET JA NIIDEN ARVIOINTI KEHITTÄMISTYÖHÖN LIITTYVÄÄ POHDINTAA 15

3 1 1. JOHDANTO Rauman pilotin loppuraportti kuvaa jatko- ja juurruttamishankkeen aikana tehtyjä toimenpiteitä peruspalveluiden päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen tueksi ajalla Jatko- ja juurruttamishankkeen lähtökohtana ja luontevana jatkumona oli Länsi 2012 Länsi- Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishankkeen aikana aloitettu ja toteutettu työ. Länsi hankkeen taustalla vaikutti huoli kasvavista päihde- ja mielenterveysongelmista. Tavoitteena oli syventää jo aloitettuja ehkäisevän työn toimintamalleja ja juurruttaa ennaltaehkäisevää työtä eri tehtäväalueille mahdollisimman laajalle. Länsi hanke koettiin onnistuneena ja tavoitteet saavutettiin. Länsi hankkeen tuloksena on alkoholin riskikulutukseen puuttumisen malli (alkoholinkäytön arviointi, lyhytneuvonta ja hoitoonohjaus) sosiaalipalvelujen aikuis- ja perhetyön alueelle. Hankkeen tuella organisoitiin myös päihde- ja mielenterveyskuntoutujille Mahdollisuuksia muutokseen avokuntoutuskurssi kuntouttavana työtoimintana, joka sopii toteutettavaksi jatkossakin. Hankkeen aikana järjestettiin useita päihde- ja mielenterveystyöhön liittyviä koulutuksia sosiaali- ja terveysviraston henkilökunnalle, järjestöjen edustajille sekä muille yhteistyökumppaneille, jonka tuloksena nähdään osaamispääoman kasvua. Hankkeen ympärille koottu ohjausryhmä ja pienempi hanketyön tukiryhmä olivat omiaan edistämään alueellisen moniammatillisen yhteistyön kehittymistä ja sosiaali- ja terveysviraston yhdistymisen jälkeistä vuoropuhelua sekä yhteisen toimintakulttuurin luomista. Länsi hanke jatkoi siitä, mihin edellisellä kaudella jäätiin. Tärkeäksi koettua ehkäisevän työn konkretisoimista jatkettiin. Päihde- ja mielenterveyssuunnitelman päivittäminen nostettiin ykköstavoitteeksi ja asiakkaiden osallisuuden lisäämiseen ja kehittämiseen panostettiin uudella tavalla. Ryhmämuotoisten toimintojen kehittäminen oli myös yksi päätavoitteista. Ensimmäinen yritys oli masentuneiden pienten lasten äitien vertaistukiryhmä. Se ei toteutunut. Osallisuusteeman puitteissa tapahtui kuitenkin ryhmäytymistä. Palvelujen käyttäjät pääsivät suunnittelemaan yhteistä koulutuspäivää ammattilaisille ja kuntoutujille. Päihde- ja mielenterveyssuunnitelman päivittäminen on parhaillaan menossa ja se tulee paljon muuttuneena valmistumaan vuoden loppuun mennessä. Suunnitelman päivittämisprosessi on yhdistänyt toimijoita keskustelemaan alueen asioista. Suunnitelman on tarkoitus tuottaa päätöksiä, joiden kautta päihde- ja mielenterveyspalvelut saadaan vastaamaan nykytarpeita.

4 2 2. PILOTIN TAVOITTEET Rauman pilotissa jatko- ja juurruttamishankkeen päätavoitteiksi asetettiin 1) päihde- ja mielenterveysstrategian päivittäminen, 2) ehkäisevän työn konkretisoiminen, 3) ryhmämuotoisten toimintojen kehittäminen sekä 4) asiakkaiden osallisuuden kehittäminen. 2.1 Päihde- ja mielenterveysstrategian päivittäminen Raumalla on vahvistettu päihde- ja mielenterveyssuunnitelma v ja se on ollut voimassa vuoteen Suunnitelman toteuttamisen seurantaryhmää ei ole nimetty. Suunnitelma ohjaa päihde- ja mielenterveystyön suuntaa ja painopisteitä, joten sen ajan tasalle saattaminen on tärkeää. Jatkohankkeen aikana on aloitettu suunnitelman päivittäminen erikseen sekä aikuisten että lasten ja nuorten osalta. Nämä osiot liitetään yhteen yhdeksi kokonaissuunnitelmaksi. Suunnitelman tultua hyväksytyksi sovitaan myös sen seuranta. 2.2 Ehkäisevän työn konkretisoiminen Tavoite on syventää ja juurruttaa aloitettuja varhaisen puuttumisen toimintamalleja. Audit:in ja mini-intervention käyttämiseen koulutetaan edelleen henkilökuntaa pienryhmätyöskentelyn avulla. Pienryhmissä tapahtuvassa koulutuksessa ja harjoittelussa voidaan käyttää omaa henkilökuntaa. Toimintamallin käyttöä tulisi laajentaa sosiaali- ja terveysviraston eri tulosalueille, erityisesti vanhuspalveluihin. Perheessä alkoholin runsas käyttö vaikuttaa lasten ja nuorten asenteisiin ja altistaa alkoholin käyttöön, siksi ylisukupolvisen siirtymisen ehkäiseminen on tärkeää. Ylisukupolviseen siirtymiseen voidaan vaikuttaa varhaisvaiheen puuttumisella, esimerkiksi neuvoloiden ja lastensuojelun toimintaan kuuluu aina vanhempien päihteiden käytön kartoitus.

5 3 2.2 Ryhmämuotoisten toimintojen kehittäminen Eri toimijoiden asiakkaiden ryhmätoiminnan tarpeet kartoitetaan. Tarpeenmukaisia ryhmätoimintoja lisätään ja niiden toiminnan sisältöä kehitetään. Verkostotyötä ryhmien kehittämisessä lisätään eri toimijoiden kesken. Rauman työvoiman palvelukeskus ja järjestöt toimivat edelleen aktiivisesti ryhmämuotoisten toimintojen tuottajina. 2.4 Asiakkaiden osallisuuden kehittäminen ja lisääminen Asiakasnäkökulman huomioiminen ja asiakaspalautteen kerääminen kuuluu osaksi Rauman sosiaali- ja terveysviraston laatutyöhanketta.

6 4 3. PILOTIN TOTEUTTAMINEN Rauman pilotin jatko- ja juurruttamishanke käynnistyi saumattomasti Länsi kehittämishankkeen loputtua. 3.1 Organisointi Länsi hanketta lähdettiin viemään eteenpäin samalla kokoonpanolla kuin edeltävää hanketta. Sosiaalipalveluiden johtaja Leena Kivimäki jatkoi vastuuhenkilönä. Yhteyshenkilönä ja hanketyöntekijänä toimi edelleen Tuula Salo-Levonen. Hanketyön tukiryhmään heidän lisäkseen kuului avoterveydenhuollon ylihoitaja Anne Vertainen-Hiironen, aikuis- ja perhetyön päällikkö Saila Hohtari sekä päihdeklinikan osastonhoitaja Kirsi Kauliomäki. Hanketyöryhmä kokoontui Länsi hankkeen toimintakaudella yhteensä viisi kertaa. Alussa tarkennettiin, että hanketyöntekijä osallistuu pilottien yhteisiin kehittämispäiviin ja raportoi päivien sisällöstä tukiryhmälle. Hanketyöryhmästä osallistuttiin muuten harkiten ja resurssien puitteissa kehittämispäiviin. Ohjausryhmän kokoonpanossa tapahtui muutoksia työyksiköissä tapahtuvien henkilövaihdosten seurauksena. Ohjausryhmän puheenjohtaja vaihtui sosiaali- ja terveysjohtajan jäätyä eläkkeelle. Katulähetyksen ja kriisikeskuksen uudet toiminnanjohtajat kutsuttiin myös mukaan ohjausryhmään. Rauman kaupunki, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja, Mari Siitari-Mattila (ohjausryhmän puheenjohtaja) Rauman seudun Katulähetyksen toiminnanjohtaja, Janne Rantala Rauman kriisikeskus Ankkuripaikan toiminnanjohtaja, Tuija Eskelinen Rauman Winnova, opiskelijapalvelupäällikkö, Fia Heino Rauman päihdeklinikan osastonhoitaja, Kirsi Kauliomäki Rauman kaupunki, sosiaalipalveluiden johtaja, Leena Kivimäki Länsi hankkeen hankejohtaja, Alpo Komminaho Rauman kaupunki, aikuis- ja perhetyön päällikkö, Saila Hohtari

7 Rauman kaupunki, psykiatri, Mika Mattila 5 Rauman sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen, Mirja Ylijoki Rauman Mielenterveysyhdistyksen (Friski Tuult ry) toiminnanjohtaja, Päivi Lavonius Satshp, aikuispsykiatrian laitoshoidon vastuualue, ylilääkäri, Niko Seppälä Rauman seurakunta, diakoniasihteeri, Reijo Siivonen Rauman kaupunki, avoterveydenhuollon ylihoitaja, Anne Vertainen-Hiironen Rauman sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen, Sirpa Viitanen 3.2 Kuvaus toiminnasta Länsi hanke noudatti samaa taustaideologiaa kuin Länsi hanke. Päihde- ja mielenterveystyön painopistettä siirretään ennaltaehkäisevään suuntaan ja siinä työsarkaa riittää vielä hankkeen jälkeenkin. Varhainen puuttuminen kuuluu kaikille peruspalveluissa työskenteleville. Asia ei ole kuitenkaan käytännössä näin yksinkertainen, vaan kohtaa toistuvasti erilaista vastarintaa ja asenteellista negatiivistakin suhtautumista. Hanketyöntekijän rooli Länsi hankekauden alkuvaiheessa painottui asiakastyöskentelyyn, sosiaalitoimiston päihdetyöntekijä -malliin ja kopparitoimintaan. Vähitellen asiakastyöskentelyä vähennettiin ja resurssia suunnattiin varsinaiseen kehittämistyöhön. Näin ollen alkoholinkäytön riskikulutukseen puuttumisen malli sosiaalipalveluissa ja etenkin aikuisja perhetyössä alkoi hahmottua. Mallin juurruttaminen vaati kuitenkin vielä jatkoa ja toimintaa haluttiin laajentaa koskemaan yhä useampaa sosiaali- ja terveysviraston tulosaluetta. Länsi hanke tähtäsi mm. juuri tähän. Hanketyöntekijän perehdyttyä varhaiseen puuttumiseen, hänen osaamisensa oli käytössä tiedon jakajana ja sisäisenä kouluttajana. Terveydenhoitajille (äitiys- ja lastenneuvola sekä kouluterveydenhuolto) järjestettiin oma koulutustilaisuus varhaisesta puuttumisesta ja riskikulutuksen tunnistamisesta sekä mini-interventiosta. Samansisältöiset koulutukset toteutettiin myös Rauman seudun päivystyksen hoitohenkilökunnalle sekä lääkärien ja hoitajien vastaanoton hoitohenkilökunnalle. Rauman aluesairaalan tulosalueelle tarjottiin myös koulutusta. Kaikki osastonhoitajat saivat ensin infopaketin aiheesta. Infon tarkoituksena oli motivoida osastonhoitajia pohtimaan, voisiko varhaisen puuttumisen mallia toteuttaa omassa yksikössä. Lopulta ainoastaan päiväkirurgian osaston hoitotyöntekijöiden koulutus toteutui.

8 6 Sisätautiosaston henkilöstölle oli suunniteltu koulutus, mutta se jouduttiin peruuttamaan ja uutta aikaa ei saatu enää sovittua. Suun terveydenhuollosta ei otettu yhteyttä pyynnöstä huolimatta koulutukseen liittyen. Vanhuspalveluiden osalta ikääntyvien päihdehäiriöiden varhaiseen tunnistamiseen liittyvä työ on raporttia kirjoittaessa vielä kesken. Rauman perhetukikeskuksen henkilökunnalle räätälöitiin koulutus yhteistyössä Keski- Satakunnan ja Pyhäjärviseudun pilotin hanketyöntekijä Virpi Valiolan kanssa. Koulutuksessa otettiin huomioon nuorten päihteidenkäytön kartoittaminen ja puuttuminen Adsumen (nuorten päihdemittari) avulla. Samalla korostettiin myös vanhempien päihdekartoitusta ja varhaista puuttumista Audit-testiä apuna käyttäen. Virpin koulutusosuutena olivat Adsume ja Tuulan Audit ja lyhytneuvonta. Päihde- ja mielenterveyssuunnitelman aikuisten osuuden päivittämistyöryhmän kokoonpanosta käytiin keskustelua Länsi hankkeen viimeisessä ohjausryhmän kokouksessa. Päihde- ja mielenterveyssuunnitelman päivittäminen oli tarkoitus alkaa mahdollisimman nopeasti Länsi 2013 hankkeen alkaessa. Sosiaali- ja terveysjohtaja nimesi kokouksessa henkilön tai tahon, josta edustaja pyydettiin mukaan. Työryhmään valikoituivat seuraavat henkilöt: Mari Siitari-Mattila, avoterveydenhuollon ylilääkäri Leena Kivimäki, sosiaalipalvelujen johtaja (puheenjohtaja) Päivi Kovanen, palvelupäällikkö (vanhuspalvelut) Sini Kesti, psykiatrian ylilääkäri Mervi Tamminen, psykiatrinen sairaanhoitaja Saila Hohtari, aikuis- ja perhetyön päällikkö Johanna Ylikoski, lastensuojelun päällikkö Kirsi Kauliomäki, päihdeklinikan osastonhoitaja Tuula Salo-Levonen, hanketyöntekijä Minna Rautiainen, johtava diakoniatyöntekijä Janne Rantala, Rauman seudun Katulähetyksen toiminnanjohtaja Tuija Eskelinen, Kriisikeskus Ankkuripaikan toiminnanjohtaja Päivi Lavonius, mielenterveysyhdistyksen (Friski Tuult ry) toiminnanjohtaja Teija Saine, kuntouttavan päihdetyön esimies (sihteeri)

9 7 Työryhmään haluttiin vahvistusta ja aloituskokoukseen kutsuttiin kehittämispäällikkö Esa Nordling (THL). Työryhmä sai konkreettista ohjeistusta siitä, miten lähteä päivitystyössä liikkeelle. Tarkastelun kohteena oli edeltävä suunnitelma, joka pääpiirteissään oli hyvä, puutteena toimeenpanosuunnitelman ja seurannan järjestäminen. Aloituskokouksessa heräsi ajatus päihde- ja mielenterveyssuunnitelman esille tuomisesta laajemmin ja seminaarin järjestämisestä päihde- ja mielenterveyspalvelujen parissa työskenteleville. Seminaarin aiheeksi hahmottuivat Mieli suunnitelman pohjalta päihde- ja mielenterveystyön kehittämissuunnat ja valtakunnalliset linjaukset. Esa Nordling lupautui puhumaan aiheesta. Päivittämistyöryhmässä lähdettiin etenemään siten, että kokoontumiset sovittiin järjestettäväksi eri toimipisteisiin tavoitteena tutustua näin samalla eri työyksiköihin nykytilan kuvauksen tarkentamiseksi. Työryhmän kokousaikataulu laadittiin pitkälle syksyyn, hankkeen päättymiseen asti. Yhteensä kokoontumisia sovittiin seitsemän. Työskentelyn alkaessa ei ollut varmuutta siitä, päivittyykö päihde- ja mielenterveyssuunnitelma hankkeen aikana. Yhtä mieltä oltiin siitä, että työskentelyä jatketaan niin pitkään, kun tarvetta on. Työryhmän työskentelyn isossa roolissa on ollut SWOTanalyysi, jonka avulla kuvattiin päihde- ja mielenterveyspalveluiden vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet. Aiheesta käytiin runsasta keskustelua ja taulukkoa täydennettiin vielä seuraavalla kokouskerralla. Analyysi toimi uusien tavoitteiden määrittelyn pohjalla. Tavoitteiden määrittelyssä päädyttiin lisäksi työryhmän sisällä käytävään innovatiiviseen pohdintaan ja keskusteluun. Vanhan suunnitelman tavoitteita ei enää lähdetty työstämään vaan uudet luotiin blankkopaperille tavoitetilan mukaisina. Länsi hankekaudella asiakkaiden osallisuutta haluttiin parantaa kokemusasiantuntijuutta korostamalla. Ideana oli kuntoutujien suunnittelemana järjestää yhteinen koulutuspäivä kuntoutujille ja ammattilaisille. Suunnitteluun ja toteutukseen saatiin vetoapua asumispalvelusäätiö ASPA:n TANDEM-projektilta, jonka tavoitteina ovat uudella tavalla ajatellut palvelukokonaisuudet, jotka perustuvat mielenterveyskuntoutujien kokemuksiin. Kuntoutujien omaa osallisuutta ja asiantuntijuutta mielenterveyspalveluiden kehittäjänä vahvistetaan. Raumalla oli käynnistetty Länsi hankkeen ohjausryhmän aloitteesta Katulähetyksen toimintana Vaikuta-ryhmä. Ryhmä kokoontui ja kokoontuu edelleen kuukausittain tavoitteena vaikuttaa kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ryhmän kokouksessa käsiteltävät asiat ja

10 8 palautteet kirjataan muistioon, joka lähetetään sosiaalipalvelujen johtajalle ja avoterveydenhuollon ylihoitajalle. Kokemusasiantuntijuus -toiminnan suunnittelu lähti liikkeelle tapaamalla Tandem-projektin työntekijöitä. Yhteistyöhön valjastettiin myös heti alkumetreillä Rauman seudun Katulähetys ja mielenterveysyhdistys Friski Tuult. Tarkoituksena oli yhteistyössä järjestää valmennusiltapäiviä, jotka tähtäsivät yhteisen koulutuspäivän toteuttamiseen. Kokemusasiantuntijuus valmennusryhmän (nimettiin laajennettu Vaikuta) perustana oli Vaikuta-ryhmä. Lisäksi kuntoutujia etsittiin mukaan tiedotteen avulla, joka oli esillä sosiaali- ja terveydenhuollon eri yksiköissä. Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien saaminen mukaan tämän tyyppiseen toimintaan oli haastavaa, eikä halukkaita ilmaantunut tiedottamisesta huolimatta. Ensimmäiseen tapaamiseen saapui kaikesta huolimatta 24 henkilöä, joista neljä oli työntekijöitä ja yksi opiskelija. Suuren osallistujamäärän selitti kuntouttavan työtoiminnan ryhmässä mukana olevat, jotka olivat ohjattu kuunteluoppilaiksi paikalle, osalla ei ollut jatkossa aikomustakaan jatkaa laajennetun Vaikuta-ryhmän toiminnassa. Ensimmäiseen tapaamiseen oli kutsuttu kokemusasiantuntija Muotialan asuin- ja toimintakeskuksesta kertomaan yleistä asiaa kokemusasiantuntijatoiminnasta. Lisäksi pohdittiin ryhmätöinä aiheita: Mitä kokemusasiantuntijuus vaatii ja mitä se antaa? Tandem-projektityöntekijä Jaana Kaasinen esitteli myös Tulevaisuusseinän, jonka avulla oli mahdollista kerätä kehittämisideoita erilaisista palveluista, jotka vaikuttavat mielen hyvinvointiin. Seinään ripustettavassa lokerikossa oli kommentoitavana seuraavat osa-alueet: vapaa-aika, asumisyksikkö, matalan kynnyksen paikat, tukea asumiseen ja arjen hallinta, apua akuuttiin tilanteeseen, järjestöt, yhdistykset ja seurakunnat, mielenterveys- ja päihdehoito, työ ja opiskelu, neuvoa ja tukea taloudelliseen tilanteeseen ja muu. Tulevaisuusseinät vietiin mielenterveys- ja päihdepalveluyksiköihin kuukauden ajaksi ja niistä saatua palautetta käsiteltiin mm. seuraavassa laajennetun Vaikuta-ryhmän tapaamisessa. Tulevaisuusseinän hoitajaksi lupautui yksi kuntoutuja. Hänen tehtävänään oli kiertää yksiköt ja tarkistaa seinien kunto kerran viikossa. Tehtävästä kuntoutujalle maksettiin palkkaa Tandem-projektista. Seuraavat kaksi valmennusiltapäivää tähtäsivät koulutuspäivän suunnitteluun. Koulutuspäivän nimeksi päädyttiin antamaan Osallisuus avaimena uudet mahdollisuudet mielenterveys- ja päihdetyössä. Kuntoutujien kanssa pohdittiin mm. keitä halutaan tilaisuuteen puhujiksi ja

11 9 ryhmätöiden aiheet sekä niiden toteutus. Hanketyöntekijät hoitivat käytännön järjestelyt, kuten koulutusesitteen muokkauksen ja sen jakelun, puhujien buukkauksen, tilavarauksen, lounas ja kahvitarjoilut yms. Itse koulutuspäivä oli onnistunut ja keräsi mukavasti yhteen palvelujen käyttäjiä ja ammattilaisia. Koulutuspäivän jälkeen järjestettiin vielä yhteistapaaminen kiitokseksi (päiväretki Kuuskajaskarin saarelle) koulutusta suunnitelleiden kuntoutujien kanssa. Länsi hankkeen aikana osallistuttiin muuna toimintana myös erilaisiin teematilaisuuksiin. Ehkäisevän päihdetyön ( Ala onnelliseksi ) viikolla hanketyöntekijä järjesti yhteistyössä nuorten neuvontapisteen Kuulkast Ny nuorisotyöntekijän kanssa kaksi päihdevalistustapahtumaa kirjastoon. Toinen tapahtuma tavoitti kahdeksasluokkalaisia oppilaita ja toinen nuorten työpajan nuoria. Ehkäisevän päihdetyön viikko näkyi myös sosiaalitoimistossa, jonka aulassa oli viikon teemajuliste esillä ja päihdevalistusmateriaalia korostetusti esillä. Hanketyöntekijä osallistui myös Pentti-Armaanpäivän tempaukseen Tupakatta elät pidempään. Sosiaalitoimiston aulassa oli mahdollista vastata tupakointia koskevaan kyselyyn ja saada halutessa lopettamisen tueksi kirjallista materiaalia ja myös keskustella aiheesta. 3.3 Koulutukset Länsi hankkeen aikana järjestettiin 11 eri koulutustilaisuutta. Koulutukset kattoivat laajasti päihde- ja mielenterveystyötä ja niiden suunnittelussa oli huomioitu sosiaali- ja terveysviraston henkilöstön toiveita ja tarpeita. Jatkohankkeen alkaessa koettiin, että aiheeseen liittyvät koulutukset (on ollut riittävästi) ovat saavuttaneet lakipisteensä. Päätettiin panostaa kokemusasiantuntijuutta käsittelevään koulutukseen, jonne ammattilaisten lisäksi tervetulleita olisivat myös kuntoutujat. Uutta tässä oli myös se, että kuntoutujat haluttiin mukaan koulutuspäivän suunnitteluun. Rauman pilotin järjestämät koulutukset jatko- ja juurruttamishankkeen aikana: Mitä kuuluu lapsille ja nuorille poliisin näkökulmasta koulutus (päiväluento ammattilaisille ja iltaluento koululaisten vanhemmille)

12 10 Rikoskomissaario Juha Joutsenlahti (yhteistyössä kasvatus ja opetustoimen sekä nuorisotoimen kanssa) Rauman päihde- ja mielenterveyssuunnitelma seminaari (osallistujia 51) Sosiaalipalvelujen johtaja Leena Kivimäen avauspuheenvuoro Päihde- ja mielenterveystyön kehittämissuunnat ja valtakunnalliset terveiset: kehittämispäällikkö (THL) Esa Nordling Kommenttipuheenvuorot: Rauman seudun Katulähetys, Minna Wahlman Rauman mielenterveyskeskus, psykiatrian ylilääkäri, Sini Kesti Rauman Kriisikeskus Ankkuripaikka, toiminnanjohtaja Tuija Eskelinen Rauman päihdeklinikka, osastonhoitaja Kirsi Kauliomäki Osallisuus avaimena uudet mahdollisuudet mielenterveys- ja päihdetyössä (osallistujia 44) Seminaarin avaus: sosiaalipalvelujen johtaja Leena Kivimäki Länsi hankkeen ja Tandem-projektin esittäytyminen: sosiaaliohjaaja Tuula Salo-Levonen ja projektityöntekijä Jaana Kaasinen Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa: kehitysjohtaja (Suomen mielenterveysseura) Kristian Wahlbeck Kokemusasiantuntijatoiminta vaikuttamista ja voimaantumista: kokemusasiantuntija Heidi Hänninen ja koordinaattori Suvi Nousiainen, Muotialan asuin- ja toimintakeskus

13 Verkostoituminen, viestintä Länsi hankekaudella verkostoitumista tapahtui valtakunnallisesti asumispalvelusäätiö Aspan Tandem-projektin, erityisesti projektityöntekijä Jaana Kaasisen kanssa. Tandemprojektilta saatiin tukea ja valmennusta laajennetulle Vaikuta -ryhmälle. Osallisuusteeman ympärillä verkostoitumista tapahtui myös Rauman seudun Katulähetyksen sekä mielenterveysyhdistys Friski Tuult ry:n kanssa. Länsihankkeen sisällä verkostoitumista tapahtui Keski-Satakunnan ja Pyhäjärviseudun pilotin hanketyöntekijän kanssa (perhetukikeskuksen Audit- ja Adsume-koulutus). Päihde- ja mielenterveyssuunnitelman päivittämiseen saatiin tukea Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Esa Nordlingilta. Esa oli mm. alustamassa työryhmän ensimmäisessä kokouksessa ja on lupautunut olemaan jatkossakin apuna suunnitelman edetessä. Aihe linkittyy Mielen tuki -hankkeeseen, joka auttaa kuntia päihde- ja mielenterveysstrategiatyössä. Tavoitteena on mm. tukea kuntia laatimaan suunnitelma, jossa korostuu edistävä ja ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö. Apua saadaan esimerkiksi seurantaindikaattorien valinnassa ja indikaattoritietojen keräämisessä. Päihde- ja mielenterveyssuunnitelman päivittämistyöryhmään kuuluu kattavasti Rauman päihde- ja mielenterveyspalveluita tuottavien yksiköiden avainhenkilöitä (seurakunta, järjestöt, sairaanhoitopiiri, kaupunki) ja sosiaali- ja terveydenhuollon päättäjiä. Tämä osaltaan lisää tarpeenmukaista verkostoitumista ja ymmärrystä palvelukentästä. Lasten ja nuorten suunnitelmaryhmä ja aikuisten suunnitelmaryhmä kokoontuivat erikseen. Edellisen strategiatyön kokemuksesta opittiin, että osallistujien määrä yhteiskokoontumisessa olisi ollut liian suuri ja tavoitteet ja painopisteet työskentelyssä erilaisia.

14 12 4. KEHITTÄMISTYÖN TULOKSET JA NIIDEN ARVIOINTI Länsi hankekautta arvioitiin mm. sanoilla sosiaalipainotteinen, menetelmäkeskeinen sekä päihdepainotteinen. Jatko- ja juurruttamishankkeessa moni asia on ollut toisin. Hanketyöntekijän toimipiste on edelleen ollut sosiaalitoimistossa, mutta toiminta ei ole enää ollut sosiaalipainotteista. Päihdeongelmaisten sijaan huomio kiinnittyi enemmän mielenterveyskuntoutujien osallisuuden vahvistamiseen ja menetelmäkeskeisestä ajattelusta pyrittiin eroon. Päihde- ja mielenterveyssuunnitelman päivittäminen jää hankekaudella kesken. Työskentelyssä ollaan jo pitkällä ja tavoitteena on, että suunnitelma valmistuu vuoden 2013 loppuun mennessä. Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma tulee tuottamaan päätöksiä ja sitä kautta muutoksia. Se yhdistää ja totuttaa alueen toimijoita keskustelemaan keskenään. Moniammatillinen palvelujärjestelmä palvelee asiakkaita paremmin ja palveluiden päällekkäisyys vähenee. Aiemmalla suunnitelmalla ei ollut sovittuna vastuuhenkilöä eikä seurantaa ollut suunniteltu. Suunnitelman toteutumisen seurannassa tullaan käyttämään soveltuvia indikaattoreita ja suunnitelmasta vastaava työryhmä nimetään. Ehkäisevän työn konkretisoimisessa, juurruttamisessa ja ylisukupolvisen siirtymisen ehkäisemisessä edettiin pienin askelin. Sosiaalipalveluiden aikuis- ja perhetyöhön luodun Alkoholin riskikulutukseen puuttumisen -mallin seurantaa jatkettiin. Hanketyöntekijä keräsi edelleen kuukausittain Audit testien määriä ja pistejakautumia. Seurannasta on sovittu myös hankkeen jälkeen. Aikuis- ja perhetyön päihdehuollosta vastaava ottaa tehtäväkseen täydentää kuukausittain Audit tilastoa. On tärkeää, että mallin toteutusta seurataan edelleen. Audit testien määrät on kirjattu toimintakertomukseen asiakasvaikuttavuuden kohdalle yhdeksi tavoitteeksi ja niiden määrä mittariksi. Elokuun loppuun mennessä v aikuis- ja perhetyön alueella on tehty 80 Audit testiä. Luku on laskenut edellisestä vuodesta, mutta ei huolestuttavasti. Tänä vuonna 41,3 % testiin vastaajista on saanut testistä kahdeksan pistettä tai enemmän (vastaava luku vuosi sitten oli 53,4 %). Lastensuojelussa mallia alettiin myös toteuttaa. Päihteidenkäytön puheeksiotto ja lyhytneuvonta on näin ollen systemaattisempaa ja hoitoonohjaus on oikea-aikaista. Hanketyöntekijä keräsi palautetta mallia toteuttavilta työntekijöiltä. Pääsääntöisesti palaute oli positiivista ja oivaltavaa.

15 13 Alkoholinkäytön puheeksiotto koettiin järkevänä ja asiakasta hyödyttävänä. Tämän kaltainen käsitys asiasta saa myös jatkamaan mallin käyttöä. Toisaalta työntekijä saattoi kokea riittämättömyyttä seuranta-ajanvarauksella, jos koki tarvitsevansa erityisiä päihdetyöntekijän taitoja. Perustiedot ja -taidot lyhytneuvonnasta olivat kuitenkin yleisesti ottaen riittävät ja seuranta-ajat harvoin toteutuvia tai tarpeenmukaisia. Ehkäisevän työn konkretisoimisen vahvistusta vietiin myös terveydenhuollon puolelle. Varsinaisesti uusia mallinnuksia ei saatu alulle, mutta alkoholin riskikulutuksen varhaisen puuttumisen tunnistamisen tärkeydestä viestittiin ja muistutettiin. Osassa yksiköistä malli on jo olemassa ja nyt päivitettiin tietoja. Länsi hankkeen aikana toteutettu arviointikysely antoi vahvistusta siitä, että alkoholin riskikäytön varhainen tunnistaminen, käytön kokeminen, sitoutuminen käyttöön ja menetelmän käyttäminen on vuosi vuodelta mennyt eteenpäin, joten tässä osiossa on onnistuttu. Miniintervention toteuttamisessa on menty myös hyvin eteenpäin ja sitä toteutetaan ainakin jossain määrin. Lyhytneuvonta saatetaan kokea kuitenkin vaikeaksi, ja se voi estää menetelmän käyttöä. Koulutusta asiasta kaivataan edelleen lisää. Osallisuus avaimena uudet mahdollisuudet mielenterveys- ja päihdetyössä -koulutus ja sen valmisteluprosessi oli mieleenpainuva. Palvelujen käyttävät saivat äänensä kuuluville ja kokivat tärkeänä sen, että heillä oli mahdollisuus osallistua koulutuspäivän suunnitteluun. Tämän kokemuksen olisi suonut useammalle. Kohderyhmän rekrytointi oli haastavaa ja suunnitteluun osallistujien määrä jäi vähäiseksi. Koulutukseen mukaan saatiin kuitenkin riittävästi kuntoutujia. Koulutuksessa toteutettiin puheenvuorojen lisäksi ryhmätyöskentelyä, jossa kuntoutujista ja ammattilaisista muodostui sekaryhmiä. Ryhmätöiden aiheet olivat 1) Arjen tuki kotiin mitä ja milloin? 2) Miten Rauman kuntoutustoimet vastaavat kuntoutettavan tarpeeseen? Mikä on kuntouttavaa? 3) Miten Rauman sosiaali- ja terveyspalveluissa käytetään hyväksi kokemusasiantuntijoita asiakastyön tukena? Mikä toimii, mikä ei? 4) Ennakkoluulot esteenä vertaistuen käytössä sosiaali- ja terveyspalveluissa vai ovatko? 5) Matalankynnyksen hoidon mahdollisuudet. Ryhmätöiden tuotoksista saatiin kerättyä runsaasti informaatiota, mm. miten kokemusasiantuntijuus voi toimia ja asia nytkähti liikkeelle. Kokemusasiantuntijat nostivat esimerkkinä tästä esille sen, että tulevan Kaste-kauden hankerahoitusta saaneen sosiaalisen tuen keskuksen ohjausryhmään on sosiaalipalvelujen johtaja luvannut paikan kokemusasiantuntijalle.

16 14 Muuna tuloksena nähdään jatko- ja juurruttamishankkeessa ohjausryhmän ja hankkeen tukiryhmän kautta eri sote-toimijoiden välisen yhteisen ymmärryksen lisääntyminen, joka on edistänyt työntekoa myös hankkeen ulkopuolella. Seuraavaa hanketta sosiaalisen tuen keskuksesta lähdettiin valmistelemaan ja pohtimaan jo tällä hankekaudella ja se on toteutumassa vuoden 2014 alusta. Hanketyöntekijän suuntautuminen ennaltaehkäisevään päihdetyöhön on virittänyt ajatusta toiminnan jatkumisesta jossain muodossa. Ohjausryhmä on ottanut asiaan kantaa ja toivoo kaupunkiin ehkäisevän päihdetyön suunnittelijaa tai muuta toimea ennaltaehkäisevään ja terveyttä edistävään työhön.

17 15 5. KEHITTÄMISTYÖHÖN LIITTYVÄÄ POHDINTAA Jatko- ja juurruttamishankkeeseen lähdettiin suurin odotuksin ja uudella innolla. Päihde- ja mielenterveyssuunnitelman päivittäminen pääsi vauhtiin heti vuoden alusta. Uskon, että hanke toimi tässä suhteessa aktivaattorina päivittämisen aloittamisessa. Koska nykyisellä suunnitelmalla ei ollut nimettynä seurantatahoa, sen päivittäminen olisi voinut viivästyä ja suunnitelma jäädä pölyttymään pöytälaatikkoon. Vaikka päivitettävä suunnitelma on vielä keskeneräinen, se valmistunee suunnitellussa aikataulussa. Uskon että suunnitelmalla saadaan jotain konkreettista aikaan. Ainakin suunnitteluvaihe on lähentänyt toimijoita ja avannut tietoisuutta kaupungin päihde- ja mielenterveyspalveluiden nykytilasta. Aika-ajoin tämänkaltaista keskustelua kaivataan ja tarvitaan. Aivan mutkatonta jatkohankkeen kehittämistyö ei ole ollut. Ehkäisevän työn konkretisoinnissa tuli edelleen vastaan mm. asenteellista vastustusta. Osa työntekijöistä työyksiköstä riippumatta saattaa edelleen ajatella, että potilaan tai asiakkaan alkoholin käytöstä kysyminen ei kuulu tehtäviin, on kiusallista, aikaa vievää, ei tarpeellista yms. Hanketyöntekijänä työskentely aika ajoin vastavirtaan ei ole ollut hedelmällistä, vaikka kuinka innostunut asiasta itse olenkin. Systemaattinen seula pitäisi näin ollen velvoittaa ja sisällyttää osaksi perustehtävää työnantajan toimesta, jos halutaan tässä asiassa onnistua. Hankkeen tukiryhmä toimi Länsi hankekaudella moitteettomasti. Jatkohankkeen aikana kokoontumisia oli vaikeampi saada sovittua ja niitä jouduttiin perumaan ja siirtämään. Tämä turhautti. Jonkinasteista hankeväsymistä oli ilmassa. Hankekausi jäi jotenkin osaltani tyngäksi, koska jouduin henkilökohtaisista syistä jäämään pois töistä keväällä pitkäksi aikaa kesäloman lisäksi. siihen päälle. Asiaa ei voinut ennakoida mitenkään ja osoitti sen, että yhden hanketyöntekijän systeemi on myös haavoittuva. Toisaalta jatkohankeen ajanjakso oli muutenkin lyhyempi kuin edeltävä jakso, joten edistettäviin asioihin ei voinut olettaakaan olevan paljon resursseja. Asiakkaiden osallisuuden vahvistamisessa koettiin onnistumisia. Yhteistyö Tandemprojektityöntekijän kanssa oli sujuvaa. Tandem-projektin kautta saatiin uusia ideoita ja varmasti tämä yhteistyö toimi myös toiseen suuntaan. Koulutuspäivän järjestäminen yhdessä

18 16 kuntoutujien kanssa oli haastavaa mutta antoisaa. Kuntoutujat kokivat tehtävänsä tärkeäksi ja mielekkääksi. Tämä osoitti, että asioita kannattaa kokeilla ja toteuttaa ennakkoluulottomasti. Kokonaisuudessaan hankkeen antina voidaan pitää sitä, että päihde- ja mielenterveysasioita nostettiin esille vahvasti. Useiden koulutusten kautta työntekijöiden osaamispääoma kasvoi. Toinen merkittävä edistys oli ehkäisevän päihdetyön profiilin nostaminen, joka kunnassamme on ollut osittain puutteellista resurssien kohdentuessa korjaavaan työhön. Tämä asia on nyt huomioitu, ja ehkäisevään päihdetyöhön tullaan todennäköisesti nimeämään yhdyshenkilö. Tavoitteiden määrittelyssä tulisi olla tarkka ja miettiä ovatko ne toteutettavissa. Kun siirryttiin Länsi hankkeeseen, näin varmasti ajateltiin ja tavoitteista ei haluttu liian yleviä. Ryhmämuotoisten toimintojen kehittämisen osalta ei ryhmätoiminnan tarpeita päästy kartoittamaan eikä ryhmätoimintoja lisätty. Näyttää siltä, että ryhmätoimintoja kuitenkin lisätään tasaisesti kunnan toimintana sote-alueella, mikä on hyvä asia. Ryhmätoimintojen merkitys on selkeästi tiedostettu. Toisaalta asiakkaiden osallisuuden lisäämisen osalta ei osattu odottaa niin paljon kuin mitä yhteisen koulutuspäivän anti oli. Hanketyöntekijän näkökulmasta hanke on antanut paljon. Verkosto on kasvanut ja konkreettista oppia tullut lisää, erityisesti ehkäisevästä päihdetyöstä. Työskentelen jatkossakin päihdehuollossa sosiaali- ja terveysvirastossa ja osaan nyt katsoa asioita uudella tavalla. Toivon, että pystyn tulevaisuudessakin kehittämään päihde- ja mielenterveystyötä ennaltaehkäisevään suuntaan.

19