Toimintakertomus 2009 Hallitus

Transkriptio

1 1/6 Toimintakertomus 2009 Hallitus Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry. Läroavtalsutbildningsarrangörerna i Finland rf. on yhdistys, joka kokoaa yhteen oppisopimuskoulutuksen järjestäjiä. Toimintaympäristö Oppisopimuskoulutus yhtenä ammatillisen koulutuksen muotona on vahvistunut ja laajentunut toimintavuoden aikana. Oppisopimuskoulutus nähdään yleisesti koulutusmuotona, joka palvelee hyvin yksilöitä ja yrityksiä osaamisen kehittämisessä. Opetusministeriön ehdotuksesta valtion syksyn 2009 lisätalousarviossa osoitettiin oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutukseen 1000 vuosiopiskelijapaikkaa lisää. Näistä päätettiin kohdistaa Suomen yrittäjät ry:n ja Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:n toimesta ja ministeriön suostumuksella 300 vuosiopiskelijapaikkaa pk-yritysten ei tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Kampanjan tavoitteena oli taantuman vaikutusten lieventäminen. Yritysten palaute kampanjasta oli myönteinen. Maailman laajuiseksi nopeasti levinnyt taloudellinen taantuma on vähentänyt yritysten halukkuutta erityisesti pitempikestoisiin perustutkintoon tähtääviin oppisopimuksiin. Lisäkoulutuksen kysyntä on pysynyt kohtuullisena. Yleistä Yhdistys on perustettu Suomen koulutustarkastajien vuosikokouksessa, yhdistysrekisteri hyväksyi säännöt joulukuussa Yhdistyksen sääntöjen mukainen nimi on Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry. Kulunut toimintavuosi oli kuudes. Toimintavuoden aikana on oppisopimuskoulutuksen saralla ollut paljon merkittäviä keskusteluita valtakunnallisesti mm. tuloksellisuusrahoituksesta, oppisopimuskoulutuksen väärinkäytöksistä, korkea-asteen oppisopimuksesta sekä selvitysmiehen raportti oppisopimuskoulutuksen nykytilasta ja tulevaisuudesta. Yhdistyksen varsinaisen yhteisöjäsenten jäsenmaksut määräytyvät sen palveluksessa olevan oppisopimushenkilökunnan lukumäärän mukaan. Yhdistyksen kokouksessa on kullakin varsinaisella henkilöjäsenellä yksi ääni. Kullakin

2 2/6 varsinaisella yhteisöjäsenellä on se määrä ääniä, jonka jäsen on ilmoittanut oppisopimushenkilökuntansa määräksi yhteisöjäsentensä jäsenmaksua määritettäessä. Yhdistyksen kokouksessa saa äänestää valtakirjalla kuitenkin siten, että yksi jäsen voi edustaa enintään yhtä viidesosaa kokouksessa edustettuna olevista äänistä. Hallinto Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry.n yhteisiä asioita hoiti hallitus, jonka kokouksia pidettiin toimintavuonna yhteensä kahdeksan (8). Hallitukseen kuuluivat: Välikoski Tarmo, puheenjohtaja Espoo Järvinen Pirjo varapuheenjohtaja Tampere Simander Petri, sihteeri Porvoo Sunabacka Sune, taloudenhoitaja Pietarsaari Kangasniemi Pirjo-Liisa Helsinki Kovanen Raimo Kuopio Nurmela Sirpa Seinäjoki Nykänen Sirkka Helsinki Pikkuaho Virpi Oulu Pöllönen Sirpa Järvenpää Rytkönen Tapani Pieksämäki Tilintarkastajina ovat toimineet Kari Mattila ja Tuomo Paavola ja varalla Anu Haapasalo ja Juhani Vähäsöyrinki. Talous ja jäsenet Koulutus Talous on toimintavuonna ollut vakaa. Seminaaritoiminta on vahvistanut toimintamme taloutta ratkaisevasti. Jäsenmäärä on kasvanut 9:llä organisaatiolla, jossa yhteensä 25 henkilöä sekä yhdellä henkilöjäsenellä. Jäsenmäärä: 49 organisaatiota jossa 173 henkilöä 7 henkilöjäsentä Yhteensä 180 henkilöä Tulevaisuuden oppisopimuskehittäjien koulutusohjelma Järjestäjän toimi Jyväskylän Yliopisto / täydennyskoulutuskeskus Valtakunnallinen oppisopimuskoulutuksenkehittäjille suunnattu henkilöstökoulutus.

3 3/6 Koulutusohjelman tavoitteena on antaa osallistujille uusia toimintatapoja ja menetelmiä tulevaisuuden oppisopimuskoulutuksen kehittämiseen ja mahdollisuuksien tunnistamiseen. Koulutusohjelmassa painottuvat myös tulevaisuuden oppisopimuskehittäjältä vaadittava osaaminen, työelämälähtöiset toimintatavat sekä valtakunnallinen ja alueellinen yhteistyö. Työryhmät Hyvät käytänteet Tapani Rytkönen veti oppisopimuksen käytänteet työryhmää, johon kuuluivat myös Virpi Pikkuaho ja Sirpa Pöllönen. Työryhmä kokoontui pari kertaa keskustelemaan ao. asioista sekä vaihtoi näkemyksiä ja kokemuksia asian tiimoilta sähköpostilla. Koska syksyllä käynnistyi valtakunnallinen OPM:n vetämä oppisopimuksen hyvät käytänteet kehittämistyö, päätettiin jatkaa työryhmän työtä ko. foorumilla. Tiedotus ja markkinointi Markkinointia ja tiedottamista hoitivat Sirpa Nurmela ja Tapani Rytkönen. Syksyllä ilmestyi M-Point Oy Ltd:n kanssa Oppisopimus -tiedotuslehti, johon oppisopimustoimijat saattoivat toimituttaa alueellisen sivun sekä yhteystiedot. Tiedotuslehden keskeisen sisällön toimittaminen hoidettiin valtakunnallisesti ja yhdistys osallistui kustannuksiin 6100 eurolla. Tiedottamisessa painopistettä siirrettiin entistä enemmän Hyvä diili - verkostolle, joka kattaa alueellisesti lähes jo koko Suomen. Sirpa Nurmela hoiti Tabloid-lehden markkinointia ja rahoitussuunnitelmaa yhdessä Liisa Hakkaraisen ja Leena Keskiahon kanssa. Yhdistyksen nettisivujen ylläpitäjän on toiminut Vesa Riekki Keravalta. Kansainvälisyys Kansainvälisistä asioista kiinnostunut koulutuksenjärjestäjäverkosto kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Verkosto toimii edistäen kansainvälistä toimintaa tiedottamalla ajankohtaisista asioista ja ylläpitämällä koulutuksenjärjestäjien keskinäistä vuoropuhelua. Mukana verkostossa ovat olleet Omnian oppisopimuskeskus, Pirkanmaan oppisopimuskeskus, Lapin oppisopimuskeskus, Keski-Pohjanmaan oppisopimuskeskus, Optiman oppisopimus, Ammattiopisto Lappia, Turun oppisopimuskeskus, Sedun Oppisopimuspalvelut, Keudan oppisopimuspalvelut, Helsingin oppisopimustoimisto ja Oulun seudun ammattiopiston Aikuis- ja työpaikkakoulutusyksikkö. Puheenjohtajana verkostokokouksissa on toiminut hallituksen edustaja Virpi Pikkuaho, OSAO:n Aikuis- ja työpaikkakoulutusyksikkö ja sihteerinä Sari Turunen-Zwinger, Helsingin oppisopimustoimistosta. Kokoukset on järjestetty Helsingin oppisopimustoimiston tiloissa.

4 4/6 Tapahtumia: Helsingissä järjestettiin CIMO:n ja Opetushallituksen toimesta kontaktiseminaari Challenges in Apprenticeship training. Verkosto oli vahvasti mukana seminaarin suunnittelussa ja järjestelyissä sekä osallistumalla seminaariin. CIMO:n koordinoima Oppisopimuksella Eurooppaan liikkuvuushanke päättyi lokakuun lopussa ja verkosto osallistui hankkeen arviointipalaveriin CIMOssa Mika Saarisen johdolla. Verkosto kommentoi EU -komission Green paper -asiakirjaa joulukuussa ( Suomen Opso ry on associated partnerina ranskalaisen APCM:n koordinoimassa EuroApprenticeship verkostohankkeessa. Helsingin oppisopimustoimisto on hankkeessa supporting partnerina ja kansainvälinen verkosto/ Suomen Opso ry toimii Helsingin tukena kansallisissa oppisopimuskoulutusta koskevissa linjauksissa. Verkostotoiminnan tiivistymisen tuloksena on haettu kolmea Leonardon liikkuvuushanketta: OpsoPro Metropolitan, OpsoPro Central ja OpsoPro Northern. Suomen Opso ry on associated partnerina näissä hankkeissa. Yhdistyksen kansainvälinen strategia on valmisteilla OPSO Kehittämisverkosto Kehittämisverkoston koordinaattorina toimii Pirjo Järvinen Tavoitteet hankkeelle ovat: OPSO:n erityispiirteiden kirkastaminen valtakunnassa Osallistuminen opson valtakunnalliseen kehittämistyöhön ja tavoitteen asetantaan o toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen OPM:n ja OPH:n kanssa Valtakunnalliseen työnjakoon pyrkiminen kehittämisessä Alueelliset kumppanuudet aluekumppanuuksien vahvistaminen ( aluekeskukset ) Parhaiden käytäntöjen etsiminen ja levittäminen, benchmarking Toimintatapojen yhdenmukaistaminen: o Työpaikalla tapahtuva koulutus ja oppiminen työympäristössä o Henkilökohtaistaminen ja työpaikkakohtaistaminen o Käsitemäärittelyt o Viranomaistehtävien hoito (lainmukaisuus!) Tapahtumat, lausunnot ja osallistumiset kauden aikana. Seminaarit Yhdistys toteutti toimintakauden aikana kaksi seminaaria, Hämeenlinnassa ja Järvenpäässä. Toteutuksista vastasivat Jarmo Mäkelä ja Sirpa Pöllönen. Kumpaankin seminaariin osallistua yli 100 oppisopimuksen ammattilaista.

5 5/6 Oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämishanke / OPM Osallistujat hankkeessa ovat Tarmo Välikoski ja Virpi Pikkuaho. Oppisopimuskoulutuksen määrällinen kasvu on tuonut korostetusti esille sen, että koulutuksen järjestäjien piirissä on vaihtelevia käytäntöjä oppisopimuskoulutuksen järjestämiskäytännöissä, erityisesti henkilökohtaistamisessa ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjauksessa. Lisäksi koulutuksen tarjontaa tietopuolisen koulutuksen hankintaa ja sisältöä koskevissa käytännöissä on eroavaisuuksia. Edellä todettuihin haasteisiin vastaamiseksi opetusministeriö päätti käynnistää määräaikaisen oppisopimuskoulutuksen kehittämishankkeen. Hanke toteutetaan yhteistyössä Opetushallituksen, Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:n ja työelämän järjestöjen kanssa. Hanke tukee ammatillisen koulutuksen laatustrategian valmistelua. Ammatillisen koulutuksen tulosrahoituksen neuvottelukunta Oppisopimuskoulutuksen edustajana neuvottelukunnassa on Helsingin oppisopimusjohtaja Kari Viinisalo. Valtioneuvoston vuosille vahvistaman Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman linjausten mukaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien rahoitusta kehitetään siten, että rahoitus ottaa huomioon toiminnan laadun ja laajuuden sekä kannustaa tuloksellisuuden parantamiseen. Kehittämissuunnitelman mukaisesti tuloksellisuuteen perustuvaa ohjausta tehostetaan tavoitteena koulutuksen järjestäjien toiminnan laadun jatkuva parantaminen. Tavoitteeksi on asetettu tuloksellisuusrahoituksen osuuden lisääminen ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksessa. Koulutuksen vaikuttavuus, erityisesti työllistävyys ja asiakastyytyväisyys otetaan laajemmin huomioon tuloksellisuuden arvioinnissa. Tuloksellisuusrahoituksen mittareita ja tuloksellisuuden mittaamistapoja kehitetään edelleen. Ammatillisessa lisäkoulutuksessa otetaan vuodesta 2009 lähtien käyttöön tuloksellisuusrahoitus. Tutkinnon merkitystä rahoituksen perusteena kasvatetaan. Ammatillisen koulutuksen käyttökustannusten laskennallista rahoitusta on täydennetty tuloksellisuuteen perustuvalla rahoitusjärjestelmällä, joka muodostuu tulosrahoituksesta ja laatupalkinnosta. Opetusministeriö asettaa neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on tukea opetusministeriötä tuloksellisuusrahoituksen edelleen kehittämisessä ja valmistelussa. Neuvottelukunnan tehtävänä on myös tukea ammatillisen lisäkoulutuksen tuloksellisuusrahoituksen kehittämistä. Lisäksi neuvottelukunta edistää tuloksellisuusrahoituksesta koskevaa tiedottamista.

6 6/6 Elinikäisen oppimisen neuvosto Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjien edustajana neuvostossa on oppisopimusjohtaja Tarmo Välikoski. Neuvosto on moniääninen elinikäisen oppimisen asiantuntijaelin, joka kyseenalaistaa vallitsevaa politiikkaa ja käsityksiä sekä esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja. Euroopan unionissa on painotettu elinikäisen oppimisen merkitystä kilpailukyvyn ja työllistettävyyden, yhteiskuntaan integroitumisen, aktiivisen kansalaisuuden ja henkilökohtaisen kehityksen kannalta. Neuvosto edistää näiden tavoitteiden toteutumista Suomessa. Elinikäistä oppimista tapahtuu läpi ihmisen elämän työssä ja vapaa-ajalla. Se on aikuiskoulutusta laajempi ilmiö, joka neuvoston työssä liittyy koulutus-, työvoima-, elinkeino- ja sosiaalipolitiikan hallinnonaloihin. Neuvoston työ perustuu tutkittuun tietoon ja viestintään, joilla tavoitellaan neuvoston toimikautta pidempää yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Elinikäisen oppimisen työpaikalla tapahtuvan oppimisen jaosto Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjien edustajana jaostossa on oppisopimusjohtaja Tarmo Välikoski. Elinikäisen oppimisen neuvoston asettama työpaikalla tapahtuvan oppimisen jaoston, jonka tehtävänä on seurata ja kehittää työelämässä tapahtuvaa opiskelua sekä edistää korkeakoulujen, koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten yhteistyötä työelämän kanssa. Erityisesti sen tulee selvittää, miten taantuma on vaikuttanut työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen ja millaisia ongelmakohtia siinä on. Jaosto esittää ratkaisuja niihin ja tekee ehdotuksia neuvostolle työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittämiseksi. Jaosto käsittelee kysymyksiä kaikkien koulutusasteiden näkökulmasta. Jaoston toimikausi päättyy Lausunnot Hallituksen esitys Eduskunnalle eräiden koulutusta koskevien lakien muuttamisesta Perustutkintojen uudistamisesta Opetusministeriön asettaman työryhmän valmistelemat säädösmuutokset yliopistoja, ammattikorkeakouluja, ammatillista koulutusta ja ammatillista aikuiskoulutusta koskevaan lainsäädäntöön, koskien koulutuksen aikana ilmenevää eri tekijöistä johtuvaa soveltumattomuutta Hallituksen esitys HE 122/2009 vp koulutuksen arviointia koskeva asetusluonnos.