Suomen Ulkoministeriön rahoittama ja Kainuun Etu Oy:n hallinnoima Kainuun Karjala pkyritysverkosto hanke toteutettiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Ulkoministeriön rahoittama ja Kainuun Etu Oy:n hallinnoima Kainuun Karjala pkyritysverkosto hanke toteutettiin 1.5.-31.10.2011."

Transkriptio

1 LIITE 8 1/6 ENPI CBC ohjelmia täydentävät hankkeet LOPPURAPORTTI (Final Report) Hankkeen nimi: Kainuu-Karjala pk-yritysverkosto Laatijaorganisaatio: Kainuun Etu Oy Päiväys: Hankekuvauslomake vuodelle 2011 liitteenä Tiivistelmä Suomen Ulkoministeriön rahoittama ja Kainuun Etu Oy:n hallinnoima Kainuun Karjala pkyritysverkosto hanke toteutettiin Hankkeen tavoitteena oli edistää kainuulaisten ja Karjalan tasavallan alueella sijaitsevien pk-yritysten verkostoitumista ja taloudellisen yhteistyön, sekä taloudellisen kasvun mahdollisuuksien kehittämistä raja-alueyhteistyön avulla. Tähän mennessä alueen pk-yrityksillä Karjalan tasavallassa eikä Kainuussa ole riittävää kokemusta ja uskallusta rajan ylittävään taloudelliseen toimintaan, kynnys on koettu korkeaksi. Hankkeella pyrittiin madaltamaan tätä kynnystä selkeyttämällä keinoja ja menetelmiä yrityselämän kannattavuuden parantamiseksi ja neuvomalla yrittäjiä mahdollisien kansainvälisen kaupan esteiden (kielimuuri, rajanylitys- ja tulliasiat, erilaiset kauppatavat, tuntematon lainsäädäntö jne.) poistamiseksi. 1. Hankkeen toimintaympäristön analyysi Kainuulla on Venäjän kanssa yhteistä rajaa 260 kilometriä. Kuhmon Vartiuksessa sijaitseva kansainvälinen rajanylityspaikka on Arkangeli-korridorin portti itään. Siitä on 30 km matkaa lähimpään kaupunkiin, Kostamukseen, jonka asukasluku on yli henkeä. Kostamuksen merkittävin työnantaja on Severstal-konserniin kuuluva OAO Karelski okatyš ("Karjalan Pelletti"), joka työllistää noin ihmistä. Rautapellettirikastamo työllistää välillisesti huomattavan osan kaupunkilaisista. Muita isoja työnantajia ovat Ikean tytäryhtiö AO Svedwood ja PKC Groupiin kuuluva AO AEK. Toimivia yrityksiä kaupungissa on n Keskimääräinen palkka Kostamuksessa v lopussa oli 40% korkeampi verrattuna keskimääräiseen palkkaan koko Karjalan tasavallassa. Projektin aikana kaupungissa oli negatiivinen työttömyys (182 työtöntä ja n. 400 avointa työpaikkaa). Kaupungissa on huutava pula vapaista asunnoista, mikä antaa hyvät mahdollisuudet suomalaisillekin rakennusalan firmoille. Kostamuksen naapuripiirejä ovat koillisessa Kalevalan piiri ja etelässä Mujejärven piiri. Idässä Kostamuksen alueen rajoittaa valtionraja. Kalevalaan Kostamuksesta on noin 150 km matkaa. Kalevalan asukasluku on n (koko piirin asukasluku 9.500). Kalevalan piirissä on viime vuosina ollut suurin Karjalan tasavallassa työttömyys. Suurin työnantaja on metsäteollisuuspiirin hajottua ollut rajavartiosto ja Svedwood. Rajavartiosto on tarkoitus siirtää v Kostamukseen, mikä lisää työttömyyttä Kalevalassa. Tämä asia mahdollistaa halvan työvoiman saannin suomalaisille yrityksille. Meneillään oleva Kostamus-Kalevala välisen tien päällystämisprojekti parantaa huomattavasti matkustajien ja tavaran kuljetus- sekä kulkumahdollisuuksia. Venäjän poliittisen järjestelmän muuttumisen ja rajan aukeamisen jälkeen monet kainuulaiset yritykset suuntasivat katseensa Venäjälle, Vienan-karjalan alueelle. Niin ollen, muutamilla kainuulaisilla yrityksillä on jo kokemusta yhteistyöstä venäläisten yritysten kanssa. Toiset ovat pärjänneet, toiset kokivat pettymystä venäjänkaupasta. Monet kainuulaiset yritykset näkevät isot mahdollisuudet Venäjän markkinoilla, mutta huonot kokemukset, kauppatapojen ja lainsäädännön tuntemattomuus sekä

2 LIITE 8 2/6 Venäjän poliittinen ja taloudellinen epävakaus estävät niitä laajenemasta Itärajan taakse. Löytyy toki muutamia poikkeuksiakin, esim. PKC Groupin omistama AO AEK ja Vuokatin Puu Oy:n tytäryhtiö AO Saunaset Kostamuksessa ja Ecofoster Oy:n tytäryhtiö AO Alhola Kalevalan piirin Borovoissa. Sen lisäksi matkailualan yritykset ovat tehneet jonkin verran yhteistyötä kostamukselaisien operaattorien kanssa. Yllä mainituista syistä suurin osa kainuulaisia yrityksiä näkee Venäjän markkinoiden hyödyntämisten pelkästään ostosmatkailun muodossa. Suurin osa venäläisistä pk-yrityksistä on avoin yhteistyöhön. 2. Hankkeen saavutukset Hankkeen tavoitteet ja niiden toteutuminen Hankkeen tulosten toteutuminen Suoritetut toimenpiteet / käytetyt resurssit Syyt poikkeamiin (posit. & neg.) Hankkeen tavoitteena oli edistää kainuulaisten ja Karjalan tasavallan alueella sijaitsevien pk-yritysten verkostoitumista ja taloudellisen yhteistyön, sekä taloudellisen kasvun mahdollisuuksien kehittämistä raja-alueyhteistyön avulla selkeyttämällä keinoja ja menetelmiä yrityselämän kannattavuuden parantamiseksi ja taloudellisen kasvun mahdollistamiseksi. Hankkeen aikana otettiin yhteyttä sähköpostitse, puhelimitse tai henkilökohtaisesti yli 400 yritykseen Suomessa ja n. 200 yritykseen Venäjällä. Sen lisäksi hanketta ja sen tarjoamia mahdollisuuksia mainostettiin lehdistössä, internetissä ja radiossa. Näiden toimenpiteiden ansiosta mukaan saatiin kymmeniä yrityksiä rajan molemmilta puolin. Hanke pani alun yritysten yhteistyölle ja verkostoitumiselle, joten sen päätavoitteet voidaan katsoa toteutetuiksi. Hankkeen tulosten toteutuminen Hanke on ollut tuloksellinen sikäli, että on luotu kumppanuuksia kainuulaisten, kostamukselaisten ja kalevalaisten yritysten välillä sekä pantu alku näiden yritysten yhteistyölle. Suoritetut toimenpiteet Hankkeen käynnistäminen Hanke käynnistyi Projektihenkilöiden valinta ja töiden aloitus Hankkeelle palkattiin projektipäällikkö ja kaksi asiantuntijaa sekä avattiin toimipiste Kostamukseen, Barents Link Centeriin. Projektipäällikön ja toisen asiantuntijan toimipaikka oli Suomessa, toinen asiantuntija työskenteli Kostamuksen toimipisteessä. Kotisivujen laatiminen Projektille laadittiin suomen- ja venäjänkieliset www-sivut, joille sisällytettiin tietoja projektista, uutispalstan, hyödyllisiä tietoja ulkomaankaupan toimijoille, linkkivalikoiman, sekä projektin henkilöstön yhteystiedot. Suomenkielisien ja venäjänkielisien sivujen sisältö eroaa niin, että se vastaa kummankin maan yrittäjien tarpeita ja vaatimuksia. Ajan puutteen takia kotisivut jäivät keskeneräiseksi, eikä niitä voitu päivittää jatkuvasti. Hankkeen markkinointi Hanketta on markkinoitu suoramarkkinoinnilla (sähköposti, puhelin, yrityskäynnit, infotilaisuudet), sekä lehdistöä ja internetin tarjoamia mahdollisuuksia käyttäen löytääkseen mahdollisia mukaan lähteviä yhteistyökumppaneja. Kainuulaisissa lehdissä on ilmestynyt useita artikkeleita hankkeesta. Hankkeen työntekijöiden kanssa tehtiin kolme haastattelua Kostamuksen paikallisessa radiossa.

3 LIITE 8 3/6 Yritysverkoston partnerien haku toimialueittain Koska Venäjän puolella yrittäjien kiinnostus yhteistyöhön oli huomattavasti suurempi, kuin suomalaisilla yrittäjillä, lähdettiin ensin hakemaan partnereita hankkeeseen mukaan lähteneille suomalaisille yrityksille. Samalla kartoitettiin venäläisten yritysten tarjoamia mahdollisuuksia, joista valittiin järkevimmät ja lähdettiin hakemaan niille kumppanuuksia Suomen puolelta. Muutamille kainuulaisille yrityksille on lähdetty hakemaan kumppanuuksia Pietarin ja Moskovan alueilta. Tutustumiskäynnit yrityksiin Projektihenkilöstö teki lukuisia tutustumiskäyntejä yrityksiin sekä Suomen, että Venäjän puolella selvittääkseen yritysten valmiudet rajanylittävään yhteistyöhön. Järjestettiin myös tutustumiskäyntejä, joihin osallistuivat yhteistyöstä kiinnostuneet yrittäjät rajan toiselta puolen. Info-tilaisuudet Suomen puolella Suomessa pidettiin kaksi joukkoinfotilaisuutta, joihin kutsuttiin paikallisien yritysten ja lehdistön edustajia. Toinen pidettiin Kuhmossa ja toinen Suomussalmella. Ohjausryhmän kokoukset Ohjaustyhmän järjestäytymiskokous pidettiin Kajaanissa , jolloin pidettiin myös projektin työryhmän ensimmäinen kokous. Seuraavat ohjausryhmän kokoukset pidettiin , ja Kostamuksessa järjestettyjen suomalaisien ja venäläisien yrittäjien tapaamisien yhteydessä, joten ohjausryhmän jäsenillä oli mahdollisuus tutustua projektin käytännöllisiin toimenpiteisiin ja osallistua keskusteluihin ja luentoihin. Hankkeen yrityksien yhteispalaverit / tapaamiset Projektin aikana järjestettiin kolme suomalaisien ja venäläisien yrittäjien tapaamista Kostamuksessa , ja Tapaamiset järjestettiin niin, että jokaiseen niistä pystyivät osallistumaan ohjausryhmän jäsenet ja niiden yhteydessä pidettiin workshop-tilaisuuksia, luentoja yrittäjiä kiinnostavista aiheista (tullaus- ja logistiikka-asiat, yritysten perustaminen ja pyörittäminen sekä verotus Suomessa ja Venäjällä, asuntojen rakentamissuunnitelmat Kostamuksessa, asuntojen rakentamiselle esitettävät vaatimukset Venäjällä, yms.), yrityksien esittelyjä sekä vapaamuotoisia keskusteluja, jolloin yrittäjät pystyivät esittämään yhteistyöehdotuksensa ja löytämään yhteistyöstä kiinnostuneita kumppaneita. Viimeisen yrittäjien tapaamiseen kutsuttiin Suomen Pietarin-pääkonsulaatin Petroskointoimipisteen konsuli Anna-Kaisa Heikkinen, jolle venäläiset ja suomalaiset yrittäjät ja viranomaiset saivat mahdollisuuden esittää Suomen ulkopolitiikkaan ja viisumiasioihin liittyviä kysymyksiään. Markkinoiden jatkokartoitukset Hankkeen aikana tehtiin muutamille valituille kainuulaisien yritysten tuotteille markkinatutkimuksia Venäjällä ja samoin venäläisten yritysten tuotteille markkinatutkimuksia Suomessa. Toimintamallien kehittäminen Asiasta kiinnostuneita yrityksiä autettiin neuvomalla ja kehittämällä toimintamalleja, jolloin ehdotettiin eri mahdollisuuksia korostaen niiden heikkoja puolia ja vahvuuksia. Toiminta asiantuntijana yritysten Venäjä-toiminnoissa Venäjänkauppaa suunnittelevia yrityksiä neuvottiin asiaan liittyvissä kysymyksissä, selvitettiin tulkkien, juristien, huolitsijoiden, tullaajien palvelujen saatavuuden ja hintatasot, markkinointi- ja mainontamahdollisuudet, kartoitettiin vuokramahdollisuudet Kostamuksesta ja Kalevalasta sekä järjestettiin tapaamisia jo Venäjällä toimivien yrittäjien kanssa, jotka kertoivat omasta toiminnastaan ja kokemuksistaan venäjänkaupasta. Hankkeen yhteenveto / loppuraportti Hankkeen päättäminen

4 Syyt poikkeamiin LIITE 8 4/6 Hankkeen suunniteltu kokonaiskesto oli 10 kuukautta alkaen Hanke jäi kuitenkin neljä kuukautta suunniteltua lyhyemmäksi ja kesti vain kuusi kuukautta, koska se pääsi käynnistymään kaksi kuukautta myöhässä. Lisäksi rahoittaja rajoitti sen päättymisajan lokakuun 31-nteen. Vaikka projektin tarkoituksena olikin pk-yritysverkoston luominen, se loi alun myös suomalaisien ja venäläisien oppilaitoksien, kuten Kostamuksen ammattiopiston ja Kainuun ammattiopiston väliselle yhteistyölle, sekä edisti kulttuurialan tekijöiden, kuten Suomussalmen Retikka-teatterin ja Kalevalan teatterin suhteiden kehittymistä, mikä katsotaan nostavan sen arvoa ja vaikuttavuutta. 3. Vaikuttavuuden arviointi Hankkeen positiivinen & negatiivinen vaikuttavuus ympäröivään yhteiskuntaan tai yhteisöön Hankkeen suunniteltu & odottamaton vaikuttavuus ympäröivään yhteiskuntaan tai yhteisöön Hankkeella voi sanoa olevan positiivista vaikutusta yhteiskuntaan ja alueen asukkaisiin, sillä sen toimenpiteiden seurauksena useiden mukaan lähteneiden yritysten kasvumahdollisuudet paranivat, mikä luo edellytyksiä taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen, yritysten palvelujen laatu parani. Hankkeen välityksellä alkanut Kostamuksen ammattiopiston ja Kainuun ammattiopiston välinen yhteistyö voi parantaa ja monipuolistaa koulutusta molemmissa oppilaitoksissa, mitä voi pitää positiivisena vaikutuksena yhteiskuntaan. Lisäksi hanke antoi inspiraation alueen puualan yrityksille ryhtyä valmistelemaan hakemusta ENPIohjelman metsä ja energia -teemaan. 4. Hanke suhteessa sidosryhmiin / paikallisiin uudistusprosesseihin / Suomen lähialueyhteistyön strategiaan Sidosryhmien saamien välittömien ja välillisten hyötyjen arviointi Miten hanke on edistänyt paikallisia uudistusprosesseja Miten hanke on edistänyt lähialueyhteistyön strategian toteutumista Hankkeesta saivat hyötyä Kainuun maakunta, Kostamus ja Kalevalan piiri, Barents Link Center sekä hankkeeseen osallistuneet pk-yritykset rajan molemmin puolin. Välittömänä hyötynä yrityksille voidaan pitää uusien kontaktien saamista ja toimintamallien kehittymistä, mikä nostaa yritysten kilpailukykyä ja kasvumahdollisuuksia. Hanke lisäsi yritysten valmiuksia rajanylittävään yhteistyöhön ja ulkomaankauppaan sekä antoi vinkkejä raja-alueyhteistyön kehittämiseen. Hankkeella oli toimipiste Barents Link Centerissä, mikä teki sen tutuksi sekä suomalaisille, että venäläisille yrittäjille. Lisäksi kaikki Kostamuksessa järjestetyt tilaisuudet pidettiin Barents Link Centerin tiloissa. Kaikki tämä edistää Barents Link Centerin kehittymistä suomalais-venäläisen yhteistyön keskukseksi Kostamuksessa. Välillisenä hyötynä voidaan mainita uusien työpaikkojen syntymisen yritysten laajenemisen mukaan. Hanke on vastannut täysin lähialueyhteistyön tavoitteisiin: on luotu yhteyksiä, kehitetty yritysten, oppilaitoksien, kulttuurialan toimijoiden ja viranomaisten välistä yhteistyötä, on saatu monia yrittäjiä tarkkailemaan toimintaan rajan ylittävän yhteistyön näkökulmasta.

5 LIITE 8 5/6 5. Tulosten kestävyyteen (sustainability) vaikuttavat tekijät ja missä määrin ne on voitu varmistaa Poliittinen tuki Institutionaaliset resurssit Taloudelliset ja rahoitusresurssit Sosio-kulttuurinen hyväksyttävyys Teknologian soveltuvuus Ympäristövaikutukset Tasa-arvokysymykset Sidosryhmien kiinnostus ja sitoutuminen Poliittinen tuki Koska hankkeen rahoittajana on ollut Suomen ulkoasiainministeriö, voi hankkeen olettaa edistäneen niitä tavoitteita, joita on ulkopoliittisesti asetettu Suomen ja Venäjän väliseen yhteistyöhön. Institutionaaliset resurssit Projektia on valvonut ohjausryhmä, jossa on Kainuun maakunta -kuntayhtymän, Kuhmon kaupungin, Suomussalmen kunnan ja Kostamuksen kaupungin edustajia. Taloudelliset ja rahoitusresurssit Hankkeen rahoitus on saatu ulkoasiainministeriöltä, sen omavastuuosuus koostuu Kainuun maakunta - kuntayhtymän, Kuhmon kaupungin, Suomussalmen kunnan ja Kostamuksen kaupungin rahoituksesta. Kostamuksen kaupungin osuus hyväksytään hankkeen hyväksi tehdyllä työllä. Sosio-kulttuurinen hyväksyttävyys Sekä suomalaiset, että venäläiset yrittäjät, kuten myös viranomaiset, ovat ymmärtäneet yhteistyön mahdollisuudet. Teknologian soveltuvuus Projektin aikana ei ilmennyt siihen osallistuvien yritysten teknologian soveltuvuudesta tai epäsoveltuvuudesta johtuvia ongelmia. Ympäristövaikutukset Hankkeeseen mukaan lähteneet pk-yritykset toimivat aloilla, joiden tuotteet täyttävät kansainväliset ympäristönormit. Tasa-arvokysymykset Kaikkia hankkeeseen osallistuneita yrityksiä ja ihmisiä, sekä suomalaisia, että venäläisiä, kohdeltiin tasa-arvoisesti riippumatta niiden sijainnista, koosta, liikevaihdosta sekä omistajien ja työntekijöiden sukupuolesta. Sidosryhmien kiinnostus ja sitoutuminen Kaikki hankkeeseen osallistuneet yritykset, kuten myös viranomaiset, osallistuivat aktiivisesti hankkeen järjestämiin toimenpiteisiin ja yksimielisesti toivoivat, että hanke saisi heti jatkoa, koska sillä on suuri merkitys lähialueiden pk-yritysten liike- ja kaupallissuhteiden kehittämisessä. 6. Talousraportti Kustannusarvion toteuma, jossa kustannukset on eritelty hankkeen koko keston ajalta (liite 9). Kustannusarvio yms. laskelmat ovat raportin liitteenä

6 7. Riskit & kriittiset tekijät LIITE 8 6/6 Suomalaisien yritysten mukaan saaminen ja niiden huonoista kokemuksista, kielieroavuuksista, rajanylitys- ja tulliasioista, erilaisista kauppatavoista ja tuntemattomasta lainsäädännöstä johtuva skeptinen suhtautuminen rajan ylittävään yhteistyöhön oli hyvin suuri haaste. Korostamalla hyviä esimerkkejä, järjestämällä tutustumiskäyntejä ja koulutustilaisuuksia, hakemalla ja esittämällä luotettavia yhteistyökumppaneja, kuvaamalla yrityksien tarvitsemia palveluita (tulkki, juristi, huolitsija, tullaaja, vuokramahdollisuudet) saatiin kuitenkin suhteellisen paljon suomalaisia yrityksiä mukaan. Luotettavien yhteistyökumppanien löytäminen Venäjältä on myös merkittävä haaste. Projektin työryhmän kokemukset ja henkilökohtaiset suhteet mahdollistivat epäluotettavien yritysten karsinnan. Kriittisenä tekijänä oli myös projektin lyhyt kesto, minkä takia monet asiat jäivät keskeneräisiksi. Projektia voi kuitenkin pitää hyvänä alkuna, joka on laatinut hyvät perustat pk-yritysten yhteistyölle rajan molemmin puolin. 8. Suositukset tulevia hankkeita ja ohjelmia varten ( lessons learnt ) Suomalaisien ja Venäjän lähialueen pk-yritysten verkostoitumiseen ja yhteistyöhön kannattaa panostaa, koska rajan ylittävä yhteistyö luo taloudellisia kasvumahdollisuuksia yrityksille rajan molemmin puolin, mikä lisää hyvinvointia ja luo vakautta sekä Suomen, että Venäjän raja-alueella. Tällaiseen toimintaan kannattaa varata enemmän aikaa.

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun

Lisätiedot

Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa

Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa 12.10.2012 Teema: Yhdessä vahvempia EU:n aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuosi 14.8.2013 P r o j e k t i k u v a u s / M V 1 TAUSTAA

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Kainuun rajavartiosto Kokoonpano Esikunta 5 rajavartioasemaa

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka

Lisätiedot

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015 MSD - Kliininen lääketutkimus IROResearch Lokakuu 05 CORP-6897-000 /05 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkärien suhtautumista kliiniseen lääketutkimukseen. Tutkimuksen

Lisätiedot

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Apatiitin alueen pohjavesiselvitys II. Loppuraportti. Jouni Pihlaja

Apatiitin alueen pohjavesiselvitys II. Loppuraportti. Jouni Pihlaja Geologian tutkimuskeskus P. 32.4/2008/80 Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 15.1.2009 Apatiitin alueen pohjavesiselvitys II Jouni Pihlaja Apatiitin alueen pohjavesiselvitys II Tiivistelmä Apatiitin alueen

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä

Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti Tiivistelmä Huhtikuu 2007 1 1 Hankkeen tausta ja tarpeet EU:n ympäristösäätely

Lisätiedot

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti MTK-yhdistysten pj-siht.päivät Itä-ja Keski-Suomi 2.2.2017 Eila Eerola Hallituksen kriisipaketista tukea hyvinvointityöhön

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

Ylitalo Arto Kuntayhtymän johtaja

Ylitalo Arto Kuntayhtymän johtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Muu, mikä? Mikä? * Laatustrategian

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Käyttäjätutkimuksen tuloksia ja eteneminen

Käyttäjätutkimuksen tuloksia ja eteneminen Käyttäjätutkimuksen tuloksia ja eteneminen Toteutuminen Kesän 2011 käyttäjätutkimus kohdentui hankeen pilottikohteeseen, Ilosaarirockiin pyrittiin löytämään sisältöä ja merkityksiä itse tapahtuman ja sen

Lisätiedot

Yrittäjien aamukahvit Kinnossa Kouvola Innovation Oy Vientisaatavien rahoittaminen

Yrittäjien aamukahvit Kinnossa Kouvola Innovation Oy Vientisaatavien rahoittaminen Yrittäjien aamukahvit Kinnossa Kouvola Innovation Oy Vientisaatavien rahoittaminen 7.2.2017 Pyry Huhtanen Pienet yritykset tarvitsevat suuria yrityksiä enemmän käteistä, sillä niiden kyky tuottaa liiketoiminnan

Lisätiedot

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN?

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? Valtakunnallinen turvallisuusseminaari Joensuussa 27. 28.1.2016 Kaupunginsihteeri Jari Horttanainen JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Matkailun turvallisuus meillä ja hiukan maailmallakin Keskiyön Savotta

Matkailun turvallisuus meillä ja hiukan maailmallakin Keskiyön Savotta Matkailun turvallisuus meillä ja hiukan maailmallakin Keskiyön Savotta 20. 21.6.2011 Pekka Iivari Mitä Lapissa? Muutama fakta - Lapin majoitusliikkeissä rekisteröidään vuosittain noin 2 miljoonaa yöpymistä

Lisätiedot

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin Pohjois-Savo Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin 248 000 Maakunnan 21 kunnasta seitsemän on kaupunkia Pohjois-Savossa on väljä ja luonnonläheinen asuinympäristö,

Lisätiedot

Hankejohtaminen on keino organisoida, tukea organisaation perustehtävän toteutumista ja saada aikaan merkittäviä muutoksia. Visio Hanke.

Hankejohtaminen on keino organisoida, tukea organisaation perustehtävän toteutumista ja saada aikaan merkittäviä muutoksia. Visio Hanke. Tarkastuslautakunta 21.10.2014 LIITE 1 Ongelma johtaminen on keino organisoida, tukea organisaation perustehtävän toteutumista ja saada aikaan merkittäviä muutoksia RKK Strategian kriittiset menestystekijät

Lisätiedot

Taustaselvitysten suunnittelussa voidaan käyttää apuna työpohjaa 1.

Taustaselvitysten suunnittelussa voidaan käyttää apuna työpohjaa 1. 1 Liite A PROJEKTISUUNNITELMAN TYÖSTÄMISOHJEITA JA IDEOINNIN TYÖKALUJA 1. SUUNNITTELUN KULKU Tärkeimmät sidosryhmät kannattaa vetää mukaan suunnitteluun ja päätöksentekoon projektin alusta lähtien. Yhteissuunnittelulla

Lisätiedot

Venäjän, Suomen ja EU:n välisen raja-alueyhteistyön mahdollisuudet Venäjän Federaation kaupallinen edustaja Suomessa Valeri Shljamin

Venäjän, Suomen ja EU:n välisen raja-alueyhteistyön mahdollisuudet Venäjän Federaation kaupallinen edustaja Suomessa Valeri Shljamin Venäjän, Suomen ja EU:n välisen raja-alueyhteistyön mahdollisuudet Venäjän Federaation kaupallinen edustaja Suomessa Valeri Shljamin Euregio Karelia Joensuu, 02.11.2016 2000-2016 Pohjois-Euroopan ainutlaatuinen

Lisätiedot

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010 HANKERAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke Hanke no: 1000778 Dnro: 782/3561/2010 3. Yhteenveto hankkeesta Pyhäjärven Kalainvestointien

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella. Anneli Koistinen

Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella. Anneli Koistinen Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella Anneli Koistinen 15.9.2015 nuorten työpajatoiminnan vakinaistaminen v. 2003 nuorten työpajakeskus, päätös 2010, valmistui 2013 Byströmin

Lisätiedot

Lappi kuvaan 2030 maakunnallisen ennakointihankkeen keskeiset tulokset. Päivi Holopainen, ennakointikoordinaattori Lapin liitto

Lappi kuvaan 2030 maakunnallisen ennakointihankkeen keskeiset tulokset. Päivi Holopainen, ennakointikoordinaattori Lapin liitto Lappi kuvaan 2030 maakunnallisen ennakointihankkeen keskeiset tulokset Päivi Holopainen, ennakointikoordinaattori Lapin liitto Maakunnallisen ennakoinnin toimintamalli ja ennakoinnin välineet: Ennakoinnin

Lisätiedot

MMM:n ajankohtaiskatsaus

MMM:n ajankohtaiskatsaus MMM:n ajankohtaiskatsaus Leader-työn ajankohtaispäivät 28.10.2015 Sanna Sihvola MMM Sivu 1 3.11.2015 Esityksen sisältö Leader-ryhmien kehystarkistuksien kriteerit Näkemyksiä ja havaintoja 28.10.2015 Sivu

Lisätiedot

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Ammattikoulutuksen kansainvälistyminen

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.12. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Uusia työttömiä on aiempaa vähemmän,

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuuksia EU:n Itämeri-strategian hanketyöhön. Kaakkois-Suomi Venäjä ENI CBC ohjelma Lappeenranta

Rahoitusmahdollisuuksia EU:n Itämeri-strategian hanketyöhön. Kaakkois-Suomi Venäjä ENI CBC ohjelma Lappeenranta Rahoitusmahdollisuuksia EU:n Itämeri-strategian hanketyöhön Kaakkois-Suomi Venäjä ENI CBC ohjelma 5.10.2016 Lappeenranta Ohjelman rahoitus 72,3 Mio, välitarkastelun jälkeen mahdollisesti lisärahoitusta.

Lisätiedot

Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö

Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Tässä esitellään hankehakemusten arviointia ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöyksikössä.

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten NÄKYMIÄ JOULUKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten Työllisyyskatsaus, marraskuu 2013 20.12.2013 klo 9:00 Työttömät

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

1 Taustatietoja (rasti ruutuun)

1 Taustatietoja (rasti ruutuun) KOUVOLAN KAUPUNGIN YHTEISPALVELUPISTEIDEN ASIAKASPALVELUKYSELY Yhtspalvelupisteet ovat paikallistiedon ja ylsasioinnin keskuksia, joista saa opastusta ja ylsneuvontaa Kouvolan kaupungin ja yhtstyökumppanden

Lisätiedot

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela 30.9.2005 1 Saimaa 30.9.2005 2 Pohjoinen ulottuvuus 30.9.2005 3 Pohjoisen ulottuvuuden politiikka toinen ohjelmakausi päättyy vuonna 2006 Seuraava jakso

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Hallituspartneritoiminnan kasvu haasteet ja mahdollisuudet. Keijo Mutanen,Hall. pj. Hallituspartnerit Itä- Suomi ry. Partneriaamu Hki 1.9.

Hallituspartneritoiminnan kasvu haasteet ja mahdollisuudet. Keijo Mutanen,Hall. pj. Hallituspartnerit Itä- Suomi ry. Partneriaamu Hki 1.9. Hallituspartneritoiminnan kasvu haasteet ja mahdollisuudet Keijo Mutanen,Hall. pj. Hallituspartnerit Itä- Suomi ry Partneriaamu Hki 1.9.2016 31.8.16 31.8.16 Toiminnan käynnistäminen 2013 Osaava hallitus-

Lisätiedot

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa HAKUINFO Hämeen ELY-keskuksen alueellinen ESR-haku 13.2.2015 Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - rakennerahasto-ohjelma Ohjelma-asiakirja:

Lisätiedot

ENPI CBC -OHJELMIA TÄYDENTÄVÄT LÄHIALUEHANKKEET 2010 Myönnetty Hakija / Hanke summa

ENPI CBC -OHJELMIA TÄYDENTÄVÄT LÄHIALUEHANKKEET 2010 Myönnetty Hakija / Hanke summa ULKOASIAINMINISTERIÖ Alueellisen yhteistyön yksikkö (ITÄ-30) ENPI CBC -OHJELMIA TÄYDENTÄVÄT LÄHIALUEHANKKEET 2010 Myönnetty Hakija / Hanke summa BIONOVA OY WASTE-OP: WASTE OPPORTUNITIES FOR PROFITS 89

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE), Suomen Kylätoiminta ry, Pohjois- Savon Kylät ry ja Maaseutuverkostopalvelut ovat

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO

VARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO Aikuisopiskelun Opinovi Varsinais-Suomessa VARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO pk -yritysverkoston ohjausosaamista ja ohjausta yhteistyöllä Jaana Nyström, Salon seudun aikuisopisto OTSIKKOKENTTÄ

Lisätiedot

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Osuuskunta KeroKuitu 2. Hankkeen nimi/hanketunnus Kerässieppi-Liepimän kyläverkko/22657 3. Yhteenveto hankkeesta Kerässieppi-Liepimän

Lisätiedot

Seutuselvitykset. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen

Seutuselvitykset. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuselvitykset Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuhallintoselvitys Yhdessä Helsingin seudun kuntien ja Uudenmaan liiton kanssa selvittää kaksiportaisen seutuhallintomallin

Lisätiedot

Koulupsykologipalvelut Kainuun soten alueella

Koulupsykologipalvelut Kainuun soten alueella Koulupsykologipalvelut Kainuun soten alueella Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutuminen -seminaari 4.6.2015 / Markku Herrala / perheneuvolan päällikkö Lainsäädäntötaustaa Koulupsykologipalvelujen

Lisätiedot

Soinlahden teollisuusalueen kehittäminen - Synergiapuisto -hanke

Soinlahden teollisuusalueen kehittäminen - Synergiapuisto -hanke 1 (2) 23.8.2011 Soinlahden teollisuusalueen kehittäminen - Synergiapuisto -hanke Hanke tiivistetysti Hanke sisältää Soinlahden teollisuusalueen suunnittelun ja liikennejärjestelyjen toteutuksen sekä puu-

Lisätiedot

Ensimmäinen teemaryhmätapaaminen järjestetään torstaina klo MTC Oy:n tiloissa (osoite: Pohjoisranta 11 F, PORI).

Ensimmäinen teemaryhmätapaaminen järjestetään torstaina klo MTC Oy:n tiloissa (osoite: Pohjoisranta 11 F, PORI). Välkky on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama ja Satakunnan ELY-keskuksen hallinnoima projekti. Välkky kehittää ja koordinoi kokonaisvaltaisesti satakuntalaisia välityömarkkinoita. Välkyn tavoitteena

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 26.8. klo 9.00 Uutta työvoimaa tarvitaan Kainuussa niukasti Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi kuussa lähes kolmanneksen vuoden takaisesta

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.7. klo 9.00 Kesäkuu ei tuonut ta työttömyyden kokonaiskuvaan Vuosimuutokset ovat pieniä, Kajaanin työttömyys kasvoi touko-kuussa

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen Ympäristötieteistä 2000-2005 valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä 2006 Laura Koskinen Kysymykset 1-4 1. Oletko ollut valmistumisesi jälkeen ympäristönsuojelutieteen/ympäristöbiologian

Lisätiedot

suomi Organisaation puhelin * +358 10 395 9000 Organisaation sähköpostiosoite kirjaamo@ekami.fi Omistajatyyppi * kuntayhtymä Yritysmuoto

suomi Organisaation puhelin * +358 10 395 9000 Organisaation sähköpostiosoite kirjaamo@ekami.fi Omistajatyyppi * kuntayhtymä Yritysmuoto Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Työpaikalla tapahtuva oppiminen

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Taustaa ESR -rahoitteinen Maahanmuuttaja-asiamiestoiminnan käynnistämishanke (Tupa-hanke) Haapavesi-Siikalatvan, Nivala-Haapajärven ja Ylivieskan seutukunnissa

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2015

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2015 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 22.12. klo 9.00 Marraskuun lopussa 9 537 avointa työpaikkaa kasvua

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta. Leader-puheenjohtajien tapaaminen Laura Jänis, MMM

Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta. Leader-puheenjohtajien tapaaminen Laura Jänis, MMM Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta Leader-puheenjohtajien tapaaminen 3.9.2016 Laura Jänis, MMM Leader-työn tavoitteet ja periaatteet Leader-työn tavoitteet Oman alueen kehittäminen Paikallisen

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Kuntien ja alueiden Venäjä-yhteistyö

Kuntien ja alueiden Venäjä-yhteistyö Kuntien ja alueiden Venäjä-yhteistyö Suomussalmen kunnan ja Karjalan tasavallan / Kalevalanpiirin välinen kulttuuri-, nuoriso ja opetusyhteistyö 14.4.2016 Suomussalmen kunta / Asta Tolonen Kalevalan piiri

Lisätiedot

Joensuun seutu. Kaupaks -hanke. Joensuun seudull

Joensuun seutu. Kaupaks -hanke. Joensuun seudull Joensuun seutu Kaupaks -hanke tain im o t e ik li lu e lv Kaupan ja pa inen m ä t it h e k n je ö t ympäris a Joensuun seudull PALVELUTUTKIMUS PETROSKOISSA 12/2012-1/2013 Selvitimme, mitkä ovat venäläisten

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Humanitaarisen Global Grant hankkeen hakuprosessi piirissä 1420

Humanitaarisen Global Grant hankkeen hakuprosessi piirissä 1420 Humanitaarisen Global Grant hankkeen hakuprosessi piirissä 1420 Global Grant hankkeiden haku piirissä 1420 Oikeus hakea Global Grant apurahoja edellyttää piiriin 1420 kuuluvalta klubilta että, se on rekisteröity

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot

Kauppakamarien kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin?

Kauppakamarien kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? Kauppakamarien kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.214 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pyhännän kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jouko Nissinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2016 COM(2016) 437 final 2016/0200 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Biotuli-kyselytutkimus

Biotuli-kyselytutkimus Biotuli-kyselytutkimus Toteutettiin keväällä 2012 Tavoitteena oli saada tietoa Kaakkois-Suomen yritysten näkemyksistä bioliiketoiminnasta sekä yhteistyösuhteista muiden yritysten kanssa. Vastaajina Etelä-Karjalaiset

Lisätiedot

ADOPTIOKOULUTUS

ADOPTIOKOULUTUS ADOPTIOKOULUTUS 26.1.2017 Merja Vuori Adoptiolautakunnan puheenjohtaja 26.1.2017 Merja Vuori, puh 0504301560, merja.vuori@valvira.fi 1 Hyvät koulutustilaisuuden osanottajat, - 7/2012 uusi adoptiolaki voimaan,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013 Pk-yritysbarometri Syksy 2013 1 2 Aineisto ja ennustekyky Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 Suhdannenäkymien saldoluku 70 50 30 10-10 -30-50 -70 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa 2006 Työllisyyskatsaus, joulukuu 2013 21.1.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto

Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina 30.10.2015 Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto Kuntaliiton rooli InnoSIprojektissa Suomen Kuntaliitto toimii kansallisena kumppanina edistäen

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun Työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 20.1.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot