Osaan, opin ja osallistun Kokemuksia Pohjois-Pohjanmaan päivätoiminnan alueellisesta kehittämisestä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osaan, opin ja osallistun Kokemuksia Pohjois-Pohjanmaan päivätoiminnan alueellisesta kehittämisestä 2003 2005"

Transkriptio

1 Taru Kaera Osaan, opin ja osallistun Kokemuksia Pohjois-Pohjanmaan päivätoiminnan alueellisesta kehittämisestä KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ

2 (Takakansi) Osaan, opin ja osallistun Pohjois-Pohjanmaan päivätoiminnan kehittämisprojektin tavoitteeksi asetettiin alueellisen yhteistyön avulla tehtävä päivätoiminnan kehittäminen. Projektin kohderyhmänä olivat kuntien kehitysvammaiset ihmiset ja heidän läheisensä, alueen kunnat ja kehitysvammahuollon henkilökunta, Pyhäjärven Kaislarannan palvelukoti ja Pohjois-Pohjanmaan kehitysvammaisten tukipiiri sekä tukiyhdistykset. Mukana olivat Alavieska, Ylivieska, Kalajoki, Sievi, Reisjärvi, Nivala, Haapavesi, Haapajärvi, Kärsämäki, Pyhäjärvi, Rantsila, Pyhäntä, Kestilä ja Kiuruvesi. Kaikki kunnat, jotka olivat mukana projektissa, ottivat käyttöönsä uusia ideoita ja menetelmiä. Projektin innoittamina ne käynnistivät kokonaan uusia pysyviä toimintoja ja ryhmiä parantamaan kehitysvammaisten ihmisten arkea. Päivätoimintaan saatiin uudenlaisia ideoita ja toimintamalleja, joiden avulla alueen kehitysvammaisten ihmisten päivittäinen elämänlaatu parani. Projektissa toteutettiin osaamisen jakaminen -periaatetta. Tämä alueellista osaamista hyödyntävä toimintamuoto osoitti, että asiantuntemusta on olemassa, kunhan se löydetään. Lisäksi se näytti, että pienilläkin panostuksilla saadaan hyviä koulutuspäiviä aikaiseksi. Projektissa syntyi laaja ideoita ja toimintamalleja vaihtava yhteistyöverkosto. Palautteiden mukaan projektiin osallistuneiden kehitysvammahuollon työntekijöiden jaksaminen parani ja motivaatio kasvoi selvästi. ISBN

3 Taru Kaera Osaan, opin ja osallistun Kokemuksia Pohjois-Pohjanmaan päivätoiminnan alueellisesta kehittämisestä

4 1. Lähtökohta projektille Mistä kaikki alkoi? Kehitysvammaisten Palvelusäätiöllä on pitkät perinteet päivätoiminnan kehittämisessä. Kehitysvammaisten Tukiliitto käynnisti vuonna 1988 kehitysvammaisten palvelukotien rakentamisprojektin. Neljä vuotta myöhemmin Tukiliitto perusti Kehitysvammaisten Palvelusäätiön, jonka vastuulle siirrettiin aikaisemmin aloitettu palvelujen tuotanto. Palvelukoteja on perustettu vuodesta 1991 alkaen eri puolelle Suomea, ja tällä hetkellä niitä on toiminnassa kymmenen ja valmistumassa kaksi. Hyvin pian sen jälkeen, kun asukkaat muuttivat ensimmäisiin palvelukoteihin havaittiin, ettei pelkkä asuminen riitä asukkaiden päivittäisen elämän sisällöksi. Asukkaat olivat vaikeasti kehitysvammaisia, minkä vuoksi harvalla asukkaalla jatkui päivätoiminta edellisessä yksikössään, työ- ja toimintakeskuksessa. Niinpä Palvelusäätiö joutui heti alkuvaiheessa pohtimaan, miten järjestää päivätoimintaa palvelukotien vaikeavammaisille asukkaille. Tavoitteena ja tarkoituksena oli järjestää asiakaslähtöistä päivätoimintaa jokaiselle asukkaalle. Vuonna 1996 aloitettiin Kehitysvammaisten Palvelusäätiössä Mielekästä, mieluisaa ja kuntouttavaa päivätoimintaa -projekti, joka päättyi vuonna Tämän projektin tuotoksena perustettiin Sinikello-päivätoimintakeskus Tampereelle ja kehitettiin Palvelusäätiön päivätoimintaa kehitysvammaisen ihmisen lähtökohdista ja toiveista lähteväksi mielekkääksi ja kuntouttavaksi toiminnaksi. Vuonna 2000 aloitettiin toinen Sinikello Imatran Poutapilven palvelukodin yhteydessä. Päivätoimintaprojektille saatiin rahoitusta vuoteen 2003 saakka ja projektin tuotoksina syntyi muun muassa Tähtiä arkeen -päivätoiminnan menetelmäopas. Pohjatyötä Pohjois-Pohjanmaan päivätoiminnan kehittämisprojektille luotiin alueella tehdyn ESR -rahoitteisen omaishoitajien jaksamiseen keskittyvän projektissa. Projektin yhtenä osana alueella toteutettiin kartoitus siitä, miten kehitysvammaisten ihmisten päivätoimintaa ja työ- ja toimintakeskusten toimintaa tulisi kehittää. Jo silloin huomattiin, että Pohjois-Pohjanmaalla ikääntyminen on tuonut uudenlaisia haasteita päivätoimintaan. Projektin lähtökohdaksi ja tavoitteeksi muodostui heti rahoitushakemuksen alkuvaiheessa alueellisen yhteistyön avulla tehtävä päivätoiminnan osaamisen ja toteuttamistapojen kehittäminen. Tärkeimmäksi päämääräksi nousi tavoitteellisen päivätoiminnan luominen, päivätoiminnan mahdollistaminen kaikille tuen tarpeesta riippumatta ja säilyttävän päivätoiminnan toteutumisen estäminen. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö päätti hakea Raha-automaattiyhdistykseltä rahoitusta Pohjois- Pohjanmaan päivätoiminnan kehittämisprojektille. Rahoitus myönnettiin vuosiksi

5 2. Päivätoimintaprojektin tavoitteet ja osallistujat 5 Pohjois-Pohjanmaan päivätoiminnan kehittämisprojektin tavoitteeksi asetettiin alueellisen yhteistyön avulla tehtävä päivätoiminnan kehittäminen. Tällä pyrittiin nimenomaan kehittämään päivätoiminnan osaamista ja toimintatapoja. Päämääräksi muotoutui, että projektin avulla luodaan tavoitteellista, mielekästä ja aikaisempaa oppimista tukevaa päivätoimintaa kaikille alueen kehitysvammaisille riippumatta henkilön avuntarpeen määrästä. Samalla estettäisiin säilyttävänä päivätoiminnan toteutuminen. Projektille muodostettiin ohjausryhmä, johon kuului edustaja lähes kaikkien osallistujakuntien edustajista. Pienempi projektiryhmä muodostettiin projektipäällikön työn tueksi ideoimaan, suunnittelemaan ja toteuttamaan koulutus- ja muita tapahtumia. Projektiryhmään kuului edustajat Kaislarannan palvelukodista sekä Rantsilasta, Kärsämäeltä ja Ylivieskasta. Ohjausryhmä kokoontui projektin aikana kahdesti vuodessa vahvistamaan toimintasuunnitelman, talousarvion ja yleensä projektin toiminnan etenemisen. Projektiryhmä puolestaan kokoontui lähes joka toinen kuukausi. Sen panos projektin toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa on ollut merkittävä. Projektin kohderyhmänä ovat olleet kuntien kehitysvammaiset ihmiset ja heidän läheisensä, alueen kunnat ja kehitysvammahuollon henkilökunta, Pyhäjärven Kaislarannan palvelukoti ja Pohjois- Pohjanmaan tukipiiri sekä tukiyhdistykset. Ohjausryhmä kokoontui jo rahoituksen varmistumistuttua helmikuussa 2003, jolloin päätettiin laittaa projektipäällikön paikka auki. Mukaan oli tulossa alkuvaiheessa 12 kuntaa. Myöhemmin kuntakierrosten alettua mukaan lähti vielä kaksi kuntaa, joten aktiivisesti projektissa mukana olleiden kuntien lukumäärä oli 14. Projektissa ovat olleet mukana Alavieska, Ylivieska, Kalajoki, Sievi, Reisjärvi, Nivala, Haapavesi, Haapajärvi, Kärsämäki, Pyhäjärvi, Rantsila, Pyhäntä, Kestilä ja Kiuruvesi.

6 3. Toimintavuosi 2003 Toiminta käynnistyy Pohjois-Pohjanmaan päivätoiminnan kehittämisprojektin ensimmäinen toimintavuosi rahoituspäätöksen jälkeen käynnistyi projektipäällikön toimen haulla. Paikka täytettiin toukokuussa Ensimmäiseen kehittämispäivään kokoontui osallistujakuntien edustajia. Päivän tavoitteena oli kartoittaa osallistujien odotuksia ja toiveita alkavalta projektilta sekä sitä, miten kukin kunta on valmis projektin toimintaan sitoutumaan. Päivän vetäjän toimi nykyviestinnän konsultti Jorma Repo. Päivän ansiosta projektin aloittaminen ja toiminnan suunnittelu selkiytyi niin osallistujille kuin projektipäällikölle. Projektilta toivottiin tässä vaiheessa muun muassa sitä, että projekti jää elämään työpaikkojen arkeen ja että alueen kehitysvammaiset saavat asiakaslähtöistä päivätoimintaa ja uusia toimintamuotoja elämän rikastuttajaksi. Lisäksi toivottiin yhteistyöverkoston muodostumista, henkilöstön työssä jaksamisen tukemista ja motivaation lisääntymistä sekä uusia konkreettisia toimintamalleja. Osallistujien muistiinpanot ja huomiot kerättiin projektipäällikön käyttöön jatkotyöstämistä varten. Kuntakysely tarpeiden ja toiveiden selvittäjänä Projektin lähtökohtana olivat osallistujakuntien tarpeet ja omat voimavarat päivätoiminnan kehittämisessä. Tarpeiden ja toiveiden kartoitusta varten kesän 2003 aikana suunniteltiin kyselylomake, joka lähetettiin osallistujakuntien kehitysvammahuollon työntekijöille, työ- ja toimintakeskusten työntekijöille sekä tukiyhdistysten puheenjohtajille ja sihteereille. Kyselyn vastaukset toivottiin palautettavaksi elokuun 2003 loppuun mennessä. Kyselyssä vastaajilta tiedusteltiin paikkakunnan ja toimipisteen (työtehtävän) lisäksi koulutus (ja mahdolliset lisäkoulutukset ja kurssit) sekä seuraavia seikkoja: 1. Oletko sinä tai toimipaikkasi muut työntekijät perehtyneet johonkin erityisalueeseen kehitysvammaisten päivätoiminnassa (kuten musiikki, luova ilmaisu, tanssi, kuvataide, tekstiilityöt, askartelu, kankaanpainanta, huovutus tai eivonta)? Olisitko/olisitteko halukas jakamaan osaamistasi myös muiden kuntien työntekijöille projektin koulutuspäivien yhteydessä? 2. Onko omassa kunnassasi muita työntekijöitä, joilla on jonkun tietyn alan erityisosaamista ja olisivatko he halukkaita antamaan panostaan jossain muodossa kehitysvammatyön käyttöön? 3. Mistä aihealueesta sinä haluaisit saada koulutusta tai tarvitsisit enemmän tietoa ja työvälineitä? 4. Millaista työtoimintaa (myös avotyö ja tuettu työllistyminen) omassa kunnassasi on ja onko kuntasi työtoiminnassa erikoistuttu johonkin tiettyyn osa-alueeseen? 5. Millaisia ongelmakohtia tai kehityshaasteita oman kuntasi kehitysvammahuollossa mie-

7 lestäsi on? (Esimerkiksi kehitysvammaisten ikääntyminen tai paljon tukea tarvitsevien vammaisten ihmisten määrän kasvaminen.) 6. Miten ongelmat ilmenevät päivittäisessä työssä/elämässä ja miten haasteisiin mielestäsi voisi parhaiten vastata? 7. Minkä koet suurimmaksi haasteeksi omassa työssäsi? 8. Miten päivätoimintaprojektista olisi eniten hyötyä juuri sinun kuntasi kehitysvammatyössä ja toisaalta omassa työssäsi kehitysvammaisten parissa? Lisäksi tarjottiin mahdollisuus kommentointiin ja toiveiden esittämiseen: Mitä muuta haluaisit kysyä, kertoa tai kommentoida tässä projektin alkuvaiheessa? Millaisia toiveita sinulla olisi projektin suhteen? Kaikenlaiset ideat ovat tervetulleita! Kyselyyn vastattiin jokaisesta kunnasta. Ainoastaan tukiyhdistysten vastausprosentti jäi pieneksi. Kysely oli laadittu niin, että se oli enemmän suunnattu ammattihenkilöstölle, joten useimmat tukiyhdistysten toimijat kokivat vastaamisen liian hankalaksi. Olisikin ollut järkevää tehdä kaksi erilaista kyselylomaketta, jossa tämä olisi huomioitu. Onneksi saimme tukiyhdistysten aktiiveilta jäseniltä kuitenkin tietoa ja näkemystä asiasta myös suusanallisesti, vaikka moni ei varsinaiseen kyselyyn vastannutkaan. Kyselyssä esiin tulleet koulutustarpeet ja haasteet tulevaisuudessa Kyselystä tehtiin yhteenveto aihealueittain ja vastausten pohjalta aloitettiin miettiä koulutustarpeiden ja tulevaisuuden haasteiden ja päivätoiminnan kehittämisprojektin kohtaamista käytännön tasolla. Koulutustarpeiksi ja tulevaisuuden haasteiksi nousi seitsemän eri aihealuetta, joiden pohjalta aloimme suunnitella ja ideoida koulutuskokonaisuutta vuosille 2004 ja Seuraavassa seitsemän kokonaisuutta, joissa kyselyn vastaajat kokivat olevan tarvetta koulutukseen ja toiminnan kehittämiseen tulevaisuudessa. 1) Kehitysvammaisuus kehitysvammaisten mielenterveysongelmat (toisaalta mielenterveyskuntoutujat myös mukana kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminnassa) ikääntyvät kehitysvammaiset ihmiset kehitysvammaisuuden syyt ja diagnoosit autismi kommunikointi ja sen apuvälineet lääkitys dementoituneen kehitysvammaisen kohtaaminen vaikeasti vammaisten ja ikääntyvien päivätoiminta toimintaa säätelevät lait kehitysvammaiset nuoret ja mielekkään toiminnan järjestäminen heille koulun jälkeen kehitysvammaisten ATK-opetus miten puuttua hyväksikäyttöön lievästi kehitysvammaisten elämässä 2) Päivätoiminnan järjestäminen ja ohjaaminen mielenterveyskuntoutujat ja kehitysvammaiset samassa ryhmässä -> mielekkään tekemisen keksiminen kaikille eri-ikäisten ja eritasoisten kehitysvammaisten päivätoiminta vaikeimmin vammaisten päivätoiminnan järjestäminen uudet ideat, työmuodot ja vinkit päivätoimintaan ja niiden soveltaminen omaan toimintaan käytännön harjoittelua ennen ohjaamista 7

8 8 3) Avotyö ja työtoiminta avotyönohjaajien koulutus työtoiminnan järjestäminen eritasoisille kehitysvammaisille avotyön kehittäminen esimerkiksi työpaikkojen hankkiminen ja työvalmennus työtoiminnan kehittäminen, mielekäs tekeminen ja markkinoitavat tuotteet, sopivien alihankintatöiden saaminen työkeskusten haasteet tulevaisuudessa, tila- ja muut ongelmat työkeskusten keskinäinen yhteistyö työtoiminnan perustaminen 4) Luova toiminta tanssiterapian käyttö ja soveltaminen päivätoiminnassa musiikin käyttö ja soveltaminen varjoteatterin käyttö ja soveltaminen luovan ilmaisun käyttö ja soveltaminen kuvataiteiden käyttö ja soveltaminen lauluvihkon tekeminen päivätoiminnan käyttöön 5) Askartelu ja käsillä tekeminen erilaisten uusien ideoiden saaminen askarteluun paperimassatyöt huovutus savityöt ideakansio askarteluun 6) Tekstiili-, puu- ja kotitaloustyöt muun muassa kankaanpainanta, loimimaalaus, batiikkityöt leipominen 7) Liikunta ja terveelliset elämäntavat erityisliikunta ja tarvittavat apuvälineet liikuntaryhmät esimerkiksi sauvakävely tai uinti terveellinen ruokavalio hygienia, kauneudenhoito kotityöt, pyykkihuolto elämysliikunta ja kokemukset Kuntakierrokset syksyllä 2003 Kun kyselyn vastaukset oli saatu ja niistä koostettua yhtenäinen kokonaisuus, oli aika lähteä tutustumaan kuntiin. Teimme kuntakierrokset yhdessä Kaislarannan Palvelukodin johtajan Taimi Piipon kanssa, koska hän oli ollut alusta asti aktiivisesti mukana projektin suunnittelussa ja tunsi paremmin alueen kunnat ja niiden työntekijät. Kuntakierroksilla tavoitteena oli tutustua kussakin kunnassa työ- ja toimintakeskukseen, asuntolaan tai muuhun paikkaan, jossa toteutetaan kehitysvammaisten päivätoimintaa. Lisäksi esittelimme projektia kunnan työntekijöille ja päättäville tahoille. Näin pystyimme sekä jakamaan tietoa projektista ja sen sisällöstä kuntiin että samalla sitouttamaan kuntia mukaan projektiin. Kävimme kuntakierroksen aluksi esittelemässä projektia myös Tahkokankaan palvelukeskuksessa Oulussa. Siellä heräsi idea myös Tahkokankaan tulemisesta mukaan projektiin. Sovimme, että siellä voidaan järjestää koulutusta aiheista, joihin tarvitsemme erityistä asiantuntijuutta, kuten kehitysvammaisten mielenterveysongelmat ja haastavasti käyttäytyvien kehitysvammaisten ongelmat. Kuntakierroksilla saimme heti projektin alussa osallistujat sitoutumaan projektiin ja toisaalta vahvistimme sitä käsitystä, että kunnissa on todella paljon osaamista, jota voitaisiin tämän projektin aikana jakaa myös muille. Tämä osaamisen jaka-

9 minen osoittautui projektin edetessä erinomaiseksi keinoksi järjestää koulutuspäiviä suhteellisen pienellä budjetilla ja näin osoittaa, että pienelläkin rahalla ja työntekijöiden erityisosaamisia hyödyntämällä saadaan hienoja ja onnistuneita koulutuspäiviä aikaiseksi. Kuntakierroksilla huomasimme myös, että alueen kunnat ovat todella heterogeenisia ja kuntien resurssit hyvin erilaisia. Pienimmässä osallistujakunnassa on vain yksi kehitysvammahuollon työntekijä, joka kehitysvammahuollon tehtävien lisäksi hoitaa monta muuta tehtävää. Toisaalta taas esimerkiksi isoissa kunnissa tai kaupungeissa oli harjoitettu jo pitkään edistyksellisesti kehitysvammaisten työllistymisasioita. Näiden kuntien toiveiden ja tarpeiden yhteensovittaminen resurssit huomioiden olikin haasteellinen tehtävä. Kuntien erilaisuuden vuoksi yhtenäinen alueellisen päivätoiminnan järjestämisen, kehittämisen ja toteuttamisen malli on vaikea, ellei jopa mahdoton, toteuttaa. Niinpä jo tässä vaiheessa aloimme suunnata ajatuksia enemmän siihen suuntaan, että kehittämisen myötä luomme yhteisiä päivätoiminnan järjestämistapoja, sisällöllisiä toimintatapoja ja -ideoita sen sijaan, että yrittäisimme rakentaa yhtenäisen kaikille kunnille tarkoitetun päivätoiminnan toteuttamisen mallin. Avotyöntekijöiden neuvottelupäivät syksyllä 2003 Lokakuussa järjestettiin projektin ensimmäinen varsinainen tapahtuma, joka oli tarkoitettu kuntien avotyöntekijöille ja heidän ohjaajilleen. Koulutus järjestettiin Kaislarannan palvelukodissa Pyhäjärvellä ja siihen osallistui reilut 20 avotyöntekijää viidestä eri kunnasta sekä heidän ohjaajiaan. Kunnissa on paljon osaamista, jota voitaisiin projektissa jakaa muille. Kouluttajina toimivat Kehitysvammaisten Tukiliiton IKI-Instituutin Mahdollisuus-projektista Kari Vuorenpää ja Kimmo Topi. Ohjelmassa oli muun muassa ryhmätöitä, joiden avulla avotyöntekijät kävivät läpi omaa työtä, oman työn plussia ja miinuksia sekä tulevaisuuden unelmatyötä. Illan vietimme yhdessä Kaislarannan asukkaiden kanssa laulaen ja tanssien. Jälkimmäisenä koulutuspäivänä mukana oli kuntien ohjaajia. Silloin tutustuimme muun muassa avotyön ja tuetun työn lakiasioihin sekä muihin ajankohtaisiin asioihin. Neuvottelupäiviin osallistuneiden avotyöntekijöiden mielestä unelmatyö viiden vuoden päästä voisi sisältää ainakin seuraavanlaisia asioita: Keittiötöissä tykkäisin olla, töinä voisi olla tiskaaminen, leipominen, siivoaminen ja keittäminen. Työasuna voisi olla housut ja pusero, kengät ja myssy. Sama työpaikka kuin nyt: työt kuten keittiötyöt, siivoustyöt, silittäminen, lapsien perään katsominen, auttaminen lasten pukemisessa ja tiskikoneen tyhjennys. 9

10 10 Pidimme marraskuussa 2003 ensimmäisen projektiryhmän kokouksen, jossa työstimme koulutussuunnitelman vuodelle 2004 valmiiseen muotoon. Olimme lähettäneet alustavat koulutusehdotukset etukäteen kuntiin kommentoitavaksi, ja kunnista saatujen ehdotusten perusteella muokkasimme koulutussuunnitelman valmiiksi. Avotyöntekijöiden neuvottelupäivät Kaislarannassa. Toivon, että minut otetaan työyhteisöön ja tykätään työntekijänä. Asuisin omakotitalossa ja minulla olisi ajokortti ja oma auto ja saisin normaalin palkan töistä ja toivoisin pääseväni sopeutumisvalmennuskurssille, kuntoutukseen ja saisin puheterapiaa. Jospa saisin olla mukavien ihmisten kanssa vielä silloin. Vuoden 2004 toiminnan suunnittelu ja koulutusohjelman valmistuminen Loppuvuoden aikana saatujen tietojen ja materiaalien pohjalta aloimme suunnitella tulevan vuoden koulutusohjelmaa. Olimme sopineet, että koulutuksia pidetään kerran kuukaudessa niin, että helmikuussa on ensimmäinen koulutuspäivä ja joulukuussa toimintavuoden kokoava seminaaripäivä, jossa käydään läpi vuoden koulutukset ja tutustutaan vuoden 2005 tapahtumiin ja koulutuksiin. Koulutuspäivät pidettiin vuorotellen eri kunnissa. Niiden suunnittelussa ja toteuttamisessa hyödynnettiin järjestäjäkunnan työntekijöiden vahvuuksia ja erityisosaamista, joita jaettiin kaikille koulutukseen osallistujille. Osaan koulutuksista pyydettiin asiantuntijoita, kun katsoimme erityistä asiantuntijuutta tarvittavan. Koulutusaiheet valitsimme kuntien toiveiden pohjalta siten, että mahdollisimman monille olisi tarjolla toivomaansa lisäkoulutusta vuoden aikana. Koulutuspäivien kokonaisuus oli suunniteltu jo tässä vaiheessa sellaiseksi, että saisimme mahdollisimman paljon hyvää ja käyttökelpoista materiaalia viimeisen toimintavuoden 2005 päivätoimintaseminaariin tai päivätoimintaleiriin, jota vielä tässä vaiheessa mietimme. Alueellisten koulutuspäivien lisäksi järjestettäisiin yksi isompi seutukunnallinen koulutuspäivä yhteistyössä Tahkokankaan Palvelukeskuksen kanssa. Päivän aiheena olisi kehitysvammaisten mielenterveysongelmat ja haastava käyttäytyminen. Koulutusaiheet valitsimme kuntien toiveiden pohjalta.

11 Projektin koulutussuunnitelma koulutuspäivä, aloitusseminaari Vaikeavammaisten päivätoiminta ja sen järjestäminen, Kaislaranta koulutuspäivä Avotyö- ja työtoiminta, Ylivieska koulutuspäivä Tekstiilityöt ja uudet ideat, Nivala koulutuspäivä Askartelu ja uudet askarteluideat päivätoiminnassa, Kalajoki koulutuspäivä Liikunta ja elämykset päivätoiminnassa, Haapavesi koulutuspäivä Keramiikkatyöt, Reisjärvi koulutuspäivä Luova ilmaisu sovellettuna kehitysvammaisten päivätoimintaan: Värivarjoteatteri, Kärsämäki koulutuspäivä Kehitysvammaisten mielenterveysongelmat ja haastavasti käyttäytyvät kehitysvammaiset päivätoiminnassa, Tahkokangas Ylimääräinen koulutuspäivä: Jouluaskartelukurssi koulutuspäivä Luova toiminta päivätoiminnassa: senioritanssit ja tanssiterapian menetelmät, Kiuruvesi Ylimääräinen koulutuspäivä: Erityisryhmien vesiliikuntapäivä koulutuspäivä Yhteenvetoseminaari: Mitä käteen jäi ensimmäisestä vuodesta? Kaislaranta

12 4. Toimintavuosi 2004 Yhteistyöverkosto muodostuu Projektin toinen toimintavuosi käynnistyi tammikuussa projektiryhmän kokouksella, jossa valmistelimme muun muassa toimintasuunnitelman sekä koulutussuunnitelman alkaneelle vuodelle. Valmistelut vuoden ensimmäisiä koulutuspäiviä varten alkoivat, ja vuosi pääsi käyntiin reippaasti. Koulutuspäivät vuonna 2004 Vaikeavammaisten päivätoiminta ja sen järjestäminen Helmikuun 12. päivä järjestimme ensimmäisen koulutuspäivän. Päivän aiheena oli vaikeavammaisten päivätoiminta ja sen järjestäminen. Koulutuspäivä pidettiin Kaislarannan palvelukodissa Pyhäjärvellä ja siihen osallistui 32 henkilöä kahdestatoista eri kunnasta ja viidestätoista toimintayksiköstä. Koulutuksessa käytiin läpi muun muassa seuraavia asioita: vaikeimmin vammaisten päivätoiminta, eritasoisten ja eri ikäisten ihmisten ohjaaminen samassa ryhmässä, käytännön elämäntilanteita, Sinikello-toiminnan esittelyä ja ideoita, Kehitysvammaisten Palvelusäätiön päivätoimintaprojektin ideoita ja saldoa, kommunikaatio ITSE-projekti. Ensimmäisen koulutuspäivän kouluttajina toimivat Kehitysvammaisten Palvelusäätiöstä Päivi Selkämaa (Tampereen Sinikello), Minna Pääkkö-Topi (asumisen ja päivätoiminnan suunnittelija), Pirjo Tikkanen (Kaislarannan palvelukoti), Elina Niemitalo-Haapola (ITSE-projekti) sekä puheterapeutti Marianne Möttölä Tahkokankaan Palvelukeskuksesta. Saimme paljon hyviä käytännön vinkkejä vaikeavammaisten päivätoiminnan järjestämisestä. Tavoitteellisuus, onnistumisen kokemukset, elämyksellisyys, opittujen taitojen ylläpitäminen ja uuden oppiminen nousivat tärkeiksi seikoiksi päivätoiminnan järjestämisessä. Palautteet päivästä olivat hyvin positiivisia ja kannustavia. Palautteiden mukaan Pohjois-Pohjanmaan päivätoiminnan kehittämisprojekti ja sen tarkoitus oli kirkastunut osallistujille. Projektin jatkolta odotettiin tässä alkuvaiheessa uusia ideoita, toimintatapoja ja keskustelua sekä projektin toimijoiden ajatusten vaihtoa. Kehitysvammaisten työllistyminen ja työtoiminta Vuoden toinen koulutuspäivä järjestettiin yhteistyössä Kehitysvammaisten tukipiirin ja aluesihteeri Ritva Stillin kanssa. Hänellä oli tarkoitus järjestää vastaavasta aiheesta koulutus samana vuonna, joten oli järkevää yhdistää voimavarat ja tehdä yhteinen koulutuspäivä. Koulutus pidettiin Raudaskylän opistolla Ylivieskassa. Raudaskylän opistossa toimii erityislinja, jonka toimintaa kehitysvammaiset opiskelijat ja koulun henkilökunta esittelivät meille koulutuspäivän aluksi.

13 Koulutuspäivä oli suosittu ja siihen osallistui peräti 37 henkeä 15 eri kunnasta. Mukana oli myös muutama osallistuja parista projektin ulkopuolisesta kunnasta. Koulutuspäivän aluksi Ylivieskan kaupungin Hilkka Vuolteenaho ja Sini Pinola kertoivat oman kaupunkinsa kehitysvammaisten työtoiminnasta ja avotyöstä, jota on heillä toteutettu ansiokkaasti useiden vuosien ajan. Kehitysvammaiset ihmiset kertoivat omia kokemuksiaan työstä. Päivään kuului myös työnantaja-lähiohjaajan puheenvuoro työnantajan ja työyhteisön näkökulmasta. Koulutuspäivän osallistujat kuulivat, millaista on, kun työyhteisöön tulee kehitysvammainen avotyöntekijä ja millaisia seikkoja siinä tulee ottaa huomioon. Ylivieskassa on muun muassa menestyksekkäästi kokeiltu työpartiotoimintaa, jossa työpartio kiertää esimerkiksi vanhusten luona tekemässä pihatöitä, lumitöitä ja puiden tekoa. Vanhukset, joiden luona käydään, ovat kotipalvelun asiakkaita. Työpartioryhmässä on mukana kolme kehitysvammaista jäsentä ja ohjaaja. Pohjois-Suomen lääninhallituksen sosiaalitarkastaja Maija Pelkonen kertoi työtoiminnan ja työllistymisen mahdollisuuksista edesauttaa kehitysvammaisia ihmisiä integroitumaan yhteiskuntaan. Hän on tehnyt aiheesta Vähän kerrallaan, niin pääset pitkälle -väitöstutkimuksen Lapin yliopistoon. Maija Pelkonen käsitteli aihetta teoreettisen viitekehyksen ja väitöksensä pohjalta. Keskeisimmiksi seikoiksi nousivat työn merkitys inhimillisten tarpeiden tyydyttäjänä ja osana itsensä toteuttamista. Työn merkitys on muuttunut aikojen kuluessa, työn ulkopuolella oleva voi kokea olevansa ulkopuolinen, koska yhteisölliset suhteet katoavat. Heräteltiin myös kysymystä muun muassa siitä, kuka määrittelee kehitysvammaisen ihmisen perustarpeet ja osallistumisoikeuden työhön ja tekemiseen? Hannu Keränen kertoi omassa osuudessaan yksityisestä kehitysvammaisten työkeskus Ponnarista, joka sijaitsee Piippolassa. Ponnari on tällä hetkellä todennäköisesti ainoa maassamme toimiva yksityinen työkeskus. Suunnittelija Kari Vuorenpää Kehitysvammaisten Tukiliiton Mahdollisuus-projektista herätteli osallistujia kehitysvammaisten ihmisten työllistymisen uusien tuulien äärelle. Tutustuimme siihen, mitä uusia vaihtoehtoja tulevaisuudessa on olemassa kehitysvammaisten työllistymiselle? Miten asenteisiin voidaan vaikuttaa kehitysvammaisten ja vajaakuntoisten työllistymisen edistämisessä? Kertasimme käytännön lakien, ansiotulojen ja muiden seikkojen vaikutusta kehitysvammaisen työllistymisessä. Tekstiilitöiden uudet ideat päivätoiminnassa Huhtikuun koulutuspäivä pidettiin Nivalassa ja sen teemana olivat tekstiilitöiden uudet ideat päivätoiminnassa. Kovasti toivotun aiheen toivottiin tuovan uusia käytännön ideoita päivätoimintaan ja sen kehittämiseen. Nivalan koulutuspäivä oli ensimmäinen, missä toteutettiin osaamisen jakaminen -periaatetta. Koulutuspäivää suunniteltaessa nousi esiin paikallisten kouluttajien huoli osaamisesta. Osaanko jotain tarpeeksi hyvin, että voin opastaa asiaa myös muille? Päivän onnistuminen osoitti, että useimmat suhtautuvat liian vaatimattomasti omaan osaamiseensa. Koulutuspäivän sisältö ja anti sekä ideointi erinomaista. Kokeilimme työpajoissa uusia ideoita muun muassa huovutuksesta, kankaanpainannasta ja loimimaalauksesta. Osallistujia koulutuspäivässä oli 31 henkilöä kolmestatoista eri kunnasta. 13

14 14 Huovutettuja kukkia. Nivalan koulutuspäivään kuului kankaanpainantaa ja huovutusta, huovuttamassa Salme Pylkkänen Kiuruvedeltä. Eräs osallistuja kirjoitti palautteeseen: Oli terapeuttista välillä saada itse tehdä eikä aina olla ohjaajana. Juuri uusia ideoita omaan työhön kaipaa, eikä työssä niitä välttämättä ehdi ajatella vaan sitä helposti kulkee vain samoja latuja. Askartelu ja uudet ideat päivätoiminnassa Jatkoimme toukokuussa käsillä tekemisen koulutuspäiviä ja tämän kerran aiheena olivat askartelu ja uudet ideat päivätoiminnassa. Koulutuspaikkana oli Kalajoen työkeskus. Suunnittelimme ja toteutimme päivän edellisen koulutuspäivän tapaan osaamista jakavalla periaatteella. Jaoimme sitä asiantuntijuutta ja erityisosaamista, jota Kalajoen alueella oli. Päivään osallistui taas paljon väkeä: 31 henkilöä kymmenestä kunnasta. Koulutuspäivien suuren suosion myötä olimme jo tässä vaiheessa varmoja, että teemme oikeita asioita ja oikealla tavalla.

15 Osaamisen jakaminen toi esille paikallista asiantuntijuutta. Päivä toteutettiin työpajojen avulla, joissa saimme kokeilla ja oppia uutta muun muassa paperinarutöistä, silkinvärjäyksestä helpolla mikromenetelmällä, kalvokuvista kankaalle -menetelmästä ja kankaanpainannan monista eri mahdollisuuksista. Myös erityisopettaja oli esittelemässä meille erilaisia koululaisten päiväohjelmia ja hänen kanssaan sai vaihtaa ajatuksia niihin liittyen. Jälleen palaute oli kiittävää: Aluksi ajattelin, että taas yksi projekti, mistä ei mitään saa, mutta kerrankin näyttää siltä, että reppuun jää aina vaan enemmän ja enemmän. Olen tosi tyytyväinen! Lisää tällaista! Liikunta ja elämykset päivätoiminnassa Liikunta ja elämykset -koulutuspäivän järjestelyt kangertelivat aluksi, koska emme saaneet asiantuntijaa puhumaan erityisryhmien liikunnasta. Kevät oli kiireistä aikaa jokaisessa alan toimintapaikassa. Päätimme käyttää omaa osaamistamme asian tiimoilta. Saimme onneksi paljon hyviä materiaaleja lainaksi muun muassa Malikkeelta ja Kehitysvammaisten Liikunta ja Urheilu ry:ltä. Päivän aluksi tutustuimme erityisryhmien liikuntaan muun muassa videoiden ja materiaalien pohjalta. Iltapäivällä etenimme teoriasta käytäntöön ulkosalla liikunnallisten toimintapisteiden avulla. Osallistujia koulutuspäivässä oli 24 henkilöä 13 eri kunnasta. Samalla keräsimme toiveita ja ideoita tulevien koulutuspäivien varalle. Uusi, hyvä, toimintamuoto osoitti, että asiantuntemusta on olemassa, kunhan se löydetään. Lisäksi se näytti, että pienilläkin panostuksilla saadaan hyviä koulutuspäiviä aikaiseksi. 15 Kalajoen koulutuspäivän satoa. Mukana oli osallistujia kymmenestä kunnasta.

16 16 Haapaveden liikuntapäivänä kokeiltiin temppurataa. Nappulatekniikalla toteutettu veikeä kilpikonna. Edellisten koulutuspäivien palautteissa oli idea siitä, että kootaan kaikki koulutuspäivien materiaali projektikansioihin. Ryhdyimme tuumasta toimeen. Jokaiseen osallistujakuntaan koottiin projektikansio, jossa oli tähän mennessä kootut materiaalit palautteineen. Jatkossa jokainen kunta täydentää tulevien koulutuspäivien materiaalit kansioihinsa. Kansio oli hyvä idea ja kunnat ottivat sen vastaan hyvillä mielin. Keramiikkatyöt päivätoiminnassa Elokuussa järjestettiin Keramiikkatyöt päivätoiminnassa -koulutuspäivä Reisjärvellä. Kouluttajana toimi Ruukin työkeskuksen johtaja Laura Kokkonen-Paananen, joka on itseoppinut keramiikkaja savitöiden asiantuntija. Hän on tehnyt omassa työssään kehitysvammaisten työkeskuksessa paljon savitöitä kehitysvammaisten ihmisten kanssa. Lisäksi hän on opettanut alaa myös työväenopistoissa. Aurinkoisesta kesäpäivästä jäi 17 osallistujille mukavat muistot. Koulutuspaikka Reisjärven työkeskus sijaitsee ihanassa maalaisidyllissä peltojen ja lehmähakojen keskellä. Tutustuimme kahteen helppoon työmenetelmään, joita voi helposti soveltaa päivätoiminnassa. Saimme savitöistä mahtavan tietopaketin yhteystietoineen. Aiheesta innostuneiden oli helppo lähteä toteuttamaan savitöitä oman kunnan kehitysvammaisten ihmisten kanssa. Päivän päätteeksi huomasimme, että yksi päivä oli ehdottomasti liian lyhyt aika. Osallistujat toivoivatkin jatkokurssipäivää seuraavana vuonna samoihin aikoihin. Onnistunut päivä: asiansa osaava opettaja, jolla myös pitkä kokemus kehitysvammaisista, tietää mihin he pystyvät, mihin eivät. Tässä vaiheessa vuotta olimme tehneet tarkempia laskelmia. Rahaa olisi riittävästi, jotta voisimme järjestää kaksi ylimääräistä koulutuspäi-

17 teistyön tuloksena syntyi aikanaan kirja Värien ja varjojen näyttämö. Koulutuspaikkana oli tällä kertaa Kärsämäki ja siellä tunnelmallinen vanha hirsirakennus. Kärsämäen kehitysvammaisten tukiyhdistys oli järjestänyt meille ruokailun, mitä pidettiin tosi mukavana ja positiivisena yhteistyömuotona. Koulutuspäivään osallistui kahdeksasta kunnasta yhteensä 16 henkilöä. 17 Värivarjoteatteriesitys Kärsämäen koulutuspäivänä. vää. Palautteissa keräsimme ideoita ja toiveita siitä, mistä aiheesta osallistujat toivoisivat järjestettävän koulutuksia. Ideoita tulikin jouluaskartelukurssista senioritanssikurssiin. Projektiryhmä valitsi kaksi aihetta, joista päätettiin alkaa valmistella kurssipäiviä. Lokakuussa päätimme järjestää jouluaskartelukurssin yhteistyössä Sinooperin kanssa ja joulukuussa erityisryhmien vesiliikuntakurssin yhteistyössä Suomalaisen Vesiliikuntainstituutin kanssa. Luova ilmaisu sovellettuna päivätoimintaan värivarjoteatteri Syyskuun 16. päivä pidimme koulutuspäivän luovasta ilmaisusta ja päivätoiminnasta. Keskityimme värivarjoteatterin ihmeelliseen maailmaan. Kouluttajana meillä oli Mervi Riikonen, joka on kehitellyt menetelmän siihen muotoonsa, jollaisena sitä nyt toteutetaan. Hän on tehnyt aikaisemmin Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kanssa yhteistyötä nimenomaan värivarjoteatterin tiimoilta. Yh- Tutustuimme värivarjoteatterin maailmaan Värien ja varjojen näyttämö -kirjan avulla, jonka jokainen osallistuja sai omakseen. Paitsi erilaisia värivarjoteatteriesityksiä, menetelmän avulla voidaan toteuttaa esimerkiksi värihuoneita, väritiloja ja lavastuksia eri tilanteisiin. Värien vaikutus ihmisiin on kiistaton ja menetelmän avulla voidaan miettiä esimerkiksi, mitä tunteita tietty väri tuo kenellekin mieleen. Opimme, että vain mielikuvitus on tässäkin rajana. Tarvikkeiksi värivarjoteatteriin tarvitaan piirtoheitin, pimennetty tila (ikkunat pimennetään vaikka jätesäkeillä). Hyvin pimennetty tila on välttämätön värien loiston syntymiselle. Lisäksi tarvitaan varjokangas (lakanakangas), joka on riittävän suuri, piirtoheitinkalvoja, lasimaaleja ja pensseleitä, pahvia (johon voi puhkoa neulalla esimerkiksi tähtitaivaan) ja spriiliukoisia tusseja. Tilan on ehdottomasti oltava riittävän suuri, jotta piirtoheittimen ja kankaan välille jää riittävästi etäisyyttä (vähintään viisi metriä). Silloin ihmisen koko varjo mahtuu kankaalle. Esityksiä voi katsoa näyttämön puolella tuoleilta, tai vaikka patjoilta lattialla. Mikään ei estä myöskään heijastamasta kuvaa kattoon, jolloin sitä voi katsella makuultaan esimerkiksi vaikeasti vammaisten ihmisten kanssa. Olennainen elementti on myös äänimaailma, joten tarvitaan soitin ja musiikkilevyjä. Äänimaail-

18 18 maa voi tehdä myös muilla erilaisilla äänillä ihmisäänen lisäksi esimerkiksi rapsuttelemalla, kilistelemällä, kolistelemalla, koputtelemalla, naputtelemalla, raaputtamalla tai suhisemalla. Apuvälineitä äänien tekemiseen löytyy joka paikasta. Lisäksi voi olla erilaista rekvisiittaa, kuten hattuja, vaatteita ja erilaisia esineitä. Koulutuspäivän sisältö oli monille iloinen yllätys ja toiminnallisesta päivästä saatiin pelkästään positiivisia palautteita. Sisältö oli tullessa täyttä hepreaa, jo nimi värivarjoteatteri oli outo, mutta yllätys oli suuri, tämähän on tosi mielenkiintoista! Kaikkea kivaa muhii jo päässä värivarjon tiimoilta. Ja hauskaa sitä on ollut tänä päivänä. Kiitokset taas kerran! Ja halutaan lisää... lisää... Päivä onnistui hienosti. Mukavaa osallistua uuteen ja ennenkokemattomaan, herättää monia mielikuvia toteuttaa värivarjoteatteria omassa ympäristössä. Voimme toteuttaa väritiloja ym. tähtitaivas oli upea! Kehitysvammaisten ihmisten mielenterveysongelmat ja haastava käyttäytyminen Seuraava koulutuspäivä järjestettiin Tahkokankaan Palvelukeskuksessa aikaisempien suunnitelmien mukaan. Siitä tulikin iso koulutuspäivä, johon osallistui 51 henkeä 16 eri kunnasta, mukana oli väkeä peräti 27 eri toimipaikasta. Koulutuspäivän aiheena oli kehitysvammaisten mielenterveysongelmat ja haastava käyttäytyminen, joita oli jo aikanaan kuntakyselyn vastauksissa paljon toivottu. Aiheesta ei ollut alueella järjestetty kovin paljon koulutuksia, mikä puolestaan takasi tämän koulutuspäivän suuren suosion. Tutustuimme pienemmissä ryhmissä Tahkokankaan Palvelukeskuksen haastavasti käyttäytyvien kehitysvammaisten ihmisten palvelukoteihin ja niissä tehtävään työhön käytännössä. Asiantuntijaluennoitsijoina meillä oli psykiatri Kirsti Sikkilä, joka puhui yleensä kehitysvammaisten mielenterveyden ongelmista. Lisäksi saimme tietopaketin psykiatrisesta hoitotyöstä käytännössä sekä HFR:stä eli hallitusta fyysisestä rajoittamisesta, jota meille esittelivät ohjaajat Pasi Kemppainen ja Tiina Hyvärinen. Luova toiminta päivätoiminnassa: tanssin taikaa Marraskuussa kokoonnuttiin taas koulutuspäivään, tällä kertaa Kiuruvedelle. Pohjois-Savon puolella sijaitseva Kiuruvesi on Pyhäjärven naapurikaupunki: kaupunkien välimatkaa on vajaa 30 kilometriä. Otimme kiuruveteläiset mukaan projektiin, koska siellä oli todellinen tarve osallistua ja intoa alkaa toimia aktiivisesti päivätoimintaprojektissa. Koulutuspäivän aiheina olivat Senioritanssit tutuksi ja Oman liikkeen ryhmä. Koulutuspäivään osallistui 21 henkilöä kymmenestä eri kunnasta. Päivä oli rakennettu niin, että aamupäivän aikana tutustuttiin Senioritanssit tutuiksi -kurssin materiaaliin Kiuruveden erityisliikunnanohjaaja Raija Hyvärisen johdolla. Iltapäivä käytettiin tanssiterapian menetelmien käytön harjoitteluun Oman liikkeen ryhmän avulla, jota meille opasti Kaislarannan palvelukodin päivätoiminnan vastaava ohjaaja Pirjo Tikkanen. Olimme tilanneet etukäteen Ikäinstituutista osallistujille ja kaikille projektin kunnille Senioritanssit tutuiksi -cd:t ja opasvihkoset. Senioritansseja halusimme kokeilla sen vuoksi, että niistä voi sovel-

19 taa monenlaisia versioita kehitysvammaisille ihmisille, istumatanssit kun sopivat ihan kaikenkuntoisille henkilöille. Oman liikkeen ryhmässä saimme perustietoa siitä, miten kehitysvammaisten päivätoiminnassa voi hyödyntää tanssiterapian menetelmiä ilman, että kyseessä on varsinainen tanssiterapia. Asiasta lisää liitteessä Oman liikkeen ryhmä. Senioritanssit osui ihan nappiin: sitä erittäin hyvä ja helppokin soveltaa omissa ympyröissä. Tanssiterapian menetelmätkin vaikutti ihan kivalta, molemmat jutut siitä kivoja, että voi soveltaa omiin tarkoituksiin. Jouluaskartelukurssi Järjestimme projektin puitteissa kaksi ylimääräistä koulutuspäivää, koska projektiavustusta oli vielä runsaasti loppuvuodesta jäljellä. Ensimmäisenä pidimme jouluaskartelukurssin yhteistyössä Oulun Sinooperin kanssa. Koulutus pidettiin kahtena päivänä , koska tiloihin mahtui vain 11 henkilöä/päivä. Molemmat koulutuspäivät olivatkin täynnä innokkaita jouluaskartelijoita. Kurssilla kokeilimme astiahuovutusta, lautasliinatekniikkaa, joulukranssin tekoa ja teimme pyykkipoikaenkeleitä ja -tonttuja. Palautteet päivästä olivat positiivisia ja osallistujien mielestä he saivat mukavia ideoita toteutettavaksi omien kehitysvammaisten asiakkaiden kanssa. Työn lomassa oli mukava myös vaihtaa kuulumisia naapurikuntien työntekijöiden kanssa, mikä koettiin jälleen kerran antoisaksi ja erittäin tarpeelliseksi. Erityisryhmien vesiliikuntapäivä Toinen ylimääräinen koulutuspäivä järjestettiin Pyhäjärven Kaislarannan palvelukodissa ja Pyhäjärven uimahallilla. Kouluttajana päivässä oli Eevaliisa Anttila Suomalaisesta Vesiliikuntainstituutista Jyväskylästä. 19 Tanssin taikaa Kiuruvedellä. Ripaus kauneutta arkeen tai juhlaan.

20 20 Koulutuspäivä rakennettiin siten, että aamupäivällä kävimme teoriassa läpi erityisryhmien uima-avustajana toimimisen perusteet ja iltapäiväksi siirryimme uimahallille käytännön harjoituksiin. Osallistujia koulutuspäivässä oli 24 ohjaajaa ja yhdeksän kehitysvammaista uimaria, jotka olivat Kaislarannan palvelukodista ja Pyhäjärven työkeskuksesta. Koulutuspäivä onnistui niin hyvin, että aloimme heti suunnitella jatkokurssia syksylle Tämä mahdollistaa sen, että molempiin koulutuspäiviin osallistuneet saavat suoritettua erityisryhmien uima-avustajan tutkinnon ja saavat siitä myös todistuksen. Nivalassa avataan uusi uimahalli syksyllä 2005, joten saimme heti kutsun tulla Nivalaan pitämään jatkokurssia. Vuoden 2004 päätösseminaaripäivä ja joulujuhla Koulutuspäivien osalta vuosi päätettiin Kaislarannan palvelukodissa järjestettyyn seminaaripäivään ja joulujuhlaan. Monia asioita on voinut heti soveltaa ja toteuttaa omassa työyhteisössä. Monipuolinen vuosi, on voinut valita itselleen sopivia koulutuksia. Samalla on tultu tutuiksi muiden kuntien työntekijöiden kanssa -> on tosi hyvä vaihtaa ajatuksia asioista, työtavoista ja menetelmistä. Monia koulutuksessa tulleita asioita on voinut heti soveltaa ja toteuttaa omassa työyhteisössä. Koulutukset ovat olleet hyviä ja monipuolisia. Paljon ideoita ja vinkkejä olemme saaneet työyksiköihin. Päivän aikana loimme katsauksen kuluneeseen koulutusvuoteen ja projektin toimintaan sekä tulevan vuoden 2005 tapahtumiin ja koulutuspäiviin. Kaislarannan asukkaat ja työntekijät viihdyttivät meitä jouluisella ohjelmalla ja hyvällä jouluruoalla. Kaislarantaan kokoontui yhteensä 36 henkilöä. Palautteita vuoden 2004 toiminnasta: Hyviä käytännön työvälineitä on tullut kaikissa koulutuspäivissä. Suoraan sovellettavissa asiakastyöhön. Päivien myötä on myös käyty hyviä keskusteluja työpaikalla. Henkilökohtaisesti olen myös joistakin vanhoistakin asiakkaista löytänyt ihan uusia puolia, kun on tuulettanut omia ajatuksiaan. Vesiliikuntapäivässä ohjaajat ja kehitysvammaiset uimarit hyppäsivät altaaseen...

21 Yhteenvetoa kuluneesta vuodesta ja toimintavuoden 2005 suunnittelu Koko kuluneen vuoden ajan keräsimme aktiivisesti palautteita paitsi koulutuspäivistä, myös siitä, mitä ideoita ja toiveita osallistujat toivovat vielä vuonna 2005 toteutettavan. Projektiryhmä kokoontui vuoden 2004 aikana neljä kertaa. Kokoontumiset olivat erittäin hyödyllisiä ja rakentavia. Niissä ideoitiin jo tammikuusta alkaen viimeisen toimintavuoden tapahtumia ja huipennusta, joka vuoden aikana muotoutui kaksipäiväiseksi päivätoimintaseminaariksi. Alussa toisena päätapahtumaehdotukkaana oli päivätoimintaleiri, mutta siitä luovuttiin, koska kaksipäiväiseen seminaariin pääsee mukaan useampi osallistuja alueelta ja mahdollisesti muualtakin Suomesta. Jo tammikuun 2004 ensimmäisessä kokouksessa projektiryhmä kävi tutustumassa Ylivieskan Akustiikkataloon, jossa päivätoimintaseminaari päätettiin järjestää.... ja pian vesi pärskyi iloisesti. Teorian ja käytännön yhdistäminen onnistui hyvin. Keräsimme ja työstimme palautteiden ja aikaisemman kyselyn pohjalta vuoden 2005 koulutuspäivien aiheet. Esiin nousi muutama aihekokonaisuus yli muiden. Palautteissa toivottiin sellaisia päiviä, joissa voisi olla kehitysvammaisia osallistujia mukana. Myös lakiasioista toivottiin koulutusta. Lisäksi kehitysvammaisten ihmisten ravitsemusasiat olivat aikaisemmin olleet toivelistalla, joten ainakin näihin toiveisiin päätimme vastata järjestämällä koulutuspäivän seuraavalle vuodelle. Lakiasioista toivottiin koulutusta, mutta koska kehitysvammalakipaketin uudistus olisi vielä kesken 2005, päätimme panostaa työntekijöiden hyvinvointiin keskeneräisten lakiasioiden valottamisen sijaan. Järkeilimme ajankäyttöä ja rahankäyttöä viimeisen toimintavuoden osalta ja päätimme, että viimeisenä vuonna järjestetään päivätoimintaseminaarin lisäksi neljä varsinaista koulutuspäivää sekä suuri talviliikuntapäivä kehitysvammaisille ihmisille ja ohjaajille. Näiden lisäksi vuoden lopussa pidettäisiin koko projektin päätösseminaaripäivä. Vuosi 2004 meni melko lailla suunnitelmien mukaan. Pystyimme tarjoamaan kaksi ylimääräistä koulutuspäivää, vaikka aikataulu oli tiukka ja työtä oli paljon. Yhteistyöverkosto alkoi muodostua, mikä oli hyvin tärkeää osallistujille. Projektituotos eli aikaisemmin suunniteltu alueellisen päivätoiminnan järjestämisen ja kehittämisen malli toteutuu ideakansiona. Alueellista mallia on vaikea tehdä ohjeelliseen muotoon kuntien heterogeenisuuden ja resurssien vaihtelun vuoksi. Tässä vaiheessa koimme, että on tärkeämpää, että Pohjois-Pohjanmaan päivätoiminnan kehitttämisprojektista jää jotain konkreettista sen päättymisen jälkeen. Tällaisina konkreettisina asioina pidimme arjessa helposti toteuttamiskelpoisia uusia ideoita ja toimintamenetelmiä. 21

22 5. Toimintavuosi 2005 Palautteet rakentavat toimintaa Projektin viimeinen toimintavuosi käynnistyi helposti, koska koulutussuunnitelmat vuodelle olivat jo lähes valmiina ja muutenkin päivätoimintaprojektin kokonaisuus oli jo alkuvuonna hyvin hahmottunut. Teimme myös entistä huolellisemman ja pikkutarkemman talousarvion vuodelle 2005 helpottaaksemme projektin talouden hallintaa. Projektiryhmä kokoontui heti tammikuussa suunnittelemaan koulutuspäivien ja päivätoimintaseminaarin toteuttamista. Projektiryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa ja ohjausryhmä kahdesti. Koulutusohjelma rakentui siten, että varsinaisia koulutuspäiviä oli neljä ja niiden aiheina oli hyvinvointi ja työssä jaksaminen, kehitysvammaisten ravitsemus, keramiikkatyöt (jatkokurssi) ja erityisryhmien vesiliikunta (jatkokurssi). Koulutuspäivien lisäksi järjestettiin talviliikuntapäivä, projektin päätapahtuma päivätoimintaseminaari ja koko projektin päätösseminaaripäivä. Päivätoimintaseminaarin suunnittelu ja käytännön toteuttaminen koettiin niin isoksi urakaksi, joten päätimme vähän harventaa koulutuspäivien määrää, mikä osoittautuikin hyväksi ratkaisuksi. Edellisen vuoden koulutuspaketti oli ollut tiivis. Työ- ja toimintakeskusten osallistujat kokivat joka kuukausi järjestetyt koulutuspäivät antoisiksi, mutta myös aika raskaiksi. Tavoitteena ja painopistealueena viimeisenä toimintavuonna oli järjestää koulutuksia sellaisista aiheista, joita projektiin osallistujat olivat aikaisemmin toivoneet, mutta joita ei tähän mennessä vielä oltu järjestetty. Tavoitteena oli myös tuottaa sellaisia loppumateriaaleja, joita osallistujakuntien ja muiden päivätoiminnasta kiinnostuneiden on helppo käyttää ja hyödyntää arjen työssä. Koulutuspäivät ja tapahtumat vuonna 2005 Hyvä olo ja työssä jaksaminen Vuoden ensimmäinen koulutuspäivä järjestettiin 3.2. Haapajärvellä. Aiheena oli Hyvä olo ja työssä jaksaminen ja kouluttajana toimi Pia Orell-Liukkunen Oulusta. Olimme tarkoituksella valinneet aiheeseen erilaisen tulokulman kuin yleensä on totuttu. Ajatuksena oli rentoutua tekemisen ja oman kehon löytämisen kautta sekä keskittyä kerrankin itseen ja omien tarpeiden ja toiveiden huomioimiseen. Osallistujia koulutuksessa oli 36, mistä päätellen aihe oli todella ajankohtainen. Useimmat osallistujat olivat luultavasti etukäteen ajatelleet, että päivästä muodostuu luentotyyppinen koulutuspäivä, jossa esimerkiksi psykologi kertoo, miten työssä jaksaa paremmin. Niinpä monelle olikin virkistävä yllätys, kun lähdimme perehtymään asiaan oman itsen ja oman kehon kautta. Saimme tutustua myös muun muassa aromaterapeuttisiin menetelmiin ja annoimme toisillemme rentouttavia hoitoja parityöskentelynä. Kaiken kaikkiaan osallistujat kokivat, että oli mielenkiintoista ja erilaista perehtyä hyvään oloon ja

23 Moottorikelkan kyydissä talviliikuntapäivänä Kalajoella. jaksamiseen tätä kautta. Useimmat kokivat päivän erittäin rentouttavaksi ja löysivät aiheesta heti käyttökelpoisia yhtymäkohtia esimerkiksi tanssiterapian menetelmien hyödyntämiseksi päivätoiminnassa. Osa koki tietyt jutut hieman huuhaaksi, mutta virkistäväksi sellaisksi. Tarkoitus olikin tarjota ennen muuta pimeimpään talviaikaan yksi erilainen päivä, jossa sai keskittyä tavallisen kiireisen arkipäivän sijaan omaan hyvinvointiin ja omien tarpeiden kuuntelemiseen. Lähdin ennakkoluulottomasti mukaan -> päivä oli tosi positiivinen. Rentouttavaa. Opettaja riittävän rauhallinen ja opetustapa hyvä. Ihana päivä! Päivä itselle, oman itsen kanssa olemiselle. Tästä saa taas voimia ja intoa arkiseen puurtamiseen! Talviliikuntapäivä Olimme suunnitelleet Kalajoella 3.3. järjestettävää talviliikuntatapahtumaa vain vähän vielä tammikuussa, koska näytti siltä, että Kalajoen alueella ei ole lainkaan lunta. Muutenkin järjestelyt syystä ja toisesta tuntuivat kangertelevan. Helmikuun alussa kävimme kuitenkin Kalajoella ja näytti siltä, että talviliikuntapäivä saadaan kuin saadaankin järjestettyä. Olimme valinneet tapahtuman järjestämispaikaksi juuri Kalajoen, koska sinne oli ensimmäistä kertaa tulossa Talvimaa, joka oli monien yhteistahojen rakentama Kemin lumilinna pienoiskoossa. Alueen yrittäjäyhdistys ja sen puheenjohtaja Marko Santapakka oli myös alusta saakka mukana kehitysvammaisten ihmisten talviliikuntapäivän järjestämisestä. Talviliikuntapäivän ohjelmassa oli hiihtoa, hevosajelua rekikyydillä, koiravaljakkoajelua, moottorikelkkakyytiä, mäenlaskua, kävelyä, Talvimaahan tutustumista ja musiikkia. Osallistujia oli noin 280 kehitysvammaista ihmistä ja työntekijää alueen kunnista. Vilskettä ja vipinää riitti, mutta kaikki sujui ilman suurempia kommelluksia. Aurinko paistoi, mutta mereltä puhalsi todella kylmä tuuli. Liikuntarajoitteiset kävijät eivät päässeet kulkemaan esteettömästi joka paikkaan, koska Talvimaa on rakennettu meren rantaan ja emme olleet ajan puutteen vuoksi suunnitelleet tarpeeksi hyvin kulkureittejä niin, että kaikki pääsevät varmasti kulkemaan. Ruokailun järjestäminen näin isossa tapahtumassa vaatii myös melkoisia järjestelyjä, mutta se onnistui hyvin, koska ruokailut oli jaettu kahteen alueen hotelliin. Kaiken kaikkiaan suuren ulkoilmatapahtuman järjestäminen kehitysvammaisille ihmisille näin pienillä voimavaroilla oli aika uhkarohkea ponnistus. Selvisimme kuitenkin kunnialla ja pystyimme tarjoamaan alueen kehitysvammaisille elämyksellisen ja erilaisen talvipäivän. Koiravaljakoiden, he- 23

24 24 vosen ja moottorikelkkojen kyydissä näkyi punaposkisia, iloisia ja innostuneita osallistujia, ja yhdessäolo huipentui monodiskoon, jossa laulettiin ja tanssittiin yhdessä sydämen kyllyydestä. Kehitysvammaisten ihmisten ravitsemuskoulutus Toukokuussa järjestimme seuraavan koulutuspäivän, jonka aiheena oli kehitysvammaisten ravitsemusasiat. Koulutus pidettiin Kaislarannan Palvelukodissa ja siihen osallistui 32 osallistujaa. Kouluttajana meillä oli ravitsemusterapeutti Mar- ketta Niiranen Oulusta. Toive järjestää koulutus ravitsemusaiheesta oli noussut jo kuntakyselyjen aikana esille, koska hy- vin monella on nykyään erityisruokavalioita. Erityisruokavalioiden yhteensovittaminen on usein melko monimutkaista. Tietoa tarvitaan joka päivä, paitsi erityisruokavalioista, myös painonhallinnasta ja ruokavalion rikastamisesta aliravitsemustilojen välttämiseksi. Koulutuspäivään osallistujat saivat hyödyllistä tietoa ja materiaalia siitä, mitä kehitysvammaisten ihmisten ruokavaliossa ja ravitsemuksessa pitää ottaa huomioon eri ikäkausina ja erilaisissa oireyhtymissä. Koulutuspäivän erikoisuutena oli ruokailu Pyhäjärven ammattioppilaitoksella. Ruokailu toteutet- tiin pöytiintarjoiluna. Saimme oikein kunnolla istua ja nauttia hyvästä ruoasta ja tarjoilusta. Tarjoilijoina ja kokkeina Keramiikkajatkokurssilla tehtyjä savikuusia.

25 toimivat Pyhäjärven ammattioppilaitoksen erityislinjan opiskelijat. Mielenkiintoinen päivä, paljon asiaa tuli. Opettaja asiantunteva ja piti yllä mielenkiinnon loppuun saakka. Ruokailu ruhtinaallinen, täydellinen palvelu! Keramiikkatyöt päivätoiminnassa -jatkokurssi Edellisenä vuonna pidimme Laura Kokkonen- Paanasen johdolla ensimmäisen Keramiikkatyöt päivätoiminnassa -kurssipäivän ja totesimme, että jatkokurssipäivä olisi ihan ehdoton kokonaisuuden kannalta. Kurssilaiset halusivat oppia jatkojalostamaan savityöt valmiiksi tuotteiksi. Kokoonnuimme 9.6. Reisjärvelle 11 osallistujan voimin. Koulutuspäivässä opettelimme kaksi uutta helppoa tekniikkaa, joita voisi hyödyntää päivätoiminnassa. Lisäksi harjoittelimme lasituksen tekoa ja polttouunin täyttöä ja polttamista. Opettajina meillä oli tällä kertaa Lauran lisäksi myös Irma Kokkonen, joten pystyimme jakaantumaan kahteen eri työpajaan. Koulutuspäivässä opettelimme uusia tekniikkoja, joita voi hyödyntää päivätoiminnassa. Koulutuspäivä oli iloinen ja hyvin onnistunut. Osallistujat kokivat mukavaksi myös sen, että tällä kertaa osallistujia oli vähän vähemmän kuin aikaisemmissa koulutuspäivissä. Ohjaajilla oli aikaa henkilökohtaisesti neuvoa ja opastaa, mikä usein on mahdotonta, kun porukkaa on kymmeniä niin kuin kaikissa muissa järjestämissämme koulutuspäivissä. Osaan, opin ja osallistun -päivätoimintaseminaari Päivätoimintaseminaarin järjestelyt Projektin päätapahtuman ja tärkeimmän tuotoksen järjestelyt alkoivat jo edellisenä vuonna, jolloin päivätoimintaseminaarin ajankohta lyötiin lukkoon. Päivätoimintaseminaarin tapahtumapaikaksi oli valittu Ylivieskan kaupunki ja siellä Akustiikka-talo. Akustiikka-talo toimii kulttuurikeskuksena, jossa järjestetään erilaisia tapahtumia, konsertteja ja seminaareja. Kulkuyhteydet Ylivieskaan ovat hyvät, koska kaupunki sijaitsee pääradan varrella. Akustiikka-talon henkilökunta otti meidät tapahtuman järjestäjänä erittäin hyvin huomioon. Saimme sieltä myös paljon apua ja vinkkejä järjestelyissä. Päivätoimintaseminaari sai nimensä vahingossa, kun mietimme tapahtumalle sopivaa nimeä. Esiin nousivat sanat osaaminen, oppiminen ja osallistuminen. Huomasimme, että siitä kaikestahan tässä koko päivätoiminnan kehittämisprojektissa on ollut kyse. Niinpä seminaarin nimi kuvasti mielestämme hyvin niin koko projektin kuin päivätoimintaseminaarinkin tavoitteita. Tiedotimme seminaarista paitsi projektin osallistujakuntiin myös Oulun läänin muihin kuntiin toukokuussa ja lähetimme niille ohjelman ja ilmoittautumisohjeet. Tiedotimme seminaarista myös valtakunnallisessa Tukiviesti-lehdessä, ja luonnollisesti Kehitysvammaisten Palvelusäätiön omia kana- 25

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja Tavoitteet: hallittu muutos -hanke 1. Toimihenkilöiden

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia 1/5 KIT -uutiskirje 2/2014 Täysi tohina päällä Kehitysvammaiset ihmiset töihin (KIT) projektissa kevät on ollut touhua täynnä: Tutkimuksessa on kerätty aineistoa ja saatu ensimmäisiä tuloksia. Työvalmentajarengas

Lisätiedot

Vantaan työ- ja päivätoiminnat

Vantaan työ- ja päivätoiminnat Vantaan työ- ja päivätoiminnat nykytila ja tulevaisuuden näkymiä Työ- ja päivätoiminnan neuvottelukunta Vantaalla 10.12.2012 Hieman lukuja ja taustaa noin 460 palvelun käyttäjää, joista alle 400 kehitysvammaisia

Lisätiedot

TYÖNOHJAUS LUOTTAMUSHENKILÖIDEN IDEN TUKENA

TYÖNOHJAUS LUOTTAMUSHENKILÖIDEN IDEN TUKENA TYÖNOHJAUS LUOTTAMUSHENKILÖIDEN IDEN TUKENA Lähtökohdat ennen kuin oli ohjattavia 2 Tavoitteena oli Selvittää miten työnohjaus tukee luottamushenkilöiden iden oppimista ja tehtävien hoitamista? Miten työnohjaus

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Vasta kuntaan tulleiden maahanmuuttajien ohjauksen ja kotouttamisen järjestäminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

TKI-päivät 2012. Palautekysely

TKI-päivät 2012. Palautekysely TKI-päivät 2012 Palautekysely Kyselyn toteuttaminen Kysely toteutettiin ajalla 22.2. 2.3.2012 Kysely lähetettiin sähköpostitse 244 seminaariosallistujalle Vastauksia saatiin 95 kpl Vastausprosentti 39

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Janet Valliovuo ja Ramoona Rahja, Horaca11 Johdanto Lähdimme ulkomaille, koska halusimme kokeilla jotain erilaista ja kokeilla rajojamme. Halusimme lähteä Iso-Britanniaan,

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TAVOITE KEHITTÄÄ TOIMINTAMALLI, JONKA AVULLA TAVOITETAAN KAIKKI YLI 75 -VUOTIAAT KUUSAMOLAISET. TARKOITUKSENA on tarjota katkeamatonta palveluketjua, jotta omassa kodissa

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Osaamiskartoituksen tulokset ja raportointi

Osaamiskartoituksen tulokset ja raportointi Osaamiskartoituksen tulokset ja raportointi Tarja Turunen Päiväkodin johtaja Jani Munne Projektipäällikkö Osaamiskartoituksen vaiheet 1. Yrityksen perustaminen tietokantaan 2. Kartoituksen rakentaminen

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Moniosaaja -valmennus Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hankkeen työelämäosaamista

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Laurea-Ammattikorkeakoulu Laurea Järvenpää. HYVÄ VANHUUS JA RUOKA Studia Generalia Luennon palautteet

Laurea-Ammattikorkeakoulu Laurea Järvenpää. HYVÄ VANHUUS JA RUOKA Studia Generalia Luennon palautteet Laurea-Ammattikorkeakoulu Laurea Järvenpää HYVÄ VANHUUS JA RUOKA Studia Generalia Luennon palautteet Perttu Niitynpää Jari Martikainen 1.3.7 Selostus Oheisessa raportissa on viimekertaisen Studia Generalia

Lisätiedot

Jari Lindh Hankekoordinaattori Kolpeneen palvelukeskus. VASKI - Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikkö

Jari Lindh Hankekoordinaattori Kolpeneen palvelukeskus. VASKI - Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikkö VASKI - POHJOIS-SUOMEN SUOMEN VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISYKSIK MISYKSIKÖN VALMISTELUHANKE KOLPENEEN PALVELUKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄ, POHJOIS-POHJANMAAN ERITYISHUOLTOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ, KAINUUN MAAKUNTA-KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO. Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.2008

TURUN YLIOPISTO. Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.2008 TURUN YLIOPISTO Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.8 Peda-forumin valtakunnalliset opetuksen kehittämispäivät järjestettiin tänä keväänä

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,

Lisätiedot

Tyhy. Räätälöity kehittämispäivä työyhteisöille

Tyhy. Räätälöity kehittämispäivä työyhteisöille Tyhy Räätälöity kehittämispäivä työyhteisöille llkka ja Päivi yllättivät positiivisesti. Pidin heidän lähestymistavastaan. He saivat yleisön mukaan ja tilaisuus eteni pilke silmäkulmassa huumorilla höystettynä.

Lisätiedot

VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 2010 RAKENNETAAN LAPSEN HYVÄÄ ARKEA. TORSTAINA 6.5.2010 Oulun yliopisto, Saalastinsali Pentti Kaiterankatu 1

VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 2010 RAKENNETAAN LAPSEN HYVÄÄ ARKEA. TORSTAINA 6.5.2010 Oulun yliopisto, Saalastinsali Pentti Kaiterankatu 1 VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 2010 RAKENNETAAN LAPSEN HYVÄÄ ARKEA TORSTAINA 6.5.2010 Oulun yliopisto, Saalastinsali Pentti Kaiterankatu 1 YHTEISTYÖKUMPPANIT SEKÄ VARHAISKASVATUSPÄIVIEN SUUNNITTELURYHMÄ

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

TAIDEKASVATUS YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAJANA

TAIDEKASVATUS YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAJANA TAIDEKASVATUS YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAJANA Siellä sai olla yhdessä Sai tehdä porukassa erityisopettaja 1 TAIDEPAJALAISTEN POSITIIVISIA KOKEMUKSIA TAIDEPAJOISSA Yhdessä tekeminen oli kaikkein tärkein t

Lisätiedot

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 HYPPÄÄ KYYTIIN! Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 Tulevaisuus? Ehkäisevä päihdetyö? Yhdessä kehittäminen? Kuka ja mitä? Foorumin iltapäivässä työskenneltiin fasilitointimenetelmin

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298 Asiakaskysely 2011 FINAS-akkreditointipalvelun asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marras-joulukuussa 2011. Kysely lähetettiin sähköisenä kaikille FINASin asiakkaille. Kyselyyn saatiin yhteensä 182

Lisätiedot

Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä. Espoonlahti kevät 2011

Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä. Espoonlahti kevät 2011 Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä Espoonlahti kevät 2011 Suunnitelma alle 25-vuotiaita sosiaalitoimen asiakkaita, jotka ovat saaneet/saamassa oman ensiasunnon tai joilla on ollut aikaisemmin vaikeuksia

Lisätiedot

LIIKELAHJOJEN SUUNNITTELU 1 (7) POISTARIPAJA -hanke 28.4.2014 Milla Valkonen. Liikelahjojen suunnittelu Loimaan kaupungille

LIIKELAHJOJEN SUUNNITTELU 1 (7) POISTARIPAJA -hanke 28.4.2014 Milla Valkonen. Liikelahjojen suunnittelu Loimaan kaupungille LIIKELAHJOJEN SUUNNITTELU 1 (7) Liikelahjojen suunnittelu Loimaan kaupungille Texvex poistotekstiilipankeilla yksi toimintamuoto on uusien tuotteiden valmistaminen poistotekstiileistä. Yksi hyvä kanava

Lisätiedot

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?

Lisätiedot

TYÖPAJAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.11.2013 alkaen Telakkatie 9, 57230 Savonlinna

TYÖPAJAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.11.2013 alkaen Telakkatie 9, 57230 Savonlinna 1 TYÖPAJAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.11.2013 alkaen Telakkatie 9, 57230 Savonlinna Työpajaa on suunniteltu Kuntakokeilun, aikuissosiaalityön sekä vammaispalvelujen yhteistyönä palvelemaan vammais- ja työllisyyspalvelujen

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi

Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 24.3.2013 Tiedän mitä tahdon! projekti (2010 2013) Kokeillaan ja kehitetään suomalaiseen toimintaympäristöön soveltuvaa henkilökohtaista budjetointia (kehitys)vammaisten

Lisätiedot

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa Kaisa Rontu Moni tuntee kotoutumiskoulutuksen, mutta kuinka moni tietää, miten turvapaikanhakijat vastaanottokeskuksissa opiskelevat? Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta

Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta 2011-2012 Esitys Kehitysvammaliiton Tikoteekin OIVALLA vuorovaikutukseen hankkeen loppuseminaarissa 9.10.2012 Irja Skogström, OIVA-ohjaaja Pohjois-Karjalan sairaanhoito-

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

ERITYISRYHMIEN VESILIIKUNNAN OHJAAJAKURSSI. Äänekoski 10.-14.1.2011 Suomalainen Vesiliikuntainstituutti Oy WWW.VESILIIKUNTA.COM

ERITYISRYHMIEN VESILIIKUNNAN OHJAAJAKURSSI. Äänekoski 10.-14.1.2011 Suomalainen Vesiliikuntainstituutti Oy WWW.VESILIIKUNTA.COM ERITYISRYHMIEN VESILIIKUNNAN OHJAAJAKURSSI Äänekoski 10.-14.1.2011 Suomalainen Vesiliikuntainstituutti Oy WWW.VESILIIKUNTA.COM Sisältö ja tarkoitus 10.-14.1.2011 Toimintakyvyttömyyson vesiliukoista Suomessa

Lisätiedot

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO. Nuorisopalvelut 1 (8) Loma-ajan toiminnan asiakaspalauteraportti 2012 Tässä raportissa selvitetään kesän 2012 loma-ajan toiminnasta kerättyjen asiakaspalautteiden keskeiset tulokset. Loma-ajan toimintojen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asuminen Satakunnassa Kuntakysely 2011. Laatupäällikkö Jouko Alinen

Kehitysvammaisten asuminen Satakunnassa Kuntakysely 2011. Laatupäällikkö Jouko Alinen Kehitysvammaisten asuminen Satakunnassa Kuntakysely 2011 Laatupäällikkö Jouko Alinen = Posa Vastaajat 2. Onko kunnassanne / kaupungissanne meneillään olevaa kehitysvammaisten asumiseen liittyvää uudisrakentamista?

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti

Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti Tarve Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyviä maita. Esimerkiksi väestöennusteen mukaan yli 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä.

Lisätiedot

Painonhallintaluotsi Pienryhmävalmennus

Painonhallintaluotsi Pienryhmävalmennus Painonhallintaluotsi Pienryhmävalmennus Miten Painonhallintaluotsi eroaa perinteisistä painonhallintaryhmistä? Kilojen, kaloreiden ja liikuntasuoritusten vahtimisen sijasta keskitymme konkreettisiin keinoihin,

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Työkykykoordinaattorin tehtäväkuvasta ja koulutuksesta

Työkykykoordinaattorin tehtäväkuvasta ja koulutuksesta Työhönvalmennuksen kehittämisryhmä 20.5.2014 Riitta Karhapää Työkykykoordinaattorin tehtäväkuvasta ja koulutuksesta Osatyökykyiset työssä ohjelma 2013 2015 STM 1 Työkykykoordinaattori voi toimia erilaisissa

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa. Sanna Ahola, projektipäällikkö VIA-projekti Kynnys ry

Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa. Sanna Ahola, projektipäällikkö VIA-projekti Kynnys ry Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa Sanna Ahola, projektipäällikkö VIA-projekti Kynnys ry Mikä on VIA-projekti? Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa (VIA) projekti selvittää ihmisoikeuksien toteutumista

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

HOIVAYRITTÄJÄVALMENNUSHANKEESSA HAETAAN ALAN YRITYSTEN KEHITTÄMISEEN VAUHTIA GREEN CARE MENETELMISTÄ

HOIVAYRITTÄJÄVALMENNUSHANKEESSA HAETAAN ALAN YRITYSTEN KEHITTÄMISEEN VAUHTIA GREEN CARE MENETELMISTÄ HOIVAYRITTÄJÄVALMENNUSHANKEESSA HAETAAN ALAN YRITYSTEN KEHITTÄMISEEN VAUHTIA GREEN CARE MENETELMISTÄ Hoivayrittäjävalmennushanke Kanta- ja Päijät-Hämeessä (1.7.2008-31.12.2011) on tarkoitettu hoiva- ja

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA

OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA Verme-hankkeen Vastuullinen johtaja Tuula Laes Koordinaattori Susanne Leväniemi TURUN YLIOPISTO, OPETTAJANKOULUTUSLAITOKSEN RAUMAN YKSIKKÖ JÄRJESTÄÄ VERME VERTAISRYHMÄMENTOROINNIN

Lisätiedot

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Projektin rahoitus ja toteuttajat Rahoitus ESR/ Keski-Suomen ELY-keskus Päätoteuttajana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu (työaikaresurssi

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin Seppo Soine-Rajanummi 9.12.2015 Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Tavoitteena terveyserojen kaventaminen Työttömillä on tutkimusten

Lisätiedot

Kurssin runko. Sisältö Kesto h Ajankohta Toteuttaja. ASUNTOLAKURSSI Asikkala, Hollola, Orimattila Päivitetty 2.8.2012

Kurssin runko. Sisältö Kesto h Ajankohta Toteuttaja. ASUNTOLAKURSSI Asikkala, Hollola, Orimattila Päivitetty 2.8.2012 Kurssin runko Asuntolakurssi on järjestyssääntöjen mukaan pakollinen kaikille asuntolassa asumisen aloittaville asukkaille. Kurssin kokonaisuus on 38 tuntia, joista 9 tuntia on lähiopetusta ja 11 tuntia

Lisätiedot

Seniori- ja vanhustyö - Olohuoneverkosto

Seniori- ja vanhustyö - Olohuoneverkosto Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 0 Seniori- ja vanhustyö - Olohuoneverkosto Setlementti Louhela ry Päätavoite KEHITTYVÄ OLOHUONEVERKOSTO VAHVISTAA TOIMINTAKYKYÄ, OSALLISUUTTA JA YHTEISÖLLISYYTTÄYTTÄ

Lisätiedot

MINNO Metropolia 2014 - Loppukatselmus. Kotisatama Järjestelmät 14.11.2014

MINNO Metropolia 2014 - Loppukatselmus. Kotisatama Järjestelmät 14.11.2014 MINNO Metropolia 2014 - Loppukatselmus Kotisatama Järjestelmät 14.11.2014 Mikä MINNO on? Innovaatioprojekti, joka sisältyy jokaisen Metropolian opiskelijan opetussuunnitelmaan. Opinnot toteutetaan usein

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot