NIKKILÄN KESKUSTA-ALUEEN IDEASUUNNITELMA

Transkriptio

1 NIKKILÄN KESKUSTA-ALUEEN IDEASUUNNITELMA SIPOON KUNTA KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS ARKKITEHTITOIMISTO JUKKA TURTIAINEN OY TRAFIX OY MAISEMA-ARKKITEHDIT BYMAN & RUOKONEN OY

2 1. JOHDANTO 1.1 Hankkeen taustaa 1.2 Työryhmä 1.3 Vuorovaikutus 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Ideasuunnitelman tarkoitus ja tavoitteet 2.2 Suunnittelualue 2.3 Suunnittelutilanne 2.4 Nykytilanteen analyysi ja siitä johdetut tavoitteet 3. KEHITTÄMISTARPEET JA TAVOITTEET 3.1 Kaupunkirakenne 3.2 Kaupunkikuva 3.3 Viherverkosto 3.4 Liikenne 4. IDEASUUNNITELMA JA VAIHTOEHDOT 4.1 Yleistä 4.2 Maankäyttö 4.3 Julkinen tila 4.4 Asuminen 4.5 Liikenneverkko 4.6 Palvelut 4.7 Puistot ja viheryhteydet 5. EHDOTUS TOIMENPIDEOHJELMAKSI 5.1 Yleistä 5.2 Asemakaavoitus 5.3 Selvitykset LIITTEET Nikkilän keskusta-alueen ideasuunnitelman asukaskyselyn yhteenveto LÄHTEET Sipoon yleiskaava 2025, ehdotus Nikkilän asemakaavat Sipoon kunnan kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvitys 2005 Sipoon rakennuskulttuuri ja kulttuuriympäristö 2006 Nikkilän Taajaman kauppapaikkaselvitys Keski- ja Pohjois-Sipoon tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelma 2001 Kerava-Nikkilä-vyöhykkeen joukkoliikenne- ja maankäyttöselvitys 2005 Nikkilän keskusta-alueen ideasuunnitelman asukaskyselyn yhteenveto Nikkilän kartano III, asukaskyselyn yhteenveto Kartano III, alustava kaavarunko Sipoon historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi vuonna 2007 Nikkilän maisema- ja luontoselvitys,

3 Kuva 1: Ilmakuva Nikkilän keskusta-alueesta 1. JOHDANTO 1.1 Hankkeen taustaa Nikkilän taajamassa varaudutaan merkittävään väestönkasvuun v mennessä. Sipoon yleiskaava 2025 tavoitteena on käynnistää olemassa olevalla radalla henkilöliikenne välillä Nikkilä-Talma-Kerava-Helsinki. Tavoitteen toteutuminen edellyttää kasvustrategian ja yleiskaavan mukaista väestönkasvua Nikkilän ja Talman alueilla. Yleiskaavan kasvutavoite on nykyisestä alle 5000 asukkaasta noin asukkaaseen vuoteen 2025 mennessä. Sipoolla on paineita kasvaa ja tiivistää yhdyskuntarakennettaan koko Helsingin metropolialueen kehittyessä. Nikkilän taajaman merkittävimmät kasvualueet sijaitsevat radan pohjoispuolella nk. Kartano III-alueella, Sipoonjoen itäpuolella Itäisen jokipuiston ympäristössä ja Martinkylässä. Kasvuun on varauduttava ja vastattava myös keskusta-alueella, nykyisen kylärakenteen sisällä. Nikkilän keskusta-alueita koskevien tavoitteiden tarkentamiseksi kunta käynnisti syksyllä 2008 keskusta-alueen ideasuunnitelman laatimisen. 1.2 Työryhmä Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy:n suunnitteluryhmässä maankäytön, asuinympäristön ja kaavasuunnittelusta ovat vastanneet projektipäällikkö Jukka Turtiainen ja projektiarkkitehti Dan Mollgren, liikennesuunnittelusta ins. Jouni Ikäheimo Trafix Oy:stä ja maisemasuunnittelun asiantuntemuksesta maisemaarkkitehti Eeva Byman Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy:sta. Hankkeen ohjausryhmän työskentelyyn ovat Sipoon kunnan maankäyttöyksiköstä osallistuneet kehitysjohtaja Mikko Aho, kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli ja kaavoittaja Sirkku Huisko. Kuva 2: Ote Sipoon yleiskaavasta Vuorovaikutus Keskusta-alueen ideasuunnitelman laatimisen kannalta katsottiin tärkeäksi kuulla kuntalaisten mielipiteitä ja ideoita osana vuorovaikutusta. Vuorovaikutus järjestettiin hankkeessa kyselyn ja yleisötilaisuuden muodossa. Lisäksi järjestettiin workshop keskusta-alueen yrittäjille sekä haastateltiin erikseen muutamia alueen keskeisiä toimijoita. Workshop ja yleisötilaisuus järjestettiin samana päivänä Workshopissa keskusteltiin yrittäjien kannalta keskeisistä teemoista, kuten kunnan kasvutavoitteista, keskusta-alueen rakennuskannasta, keskustan saavutettavuudesta ja liikennejärjestelyistä. Yleisötilaisuudessa esiteltiin kysely ja sen tarkoitus sekä keskusteltiin mm. tulevan radan henkilöliikenteen järjestelyistä ja vaikutuksista. Kyselyyn vastattiin kunnan kotisivujen kautta tai paperikopiolle ajalla Palautteesta laadittiin yhteenveto, joka on tämän raportin erillinen liiteasiakirja. Tämän lisäksi osallisille on annettu mahdollisuus kahdenkeskiseen neuvonpitoon suunnittelijoiden kanssa. -3- Kuva 3: Taajama- ja keskustatoimintojen alueet Sipoon kunnassa

4 ISO KYLÄTIE NIKKILÄNTIE Kuva 4: Suunnittelualueen rajaus 2. LÄHTÖKOHDAT Kuva 5: Koulujen kampusalue Nikkilän keskustassa Ideasuunnitelman tarkoitus ja tavoitteet Tehtävänä on ollut laatia Sipoon Nikkilän keskusta-alueen kehittämisvaihtoehtoja kartoittava ideasuunnitelma asemakaavoituksen pohjaksi. Tärkeimpiä tavoitteita alueen uudistamiselle ovat: tutkia Nikkilän keskustan tiivistämis-, kehittämis- ja kasvumahdollisuuksia selventää nykyisen keskusta-alueen kehittämistavoitteita, keskustan roolia ja palveluiden sijoittumisperiaatteita määritellä keskusta-alueen kaupunkikuvan kehittämisperiaatteet ottaen huomioon ympäristön kulttuuri- ja maisema-arvot Nikkilän rakenteen kehittäminen joukko- ja kevytliikenteeseen perustuvana keskusta-alueen kytkeytyminen rautatieasemaan ja joukkoliikenneverkkoon liikenneverkon kehittäminen, keskustan suhde erityisesti kehitettäviin itäisiin ja pohjoisiin laajenemisalueisiin rakennettujen alueiden ja maisematilojen rajapintojen kehittäminen

5 2.2 Suunnittelualue Suunnittelualue käsittää Nikkilän keskusta-alueen rajoittuen pohjoisessa rataan, idässä Sipoonjokeen ja lounaassa Brobölentiehen. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 115 ha. Työssä on tutkittu yleispiirteisesti myös Sipoonjoen itäpuolisia ja radan pohjoispuolisia alueita ja niiden liittymistä keskustarakenteeseen sekä keskusta-aluetta ympäröiviin laajempiin kasvualueisiin. 2.3 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Itä-Uudenmaan maakuntakaava on voimassa mutta muutoksia on vireillä, koska Sipoo on siirtymässä Itä-Uudenmaan liitosta Uudenmaan liittoon. Maakuntakaavakierros käydään vuoden 2009 aikana. Yleiskaava 2025 Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen ja taajamatoimintojen alueeksi. Nikkilä-Talma vyöhykkeellä on yleiskaavassa osoitettu merkittävästi uutta maankäyttöä, joka tukeutuu olemassa olevaan rautatiehen, tieyhteyksiin sekä Talman ja Nikkilän taajamiin, joihin liittyy myös keskustatoimintojen alueet. Uu- Kuva 6: Kooste Nikkilän asemakaavoista sien asukkaiden määrä vyöhykkeellä vuoteen 2025 mennessä on arvioitu olevan n , joista Nikkilän alueella n Asutus taajamassa sijoittuu Nikkilän ja Talman uusille asemakaava-alueille. Yleiskaavan yhtenä tavoitteena on Nikkilän taajamarakenteen tiivistäminen. Yleiskaava kytkee uuden yhdyskuntarakenteen Nikkilä-Talma -vyöhykkeen osalta Keravan ja radan varren rakenteeseen. Asemakaavatilanne Suunnittelualue on koko alueella asemakaavoitettu. Ajankohtaisia hankkeita: Kartano III Sipoon Kartano III:n alueelle, Nikkilän keskustan ja Keravalta Kilpilahteen ulottuvan ratayhteyden pohjoispuolelle on suunnitteilla uusi, noin asukkaan asuinalue. Sipoon yleiskaava 2025:ssa alue on osoitettu pääosin keskustatoimintojen alueeksi. Alueen kaavoituksella varaudutaan Nikkilän seudun kasvuun. Suunnittelualue käsittää noin 120 hehtaarin kokoisen alueen Nikkilän pohjoisosassa Sipoon kartanon ympäristössä. Tekeillä olevan kaavarungon ja ideasuunnitelman tavoitteena on muodostaa Kartano III -alueelle uusi, omaleimainen, puutarhakaupunkimainen asuinalue, joka tukeutuu palveluiltaan pääasiassa Nikkilän keskustaan. Suunnittelun lähtökohtana on ollut alueen kytkeminen tiiviisti Nikkilän aseman suuntaan. -5-

6 ISO KYLÄTIE KYLÄTIE NIKKILÄNTIE Kuva 7: Sipoon kunnan maanomistus Nikkilän keskusta-alueella v Radan henkilöliikenne Vuonna 2005 on tehty selvitys Kerava-Nikkilä vyöhykkeen joukkoliikenne- ja maankäyttöselvitys, jossa on esitetty henkilöliikenteen ulottamista Keravalta Ahjon kautta Nikkilään. Kunta selvittää toteuttamismahdollisuuksia yhdessä Ratahallintokeskuksen ja Keravan kaupungin kanssa. NIKKILÄ Helsinki Pietari-rautatieyhteyden kehittäminen Ratahallintokeskus on tutkinut mahdollisen pääradan kaukoliikenteen lentoasemanyhteyden vaikutusta itäsuunnan liikenteen kehittämistarpeeseen. Yhtenä vaihtoehtona esitetään raideyhteyttä lentoasemalle Nikkilän ja Keravan kautta. Sipoonjoen itäpuolisten alueiden kehittäminen Yleiskaavassa 2025 alueet on osoitettu keskustatoimintojen ja taajamatoimintojen alueiksi. Kunnan kaavoitusohjelmassa hankkeet on nimetty Itäinen Jokipuisto II ja Itäinen Jokipuisto III. Kunnalla on alueella laaja maanomistus. Sairaalan laajennus Kunta tutkii sairaalan laajennusvaihtoehtoja ja toimintojen vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja Nikkilän taajamassa. Kuva 8: Ratahallintokeskuksen kartoittamat lentokenttälinjaukset -6-

7 N P 14 P Kuva 9: Kartoitetut kehittämisalueet 2.4 Nykytilanteen analyysi ja siitä johdetut tavoitteet Maankäyttö Keskusta-alueella on paljon vajaasti rakennettuja korttelialueita. Alueet sijaitsevat keskeisillä ja näkyvillä paikoilla pääkatujen varsilla ja puistojen laidoilla. Keskusta-alueen elinvoimaisuuden säilyttämiseksi ja parantamiseksi kartoitettuja aluekokonaisuuksia tulisi kehittää voimaperäisesti. Keskustan rooli kaupunkirakenteessa korostuu tulevaisuudessa, kun yleiskaavassa osoitetut kasvualueet taajamassa toteutuvat. Tärkeitä kasvualueita ovat Itäisen jokipuiston ympäristö ja radan pohjoispuolelle rakentuva Kartano III alue. Keskusta-alueen maankäytön tulisi nykyistä paremmin luoda edellytyksiä asumiselle keskustassa. Hissillisiä kerrostaloja on keskustassa nykytilanteessa vain yksi. Hissillisten kerrostalojen asuntojen kysyntä kasvanee tulevaisuudessa, kun väestö vanhenee ja joukkoliikenneyhteydet paranevat. Keskustan väestönkasvu luo osaltaan perustan nykyistä laajemmalle palvelutarjonnalle, joka palvelee kaikkia taajaman ja kunnan asukkaita. Tavoitteena on luoda edellytykset myös nykyistä isompien kaupan yksiköiden sijoittumiselle keskustaan. Kauppojen saavutettavuus on keskustassa hyvä, ne sijoittuvat kaupunkirakenteen ytimeen hyvien jokkoliikenneyhteyksien äärelle. Kuva 10: Iso Kylätie Keskustan kehityksen kannalta tärkeiden osa-alueiden sijanti, nykyinen käyttö ja luonne on analysoitu ja sen pohjalta on kirjattu alustavat tavoitteet alueiden kehittämiselle. -7-

8 Keskusta-alueen kartoitetut kehittämisalueet (kuva): 1 Osittain rakentamaton alue Mixintien ja radan välissä. Asemakaava totutunut vain osittain. Alueella sijaitsevat mm. linja-autoasema, rautakauppa, Betaniakirkko ja nuorisotalo. Nykyisen ydinkeskustan reunalla, tulevan aseman ja radan henkilöliikenteen myötä kuitenkin erottamaton osa ydinkeskustaa. Liikenteen solmukohta: - radan pohjoispuolisten alueiden ja keskustan välinen liikenne ohjataan alueen läpi - julkisen liikenteen asema-aluetta Tavoite: tehokas maankäyttö ja toimintojen integrointi. 2 Rakennettu alue Ison Kylätien ja Pornaistentien välissä. Asemakaava toteutunut vain osittain; Ison Kylätien ja Jussaksentien varsilla. Alueella on eri-ikäisiä asuinpientaloja, liikerakennuksia ja II-III kerroksisia asuinkerrostaloja. Tärkeä osa ydinkeskustaa. Omaleimaiset puutalot reunustavat Iso Kylätietä. Tavoite: Tehokkaamman keskusta-asumisen täydennys-/ uudisrakentamisen alue. 3 Rakennettu alue Nikkiläntien varressa. Asemakaava toteutunut suureksi osaksi. Alueella on S-market, pankki, pienliikkeitä ja asuinpientaloja. Tärkeä keskustan kaupallisten palveluiden alue. Tavoite: Tehokas maankäyttö, joka mahdollistaa kaupallisten palveluiden keskittymän ja keskusta-asumista. 4 Kaupallisten palveluiden alue Pornaistentien ja Sipoonjoen välissä. Alueella on K-market ja huoltoasema. Nykyisen keskusta-alueen reunavyöhykettä. Tulevaisuudessa tärkeä alue Sipoonjoen itäpuolisten kasvualueiden ja ydinkeskustan välissä. Näkyvä sijainti jokimaisemassa. Tavoite: Kaupallisten palveluiden siirtäminen radan varteen ja alueen kehittäminen asumiselle. 5 Rakentamaton puistoalue Nikkiläntien ja Sipoonjoen kainalossa. Alue on virkistyskäytössä. Keskeisesti sijaitseva alue näkyvällä paikalla jokimaisemassa. Tavoite: Alueen kehittäminen keskusta-asumiselle. 6 Liikerakennus ja kaksi asuinpientaloa Nikkiläntien ja Iso Kylätien kulmassa. Alueella toimivat mm. pankki, kioski ja pienliikkeitä. Osa pääkatujen varsien keskustakortteleita. Tavoite: Keskusta-asumisen kehittäminen ja liiketoiminnan integrointi rakennusten katutasoon. 7 Nikkiläntien ja Iso Kylätien kulmassa sijaitsee kunnan virastotalo, kaksi päiväkotirakennusta ja II-kerroksinen asuinkerrostalo. Alue on kunnan hallinnollinen keskus ja tärkeä pysäköintialue, joka palvelee myös viereistä kirjastoa ja siihen liittyviä kulttuuritiloja. Ydinkeskusta-aluetta. Tavoite: Monipuolinen asuntorakentaminen, joka käsittää myös palvelu- ja vuokra-asuntoja. 8 Alue sijaitsee Nikkiläntien pohjoispuolella, terveyskeskuksen ja Ison Kylätien välissä. Kahdessa liikerakennuksessa toimivat pankki, kahvila/ravintola ja pienliikkeitä. Tärkeä keskustan kaupallisten palveluiden alue. Korttelinosa on kaupunkikuvallisesti merkittävällä paikalla. Tavoite: Nykyistä tehokkaampi maankäyttö, joka mahdollistaa kaupallisten palveluiden lisäystä ja keskusta-asumista. 9 Alueella on yksikerroksinen liikerakennus ja pieni toriaukio Ison Kylätien varressa. Keskustan kaupallisten palveluiden aluetta. Toriaukio on vajaakäytössä, pienen torin käyttömahdollisuudet ovat rajalliset. Tavoite: Aukion ja sen toimintojen siirtäminen. 10 Asuinkerrostalojen korttelialue Ison Kylätien varressa. Rakennusten ja kadun välissä sijaitsevat laajat pysäköintialueet hallitsevia kaupunkikuvassa. Tavoite: Asuntojen täydennysrakentaminen kadun varteen ja maaston tasoerojen hyödyntäminen pysäköintiratkaisussa. 11 Ollbäcken -puron ja radan välinen alue, jolla sijaitsee vanha asemarakennus, kunnan varikko, kansalaisopiston tiloja ja muutama asuinpientalo. Nykytilanteessa keskusta-alueen laitamilla sijaitseva alue, joka pohjoisreunaltaan on luonnonkaunista purouoman ympäristöä ja radan varressa hoitamatonta varikkoaluetta. Tulevaisuudessa osa aseman ympäristöä ja tärkeä Kartano III ja keskusta-alueen yhdistävä alue. Tavoite: Keskuspuiston ja Sipoonjoen rantapuiston yhdistäminen hoidetulla viheralueella, jota täydentää hyvät kevyen liikenteen reitit ja maltillinen täydennysrakentaminen. Omaleimainen osa laajempaa maisemakuvaa. 12 Osittain rakennettu alue rajautuu keskuspuistoon, yleisten rakennusten korttelialueisiin ja omakotialueeseen. Asemakaava toteutunut vain osittain. Alueella on Lukkarin ala-asteen koulu, pelastuslaitoksen toimitiloja ja muutama omakotitalo. Tavoite: Alueen osoittaminen ensisijaisesti tiivimmälle asuntorakentamiselle. Lukkarinkoulun laajennusmahdollisuuksien turvaaminen. 13 Rakentamaton alue Nikkiläntien varressa keskuspuiston reunalla. Voimassa olevassa asemakaavassa alue on osoitettu puistoalueeksi, katualueeksi ja asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Alueen läpi kulkee itä-länsisuuntainen kevyen liikenteen reitti, joka liittyy keskuspuistoon. Näkyvä paikka pääkadun varressa. Tavoite: Asuinkerrostalojen lisärakentaminen ja kevyen liikenteen väylän siirtäminen Nikkiläntien varteen. 14 Rakentamaton puistoalue Nikkiläntien varressa, rajautuu asuinkerrostalokortteleihin ja keskuspuistoon. Koillisreunalla kulkee yksi keskuspuiston ja Suursuon yhdistävistä kevyen liikenteen väylistä. Tavoite: Asuinkerrostalojen lisärakentaminen. 15 Ison Kylätien ja Kuninkaantien kainalossa sijaitseva kiilanmuotoinen alue, joka on suurimmaksi osaksi rakentamaton. Vastapäätä, Ison Kylätien toisella puolella, on Kungsvägens skola ja Sibbo Gymnasium. Rajautuu etelässä omakotialueeseen. Pientaloalueeksi kaavailtu maa-ala Nikkilän eteläisen sisääntuloväylän varressa. Tavoite: Asuinpientalojen lisärakentaminen 16 Koulukampuksen eteläkärjessä oleva alue Ison Kylätien ja keskuspuiston välissä. Asemakaavassa osoitettua yleistä pysäköintialuetta ei ole toteutettu. Koululta kuljetaan alueen läpi urheilukentän/jäähallin suuntaan. Näkyvä paikka Nikkilän eteläisen sisääntuloväylän varressa. N P Tavoite: Aluetta kehitetään yleisten rakennusten korttelialueena. Nikkiläntie on yksi pääkaduista ja osa keskustan liikenneverkon runkoa. Nikkiläntien maantiemäisyys ja ajonopeus-, liikenneturvallisuus- ja toimivuusongelmat vaikuttavat negatiivisesti keskustan viihtyisyyteen. Tavoite: Nikkiläntiestä luodaan viihtyisä, turvallinen ja edustava pääkatu. Keskuspuisto ja Sipoonjoen rantapuisto ovat keskustan tärkeimmät puistoalueet. Viheralueet ovat säilyneet yhtenäisinä ja kevyen liikenteen verkosto on kattava. Puistoalueet ovat tärkeitä elementtejä kaupunkikuvassa. Alueet hahmottuvat yhtenäisinä avoimina tiloina myös pääkaduilta ja radalta. Nikkilän imagon kannalta keskeisiä kehittämisalueita. Tavoite: Viherverkoston säilyminen, voimistaminen ja kehittäminen. Liikenne Nikkilän keskustan nykyisen liikenneverkon rungon muodostavat itä-länsisuuntainen Nikkiläntie (mt 1521), keskustasta pohjoiseen suuntautuva Pornaistentie (mt 1494) ja keskustan sisäisenä pääkatuna etelä-pohjoissuuntainen Iso Kylätie. Muu katuverkko on pienimuotoisempaa kokooja- ja tonttikatuverkkoa. Nikkiläntien nykyinen liikennemäärä keskustan kohdalla on noin 8000 ajon./vrk ja Pornaistentien noin 5000 ajon/vrk. Kuva 11: Vuoden 2006 liikennemäärät (ajon./ vrk) Nikkilän tieverkolla -8-

9 Kuva 12: Maisema-analyysi Nikkilän keskustasta Maisema Nikkilän keskusta on laajan avoimen ja kauniisti kumpuilevan viljelymaiseman ympäröimä. Kirkot hallitsevat maamerkkeinä maisemaa laajalla alueella keskusta-alueen eteläpuolella. Kirkkojen ympäristö samoin kuin entinen Nikkilän sairaalan alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäviksi kulttuuriympäristöiksi (MV). Kulttuurihistoriallisia piirteitä alueella on runsaasti. Alueella on säilynyt vanhaa asutusta ja tilakeskuksia peltoaukioilta kohoavilla kumpareilla ja teiden varsilla. (Lindnäs, Jussas). Vanha Kuninkaantien linjaus on edelleen nähtävissä maisemassa. Maiseman perusrunkona on pohjoisesta etelään suuntautuva Sipoonjokilaakso ja siihen liittyvät savikot sekä niiden välissä vuorottelevat kumpuilevat metsäiset moreeni- ja kalliopintaiset mäkimaat. Sipoonjokilaakso muodostaa maisemallisesti arvokkaan kokonaisuuden ja se on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurimaisemaksi. Joen rannat ovat pääosin avoimet. Radan pohjoispuolella Sipoonjokeen laskee syvälle laaksoon uurtunut Ollbäckenin purouoma. Purolaaksossa on jaksoittain melko leveät avoimet suojavyöhykkeet pellon ja vesirajan välillä. Nikkilän vanha asema ja sen ympäristössä olevat vanhat asuinrakennukset pihapiireineen ovat ympäristökokonaisuuden ja maiseman kannalta merkittävät. Ne ovat osa rautateiden historiaa ja Sipoon paikallishistoriaa. Nikkilässä Ison Kylätien varrella on vielä osittain nähtävissä perinteinen kyläraitti. Raittia reunustavien puutalojen pihapiireissä on paikoin runsasta pihapuustoa; kuusia, koivuja, saarnia ja metsälehmuksia. Uudempaa lajistoa edustavat hopeapajut ja terijoensalavat. Keskusta-alueelle tunnusomaista ovat koivukujanteet (Pornaistentie, Nikkiläntie, Iso Kylätie, Isotalontie, Vanha Kappelintie). Havupuut (kuuset, pihdat, lehtikuuset, Frihemin pihapiirin männyt) ovat myös merkittäviä maisemassa. Torilta palokunnanmäelle johtavan kevyen liikenteen reitin varrella kasvaa komea hopeapajukujanne. Pitkiä näkymiä avautuu tarkastelualueelta runsaasti. Näistä merkittävimmät ovat näkymät Vanhainkodinmäeltä etelään kivikirkolle saakka, näkymät Keskuspuiston eri osa-alueilta toisiin, näkymät keskustasta joelle ja sairaalan mäen suuntaan sekä näkymät sairaala-alueelta peltojen yli keskustaan. Keskuspuistossa radan eteläpuolella sijaitsee Sipoon historiallisen ajan muinaisjäännösten inventoinnissa mainittu vanha asuinpaikka peltojen ympäröimällä matalalla mäen kumpareella. Alueella on useita rakennuksen pohjia ja rakennuksen paikaksi sopivia terasseja. -9-

10 Kuva 13: Kehittämistarpeet alueittain 3. KEHITTÄMISTARPEET JA TAVOITTEET 3.1 Kaupunkirakenne Keskusta-alueen kaupunkirakenteen kehittämistarpeita luovat erityisesti: yleiskaavassa osoitettujen kasvualueiden toteutuminen keskustan ympärillä suunniteltu radan henkilöliikenne eli lähijunayhteys Nikkilä-Talma- Kerava-Helsinki Ideasuunnitelman yhteydessä tehdyn asukaskyselyn tulosten pohjalta voidaan kaupunkirakenteen kehittämisen osalta vetää seuraavat johtopäätökset: asukaskyselyn tulosten pohjalta Nikkilän keskusta-aluetta tulisi kehittää voimaperäisesti tai kohtuullisen voimakkaasti (n. 75% vastaajista) keskusta-aluetta tulisi tiivistää ja kaupallisia palveluita kehittää, etenkin Ison Kylätien ja Pornaistentien ympärillä kaupallisten palveluiden tulisi sijaita keskusta-alueella ( >85% vastaajista) kevyen liikenteen järjestelyjä sekä liikuntamahdollisuuksia tulisi kehittää keskusta-alueella tarvittaisiin lisää hoidettuja puistoalueita Keskeistä Nikkilän keskusta-alueen kehittämisessä on toimintojen integrointi, eli asumisen, palvelujen, julkisten toimintojen sekä liikenteen, josta erityisesti julkisen ja kevyen, yhdistäminen. Tavoitteena on viihtyisä, toimiva, turvallinen ja edustava kuntakeskus. Rakentaminen pääkatujen varsilla ja aseman ympäristössä radan eteläpuolella tulee olla tiivistä ja kaupunkimaista. Tavoitteena ei ole siirtää keskustaksi koettua aluetta, vaan laajentaa, eheyttää ja selkeyttää taajaman ydintä. 3.2 Kaupunkikuva Keskusta-alueen kaupunkikuvalla on merkitystä Nikkilän viihtyisyyteen, imagoon ja toimivuuteen. Asukaskyselyssä ilmeni, että tarve parantaa kaupunkikuvaa on todellinen. Monen kyselyyn vastanneen mielestä keskustassa liikkuu liian vähän ihmisiä, osa rakennuskannasta on huonokuntoista, palvelutarjonta on liian suppea ja yleisilme on keskeneräinen. Asukaat näkevät kuitenkin hyviäkin piirteitä ja lähtökohtia nykyisessä kaupunkikuvassa, mm. kirkkomaisema, osa vanhemmasta rakennuskannasta, jokilaakso ja virkistysalueet saavat monelta kiitosta. Kaupunkikuvallisia tavoitteita ovat: - luoda nykyistä laajempi, tiiviimpi ja jalkautumiseen houkutteleva keskusta - pääkatujen, eli Iso Kylätien, Nikkiläntien ja Pornaistentien varsien täydennysrakentaminen -10-

11 - keskusta-asumisen ja sen näkyvyyden lisääminen: III-V -kerroksisiin asuinkerrostaloihin painottuva lisärakentaminen pääkatujen varsilla - muodostaa Iso Kylätiestä edustava keskustapromenadi, jonka varressa on kohtaamispaikkoja, liikkeitä ja julkisen liikenteen pysäkit - viihtyisä ja turvallinen asema-alue, jossa yhdistyy mahdollisimman monia toimintoja - työtiloja, liiketilaa ja julkisia toimintoja ja -tiloja rakennusten katutasossa - rakennetun keskusta-alueen ja Keskuspuiston/jokilaakson/Ollbäckenin avointen maisematilojen rajapintojen kehittäminen rakentamisella, istutuksilla, kevyen liikenteen reiteillä ja oleskelupaikoilla - mielenkiintoiset ja viihtyisät julkiset ulkotilat, kuten kadut, aukiot ja puistot 3.3 Viherverkosto Asukaskyselyn tuloksista voi päätellä, että puistot ja viheralueet ovat keskustan viihtyisyyden kannalta erittäin merkittäviä. Erityisen tärkeitä paikkoja asukkaille ovat jokilaakso ja keskustaa kiertävät virkistysalueet ja -reitit. Noin 55 % vastaajista on sitä mieltä, että hoidettuja puistoalueita on keskusta-alueella liian vähän. Tavoitteina liikenneverkon kehittämisessä on: Keskustamaisen liikenneympäristön ja liikkumiskulttuurin luominen liikenneverkon hierarkian selkeyttäminen ja verkon toimenpiteet hierarkiaa tukevasti (pääkadut-kokoojakadut-tonttikadut jne.). Läpiajoliikenteen ohjaaminen mahdollisuuksien mukaan ydinkeskusta-alueen ulkopuolelle. Keskustaan saapuville väylille ajonopeuksien porrastus muillakin keinoin kuin nopeusrajoitusmerkein, porttikohdat. Joukkoliikenteen palvelutason nostaminen; tavoitteena henkilöliikenne Keravalta Nikkilän asemalle ja ns. matkakeskus liityntäliikenteineen ja liityntäpysäköinteineen. Kevyen liikenteen verkoston kehittäminen, kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen ja kävelypainotteinen ydinkeskusta. Liikkumisen esteettömyyden kehittäminen. Nikkilän keskustaa kiertää viherverkosto, joka koostuu kirkonseudun kulttuurimaisemasta, Sipoonjokilaaksosta, Keskuspuistosta ja Ollbäckenin purouomasta. Tämän kehämäisen viherverkoston säilyminen, voimistaminen ja kehittäminen on tärkeä maisemallinen tavoite. Viheryhteydet alueiden välillä tulee turvata. Kevyen liikenteen reitistöä täydennetään siten, että kulku viheralueelta toiselle ja keskusta-alueen ympäri on joustavaa. Lisäksi liittymät keskustasta viheralueiden kevyenliikenteen reitistöön tehdään sujuviksi. 3.4 Liikenne Nikkilän keskustaan on laadittu erillistyönä liikenne-ennuste vuodelle 2025, jonka mukaan Nikkiläntien liikenne olisi ilman liikenneverkon toimenpiteitä ydinkeskustan kohdalla noin ajon./vrk. Jos liikenneverkossa toteutetaan Nikkiläntien liikennettä rajoittavat toimenpiteet ja Pornaistentien siirto keskustan kohdalla uudelle läntisemmälle reitille, on Nikkiläntien liikenne ydinkeskustan kohdalla noin 8000 ajon./vrk eli nykyisellä tasollaan. Tämä mahdollistaa keskustan kehittämisen kävelypainotteiseen ja kaupunkimaiseen suuntaan. Nikkilän keskustan läpi ajavan kasvavan liikenteen määrän tuomien ongelmien lisäksi Nikkilän keskustan liikenneverkon ongelmina ovat keskustan yleisten teiden (Nikkiläntie ja Pornaistentie) maantiemäisyys ja ajonopeus-, liikenneturvallisuus- ja toimivuusongelmat. Nikkiläntietä ollaan lähiaikoina parantamassa Nikkiläntien ja Pornaistentien sekä Nikkiläntien ja Iso Kyläntien liittymien osalta muuttamalla ne kiertoliittymiksi. Jo nämä toimenpiteet parantavat ydinkeskustan liikennekäyttäytymistä, liikenneturvallisuutta ja liikenneympäristöä merkittävästi. Parannuksia tulee kuitenkin jatkaa mm. Nikkiläntiellä laajemmalle, jotta koko keskusta-alueen kohta saadaan liikennöinniltään keskustamaiseksi. Iso Kyläntie on Nikkiläntien pohjoispuoliselta osaltaan juuri parannettu, leventämällä kevyen liikenteen tiloja, jäsentelemällä pysäköintiä ja tekemällä uudet pinnoitteet ja istutukset. Muun liikenneverkon ongelmana on, että verkon rooli ja hierarkia ei ole selkeä ja liikenneympäristö vaatisi kehittämistä. Osalla katuverkkoa katujen kunto on varsin huono. Kevyen liikenteen verkko ei myöskään ole selkeää ja kattavaa. Radan pohjoispuolelle on radan kanssa eritasoinen yhteys vain Pornaistentien vartta mikä ei ole varsinkaan radan pohjoispuolisen maankäytön kehittyessä riittävää. Kuva 14: Nikkilän keskustan nykyisen liikenneverkon merkittävimmät ongelmat. Kuva 15: Keskimääräisen arkivuorokauden mallinnettu liikennemäärä nykytyyppisellä verkolla vuonna Varsinaisen keskustan läpiajavan liikenteen määrä on noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Kuva 16: Keskimääräisen arkivuorokauden mallinnettu liikennemäärä kehittämisvaihtoehdon 2 (Pornaistentien siirto, Nikkiläntien parannustoimenpiteet) verkolla vuonna

12 5 A Keskuspuisto, 2. Nikkiläntie, 3. Iso Kylätie, 4. Pornaistentie, 5. Asema-alue 4. IDEASUUNNITELMA JA VAIHTOEHDOT 4.1 Yleistä Suunnittelutyön tuloksena on syntynyt ideasuunnitelma, joka keskusta-alueen ydinalueen osalta käsittää kolme vaihtoehtoa. Suunnittelussa on keskitytty tutkimaan kartoitettujen kehittämisalueiden maankäytön mahdollisuuksia osana taajamarakennetta. Ratkaisumallien tarkoituksena on antaa suuntaviivat täydennysrakentamiselle, toimintojen sijoittamiselle, liikenteen järjestelyille ja puistojen suunnittelulle. Yhteistä vaihtoehdoille on: asuinkerrostalojen rakentamiseen painottuva täydennysrakentaminen palvelujen keskittäminen Ison Kylätien ja Pornaistentien varteen Ison Kylätien kehittäminen keskustapromenaadiksi Nikkiläntien kehittäminen viihtyisäksi bulevardiksi/kaduksi Puistojen reunavyöhykkeiden kehittäminen ja kevyen liikenteen yhteyksien jatkuvuus kevyen liikenteen ja julkisen liikenteen vahva rooli isompien kaupan yksiköiden ja aukioiden sijoittaminen keskustapromenadin molempiin päihin, aseman viereen ja Nikkiläntien varteen 4.2 Maankäyttö Nikkilän keskustan kehittäminen perustuu suurelta osin tiivistämiseen ja täydennysrakentamiseen nykyisen rakennetun alueen sisäpuolella. Luonteeltaan urbaani keskusta perustuu kävelypainotteisiin katuihin, bulevardeihin, kerrostalorakentamiseen sekä monipuolisiin kaupallisiin palveluihin rautatie- ja linjaautoasemien läheisyydessä. Rakentamattomaksi jätetään ns. keskuspuiston alue, joka jatkuu keskustan pohjoispuolitse itään Ollbäckenin purouoman varrella. Puistomainen rakentamaton vyöhyke käsittää myös Sipoonjoen varren puistovyöhykkeen ympäröidessä siten tiiveimmin rakennetun keskusta-alueen kolmelta suunnalta. Suunnitelmavaihtoehdosta riippuen toimintojen keskinäinen sijoittelu sekä uuden rakentamisen määrä ja luonne vaihtelevat. Suurimmat erot eri vaihtoehtojen välillä ovat Nikkiläntien ja rautatien välissä, Ison Kylätien ja Pornaistentien rajaamalla vyöhykkeellä. Vaihtoehdossa A Ison Kylätien ja Pornaistentien välisen vyöhykkeen keskellä on rakentamiseltaan tiivis ja matala rivitaloalue, jota ympäröi Pornaistentien sekä pohjoisen puolelta pistetalojen rivi. Ison Kylätien varteen esitetään sekä kerros- että pientaloja. Vaihtoehdossa A myös Nikkilän vanhainkodin pohjoispuolelle suunniteltu uusi asuinalue toteutetaan kerrostalovaltaisena. Vaihtoehdon B mukaisesti kahden marketin sekä Ison Kylätien ja Pornaistentien välinen alue täydennysrakennetaan lähinnä nykyisten rakennusten lomaan sijoitettavin pientaloin. Nikkiläntien ja rautatieaseman välittömään läheisyyteen rakennettavat talot ovat kuitenkin enimmäkseen IV-kerroksisia kerrostaloja. Vaihtoehdon C voimakkain elementti on juna-aseman vierelle rakennettava ympäristöään korkeampana kohoava tornitalo. Myös Pornaistentien ja Ison Kylätien välisen vyöhykkeen rakentaminen on tehokasta tukeutuen kerrostaloihin. Mitoitus Suunnitelmavaihtoehtojen mitoitus on esitetty sivuilla 13, 15 ja Julkinen tila Kuva 17: Havainnekuva 1:7500 vaihtoehto A Nikkilän keskuksen julkisia tiloja kehitetään palvelemaan kuntakeskuksen asukkaita ja muita käyttäjiä. Keskustapromenadi, eli Iso Kylätie ja siihen liittyvät aukiot ja toiminnot ympäröivine liikkeineen lisäävät miljöön viihtyisyyttä. Rautatieaseman yhteyteen kytkeytyvä kauppakeskus ja läheinen linja-autoasema tuovat julkisen liikenteen käyttäjät keskustan urbaaneimpaan ytimeen. Asemien ympäristöön varataan tilaa niin polkupyörien säilytykselle, ravintoloiden kesäterasseille kuin vapaalle oleskelullekin. -12-

13 A Kuva 18: Havainnekuva 1:2500, vaihtoehto A Kuva 19: Nikkilän matkakeskus, bussiliikenteen liikennöintiperiaate, vaihtoehto A Vaihtoehto A krs-m2 Asunto Liike + Market Koulun laaj.+ uimahalli Päiväkoti yht

14 5 B Keskuspuisto, 2. Nikkiläntie, 3. Iso Kylätie, 4. Pornaistentie, 5. Asema-alue Kuva 20: Havainnekuva 1:7500 vaihtoehto B Kaikkia kolmea suunnitteluvaihtoehtoa (A, B ja C) yhdistävä tärkein julkinen tila on Iso Kyläntie, jonka varren puurivien sekä tien päihin sijoittuvien aukioiden ja rakennusten kivijalkamyymälöiden voimin tiestä muodostuu viihtyisä keskustapromenadi. Myös Pornaistentietä ja Nikkiläntietä kehitetään niiden nykyisestä maantiemäisestä asusta urbaania katutilaa muodostaviksi bulevardeiksi. Pornaistentien varrelle sijoittuvat kauppakeskukset muodostavat toisaalta alueen suurimmat julkiset sisätilat. Keskuspuiston ja Nikkilää ympäröivän kulttuurimaiseman tarjoamat liikunta- ja virkistysmahdollisuudet yhdistyvät kevyen liikenteen reitistön myötä toisiinsa. Eri-ikäisille soveltuvien liikunta- ja ajanviettopaikkojen tarjonnalla parannetaan mahdollisuuksia kunnon kohotukseen ja yleiseen viihtyvyyteen. 4.4 Asuminen Nikkilän voimakkaan kasvun edellytyksenä on voimakas lisärakentaminen, joka toteutetaan kerrostalovaltaisena. Olemassa olevia pientaloalueita tiivistetään myös pienempimittakaavaisella rivi- ja omakotitalorakentamisella. Lopputuloksena saadaan laajempi asuntotarjonta, jonka myötä eri ikä- ja käyttäjäryhmille sopivia asuntoja on nykyistä enemmän tarjolla. Uudisrakentaminen keskittyy vajaasti tai ei lainkaan rakennetuille alueille, joiden sijainti on keskeinen. Asukkaiden yhteyksiin kevyen ja julkisen liikenteen reiteille kiinnitetään erityistä huomiota. Vaihtoehtojen A, B ja C keskeiset erot asumisessa tulevat esiin uudisrakentamisen määrän, sijoittumisen sekä rakennusten mittasuhteiden muodossa; vaihtoehto C on selkeästi kerrostalovaltaisin vaihtoehtojen A ja B ollessa yhdistelmiä pien- ja kerrostalorakentamismalleista. Keskusta-alueen väestönkasvu on arvion (1 asukas / 50 krs-m2) mukaan vaihtoehdossa A 2300 asukasta, vaihtoehdossa B 2000 asukasta ja vaihtoehdossa C 2500 asukasta. Kuva 21: Keskustan liikenneverkkokaaviossa on esitetty ideasuunnitelman liikenneverkon periaate. 4.5 Liikenneverkko Ehdotetut liikenneverkon parantamistoimenpiteet kohdentuvat pääosin keskustan pääkaduille Nikkiläntie ja Pornaistentie, Iso Kylätie, aseman seudulle sekä jokivarren ja keskuspuiston puistoraiteille. Lisäksi laajempana verkollisena asiana on esitetty liikenneverkon kehittämistä joen itäpuolella, liittyen Pornaistentien siirtoon kokonaan uudelle reitille. -14-

15 B Kuva 22: Havainnekuva 1:2500, vaihtoehto B Kuva 23: Nikkilän matkakeskus, bussiliikenteen liikennöintiperiaate, vaihtoehto B Vaihtoehto B krs-m2 Asunto Liike + Market Koulun laaj Päiväkoti yht

16 5 C Keskuspuisto, 2. Nikkiläntie, 3. Iso Kylätie, 4. Pornaistentie, 5. Asema-alue Kuva 24: Havainnekuva 1:7500 vaihtoehto C Nikkiläntiestä rakennetaan keskustan puistobulevardi. Puuriveillä, istutuksilla ja valaistuksella korostetaan Nikkiläntien roolia pääkatuna. Risteykset toteutetaan kiertoliittyminä. Kevyen liikenteen tasoristeykset ja alikulut korostavat reittien jatkuvuutta. Iso Kylätie muutetaan maankäyttöratkaisusta riippuen kävelypainotteiseen suuntaan (ajoradan korotus jalkakäytävien tasoon, sekoittunut liikenne jne.). Pohjoisosassa katu uusitaan kokonaan aseman ja sen ympäristön maankäytön toteutuessa. Ideasuunnitelmassa on esitetty Pornaistentien siirtämistä radan alituskohdasta alkaen itään joen ja Laaksosuontien väliselle alueelle. Tämä mahdollistaa radan ja Nikkiläntien välisen nykyisen Pornaistentien muuttamista ympäristöltään keskustan kaduksi. Nikkilän henkilöliikenneasema on esitetty ns. pistoraiteena nykyisen radan eteläpuolelle tasoylikäytäväkohdan ja Pornaistentien väliselle alueelle. Bussiterminaali esitetään toteutettavaksi aseman eteläpuolelle, vaihtoehdoissa A ja B asemalaiturin viereen ja vaihtoehdossa C Ison Kylätien ja Mixintien kulmaan. Aseman alueella osoitetaan pyöräpysäköintiä terminaalin yhteyteen ja liityntäpysäköintiä liiketilojen pysäköinnin yhteyteen ja/tai radan pohjoispuolelle. 4.6 Palvelut Suunnitelman mukaisesti Nikkilän palvelutarjonta monipuolistuu ja palveluiden saavutettavuus paranee. Keskusta-alueelle suunnitellut kaksi kauppakeskittymää sekä pienemmät kadunvarsiliikkeet ja juna-aseman yhteyteen ideoitu kauppahalli (vaihtoehto B) sijoittuvat niin asiakkaiden kuin kaupankin kannalta keskeisille paikoille. Iso Kylätie muodostaa keskustapromenaadin, tapaamispaikan, jonka varrella on pienliikkeitä, kahviloita, marketteja ja julkisen liikenteen asemat. Liikekeskustan lisäksi myös hieman etäämmälle on suunnitteilla uusia palveluita, kuten päiväkoti, uimahalli (vaihtoehdot A ja C), Sipoo-talo ja nykyisen sairaalan laajennus. 4.7 Puistot ja viheryhteydet Nikkilän keskustaa kiertävän viherverkoston säilyminen, voimistaminen ja kehittäminen on tärkeää. Kevyen liikenteen reitistöä täydennetään siten, että kulku viheralueelta toiselle ja keskusta-alueen ympäri on joustavaa. Lisäksi liittymät keskustasta viheralueiden kevyenliikenteen reitistöön tehdään sujuviksi. Kirkonseudun maisemakuvassa on arvokasta peltomaiseman säilyminen avoimena. Keskustan sisääntulon etelän suunnasta muodostavat Lindnäsin tilakeskus pihapiireineen ja harmaakivikirkko puistoineen. Näiden asema tulee säilyttää. Peltoalue hautausmaan ja Ison Kylätien välillä säilytetään viljeltynä. Keskuspuistoa kehitetään puistomaisena avoimien tilojen sarjana. Pitkät näkymät puiston eri osista toisiin säilytetään. Avoimet nurmi- ja niittypinnat voivat toimia kukkaniittyinä, auringonotto-, picnic- ja pelinurmina. Avoimeen tilaan rajoittuvien rakennettavien alueiden reunaan istutetaan monikerroksellista reunakasvillisuutta. Vanhojen rakennettujen alueiden kasvullista reunaa vahvistetaan ja metsänreunoja täydennetään tarvittaessa uusilla istutuksilla. Keskuspuistoon sijoitetaan kaksi leikki- ja oleskelupaikkaa, toinen vanhalle asuinpaikalle metsäisellä saarekkeella puiston pohjoisosassa, toinen hautausmaan pohjoispuolelle metsänreunaan. Vanhalle asuinpaikalle sijoittuvan leikkipaikan toteutus voi olla viljelysmaiseman inspiroima. Perinteiset leikkivälineet korvataan leikkiveistoksilla, jotka esittävät erilaisia maatalon eläimiä, esim. hevosia, lampaita ja kanoja. Metsänreunaan sijoitetaan pieniä kuntoilupisteitä nuorille, aikuisille ja vanhuksille. Kuntoilupisteiden välineet ovat ilmeeltään kevyitä ja teräsrakenteisia. Koulukeskuksen kenttien väliin jäävää aluetta kehitetään nuorison oleskelu- ja pienpelialueena. Keskuspuiston kalustusta ja varustusta (penkit, roska-astiat, valaistus) yhtenäistetään malleiltaan ja väritykseltään. Nikkilän asemanseudulla säilyvien ja siirrettävien rakennusten pihapiirejä kehitetään puutarhamaisina. Istutuksissa suositaan vanhoja perinnelajeja: hedelmäpuita, syreeniä, ruusuja. Maisemallisesti, ekologisesti ja geologisesti merkittävä Ollbäckenin purouoma säilytetään luonnontilaisena. Jokivarren korkea ja runsas niittykasvillisuus säilytetään. Varikkoalueen kohdalla uomaan tunkeutuva täyttö poistetaan ja alue palautetaan luonnontilaiseksi. Purouoman kasvillisuutta täydennetään paikoin puu- ja pensasistutuksilla. -16-

17 C Kuva 25: Havainnekuva 1:2500, vaihtoehto C Kuva 26: Nikkilän matkakeskus, bussiliikenteen liikennöintiperiaate, vaihtoehto C Vaihtoehto C krs-m2 Asunto Liike + Market Koulun laaj Uimahalli Kunnanvirasto yht

18 Kuva 27: Ideasuunnitelman puistot ja viheryhteydet Sipoonjoen rantapuistoon keskustan itäpuolilla on viime vuosina rakennettu uusia kevyen liikenteen yhteyksiä. Rantapuistoon on laadittu vuonna 2009 puistosuunnitelma, jonka pohjalta alueen istutuksia, kalustusta ja käytäväverkkoa tullaan edelleen täydentämään. Jokilaakson itärannan kevyen liikenteen verkostoa tulee myös kehittää siten, että jokilaaksoon muodostuu yhtenäinen ulkoilureitti laajempaakin virkistyskäyttöä palvelemaan. Rantapuistossa sijaitsevaan vanhaan rakennusryhmään sijoitetaan virkistyksen ja ulkoilun tukikohta rantakahviloineen ja välinevuokrauspisteineen. Tukikohdan läheisyyteen rakennetaan uusi joen ylittävä kevyen liikenteen silta. Nykyinen leikki- ja oleskelupaikka jokirannassa Nikkiläntien eteläpuolella siirtyy keskustan rakentamisen myötä hieman lähemmäksi rantaa. Nuorison oleskelupaikka sijoitetaan vanha muuntamorakennuksen läheissyyteen. Seuraava sivu: Kuva 28a, 28b, 28c: Viistoilmakuvaupotus suunnitelmavaihtoehdoista A, B ja C. Näkymä pohjoisesta, etualalla rata ja aseman ympäristö. -18-

19 Kuva 28a Kuva 28b -19- Kuva 28c

20 A MIXINTIE LUKKARIN KOULU Kuva 29: Vaihtoehto A; Lukkarin koulun laajennus ja uusia asuinkerrostalojen sekä asuinpientalojen korttelialueita, 1:2000 C MIXINTIE LUKKARIN KOULU Kuva 30: Vaihtoehto C; Lukkarin koulun laajennus ja uusia asuinpientalojen korttelialueita, 1:

21 OLLBÄCKEN A,B,C NIKKILÄNTIE SUURSUONKUJA Kuva 31: Vaihtoehdot A,B ja C; Uusia asuinkerrostaloja Nikkiläntien varteen, 1:2000 A,B,C TAPAHTUMA- AUKIO RAUTATIE Kuva 32: Vaihtoehdot A,B ja C;Ideasuunnitelma Ollbäckenin ja radan välisen alueen kehittämiseksi. Vanhan aseman ympäristö kehitetään nuorisotoiminnalle ja alueen vanhaa rakennuskantaa täydennetään alueelle siirrettävillä hirsirakenteisilla (esim. kulttuurihistoriallisesti arvokkailla) rakennuksilla. -21-

22 II I P1 A1 V P2 A7 A8 A6 IV III N VI A3 A4 A5 OYK A2 A9 VII Kuva 33: Kartoitetut kehittämisalueet kohdemerkinnöillä, taustalla Nikkilän asemakaavakartat. 5. EHDOTUS TOIMENPIDEOHJELMAKSI 5.1 Yleistä Ideasuunnitelman toteuttamiseksi on laadittava asemakaavan muutokset kaikilla kartoitetuilla kehittämisalueilla (kuva) lukuun ottamatta puistoalueita. Koska suunnittelualue on laaja ja maanomistus hajanainen, on asemakaavoituksen edettävä vaiheittain ja osa-alueittain. Osa kehittämisalueista on maanomistussuhteiden ja maankäytön tavoitteiden osalta selkeitä mutta osa kehittämisalueista käsittää laajempia kokonaisuuksia jotka ovat toiminnoiltaan riippuvaisia toisistaan. Kaikki ideasuunnitelmassa esitetyt vaihtoehdot täyttävät keskusta-alueen kehittämiselle asetetut yleiset tavoitteet maankäytön osalta. Ratkaisumallin valinta ja päätökset jatkosuunnittelusta on tehtävä asemakaavoituksen yhteydessä. Ideasuunnitelmassa esitetyt vaihtoehdot eri kehittämisalueille on mahdollista yhdistää toisiinsa jatkosuunnittelussa tarkentuvien tavoitteiden ja tarpeiden mukaan. -22-

23 5.2 Asemakaavoitus Asumisen täydennysrakentamiskohteet (A1-A9) Osa kartoitetuista alueista (A-merkinnällä osoitetut) ovat lähtökohdiltaan selkeitä ja käynnistettävissä muiden kohteiden aikatauluista riippumatta. Kyseiset kohteet rajautuvat Nikkiläntiehen (N) ja Ison Kylätien katualueisiin, joiden mitoitusta tulisi tässä yhteydessä tarkistaa asemakaavalla. A1: Asuntojen täydennys- ja uudisrakentamista sekä Lukkarin koulun laajennus. Koulun laajennuksen yhteyteen uimahalli. IV-kerroksisia asuinkerrostaloja ja/tai tiivistä pientalorakentamista. Tavoiteltava rakennusoikeus krs- m2 asuntorakentamista ja n krs-m2 koulu / uimahalli. Selvitettävä paloaseman rakennushistorialliset arvot ja kuvattava mahdollinen rakennuksen suojelun taso. A2: Asuinkerrostalojen uudisrakennuskohde. Tavoiteltava rakennusoikeus n krs-m2. IV-kerroksiset rakennukset sopivat ympäristön mittakaavaan. A3: Asuinkerrostalojen täydennysrakentamista. Tavoiteltava rakennusoikeus n krs-m2. Vaaleat rakennukset sopivat kaupunkikuvaan. Hanke vaatii olevan autopaikoituksen ja kevyen liikenteen yhteyksien uudelleen järjestelyjä. A4: Käyttötarkoituksen muutos, eli liikerakennuksen tilalle korkeatasoista keskustaasumista. Tavoiteltava rakennusoikeus yhteensä n krs-m2. Asuinkerrostalojen kerrosluku III-V. Katutasossa liiketiloja. Autopaikoitus kellarissa/pihakannen alla. A5: Soveltuu asuinkerrostalojen uudisrakentamiseen. Joen suuntaan laskevien rakennusten kerrosluku I-IV. Tavoiteltava rakennusoikeus n krs-m2. Suunnittelussa kiinnitettävä erityistä huomiota puiston ja piha-alueiden yhteensovittamiseen. A6: Asuntojen täydennysrakentamista asuin- ja liikerakennusten korttelialueella. IV-kerroksisten asuinrakennusten katutasossa liiketiloja, tavoiteltava lisärakennusoikeus yhteensä n krs-m2. Autopaikoitus toteutettava osittain maanalaisena maaston tasoeroja hyödyntäen. A7: Olevien asuinkerrostalojen ja Ison Kylätien välinen pysäköintialue osoitetaan tehokkaampaan käyttöön. Maaston tasoerot hyödynnettävissä. Tavoiteltava lisärakennusoikeus n krs-m2. Katutasossa liiketiloja. A8: Osoitetaan lisärakennusoikeutta asuinkerrostalojen toteuttamiselle. Toriaukion toiminta siirretään korvaavalle paikalle aseman ympäristöön tai Ison Kylätien ja nikkiläntien risteykseen. A9: Alue soveltuu pientalorakentamiseen. Tavoiteltava tehokkuus vähintään e=0.30. Puurakentaminen sopii ympäristöön. Puistoalueet (P1-P2) Keskustan tärkeimpiä puistoalueita, eli Keskuspuisto Suursuon ja koulukampuksen välissä (P1) sekä Sipoonjoen rantapuisto (P2), voidaan kehittää laajemmilla puistosuunnitelmilla omina hankkeina ilman asemakaavan muutosta. Puistojen reunavyöhykkeisiin ja erityisesti puistoihin rajoittuviin täydennysrakennuskohteisiin tulee suunnitelmissa kiinnittää erityistä huomiota. Kevyen liikenteen reittien jatkuvuus on suunnittelun tärkeimpiä tavoitteita. Aseman kehittämisalue (I) Keskustan kehittämisen kannalta tärkein kehittämisalue sijaitsee radan ja Mixintien välissä (kohde I). Alue on nykytilanteessa keskustan laidalla mutta tuleva radan henkilöliikenne, Kartano III alueen rakentuminen ja Sipoonjoen itäpuolisten alueiden kehittyminen muuttaa keskustan painopistettä kohti rataa. Aseman ympäristöä tulee siten kehittää julkisen liikenteen solmukohtana, johon liittyy kaupallisia palveluita, keskusta-asumista, liityntäpysäköintiä ja toimiva kevyen liikenteen verkosto. Sipoonjoen itäpuolen kasvualueilta tulee olla sujuvat yhteydet asemalle ja tähän tulee varautua myös aseman kehittämisalueen asemakaavan muutoksessa. Asema-alueen asemakaavoituksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota laajennusvaraan ja vaiheistukseen väestönkasvun mukaan. Aseman kehittämisalue on laaja ja maanomistus hajanaista. Asemakaavan muutoksen toteuttaminen vaatii laajaa yhteistyötä kunnan, ratahallintokeskuksen, yksityisten maanomistajien, kauppiaiden ja muiden toimijoiden sekä rakennusliikkeiden välillä. Maakaupoilla tai maankäyttösopimuksilla tulee hakea kaikkia osapuolia tyydyttävä pohja asemakaavoitukselle. Hanketta varten kunnan tulee perustaa projekti ja nimetä ohjausryhmä, jonka tehtävä on koordinoida asemakaavoitukseen liittyviä tavoitteita. Asemakaavaa on perusteltua laatia nk. hankekaavana, joka kytkeytyy hankkeen toteutukseen. Varikon ja vanhan aseman alue (II) Alueella ei ole asemakaavaa. Alue on tärkeä osa asema-aluetta ja siihen liittyy kulttuurihistoriallisia, maisemallisia ja luontoarvoja. Asemakaavalla tulee luoda hyvät edellytykset kevyen liikenteen yhteyksien jatkuvuudelle. Kevyen liikenteen radan alitukset ja puron ylitykset on sovitettava yhteen aseman järjestelyihin, puistosuunnitelmiin ja Kartano III kevyen liikenteen verkkoon. Nikkilän vanhan asemarakennuksen ja sen ympäristön kulttuuri- ja rakennushistorialliset arvot kuvataan asemakaavassa. Maisemallisesti, ekologisesti ja geologisesti merkittävä Ollbäckenin purouoma vaatii lisäselvityksiä asemakaavoituksen yhteydessä. Ideasuunnitelmassa alue on puistomainen ja sinne esitetään rakennettavaksi tiloja nuorisolle, tapahtuma-aukio ja paikalle siirrettäviä vanhoja säilytettäviä puu-/hirsitaloja. Varubodenin kortteli (III) Asemakaavan muutoksella luodaan edellytykset kaupan ja palvelutarjonnan laajentamiselle sekä asuinkerrostalojen rakentamiselle. Asemakaavatyössä tutkitaan aukion ja toritoiminnan siirtämistä Nikkiläntien ja Iso Kylätien kulmaan. Asemakaavaa on perusteltua laatia nk. hankekaavana, joka kytkeytyy hankkeen toteutukseen. Laadukkaan keskustaympäristön toteuttamiseksi asemakaavassa kiinnitetään erityistä huomiota maaston korkeuseroihin, alueen pysäköintiratkaisuihin ja kevyen liikenteen yhteyksiin. Tutkitaan vaihtoehtoja voimassa olevan asemakaavan kevyen liikenteen yhteydelle välillä Jussaksentie - Nikkiläntie (Kaskiniitynpolku). Ideasuunnitelman laatimisen aikana käydyissä keskusteluissa alueen keskeiset maanomistajat ja toimijat ovat ilmoittaneet yhteiseksi tavoitteekseen kaupan laajentamisen ja asuinkerrostalojen rakentamisen. K-kaupan kortteli (IV) Asemakaavan muutos. Ideasuunnitelmassa esitetään kauppapaikan siirtämistä aseman yhteyteen ja alueen käyttötarkoituksen muuttamista asumiseen. Asemakaavan muutoksen aikataulu riippuu aseman kehittämisalueen (I) edellytyksistä ja toteutuksesta. Asemakaavatyössä tulee kiinnittää huomiota alueen jokilaakson ja rantapuiston puoleisiin reunavyöhykkeisiin sekä maaperän laatuun (alueella on huoltoasema) ja mahdollisiin maaperän kunnostusvelvoitteisiin. Ideasuunnitelman laatimisen aikana käydyissä keskusteluissa Kesko on ilmoittanut, että kauppapaikalle tärkeitä ominaisuuksia ovat laajennusvara ja vaiheistus väestönkasvun mukaan. Asema-alueen asemakaavoituksessa on kiinnitettävä tähän erityistä huomiota. Kulmakujan korttelit (V) Ideasuunnitelmassa alue on osoitettu keskusta-asumisen täydennys- ja uudisrakentamisen alueeksi. Asemakaavan muutoksen haasteina ovat hajanainen maanomistus ja rakennushistoriallisten arvojen määrittely. Iso Kylätien varren ja 1930-luvulla rakennetut puu- ja hirsitalot ovat kaupunkikuvallisesti mielenkiintoisia mutta suureksi osaksi huonokuntoisia, johtuen mm. vuosikymmenten aikana eri vaiheissa tehdyistä Iso Kylätien tasauspinnan nostoista. Vaihtoehtona rakennusten korjaukselle ja suojelulle olisi asemakaavatyössä tutkittava myös rakennusten ainakin osittaista korvaamista uudisrakentamisella. Asemakaavatyössä tulee kiinnittää huomiota kaupunkikuvaan ja sen tarkempaan määrittelyyn. Asemakaavalla tulee luoda hyvät edellytykset rakentaa kadunvarret kaupunkimaisesti. Asuinrakennukset rakennetaan kiinni jalkakäytävään ja maantasokerroksissa vältetään umpinaisia, ikkunattomia seiniä. Pientaloratkaisuissa suositaan yhtiömuotoista toteutusta. Kuntalan kaari (VI) Kunta omistaa kaavamuutosalueen. Lähtökohtana on käyttötarkoituksen muuttaminen pääosin asumiseen. Asemakaavalla luodaan edellytykset Kuntalan rakennuksen laajennukselle ja sen käyttötarkoituksen muuttamiseksi esimerkiksi palveluasumiseen. Kunnanviraston toiminnoille haetaan korvaavat tilat esimerkiksi aseman tai Itäisen Jokipuiston alueilta. Päiväkodeille haetaan nykyistä paremmat korvaavat tilat esimerkiksi Vanhan Kappelitien kulman asemakaava-alueelta. Alueen autopaikoitus järjestetään uudelleen. Keskuspuistoon rajautuva alueen osa osoitetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi, jossa autopaikoitus on kellarissa. Asemakaavatyön kaupunkikuvalliset haasteet liittyvät Nikkiläntien varren julkisivuun, Iso Kylätien kadunvarren täydennysrakentamiseen ja alueen läpi kulkevaan kevyen liikenteen reittiin. Vanhan Kappelitien kulma (VII) Asemakaavan muutoksella muutetaan yleinen pysäköintialue (ei toteutunut) yleisten rakennusten korttelialueeksi, esimerkiksi päiväkotia varten. Kaavamuutoksella täydennetään koulun kampusaluetta ja uudistetaan Iso Kylätien katukuvaa. Lisäksi korostetaan kevyen liikenteen reitistön jatkuvuutta yhdistämällä Keskuspuiston kevyen liikenteen verkko urheilutien varren pyörätiehen. Asemakaavan muutoksella luodaan edellytykset turvalliseen kevyen liikenteen yhteyteen koulujen ja urheilupuiston välillä. -23-

24 Liikenne Toimenpiteet Nikkiläntie: Pornaistentien ja Iso Kylätien suunnitellut kiertoliittymät ja bulevardi käynnistetään heti. Myöhemmin vaiheittain Suursuontien kiertoliittymä ja bulevardin jatkaminen idästä kiertoliittymään sekä Martinkyläntien kiertoliittymä. Kevyenliikenteen väylät molemmin puolin Nikkiläntietä. Eteläpuolinen osin puistoväylänä. Uusi kevyen liikenteen alikulku Lukkarintien länsipuolelle ja nykyisen alikulkutunnelin uusiminen. Tieympäristön kehittäminen puurivein, istutuksin ja valaistus uusimalla. Tavoitteena keskustan puistobulevardi. Pornaistentie: Pornaistentien ajotilan poikkileikkausta kavennetaan keskustan kohdalla ja muutetaan ympäristöltään keskustan kaduksi. Tarpeen mukaan toteutetaan liikennettä hidastavia toimenpiteitä, esim. liittymien ja suojateiden korotuksia. Iso Kylätie, Nikkiläntien pohjoisosa: Katu on juuri parannettu eikä vaadi mitään toimenpiteitä lähitulevaisuudessa. Jatkossa maankäytön kehittyessä katua muutetaan maankäyttöratkaisusta riippuen kävelypainotteiseen suuntaan (ajoradan korotus jalkakäytävien tasoon, sekoittunut liikenne jne.) ja pohjoisosassa katu uusitaan kokonaan aseman ja sen ympäristön maankäytön toteutuessa. Iso Kylätie, Nikkiläntien eteläosa: Katutilan uudistaminen koko leveydeltään katumaiseksi, länsipuolelle jalankulku- ja pyörätie ja itäpuolelle jalkakäytävä, ympäristön kehittäminen (puurivit, istutukset, uusi valaistus). Asemanseutu: Nikkilän henkilöliikenneaseman toteutus. Asema esitetty ns. pistoraiteena nykyisen radan eteläpuolelle tasoylikäytäväkohdan ja Pornaistentien väliselle alueelle (huom! paikka poikkeaa laaditusta raideliikenneselvityksestä, siinä asema nykyisen tasoylikäytävän länsipuolella). Asemapituus 170 m. Bussiterminaalin toteutus aseman eteläpuolelle. Tutkittu kolme vaihtoehtoista liikenneratkaisua. Vaihtoehdossa A bussiliikenne kiertää Asemakorttelin ja vaihtoehdossa B bussiliikenne on järjestetty Pornaistentieltä umpiterminaalina Asemakorttelin ja radan välissä. Vaihtoehdossa C bussiliikenteen tulo- ja lähtölaiturit ovat Ison Kylätien päässä. Alustavana mitoituksena käytetty 2 tulolaituria ja 3 lähtölaituria (+3 ajantasauspaikkaa). Uusi kevyen liikenteen alikulkuyhteys nykyisen tasoylikäytävän kohdalle. Liityntäpysäköinti Asemakorttelin alla liittyen liiketilojen pysäköintiin. Liityntäpysäköintiä mahdollista toteuttaa myös radan pohjoispuolelle pintapysäköintinä. Liityntäpysäköinnin määrä alustavasti noin ap. Aseman seudulle pyöräpysäköintiä vastaava määrä. Keskustan itäpuolen maankäytön ja liikenneverkon kehittäminen: Ideasuunnitelmassa on esitetty Pornaistentien siirtämistä radan alituskohdasta alkaen itään joen ja Laaksosuontien väliselle alueelle. Liittymä Nikkiläntiehen on alustavasti suunniteltu Laaksosuontien liittymän seudulle. Siitä etelään tieyhteys on suunniteltu jo aiemmissa tieverkkosuunnitelmissa suunnitellulle paikalle (Tallbackan ja Ruxin alueiden välistä Öljytielle). Tämän uuden liikenneyhteyden toteuttaminen ei liene aivan lähiajan toimenpiteitä ja liittyy voimakkaasti alueen maankäytön kehittämiseen. Asemakorttelin kohdalle on esitetty laajaa kiertoliittymää, josta on Pornaistentien ajosuuntien lisäksi liittymät Vanhalle Pornaistentielle ja Asemakortteliin/bussiterminaaliin. 5.3 Selvitykset Yksityiskohtaisempaa suunnittelua varten tarvitaan nykyisten lähtötietojen lisäksi ainakin seuraavat tiedot: Keskusta-alueen taloyhtiöiden edellytykset lisärakentamiseen Sipoonjoen itäpuolisten kasvualueiden kytkeytyminen keskustaan (osayleiskaava) Julkisen liikenteen järjestelyt ja vaihtoehdot, erityisesti radan henkilöliikenteen ratkaisut ja vaikutukset Väestönkasvun vaikutukset palvelurakenteeseen -24-