MIXINTIE LUKKARIN KOULU MIXINTIE LUKKARIN KOULU

Transkriptio

1 A MIXINTIE LUKKARIN KOULU Kuva 29: Vaihtoehto A; Lukkarin koulun laajennus ja uusia asuinkerrostalojen sekä asuinpientalojen korttelialueita, 1:2000 C MIXINTIE LUKKARIN KOULU Kuva 30: Vaihtoehto C; Lukkarin koulun laajennus ja uusia asuinpientalojen korttelialueita, 1:

2 OLLBÄCKEN A,B,C SUURSUONKUJA NIKKILÄNTIE Kuva 31: Vaihtoehdot A,B ja C; Uusia asuinkerrostaloja Nikkiläntien varteen, 1:2000 A,B,C TAPAHTUMA- AUKIO RAUTATIE Kuva 32: Vaihtoehdot A,B ja C;Ideasuunnitelma Ollbäckenin ja radan välisen alueen kehittämiseksi. Vanhan aseman ympäristö kehitetään nuorisotoiminnalle ja alueen vanhaa rakennuskantaa täydennetään alueelle siirrettävillä hirsirakenteisilla (esim. kulttuurihistoriallisesti arvokkailla) rakennuksilla. -21-

3 II I P1 A1 V P2 A7 A8 A6 IV III N VI A3 A4 A5 OYK A2 A9 VII Kuva 33: Kartoitetut kehittämisalueet kohdemerkinnöillä, taustalla Nikkilän asemakaavakartat. 5. EHDOTUS TOIMENPIDEOHJELMAKSI 5.1 Yleistä Ideasuunnitelman toteuttamiseksi on laadittava asemakaavan muutokset kaikilla kartoitetuilla kehittämisalueilla (kuva) lukuun ottamatta puistoalueita. Koska suunnittelualue on laaja ja maanomistus hajanainen, on asemakaavoituksen edettävä vaiheittain ja osa-alueittain. Osa kehittämisalueista on maanomistussuhteiden ja maankäytön tavoitteiden osalta selkeitä mutta osa kehittämisalueista käsittää laajempia kokonaisuuksia jotka ovat toiminnoiltaan riippuvaisia toisistaan. Kaikki ideasuunnitelmassa esitetyt vaihtoehdot täyttävät keskusta-alueen kehittämiselle asetetut yleiset tavoitteet maankäytön osalta. Ratkaisumallin valinta ja päätökset jatkosuunnittelusta on tehtävä asemakaavoituksen yhteydessä. Ideasuunnitelmassa esitetyt vaihtoehdot eri kehittämisalueille on mahdollista yhdistää toisiinsa jatkosuunnittelussa tarkentuvien tavoitteiden ja tarpeiden mukaan. -22-

4 5.2 Asemakaavoitus Asumisen täydennysrakentamiskohteet (A1-A9) Osa kartoitetuista alueista (A-merkinnällä osoitetut) ovat lähtökohdiltaan selkeitä ja käynnistettävissä muiden kohteiden aikatauluista riippumatta. Kyseiset kohteet rajautuvat Nikkiläntiehen (N) ja Ison Kylätien katualueisiin, joiden mitoitusta tulisi tässä yhteydessä tarkistaa asemakaavalla. A1: Asuntojen täydennys- ja uudisrakentamista sekä Lukkarin koulun laajennus. Koulun laajennuksen yhteyteen uimahalli. IV-kerroksisia asuinkerrostaloja ja/tai tiivistä pientalorakentamista. Tavoiteltava rakennusoikeus krs- m2 asuntorakentamista ja n krs-m2 koulu / uimahalli. Selvitettävä paloaseman rakennushistorialliset arvot ja kuvattava mahdollinen rakennuksen suojelun taso. A2: Asuinkerrostalojen uudisrakennuskohde. Tavoiteltava rakennusoikeus n krs-m2. IV-kerroksiset rakennukset sopivat ympäristön mittakaavaan. A3: Asuinkerrostalojen täydennysrakentamista. Tavoiteltava rakennusoikeus n krs-m2. Vaaleat rakennukset sopivat kaupunkikuvaan. Hanke vaatii olevan autopaikoituksen ja kevyen liikenteen yhteyksien uudelleen järjestelyjä. A4: Käyttötarkoituksen muutos, eli liikerakennuksen tilalle korkeatasoista keskustaasumista. Tavoiteltava rakennusoikeus yhteensä n krs-m2. Asuinkerrostalojen kerrosluku III-V. Katutasossa liiketiloja. Autopaikoitus kellarissa/pihakannen alla. A5: Soveltuu asuinkerrostalojen uudisrakentamiseen. Joen suuntaan laskevien rakennusten kerrosluku I-IV. Tavoiteltava rakennusoikeus n krs-m2. Suunnittelussa kiinnitettävä erityistä huomiota puiston ja piha-alueiden yhteensovittamiseen. A6: Asuntojen täydennysrakentamista asuin- ja liikerakennusten korttelialueella. IV-kerroksisten asuinrakennusten katutasossa liiketiloja, tavoiteltava lisärakennusoikeus yhteensä n krs-m2. Autopaikoitus toteutettava osittain maanalaisena maaston tasoeroja hyödyntäen. A7: Olevien asuinkerrostalojen ja Ison Kylätien välinen pysäköintialue osoitetaan tehokkaampaan käyttöön. Maaston tasoerot hyödynnettävissä. Tavoiteltava lisärakennusoikeus n krs-m2. Katutasossa liiketiloja. A8: Osoitetaan lisärakennusoikeutta asuinkerrostalojen toteuttamiselle. Toriaukion toiminta siirretään korvaavalle paikalle aseman ympäristöön tai Ison Kylätien ja nikkiläntien risteykseen. A9: Alue soveltuu pientalorakentamiseen. Tavoiteltava tehokkuus vähintään e=0.30. Puurakentaminen sopii ympäristöön. Puistoalueet (P1-P2) Keskustan tärkeimpiä puistoalueita, eli Keskuspuisto Suursuon ja koulukampuksen välissä (P1) sekä Sipoonjoen rantapuisto (P2), voidaan kehittää laajemmilla puistosuunnitelmilla omina hankkeina ilman asemakaavan muutosta. Puistojen reunavyöhykkeisiin ja erityisesti puistoihin rajoittuviin täydennysrakennuskohteisiin tulee suunnitelmissa kiinnittää erityistä huomiota. Kevyen liikenteen reittien jatkuvuus on suunnittelun tärkeimpiä tavoitteita. Aseman kehittämisalue (I) Keskustan kehittämisen kannalta tärkein kehittämisalue sijaitsee radan ja Mixintien välissä (kohde I). Alue on nykytilanteessa keskustan laidalla mutta tuleva radan henkilöliikenne, Kartano III alueen rakentuminen ja Sipoonjoen itäpuolisten alueiden kehittyminen muuttaa keskustan painopistettä kohti rataa. Aseman ympäristöä tulee siten kehittää julkisen liikenteen solmukohtana, johon liittyy kaupallisia palveluita, keskusta-asumista, liityntäpysäköintiä ja toimiva kevyen liikenteen verkosto. Sipoonjoen itäpuolen kasvualueilta tulee olla sujuvat yhteydet asemalle ja tähän tulee varautua myös aseman kehittämisalueen asemakaavan muutoksessa. Asema-alueen asemakaavoituksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota laajennusvaraan ja vaiheistukseen väestönkasvun mukaan. Aseman kehittämisalue on laaja ja maanomistus hajanaista. Asemakaavan muutoksen toteuttaminen vaatii laajaa yhteistyötä kunnan, ratahallintokeskuksen, yksityisten maanomistajien, kauppiaiden ja muiden toimijoiden sekä rakennusliikkeiden välillä. Maakaupoilla tai maankäyttösopimuksilla tulee hakea kaikkia osapuolia tyydyttävä pohja asemakaavoitukselle. Hanketta varten kunnan tulee perustaa projekti ja nimetä ohjausryhmä, jonka tehtävä on koordinoida asemakaavoitukseen liittyviä tavoitteita. Asemakaavaa on perusteltua laatia nk. hankekaavana, joka kytkeytyy hankkeen toteutukseen. Varikon ja vanhan aseman alue (II) Alueella ei ole asemakaavaa. Alue on tärkeä osa asema-aluetta ja siihen liittyy kulttuurihistoriallisia, maisemallisia ja luontoarvoja. Asemakaavalla tulee luoda hyvät edellytykset kevyen liikenteen yhteyksien jatkuvuudelle. Kevyen liikenteen radan alitukset ja puron ylitykset on sovitettava yhteen aseman järjestelyihin, puistosuunnitelmiin ja Kartano III kevyen liikenteen verkkoon. Nikkilän vanhan asemarakennuksen ja sen ympäristön kulttuuri- ja rakennushistorialliset arvot kuvataan asemakaavassa. Maisemallisesti, ekologisesti ja geologisesti merkittävä Ollbäckenin purouoma vaatii lisäselvityksiä asemakaavoituksen yhteydessä. Ideasuunnitelmassa alue on puistomainen ja sinne esitetään rakennettavaksi tiloja nuorisolle, tapahtuma-aukio ja paikalle siirrettäviä vanhoja säilytettäviä puu-/hirsitaloja. Varubodenin kortteli (III) Asemakaavan muutoksella luodaan edellytykset kaupan ja palvelutarjonnan laajentamiselle sekä asuinkerrostalojen rakentamiselle. Asemakaavatyössä tutkitaan aukion ja toritoiminnan siirtämistä Nikkiläntien ja Iso Kylätien kulmaan. Asemakaavaa on perusteltua laatia nk. hankekaavana, joka kytkeytyy hankkeen toteutukseen. Laadukkaan keskustaympäristön toteuttamiseksi asemakaavassa kiinnitetään erityistä huomiota maaston korkeuseroihin, alueen pysäköintiratkaisuihin ja kevyen liikenteen yhteyksiin. Tutkitaan vaihtoehtoja voimassa olevan asemakaavan kevyen liikenteen yhteydelle välillä Jussaksentie - Nikkiläntie (Kaskiniitynpolku). Ideasuunnitelman laatimisen aikana käydyissä keskusteluissa alueen keskeiset maanomistajat ja toimijat ovat ilmoittaneet yhteiseksi tavoitteekseen kaupan laajentamisen ja asuinkerrostalojen rakentamisen. K-kaupan kortteli (IV) Asemakaavan muutos. Ideasuunnitelmassa esitetään kauppapaikan siirtämistä aseman yhteyteen ja alueen käyttötarkoituksen muuttamista asumiseen. Asemakaavan muutoksen aikataulu riippuu aseman kehittämisalueen (I) edellytyksistä ja toteutuksesta. Asemakaavatyössä tulee kiinnittää huomiota alueen jokilaakson ja rantapuiston puoleisiin reunavyöhykkeisiin sekä maaperän laatuun (alueella on huoltoasema) ja mahdollisiin maaperän kunnostusvelvoitteisiin. Ideasuunnitelman laatimisen aikana käydyissä keskusteluissa Kesko on ilmoittanut, että kauppapaikalle tärkeitä ominaisuuksia ovat laajennusvara ja vaiheistus väestönkasvun mukaan. Asema-alueen asemakaavoituksessa on kiinnitettävä tähän erityistä huomiota. Kulmakujan korttelit (V) Ideasuunnitelmassa alue on osoitettu keskusta-asumisen täydennys- ja uudisrakentamisen alueeksi. Asemakaavan muutoksen haasteina ovat hajanainen maanomistus ja rakennushistoriallisten arvojen määrittely. Iso Kylätien varren ja 1930-luvulla rakennetut puu- ja hirsitalot ovat kaupunkikuvallisesti mielenkiintoisia mutta suureksi osaksi huonokuntoisia, johtuen mm. vuosikymmenten aikana eri vaiheissa tehdyistä Iso Kylätien tasauspinnan nostoista. Vaihtoehtona rakennusten korjaukselle ja suojelulle olisi asemakaavatyössä tutkittava myös rakennusten ainakin osittaista korvaamista uudisrakentamisella. Asemakaavatyössä tulee kiinnittää huomiota kaupunkikuvaan ja sen tarkempaan määrittelyyn. Asemakaavalla tulee luoda hyvät edellytykset rakentaa kadunvarret kaupunkimaisesti. Asuinrakennukset rakennetaan kiinni jalkakäytävään ja maantasokerroksissa vältetään umpinaisia, ikkunattomia seiniä. Pientaloratkaisuissa suositaan yhtiömuotoista toteutusta. Kuntalan kaari (VI) Kunta omistaa kaavamuutosalueen. Lähtökohtana on käyttötarkoituksen muuttaminen pääosin asumiseen. Asemakaavalla luodaan edellytykset Kuntalan rakennuksen laajennukselle ja sen käyttötarkoituksen muuttamiseksi esimerkiksi palveluasumiseen. Kunnanviraston toiminnoille haetaan korvaavat tilat esimerkiksi aseman tai Itäisen Jokipuiston alueilta. Päiväkodeille haetaan nykyistä paremmat korvaavat tilat esimerkiksi Vanhan Kappelitien kulman asemakaava-alueelta. Alueen autopaikoitus järjestetään uudelleen. Keskuspuistoon rajautuva alueen osa osoitetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi, jossa autopaikoitus on kellarissa. Asemakaavatyön kaupunkikuvalliset haasteet liittyvät Nikkiläntien varren julkisivuun, Iso Kylätien kadunvarren täydennysrakentamiseen ja alueen läpi kulkevaan kevyen liikenteen reittiin. Vanhan Kappelitien kulma (VII) Asemakaavan muutoksella muutetaan yleinen pysäköintialue (ei toteutunut) yleisten rakennusten korttelialueeksi, esimerkiksi päiväkotia varten. Kaavamuutoksella täydennetään koulun kampusaluetta ja uudistetaan Iso Kylätien katukuvaa. Lisäksi korostetaan kevyen liikenteen reitistön jatkuvuutta yhdistämällä Keskuspuiston kevyen liikenteen verkko urheilutien varren pyörätiehen. Asemakaavan muutoksella luodaan edellytykset turvalliseen kevyen liikenteen yhteyteen koulujen ja urheilupuiston välillä. -23-

5 Liikenne Toimenpiteet Nikkiläntie: Pornaistentien ja Iso Kylätien suunnitellut kiertoliittymät ja bulevardi käynnistetään heti. Myöhemmin vaiheittain Suursuontien kiertoliittymä ja bulevardin jatkaminen idästä kiertoliittymään sekä Martinkyläntien kiertoliittymä. Kevyenliikenteen väylät molemmin puolin Nikkiläntietä. Eteläpuolinen osin puistoväylänä. Uusi kevyen liikenteen alikulku Lukkarintien länsipuolelle ja nykyisen alikulkutunnelin uusiminen. Tieympäristön kehittäminen puurivein, istutuksin ja valaistus uusimalla. Tavoitteena keskustan puistobulevardi. Pornaistentie: Pornaistentien ajotilan poikkileikkausta kavennetaan keskustan kohdalla ja muutetaan ympäristöltään keskustan kaduksi. Tarpeen mukaan toteutetaan liikennettä hidastavia toimenpiteitä, esim. liittymien ja suojateiden korotuksia. Iso Kylätie, Nikkiläntien pohjoisosa: Katu on juuri parannettu eikä vaadi mitään toimenpiteitä lähitulevaisuudessa. Jatkossa maankäytön kehittyessä katua muutetaan maankäyttöratkaisusta riippuen kävelypainotteiseen suuntaan (ajoradan korotus jalkakäytävien tasoon, sekoittunut liikenne jne.) ja pohjoisosassa katu uusitaan kokonaan aseman ja sen ympäristön maankäytön toteutuessa. Iso Kylätie, Nikkiläntien eteläosa: Katutilan uudistaminen koko leveydeltään katumaiseksi, länsipuolelle jalankulku- ja pyörätie ja itäpuolelle jalkakäytävä, ympäristön kehittäminen (puurivit, istutukset, uusi valaistus). Asemanseutu: Nikkilän henkilöliikenneaseman toteutus. Asema esitetty ns. pistoraiteena nykyisen radan eteläpuolelle tasoylikäytäväkohdan ja Pornaistentien väliselle alueelle (huom! paikka poikkeaa laaditusta raideliikenneselvityksestä, siinä asema nykyisen tasoylikäytävän länsipuolella). Asemapituus 170 m. Bussiterminaalin toteutus aseman eteläpuolelle. Tutkittu kolme vaihtoehtoista liikenneratkaisua. Vaihtoehdossa A bussiliikenne kiertää Asemakorttelin ja vaihtoehdossa B bussiliikenne on järjestetty Pornaistentieltä umpiterminaalina Asemakorttelin ja radan välissä. Vaihtoehdossa C bussiliikenteen tulo- ja lähtölaiturit ovat Ison Kylätien päässä. Alustavana mitoituksena käytetty 2 tulolaituria ja 3 lähtölaituria (+3 ajantasauspaikkaa). Uusi kevyen liikenteen alikulkuyhteys nykyisen tasoylikäytävän kohdalle. Liityntäpysäköinti Asemakorttelin alla liittyen liiketilojen pysäköintiin. Liityntäpysäköintiä mahdollista toteuttaa myös radan pohjoispuolelle pintapysäköintinä. Liityntäpysäköinnin määrä alustavasti noin ap. Aseman seudulle pyöräpysäköintiä vastaava määrä. Keskustan itäpuolen maankäytön ja liikenneverkon kehittäminen: Ideasuunnitelmassa on esitetty Pornaistentien siirtämistä radan alituskohdasta alkaen itään joen ja Laaksosuontien väliselle alueelle. Liittymä Nikkiläntiehen on alustavasti suunniteltu Laaksosuontien liittymän seudulle. Siitä etelään tieyhteys on suunniteltu jo aiemmissa tieverkkosuunnitelmissa suunnitellulle paikalle (Tallbackan ja Ruxin alueiden välistä Öljytielle). Tämän uuden liikenneyhteyden toteuttaminen ei liene aivan lähiajan toimenpiteitä ja liittyy voimakkaasti alueen maankäytön kehittämiseen. Asemakorttelin kohdalle on esitetty laajaa kiertoliittymää, josta on Pornaistentien ajosuuntien lisäksi liittymät Vanhalle Pornaistentielle ja Asemakortteliin/bussiterminaaliin. 5.3 Selvitykset Yksityiskohtaisempaa suunnittelua varten tarvitaan nykyisten lähtötietojen lisäksi ainakin seuraavat tiedot: Keskusta-alueen taloyhtiöiden edellytykset lisärakentamiseen Sipoonjoen itäpuolisten kasvualueiden kytkeytyminen keskustaan (osayleiskaava) Julkisen liikenteen järjestelyt ja vaihtoehdot, erityisesti radan henkilöliikenteen ratkaisut ja vaikutukset Väestönkasvun vaikutukset palvelurakenteeseen -24-