Puhtauspalvelualan ammattilaisen opas

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puhtauspalvelualan ammattilaisen opas"

Transkriptio

1 Puhtauspalvelualan ammattilaisen opas

2

3 Puhtauspalvelualan ammattilaisen opas Puhtauspalvelualan ammattilaisen opas 1

4 2 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Sisällysluettelo Hyvä puhtauspalvelualan ammattilainen. 5 Puhtauspalveluala. 6 Arvoperusta Haasteet Työ ja ammatillisuus. 9 Ammatti-identiteetti ja ammatillisuus Hyvä työ Hyvä työntekijä Hyvä työyhteisö Ammatillinen osaaminen ja koulutus Opintososiaaliset tuet Työn ja työyhteisön kehittäminen. 20 Kehityskeskustelut Tiimityö Yhteistoiminnallinen kehittäminen Tasaveroinen vuoropuhelu Siivoustyönmitoitus - työn kehittämisen väline. 27 Tilaaja tuottaja malli. 32 Kilpailuttaminen. 34 Työsuhteen ehdot. 36 Keskeinen työlainsäädäntö Puhtauspalvelualan työehtosopimukset Työ- ja virkasuhde Työsopimus Työsopimuksen irtisanominen Työaika Palkkaus Vuosiloma

5 Puhtauspalvelualan ammattilaisen opas 3 Luottamusmies on henkilöstön edustaja Työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä toimi näin Työhyvinvointi. 46 Työnantaja vastaa turvallisuudesta Ergonomiaa parannetaan työvälineiden ja turvallisten työliikkeiden avulla Epäasiallisen käyttäytymiseen uskallettava puuttua Väkivaltatilanteiden hallintaan löydettävä yhdessä keinoja Työntekijällä on oikeus turvalliseen työskentelyyn Työhyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä toimi näin Työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen. 53 Vuorotteluvapaa Opintovapaa Osa-aikatyö ja osa-aikalisäjärjestelmä Perhevapaat Hoitovapaat ja poissaolo pakottavista perhesyistä Osa-aikaeläke JHL on osaavien ammattilaisten liitto. 58 Hyviä linkkivinkkejä. 61 Laitoshuoltajan tehtäväkartoitus. 62 JHL:n aluetoimistot. 64

6 4 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL C-sarja Förbundet för den offentliga sektorn och välfärdsområdena JHL Oppaan päivittäjät: Kaijamaija Parviainen, Maila Tikkanen, Raija Pääkkönen, Riitta Rautiainen, Tuija Kinnunen, Tuula Haavasoja, Tuula Jauhiainen-Ridell, Puhtauspalvelualan valtakunnallinen verkosto Yliopistonpaino, Helsinki 04/2009 ISBN ISNN

7 Puhtauspalvelualan ammattilaisen opas 5 Hyvä puhtauspalvelualan ammattilainen Tämä Puhtauspalvelualan ammattilaisen oppaan kolmas uudistettu painos on tarkoitettu avuksi kysymyksissä, jotka liittyvät esimerkiksi Oman työn ja työyhteisön kehittämiseen Ammatillisuuteen Työhyvinvointiin Ammatilliseen koulutukseen Työlainsäädäntöön Virka- ja työehtosopimuksiin Oppaan ensimmäinen versio julkaistiin 2004 ja sen laati työryhmä, johon kuuluivat Kirsti Rautiainen, Maila Tikkanen, Raimo Timonen. Opas tehtiin tarpeeseen, joka nousi esille syksyllä 2003 alan ammattilaille tehdyssä kyselyssä. Vastausten perusteella todettiin, että ammattilaiset eivät tienneet tarpeeksi omaan työhönsä ja sen ehtoihin liittyvistä asioista. Opas päivitettiin 2006 valtion sektorin osalta. Työpaikoilla organisaatioita muutetaan tilaaja-tuottaja malliksi, liikelaitostetaan, osakeyhtiöitetään, seutukunnallistetaan tai kunnat tekevät yhteistyötä siten, että yksi kunta tuottaa ja toiset kunnat ostavat palveluja. Työn sisällöt muuttuvat, työtä tehostetaan, tiimiytetään, ulkoistetaan ja kilpailutetaan. Oman palvelutuotannon kilpailukykyisyys edellyttää kaikkien tahojen; päätöksentekijöiden, johdon, esimiesten sekä henkilöstön sitoutumista ja osallistumista yhteistoiminnassa palveluiden kehittämiseen. Työn ja työnsisältöjen muutokset lisäävät joustavuuden ja ammattitaidon vaatimuksia. Muuttuvassa työelämässä ja työmarkkinoilla parhaiten pärjäävät ne, jotka huolehtivat ammatillisesta osaamisestaan ja osallistuvat muutoksen tekoon. JHL:ssa ammatillisuus ja ammatti-identiteetti ovat keskeinen osa edunvalvontaa. Siksi tässä oppaassa kiinnitetään huomiota ammatti-identiteetin kehitykseen ja ammatilliseen koulutukseen. Työhyvinvointi käsitetään laajassa merkityksessä. Tavoitteena on työnantajan vastuulla oleva turvallinen ja terveellinen työ, johon työntekijä omalta osaltaan vaikuttaa. Hyvään ja toimivaan työyhteisöön sekä työhyvinvointiin liittyy työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen. Siksi oppaassa selvitetään vuorottelu-, opinto- ja perhevapaiden sekä osa-aikatyön eri muotoja. Oppaan lopuksi esitellään Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL sekä sen toimintaa. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Ammatillisen edunvalvonnan tiimi

8 6 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Puhtauspalveluala Puhtauspalveluala on siivous- ja tekstiilihuoltoalojen muodostama kokonaisuus. Siivouspalveluilla tarkoitetaan erilaisten toimitilojen, koneiden ja laitteiden ammattimaista puhdistamista.tekstiilihuoltopalveluilla tarkoitetaan tekstiilien puhdistus-, huolto- ja vuokrauspalveluja. Puhtauspalvelualan JHL:läisiä ammattilaisia työskentelee kuntien, valtion, seurakuntien ja yksityisen sektorin palveluksessa. Toimitila-, laitos- ja tekstiilihuollon palveluita tuottaa runsas liiton jäsentä. Puhtauspalvelualalla on yhtymäkohtia erityisesti kiinteistönhoito-, sosiaali- ja terveys- sekä tekstiili- ja vaatetusalaan. Tehtävänimikkeiden kirjo eri sektoreilla on laaja; esimerkiksi toimitilahuoltaja, laitoshuoltaja, tekstiilihuoltaja, siivooja, sairaalahuoltaja, sairaala-apulainen, laitosapulainen, kouluhuoltaja, siivooja-vahtimestari, suntio-siivooja, osastoapulainen, päiväkotiapulainen, porras- tai teollisuussiivooja, kerroshoitaja, palveluvastaava, siivoustyönohjaaja, siivoustyönjohtaja, palvelupäällikkö, siivouspäällikkö, pesulateknikko, konepesijä, liinavaatevarastonhoitaja, pesulatyöntekijä ja pesulanhoitaja. Siivousala työllistää Suomessa henkilöä. Siivoojia on , sairaala- ja hoitoapulaisia ja muita siivousalan ammattilaisia, kuten esimiehiä ja opettajia (v. 2005). Yksityinen sektori työllistää prosenttia alan työvoimasta. Siivoustyön tekee joko yrityksen tai organisaation oma henkilöstö tai siivouspalveluliikkeet ostopalveluina. Palveluliikkeiden osuus siivouspalveluista on noin kolmannes ja se kasvaa vuosittain muutamalla prosentilla. Julkishallinnossa on ulkoistettu jonkin verran siivoustyötä. Toisaalta osa ulkoistetuista palveluista on palautunut omaksi työksi. Siivousalan ammattitaitovaatimukset kasvavat uusien rakennusmateriaalien, puhdistusmateriaalien, siivousaineiden, -koneiden ja -välineiden sekä puhtausvaatimusten kehittymisen myötä. Ammattitaitoisilla työntekijöillä on hyvät uralla etenemisen mahdollisuudet esimerkiksi myynti-, suunnittelu-, kohdevastuu- ja kehittämistehtäviin. Alalla voi myös ryhtyä yrittäjäksi. Tekstiilihuoltoalan työllisyystilanne on pääkaupunkiseudulla hyvä ja muualla maassa kohtalainen. Koulutetusta henkilökunnasta on puutetta. Ala työllistää henkilöä. Pesulatoimintaa harjoittavia yrityksiä on 350 ja laitosten omia pesuloita noin 100 (v. 2005) esimerkiksi vanhainkodeissa. Tekstiilihuoltoalan kehitykseen tulevaisuudessa vaikuttaa mm. ympäristö- ja hygienia-asiat. Suhdanteiden vaikutus näkyy lähinnä teollisuudelta huoltoon tulevien työvaatteiden määrässä. Alan työllisyys on vakiintunut, eikä merkittäviä muutoksia ole odotettavissa. Alalle on vaikea saada nuoria työntekijöitä. Julkinen sektori omistaa edelleen esimerkiksi kunnallisia pesuloita, hotelleissa sen sijaan ei ole enää omia pesuloita.

9 Puhtauspalvelualan ammattilaisen opas 7 kukkien hoito ovien avaus ja sulkeminen tarviketilaukset Auttamistehtävät tumput, kengän nauhat, kadonneet tavarat Palvelutehtävät kalusteiden järjestely välituntivalvonta oppilaan kuuntelu, pahanmielen purkupaikka liputus Nimikkeitä - toimitilahuoltaja - koulusiivooja - kouluhuoltaja - siivooja Jätehuoltotehtävät Opastus- ja ohjaustehtävät lajittelu oikeisiin jäteastioihin tekstiilien huolto Puhtaanapitotehtävät ylläpitosiivous ulkopuolisten käyttäjien opastus iltakäytön valvonta perussiivous määräaikaissiivous eritesiivous oppilaiden opastus ja ohjaus siisteyteen ja järjestyksen ylläpitoon Kuva 1 Monipuolinen tehtäväkuva Siivouspalveluiden ammattilaisten toimenkuvaan kuuluu usein myös muita tehtäviä, kuten kiinteistönhoidon, vahtimestarin, toimistoemännän tehtäviä tai ruokailussa ja muissa henkilökohtaisissa toiminnoissa avustamista. Siivoustyön osuus voi olla jopa alle puolet työntekijän toimenkuvasta (kuva 1). Lisätietoa: Arvoperusta Alan arvopäämääränä on ylläpitää, edistää ja luoda edellytyksiä ihmisten hyvinvoinnille ja päivittäiselle elämänlaadulle, jossa korostuvat ihmisen terveys, puhtaus ja viihtyisyys (Opetushallitus 2000). Palvelutoimintaa ohjaavia arvoja ja periaatteita ovat elin- ja työympäristön puhtaus, turvallisuus, viihtyisyys ja kestävyys sekä käytettävien laitteiden, menetelmien ja puhdistusaineiden terveellisyys ja ympäristöystävällisyys. Menestyvä ja eettisesti vastuullinen alan palvelutoiminta perustuu Asiakastyytyväisyyteen Työn ja palvelun korkeaan laatuun

10 8 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Tehokkuuteen sekä tuloksellisuuteen Ihmisarvon kunnioittamiseen Tasa-arvoon Sopimusten ja säädösten noudattamiseen Terveeseen kilpailuun Kestävän kehityksen periaatteiden noudattamiseen Haasteet Puhtauspalvelualalla työskentely on haasteellista ja vaativaa ammattilaisten tekemää työtä. Työntekijätasolla koulutettua työvoimaa on vähän, mutta työnohjaajat ja -johtajat ovat yleensä alalle koulutettuja. Haasteita ovat välineiden, aineiden, koneiden ja laitteiden nopea kehitys sekä ammattitaidon ylläpitäminen. Tekstiilihuoltoalalla yritysten verkostoituminen lisääntyy ja työtehtävien vaativuus kasvaa lisääntyvän automaation ja teknistymisen myötä. Siivouspalvelualalla työtehtävät ja ammattitaitovaatimukset muuttuvat ja monipuolistuvat. Alalla tarvitaan sekä yleisosaamista että erikoisosaamista. Tulevaisuuden ammattitaitovaatimuksina korostuvat Henkilökohtaiset ominaisuudet Muutosvalmius Ammatin ydintoimintojen tiedollinen perusta Ammatin yhteiskunnalliset yhteydet Ongelmanratkaisutaidot Osallistuminen työtä ja sen tavoitteita koskevaan päätöksentekoon Kestävää kehitystä edistäminen Ympäristöä säästävien puhdistusmenetelmien kehittäminen ja hallinta Palveluja tuotetaan ryhmissä, jotka suunnittelevat itsenäisesti työtään ja ottavat siitä vastuun. Ryhmässä toimiminen ja asiakaspalvelu edellyttävät hyviä vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaitoja, kuten itsetuntemusta, avoimuutta, joustavuutta, myönteisyyttä ja erilaisuuden hyväksymistä. Ammattitaitovaatimuksina korostuvat taidot, joilla vastataan asiakas- ja oman organisaation yhteistoiminnallisiin tarpeisiin sekä ongelman ratkaisutaidot. Tulevaisuudessa puhdistuspalvelualan asiakkaiden laatutietoisuus kasvaa ja oheispalvelujen kysyntä lisääntyy. Alalla menestyminen vaatii työntekijältä monipuolista työnsä hallintaa, hyvää asiakastuntemusta, työhön sitoutumista sekä tulos- ja laatuvastuullisuutta. Hyvä terveys ja kunto luovat edellytykset työssä jaksamiselle ja menestymiselle.

11 Puhtauspalvelualan ammattilaisen opas 9 Työ ja ammatillisuus Puhtauspalvelualan ammattilainen Pystyy työskentelemään itsenäisesti. Tunnistaa materiaalit ja likalaadut. Valitsee oikean menetelmän välineen ja aineet saaden parhaan lopputuloksen. Pitää huolta työvälineistään ja koneistaan. Osaa sopeuttaa työnsä muuttuvissakin olosuhteissa. Hallitsee oikeaoppiset työmenetelmät ja käyttää työvälineitään ergonomisesti oikein. Huomioi ympäristön suojelun. Palvelee iloisesti, joustavasti ja ystävällisesti sisäisiä ja ulkoisia asiakkaita. Huolehtii, että työasu ja ulkoinen olemus ovat siistit. Huolehtii omalta osaltaan kiinteistöjen arvon säilymisestä. Luo edellytykset tilassa harjoitettavalle toiminnalle esim. opetustyölle, potilaan hoidolle jne. sekä tuottaa terveellisen ja turvallisen työympäristön sisäisille ja ulkoisille asiakkaille. On työyhteisönsä rakentava ja hyvinvointia edistävä jäsen. Huolehtii ammattitaitonsa päivittämisestä. Ei jää takkuamaan asioiden kanssa yksin, vaan selvittää ja pyytää apua. Kantaa vastuuta tehtävistään. Kunnioittaa vaitiolovelvollisuutta ja toisia ihmisiä. Huolehtii itsestään. Arvostaa itseään alan ammattilaisena. Ammatillinen koulutus vahvistaa ammattillista työotetta. Ammatti-identiteetti ja ammatillisuus Ammatti-identiteetillä tarkoitetaan samaistumista omaan ammattiin ja ammattiryhmään, niiden ominaisuuksiin, piirteisiin ja tunnuksiin. Se on sinun käsityksesi ammatistasi ja liittymisestäsi toisiin oman alasi ammattilaisiin. Ammatti-identiteetti näkyy myös samaistumisena omaan työyhteisöön ja organisaatioon. Ammatti-identiteetti muodostuu ammattipätevyyden ympärille. Se rakentuu työssä ja vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Siihen vaikuttavat koulutus, työkokemus sekä vapaa-aikana ja harrastuksissa saadut kokemukset. Tiedotusvälineet muokkaavat omalta osaltaan ammatillista identiteettiämme.

12 10 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Ammatillisuus on enemmän kuin ammattipätevyys Palvelujen ja työelämän jatkuva muutos haastavat työntekijät ja työyhteisöt arvioimaan työn sisältöjä, järjestelyjä, työn tekemisen tapaa sekä ammatillista osaamista useista eri näkökulmista. Näitä ovat asiakaslähtöisyys, laatu ja tuloksellisuus sekä joustavuus. Työmarkkinat ja työ itse edellyttävät jatkuvaa uusien tietojen ja taitojen omaksumista ja osaamisen laaja-alaista käyttöä. Työpaikoilla tarvitaan osaavia ja työhönsä sitoutuneita tekijöitä, joilla on valmiudet ottaa vastuuta oman työnsä ja osaamisensa kehittämisen lisäksi koko työyhteisön toiminnan kehittämisestä. Ammatillinen osaaminen ja muut valmiudet työssä ovat ammatillisuuden perusta, mutta eivät yksin riitä. Rakennuspuiksi tarvitaan myös työpaikan yhteiset arvot ja eettiset periaatteet sekä niiden näkyminen omassa toiminnassamme. Ammatillisuutta kuvastaa tapa arvostaa omaa ja toisten työtä sekä antaa ja ottaa vastaan rakentavaa palautetta. Ihmiskäsityksemme ohjaa meitä niin työssä kuin elämässä yleensäkin. Se on ammatillisuuden osatekijä ja vaikuttaa haluumme ja kykyymme toimia yhdessä toisten ihmisten kanssa. Ammatillisuus rakentuu myös siitä käsityksestä, joka meillä on hyvästä työstä ja omasta työstä osana työyhteisön ja koko organisaation tehtäviä. Hyvä työ Onko työ sopivan haasteellista? Voiko omaan työhön ja työolosuhteisiin vaikuttaa? Onko työssä sopivasti oppimis- ja kehittymismahdollisuuksia? Onko työkokonaisuus selkeästi hahmotettavissa? (myös oma osuus työyhteisön kokonaisuudessa) Ovatko työn erilaiset vaikutukset nähtävissä? Onko työssä mahdollisuus työyhteisön sosiaaliseen tukeen ja arvostukseen? Onko johtaminen ja esimiestyö johdonmukaista ja oikeudenmukaista? Onko työssä mahdollisuus tuntea kuuluvansa yhteisöön ja osallistua työyhteisön toimintaan ja sen kehittämiseen? Kun vaikutusmahdollisuudet omaan työhön parantuvat, myös motivaatio ja työhön sitoutuminen kasvavat. Tutkimuksissa on todettu, että hyvät osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet tukevat työhyvinvointia. Koska ihmiset ovat erilaisia, odotukset työlle ja käsitykset hyvän työn piirteistä vaihtelevat. Voidaan sanoa, että samalla kun työsuhteen alkaessa syntyy virallinen (työ)sopimus eli (työ)suhde työnantajaan, syntyy myös hiljainen sopimus, suhde työhön. Se sisältää työhön liittyvät yksilölliset odotukset ja toiveet sekä panokset, jotka olemme työhön valmiit sijoittamaan. Suhteemme työhön ei välttämättä ole pysyvä, vaan se muuttuu työuran aikana eri elämänvaiheissa.

13 Puhtauspalvelualan ammattilaisen opas 11 Hyvä työntekijä Työntekijälle asetetaan monia vaatimuksia, kuten hyvä ammattitaito, vastuuntunto ja korkea työmotivaatio. Nämä ovat valmiuksia, jotka liitetään hyviin alaistaitoihin. Työyhteisössä on hyvä pohtia, mitä näillä vaatimuksilla tarkoitetaan ja miten ne pystytään täyttämään. Mitä on hyvä ammattitaito teidän työssänne? Miten se muuttuu ajan kuluessa? Miten ammattitaito turvataan? Mitä käsitätte vastuuntunnolla? Mistä työmotivaatio syntyy? Työmotivaatio on keskeinen työhyvinvointia tuottava tekijä. Esimerkiksi ammattitaidon ja työn kehittäminen edellyttävät henkilön omaa motivaatiota. Hyvän työntekijän ominaisuus on itsensä ja muiden arvostaminen. Kun tiedostaa oman arvonsa, osaa arvostaa työtoveria ja esimiestä. Kun tunnistaa oman rajallisuutensa, osaa arvioida toisiin kohdistuvia odotuksiaan. Hyvä työntekijä ottaa vastuuta koko työyhteisön hyvinvoinnista, sen hengestä ja ilmapiiristä ja tukee esimiehensä johtamistyötä. Hyvillä alaistaidoilla tarkoitetaan mm. velvollisuuttamme huolehtia työpaikan viihtyisyydestä ja resurssien järkevästä käytöstä. Hyvät alaiset ovat hyviä työtovereita, jotka edistävät osaltaan yhteistyötä sekä esimiehen että työtovereiden kesken. Omien mielipiteiden ilmaiseminen ja aktiivinen osallistuminen työpaikan asioihin sekä toisten rohkaiseminen osallistumaan koituvat yhteiseksi hyödyksi. (Lähde ja lisätietoa: Alaistaito. Luottamus, sitoutuminen, sopimus; Soili Keskinen; Kunnallisalan kehittämissäätiö; 2005) Ammattilaisen jämäkkyys Assertiivisuudella eli jämäkkyydellä tarkoitetaan puolensa pitämistä ja kykyä sanoa myös Ei. Siihen kuuluu mm. se, että on Oikeus ottaa oma paikkani/tilani; minun ei tarvitse pyytää anteeksi olemassaoloani Oikeus tehdä erehdyksiä Oikeus arvostella menettelyä, joka on mielestäni loukkaava Oikeus ilmaista tunteeni ja hyväksyä ne oikeutettuina Oikeus saada tunnustusta työlleni Oikeus olla myös yksin Oikeus olla välillä tietämätön ja ymmärtämätön Jämäkkyyden perustana on hyvä itsetunto. Jämäkkä ihminen arvostaa omia tarpeitaan ja ilmaisee ne, mutta kunnioittaa myös muiden tunteita ja kuuntelee heitä. Jämäkkyydelle on ominais-

14 12 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto ta se, ettei ihmisen tarvitse pyydellä anteeksi, jos on eri mieltä toisen kanssa. Kun olen jämäkkä, arvostan muiden mielipiteitä enkä pidä eri mieltä olemista vaarallisena mielipiteethän siinä kohtaavat. (Lähde: Tukeva tiimi opas tiimin jäsenelle. TSL 2001.) Hyvä työyhteisö Ammattilaista ja hänen työyhteisöään ei voida erottaa toisistaan. Henkilökohtainen ammatillinen asennoituminen ja kehittyminen limittyvät koko työyhteisön ja sen kaikkien jäsenten suhtautumistapaan, asenteisiin ja kehittymiseen. Yksin on vaikea toimia ja saada muutoksia aikaan. Oma aloitteellisuus ja muutoshalukkuus ovat asenteita, joilla sinä voit rakentaa hyvää työtä ja työyhteisöä. Perustehtävä Johtajuus Ammatillinen vuorovaikutus Rakenteet Kuva 2 Työyhteisön peruselementit Työyhteisön toimivuus rakentuu neljälle peruspilarille, jotka ovat perustehtävä, johtajuus, rakenteet ja tunteiden käsittely/ammatillinen vuorovaikutus. Jos jokin näistä ei ole kunnossa, pyramidi kallistuu ja yhteisön toiminnan tasapaino järkkyy. Yhteisö alkaa tavalla tai toisella voida huonosti, pahimmillaan epätasapaino voi johtaa työyhteisön toimimattomuuteen (kuva 2). Perustehtävä Perustehtävän on oltava kirkas kaikille työyhteisön jäsenille. Siitä on vallittava yhteinen käsitys, jonka tarkistamiseen on ajoittain palattava. Koska työelämä, työntekijöiden tehtävät ja ammattitai-

15 Puhtauspalvelualan ammattilaisen opas 13 tovaatimukset muuttuvat, ei työyhteisön perustehtäväkään voi olla kiveen kirjoitettu. Hyvin toimivan työyhteisön edellytyksenä on se, että koko työyhteisö tietää mitä, miksi ja kenelle ollaan yhdessä työtä tekemässä. Perustehtävän yhteinen käsittely auttaa esimerkiksi niissä tilanteissa, joissa työyhteisön sisäiset henkilösuhteet ovat syystä tai toisesta menneet solmuun. Se auttaa myös muutosvastarinnan käsittelyssä. Johtajuus Kaikissa yhteisöissä johtajuus on olemassa ja sitä tarvitaan. Jos johtaja ei pysty kantamaan tehtäviään, johtajuus ohjautuu muualle. Jokaisesta yhteisöstä löytyy henkilö tai ryhmä, joka ottaa johtajuuden. Huono johtajuus aiheuttaa työyhteisön hajoamisen kuppikuntiin ja sisäisiin ristiriitoihin. Pahimmillaan tämä johtaa yhteisön toimintakyvyttömyyteen. Työyhteisön tulisi yhdessä määrittää hyvän johtajuuden ominaisuudet. Johtajuus tulisi kyetä erottamaan johtajasta/esimiehestä ja hänen persoonastaan. Hyvä johtaja laajentaa johtajuutta monessa mielessä, mutta kyvytönkään johtaja ei pysty hävittämään johtajuutta yhteisöstä. Kehittämiskeskustelut ovat hyvä paikka käydä läpi sekä johtajuusnäkemystä että odotuksia esimiehelle. Nämä asiat olisi kuitenkin syytä käsitellä myös työyhteisön yhteisissä tilaisuuksissa. Eräs näkökulma johtajuuteen on, että esimiehen tulisi toimia portinvartijana työyhteisön ja sitä ympäröivän maailman välillä. Esimiehen tehtävänä on päästää työyhteisöön sellaiset viestit, jotka ovat keskeisiä perustehtävän toteuttamiselle. Samalla hänen tulisi estää ulkoa tulevaa liiallista ärsykevirtaa häiritsemästä perustehtävän mukaista toimintaa. Parhaimmillaan yhteisöllinen johtajuus on sitä, että johtajaa/esimiestä ei jätetä yksin vaativan työnsä kanssa, vaan jokainen työntekijä vastaa omalta osaltaan oman työnsä johtamisesta kohti yhteistä päämäärää. Rakenteet Työyhteisön rakenteilla tarkoitetaan henkilöstön määrää, rakennetta ja ammattitaitoa. Rakenteet sisältävät strategian, toiminnan suunnittelun, toimintatavat, työyhteisön talouden, hallinnon ja esimerkiksi yhteistyökumppanit. Rakenteisiin kuuluu myös työn organisointi, tiedonkulku työyhteisön ja koko organisaation sisällä, työpaikkapalaverit, työaikajärjestelyt, tehtäväjaot ja kehittämiskeskustelut. Myös luottamusmies ja työsuojelu sekä yhteistoiminta kuuluvat työyhteisön rakenteisiin. Kaikkien näiden asioiden ja osa-alueiden on oltava järjestyksessä ja yhteisesti tiedossa, jotta työyhteisön toiminta olisi parhaalla mahdollisella tasolla. Ajoittain olisi syytä keskustella yhdessä rakenteista. Onko työyhteisössä oleva ammattitaito työn edellyttämällä tasolla? Miten sitä voidaan täydentää? Onko työpaikkapalaverien sisältö työn kannalta oikeanlainen? Ovatko ne tiedotus- vai vuorovaikutustilaisuuksia? Ovatko ne tällaisenaan palvelevia vai olisiko niitä jotenkin kehitettävä? Ammatillinen vuorovaikutus Työ, työyhteisö ja asiakkaat herättävät monenlaisia tunteita. Tunteiden käsittely ei kuitenkaan ole suomalaisessa työelämässä kovin tavallista. Työhyvinvoinnin kannalta olisi tärkeää, että työpaikalla

16 14 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto olisi tietoisesti järjestettyjä tilanteita käsitellä yhdessä työstä aiheutuvaa tunnekuormaa. Olemme kokonaisvaltaisia olentoja. Viemme asiakkaiden, työn ja työyhteisön synnyttämiä tunteita kotiin ja kotoa sekä vapaa-ajasta poikivat tunteet tulevat väistämättä mukanamme työyhteisöön. Pääasiassa tämä hyväksytään. Joissakin yhteisössä on pystytty jopa sopimaan merkeistä, joilla työtoveri voi ilmoittaa, että nyt on huono päivä, pysykää kaukana. Työyhteisössä on tunteiden näyttäminen sallittua. Sen sijaan mikä tahansa käyttäytyminen ei ole. Jokainen on osaltaan vastuussa aikuismaisesta käyttäytymisestä ja ammatillisesta vuorovaikutuksesta. Jos tunteiden käsittelyä ei työyhteisössä ole pystytty järjestämään, helpoin tapa aloittaa harjoittelu on työnohjaus. Siinä ulkopuolinen työnohjaaja auttaa yhteisöä löytämään keinoja, joiden avulla työstä syntyvien tunteiden käsittely tulee osaksi työyhteisön jokapäiväistä toimintaa. Erilaisuus työyhteisössä Työyhteisöjen jäsenet ovat jokainen ainutkertaisia yksilöitä. Tämä erilaisuus tuottaa toisinaan pulmia yhteistyöhön ja kanssakäymiseen. Eri-ikäisten ihmisten on joskus vaikea ymmärtää toisiaan ja toistensa vaikuttimia, eri sukupuolet tuovat yhteisöön erilaisia näkökulmia. Maahanmuuttajien määrä kasvaa ja tuo tullessaan erilaisia kulttuureita työyhteisöihin. Erityisesti puhtauspalvelualalla on paljon maahanamuuttajataustaisia työntekijöitä. Ihmisillä on erilaisia tapoja havainnoida maailmaa ja he käyttävät eri havaintokanavia oppiakseen uusia asioita. Temperamentit tuovat oman lisänsä erilaisuuden kirjoon ja mahdollisen lisärasitteen yhteisön toimivuuteen. Eri tutkimusten mukaan %:lla ihmisistä on oppimisvaikeuksia. Tämä tarkoittaa, että yli miljoona suomalaista kuuluu tähän joukkoon. Heidän joukossaan on paitsi asiakkaita myös ammattilaisia kaikilta aloilta. Sopiikin kysyä, onko tässä kyse vaikeudesta vai ominaisuudesta? Onko esimerkiksi luki-pulma samalla tavoin ominaisuus kuten siniset silmät? Oppimisvaikeuksia on monenlaisia ja luki-pulma on niistä yleisesti tunnetuin. Muistion laatimisesta laistaminen ei välttämättä ole osoitus työtoverin laiskuudesta vaan fiksuudesta. Jos sinun on vaikea tuottaa tekstiä, eikö ole älykästä siirtää tämä tehtävä sellaiselle, joka kirjoittaa muistion hetkessä. Luki-pulmaiselta siihen saattaa kulua päivä. Erilaisuuden tunnistaminen ja hyväksyminen, suvaitsevaisuus, on oleellisen tärkeää työyhteisöjen hyvinvoinnille. Olemme kaikki erilaisia ja silti samanarvoisia! Lisätietoa: Lisätietoa aikuisten oppimisvaikeuksista ja erilaisesta oppimisesta ja

17 Puhtauspalvelualan ammattilaisen opas 15 Ammatillinen osaaminen ja koulutus Palvelutarpeiden ja työn sisältöjen muutokset edellyttävät jatkuvaa huolenpitoa omasta osaamisesta. Tämä on välttämätöntä työmarkkinoilla pärjäämiselle, työssä selviytymiselle ja jaksamiselle. Suomalainen yhteiskunta tarjoaa monia kouluttautumismahdollisuuksia sekä nuorille että aikuisille. JHL osallistuu monien eri kanavien kautta yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kehittämiseen vaikuttaen koulutuspoliittisiin linjauksiin, koulutusrakenteiden ja sisältöjen suunnitteluun sekä jäsenten osallistumismahdollisuuksien ja tukimuotojen parantamiseen. Vaikutuskanavia ovat työryhmät, toimikunnat sekä vuorovaikutus sidosryhmien ja päättäjien, kuten eduskunnan, Opetusministeriön, Opetushallituksen, oppilaitosten, SAK:n, muiden työmarkkinajärjestöjen ja Työväen Sivistysliitto TSL:n kanssa. Näyttötutkinnot Aikuisten näyttötutkinnot tarjoavat joustavan mahdollisuuden päivittää ammatillista osaamista, pätevöityä ja vahvistaa työmarkkina-asemaa. Tutkinnot ovat tietojen ja taitojen hankkimistavasta riippumaton. Aiemmin hankittu osaaminen otetaan huomioon, kun henkilö hakeutuu suorittamaan tutkintoa. Ammattitaidon hallinta osoitetaan tutkinnon osittain työpaikoilla normaaleissa työtehtävissä. Tutkintosuorituksia arvioivat työnantajan, työntekijöiden ja opetuksen arvioijat sekä tutkinnon suorittaja itse. Opetushallituksen määräys (43/011/2006) näyttötutkintojen kolmivaiheisesta henkilökohtaistamisesta on tiukka velvoite näyttötutkintoja järjestäville oppilaitoksille. Määräyksen mukaan henkilökohtaistamisen on tapahduttava hakeutumisvaiheessa, tutkinnon suorittamisvaiheessa sekä tarvittavan ammattitaidon hankkimisvaiheessa. Määräys vahvistaa tutkinnon suorittajan oikeutta vaatia omien yksilöllisten tarpeidensa huomioon ottamista ryhtyessään suorittamaan tutkintoa. Ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto Perustutkinto Kuva 3 Näyttötutkintojen kolme tasoa

18 16 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Ammatillinen perustutkinto - ammattilainen Antaa laaja-alaiset valmiudet alan tehtäviin ja erikoistuneen osaamisen jollakin tutkinnon osa-alueella. Tutkinnon perusteet ovat samat nuorisokoulutuksessa ja aikuisten näyttötutkinnoissa. Laajuus on kolme vuotta (120 ov.) Antaa jatko-opintokelpoisuuden korkea-asteelle. Ammattitutkinto - osaava ammattilainen Tutkinnossa osoitetaan alan ammattityöntekijältä edellytetyt tiedot ja taidot. Ammattitaitovaatimukset määritellään siten, että niiden saavuttaminen edellyttää alan peruskoulutuksen jälkeen täydentäviä ja syventäviä opintoja sekä vähintään kolmen vuoden alan työkokemusta vastaavat tiedot. Antaa jatko-opintokelpoisuuden korkea-asteelle. Erikoisammattitutkinto - asiantuntija Antaa valmiudet vaativampien työtehtävien hallintaan. Ammattitaitovaatimukset määritellään siten, että niiden saavuttaminen edellyttää alan peruskoulutuksen jälkeen täydentäviä ja syventäviä opintoja sekä vähintään viiden vuoden alan työkokemusta vastaavat tiedot. Ei yksinään anna jatkoopintokelpoisuutta korkea-asteelle. Ammatti-, ja erikoisammattitutkintoja voidaan hyödyntää työn kehittämisessä rakentamalla ne työpaikoilla henkilöstökoulutukseksi, johon sisällytetään esimerkiksi työn ja työyhteisöjen kehittämishanke. Työyhteisölle tarjoutuu näin hyvä mahdollisuus rakentaa sellaisia tiimejä tai työryhmiä, joiden jäsenillä on monenlaista erityisosaamista ja asiantuntijuutta. Puhtauspalvelualan perustutkinnot Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto (perusteet uusittavana 2009) Kiinteistöpalvelujen perustutkinto (perusteet uusittavana 2009) Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto Puhtauspalvelualan ammattitutkinnot Laitoshuoltajan ammattitutkinto Tekstiilihuollon ammattitutkinto Välinehuoltajan ammattitutkinto Puhtauspalvelualan erikoisammattitutkinnot Pesulateknikon erikoisammattitutkinto Siivousteknikon erikoisammattitutkinto Siivoustyön ohjaajan erikoisammattitutkinto Tutkinnon suorittajan kannattaa ottaa yhteys näyttötutkintoa järjestävään oppilaitokseen ja selvittää sen kanssa oma henkilökohtainen tilanne ja tarpeet.

19 Puhtauspalvelualan ammattilaisen opas 17 Näyttötutkinnoista saa lisätietoa opetushallituksen sivuilta ww.oph.fi/ammatilliset näyttötutkinnot. Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutus on työssä tapahtuvaa tietopuolisella opetuksella täydennettävää ammatillista koulutusta, joka perustuu määräaikaiseen työsopimukseen. Koulutus soveltuu niin nuorille kuin aikuisillekin. Se räätälöidään opiskelijan ja työpaikan tarpeiden mukaan. Koulutus on tasaveroinen muiden koulutusmuotojen kanssa tähdäten perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkintoon. Oppisopimuksessa voi suorittaa toisen asteen ammatillisia tutkintoja. Oppisopimuskoulutus on taloudellisesti tuettua koulutusta. Opiskelija saa työehtosopimuksen mukaisen palkan työssä tapahtuvan opiskelun osalta ja taloudellista tukea tietopuolisen opiskelun ajalta. Keskimäärin 80% koulutuksesta on työssäoppimista ja 20% teoriaopetusta. Työnantajalle maksetaan kulukorvausta. Saat lisätietoja tästä opiskelumahdollisuudesta alueesi oppisopimustoimistosta ja koulutusta järjestävistä oppilaitoksista. Ammattikorkeakoulu Aikuisten jatko-opinnot ammattikorkeakouluissa lisääntyvät. Parhaillaan (2009) työskentelee Opetusministeriön perustama aikuiskoulutustyöryhmä (AKKU), jonka yhtenä tavoitteena on kehittää aikuiskoulutusta ammattikorkeakouluissa. JHL:n tavoitteena on, että korkea-asteelle saataisiin rakentumaan aiemmin hankitun osaamisen tunnistamis- ja tunnustamisjärjestelmä. Tämä tarjoaisi entistä joustavamman mahdollisuuden päivittää opistoasteinen tutkinto ja helpottaisi koulu- tai toisen asteen tutkinnon suorittaneiden mahdollisuuksia suorittaa ammattikorkeakoulututkinto. Parhaillaan (2009) ammattikorkeakouluihin on rakentumassa oppisopimuskoulutusmahdollisuus. Pohdittavaksi: Pääsetkö työstä koulutukseen? Millaista ammatillista täydennyskoulutusta tarvitset työssäsi? Hakeudutko itse aktiivisesti koulutukseen? Keskusteletko esimiehesi kanssa koulutustarpeistasi? Lisätietoa: Suomen koulutusjärjestelmä, ammatillinen koulutus ja näyttötutkinnot Opetushallitus Oppisopimuskoulutus Opintososiaaliset tuet Opiskelu ei useimmille ole mahdollista ilman opintososiaalisia etuuksia. Opintovapaasta ja vuorotteluvapaasta puhutaan luvussa Työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen. Seuraavassa lyhyesti etuuksista, jotka mahdollistavat aikuisena opiskelun. Tarkemmat tiedot opiskeluajan sosiaalisista etuuksista kannattaa selvittää hyvissä ajoin ennen opintojen aloittamista.

20 18 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Aikuiskoulutustuki Aikuiskoulutustukea myönnetään ammatilliseen tai ammattitaitoa parantavaan koulutukseen, jota järjestetään julkisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa. Tuen myöntämisen edellytyksenä on ansiotyöstä poissaolo opintovapaalla vähintään kaksi kuukautta yhdenjaksoisesti sekä ansionmenetystä koulutusajalta. Aikuiskoulutustuki muodostuu perusosasta ja ansio-osasta. Tuen kestoaika määräytyy työhistorian perusteella. Jokainen työkuukausi kartuttaa käytettävissä olevaa tukiaikaa. Koulutuksen alkamiseen mennessä työhistoriaa on oltava vähintään 10 vuotta. Tukea voi myös käyttää ennakkoon henkilön odotettavissa olevan laskennallisen työuran perusteella. Tukea voi enimmillään saada noin 18 kuukaudelle. Kun henkilö on käyttänyt tukiajan, aikuiskoulutustukea ei voida maksaa enää uudelleen. Aikuiskoulutustukea haetaan Koulutusrahastolta lomakkeella, jota saa työvoimatoimistojen palvelupisteistä tai rahaston kotisivuilta. Hakemuslomakkeella voi hakea ennakkopäätöksen koulutukseen hyväksymisen jälkeen. Aikuiskoulutustuki on veronalaista tuloa. Opintotuki Opintotukea voidaan myöntää oppilaitokseen hyväksytylle, päätoimisesti opiskelevalle ja taloudellisen tuen tarpeessa olevalle henkilölle, kun opinnot kestävät yhtäjaksoisesti vähintään kahdeksan viikkoa. Opintuen suuruus määräytyy kouluasteen sekä opiskelijan iän, siviilisäädyn ja asumismuodon mukaan. Opintotuki muodostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opiskelijan veronalaiset tulot huomioidaan koko kalenterivuoden laskennalliselta ajalta laskemalla vapaan vuositulon raja. Opiskelijan on huolehdittava itse siitä, ettei vapaa vuositulo ylity. Opintotuen hakulomakkeita saa Kelan toimistoista ja oppilaitoksista. Ammattitutkintostipendi Ammattitutkintostipendi (339 euroa) on kertakorvauksena maksettava ammattikoulutusraha henkilölle, joka on suorittanut näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon. Stipendin maksamisen edellytyksenä on, että henkilö on tutkinnon suorittaessaan täyttänyt 30 vuotta ja on ollut työ- tai virkasuhteessa vähintään 5 vuotta. Ammattitutkintostipendi on veroton etuus. Tukea on haettava koulutusrahastosta viimeistään vuoden kuluessa tutkinnon suorittamisesta. Lisätietoja: JHL:n työttömyyskassa: vuorotteluvapaa, koulutustuki, koulutuspäiväraha (aikuiskoulutustuki mm. tuen kestoaika ja määrä, ammattitutkintostipendi) (opintotuki) / koulutus (tietoa työvoimakoulutuksesta ja sen taloudellisista eduista sekä työttömille tarkoitetusta koulutuspäivärahasta)

21 Puhtauspalvelualan ammattilaisen opas 19 Työn ja työyhteisön kehittäminen Kehityskeskustelut Kehityskeskusteltujen tavoitteena on Arvioida mennyttä kautta Sopia seuraavan kauden tavoitteista ja tehtävistä Luoda edellytyksiä ja valmiuksia tavoitteiden saavuttamiselle Ohjata ja kannustaa työntekijöitä ja esimiestä onnistumaan työssään Kehityskeskustelut ovat työn, palvelun, osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen väline. Ne ovat osa työsuorituksen arviointia ja joissakin palkkausjärjestelmissä niillä on vaikutusta myös palkkaan. Työntekijän kannattaa hyödyntää kehityskeskustelujen tarjoama mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja osallistua palvelun kehittämiseen. Keskusteluun on syytä valmistautua kunnolla ja unohtaa mahdolliset aiempien kokemusten synnyttämät ennakkoasenteet. Esimiehen ja alaisen välisissä säännöllisissä kahdenkeskisissä keskusteluissa organisaation asettamat tavoitteet tuodaan työyksikön ja työntekijän työtehtävän tasolle. Kehityskeskustelu suunnitellaan tulevaa ja arvioidaan mennyttä. Arviointia on tehtävä sekä laadullisesti että määrällisesti. Selkeästi määritellyt arviointikriteerit ja työstä kerätty palaute ovat tarpeellisia. Tietoa kehityskeskusteluja varten saa muun muassa asiakaspalautteista, laatujärjestelmistä ja tuloksellisuusmittareista sekä erilaisista henkilöstöhallinnon kokoamista tiedoista. Kehityskeskusteluja käydään joskus myös ryhmäkohtaisesti. Jos työtä tehdään tiimeissä, voidaan esimiehen ja tiimin välillä käydä ns. tiimikeskustelu, jossa suunnittelun ja arvioinnin kohteena on tiimin vastuualue. Kehityskeskustelut tukevat sekä esimiestä että alaista omassa tehtävässään. Niissä tavoitellaan Organisaation tavoitteiden niveltämistä työhön Palvelujen tai muun tuotannon kehittämiskohteiden suunnittelua ja arviointia Työn kehittämistä sekä laadun ja tuloksellisuuden parantamista Johtamisen ja esimiestyön tukemista; esimiehen tiedonsaantia, tutustumista alaisiinsa ja heidän tehtäviinsä; palautteen saamista esimiestyöstä Työntekijän ammattitaidon kehittämistä ja hyödyntämistä työssä Työntekijän tarpeiden ja tavoitteiden sekä työhön liittyvien mahdollisten ongelmakohtien selvittämistä Työntekijän tukemista työssä ja työelämän muutoksissa Motivaatiota ja sitoutumista Jaksamista ja hyvinvointia

22 20 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Miten kehityskeskustelu käydään? Molemmat osapuolet valmistautuvat keskusteluun huolellisesti ja pohtivat käsiteltäviä asioita etukäteen. Apuna voidaan käyttää kehityskeskustelulomaketta, johon kirjataan käsiteltävät asiat. Keskustelulle varataan riittävästi aikaa ja rauhallinen paikka. Käytännössä on todettu, että hyvää kehityskeskusteluun tarvittavan vähintään kaksi tuntia. Paikaksi kannattaa varata jokin muu tila kuin jommankumman työhuone. Kehityskeskustelut ovat kahdenkeskisiä ja luottamuksellisia. Tämä luottamus tulee säilyttää molemmin puolin myös keskustelun jälkeen. Kehityskeskustelu onnistuu, kun Osapuolet ovat selvillä keskustelun tarkoituksesta ja tavoitteista. Osapuolilla on riittävästi tietoa yksikön toiminnan perusteista. Esimies tuntee alaisensa tehtävänkuvauksen, työsuorituksen tason suhteessa tehtävänkuvaukseen sekä sen perusteella asetettuihin tavoitteisiin ja tehtäviin. Keskusteluun asennoidutaan rakentavasti, avoimesti, toista osapuolta arvostavasti ja tavoitteellisesti. Kehityskeskusteluun valmistautuminen, työntekijä: Tarkistaa omat henkilö- ja erityistiedot ja tekee tarvittavat muutosesitykset Arvioi oman menneen kauden tuloksensa keskustelun pohjaksi Laatii oman suoritusarviointinsa keskustelun pohjaksi Perehtyy yksikölle alkavalle toimintavuodelle määrättyihin tehtäviin Tarkistaa ja täydentää tehtävänkuvaustaan Laatii osaamiskartoituksen Laatii kehittämissuunnitelman esim. koulutuksen osalta. Kehityskeskusteluun valmistautuminen, esimies: Tarkistaa alaisen henkilö- ja erityistiedot sekä niihin mahdollisesti tehtävät muutokset Arvioi alaisen menneen kauden tulokset pohjaksi keskustelulle Asettaa alaiselleen alustavat tavoitteet pohjaksi keskustelulle Laatii alaisen suoritusarvioinnin pohjaksi keskustelulle Luo alaisen tehtävänkuvauksen pohjaksi keskustelussa tehtävälle osaamiskartoitukselle Arvioi alaisen osaamiset alaisen laatiman osaamiskartoituksen pohjalta

23 Puhtauspalvelualan ammattilaisen opas 21 Vinkkilista kehityskeskusteluissa käsiteltävistä asioista: 1. Perustehtäväsi ja ammattitaito Tarkoitus, tavoite Työn sisältö ja monipuolisuus Tehtävät ja vastuut; mitä tosiasiallisia vastuita tehtäviin kuuluu; mitä vastuut konkreettisesti tarkoittavat; mitä ja mihin ne vaikuttavat Oman työn liittyminen muiden töihin, työprosessit Osaaminen ja ammatillisen lisä/täydennyskoulutuksen tarve Työssä oppimisen mahdollisuudet Oman työn kehittämismahdollisuudet Työssä tapahtuvat muutokset ja perehdyttämisen tarve 2. Vaikutusmahdollisuutesi työssä Työn sisältö Työjärjestelyt Omasta ajankäytöstä päättäminen Työpäivän pituudesta päättäminen 3. Työyhteisön sosiaalinen tuki Millaisia työyhteisön toimintaan liittyviä odotuksia sinulla on Yhteistyö, ilmapiiri, työvälineet, tilat, yhteinen vastuunotto Miten työyhteisössäsi arvostetaan erilaisia tehtäviä Palautteen antaminen Millaisia odotuksia sinulla on esimiestyölle, millaista tukea odotat esimieheltäsi 4. Osallistumismahdollisuutesi työssä Miten tieto kulkee vai kulkeeko Yhteiset kokoukset ja muut osallistumismahdollisuudet Kehityskeskusteluissa tulee ottaa esille myös positiivisia asioita, ei pelkkää kritiikkiä. Palautetta pitää antaa molemmin puolin, myös esimiehelle. Positiivisen palautteen voi antaa julkisesti, mutta kriittinen palaute annetaan mielellään kahden kesken. Palautteesta on voitava keskustella. Myönteinen palaute on edellytys kielteisen palautteen antamiselle. Jos ei koskaan kiitä, moite saa suuret mittasuhteet. Onnistuneen kehityskeskustelun edellytyksenä on molemminpuolinen kunnioitus ja rehellisyys sekä avoimuus vastaan ottaa myös toisen ajatukset ja tunteet.

24 22 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Tiimityö Tiimeiksi kutsuttujen ryhmien koko vaihtelee muutamasta hengestä kymmeniin ihmisiin. Ylärajaa ei voi asettaa, mutta mitä suurempi ryhmä sitä monimutkaisempaa on yhteistyö. Ihanteellisen tiimin tunnuspiirteitä Tiimillä on toiminnalleen tarkoitus ja yhteiset tavoitteet: saada aikaan, tuottaa, luoda jotakin. Tiimillä on oma tilansa organisaatiossa; se on riittävän itsenäinen ja oikeutettu tekemään päätöksiä omasta toiminnastaan. Tiimillä on käytännön resurssit työnsä tekemiseen: ihmisiä, aikaa, raaka-aineita ja muita voimavaroja. Tiimi ottaa yhdessä vastuun työnsä tuloksista, niiden laadusta ja jatkuvasta parantamisesta sekä oman osaamisensa kehittämisestä. Tiimi ei vaadi jäseniltään yhdenmukaisuutta vaan kunnioittaa ja hyödyntää heidän erilaisia kykyjään ja ominaisuuksiaan. Tiimin jäsenet sitoutuvat ryhmään ja työhönsä ja ottavat henkilökohtaisesti vastuuta. Tiimi pystyy vuorovaikutukseen keskenään, sopimaan tehtävistä ja pelisäännöistä, ratkaisemaan ongelmia ja ristiriitoja. Tiimin henkinen ilmapiiri on turvallinen; jäsenet uskaltavat esittää käsityksiään ja mielipiteitään yhteisistä asioista sekä ilmaisemaan tunteitaan. Tiimi on oppiva yhteisö; se oppii ja haluaa oppia lisää itsestään, työstään ja ympäristöstään. Tiimin on osattava myös sopeuttaa toimintansa perusteltuihin ulkoisiin vaatimuksiin. Tiimi kehittää omaa työtään, työmenetelmiä, välineitä ja työnsä ohjaustapoja. Työn ja osaamisen kehittämistä käsitellään esimiehen kanssa kehityskeskusteluissa. Yksilökohtaisten keskustelujen lisäksi on hyvä käydä myös tiimikohtaiset kehityskeskustelut, jolloin suunnitellaan ja arvioidaan tiimin tavoitteita ja työtä. Tiimissä voi olla tiimivastaava, mutta myös tiimillä on esimies. Tiimivastaavan ja esimiehen välisestä työnjaosta sovitaan erikseen. Kaikkien on tiedettävä, kenelle kuuluu työnantajan edustajana esimiesvastuu ja kuka sitä valtaa käyttää. Pääasiallinen vastuu työn terveellisyydestä ja turvallisuudesta kuuluu työnantajalle, vaikka tiimi huolehtii itse työn kuormitustilanteiden purkamisesta ja esimerkiksi työn ergonomiasta. Tiimityö on vaativaa, mutta palkitsevaa. Tiimi vaatii aikaa, joskus myös ulkopuolista tukea, kehittyäkseen tehokkaasti toimivaksi. Tiimin kehitys ei ole pelkästään nousua vaan aaltomaista: nousuja, laskuja ja tasanteita. Ryhmällä on taipumus taantua kehityksessään aina silloin, kun se joutuu kohtaamaan liian vaikeita tehtäviä, käymään läpi suuria muutoksia tai elämään liiallisessa epävarmuudessa.

25 Puhtauspalvelualan ammattilaisen opas 23 Tiimin vaiheet 1. Järjestäytyminen Aloittelevalle tiimille tunnusomaista on epävarmuus ja turvallisuuden hakeminen. Tiimiorganisaatioon siirtyminen saatetaan kokea uhkana. Alussa tiimi tarvitsee vetäjähahmon 2. Yhteisöllisyyden etsiminen Tämä vaihe vastaa tiimin jäsenten yhteisöllisyyden tarpeeseen. Oman tiimin yhtenäisyyttä, hyvää henkeä ja erinomaisuutta korostetaan. Toimintatavat alkavat vakiintua. Tiimi ei vielä kykene käyttämään hyväkseen jäsentensä erilaisuutta. 3. Erilaisuuden hyödyntäminen Tiimi on oppinut sietämään keskinäistä erilaisuutta ja sen tuomia jännitteitä. Mitä paremmin ryhmässä osataan havaita ja tuoda erilaisuutta esiin, sitä enemmän syntyy moniäänistä keskustelua. Käytännössä se tarkoittaa usein kiivasta väittelyä ja ristiriitojen kärjistymistä. Kokemusten myötä ryhmän suhde ristiriitoihin muuttuu. Kypsän ryhmän jäsenet kykenevät iloitsemaan toistensa onnistumisesta ja käyttämään hyväksi toistensa vahvuuksia. 4. Vakiintuminen Tiimi kokee ristiriidan toimintatapojen säilyttämisen halun ja uudistumisen tarpeen välillä. Kun se on oppinut toimimaan hyvin ja tehokkaasta, sillä on suuri houkutus rutinoitua ja vaipua liialliseen itsetyytyväisyyteen. Ellei tiimi löydä uusia haasteita, sen jäsenet alkavat etsiä niitä muualta ja ryhmä hajoaa. Tehokkaita, hyvin toimivia tiimejä on muun muassa tästä syystä vähän olemassa. 5. Jatkuva uusiutuminen Tiimi on löytänyt eräänlaisen sisäisen varmuuden: me osaamme työmme, me pystymme kehittymään, meidän ei tarvitse rakentaa aitoja ympärillemme. Tässä vaiheessa tiimi on mahdollisimman oikea tiimi ja täyttää seuraavat tiimin tunnusmerkit: Tiimin jäsenet ymmärtävät tiimin työn kokonaisuutena ja hahmottavat sen merkityksen organisaation kokonaistyössä Tiimin jäsenet ymmärtävät toisensa erilaisiksi yksilöiksi, joilla on oma erilainen persoonallisuutensa Tiimin jäsenet tekevät oman osuutensa työstä itsenäisesti ja vapaasti Tiimin työ on sarja toisiinsa liittyviä tekoja, joilla on yhteinen tavoite Työtä koskeva tiedonvälitys ja vuorovaikutus on tavoitteellista ja jatkuvaa.

26 24 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Työnantajalle tiimityö merkitsee enemmän työtä samalla tai jopa pienemmällä porukalla. Eri työntekijöiden ammattitaito tulee laajemmin käyttöön, kun tiimissä jaetaan tehtäviä ja vastuuta. Hyvin toimiva tiimi pystyy kehittämään omaa työtään, poistamaan kapeikkoja ja keksimään uusia menetelmiä tai tuotteita. Tuotteiden laatu paranee ja hävikki pienenee, kun tiimillä on yhteinen vastuu tuloksellisuudestaan. Asiakkaalle tiimityö voi merkitä nopeampia ja varmempia toimituksia, virheetöntä palvelua sekä sovittua palvelun laatua. Myös suora yhteys varsinaisiin tekijöihin on tärkeää. Työtyytyväisyyden paraneminen näkyy palveluissa. Työntekijälle tiimityö on haasteellista ja kehittävää, tehtävät monipuolistuvat ja oppimistarve lisääntyy. Hän saa ryhmän jäsenenä enemmän vastuuta ja vaikuttamismahdollisuuksia omaan työhönsä ja työympäristöönsä kuin yksin työskennellessään. Epäonnistumistaan ei tarvitse kantaa yksin, vaan vaikeuksissa saa tukea tiimin muilta jäseniltä. Työn mielekkyys lisääntyy, kun näkee kokonaisuuden ja oman panoksensa osana tiimin panosta. Monipuolinen osaaminen tekee varmemmaksi työpaikan tulevaisuuden. Tiimit voivat toimia tuloksellisesti vain luottamuksen ilmapiirissä, siksi on tärkeää yhdessä Määritellä perustehtävä Luodaan pelisäännöt, joiden mukaan tiimin jäsenet toimivat Selvitetään osaamiset ja työnsisällöt Määritellään valta- ja vastuuasiat ei voi olla vastuuta ilman valtaa. Mistä asioista tiimi vastaa ja mitkä asiat kuuluvat työnjohdolle Tiimi valitsee keskuudestaan tiiminvetäjän Sovitaan miten tiimi kerää palvelupalautteen ja käsittelee sen Sovitaan onko tiimin valitsema jäsen mukana työnjohdon ja asiakkaan välisessä myyntineuvottelussa Sovitaan miten vuorovaikutusongelmat hoidetaan Sovitaan kuinka kauan ja millä ehdoilla tiimi sijaistaa sisäisesti? Lähde: Tukeva tiimi opas tiimin jäsenelle TSL 2001 Yhteistoiminnallinen kehittäminen JHL:n näkemys Onnistunut palvelutuotannon kehittäminen on työelämän laadun ja työyhteisöjen yhtäaikaista kehittämistä sekä perustyöstä johtoon suuntautuvaa kehittämisotetta. Se edellyttää johdolta, päättäjiltä ja esimiehiltä sitoutumista aitoon yhteistoimintaan sekä halua ja kykyä kuunnella henkilöstöä. Silloin saadaan käyttöön työyhteisön piilevät voimavarat ja henkilöstö oppii ja sitoutuu edelleen kehittämään työtään ja palveluja. Kehittämistyöhön osallistuminen lisää työelämän laatua sekä työn hallintaa ja näkyy palveluiden hyvänä laatuna.

27 Puhtauspalvelualan ammattilaisen opas 25 Kehittäminen on yhteistoiminnallinen prosessi, joka tapahtuu työyhteisöissä ja rakentuu henkilöstön ammatilliselle osaamiselle. Yhteistoiminnallisen kehittämisen tavoitteena on parantaa kunnallisten- yksityisten- ja valtion työyhteisöjen tuottamien palveluiden Laatua Tuottavuutta Vaikuttavuutta Taloudellisuutta Palvelu- ja kilpailukykyä Henkilöstön työhyvinvointia Työyhteisölle yhteistoiminnallinen kehittäminen merkitsee: Avointa ja tasaveroista vuoropuhelua muutostarpeista kaikkien henkilöstöryhmien välillä Suorittavan ja suunnittelevan työn sekä johtamisen yhdistämistä Toiminnan suunnittelua asiakaslähtöisesti Piiloon jääneen osaamisen, asiantuntemuksen ja työkokemuksen hyödyntämistä, mutta myös uusien työtapojen oppimista Eri työvaiheiden ja ammattiryhmien välimaastossa olevien yhteistoiminta-alueiden ja kitkatekijöiden pohtimista Yhteistä kehittämisprosessin ja tulosten arviointia Oppivaa, ongelmia ratkovaa ja innovatiivista toimintaa Kehittämismenetelmänä on osallistava toimintatutkimus ja tasaveroinen vuoropuhelu. Lisää tietoa yhteistoiminnallisesta kehittämisestä / Kehittämispalveluyksikkö. Tasaveroinen vuoropuhelu Tasaveroisen vuoropuhelun tavoitteena on, että työpaikan koko henkilöstö voi asemastaan riippumatta osallistua heitä koskevaan keskusteluun. Se perustuu siihen käsitykseen, että keskustelun avulla voidaan saavuttaa yhteisymmärrys. Tasaveroisen vuoropuhelun periaatteet: Keskustelu on ajatusten vaihtoa ja osanottajien välistä vuorovaikutusta. Kaikilla, joita asia koskee, on mahdollisuus osallistua keskusteluun. Kaikki osallistuvat keskusteluun. Ei riitä, että esittää omat näkemyksensä, täytyy myös auttaa muita tuomaan esille ajatuksiaan. Kaikki osallistujat ovat yhdenvertaisia asemasta riippumatta. Osallistujien tiedoista johtuvat erot supistetaan mahdollisimman pieniksi. Keskusteluun osallistutaan oman työkokemuksen perusteella. Osallistujien kokemuksia pidetään tosina. Kaikki ymmärtävät mitä käsitellään ja mistä on puhe. Käsitellään vain osallistujien esittämiä näkemyksiä ja perusteluja.

28 26 JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Kaikkia perusteluja, jotka koskevat käsittelyssä olevia asioita, pidetään oikeina. Jokainen hyväksyy, että toisen esittämä perustelu voi olla omaa pätevämpi. Osallistujien työroolit kenen tahansa tehtävä tai asema voidaan ottaa keskusteltavaksi. Vuoropuhelu tuottaa yhteisymmärrystä, joka johtaa käytännön toimenpiteisiin. Lähde: Björn Gustavsen; 1992; Ulla Puro Janne Matikainen; Dialogi; TSL; 2000 Tasaveroisen vuoropuhelun periaatteet lisäävät työyhteisön jäsenten osallisuutta, sitoutumista ja oppimista. Toisten ihmisten kunnioittaminen rakentaa hyvää yhteistyötä ja ihmisen oman arvon tunnetta. Yhteisöllisyyden syntyminen edellyttää mukana olemista ja kokemusten jakamista. Pohdittavaksi: Minkälainen ilmapiiri ja avoimuuden aste vallitsee sinun työpaikallasi? Minkälaiset ovat teidän pelisääntönne? Mitä sinä voit tehdä edistääksesi luottamusta ja turvallista keskusteluilmapiiriä työpaikallasi?

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Koulutusrahaston etuudet

Koulutusrahaston etuudet Koulutusrahaston etuudet 1 Koulutusrahasto lyhyesti Työmarkkinajärjestöjen hallinnoima rahasto Tukee omaehtoista ammatillista aikuiskoulutusta Etuudet aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi Toimintaa

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita

Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita Aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi Veli-Pekka Ruotsila Nivala 28.8.2012 1 Koulutusrahasto lyhyesti Työmarkkinajärjestöjen hallinnoima rahasto Tukee omaehtoista

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Aikuiskoulutustukea maksetaan yhteensä enintään 19 kuukauden ajalta

Aikuiskoulutustukea maksetaan yhteensä enintään 19 kuukauden ajalta Koulutusrahasto Työmarkkinaosapuolten hallinnoima rahasto, jonka tehtävänä on edistää työssä tarvittavia valmiuksia myöntämällä tukea ammatilliseen koulutukseen ja kehittymiseen Rahasto on aloittanut toimintansa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Opintososiaaliset edut

Opintososiaaliset edut Opintososiaaliset edut Miten rahoitan opiskeluni? Miten rahoitan kouluttautumiseni? Omaehtoinen koulutus Oppisopimuskoulutus Työvoimakoulutus - Kelan opintotuki - Aikuiskoulutustuki - Työttömyysetuus opintoihin

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Pirkko Laurila ja Raili Laasonen Osaamisen ja sivistyksen asialla LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

Lähiesimiestyön ammattitutkinto. Tutkinnon suorittaminen työpaikalla

Lähiesimiestyön ammattitutkinto. Tutkinnon suorittaminen työpaikalla Lähiesimiestyön ammattitutkinto Tutkinnon suorittaminen työpaikalla Näyttötutkinnot Joustava tapa suorittaa tutkinto työn ohessa Näyttötutkinnoissa ammattitaito osoitetaan työelämässä riippumatta siitä,

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Koulutusrahaston vuosi 2011 9.2.2012

Koulutusrahaston vuosi 2011 9.2.2012 Koulutusrahaston vuosi 2011 9.2.2012 Koulutusrahasto Perustettu lailla vuonna 1970 Eroraharahastona o Hoitaa lakisääteisiä tehtäviä, jotka valmisteltu kolmikantaisesti o Rahaston perustamisesta sovittiin

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta ja

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta  ja Starttikoulutus 1 Sisällys Mitä oppisopimuskoulutus tarkoittaa? 2 Yhteistyön osapuolet, roolit ja tehtävät 3-5 Oppisopimuksen alussa sovittavat asiat 7-8 Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Organisaation asiakirjojen hoitaminen Ammattitaitovaatimukset o laatii asioiden valmistelua,

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Osaaminen arvioidaan työn tekemisestä pientalo - oppimisympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Työvoimakoulutus. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Koulutuksen aloitus

Työvoimakoulutus. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Koulutuksen aloitus Työvoimakoulutus 1 Työvoimakoulutuksen tavoitteet Työllistyminen Koulutuksen tavoitteena olevan tutkinnon saavuttaminen Muut yleiset valmiudet 2 Opiskelijan oikeudet Koulutus on opiskelijalle maksutonta

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä Hanki tutkinto tai kehitä osaamistasi! OPISKELE AMMATTI OPPISOPIMUKSELLA. Oppisopimuskoulutus on työsuhteeseen tai yrittäjyyteen perustuvaa

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 41 Muottien käsittely Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(10) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Esityksen sisältö Osaamisperusteisuus ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU

HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN KEHITYSKESKUSTELU Työntekijä Nimike Esimies Keskustelun päivämäärä Kehityskeskusteluun valmistautuminen: - Mitkä ovat tehtävät ja vastuut? - Mitä on aiemmin sovittu? Miten tavoitteet

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

tuntee tiimin ja ryhmän syntyprosessin ymmärtää oman roolin merkityksen tiimi- ja ryhmätyössä

tuntee tiimin ja ryhmän syntyprosessin ymmärtää oman roolin merkityksen tiimi- ja ryhmätyössä 1 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto PAKOLLISET TUTKINNON OSAT MONIAMMATILLINEN TYÖ Näytön antaja: Näytön arvioija: Paikka ja aika: TIIMI- JA RYHMÄTYÖTAIDOT kykenee työskentelemään tiimissä

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

TUOTANTOELÄINTEN HOIDON JA HYVINVOINNIN AMMATTITUTKINTO

TUOTANTOELÄINTEN HOIDON JA HYVINVOINNIN AMMATTITUTKINTO TUOTANTOELÄINTEN HOIDON JA HYVINVOINNIN AMMATTITUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI 3.3 Asiakaspalvelu- ja työelämätaidot maaseutuyrityksessä tai lomitustoimessa TUTKINNON SUORITTAJA: Nimi Syntymäaika SUORITUSAIKA

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINTOARVIOIJIEN PEREHDYTYSTILAISUUS

NÄYTTÖTUTKINTOARVIOIJIEN PEREHDYTYSTILAISUUS NÄYTTÖTUTKINTOARVIOIJIEN PEREHDYTYSTILAISUUS 10.2.2014 1 Yleistä näyttötutkinnosta NÄYTTÖTUTKINNOT ovat työelämän tutkintoja Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Urheilija osallistuu kilpailuihin ja toteuttaa omaa tehostettua lajiharjoittelua esim. harjoitusleirien aikana. Lisäksi urheilija tekee

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta.

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta. Yleistä oppisopimuksesta Oppisopimustoimisto laatii virallisen oppisopimuksen yhdessä työnantajan ja opiskelijan kanssa. Oppisopimus on juridisesti pätevä määräaikainen työsopimus, jossa noudatetaan normaaleja

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Merja Lahdenkauppi, Riitta Karusaari & Tuula Junttila Osaamisen ja sivistyksen asialla MATKAILUALAN/ HOTELLI-, RAVINTOLA-

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot