Professori Pekka Neittaanmäki MUISTIO

Transkriptio

1 Professori Pekka Neittaanmäki MUISTIO Saarijärven kaupunginhallituksen esitys kaupunginvaltuustolle. Analyysi riskeistä ja toteuttamismahdollisuuksista 1. Kaupunginjohtaja Timo Rusasen viesti muille kunnanjohtajille Hei, tiedoksenne Saarijärven kaupunginhallituksen yksimielinen päätös: Saarijärven kaupunki osallistuu maakunnalliseen laajakaistahankkeeseen sillä ehdolla, että Keski-Suomen kunnat ja Keski-Suomen liitto yhdessä asiasta vastaavien valtion viranomaisten kanssa valmistelevat laajakaistahankkeen tavalla, joka on riskittömämpi ja kustannustehokkaampi kuin nyt esitetty toteuttamistapa. Saarijärven kaupunki edellyttää, että verkko-osuuskunta Kuuskaista ei ole mukana Keski- Suomen Valokuituverkot Oy:ssä eikä liiketoimintakauppaa tehdä esitetyssä muodossa. Samalla on selvitettävä uusia mahdollisuuksia EU:n ja valtion tukien hyödyntämiseksi. 2. Saarijärven asettamien ehtojen täyttymisen realistisuus Saarijärven ehtojen täyttäminen edellyttää asetusmuutosta, jos halutaan saada kaikki 15 kuntaa uudelleen valmisteltavaksi esitettyyn järjestelyyn mukaan. Tämä johtuu siitä, että aikaa uusiin selvityksiin ei ole niillä viidellä kunnalla, joiden tuki tulee EU:lta (Pihtipudas, Viitasaari, Karstula, Kyyjärvi, Toivakka). Kaivu-urakoitsijat ovat kirjallisesti tammikuussa ilmoittaneet kunnanjohtajille, että suoriutuvat laajakaistatukien edellyttämässä aikataulussa verkkojen rakentamisesta, kun kunnat saavat lainvoimaiset päätökset helmi-maaliskuussa. Em. kunnille myönnetyt EU-tuet, noin 5 milj. euroa, palautuvat EU:lle, jos niiden kuntien verkot eivät valmistu v Saarijärven esittämä ehto johtaa näin ollen EU tukien menetykseen. Menetys tulee näille kunnille korvata. Saarijärvi ei menetystä korvaa, joten asetusmuutoksella em. kunnat tulee siirtää valtion tuen piiriin ja menetetty EUtuki pitää saada valtion lisätalousarvioon. Lisäksi on lähes varmaa, että Saarijärven asettamat ehdot johtavat Kuuskaistan konkurssiin ennen kuin löytyy uutta ratkaisua ja siitä kuntien päätökset saadaan. Kun Kuuskaista näin ajettaisiin konkurssiin, niin kaikki 15 kuntaa joutuisivat maksamaan kunta-avustukset mahdolliselle uudelle operaattorille toiseen 1

2 kertaan. Samoin tilaajat, noin 4500 kpl, joutuisivat maksamaan uudelleen jo maksamansa liittymämaksut. Eli on varmaa, että kunnat eivät enää lähde antamaan vaadittua laajakaistatukea yhdellekään uudelle operaattorille, vaikka tarvittava asetusmuutos tulisikin ja valtio osoittaisi lisärahoitusta hankkeillemme. Eri rahoitus- ja organisointimahdollisuudet on selvitysryhmä ja Inspira Oy kartoittanut viime kuukausien aikana ja pöydällä oleva on paras mitä käteen on jäänyt. Viimeksi asiasta oli keskisuomalaisten kansanedustajien ja ministeri Viitasen kesken neuvottelu, eikä siinä saatu mitään lisälupauksia. Saarijärven menetykset konkurssissa Konkurssissa Saarijärvi menettäisi Kuuskaistalle jo maksamansa reilut euroa. Lisäksi Saarijärvi saattaa jäädä ilman valtion laajakaistatukea, jota kilpailutuksen perusteella olisi Saarijärvelle tulollaan 1,1 milj. euroa haja-alueen runkoverkkoon. Uuden verkkoyhtiön, sekä holdingyhtiön, molempien kotipaikaksi on esitetty päätöspapereissa Saarijärveä. Tämä ei toteudu, jos kaupunki ei lähde mukaan. Verotulomenetyksiä ja toteutumattomia työpaikkoja. Rakentamisen aikainen työllisyysvaikutus 15 kunnassa on noin 100 htv. Töitä on tehnyt toistakymmentä suunnittelu- ja urakointifirmaa, osa Saarijärvellä. Riskinä on, että hankkeen kaatuminen johtaa muutaman aliurakoitsijan (kaivuriurakoitsijoita yms.) suuriin talousvaikeuksiin, jopa konkursseja odotettavissa. Kuuskaistan konkurssipesän pitäisi myydä Saarijärven verkkohanke uudelle operaattorille, joka ottaa laajakaistatukilain velvoitteet hoitaakseen, jotta valtion tuki sille voitaisiin aikanaan verkon valmistuttua maksaa. Konkurssipesä saattaa kuitenkin myydä kaikki 15 verkkohanketta operaattorille, joka ei ota laajakaistatukivastuita eikä jatka Saarijärven verkon rakentamista. Tukien saaminen edellyttää sitten uutta kilpailuttamista yms. ja valtion tukirahat lienevät siinä vaiheessa jo loppuneet. Hankkeita on jo nyt jonossa enemmän kuin valtiolla on rahaa jaossa. 3. Riskittömyyden ja kustannustehokkuuden parantaminen Riskittömyyden parantaminen vaatii, että tukea tai yksityistä rahoitusta pitää saada vielä lisää ja kuntien takausvastuuta pienemmäksi. Kustannustehokuutta ja riskienhallintaa voidaan parantaa verkkoyhtiön päätöksin mm. hyödyntämällä uusinta tekniikkaa. Verkkoyhtiö on kuntien määräysvallassa, joten Saarijärven vaatimat toimenpiteet toteutetaan yhtiön toiminnan aikana kuntien omistajaohjauksella. Verkkokokonaisuutena hanke muodostuu seuraavista osista: a) alkuperäisestä laajakaistalain tarkoittamasta valtion ja kuntien avustamasta haja-asutusalueen runkoverkosta, sen lisäksi b) kunnan ja operaattorin keskenään sopimista tilaajan omarahoitusvastuulla olevista haja-alueen tilaajayhteyksistä, sekä c) ns. tukikelvottomien kylien ja taajamien verkoista. a) ja b) muodostavat yhdessä ns. 1-vaiheen ja c) ns. 2-vaiheen. Haja-alueen runkoverkkoon, a), on käytettävissä alkuperäisen laajakaistatukilain mukaisia valtion ja kunnan tukia enintään 66 % eli jo nyt tehtyjen päätösten enimmäismäärä. Tämä enimmäismäärä on laajakaistalailla ja EU-notifioinnilla määrätty. Verkkoyhtiön omarahoituksen on oltava vähintään 34 %. Tämä operaattorin omarahoitus runkoverkkoon katetaan lainarahalla ja tulorahoituksella kuten tilaajien kuukausimaksuilla. 2

3 Tilaajaverkkojen b) + c) rahoitus on sitten erillinen ja vapaammin ratkaistava asia. Sitä tilaajat, kunnat ja ELY voivat tukea. Vuonna 2014 alkaneella uudella EU-ohjelmakaudella ei laajoja runkoverkkohankkeita enää voida rahoittaa. Pieniin kyläverkkoihin EU-tukea sen sijaan ELY-keskus voi myöntää ja nämä mahdollisuudet verkkoyhtiö yhdessä kuntien kanssa käyttää hyödyksi. Tämä voi tapahtua esimerkiksi kylä- tai kuntakohtaisina hankkeina. Tällöin kuntayhtiön lainanottotarve ja riski edelleen pienenee. Kyläverkkohankkeet voivat käyttää hyväksi jo laadittuja kuntien verkkoyhtiön verkkosuunnitelmia. Myös oma työ käy vaadituksi osarahoitukseksi. Näin verkkoja on toteutettu useita eri puolella maata ja toteutustavan on todettu parantavan myös asukkaiden yhteisöllisyyttä. Selvitysryhmän päätösesitys kunnille perustuu varovaisuusperiaatteen mukaisesti tehtyihin laskelmiin. Kuten kunnanvaltuutetuille pidetyissä esittelytilaisuuksissa on kerrottu (Inspira Oy/Jon Forssell), laskelmat on tehty varman päälle. Laskelmien pohjana olevien oletusten (ne on jaettu kunnille) mukaan kunnille esitetty verkkoyhtiön rahoituslaskelma ja sen mukaiset takausvastuut ovat enimmäismääriä. Käytännössä verkko on mahdollista toteuttaa halvemmallakin. Toteutustavat päättää kuntien verkkoyhtiö yhdessä osakaskuntien kanssa. Takausvastuu realisoituu vain tarvittavaa lainasummaa vastaavaan määrään, jonka vastavakuutena on kunnan verkko. Kustannuksia alentaa ja yhtiön talouteen vaikuttaa mm. se, että verkkoyhtiö jättää epätaloudellisimmat tilaajayhteydet rakentamatta, palauttaa ennakkomaksut tai rakentaminen niiden osalta siirretään myöhempään ajankohtaan. Tämä tuo kustannussäästöä laskelmiin verrattuna ja parantaa yhtiön taloutta alkuvuosina. Kannattavuutta parannetaan myös sillä, että verkkoyhtiö toteuttaa etupainoisesti, mieluiten heti runkoverkon valmistuttua, taajamien kaikki ne tilaajayhteydet, joilla tilaajan maksama liittymämaksu kattaa tai lähes kattaa rakentamiskustannuksen. Tämä varmistaa entisestään yhtiön tulosta, koska yhtiö saa näin huomattavasti kuukausimaksuja. Kustannussäästöjä kuntien verkkoyhtiö saa lisäksi yhteisrakentamisella. Yhteisrakentaminen ja sen suunnittelu aikataulujen yhteensovituksineen helpottuu, kun verkkoyhtiö on kuntien omistama. Esimerkiksi Kinnulan kunta on rakennuttanut edullisesti runsaasti valokuituverkkoja vesihuoltohankkeiden yhteydessä. Teknologisilla valinnoilla voidaan saavuttaa lisää kustannussäästöjä. Kuntien verkkoyhtiö käyttää mahdollisuuksien mukaan ja tapauskohtaisesti hyväkseen uusinta ja taloudellisinta tekniikkaa, esim. uutta passiivivalokuituyhteystekniikkaa. Tällä valokuitujen uudella haaroitustekniikalla saavutettava kustannussäästö tilaajayhteyksissä voi olla merkittävä, noin %, verrattuna vielä pari vuotta sitten käytettyyn kuituverkkotekniikkaan (Kuva 1). 3

4 Kuva 1: Passiivivalokuituyhteystekniikka. Laitetilasta lähtee point-to-pointtina kuvan mukaisesti 96k määrä kaapelia, joka sitten vähitellen pienenee laidoille päin. Viemällä splittereitä kaivoihin kuituja saadaan vapautettua huomattava määrä esim. alkupään kaupallisen alueen rakentamiseen. Runkoverkosta voidaan siirtää tietoa loppuasiakkaalle jaettua kuitukaapelia pitkin tai langattomasti kuvan 2 mukaisesti. Kuva 2: Passiivivalokuituyhteystekniikan hyödyntämismahdollisuudet lähtien runkoverkosta (kuvassa runkoverkko on katkoviivalla). Saarijärven asettamat riskittömyyden ja kustannustehokkuuden parantamisvaatimukset voidaan täyttää jo nyt päätettävänä olevalla mallilla edellä esitettyjen esimerkkien mukaisesti. Kuntien määräysvallassa oleva verkkoyhtiö toteuttaa ne kuntien omistajaohjauksella. 4

5 4. Kuuskaista ei ole mukana Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:ssä eikä liiketoimintakauppaa tehdä esitetyssä muodossa. Kunnanvaltuutetuille välitetyn tiedon mukaan Kuuskaista on ilmoittanut vastauksena selvitysryhmän tiedusteluun osuuskunnan hallituksen linjauksen, että Kuuskaista voi luopua omistusosuudestaan kokonaan 3,75 MEUR:n hintaan. Kunnilla ei selvitysryhmän kunnista saaman käsityksen mukaan ole valmiuksia tuon hinnan maksamiseen. Esitetty omistusmuutos ei toisi myöskään mitään parannusta verkkoyhtiön rahoitukseen, kannattavuuteen tai talouteen. Muutos esitettyyn liiketoimintakauppaan toisi kuntien verkkoyhtiölle lisäksi velvollisuuden järjestää kokonaan uudelleen verkon rakentamisvaihe. Se tarkoittaisi pitkällisiä rakennushankkeiden kilpailuttamisia ja sopimusneuvotteluita kymmenien eri osapuolien kanssa. Tilanne ajautuisi käytännössä samaan, jota on käsitelty jo edellä kohdassa 2. Hankkeen toteuttaminen tarvitsee rakennuttamiskonsultin, joka vastaa projektinjohdosta ja hankehallinnoinnista sekä teknisestä suunnittelusta, laitetilojen ja verkon varustelusta, kuitujen ja aktiivilaitteiden kytkennöistä tilaajalle saakka ym., jotta saadaan valot päälle eli datayhteydet teknisesti toimintaan. Kuuskaistan Palvelut Oy:llä on siihen valmiudet ja selvitysryhmä on neuvotellut hinnoittelun osaksi liiketoimintakauppaa. Laadittu sopimus ei sisällä mitään operaattoritehtäviä. Ne kuntien verkkoyhtiö kilpailuttaa erikseen. Operaattoriosuus on jätetty kuntien mm. Saarijärven vaatimuksesta pois palvelusopimuksesta. Sopimus Kuuskaistan Palvelut Oy:n kanssa kestää vain rakentamisvaiheen ajan eli kunnes urakoitsijoiden kanssa tehdyn kokonaispalvelusopimuksen mukainen verkko on kuntien verkkoyhtiön puolelta hyväksytty ja vastaanotettu. Sopimus siis päättyy sitä mukaa kun verkkoa valmistuu ja jatkovastuuta siirtyy verkkoyhtiön erikseen kilpailuttamalle operaattoripalvelun tarjoajalle. Nyt kunnat tavallaan käyttävät osuuskunnan hädänalaista tilaa hyödyksi liiketoimintakaupassa. Jos osuuskunta menee konkurssiin, ei kunnilla jatkossa ole vastaavaa neuvotteluetua. 5. Miksi huippunopea laajakaista Saarijärvellä on keskusteltu langattomista teknologioista. EU ja kansallinen strategia pohjautuu valokuituverkkoon. Kuvasta 3 ilmenee nopeudet. Keski-Suomeen Kuuskaistan rakentaman valokuituverkon nopeus tulee olemaan 1000 Mbit/s eli kymmenkertainen kuin mihin radioyhteyksillä parhaimmillaan päästään (100 Mbit/s). Alcatel-Lucent ja BT ovat äskettäin testanneet Lontoossa kaikkien aikojen nopeinta laajakaistayhteyttä ja saavuttaneet testissään huiman vauhdin: 1,4 teratavua sekunnissa (14000 x 1000 Mbit/s). 5

6 Kuva 3: Kaistojen nopeudet. Lisäksi langattomiin tekniikoihin liittyy epävarmuustekijöitä ja turvallisuusriskejä, kuten liitteenä 2 ja 3 olevista muistioista käy ilmi. 6. Maakunnallinen verkko on strateginen investointi Kyseessä on maantie-, sähkö- ja vesiverkkoa vastaavasta investoinnista. Kunnille ja muulle julkishallinnolle rakennetaan tietoturvallinen ja suurikapasiteettinen (1000 Mbit/s) operaattoreista vapaa "sisäverkko", jossa on täysi valmius ottaa vastaan ja toteuttaa tulevia julkishallinnon tietojärjestelmähankkeita. Kansallinen ja maakunnallinen strategia pohjautuu kiinteään huippunopeaa kuituverkkoa hyödyntävään palveluväylään (Liite 3). Valtion, kuntien ja yritysten palveluissa (Valtori, SADe-ohjelmat) voidaan hyödyntää kuntien omistamaa verkkoa (maakunnan sisäistä palveluverkkoa) eikä sisäisessä palveluväylässä tietoliikennekuluja tarvitse maksaa ulkopuolisille. Kustannussäästö on merkittävä. Kaikkia kansalaisia tasapuolisesti kohtelevat palvelut eivät voi perustua kaupallisten operaattoreiden tarjoamiin, dataliikennepohjaiseen laskutukseen perustuviin, ja palvelutasoltaan vaihteleviin langattomiin verkkoihin. 6

7 Kuva 4: Keski-Suomen laajakaistaan pohjautuva palveluväylä ja julkisten palveluiden sisäinen intranet 7