Laajakaista informaatioteknologian vuosisadan strateginen investointi Saarijärvi. Pekka Neittaanmäki Jukka Valkonen Martti Lehto 3.3.

Transkriptio

1 Laajakaista informaatioteknologian vuosisadan strateginen investointi Saarijärvi Pekka Neittaanmäki Jukka Valkonen Martti Lehto

2 Tilanne- ja riskianalyysi 1. Suomessa, maakunnassa ja kunnassa Valtion palveluväylästrategia Keski-Suomen liiton hallituksen ICT-strategia Vaikutus kunnan palvelutarjontaan ja hintaan 2. Yritykset Kuituverkon merkitys yrityksille 3. Kansalaiset Edulliset, toimivat ja turvalliset tietoliikenneyhteydet 4. Riskit Tuleeko liittyjiä (nyt 4 600, kannattavuusminimi 4 200)? Onko oikea tekniikka? Onko pitkäaikainen investointi? 5. Hankkeen kaatuminen Taloudellinen vaikutus Rakentamisen aikainen työllisyysvaikutus Vaikutus liittymien hintaan uutena investointina

3 Kriittinen infrastruktuuri ja informaatioinfrastruktuuri Yhteiskunnan kriittinen infrastruktuuri muodostuu niistä välineistä ja laitteista, palveluista ja tietojärjestelmistä, jotka ovat maalle elintärkeitä. Kiinteän tietoliikenneverkoston avulla kriittinen infrastruktuuri muodostaa verkottuneen kokonaisuuden. Siirrettävän tiedon määrän kasvu yhdessä kasvavien turvallisuustarpeiden kanssa edellyttävät suuren kapasiteetin kiinteää tietoliikenneverkkoa. Suomen vahvuus tulevaisuudessa on luoda suora kaapeliyhteys Eurooppaan ja olla osa Eurooppa-Aasia kaapeliyhteyttä. Kiinteä verkko liittää maakunnan osaksi globaalia verkkoa ja luo mahdollisuuksia kansainväliselle ICT-liiketoiminnalle datakeskuksineen ja tehokkaine julkisine palveluineen.

4 Strategiset perustelut Suomi on sitoutunut EU:n laajakaistastrategiaan Kansallinen kriittinen infrastruktuuri ja informaatioinfrastruktuuri pohjautuvat tietoturvalliseen kiinteään verkkoon Kansallinen palveluväylä (mm. Sote- ja sivistystoimen palvelut) edellyttää kiinteää laajakaistaa SADe-ohjelma (sähköinen asiointi ja demokratia): palvelut ovat riippuvaisia kiinteästä laajakaistasta Keski-Suomen ICT-strategian (maakuntahallitus ) toimeenpano edellyttää kiinteää laajakaistaa Valtion TORI-hankkeen yhtenä tehtävänä on kaikkia kansalaisia koskevat IT-pohjaiset palvelut, jotka tarvitsevat kiinteää laajakaistaa

5 Keski-Suomen ICT-strategia Tavoitteena on, että Keski-Suomi on julkisten digitaalisten palveluiden käytön edelläkävijä. Digitaalisten palveluiden tehokas jakaminen kansalaisten käyttöön edellyttää strategian mukaan: 1. Laajakaista kaikille 2. Luotettavat ja turvalliset sähköiset palvelut kaikkien käyttöön

6 Keski-Suomen laajakaistaan pohjautuva palveluväylä Kuntien palvelut - Koulu - Sote - Kulttuuri Valtion palvelut - Valtori - SADe - Vero Yritysten palvelut Internetpalvelut Keski-Suomen valokuituverkon muodostama palveluväylä (1000 Mbit/s) Koti Kunta Yritys Julkisten palveluiden sisäinen intranet

7 Valokuituverkon tuomat hyödyt Kuntien omistama valokuituverkkoyhtiö Välittömät hyödyt + Osa kuntien palveluväylää + Omakustannustaso + Tuotot jäävät maakuntaan + Ei datapohjaista laskutusta Välilliset hyödyt: esimerkkejä + Uuden sukupolven koulu + Yritysten sijoittuminen + Sote-sektorin säästöt: 10 % + Parempi kyberturvallisuus

8 Langattoman ja kiinteän laajakaistan ero Etäisyys 100 % 100 % 100 % Langaton verkko. Nopeus ja toimintavarmuus riippuu paikasta ja etäisyydestä. Valokuituverkko. Nopeus ja toimintavarmuus sama kaikkialla

9 Tietoturva laajakaistaverkossa Langattomien laajakaistaverkkojen radiosignaalit ovat kuultavissa Valokuituverkko kulkee maan alla ja joka liitymällä on oma johtonsa.

10 Miksi kuitu? (1) 1. Toimintavarmuus joka hetki. Kuitu on joka hetki yhtä nopea - ruuhka-aikoja ei ole, toisin kuin mobiiliyhteyksillä, yhtäaikaisten käyttäjien määrä ei vaikuta loppuasiakkaan käytössä olevaan nopeuteen. 2. Kuitu on nopea molempiin tiedonsiirtosuuntiin. Toisin kuin mobiili- ja adslyhteyksillä, myös isojen liitetiedostojen, kuten kuvien tai videoiden lähettäminenkin on nopeaa. 3. Toimintavarmuus. Kuituverkko rakennetaan kokonaan maan alle. Ei alttiutta myrskytuhoille. Kerran maahan kaivettu verkko ei kulu eikä sitä sääolot rasita. Sähkönsyöttö verkon aktiivilaitteille varmennetaan verkon aktiivilaitetiloissa. 4. Elinikä. Verkon päivitysmahdollisuus vain verkon aktiivilaitteet päivittämällä. Mahdollistaa kaikki tiedonsiirtotarpeet myös tulevaisuudessa. 5. Ei jatkuvia laitehankintoja. Toisin kuin mobiiliyhteyksillä, ei kalliiden päätelaitteiden uusimistarvetta, jotta voi hyödyntää verkon nopeutta. 6. Open access. Palvelukirjo ja hintakilpailu nyt ja tulevaisuudessa. Yksi verkko - monta palveluntarjoajaa. 7. Ekologisuus. Koko kuntakohtaisen verkon sähkönkulutus samaa luokkaa kuin yhden mobiilitukiaseman energiankulutus.

11 Miksi kuitu? (2) 8. Paikallisuus. Keski-Suomen kunnat tulevat omistamaan 90% verkkoyhtiöstä. Liiketoiminnan vaikutukset jäävät Keski-Suomen maakunnan eduksi. 9. Tietoturva. Valokuitua ei voi kuunnella, peilata tai nauhoittaa, kuten radiotaajuuksilla tapahtuvaa tiedonsiirtoa. 10. Saasteettomuus ja käyttöturvallisuus. Kuitu ei säteile. Kuidussa ei ole sähköä, kuidussa siirtyy vain valoa. 11. Mobiilitukiasema tarvitsee käytännössä aina valokuituyhteyden kiinteään runkoverkkoon, jotta päästään edes lähelle luvattuja teoreettisia tiedonsiirron maksiminopuksia. Eli joka tukiasemalla olisi oltava valokuituyhteys. Tässä keskeinen syy, miksi teknologioita ei pidä nähdä toisiaan poissulkevana, vaan nimenomaan toisiaan täydentävänä. 12. Mobiiliyhteyden käytännön tiedonsiirtonopeus ja kapasiteetti on aina kiinni radiosignaalin voimakkuudesta, ts. hyvässä kentässä nopeampi datayhteys, huonossa kentässä heikompi. 100% tukiasemapeittoa ei voida käytännössä Suomen etäisyyksillä ja maasto-olosuhteissa saavuttaa. 13. Valokuituliittymässä ei ole jatkuvaa päätelaitteiden uusintatarvetta jokaisen G:n perässä. Eli ei pidä verrata pelkästään liittymän hankintahintaa, vaan myös kustannukset liittymän elinkaaren aikana. 14. Valokuituliittymässä on kiinteä kuukausimaksu ilman tiedonsiirron määrärajoitteita. Mobiilioperaattorit ovat jo siirtyneet tai siirtymässä datasiirtopohjaiseen laskutukseen, joka voi aiheuttaa yllätyksiä todellisissa käyttökuluissa.

12 Valokuituverkon ominaisuudet ja edut Vapaa ympäristöolosuhteista, ylivoimainen kapasiteetti langattomiin järjestelmiin verrattuna, nopea, häiriötön ja luotettava (kulkee valonnopeudella kuidussa) Pitkän aikavälin investointi, muodostaa liikkuvan verkon kanssa toimivan kokonaisuuden Mahdollistaa tehokkaat kyberturvallisuusratkaisut Kuituverkolla saavutettu jopa 1,4 terabitin nopeus (1400 x 1000 Mbit/s) Rakennettava valokuituverkko Mbit/s - Viiveetön, häiriötön, turvallinen - Nopea 2 suuntaan, oma kaista Kaapeli 200 Mbit/s - Kaapeli-TV-verkko (kaupungeissa) - Nopea 1 suuntaan 4G 3G 50 Mbit/s 10 Mbit/s Langaton laajakaista (radioverkko) - Viiveet, ruuhkat, kuuluvuusongelmat (peitto) - Radiotekninen raja: max 100 Mbit/s ADSL 8 Mbit/s Puhelinlanka-laajakaista - Poistuu kun linjoja puretaan, säähäiriöt, ruuhkia

13 Laajakaista Saarijärvi Tukikelpoiset alueet: Kotitaloudet 838 Yritykset + julkinen 328 = Tuettu runkoverkko (V1) Tukikelvottomat alueet: Kotitaloudet Yritykset + julkinen 560 Loma-asunnot = Runkoverkon täydennys (V2) Sama tuettu runkokaapeli kulkee kaikkien alueiden läpi Yhteensä: Kotitaloudet Yritykset + julkinen 888 Loma-asunnot = Yhteinen runkoverkko Tuettu valokuituverkon runkokaapeli Valokuituverkon tilaajakaapelit

14 SAARIJÄRVI: tukikelpoisille alueille menevä (punainen) runkokaapeli kulkee samalla myös läpi tukikelvottomien (sinisten) alueiden

15 Passiivivalokuituyhteystekniikka Laitetilasta lähtee point-to-pointtina kuvan mukaisesti 96k määrä kaapelia, joka sitten vähitellen pienenee laidoille päin. Viemällä splittereitä kaivoihin kuituja saadaan vapautettua huomattava määrä esim. alkupään kaupallisen alueen rakentamiseen.

16 Passiivivalokuituyhteystekniikka Passiivivalokuituyhteystekniikan hyödyntämismahdollisuudet lähtien runkoverkosta (kuvassa runkoverkko on katkoviivalla).

17 Tilanne- ja riskianalyysi 1. Suomessa, maakunnassa ja kunnassa Valtion palveluväylästrategia EU:n ja Suomen linjaus Keski-Suomen liiton hallituksen ICT-strategia Maakuntahallitus Vaikutus kunnan palvelutarjontaan ja hintaan Lisää tarjontaa, alentaa hintaa 2. Yritykset Kuituverkon merkitys yrityksille Kuituverkko välttämätön 3. Kansalaiset Edulliset, toimivat ja turvalliset tietoliikenneyhteydet Useimmille kuituverkko välttämätön 4. Riskit Tuleeko liittyjiä (nyt 4 600, kannattavuusminimi 4 200)? Tarjonta luo uutta kysyntää Onko oikea tekniikka? On: nopeus 7,5 x maapallon ympäri/sekunti, ei kapasiteettirajoituksia Onko pitkäaikainen investointi? On 50 vuotta, arvo nousee 5. Hankkeen kaatuminen Taloudellinen vaikutus Rakentamisen aikainen työllisyysvaikutus Vaikutus liittymien hintaan uutena investointina Konkurssi (menetys n euroa) EU-tuki (1,11 miljoonaa euroa) Liittymämaksut, menetetään 650 kpl Tuettu liittymähinta euroa, nousee euroon 500 liittymää: 4-5 miljoonan euron lisämaksu Menetetään Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n pääkonttorin paikka

18 Kuituverkko Saarijärvelle SOTE Koulutus Kulttuuri Yritykset Kansalaiset Päätös Kyllä Keski-Suomen Valokuituverkot Oy Saarijärvelle Mukana Keski-Suomen palveluväylä pilotissa Itse omistettu tiedon moottoritie Saarijärvellä: Oma liikenne ilmaista Liikennemaksut ulkopuolisille Tiedon moottoritien arvo nousee

19 Hankkeen hyödyt Saarijärvelle Lisähyödyt Saarijärvelle Verkkoyhtiön pääpiste Saarijärvelle: työpaikkoja, verotuloja Saarijärvestä merkittävät ICT-keskus Vetää muita yrityksiä paikkakunnalle Koulutusta, tutkimusta Metsäkoulun alueesta ICT-keskittymä

20 Saarikan sairaanhoito ja vanhustenpalvelut numeroina Käyntejä/vuosi Lääkärin vastaanotto Vastaanottohoitajien vastaanotto Mielenterveyskeskus Suun terveydenhuolto Työterveyshuolto Fysioterapia Neuvola Yhteensä % = käyntiä/v milj. /vuosi Perusterveydenhuolto 16,50 Ikäihmisten asumispalvelu (n. 390 hlöä) 14,00 Kotihoidon käynnit (n /v, h/v) 3,15 Yhteensä 33,65 10 % = 3,37 milj. /v

21 Usuko osana Keski-Suomeen kaavailtua palveluväylää

22 Tavoiteltu omistus- ja sopimusrakenne

23 Yhteenveto Saarijärven kaupunki osallistuu laajakaistahankkeeseen. 1) Kaupunginhallituksen esittämiin ehtoihin Keski-Suomen liitto on vastannut lähettämällään sähköpostilla (liite). Selvityksen perusteella kuntien, Keski-Suomen liiton ja valtionhallinnon useita vaiheita sisältäneen valmistelun tuloksena syntynyt toteutusmalli on kustannustehokkain ja riskittömin. 2) Saarijärven kaupunki edellyttää, että hanketta toteutettaessa käytetään kustannustehokkaita ja tietoturvallisia teknologioita. 3) Saarijärven kaupunki sitoutuu laajakaistahankkeen 1. vaiheeseen varmistaen näin hankkeen etenemisen aikataulussa sekä EU-tukien ja liittymähintasitoutumisten toteutumisen. Saarijärven kokonaistakaukset ovat maksimissaan noin 4,5 milj. euroa.