Kun koko kunnan tai maakunnan kattavan valokuituverkon rakentamisesta vastaa OSUUSKUNTA. Kajaani Tuija Riukulehto

Transkriptio

1 Kun koko kunnan tai maakunnan kattavan valokuituverkon rakentamisesta vastaa OSUUSKUNTA Kajaani Tuija Riukulehto

2 Oma verkkotaustani Etelä-Pohjanmaan tietoyhteiskunta ohjelman koordinaattori: maakunnan runkoverkko Kuusiokuntien esiselvitys + tj Verkko-osuuskunta Kuuskaista Keski-Pohjanmaan liitto + Osuuskunta Keskikaista, projektipäällikkö Verkox, projektikoordinaattori, verkkosuunnittelu (sivutoimisesti) (Suomen seutuverkkojen pj, toiminnanjohtaja, sotketunut erinäisiin verkonrakentamisen suunnitteluihin ja hankkeistuksiin, LVM:n työryhmä, ViVi:n työryhmiä)

3 Osuuskunta toimintamallina Ruohon juuri tasolta tapahtuvaa kehittämistä Tavoitteena saada aikaan palvelu ei taloudellinen voitto. Voitto käytetään jäsenten hyväksi. Pääoman muodostus vapaampaa kuin OY:ssä Ristiriita: Pieni, historiaton osuuskunta, mutta iso investointi! => uskottavuus ongelma => rahoitusongelmat Osuuskunta on kuitenkin yritys, ei harrastus! Jos suunta ylhäältä alas => kuntien omistama osakeyhtiö

4 Erilaisia toteutuksia Kunta omisteiset OY:t (Suupohjan tietoverkko Oy, Pohjois-Savon Kuituverkko Oy) Osuukunnat (Hakukaista osk, Verkkoosuuskunta Kajo, Osuuskunta Kymijoen kyläkuitu, Verkkoosuuskunta Kuuskaista, Andelslag NuNet, KRSNet, KNTNet, Öpna Fibernet) Isäntäkunta (KaseNet/ Lestijärven kunta)

5 Kyläverkko Kylä on laskenut kustannusarvioksi euroa eli 2500/talous, ei laskettu liittymää ulos kylältä Sisältää kaikki laitteet yms.

6 Kyläverkko osana Runkoverkkoa Runkoverkon osuus Kyläverkon haarat Kokonaiskustannus euroa Eli 2500 euroa / talous Josta Runkoverkon osuuteen euroa Ja kyläverkon osuuteen euroa Yhteensä siis sama euroa/talous Hyöty runkoverkolle: tukiosuus eli vähintään 1000 euroa (käytettävissä siis vähintään ) eli Runkoverkon rakentamiseen Hyöty kylälle: valmis liittymä maailmalle / seuraavaan kylään

7 Rakentamisen kiertokulku Syksy: aktivointi, alustavat suunnitelmat, kustannuslaskelmat, aloitetaan rahoituksen etsintä Talvi: aktivointi jatkuu, rahoitusneuvottelut ja päätökset, kilpailutetaan tarvikkeet, laitteet, hitsari, maaurakointi, dokumentointi (työ+ohjelmisto) Kevät: lopullinen suunnitelma, työselosteet, turvallisuusasiakirja, urakkasopimukset, tie- ym. luvat 2.5. aloitetaan maatyöt, 1.6. aloitetaan kuituhitsaukset Kesä- lumen tulo: rakennetaan, työnjohto, muutetaan, lupia, liittymäsopimuksia, kaapelinäyttöjä, työmaakokouksia Ihan normaalia rakennustyötä. Loppu kesä keskus- ja tilaajalaitteiden asennus, palveluntarjoajien etsintä, ylläpidon järjestäminen

8 Rahoituksesta ALV 0%, palautuskelpoinen, palautusehdot Liittymämaksut ovat lainaa loppukäyttäjiltä osuuskunnan taseessa Pankkilaina (EIP, takuut?), nostaisi kk-maksua Peritään hinta 2 500, jos jää toteutuskulut alle, palautetaan Sopimukset pankkien kanssa vaiheessa (valmiiksi neuvotellut lainat/ osamaksusopimukset eri pankkiryhmien kanssa) Mahdollisuus lisätä asuntolainan osaksi em. summa asuntolainan ehdoilla (maksuaika joustanee)

9 Hankerahoitus Runkoverkkoon luvattu 33% - 50% - 70% tuki Kyläverkoille ei tukea lupailtu (ainakaan suuressa mittakaavassa ehkä kenties vähän kaikkein vaikeimmille/kalleimmille)

10 Rakentamisen rahoitus (1) Esiselvitys/valmistelu/kehittämishanke (Leader, Maaseutuohjelma/Ely, maakuntaliitto) Rakentaminen: Runko: Laajakaista 2015 (talouden etäisyys rungosta max 2 km ei hyväksytä loma-asutusta) Liittymät: Maaseutuohjelma ei isoille operaattoreille, ei yksittäisiä liittymiä, (punaiset ympyrät?), etäisyys max 100m taloudesta, pihaalue Kotitaloudet: Kotitalousvähennys viimeiselle max 100 m osuudelle. (esim. Osuuskunta Kymijoen kyläkuitu)

11 Keskikaistan rahoitusmalli Esiselvitys- ja markkinointihankkeet maakuntaliiton kehittämishankkeita Runkoverkko: rahoitus K-P Liitto: Kehittämisosuus: ka>50%, kaikki työ, tuki Investointiosuus: ka<50%, kaikki tarvikkeet ja laitteet, tuki nyt tuki voi olla isompikin Kyläverkot: yksityinen rahoitus liittymähinta 1990, josta 490 runkoverkon yksityisrahoitusta, loput liittymienrahoitusta

12 Rakentamisen rahoitus (2) Rahoitus on ongelma tuet takautuvasti => kassa ongelma => likviditeettilaina => kuka takaa? Kunta takaus max 80%, EU-sääntö 20%????? Pankin riski??? (riskiraha maksaa) Finnveran rahoituslaina (maksetaan avustuksista takaisin) Miljoona verkkokaan ei riitä vakuudeksi!

13 Miten kannattavaksi? Suu säkkiä myöten. Osuuskunta on yritys Tulon lähteitä: Asiakkaiden verkkomaksut Mustan kuidun vuokraaminen Kuitujen myynti (ristiriita: omat palvelut vs. avoin verkko) Menoja: Hallinto (kirjanpito + laskutus voidaan ulkoistaa) Kaapelinäytöt (voidaan ulkoista, dokumentointi kunnossa) Laiterikot (varalaitteet joko toimittajan varastossa tai omassa) Verkon ylläpito (24/7, voidaan ulkoistaa kokonaan tai osittain) Lainanhoitokulut (mahd. yhteisnetti)

14 Mitä keinoja? Kunnon kilpailutukset Hyvä sopimukset (pankki, toimittajat, kunnat) Etsi hidasta rahaa Varmista liittymämäärät ennen rakentamista (sopimukset, ei haaveita) Hyödynnä kaikki mahdolliset kehittämisrahamahdollisuudet Tavoitteena pitkällä tähtäimellä vapautuminen projektirahoituksesta Minimoi kulut ja vältä turhia riskejä osaamisesta ja laadusta kannattaa maksaa, säästö tulee myöhemmin

15 Kysymyksiä? Kiitos!