UPM Yhteismetsät. Vastuullinen, vaivaton ja tuottava tapa hoitaa metsävarallisuutta
|
|
- Miina Mikkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 UPM Yhteismetsät Vastuullinen, vaivaton ja tuottava tapa hoitaa metsävarallisuutta
2 UPM Yhteismetsä pähkinänkuoressa UPM Yhteismetsä sopii metsänomistajille, jotka arvostavat muun muassa; tehokasta puuntuotantoa kestävää metsätaloutta vaivattomuutta metsän virkistyskäyttöä metsän pirstoutumisen Osakkaat muodostavat yhdessä yhteismetsän osakaskunnan Yhteismetsä on kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue, joka on tarkoitettu käytettäväksi kestävän metsätalouden harjoittamiseen sen osakkaiden hyväksi. Yhteismetsän osakkaita ovat osakaskiinteistöjenomistajat, jotka muodostavat yhteismetsän osakaskunnan. Osakaskunta on osakkaistaan erillinen oikeushenkilö, joka ensisijaisesti harjoittaa metsätaloutta yhteismetsän alueella. Yhteismetsälaki ja yhteismetsän ohjesääntö ohjaavat yhteismetsän käyttöä ja hallintoa. Yhteismetsässä puun myynnit ja metsänhoitotyöt toimeenpanee osakaskunnan valitsema hoitokunta ja hoitokunnan nimeämä toimitsija. Ne hoitavat myös muun yhteismetsän käytännön toiminnan osakkaiden puolesta. Yhteismetsän osakkaat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa osakaskunnan velvoitteista. Yhteismetsä on erillinen verovelvollinen ja maksaa tuloverot yhteismetsän saamista tuloista. Yhteismetsän tuloveroprosentti on 28. Yhteismetsän jako-osuudet ovat osakkaille verotonta tuloa, eikä osakkaan tarvitse ilmoittaa niitä verotuksessaan. UPM Yhteismetsän jako-osuuden vero osakkaalle on 0% ehkäisemistä 2 3
3 Oman metsäalueen liittäminen UPM Yhteismetsään Helppoa ja luotettavaa Yhteismetsän osakkaaksi tuleminen käy sopimalla metsän liittämisestä yhteismetsään. Metsänomistaja voi liittää UPM Yhteismetsään oman kiinteistönsä metsäalueen, jota vastaan hänen kiinteistönsä saa liitettävän alueen arvoa vastaavan määrän UPM Yhteismetsän osuuksia. Metsän arvon määrittäminen tehdään ajantasaisten puusto- ja kuviotietojen pohjalta käyttäen tuottoarvomenetelmää. Menetelmä ei sisällä harkinnanvaraisia korjaustekijöitä. Tuottoarvomenetelmä on yksi arvonmääritysmenetelmä myös viranomaiskäytössä (Maanmittauslaitos). Tuottoa ja huolettomuutta Yhteismetsä on huoleton ja tuottava omistusmuoto osakkailleen. UPM Yhteismetsillä on metsäpalvelusopimukset UPM:n kanssa, mikä varmistaa sen, että yhteismetsiä hoidetaan ammattitaitoisesti metsäsuunnitelman mukaan ja että yhteismetsät saavat myytävästä puusta kilpailukykyisen hinnan suhdanteesta riippumatta. Sopimuksen mukaan UPM antaa yhteismetsästä myytävälle puulle hinta- ja menekkitakuun ja yhteismetsä antaa etusijan UPM:lle puun ostajana. UPM Yhteismetsän puulla on hinta- ja menekkitakuu Toimintavarmuutta ja kilpailukykyä Yhteismetsien nimet kiinteistörekisterissä: Itä-Suomen yhteismetsä Keski-Suomen yhteismetsä Länsi-Suomen yhteismetsä Pohjanmaan yhteismetsä UPM:llä on vankka kokemus omien metsiensä tuottavasta hoidosta. UPM:n tehtaat, jotka käyttävät paljon puuta, sijaitsevat lähellä UPM Yhteismetsiä. Toimintavarmuus ja kilpailukyky ovat peruskiviä, joista hyötyvät niin yhteismetsä kuin sen osakkaat. Yhteismetsän saamaa puun myyntituloa jaetaan jako-osuuksina säännöllisesti osakkaille. Yhteismetsästä jaettava ylijäämä suoritetaan osakkaille yhteismetsäosuuksien suhteessa. UPM Yhteismetsät sijaitsevat Itä-, Länsi- ja KeskiSuomessa sekä Pohjanmaalla. 4 5
4 Luonnon monimuotoisuuden huomioimista Usein isommilla metsäalueilla onnistuu luonnon monimuotoisuuden huomioiminen helpommin kuin pienillä metsätiloilla. UPM Yhteismetsille tullaan hakemaan FSC-sertifikaattia. FSC-sertifioinnin tavoitteena on lisätä yhteismetsän kiinnostavuutta puukauppakumppanina ja kertoa kansainvälisesti tunnustetusta metsien kestävästä käytöstä. Pirstoutumisen ehkäisemistä Yhteismetsien avulla voidaan ehkäistä metsätilojen pirstoutumista ja muodostaa suurempia metsäkokonaisuuksia, jotka taas luovat hyvät edellytykset metsätalouden kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantamiselle. Yhteismetsään liittyminen sopii esimerkiksi omistusjärjestelyihin sukupolvenvaihdostilanteisiin ja perikunnille, kun tilaa ei haluta pirstoa pieniin osiin, tai metsät halutaan osaksi suurempaa kokonaisuutta metsäammattilaisten hoitoon. Metsänhoitotyöt ja puun myynnit yhteismetsissä toteutetaan metsäsuunnitelmaan perustuen ja metsät ovat metsäammattilaisten hoidossa. Sopimus alueen liittämisestä UPM Yhteismetsään Yhteismetsän ja metsänomistajan välillä tehdään sopimus kiinteistön alueen liittämisestä UPM Yhteismetsään. Sopimuksen mukaan liitettävän alueen puustotiedot inventoidaan ja metsänomistajalle toimitetaan päätöksenteon pohjaksi määrät annettavista yhteismetsäosuuksista. Lisäksi hän saa laskelmat sekä yhteismetsän että liitettävän metsätilan arvoista. Tilaa Yhteismetsäsopimus! Sovittu yhteismetsäosuuksien määrä vahvistetaan maanmittaustoimituksessa Metsänomistaja voi aina syytä ilmoittamatta purkaa sopimuksen alueen liittämisestä yhteismetsään ennen maanmittaustoimituksen hakemista. Mikäli metsänomistaja hyväksyy annettavat yhteismetsäosuuksien määrät, tehdään hakemus maanmittaustoimistolle alueen liittämisestä yhteismetsään. Sovittu osuuksien määrä vahvistetaan alueen liittämistä koskevassa maanmittaustoimituksessa, joka maksetaan valtion varoin. Alueen liittämiseen yhteismetsään johtaneissa sopimuksissa yhteismetsä vastaa sekä puustoinventoinnin ja osuuksien laskennan kustannuksista että asianhoitopalkkioista. Mahdollisten rakentamattomien rakennuspaikkojen tai muiden omaisuuserien liittämisestä ja niiden ehdoista sovitaan tapauskohtaisesti yhteismetsän ja metsänomistajan välillä. Sopimuksen alueen liittämisestä yhteismetsään voi tilata allekirjoitettavaksi soittamalla UPM:n metsäpalvelunumeroon tai postittamalla tämän esitteen lopussa olevan yhteismetsään liittymistä koskevan yhteydenottokortin. 6 7
5 Puustotietojen päivitys arvonmäärityksen edellytys UPM Yhteismetsän ja siihen liitettävän metsätilan arvonmääritys Ajantasaiset metsävaratiedot ovat liittymistilanteessa luotettava arvonmäärityksen edellytys. Tämän vuoksi liittymistä harkitsevan metsänomistajan kiinteistöjen yhteismetsään mahdollisesti liitettäville metsäalueille tehdään aina puustotietojen päivitys. Puustotietojen päivityksen menetelmänä on maastoinventointiin perustuva kuvioittainen arviointi. Yhteismetsän kuvio- ja puustotietoja pidetään jatkuvasti ajantasaisina toimenpiteiden jälkeisellä puustotietojen päivityksellä ja vuotuisella kasvunlaskennalla. Arvonmääritys edellyttää kuvio- ja puustotietojen siirtämisen UPM:n tietojärjestelmään. Metsätaloudellinen arvo tuottoarvomenetelmällä Metsäalueen metsätaloudellisen arvon määrittäminen tehdään ajantasaisten kuvio- ja puustotietojen perusteella käyttäen tuottoarvomenetelmää. Mahdolliset erityisarvot määritetään erikseen tapauskohtaisesti. Liittymistilanteen laskentaperusteet ovat samat yhteismetsälle ja liittyvälle metsäalueelle. Liittymistilanteessa sekä yhteismetsälle että yhteismetsään liitettävälle metsäalueelle lasketaan metsätaloudellinen arvo samalla menetelmällä ja samoin laskentaperustein. Käytettävä menetelmä on tuottoarvomenetelmä. Tuottoarvomenetelmässä metsän arvo määritetään siitä tulevaisuudessa saatavien tuottojen ja kustannusten nykyarvojen erotuksena eli nettotuottojen nykyarvona. Tuottoja ovat hakkuutulot ja kustannuksia metsänhoitotöistä aiheutuvat kustannukset. Metsätalouden tuotot ja kustannukset syntyvät eri aikaan ja usein pitkällä aikajaksolla. Aikatekijän vaikutus otetaan huomioon laskemalla tuottojen ja kustannusten nykyarvo eli diskonttaamalla tuotot ja kustannukset arviointihetkeen. Tuottoarvomenetelmä ei sisällä harkinnanvaraisia tekijöitä ja se huomioi metsäalueen puuntuotantopotentiaalin. 8 9
6 Luotettava arvonmääritys takaa metsänomistajalle oikean metsänarvon Arvonmäärityksessä monipuoliset laskentaperusteet Laskennassa käytetään samoja kantohintoja ja metsänhoitotöiden kustannuksia koko laskenta-ajalle (kaksi puusukupolvea), koska niiden muutoksia tulevaisuudessa on vaikea ennustaa. Kantohintoina käytetään Metsäntutkimuslaitoksen puukauppatilastoon perustuvia kantohintaalueittaisia toteutuneita kolmen vuoden keskihintoja. Metsänhoitotöiden kustannuksina käytetään palveluntarjoajien laskentavuoden työlajikohtaisia hintatietoja. Tuottoarvomenetelmää sovellettaessa laskennassa käytettävä korko määritetään perustuen vaihtoehtoisiin, riskiltään samantasoisiin sijoitusmuotoihin. Yleisesti käytetty korko tuottoarvolaskelmissa on 3 5 %. Yhteismetsän ja siihen liitettävän metsätilan arvonmäärityksessä käytettävä korkokanta on 4 %. Yhteismetsän toimintaperiaate on saada metsätalouden harjoittamisesta tuottoja ja jakaa niitä jako-osuuksina yhteismetsän osakkaille. Tämän vuoksi arvostustilanteessa metsätaloudellinen arvo lasketaan metsämaalle, jolla ei ole täydellisen toimenpidekiellon rajoitusta. Siten mm. suojelualueet, metsälakikohteet, jouto- ja kitumaat sekä muu maa jäävät metsätaloudellisen arvonmäärityksen ulkopuolelle. Tulevaisuuden hakkuiden ja metsänhoitotöiden ajankohdan määrittämisessä käytetään Metsäntutkimuslaitoksen Motti-metsikkösimulaattoria. Laskenta perustuu kuviokohtaiseen puuston kehityksen ennustamiseen. Motti sisältää Metsäntutkimuslaitoksessa laaditut puulajikohtaiset kasvumallit ja toimenpiteiden ajankohdat määritetään Tapion Hyvän metsänhoidon suositusten (2006) mukaisesti. Tavoite on saada tuottoja ja jakaa niitä jako-osuuksina osakkaille 10 11
7 Erityisarvot Yhteismetsän arvonmäärityksessä otetaan huomioon yhteismetsän ja liitettävän kiinteistön alueella sijaitsevat erityisarvot. Erityisarvoilla tarkoitetaan muita kuin puuntuottamisesta johtuvia taloudellisia arvoja. Erityisarvotvoivat olla joko positiivisia tai negatiivisia. Todettavissa oleville erityisarvoille - kuten rakennusoikeus, käyttöoikeus- ja vuokrasopimukset sekä hyödynnettävä maa-aines arvioidaan nettonykyarvo muuttamalla hyödykkeen tuotot ja kustannukset arvonmäärityshetkeen. Nettonykyarvon avulla on tavoitteena saattaa erityisarvot yhteismitalliseksi tuottoarvon kanssa. Metsänomistajan kannattaa harkita liittääkö erityisarvoja sisältävän tilansa osan yhteismetsään vai erottaako sen omaksi kiinteistökseen. Yhteismetsän arvo Yhteismetsän osuuden arvo = Yhteismetsän arvo/osuuksien määrä Liittyvän metsäalueen arvo Yhteismetsäosuudet Yhteismetsän arvo lasketaan vuosineljänneksittäin. Samalla määritetään yhteismetsän yhden osuuden arvo yhteismetsän arvon ja yhteismetsän osuuksien määrän suhteena. Yhteismetsään liittyvä tila saa yhteismetsän osuuksia liitettävän metsäalueen arvoa vastaavan määrän. Osuuksien määrä pyöristetään kokonaislukuun. Yhteismetsään liittyvän tilan osuudet lisätään yhteismetsän osuuksien määrään. Kuva. Yhteismetsän osuuksien määräytymisen periaate. Liittyvän kiinteistön osuuksien määrä = Liittyvän metsäalueen arvo/osuuden arvo Yhteismetsän arvo ja osuudet liittymisen jälkeen Yhteismetsän arvolaskenta Liittymisprosessi Yhteismetsän ja metsänomistajan välillä tehdään sopimus metsäalueen liittämisestä osaksi yhteismetsää. Sopimuksen mukaan liitettävän alueen puustotiedot inventoidaan. Metsävarojen päivityksen jälkeen metsänomistajalle toimitetaan päätöksenteon tueksi laskelma liitettävän metsäalueen arvosta ja sitä vastaan annettavien yhteismetsäosuuksien määrästä. Maanmittaustoimitus metsäalueen liittämiseksi yhteismetsään haetaan, kun metsänomistaja on hyväksynyt luovutettavien osuuksien määrän. Metsänomistaja voi aina syytä ilmoittamatta purkaa sopimuksen alueen liittämisestä yhteismetsään ennen maanmittaustoimituksen hakemista. Maanmittaustoimituksen hakeminen Liittymissopimus Puustotietojen päivitys Liittyjän osuuksien laskenta Maanmittaustoimitus Maanmittaustoimituksen rekisteröinti Oikeus jako-osuuksiin UPM Yhteismetsään liittyminen 0 Liittämistä koskevan maanmittaustoimituksen kulut maksetaan valtion varoista. Yhteismetsä vastaa sekä puustoinventoinnin ja osuuksien laskennan kustannuksista että asianhoitopalkkioista mikäli sopimus johtaa alueen liittämiseen yhteismetsään. Maanmittaustoimituksen myötä yhteismetsään liitettävän metsäalueen osuudet rekisteröidään kansalliseen kiinteistötietojärjestelmään. Uuden osuuden omistajan oikeus yhteismetsän jako-osuuksiin alkaa rekisteröitymistä seuraavasta vuosineljänneksestä. Metsänomistajan on hyvä huomata, että maanmittaustoimitus, jossa rekisteröinti tehdään, voi tapahtua useitakin kuukausia liittymissopimuksen tekemisestä. Viivästykseen johtavia syitä ovat mm. puustotietojen päivityksen lykkääntyminen talvikaudella ja mahdolliset ennen liittymistä tehtävät tilusjärjestelyt. Rekisteröitymishetkellä yhteismetsä on voinut laajentua. Se ei kuitenkaan anna aihetta laskea osuuksien määrää uudelleen, sillä arvonmääritysperusteet eivät muutu. Osakkaita kohdellaan liittymistilanteessa samanarvoisesti. Kuva. Viitteellinen esimerkki yhdestä liittymisprosessista
8 7 KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA Miten yhteismetsien metsäsuunnittelu ohjaa niiden metsätaloutta? Yhteismetsien keskeisenä tavoitteena on osakkaita mahdollisimman hyvin hyödyttävä tehokas puuntuotanto metsien monikäyttöön yhdistettynä. Metsien hoitotoimet ja hakkuut toteutetaan metsäsuunnitelmaan perustuen, millä varmistetaan metsän kehityksen ja mahdollisimman arvokkaan puusadon tuottamisen kannalta niiden oikea-aikainen toteuttaminen. Metsäsuunnitelman hakkuumäärät lasketaan siten, että kestävyyden periaatteen mukaisesti säännöllisillä hakkuilla saavutetaan mahdollisimman hyvä taloudellinen kannattavuus. Voivatko yhteismetsät sopia suoraan puun myynnistä UPM:n kanssa? Kyllä voivat. Yhteismetsät antavat UPM:lle etusijan puun ostajana sillä edellytyksellä, että UPM maksaa puusta käyvän markkinahinnan. Yhteismetsien ja UPM:n välillä on metsäpalvelusopimukset, minkä tarkoituksena on huolehtia metsien ammattitaitoisesta hoidosta ja varmistaa kilpailukykyisesti menekki yhteismetsän tuottamalle puulle eri suhdanteissa. UPM antaa yhteismetsästä myytävälle puulle menekkitakuun ja metsäpalvelusopimuksen mukaisesti hintatakuun. Voiko yhteismetsäosuuksia myydä tai Lahjoittaa? Kyllä voi. Osakas voi myydä tai lahjoittaa, eli luovuttaa, omistamiansa yhteismetsäosuuksia. Yhteismetsäosuuksien luovutukset ovat kiinteistöluovutuksia, jotka edellyttävät luovutukselle maakaaren määrämuotoa ja julkisen kaupanvahvistajan vahvistaman luovutussopimuksen. Saako osakas metsästysoikeuden yhteismetsän alueelle? Osakkaalla ja hänen kanssaan samaan talouteen kuuluvalla perheenjäsenellä on metsästys- ja kalastusoikeus sen mukaan kun hoitokunta siitä tarkemmin päättää. Osakkaiden kesken oikeudet jakautuvat heidän yhteismetsäosuuksiensa suhteessa. Myös muusta virkistyskäytöstä hoitokunta päättää tarkemmin. Voiko yhteismetsästä saada metsätilansa takaisin? Vaikka yhteismetsälaki ja yhteismetsien ohjesäännöt mahdollistavat osakkaan yhteismetsäosuutta vastaavan alueen erottamisen yhteismetsästä, alueen erottamiseen edellyttävän päätöksen syntymisestä ei ole mitään taetta. Myöskään yhteismetsälaki ei takaa osakkaalle oikeutta saada osuuttaan vastaavaa aluetta erotetuksi. Alueen erottaminen vaatii yhteismetsälain mukaan ohjesääntömääräyksen lisäksi osakaskunnan kokouksen suostumuksen, josta on päätettävä kolme neljäsosan äänten enemmistöllä. Alueen erottaminen vaatii siis aina osakaskunnan kokouksen suostumuksen, jota ei kuitenkaan ole pakko antaa. Ei myöskään ole mitään taetta että osakkaalle pystyttäisiin tai suostuttaisiin erottamaan juuri se alue, jonka osakas on mahdollisesti juuri liittänyt yhteismetsän. Tuottaako yhteismetsä paremmin kuin muu yksityismetsä? Tavoitteena on osakkaita mahdollisimman hyvin hyödyttävä tehokas puuntuotanto. Yhteismetsä on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen ja yhteismetsälain mukaan yhteismetsää pitää hoitaa ja käyttää metsätaloussuunnitelman mukaisesti, mikä takaa myös sen, että metsä säilyy tuottavana. Yhteismetsien metsätaloudellista kilpailukykyä parantaa suurempien metsäkokonaisuuksien kautta syntyvät tehokkuus- ja mittakaavaedut. Yhteismetsät suorittavat jako-osuuksia osakkailleen säännöllisesti vuosittain. Jos liitän metsätilani yhteismetsään, tarvitsenko enää tehdä metsäveroilmoituksia? Yhteismetsään liitetyn metsän osalta teidän ei tarvitse enää tehdä metsäveroilmoituksia alueen liittämistä koskevan maanmittaustoimituksen jälkeiseltä ajalta. Yhteismetsä toimii metsätalouden harjoittajana ja on erillinen verovelvollinen. Yhteismetsä tekee veroilmoitukset toiminnastaan. Yhteismetsän osakkailleen maksamat jako-osuudet ovat osakkaille verovapaata tuloa eikä osakkaan tarvitse ilmoittaa niitä verottajalle
Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014
Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Lisämaan hankkiminen yhteismetsissä Laajenemisen vaihtoehdot: Metsätilojen osto, liittäminen yhteismetsään osuuksia vastaan,
LisätiedotMETSÄN LIITTÄMINEN YHTEISMETSÄÄN OSUUKSIA VASTAAN ROVANIEMI Sallan yhteismetsä Vesa Tennilä
METSÄN LIITTÄMINEN YHTEISMETSÄÄN OSUUKSIA VASTAAN ROVANIEMI 18.3.2017 Sallan yhteismetsä Vesa Tennilä Metsänomistajan vaihtoehdot: Ei muutoksia nykytilanteeseen Tilan myynti Tilan vaihto yhteismetsäosuuksiin
LisätiedotXXX:n YHTEISMETSÄ. Tähän päiväys Alle mahd. koko dian kokoinen kuva Värit ja fontti vielä päättämättä, nyt fontti cambria.
XXX:n YHTEISMETSÄ Tähän päiväys Alle mahd. koko dian kokoinen kuva Värit ja fontti vielä päättämättä, nyt fontti cambria. Laajenevat ja kehittyvät yhteismetsät hanke MetsäPremium Oy Kuvat Riikka Jauhiainen
LisätiedotKuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa
Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa Haukiputaan ulkometsän tilusjärjestelyntoimituksen toimituskokous
LisätiedotYHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO
YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO www.metsakeskus.fi www.yhteismetsat.fi 1 MH Jukka Matilainen p. 0400 497 574 Suomen metsäkeskus Hämeen-Uudenmaan alueyksikkö jukka.matilainen@metsakeskus.fi
LisätiedotYHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO
YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO www.metsakeskus.fi www.yhteismetsat.fi 1 MH Jukka Matilainen p. 0400 497 574 Suomen metsäkeskus Hämeen-Uudenmaan alueyksikkö jukka.matilainen@metsakeskus.fi
LisätiedotYHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO
YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO www.metsakeskus.fi www.yhteismetsat.fi 1 MH Jukka Matilainen p. 0400 497 574 Suomen metsäkeskus Hämeen-Uudenmaan alueyksikkö jukka.matilainen@metsakeskus.fi
LisätiedotYHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO. Jukka Matilainen Suomen metsäkeskus
YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO Jukka Matilainen Suomen metsäkeskus Mikä on yhteismetsä? Kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue, joka on tarkoitettu käytettäväksi ensi sijassa kestävän
LisätiedotYhteismetsän perustaminen
Yhteismetsän perustaminen Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu Aalto yliopisto 23.9.2015 Esa Ärölä Maanmittauslaitos / Tukipalvelut Yksityismetsänomistus Yli 5 ha:n yksityismetsien metsätilat: Omistusmuoto
LisätiedotYHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO
YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO www.metsakeskus.fi www.yhteismetsat.fi 1 MH Jukka Matilainen p. 0400 497 574 Suomen metsäkeskus Hämeen-Uudenmaan alueyksikkö jukka.matilainen@metsakeskus.fi
LisätiedotYhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat
Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Oulun kaupungin Haukiputaan Ulkometsän alueen tilusjärjestelytoimituksen toimituskokous 31. toukokuuta
LisätiedotYhteismetsän perustaminen
Yhteismetsän perustaminen Tilusjärjestelytoimitukset Aalto yliopisto 2.5.2017 Esa Ärölä Maanmittauslaitos Yksityismetsänomistus Yli 5 ha:n yksityismetsien metsätilat: Omistusmuoto Osuus yksityismetsien
LisätiedotYhteismetsän ja sen osuuden arvo
LAAJENEVAT JA KEHITTYVÄT YHTEISMETSÄT Koulutusprojekti 2012-2014 PEREHDYTYSAINEISTO 5/2013 Yhteismetsän ja sen osuuden arvo Perehdytysaineisto yhteismetsien avainhenkilöille 18.10.2013 Kemijärven, Kuusamon,
LisätiedotOmistusmuotona yhteismetsä
Omistusmuotona yhteismetsä Mikä on yhteismetsä? Yksi metsäomaisuuden omistusmuoto mm. yhtymien ja yhteisömuotoisen (Ay, Ky, Oy) omistuksen rinnalla Yhteismetsät ovat verotuksellisesti itsenäisiä, metsätiloista
LisätiedotYhteismetsän ja osuuksien arvon muodostus
Yhteismetsän ja osuuksien arvon muodostus Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen-tietopaketti metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin Säätytalo 12.10.2011 Esa Ärölä Maanmittauslaitos / Kehittämiskeskus 1 YMA
LisätiedotYHTEISMETSÄ METSÄNOMISTUKSEN
YHTEISMETSÄ METSÄNOMISTUKSEN VAIHTOEHTONA Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa 1 Yksityismetsänomistuksen vaihtoehtoja 2 Yksin tai puolison kanssa Yksityismetsänomistuksen perusta Päätöksenteko helppoa Yhtymä
LisätiedotYHTEISMETSÄ SIJOITUSKOHTEENA
YHTEISMETSÄ SIJOITUSKOHTEENA L A P I N Y H T E I S M E T S Ä J U K K A A U L A www.lapinyhteismetsa.fi KANNATTAAKO METSIIN SIJOITTAA Metsäsijoittaminen on maltilliselle sijoittajalle kiinnostava vaihtoehto.
Lisätiedot- muodostamisprosessi- Esa Lappalainen. Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi. Yhteistyössä mukana
Säämingin Yhteismetsä - muodostamisprosessi- Esa Lappalainen Perhemetsä 3G- hanke Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi Yhteistyössä mukana Säämingin yhteismetsän perusidea: Kootaan tulevat
LisätiedotYHTEISMETSÄ METSÄNOMISTUKSEN
YHTEISMETSÄ METSÄNOMISTUKSEN VAIHTOEHTONA Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa 1 Taustaa Metsänomistajakunnassa tapahtuva muutos Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla j perikuntien ja yhtymien hallussa 27 % metsäpinta-alasta
LisätiedotAlkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011
Yhteismetsän verotuksesta Oulu 2 2011 Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011 Yleistä Erillinen verovelvollinen Yhteisetuus (Tuloverolaki
LisätiedotYhteismetsä- Tulevaisuuden metsänomistusta. Metsätilarakenteen asiantuntija Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus- hanke
Yhteismetsä- Tulevaisuuden metsänomistusta Metsätilarakenteen asiantuntija Esa Lappalainen Tietoinen metsänomistus- hanke Metsänomistamisen tavoitteita Metsänomistamisen helppous Omaisuuden arvon kasvattaminen
LisätiedotYhteismetsistä. Tero Laitinen ,
Yhteismetsistä Tero Laitinen 040-8017886, tero.laitinen@maanmittauslaitos.fi Metsäkiinteistöt perinnönjaossa ja kiinteistötoimituksissa (vaihtoehdot) Omistus ja metsätilat halutaan pitää ennallaan (ei
LisätiedotAlueiden liittäminen osuuksia vastaan
LAAJENEVAT JA KEHITTYVÄT YHTEISMETSÄT Koulutusprojekti 2012-2014 PEREHDYTYSAINEISTO 7 Alueiden liittäminen osuuksia vastaan Perehdytysaineisto yhteismetsien avainhenkilöille 26.3.2014 Kemijärven, Kuusamon,
LisätiedotYhteismetsä. omistusratkaisuna. Yhteismetsän perustaminen ja oman maan liittäminen yhteismetsään
Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsän perustaminen ja oman maan liittäminen yhteismetsään Kalle Konttinen 040-5636066, kalle.konttinen@maanmittauslaitos.fi Esityksen sisältö 1. Yhteismetsien taustoista
LisätiedotYhteismetsä omistusratkaisuna
Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsän perustaminen ja oman maan liittäminen yhteismetsään Kalle Konttinen 040-5636066, kalle.konttinen@maanmittauslaitos.fi Esityksen sisältö 1. Yhteismetsien taustoista
LisätiedotUPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä
UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä SUKUPOLVENVAIHDOS ERILAISIA KYSYMYKSIÄ JA TAVOITTEITA Jokainen metsätilan omistajanvaihdos
Lisätiedotlain kumoamisesta Laki yhteismetsälain muuttamisesta
EV 221/1996 vp- HE 205/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi yhteismetsälain muuttamisesta ja yhteismetsäosuuksien lunastamisesta annetun lain kumoamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen
LisätiedotVerotus yhteismetsän ja osuuksien omistusjärjestelyissä. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen Helsinki, 12.10.2011 Pirjo Havia
Verotus yhteismetsän ja osuuksien omistusjärjestelyissä Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen Helsinki, 12.10.2011 Pirjo Havia Esityksen sisältö Yhteismetsän verotus Verotus yhteismetsää perustettaessa
LisätiedotYhteismetsä nyt 10. Suomen yhteismetsäpäivät Oulu
Yhteismetsä nyt 10. Suomen yhteismetsäpäivät Oulu 4.4.2019 Pirjo Havia MetsäPremium Oy 1 Tämän päivän yhteismetsiä Sulkeutuneet Metsätalouteen pitäytyvät Kokonsa säilyttävät Avoimet Monialaiset Erikoistuneet
LisätiedotLuonnos maanomistajille suunnattavasta kirjeestä jaetaan esityslistan mukana.
Kaupunginhallitus 75 11.03.2013 Kaupunginhallitus 452 17.12.2013 Kaupunginhallitus 229 19.05.2014 Kaupunginhallitus 223 25.08.2015 Metsätilojen tilusjärjestely-ja yhteismetsähanke KH 11.03.2013 75 Suomen
LisätiedotTUOTTOA JA METSÄNOMISTAMISTA. -Ilman avohakkuita
TUOTTOA JA METSÄNOMISTAMISTA -Ilman avohakkuita Sisällys Tuohi ja yhteismetsät Metsänhoitomme Virkistys-ja luontoarvojen huomioiminen Osakkaaksi liittyminen YHTEISMETSÄ TUOHI: Yhteismetsä: Metsäala n.
LisätiedotPäätös. Laki. yhteismetsälain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 135/2007 vp Hallituksen esitys laiksi yhteismetsälain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi yhteismetsälain muuttamisesta (HE 111/2007 vp). Valiokuntakäsittely
LisätiedotMetsänomistajan talouskoulu Metsätilan arvonmääritys. Piia Perälä, Mhy Päijät-Häme
Metsänomistajan talouskoulu Metsätilan arvonmääritys Piia Perälä, Mhy Päijät-Häme 044 033 7529 Metsän arvot Metsän arvot (FAO:n luokitus) Suorat käyttöarvot Puutavara Marjat, sienet, ravinto- ja koristekasvit
LisätiedotLukijalle. Helsingissä 10. tammikuuta 2012. Pirjo Havia
Lukijalle Tämä julkaisu on tarkoitettu sekä yhteismetsien osakkaille, toimitsijoille ja hoitokuntien jäsenille että osakkuutta harkitseville metsänomistajille. Opas sopii myös yhteismetsäasioiden parissa
LisätiedotYHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ
Suomen metsäkeskuksessa laadittu malliohjesääntö toimitsijamalliselle yhteismetsälle YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ja kotipaikka Yhteismetsän osakaskunnan nimi on kotipaikka
Lisätiedotkannattava elinkeino?
Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien
LisätiedotProjektineuvoja Jorma Kyllönen. Tietoinen metsänomistus -hanke
Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti, oma veroilmoitus Yli 30 000 vuosituloksesta menee 34% vero Yhtymässä tulos jaetaan
LisätiedotYHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA
YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA Nurmes 13.3.2015 Sakari Tikka Yhteismetsä on tilojen yhteinen metsäalue Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen
LisätiedotRatkaisuvaihtoehdot SPVtilanteessa
Ratkaisuvaihtoehdot SPVtilanteessa 1. Kiinteistön kauppa 2. Lahja 3. Perintö/Testamentti Tärkeintä on aina ratkaisun toimivuus, ei verojen minimointi. Kiinteistön kauppakirja /lahjakirja on tehtävä määrämuotoisena
LisätiedotYHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ
Suomen metsäkeskuksessa laadittu malliohjesääntö toimitsijamalliselle yhteismetsälle YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ja kotipaikka Yhteismetsän osakaskunnan nimi on kotipaikka
LisätiedotTila-arvio kertoo metsän arvon. Pasi Kiiskinen 29.3.2014
Tila-arvio kertoo metsän arvon Pasi Kiiskinen 29.3.2014 OTSO METSÄPALVELUIDEN HISTORIA Suomen metsäkeskus jakaantuu kahtia 2012. Jaossa metsäkeskukselle jäi kestävän metsätalouden kehittäminen ja viranomaisasiat.
LisätiedotYhteismetsäisännöinnin näkymät
Yhteismetsäisännöinnin näkymät Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelman loppuseminaari 25.11.2014 Hämeenlinna Pirjo Havia 27.11.2014 1 Mitä on yhteismetsäisännöinti? Palvelutoimintaa ja yrittäjyyttä o Kirjanpitopalvelut
LisätiedotYHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ
Suomen metsäkeskuksessa laadittu malliohjesääntö toimitsijamalliselle yhteismetsälle YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ja kotipaikka Yhteismetsän osakaskunnan nimi on kotipaikka
LisätiedotYhteismetsien kiinteistöoikeus
LAAJENEVAT JA KEHITTYVÄT YHTEISMETSÄT Koulutusprojekti 2012-2014 PEREHDYTYSAINEISTO 4/2014 Yhteismetsien kiinteistöoikeus Perehdytysaineisto yhteismetsien avainhenkilöille 15.4.2014 Kemijärven, Kuusamon,
LisätiedotYHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ
Suomen metsäkeskuksessa laadittu malliohjesääntö hoitokuntamalliselle yhteismetsälle YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ja kotipaikka Yhteismetsän osakaskunnan nimi on kotipaikka
LisätiedotMetsään peruskurssi. Sisältö
Laserkuva Metla Metsään peruskurssi Metsäomaisuuden hoito 19.3.2013 Metsävaratieto ja sen hyödyntäminen Marko Mustonen Metsäneuvoja Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut / Keski-Suomi Sisältö 1. Yleistä
LisätiedotPolvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana
Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,
LisätiedotMETSÄSUUNNITTELU. Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy. Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi
METSÄSUUNNITTELU Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi 1 SISÄLTÖ metsäsuunnitelman sisältö metsävaratiedon keruu Muut tuotteet / palvelut Metsävaratiedon keruu tulevaisuudessa.
LisätiedotMETSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ
1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja
LisätiedotYhteismetsän rahoitus- ja veropäivä Oulu 20.10.2011. Reijo Parkkila Pohjois-Suomen yritysverotoimisto Johanna Heikkisen esitykseen perustuen
Yhteismetsän verotuksesta Yhteismetsän rahoitus- ja veropäivä Oulu 20.10.2011 Reijo Parkkila Pohjois-Suomen yritysverotoimisto Johanna Heikkisen esitykseen perustuen Käsiteltävät asiat Yleistä yhteismetsän
Lisätiedot9 YHTEISMETSIEN MUODOSTAMINEN
1 (10) 9 YHTEISMETSIEN MUODOSTAMINEN 9.1 YLEISTÄ... 2 9.1.1 Yhteismetsän oikeudellinen luonne... 2 9.1.2 Yhteismetsän erityyppiset alueet... 2 9.2 YHTEISMETSÄN PERUSTAMINEN... 2 9.2.1 Yhteismetsäksi muodostettava
LisätiedotYHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ
Suomen metsäkeskuksessa laadittu malliohjesääntö hoitokuntamalliselle yhteismetsälle YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ja kotipaikka Yhteismetsän osakaskunnan nimi on kotipaikka
LisätiedotMaanmittaustoimitukset metsätilalla
Maanmittaustoimitukset metsätilalla Rovaniemi 18.3.2017 Sauli Ojala, maanmittausinsinööri, di sauli.ojala@maanmittauslaitos.fi Esityksen sisältö Maanmittaustoimitukset, toimituslajeja Metsäkiinteistöjen
LisätiedotYHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ
Suomen metsäkeskuksessa laadittu malliohjesääntö hoitokuntamalliselle yhteismetsälle YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ja kotipaikka Yhteismetsän osakaskunnan nimi on kotipaikka
LisätiedotKannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,
Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi
LisätiedotKiinteistötoimitukset metsätilalla
Kiinteistötoimitukset metsätilalla Kalle Konttinen 040-5636066, kalle.konttinen@maanmittauslaitos.fi Esityksen sisältö Maanmittauslaitoksen organisaatiouudistus Yleistä kiinteistötoimituksista Kiinteistötoimitukset
LisätiedotMetsänarviot eri sukupolvenvaihdostilanteissa. Jarmo Sinko Aluepäällikkö 8.11.2014
Metsänarviot eri sukupolvenvaihdostilanteissa Jarmo Sinko Aluepäällikkö 8.11.2014 OTSO METSÄPALVELUIDEN HISTORIA Alueelliset Metsäkeskuksen yhdistetään ja jaetaan kahtia 2012. Jaossa julkisten palveluiden
LisätiedotMetsän arvostuskysymykset yhteismetsän laajentuessa liittymisten kautta. Arvokäsitteitä
Metsän arvostuskysymykset yhteismetsän laajentuessa liittymisten kautta MML 3.5.2010 Eero Autere (MH) Raito Paananen Metsävaratietoasiantuntija (MMM, LKV) 5.5.2010 1 5.5.2010 2 Arvokäsitteitä Käyttöarvo
LisätiedotProjektineuvoja Jorma Kyllönen. Tietoinen metsänomistus -hanke
Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti, oma veroilmoitus Yli 30 000 vuosituloksesta menee 34% vero Yhtymässä tulos jaetaan
LisätiedotYleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta
Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Harri Hänninen Metsäntutkimuslaitos Metsätilojen koon ja rakenteen kehittämishanke Metsäpäivät 26.11.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotKuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt
Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Polvelta toiselle -messut Mikkeli 14.4.2014 Seppo Niskanen Tarkkana jo perunkirjoitusvaiheessa Perukirjassa luetellaan vainajan (ja lesken) omaisuus Arvoina kannattaa
LisätiedotMetsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta
Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta Kuopio 29.3.2014 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Antti Pajula Kunnat perivät pysyvässä hoidossa olevilta
LisätiedotMyyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja
1 Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja maksaa, metsänomistaja tilittää -Itse maksetut alv:t
LisätiedotMetsien kiinteistörakenne ja metsätilusjärjestelyt
Metsien kiinteistörakenne ja metsätilusjärjestelyt Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu Aalto yliopisto 23.9.2015 Esa Ärölä Maanmittauslaitos Metsän omistus ja tilakoko Suomen maapinta-alasta (30,4 milj.
LisätiedotMETSÄNOMISTAJA LÄHIKUVASSA. ARVOT, MOTIIVIT JA AIKEET.
METSÄNOMISTAJA LÄHIKUVASSA. ARVOT, MOTIIVIT JA AIKEET. Suomalainen metsänomistaja 2020: metsätalouden kannattavuus ja metsänomistajakunnan muutos 2018-2021 YHTEISTYÖSSÄ MIKSI YKSITYISMETSÄNOMISTAJIA ON
LisätiedotHakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille
Hakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille Mikko Niemi & Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Maaliskuu huhtikuu 2018 Hakkuusuunnitelaskennan periaate Laskenta perustui Jyväskylän
LisätiedotMETSÄPALVELUT Tehdään yhdessä toiveidesi metsä.
METSÄPALVELUT Tehdään yhdessä toiveidesi metsä. MILLAISEN METSÄN SINÄ HALUAT? Metsä kasvaa ja kehittyy sukupolvelta toiselle. Siksi metsänomistajana sinulla on mahdollisuus jopa velvollisuus ohjata metsän
LisätiedotYhteismetsä kiinteistöjärjestelmässä Yhteismetsän muodostamisesta/ laajenemisesta toimitusnäkökulmasta
Yhteismetsä kiinteistöjärjestelmässä Yhteismetsän muodostamisesta/ laajenemisesta toimitusnäkökulmasta Ilkka Laakso, Maanmittauslaitos Kankaankatu 17, Jyväskylä Ilkka.laakso@maanmittauslaitos.fi maanmittauslaitos.fi
LisätiedotKuolinpesästä yhtymäksi Yhtymästä yhteismetsäksi - tapausten kulku
Toimiva metsä hanke Metsätilat tuottokuntoon, tiedotuspäivä Avauspuheenvuoro Kuolinpesästä yhtymäksi Yhtymästä yhteismetsäksi - tapausten kulku Ylivieska 20.1.2011 Niilo Piisilä 1 Yksityismetsätalouden
LisätiedotOulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä
Toimiva metsä hanke Yhteismetsä hankkeet Oulu 20.10.2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 kautta
LisätiedotVärriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014
Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.214 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät
LisätiedotMETSÄTALOUSYRITTÄJYYDEN OSAAMISALA
METSÄTALOUSYRITTÄJYYDEN OSAAMISALA OSAAMISTARJOTIN 1.8.2018 31.12.2018 1 2 Sisällys Metsätalouden suunnittelu... 3 Toimintaympäristöt... 3 Kannattavuus... 3 Metsäsuunnitelman kuviotietojen päivittäminen...
LisätiedotKUOLINPESÄN METSÄASIAT KÄYTÄNNÖT SUJUVIKSI
Metsänomistajat KUOLINPESÄN METSÄASIAT KÄYTÄNNÖT SUJUVIKSI MUISTILISTA UUDELLE KUOLINPESÄLLE 1 Perunkirjoitus on tehtävä 3 kk:n kuluessa kuolemasta. Me neuvomme ja tarvittaessa laadimme perukirjan. 2 Metsäomaisuuden
LisätiedotMetsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelu
Metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Polvelta Toiselle Metsätilan sukupolvenvaihdosmessut, Kajaani 30.9.2017 Antti Pajula, Suomen metsäkeskus Taustatietoa metsätilojen sukupolvenvaihdoksista Omistajaa
LisätiedotKuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen
Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen Miksi kuolinpesässä kannattaa tehdä omistusjärjestelyjä? Päätöksenteko hakkuu- ja hoitotöistä saattaa
LisätiedotMaanmittauksen työkalut sukupolvenvaihdostilanteessa - metsämaiden kohtalo omistajan käsissä. Kari Tuppurainen , Kajaanin spv-messut
1 Maanmittauksen työkalut sukupolvenvaihdostilanteessa - metsämaiden kohtalo omistajan käsissä Kari Tuppurainen 30.9.2017, Kajaanin spv-messut Lähtökohta: Maanmittauksen työkaluilla varaudutaan harvoin
LisätiedotHE 209/2006 vp. olevien metsämaapinta-alojen suhteessa. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi verontilityslain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia siten, että yhteisöveron metsävero-osuuden
LisätiedotMetsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa
Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa
LisätiedotKuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Metsäpäivä Tapiola Clas Stenvall
Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Metsäpäivä Tapiola 03.09.2016 Clas Stenvall Kuolinpesä Kuolinpesän muodostaa kuolleen henkilön kaikki omaisuus Kuolinpesää hallinnoi osakkaiden väliaikainen henkilöyhteenliittymä
LisätiedotYhteismetsän maan hankinta
LAAJENEVAT JA KEHITTYVÄT YHTEISMETSÄT Koulutusprojekti 2012-2014 PEREHDYTYSAINEISTO 6/2013 Yhteismetsän maan hankinta Perehdytysaineisto yhteismetsien avainhenkilöille 10.2.2014 Kemijärven, Kuusamon, Posion
LisätiedotMETSÄTALOUSYRITTÄJYYDEN OSAAMISALA
METSÄTALOUSYRITTÄJYYDEN OSAAMISALA OSAAMISTARJOTIN 1.1.2019 31.7.2019 1 2 Sisällys Talousmetsien hoito... 3 METSÄOMAISUUDEN KÄYTÖN TAVOITTEET... 3 METSIKÖN OMINAISPIIRTEET JA KESKEISET METSIKKÖTUNNUKSET...
LisätiedotYHTEISMETSÄN PERUSTAMINEN
YHTEISMETSÄN PERUSTAMINEN Pahkakosken yhteismetsä Uusi kiinteistörakenne YHTEISMETSÄ q Kahteen tai useampaan kiinteistöön kuuluva yhteinen alue, joka on tarkoitettu käytettäväksi kestävän metsätalouden
LisätiedotJanne Leppänen. Metsänomistajien kiinnostus yhteismetsään. Kalajokilaakson metsänhoitoyhdistyksen alueella
Janne Leppänen Metsänomistajien kiinnostus yhteismetsään Kalajokilaakson metsänhoitoyhdistyksen alueella Opinnäytetyö Kevät 2012 Maa- ja metsätalouden yksikkö Metsätalouden koulutusohjelma SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU
Lisätiedot9 YHTEISMETSIIN LIITTYVÄT TOIMITUKSET... 2
1 (12) 9 YHTEISMETSIIN LIITTYVÄT TOIMITUKSET... 2 9.1 YLEISTÄ... 2 9.1.1 Yhteismetsän oikeudellinen luonne... 2 9.1.2 Yhteismetsän erityyppiset alueet... 2 9.2 YHTEISMETSÄN PERUSTAMINEN... 2 9.2.1 Yhteismetsäksi
LisätiedotMetsälahjavähennyslaskuri
Metsälahjavähennyslaskuri Ohje metsälahjavähennyslaskurin käyttöön 7.4.2017 www.metsakeskus.fi Metsälahjavähennyslaskurin käyttö Metsälahjavähennyslaskuri opastaa metsälahjavähennyksen käytössä ja metsälahjavähennyspohjan
LisätiedotKiinteistötoimitukset, rajat ym. ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011
Kiinteistötoimitukset, rajat ym. ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011 Arviointipäällikkö Mika Summala Pohjois-Karjalan maanmittaustoimisto 1 MAANMITTAUSLAITOS
Lisätiedotja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 13/2002 vp Hallituksen esitys yhteismetsälaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 6 päivänä marraskuuta 2002 lähettänyt maa-
LisätiedotMetsätilan sukupolvenvaihdos Esa Lappalainen
Metsätilan sukupolvenvaihdos Esa Lappalainen Tietoinen metsänomistus -hanke Taustatietoa metsätilojen sukupolvenvaihdoksista Omistajaa vaihtaa vuosittain n. 15 000 metsätilaa Osto markkinoilta 15 % Sukulaiskauppa
LisätiedotYleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen
Yleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen Hannu Hirvelä, Tuula Packalen, Helena Mäkelä Kaavoituksen vaikutukset Etelä-Suomen metsätalouteen seminaari 29.8.2013 Yleiskaavat Metsänomistajien liitto Etelä-Suomen
LisätiedotMetsätilat tuottokuntoon
Metsätilat tuottokuntoon Toimiva metsä hankeen tiedotustilaisuus metsätilusjärjestelyistä ja yhteismetsistä. Oulainen 22.2.2011 2 2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke
LisätiedotMetsä-webinaari
Metsä-webinaari 24.4.2018 Kysymyksiä omistusmuodoista 1. Jos antaa metsää lapsille, niin onko omistusmuodolla vaikutusta lahjaveroon? 2. Voiko metsää lahjoittaa jälkeläisille osaomistuksena ilman, että
LisätiedotYhteismetsän hallinto
LAAJENEVAT JA KEHITTYVÄT YHTEISMETSÄT Koulutusprojekti 2012-2014 PEREHDYTYSAINEISTO 1/2013 Yhteismetsän hallinto Perehdytysaineisto yhteismetsien avainhenkilöille 14.2.2014 Kemijärven, Kuusamon, Posion
LisätiedotMetsänomistamisen tuoton ja sen osatekijöiden vaihtelu 1972 2001
Metsä sijoituskohteena 1972 2001 Toimittajat: Markku Penttinen Antrei Lausti 3.12.2002 651 Metsänomistamisen tuotto sijoituksena hiipui vuonna 2001 Metsäntutkimuslaitoksen julkaisemassa uudessa tiedotteessa
LisätiedotMaanmittauslaitoksen palvelut osakaskunnalle. Kotka Merikeskus Vellamo 26.10.2010 Ursula Seppä-Nieminen Kaakkois-Suomen maanmittaustoimisto
Maanmittauslaitoksen palvelut osakaskunnalle Kotka Merikeskus Vellamo 26.10.2010 Ursula Seppä-Nieminen Kaakkois-Suomen maanmittaustoimisto 1 Maanmittauslaitoksen tehtävät kiinteistönmuodostamis- ja tilusjärjestelytoiminta
LisätiedotMetsätilan sukupolvenvaihdos Esa Lappalainen
Metsätilan sukupolvenvaihdos Esa Lappalainen Tietoinen metsänomistus -hanke Lähtötilanne Omistaja Metsä Jatkaja Tavoitetilanne Uusi Omistaja Metsä Luopuja Näkökulmia ja tavoitteita Metsätalous säilyy kannattavana
LisätiedotMetsätilat tuottokuntoon
Metsätilat tuottokuntoon Toimiva metsä hankeen tiedotustilaisuus metsätilusjärjestelyistä ja yhteismetsistä. Ylivieska 20.1.2011 2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen
LisätiedotYhteismetsien laajeneminen
Yhteismetsien laajeneminen Uusia osakkaita ja lisää metsää Tutkimusraportti Pirjo Havia 2.8.2011 TIIVISTELMÄ Kansallisessa metsäohjelmassa 2015 on tavoitteena, että yksityismetsätalouden kannattavuus paranee,
LisätiedotElinvoimaa metsistä -seminaari
Elinvoimaa metsistä seminaari 6.11.2013 Veikko Iittainen Tavoitteena on: Tarjota metsänomistajille ajantasaista tietoa metsistä, jotta he tekevät tietoisia päätöksiä metsiensä hoidosta ja käytöstä Tarjota
LisätiedotLieksan seurakunta metsänomistajana
Lieksan seurakunta metsänomistajana Pinta-alat Metsätalousmaata kaikkiaan 5123 hehtaaria Kasvullinen metsämaa 4564 hehtaaria Kitu- ja joutomaita 466 hehtaaria Teitä ja sähkölinjoja 93 hehtaaria Suojelualueita
Lisätiedot