UPM Yhteismetsät. Vastuullinen, vaivaton ja tuottava tapa hoitaa metsävarallisuutta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UPM Yhteismetsät. Vastuullinen, vaivaton ja tuottava tapa hoitaa metsävarallisuutta"

Transkriptio

1 UPM Yhteismetsät Vastuullinen, vaivaton ja tuottava tapa hoitaa metsävarallisuutta

2 UPM Yhteismetsä pähkinänkuoressa UPM Yhteismetsä sopii metsänomistajille, jotka arvostavat muun muassa; tehokasta puuntuotantoa kestävää metsätaloutta vaivattomuutta metsän virkistyskäyttöä metsän pirstoutumisen Osakkaat muodostavat yhdessä yhteismetsän osakaskunnan Yhteismetsä on kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue, joka on tarkoitettu käytettäväksi kestävän metsätalouden harjoittamiseen sen osakkaiden hyväksi. Yhteismetsän osakkaita ovat osakaskiinteistöjenomistajat, jotka muodostavat yhteismetsän osakaskunnan. Osakaskunta on osakkaistaan erillinen oikeushenkilö, joka ensisijaisesti harjoittaa metsätaloutta yhteismetsän alueella. Yhteismetsälaki ja yhteismetsän ohjesääntö ohjaavat yhteismetsän käyttöä ja hallintoa. Yhteismetsässä puun myynnit ja metsänhoitotyöt toimeenpanee osakaskunnan valitsema hoitokunta ja hoitokunnan nimeämä toimitsija. Ne hoitavat myös muun yhteismetsän käytännön toiminnan osakkaiden puolesta. Yhteismetsän osakkaat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa osakaskunnan velvoitteista. Yhteismetsä on erillinen verovelvollinen ja maksaa tuloverot yhteismetsän saamista tuloista. Yhteismetsän tuloveroprosentti on 28. Yhteismetsän jako-osuudet ovat osakkaille verotonta tuloa, eikä osakkaan tarvitse ilmoittaa niitä verotuksessaan. UPM Yhteismetsän jako-osuuden vero osakkaalle on 0% ehkäisemistä 2 3

3 Oman metsäalueen liittäminen UPM Yhteismetsään Helppoa ja luotettavaa Yhteismetsän osakkaaksi tuleminen käy sopimalla metsän liittämisestä yhteismetsään. Metsänomistaja voi liittää UPM Yhteismetsään oman kiinteistönsä metsäalueen, jota vastaan hänen kiinteistönsä saa liitettävän alueen arvoa vastaavan määrän UPM Yhteismetsän osuuksia. Metsän arvon määrittäminen tehdään ajantasaisten puusto- ja kuviotietojen pohjalta käyttäen tuottoarvomenetelmää. Menetelmä ei sisällä harkinnanvaraisia korjaustekijöitä. Tuottoarvomenetelmä on yksi arvonmääritysmenetelmä myös viranomaiskäytössä (Maanmittauslaitos). Tuottoa ja huolettomuutta Yhteismetsä on huoleton ja tuottava omistusmuoto osakkailleen. UPM Yhteismetsillä on metsäpalvelusopimukset UPM:n kanssa, mikä varmistaa sen, että yhteismetsiä hoidetaan ammattitaitoisesti metsäsuunnitelman mukaan ja että yhteismetsät saavat myytävästä puusta kilpailukykyisen hinnan suhdanteesta riippumatta. Sopimuksen mukaan UPM antaa yhteismetsästä myytävälle puulle hinta- ja menekkitakuun ja yhteismetsä antaa etusijan UPM:lle puun ostajana. UPM Yhteismetsän puulla on hinta- ja menekkitakuu Toimintavarmuutta ja kilpailukykyä Yhteismetsien nimet kiinteistörekisterissä: Itä-Suomen yhteismetsä Keski-Suomen yhteismetsä Länsi-Suomen yhteismetsä Pohjanmaan yhteismetsä UPM:llä on vankka kokemus omien metsiensä tuottavasta hoidosta. UPM:n tehtaat, jotka käyttävät paljon puuta, sijaitsevat lähellä UPM Yhteismetsiä. Toimintavarmuus ja kilpailukyky ovat peruskiviä, joista hyötyvät niin yhteismetsä kuin sen osakkaat. Yhteismetsän saamaa puun myyntituloa jaetaan jako-osuuksina säännöllisesti osakkaille. Yhteismetsästä jaettava ylijäämä suoritetaan osakkaille yhteismetsäosuuksien suhteessa. UPM Yhteismetsät sijaitsevat Itä-, Länsi- ja KeskiSuomessa sekä Pohjanmaalla. 4 5

4 Luonnon monimuotoisuuden huomioimista Usein isommilla metsäalueilla onnistuu luonnon monimuotoisuuden huomioiminen helpommin kuin pienillä metsätiloilla. UPM Yhteismetsille tullaan hakemaan FSC-sertifikaattia. FSC-sertifioinnin tavoitteena on lisätä yhteismetsän kiinnostavuutta puukauppakumppanina ja kertoa kansainvälisesti tunnustetusta metsien kestävästä käytöstä. Pirstoutumisen ehkäisemistä Yhteismetsien avulla voidaan ehkäistä metsätilojen pirstoutumista ja muodostaa suurempia metsäkokonaisuuksia, jotka taas luovat hyvät edellytykset metsätalouden kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantamiselle. Yhteismetsään liittyminen sopii esimerkiksi omistusjärjestelyihin sukupolvenvaihdostilanteisiin ja perikunnille, kun tilaa ei haluta pirstoa pieniin osiin, tai metsät halutaan osaksi suurempaa kokonaisuutta metsäammattilaisten hoitoon. Metsänhoitotyöt ja puun myynnit yhteismetsissä toteutetaan metsäsuunnitelmaan perustuen ja metsät ovat metsäammattilaisten hoidossa. Sopimus alueen liittämisestä UPM Yhteismetsään Yhteismetsän ja metsänomistajan välillä tehdään sopimus kiinteistön alueen liittämisestä UPM Yhteismetsään. Sopimuksen mukaan liitettävän alueen puustotiedot inventoidaan ja metsänomistajalle toimitetaan päätöksenteon pohjaksi määrät annettavista yhteismetsäosuuksista. Lisäksi hän saa laskelmat sekä yhteismetsän että liitettävän metsätilan arvoista. Tilaa Yhteismetsäsopimus! Sovittu yhteismetsäosuuksien määrä vahvistetaan maanmittaustoimituksessa Metsänomistaja voi aina syytä ilmoittamatta purkaa sopimuksen alueen liittämisestä yhteismetsään ennen maanmittaustoimituksen hakemista. Mikäli metsänomistaja hyväksyy annettavat yhteismetsäosuuksien määrät, tehdään hakemus maanmittaustoimistolle alueen liittämisestä yhteismetsään. Sovittu osuuksien määrä vahvistetaan alueen liittämistä koskevassa maanmittaustoimituksessa, joka maksetaan valtion varoin. Alueen liittämiseen yhteismetsään johtaneissa sopimuksissa yhteismetsä vastaa sekä puustoinventoinnin ja osuuksien laskennan kustannuksista että asianhoitopalkkioista. Mahdollisten rakentamattomien rakennuspaikkojen tai muiden omaisuuserien liittämisestä ja niiden ehdoista sovitaan tapauskohtaisesti yhteismetsän ja metsänomistajan välillä. Sopimuksen alueen liittämisestä yhteismetsään voi tilata allekirjoitettavaksi soittamalla UPM:n metsäpalvelunumeroon tai postittamalla tämän esitteen lopussa olevan yhteismetsään liittymistä koskevan yhteydenottokortin. 6 7

5 Puustotietojen päivitys arvonmäärityksen edellytys UPM Yhteismetsän ja siihen liitettävän metsätilan arvonmääritys Ajantasaiset metsävaratiedot ovat liittymistilanteessa luotettava arvonmäärityksen edellytys. Tämän vuoksi liittymistä harkitsevan metsänomistajan kiinteistöjen yhteismetsään mahdollisesti liitettäville metsäalueille tehdään aina puustotietojen päivitys. Puustotietojen päivityksen menetelmänä on maastoinventointiin perustuva kuvioittainen arviointi. Yhteismetsän kuvio- ja puustotietoja pidetään jatkuvasti ajantasaisina toimenpiteiden jälkeisellä puustotietojen päivityksellä ja vuotuisella kasvunlaskennalla. Arvonmääritys edellyttää kuvio- ja puustotietojen siirtämisen UPM:n tietojärjestelmään. Metsätaloudellinen arvo tuottoarvomenetelmällä Metsäalueen metsätaloudellisen arvon määrittäminen tehdään ajantasaisten kuvio- ja puustotietojen perusteella käyttäen tuottoarvomenetelmää. Mahdolliset erityisarvot määritetään erikseen tapauskohtaisesti. Liittymistilanteen laskentaperusteet ovat samat yhteismetsälle ja liittyvälle metsäalueelle. Liittymistilanteessa sekä yhteismetsälle että yhteismetsään liitettävälle metsäalueelle lasketaan metsätaloudellinen arvo samalla menetelmällä ja samoin laskentaperustein. Käytettävä menetelmä on tuottoarvomenetelmä. Tuottoarvomenetelmässä metsän arvo määritetään siitä tulevaisuudessa saatavien tuottojen ja kustannusten nykyarvojen erotuksena eli nettotuottojen nykyarvona. Tuottoja ovat hakkuutulot ja kustannuksia metsänhoitotöistä aiheutuvat kustannukset. Metsätalouden tuotot ja kustannukset syntyvät eri aikaan ja usein pitkällä aikajaksolla. Aikatekijän vaikutus otetaan huomioon laskemalla tuottojen ja kustannusten nykyarvo eli diskonttaamalla tuotot ja kustannukset arviointihetkeen. Tuottoarvomenetelmä ei sisällä harkinnanvaraisia tekijöitä ja se huomioi metsäalueen puuntuotantopotentiaalin. 8 9

6 Luotettava arvonmääritys takaa metsänomistajalle oikean metsänarvon Arvonmäärityksessä monipuoliset laskentaperusteet Laskennassa käytetään samoja kantohintoja ja metsänhoitotöiden kustannuksia koko laskenta-ajalle (kaksi puusukupolvea), koska niiden muutoksia tulevaisuudessa on vaikea ennustaa. Kantohintoina käytetään Metsäntutkimuslaitoksen puukauppatilastoon perustuvia kantohintaalueittaisia toteutuneita kolmen vuoden keskihintoja. Metsänhoitotöiden kustannuksina käytetään palveluntarjoajien laskentavuoden työlajikohtaisia hintatietoja. Tuottoarvomenetelmää sovellettaessa laskennassa käytettävä korko määritetään perustuen vaihtoehtoisiin, riskiltään samantasoisiin sijoitusmuotoihin. Yleisesti käytetty korko tuottoarvolaskelmissa on 3 5 %. Yhteismetsän ja siihen liitettävän metsätilan arvonmäärityksessä käytettävä korkokanta on 4 %. Yhteismetsän toimintaperiaate on saada metsätalouden harjoittamisesta tuottoja ja jakaa niitä jako-osuuksina yhteismetsän osakkaille. Tämän vuoksi arvostustilanteessa metsätaloudellinen arvo lasketaan metsämaalle, jolla ei ole täydellisen toimenpidekiellon rajoitusta. Siten mm. suojelualueet, metsälakikohteet, jouto- ja kitumaat sekä muu maa jäävät metsätaloudellisen arvonmäärityksen ulkopuolelle. Tulevaisuuden hakkuiden ja metsänhoitotöiden ajankohdan määrittämisessä käytetään Metsäntutkimuslaitoksen Motti-metsikkösimulaattoria. Laskenta perustuu kuviokohtaiseen puuston kehityksen ennustamiseen. Motti sisältää Metsäntutkimuslaitoksessa laaditut puulajikohtaiset kasvumallit ja toimenpiteiden ajankohdat määritetään Tapion Hyvän metsänhoidon suositusten (2006) mukaisesti. Tavoite on saada tuottoja ja jakaa niitä jako-osuuksina osakkaille 10 11

7 Erityisarvot Yhteismetsän arvonmäärityksessä otetaan huomioon yhteismetsän ja liitettävän kiinteistön alueella sijaitsevat erityisarvot. Erityisarvoilla tarkoitetaan muita kuin puuntuottamisesta johtuvia taloudellisia arvoja. Erityisarvotvoivat olla joko positiivisia tai negatiivisia. Todettavissa oleville erityisarvoille - kuten rakennusoikeus, käyttöoikeus- ja vuokrasopimukset sekä hyödynnettävä maa-aines arvioidaan nettonykyarvo muuttamalla hyödykkeen tuotot ja kustannukset arvonmäärityshetkeen. Nettonykyarvon avulla on tavoitteena saattaa erityisarvot yhteismitalliseksi tuottoarvon kanssa. Metsänomistajan kannattaa harkita liittääkö erityisarvoja sisältävän tilansa osan yhteismetsään vai erottaako sen omaksi kiinteistökseen. Yhteismetsän arvo Yhteismetsän osuuden arvo = Yhteismetsän arvo/osuuksien määrä Liittyvän metsäalueen arvo Yhteismetsäosuudet Yhteismetsän arvo lasketaan vuosineljänneksittäin. Samalla määritetään yhteismetsän yhden osuuden arvo yhteismetsän arvon ja yhteismetsän osuuksien määrän suhteena. Yhteismetsään liittyvä tila saa yhteismetsän osuuksia liitettävän metsäalueen arvoa vastaavan määrän. Osuuksien määrä pyöristetään kokonaislukuun. Yhteismetsään liittyvän tilan osuudet lisätään yhteismetsän osuuksien määrään. Kuva. Yhteismetsän osuuksien määräytymisen periaate. Liittyvän kiinteistön osuuksien määrä = Liittyvän metsäalueen arvo/osuuden arvo Yhteismetsän arvo ja osuudet liittymisen jälkeen Yhteismetsän arvolaskenta Liittymisprosessi Yhteismetsän ja metsänomistajan välillä tehdään sopimus metsäalueen liittämisestä osaksi yhteismetsää. Sopimuksen mukaan liitettävän alueen puustotiedot inventoidaan. Metsävarojen päivityksen jälkeen metsänomistajalle toimitetaan päätöksenteon tueksi laskelma liitettävän metsäalueen arvosta ja sitä vastaan annettavien yhteismetsäosuuksien määrästä. Maanmittaustoimitus metsäalueen liittämiseksi yhteismetsään haetaan, kun metsänomistaja on hyväksynyt luovutettavien osuuksien määrän. Metsänomistaja voi aina syytä ilmoittamatta purkaa sopimuksen alueen liittämisestä yhteismetsään ennen maanmittaustoimituksen hakemista. Maanmittaustoimituksen hakeminen Liittymissopimus Puustotietojen päivitys Liittyjän osuuksien laskenta Maanmittaustoimitus Maanmittaustoimituksen rekisteröinti Oikeus jako-osuuksiin UPM Yhteismetsään liittyminen 0 Liittämistä koskevan maanmittaustoimituksen kulut maksetaan valtion varoista. Yhteismetsä vastaa sekä puustoinventoinnin ja osuuksien laskennan kustannuksista että asianhoitopalkkioista mikäli sopimus johtaa alueen liittämiseen yhteismetsään. Maanmittaustoimituksen myötä yhteismetsään liitettävän metsäalueen osuudet rekisteröidään kansalliseen kiinteistötietojärjestelmään. Uuden osuuden omistajan oikeus yhteismetsän jako-osuuksiin alkaa rekisteröitymistä seuraavasta vuosineljänneksestä. Metsänomistajan on hyvä huomata, että maanmittaustoimitus, jossa rekisteröinti tehdään, voi tapahtua useitakin kuukausia liittymissopimuksen tekemisestä. Viivästykseen johtavia syitä ovat mm. puustotietojen päivityksen lykkääntyminen talvikaudella ja mahdolliset ennen liittymistä tehtävät tilusjärjestelyt. Rekisteröitymishetkellä yhteismetsä on voinut laajentua. Se ei kuitenkaan anna aihetta laskea osuuksien määrää uudelleen, sillä arvonmääritysperusteet eivät muutu. Osakkaita kohdellaan liittymistilanteessa samanarvoisesti. Kuva. Viitteellinen esimerkki yhdestä liittymisprosessista

8 7 KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA Miten yhteismetsien metsäsuunnittelu ohjaa niiden metsätaloutta? Yhteismetsien keskeisenä tavoitteena on osakkaita mahdollisimman hyvin hyödyttävä tehokas puuntuotanto metsien monikäyttöön yhdistettynä. Metsien hoitotoimet ja hakkuut toteutetaan metsäsuunnitelmaan perustuen, millä varmistetaan metsän kehityksen ja mahdollisimman arvokkaan puusadon tuottamisen kannalta niiden oikea-aikainen toteuttaminen. Metsäsuunnitelman hakkuumäärät lasketaan siten, että kestävyyden periaatteen mukaisesti säännöllisillä hakkuilla saavutetaan mahdollisimman hyvä taloudellinen kannattavuus. Voivatko yhteismetsät sopia suoraan puun myynnistä UPM:n kanssa? Kyllä voivat. Yhteismetsät antavat UPM:lle etusijan puun ostajana sillä edellytyksellä, että UPM maksaa puusta käyvän markkinahinnan. Yhteismetsien ja UPM:n välillä on metsäpalvelusopimukset, minkä tarkoituksena on huolehtia metsien ammattitaitoisesta hoidosta ja varmistaa kilpailukykyisesti menekki yhteismetsän tuottamalle puulle eri suhdanteissa. UPM antaa yhteismetsästä myytävälle puulle menekkitakuun ja metsäpalvelusopimuksen mukaisesti hintatakuun. Voiko yhteismetsäosuuksia myydä tai Lahjoittaa? Kyllä voi. Osakas voi myydä tai lahjoittaa, eli luovuttaa, omistamiansa yhteismetsäosuuksia. Yhteismetsäosuuksien luovutukset ovat kiinteistöluovutuksia, jotka edellyttävät luovutukselle maakaaren määrämuotoa ja julkisen kaupanvahvistajan vahvistaman luovutussopimuksen. Saako osakas metsästysoikeuden yhteismetsän alueelle? Osakkaalla ja hänen kanssaan samaan talouteen kuuluvalla perheenjäsenellä on metsästys- ja kalastusoikeus sen mukaan kun hoitokunta siitä tarkemmin päättää. Osakkaiden kesken oikeudet jakautuvat heidän yhteismetsäosuuksiensa suhteessa. Myös muusta virkistyskäytöstä hoitokunta päättää tarkemmin. Voiko yhteismetsästä saada metsätilansa takaisin? Vaikka yhteismetsälaki ja yhteismetsien ohjesäännöt mahdollistavat osakkaan yhteismetsäosuutta vastaavan alueen erottamisen yhteismetsästä, alueen erottamiseen edellyttävän päätöksen syntymisestä ei ole mitään taetta. Myöskään yhteismetsälaki ei takaa osakkaalle oikeutta saada osuuttaan vastaavaa aluetta erotetuksi. Alueen erottaminen vaatii yhteismetsälain mukaan ohjesääntömääräyksen lisäksi osakaskunnan kokouksen suostumuksen, josta on päätettävä kolme neljäsosan äänten enemmistöllä. Alueen erottaminen vaatii siis aina osakaskunnan kokouksen suostumuksen, jota ei kuitenkaan ole pakko antaa. Ei myöskään ole mitään taetta että osakkaalle pystyttäisiin tai suostuttaisiin erottamaan juuri se alue, jonka osakas on mahdollisesti juuri liittänyt yhteismetsän. Tuottaako yhteismetsä paremmin kuin muu yksityismetsä? Tavoitteena on osakkaita mahdollisimman hyvin hyödyttävä tehokas puuntuotanto. Yhteismetsä on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen ja yhteismetsälain mukaan yhteismetsää pitää hoitaa ja käyttää metsätaloussuunnitelman mukaisesti, mikä takaa myös sen, että metsä säilyy tuottavana. Yhteismetsien metsätaloudellista kilpailukykyä parantaa suurempien metsäkokonaisuuksien kautta syntyvät tehokkuus- ja mittakaavaedut. Yhteismetsät suorittavat jako-osuuksia osakkailleen säännöllisesti vuosittain. Jos liitän metsätilani yhteismetsään, tarvitsenko enää tehdä metsäveroilmoituksia? Yhteismetsään liitetyn metsän osalta teidän ei tarvitse enää tehdä metsäveroilmoituksia alueen liittämistä koskevan maanmittaustoimituksen jälkeiseltä ajalta. Yhteismetsä toimii metsätalouden harjoittajana ja on erillinen verovelvollinen. Yhteismetsä tekee veroilmoitukset toiminnastaan. Yhteismetsän osakkailleen maksamat jako-osuudet ovat osakkaille verovapaata tuloa eikä osakkaan tarvitse ilmoittaa niitä verottajalle

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Lisämaan hankkiminen yhteismetsissä Laajenemisen vaihtoehdot: Metsätilojen osto, liittäminen yhteismetsään osuuksia vastaan,

Lisätiedot

Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa

Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa Haukiputaan ulkometsän tilusjärjestelyntoimituksen toimituskokous

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO www.metsakeskus.fi www.yhteismetsat.fi 1 MH Jukka Matilainen p. 0400 497 574 Suomen metsäkeskus Hämeen-Uudenmaan alueyksikkö jukka.matilainen@metsakeskus.fi

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO www.metsakeskus.fi www.yhteismetsat.fi 1 MH Jukka Matilainen p. 0400 497 574 Suomen metsäkeskus Hämeen-Uudenmaan alueyksikkö jukka.matilainen@metsakeskus.fi

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO www.metsakeskus.fi www.yhteismetsat.fi 1 MH Jukka Matilainen p. 0400 497 574 Suomen metsäkeskus Hämeen-Uudenmaan alueyksikkö jukka.matilainen@metsakeskus.fi

Lisätiedot

Yhteismetsän perustaminen

Yhteismetsän perustaminen Yhteismetsän perustaminen Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu Aalto yliopisto 23.9.2015 Esa Ärölä Maanmittauslaitos / Tukipalvelut Yksityismetsänomistus Yli 5 ha:n yksityismetsien metsätilat: Omistusmuoto

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO www.metsakeskus.fi www.yhteismetsat.fi 1 MH Jukka Matilainen p. 0400 497 574 Suomen metsäkeskus Hämeen-Uudenmaan alueyksikkö jukka.matilainen@metsakeskus.fi

Lisätiedot

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Oulun kaupungin Haukiputaan Ulkometsän alueen tilusjärjestelytoimituksen toimituskokous 31. toukokuuta

Lisätiedot

Yhteismetsän ja osuuksien arvon muodostus

Yhteismetsän ja osuuksien arvon muodostus Yhteismetsän ja osuuksien arvon muodostus Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen-tietopaketti metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin Säätytalo 12.10.2011 Esa Ärölä Maanmittauslaitos / Kehittämiskeskus 1 YMA

Lisätiedot

Yhteismetsän ja sen osuuden arvo

Yhteismetsän ja sen osuuden arvo LAAJENEVAT JA KEHITTYVÄT YHTEISMETSÄT Koulutusprojekti 2012-2014 PEREHDYTYSAINEISTO 5/2013 Yhteismetsän ja sen osuuden arvo Perehdytysaineisto yhteismetsien avainhenkilöille 18.10.2013 Kemijärven, Kuusamon,

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ METSÄNOMISTUKSEN

YHTEISMETSÄ METSÄNOMISTUKSEN YHTEISMETSÄ METSÄNOMISTUKSEN VAIHTOEHTONA Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa 1 Yksityismetsänomistuksen vaihtoehtoja 2 Yksin tai puolison kanssa Yksityismetsänomistuksen perusta Päätöksenteko helppoa Yhtymä

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ METSÄNOMISTUKSEN

YHTEISMETSÄ METSÄNOMISTUKSEN YHTEISMETSÄ METSÄNOMISTUKSEN VAIHTOEHTONA Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa 1 Taustaa Metsänomistajakunnassa tapahtuva muutos Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla j perikuntien ja yhtymien hallussa 27 % metsäpinta-alasta

Lisätiedot

Metsänomistuksen muodot yksin vai yhdessä?

Metsänomistuksen muodot yksin vai yhdessä? Metsänomistuksen muodot yksin vai yhdessä? Metsänomistajan talvipäivä 9.2.2008 Pirjo Havia Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 13.2.2008 1 Yksityismetsänomistus Suomessa Metsänomistusmuoto Yksin tai puolison

Lisätiedot

Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011

Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011 Yhteismetsän verotuksesta Oulu 2 2011 Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011 Yleistä Erillinen verovelvollinen Yhteisetuus (Tuloverolaki

Lisätiedot

- muodostamisprosessi- Esa Lappalainen. Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi. Yhteistyössä mukana

- muodostamisprosessi- Esa Lappalainen. Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi. Yhteistyössä mukana Säämingin Yhteismetsä - muodostamisprosessi- Esa Lappalainen Perhemetsä 3G- hanke Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi Yhteistyössä mukana Säämingin yhteismetsän perusidea: Kootaan tulevat

Lisätiedot

Yhteismetsä. omistusratkaisuna. Yhteismetsän perustaminen ja oman maan liittäminen yhteismetsään

Yhteismetsä. omistusratkaisuna. Yhteismetsän perustaminen ja oman maan liittäminen yhteismetsään Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsän perustaminen ja oman maan liittäminen yhteismetsään Kalle Konttinen 040-5636066, kalle.konttinen@maanmittauslaitos.fi Esityksen sisältö 1. Yhteismetsien taustoista

Lisätiedot

Yhteismetsä omistusratkaisuna

Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsän perustaminen ja oman maan liittäminen yhteismetsään Kalle Konttinen 040-5636066, kalle.konttinen@maanmittauslaitos.fi Esityksen sisältö 1. Yhteismetsien taustoista

Lisätiedot

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä SUKUPOLVENVAIHDOS ERILAISIA KYSYMYKSIÄ JA TAVOITTEITA Jokainen metsätilan omistajanvaihdos

Lisätiedot

Luonnos maanomistajille suunnattavasta kirjeestä jaetaan esityslistan mukana.

Luonnos maanomistajille suunnattavasta kirjeestä jaetaan esityslistan mukana. Kaupunginhallitus 75 11.03.2013 Kaupunginhallitus 452 17.12.2013 Kaupunginhallitus 229 19.05.2014 Kaupunginhallitus 223 25.08.2015 Metsätilojen tilusjärjestely-ja yhteismetsähanke KH 11.03.2013 75 Suomen

Lisätiedot

Verotus yhteismetsän ja osuuksien omistusjärjestelyissä. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen Helsinki, 12.10.2011 Pirjo Havia

Verotus yhteismetsän ja osuuksien omistusjärjestelyissä. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen Helsinki, 12.10.2011 Pirjo Havia Verotus yhteismetsän ja osuuksien omistusjärjestelyissä Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen Helsinki, 12.10.2011 Pirjo Havia Esityksen sisältö Yhteismetsän verotus Verotus yhteismetsää perustettaessa

Lisätiedot

YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ

YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ Suomen metsäkeskuksessa laadittu malliohjesääntö toimitsijamalliselle yhteismetsälle YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ja kotipaikka Yhteismetsän osakaskunnan nimi on kotipaikka

Lisätiedot

Lukijalle. Helsingissä 10. tammikuuta 2012. Pirjo Havia

Lukijalle. Helsingissä 10. tammikuuta 2012. Pirjo Havia Lukijalle Tämä julkaisu on tarkoitettu sekä yhteismetsien osakkaille, toimitsijoille ja hoitokuntien jäsenille että osakkuutta harkitseville metsänomistajille. Opas sopii myös yhteismetsäasioiden parissa

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Tila-arvio kertoo metsän arvon. Pasi Kiiskinen 29.3.2014

Tila-arvio kertoo metsän arvon. Pasi Kiiskinen 29.3.2014 Tila-arvio kertoo metsän arvon Pasi Kiiskinen 29.3.2014 OTSO METSÄPALVELUIDEN HISTORIA Suomen metsäkeskus jakaantuu kahtia 2012. Jaossa metsäkeskukselle jäi kestävän metsätalouden kehittäminen ja viranomaisasiat.

Lisätiedot

Yhteismetsien kiinteistöoikeus

Yhteismetsien kiinteistöoikeus LAAJENEVAT JA KEHITTYVÄT YHTEISMETSÄT Koulutusprojekti 2012-2014 PEREHDYTYSAINEISTO 4/2014 Yhteismetsien kiinteistöoikeus Perehdytysaineisto yhteismetsien avainhenkilöille 15.4.2014 Kemijärven, Kuusamon,

Lisätiedot

Metsään peruskurssi. Sisältö

Metsään peruskurssi. Sisältö Laserkuva Metla Metsään peruskurssi Metsäomaisuuden hoito 19.3.2013 Metsävaratieto ja sen hyödyntäminen Marko Mustonen Metsäneuvoja Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut / Keski-Suomi Sisältö 1. Yleistä

Lisätiedot

Metsänarviot eri sukupolvenvaihdostilanteissa. Jarmo Sinko Aluepäällikkö 8.11.2014

Metsänarviot eri sukupolvenvaihdostilanteissa. Jarmo Sinko Aluepäällikkö 8.11.2014 Metsänarviot eri sukupolvenvaihdostilanteissa Jarmo Sinko Aluepäällikkö 8.11.2014 OTSO METSÄPALVELUIDEN HISTORIA Alueelliset Metsäkeskuksen yhdistetään ja jaetaan kahtia 2012. Jaossa julkisten palveluiden

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ 1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Yhteismetsäisännöinnin näkymät

Yhteismetsäisännöinnin näkymät Yhteismetsäisännöinnin näkymät Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelman loppuseminaari 25.11.2014 Hämeenlinna Pirjo Havia 27.11.2014 1 Mitä on yhteismetsäisännöinti? Palvelutoimintaa ja yrittäjyyttä o Kirjanpitopalvelut

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA Nurmes 13.3.2015 Sakari Tikka Yhteismetsä on tilojen yhteinen metsäalue Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen

Lisätiedot

YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ

YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ Suomen metsäkeskuksessa laadittu malliohjesääntö hoitokuntamalliselle yhteismetsälle YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ja kotipaikka Yhteismetsän osakaskunnan nimi on kotipaikka

Lisätiedot

Yhteismetsän rahoitus- ja veropäivä Oulu 20.10.2011. Reijo Parkkila Pohjois-Suomen yritysverotoimisto Johanna Heikkisen esitykseen perustuen

Yhteismetsän rahoitus- ja veropäivä Oulu 20.10.2011. Reijo Parkkila Pohjois-Suomen yritysverotoimisto Johanna Heikkisen esitykseen perustuen Yhteismetsän verotuksesta Yhteismetsän rahoitus- ja veropäivä Oulu 20.10.2011 Reijo Parkkila Pohjois-Suomen yritysverotoimisto Johanna Heikkisen esitykseen perustuen Käsiteltävät asiat Yleistä yhteismetsän

Lisätiedot

Kiinteistötoimitukset metsätilalla

Kiinteistötoimitukset metsätilalla Kiinteistötoimitukset metsätilalla Kalle Konttinen 040-5636066, kalle.konttinen@maanmittauslaitos.fi Esityksen sisältö Maanmittauslaitoksen organisaatiouudistus Yleistä kiinteistötoimituksista Kiinteistötoimitukset

Lisätiedot

Janne Leppänen. Metsänomistajien kiinnostus yhteismetsään. Kalajokilaakson metsänhoitoyhdistyksen alueella

Janne Leppänen. Metsänomistajien kiinnostus yhteismetsään. Kalajokilaakson metsänhoitoyhdistyksen alueella Janne Leppänen Metsänomistajien kiinnostus yhteismetsään Kalajokilaakson metsänhoitoyhdistyksen alueella Opinnäytetyö Kevät 2012 Maa- ja metsätalouden yksikkö Metsätalouden koulutusohjelma SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Metsän arvostuskysymykset yhteismetsän laajentuessa liittymisten kautta. Arvokäsitteitä

Metsän arvostuskysymykset yhteismetsän laajentuessa liittymisten kautta. Arvokäsitteitä Metsän arvostuskysymykset yhteismetsän laajentuessa liittymisten kautta MML 3.5.2010 Eero Autere (MH) Raito Paananen Metsävaratietoasiantuntija (MMM, LKV) 5.5.2010 1 5.5.2010 2 Arvokäsitteitä Käyttöarvo

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU. Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy. Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi

METSÄSUUNNITTELU. Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy. Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi METSÄSUUNNITTELU Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi 1 SISÄLTÖ metsäsuunnitelman sisältö metsävaratiedon keruu Muut tuotteet / palvelut Metsävaratiedon keruu tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Harri Hänninen Metsäntutkimuslaitos Metsätilojen koon ja rakenteen kehittämishanke Metsäpäivät 26.11.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Yhteismetsän maan hankinta

Yhteismetsän maan hankinta LAAJENEVAT JA KEHITTYVÄT YHTEISMETSÄT Koulutusprojekti 2012-2014 PEREHDYTYSAINEISTO 6/2013 Yhteismetsän maan hankinta Perehdytysaineisto yhteismetsien avainhenkilöille 10.2.2014 Kemijärven, Kuusamon, Posion

Lisätiedot

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta Kuopio 29.3.2014 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Antti Pajula Kunnat perivät pysyvässä hoidossa olevilta

Lisätiedot

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.214 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

YHTEISMETSÄN PERUSTAMINEN

YHTEISMETSÄN PERUSTAMINEN YHTEISMETSÄN PERUSTAMINEN Pahkakosken yhteismetsä Uusi kiinteistörakenne YHTEISMETSÄ q Kahteen tai useampaan kiinteistöön kuuluva yhteinen alue, joka on tarkoitettu käytettäväksi kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen Miksi kuolinpesässä kannattaa tehdä omistusjärjestelyjä? Päätöksenteko hakkuu- ja hoitotöistä saattaa

Lisätiedot

Metsien kiinteistörakenne ja metsätilusjärjestelyt

Metsien kiinteistörakenne ja metsätilusjärjestelyt Metsien kiinteistörakenne ja metsätilusjärjestelyt Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu Aalto yliopisto 23.9.2015 Esa Ärölä Maanmittauslaitos Metsän omistus ja tilakoko Suomen maapinta-alasta (30,4 milj.

Lisätiedot

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Polvelta toiselle -messut Mikkeli 14.4.2014 Seppo Niskanen Tarkkana jo perunkirjoitusvaiheessa Perukirjassa luetellaan vainajan (ja lesken) omaisuus Arvoina kannattaa

Lisätiedot

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa

Lisätiedot

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja 1 Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja maksaa, metsänomistaja tilittää -Itse maksetut alv:t

Lisätiedot

Yhteismetsä kiinteistöjärjestelmässä Yhteismetsän muodostamisesta/ laajenemisesta toimitusnäkökulmasta

Yhteismetsä kiinteistöjärjestelmässä Yhteismetsän muodostamisesta/ laajenemisesta toimitusnäkökulmasta Yhteismetsä kiinteistöjärjestelmässä Yhteismetsän muodostamisesta/ laajenemisesta toimitusnäkökulmasta Ilkka Laakso, Maanmittauslaitos Kankaankatu 17, Jyväskylä Ilkka.laakso@maanmittauslaitos.fi maanmittauslaitos.fi

Lisätiedot

Yhteismetsien laajeneminen

Yhteismetsien laajeneminen Yhteismetsien laajeneminen Uusia osakkaita ja lisää metsää Tutkimusraportti Pirjo Havia 2.8.2011 TIIVISTELMÄ Kansallisessa metsäohjelmassa 2015 on tavoitteena, että yksityismetsätalouden kannattavuus paranee,

Lisätiedot

Yhteismetsän hallinto

Yhteismetsän hallinto LAAJENEVAT JA KEHITTYVÄT YHTEISMETSÄT Koulutusprojekti 2012-2014 PEREHDYTYSAINEISTO 1/2013 Yhteismetsän hallinto Perehdytysaineisto yhteismetsien avainhenkilöille 14.2.2014 Kemijärven, Kuusamon, Posion

Lisätiedot

Metsänomistamisen tuoton ja sen osatekijöiden vaihtelu 1972 2001

Metsänomistamisen tuoton ja sen osatekijöiden vaihtelu 1972 2001 Metsä sijoituskohteena 1972 2001 Toimittajat: Markku Penttinen Antrei Lausti 3.12.2002 651 Metsänomistamisen tuotto sijoituksena hiipui vuonna 2001 Metsäntutkimuslaitoksen julkaisemassa uudessa tiedotteessa

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen palvelut osakaskunnalle. Kotka Merikeskus Vellamo 26.10.2010 Ursula Seppä-Nieminen Kaakkois-Suomen maanmittaustoimisto

Maanmittauslaitoksen palvelut osakaskunnalle. Kotka Merikeskus Vellamo 26.10.2010 Ursula Seppä-Nieminen Kaakkois-Suomen maanmittaustoimisto Maanmittauslaitoksen palvelut osakaskunnalle Kotka Merikeskus Vellamo 26.10.2010 Ursula Seppä-Nieminen Kaakkois-Suomen maanmittaustoimisto 1 Maanmittauslaitoksen tehtävät kiinteistönmuodostamis- ja tilusjärjestelytoiminta

Lisätiedot

Kiinteistötoimitukset, rajat ym. ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011

Kiinteistötoimitukset, rajat ym. ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011 Kiinteistötoimitukset, rajat ym. ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011 Arviointipäällikkö Mika Summala Pohjois-Karjalan maanmittaustoimisto 1 MAANMITTAUSLAITOS

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa SUKUPOLVENVAIHDOS ELINAIKANA KUOLEMAN JÄLKEEN KAUPPA TÄYTEEN HINTAAN KAUPPA SPV HINTAAN LAHJOITUS TESTAMENTTI EN TEE MITÄÄN Veroluokat

Lisätiedot

Yhteismetsien yhdistäminen

Yhteismetsien yhdistäminen LAAJENEVAT JA KEHITTYVÄT YHTEISMETSÄT Koulutusprojekti 2012-2014 PEREHDYTYSAINEISTO 9/2014 Yhteismetsien yhdistäminen Perehdytysaineisto yhteismetsien avainhenkilöille 19.6.2014 Kemijärven, Kuusamon, Posion

Lisätiedot

Yksityismetsien FSC-sertifiointi

Yksityismetsien FSC-sertifiointi Yksityismetsien FSC-sertifiointi Aktiivisen metsänomistajan valinta 1 Toukokuu 2014 FSC (Forest Stewardship Council) eli Hyvän metsänhoidon neuvosto on maailmanlaajuinen jäsenjärjestö - Ympäristön kannalta

Lisätiedot

Yhteismetsän ja yhteismetsäosuuden arvo

Yhteismetsän ja yhteismetsäosuuden arvo Yhteismetsän ja yhteismetsäosuuden arvo Maanmittauslaitoksen julkaisuja nro 115 Esa Ärölä ALKUSANAT 2 (50) Yhteismetsän ja yhteismetsäosuuden arvo -julkaisu on tarkoitettu toiminnan ja päätöksenteon tueksi

Lisätiedot

Metsävarallisuus kansantaloudessa

Metsävarallisuus kansantaloudessa Metsävarallisuus kansantaloudessa OP-Pohjolan metsäpäivä 2.6.2014 Pasi Holm Metsätalouden uusi kukoistus? Metsäsektorin kansantaloudellinen merkitys on ollut laskussa; kääntymässä nousuun (kartonki, sellu

Lisätiedot

Elinvoimaa metsistä -seminaari

Elinvoimaa metsistä -seminaari Elinvoimaa metsistä seminaari 6.11.2013 Veikko Iittainen Tavoitteena on: Tarjota metsänomistajille ajantasaista tietoa metsistä, jotta he tekevät tietoisia päätöksiä metsiensä hoidosta ja käytöstä Tarjota

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat

Lisätiedot

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Paula Horne ja Jyri Hietala Pellervon taloustutkimus PTT Metsäpäivät 2015 5.11.2015 Metsänomistajien tyytyväisyys hakkuu- ja hoitotapoihin Uudessa metsälaissa

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuus valtion näkökulmasta. Tatu Torniainen projektipäällikkö, MMT maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden kannattavuus valtion näkökulmasta. Tatu Torniainen projektipäällikkö, MMT maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden kannattavuus valtion näkökulmasta Tatu Torniainen projektipäällikkö, MMT maa- ja metsätalousministeriö Esityksen sisältö Kannattavuuden käsite kansantaloudessa Metsäsektori kansantaloudessa

Lisätiedot

Metsänomistusrakenteen kehittäminen

Metsänomistusrakenteen kehittäminen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011 "Metsänomistus, puun tarjonta ja metsätietolähteet" Metsänomistusrakenteen kehittäminen Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi

Lisätiedot

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän

Lisätiedot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot 1 Puheenaiheet tänään Miksi metsää pitäisi hakata? Viiden kohdan puukauppa Puunmyyntiin liittyvät verot ja vähennykset Pääomatulovero Arvonlisävero Metsätilan

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014. Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki

Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014. Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014 Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki Puolet metsätilan omistajanvaihdoksista on kauppoja Metsätilojen omistajanvaihdoksista: Vastikkeettomia 50 %

Lisätiedot

MARTTILAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA

MARTTILAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA MARTTILAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Laitos: Marttilan vesihuoltolaitos Hyväksytty: Marttilan kunnanvaltuuston kokouksessa 17.11.014 53 ja 54 Voimaantuloaika 1.1.015 Vesihuoltolaitos

Lisätiedot

Pellon myynti. Marica Twerin/Maatalouslinja

Pellon myynti. Marica Twerin/Maatalouslinja Pellon myynti Marica Twerin/Maatalouslinja Muotovaatimukset / kauppa Kirjallisesti Osapuolten on allekirjoitettava kauppakirja ja kaupanvahvistajan vahvistettava kauppa kaikkien allekirjoittajien ollessa

Lisätiedot

VÄRRIÖN YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ

VÄRRIÖN YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ VÄRRIÖN YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ YLEISET MÄÄRÄYKSET Yhteismetsän osakaskunnan nimi on Värriön yhteismetsän osakaskunta ja kotipaikka Sallan kunta. Yhteismetsän osakas on se, jonka omistamaan

Lisätiedot

Metsätila-arvio Apua omaisuutesi arvon määrittelyyn

Metsätila-arvio Apua omaisuutesi arvon määrittelyyn Metsätila-arvio Apua omaisuutesi arvon määrittelyyn Elämäntilanteiden muuttuessa saatat tarvita erilaista tietoa metsäomaisuutesi mittasuhteista. OTSO on metsän arvonmäärityksen asiantuntija, jolta saat

Lisätiedot

Johdatus metsätilan sukupolvenvaihdokseen. Raimo Summanen, Hämeenlinna 1.4.2014

Johdatus metsätilan sukupolvenvaihdokseen. Raimo Summanen, Hämeenlinna 1.4.2014 Johdatus metsätilan sukupolvenvaihdokseen Raimo Summanen, Hämeenlinna 1.4.2014 Ainutkertainen mahdollisuus tehdä hyviä ratkaisuja Jokainen tapaus on ainutkertainen ja ainutlaatuinen Ulkopuolinen taho voi

Lisätiedot

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus 1 Metsäinventointi uudistuu Vanha tapa: aluesuunnittelu kuljetaan jalkaisin

Lisätiedot

Kesäseminaari 4.6.2015. Jani Heikkilä Metsä mukaasi Kantoon sovelluksella

Kesäseminaari 4.6.2015. Jani Heikkilä Metsä mukaasi Kantoon sovelluksella Kesäseminaari 4.6.2015 Jani Heikkilä Metsä mukaasi Kantoon sovelluksella Kesäseminaari 4.6.2015 Jani Heikkilä, Myyntijohtaja Metsä mukaasi Kantoon - sovelluksella Mobiililaajennus Metsään.Ai - palveluun

Lisätiedot

LAPIN YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ

LAPIN YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ 2.3.2013 1 LAPIN YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Yhteismetsän osakaskunnan nimi on Lapin yhteismetsän osakaskunta ja kotipaikka Rovaniemen kaupunki. 2 Yhteismetsän osakas on se,

Lisätiedot

HAUKIPUDAS-ONKAMONSELÄN YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ

HAUKIPUDAS-ONKAMONSELÄN YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ HAUKIPUDAS-ONKAMONSELÄN YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Yhteismetsän osakaskunnan nimi on Haukipudas-Onkamonselän yhteismetsän osakaskunta ja kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhteismetsän

Lisätiedot

Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana

Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana 17.11.2015 Metsätieteen päivä Maarit Sallinen Metsänhoito- ja ympäristöpäällikkö Tornator Oyj Metsien sertifiointi Tornator Oyj:ssä Missio: Luomme kestävää hyvinvointia

Lisätiedot

YHTEISMETSÄPÄIVIEN 6.-7.4.2016 VISAISTEN KYSYMYSTEN VASTAUKSET

YHTEISMETSÄPÄIVIEN 6.-7.4.2016 VISAISTEN KYSYMYSTEN VASTAUKSET YHTEISMETSÄPÄIVIEN 6.-7.4.2016 VISAISTEN KYSYMYSTEN VASTAUKSET Vastaajina: Pirjo Havia, Metsä Premium Oy Kalle Konttinen, Maanmittauslaitos Jukka Matilainen, Suomen metsäkeskus Jukka Peltola, KHT, Jukka

Lisätiedot

Osakas A-osakkeet B-osakkeet

Osakas A-osakkeet B-osakkeet 1 (5) LISÄSOPIMUS 28.2.2013 PÄIVÄTTYYN TAPIOLAN KESKUSPYSÄKÖINTI OY:N OSAKASSOPIMUKSEEN A-lisäosakkeet / VSS-tila 1. OSAPUOLET Osakas A-osakkeet B-osakkeet Finprop Tapiola Oy (Y-tunnus: 1749679-4) 460

Lisätiedot

Tällä luovutuskirjalla toteutetaan edellä mainituin tavoin yhtymäkokouksen tekemän päätöksen mukaisesti kiinteistöjen luovutus peruskunnille.

Tällä luovutuskirjalla toteutetaan edellä mainituin tavoin yhtymäkokouksen tekemän päätöksen mukaisesti kiinteistöjen luovutus peruskunnille. 1 Luovutuskirja Luovuttaja Raision Naantalin Vesilaitos -kuntayhtymä (Y- 0204419-7) Luovutuksensaajat Raision kaupunki (Y- 0204428-5) Naantalin kaupunki (Y- 0135457-2) Luovutuksen tausta Raision Naantalin

Lisätiedot

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS ARVONMÄÄRITYSTILANTEITA 1. Luovutushinnan määrittäminen kauppa ulkopuolisen kanssa kauppa läheisten kanssa lahjan luonteiset kaupan lahjoitukset omien osakkeiden lunastus avioero-ositukset

Lisätiedot

MIKSI METSÄTILUSJÄRJESTELYJEN TARVE KASVAA? Metsien käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt MML:n toimintastrategiassa.

MIKSI METSÄTILUSJÄRJESTELYJEN TARVE KASVAA? Metsien käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt MML:n toimintastrategiassa. MIKSI METSÄTILUSJÄRJESTELYJEN TARVE KASVAA? Metsien käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt MML:n toimintastrategiassa. Arvo Kokkonen 14.9.2009 Helsinki Metsätilojen koon ja rakenteen kehittämishanke Maanmittaustoimitukset

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Perustietoa metsänomistajalle

Perustietoa metsänomistajalle Perustietoa metsänomistajalle Arvoisa metsänomistaja Tervetuloa metsänomistajien monimuotoiseen joukkoon. Tyypillistä metsänomistajaa ei ole, vaan metsää omistetaan ikään, sukupuoleen ja asuinpaikkakuntaan

Lisätiedot

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen, Reetta Lempinen & Aimo Anola-PukkilaA Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus

Lisätiedot

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Esityksen sisältö 1) Mitä metsien ekosysteemipalvelut ovat? 2) Mikä ekosysteemipalveluiden arvo

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA. 1/3 osuudella: Kehusmaa (os. Alapassi), Sisko Helena, osoite: Kanavakatu 4, 28200 Pori

KAUPPAKIRJA. 1/3 osuudella: Kehusmaa (os. Alapassi), Sisko Helena, osoite: Kanavakatu 4, 28200 Pori KAUPPAKIRJA Myyjät: 1/3 osuudella: Alapassi, Antti Veikko osoite: Iidesranta 46 A 006, 33100 Tampere 1/3 osuudella: Alapassi, Erkki Tapani, kuolinpesä, jonka edunsaajana Koivisto, Kirsti Aino Marjatta

Lisätiedot

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet Kunnanhallitus 332 25.08.2014 Kunnanvaltuusto 79 01.09.2014 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen 379/00.04.02/2013 Kunnanhallitus 25.08.2014 332 Selostus EVTEK-kuntayhtymä Kuntayhtymän jäsenkunnat sekä osuudet

Lisätiedot

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys?

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Opettajalle Tässä tehtävässä oppilaat selvittävät, millä toimilla Suomessa turvataan puun riittävyys. Tietolähteenä voidaan käyttää Puun monet mahdollisuudet -aineistoa,

Lisätiedot

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 5.9.2014

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 5.9.2014 Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 5.9.2014 1 Menestyksekästä sijoittamista jo 109 vuotta Elinkorkolaitos Hereditas perustettiin 4.6.1905 Keisarillisen Senaatin antaman toimiluvan perusteella.

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM ja Biofore UPM on vastuullinen metsäalan edelläkävijä, joka yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa Suomeen uutta, kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta.

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. ^IIT^ ^ 1 UUDENMAAN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Nimi ia kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki.

Lisätiedot

PARANNETTAVA METSÄTILUSJÄRJESTELYILLÄ? Metsäalueiden käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt. Arvo Kokkonen 20.1.2011 Ylivieska

PARANNETTAVA METSÄTILUSJÄRJESTELYILLÄ? Metsäalueiden käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt. Arvo Kokkonen 20.1.2011 Ylivieska MIKSI METSIEN TILUSRAKENNETTA ON PARANNETTAVA METSÄTILUSJÄRJESTELYILLÄ? Metsäalueiden käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt MML:n toimintastrategiassa. Arvo Kokkonen 20.1.2011 Ylivieska 1 MAANMITTAUSLAITOS

Lisätiedot

Metsävaaka -metsäni vaihtoehdot

Metsävaaka -metsäni vaihtoehdot www.metsavaaka.fi Sovelluksen käyttöohje Versio 1.0 7.5.2014 Johdanto Metsävaaka on metsänuudistamisen ja hakkuuvaihtoehtojen vaihtoehtojen tarkasteluun suunniteltu sovellus. Näissä ohjeissa käydään vaiheittain

Lisätiedot

SALLAN YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ

SALLAN YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ 1 SALLAN YHTEISMETSÄN OSAKASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ YLEISET MÄÄRÄYKSET Yhteismetsän osakaskunnan nimi on Sallan yhteismetsän osakaskunta ja kotipaikka Sallan kunta. 1 2 Yhteismetsän osakas on se, jonka omistamaan

Lisätiedot

Metsien omistusmuodot ja verotus Saimaan Metsänomistajat 17.11.2014 Kari Pulli Suomen metsäkeskus Kaakkois-Suomi

Metsien omistusmuodot ja verotus Saimaan Metsänomistajat 17.11.2014 Kari Pulli Suomen metsäkeskus Kaakkois-Suomi Metsien omistusmuodot ja verotus Saimaan Metsänomistajat 17.11.2014 Kari Pulli Suomen metsäkeskus Kaakkois-Suomi Metsää omistavat tahot Yksityishenkilöt Kuolinpesät, leski + perittävän lapset Yhtymät (yhteisomistus)

Lisätiedot

Pär-Gustaf Relander. Y-tunnus: 0151364-1 PL 4, 15561 Nastola

Pär-Gustaf Relander. Y-tunnus: 0151364-1 PL 4, 15561 Nastola Kunnanhallitus 205 08.12.2014 Kauppakirja, Relander 967/41.411/2014 Kunnanhallitus 205 Pär-Gustaf Relanderin ja Nastolan kunnan kesken on 27.11.2014 alle kir joi tet tu seuraavan sisältöinen kauppakirja.

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen,

Lisätiedot