YHTEISMETSÄN PERUSTAMINEN

Transkriptio

1 YHTEISMETSÄN PERUSTAMINEN

2 Pahkakosken yhteismetsä Uusi kiinteistörakenne

3 YHTEISMETSÄ q Kahteen tai useampaan kiinteistöön kuuluva yhteinen alue, joka on tarkoitettu käytettäväksi kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakaskiinteistöjen omistajien, osakkaiden hyväksi. q Osakaskiinteistöjen omistajat muodostavat yhteismetsän osakaskunnan q Osakaskunta on yksityisoikeudellinen oikeushenkilö siinä mielessä, että se voi esim. tehdä osakaskunnan nimissä oikeustoimia q Osakaskunta eroaa esimerkiksi yhtiöistä siinä suhteessa, ettei se omista yhteismetsään kuuluvaa aluetta, vaan yksinomaan hoitaa ja hallinnoi sitä osakkaiden puolesta.

4 Mikä on yhteismetsä? * Metsätalousyritys, useiden metsätilojen yhteenliittymä. * Liitettävän metsän arvo määritellään, liittyjä saa vastineeksi osuuksia. * Suomessa 344 kpl (01/2016), niissä hehtaareja ja osakkaita noin (noin 5 % yksityismetsien pinta-alasta). * Äänileikkuri rajoittaa suurten osakkaiden äänivallan 10 prosenttiin ohjesäännöllä voidaan korottaa KML 10 luvun mukaisessa metsässä max. 50 %. * Veroedut: ei varainsiirtoveroa, ei luovutusvoittoveroa, pääomatulovero 30 prosenttia. * Valtio maksaa perustamiskustannukset. * Metsäsuunnitelma pakollinen, osakkaista koostuva hoitokunta toteuttaa. * Jakaa osakkaille verottomia jako-osuuksia 1-2 kertaa vuodessa. * Osuuksia voi myydä ja ostaa vapaasti, osakaskunnalla etuosto-oikeus ei sukulaisluovutus. Ohjesäännössä voidaan antaa määräys luovutuksen minimikoosta, jollei kyse ole koko osuuden luovutuksesta tai luovutuksesta osakaskunnalle * Helppo jakaa perintönä. * Osuuksiksi vaihdettua metsää ei saa takaisin kuin ostamalla ja osakkaiden suostumuksella.

5 Yhteismetsälaki /109 1 Lain soveltamisala Yhteismetsällä tarkoitetaan kiinteistöille yhteisesti kuuluvaa aluetta, joka on tarkoitettu käytettäväksi kestävän metsätalouden harjoittamiseen sen osakkaiden hyväksi. 2 Yhteismetsän alueen käyttö Yhteismetsää tulee käyttää ensi sijassa kestävän metsätalouden harjoittamiseen. Yhteismetsään kuuluvaa aluetta voidaan käyttää myös muuhun tarkoitukseen kuin metsätalouden harjoittamiseen, jos se on taloudellisesti tai muuten tarkoituksenmukaista.

6 3 Yhteismetsän osakas ja osakaskunta Yhteismetsän osakkaita ovat osakaskiinteistöjen omistajat. Osakkaat muodostavat yhteismetsän osakaskunnan. 4 Oikeustoimikelpoisuus Osakaskunta kantaa ja vastaa yhteismetsää koskevissa asioissa ja voi saada nimiinsä oikeuksia sekä tehdä sitoumuksia tässä laissa tarkoitettujen tehtäviensä toteuttamiseksi. Yhteismetsän osakkaat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa osakaskunnan velvoitteista. Kuusamon yhteismetsä on Suomen suurin. Sen pinta-ala on noin ha ja se kattaa noin 14 % Suomen yhteismetsien pinta-alasta.

7 Yhteismetsä Forestia: Valkeakosken Päivölän metsäpalsta

8 Yhteismetsä Forestia Voit liittyä Yhteismetsä Forestiaan sijaitsivatpa metsäsi missä päin Suomea tahansa. Liittymisen edellytys on ajantasainen metsäsuunnitelma, jonka voit tilata Metsä Groupilta. Yhteismetsään liittyessä ei peritä luovutusvoittoa eikä varainsiirtoveroa. Myös yksityismetsänomistukseen kohdistuvat kemera- ja verotusedut säilyvät. Maanmittausviranomainen liittää metsätilasi Yhteismetsä Forestiaan maksutta virkamiestyönä. Liittyjän osuus yhteismetsästä määritellään kuviokohtaisten metsävaratietojen perusteella. Metsäomaisuuden arvo määritellään yleisesti käytössä olevien laskentaperiaatteiden mukaisesti. Laskentaperusteet dokumentoidaan, ja ne ovat kaikkien halukkaiden saatavilla. Yhteismetsä päättää toiminnastaan itsenäisesti yhteismetsälain ja ohjesäännön mukaan, ja sen toimintaa kehitetään osakkaiden tarpeiden pohjalta. Päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokous, jossa osakkaalla on yhteismetsäosuuttaan vastaava ääni. Yhteismetsälain mukaisesti Yhteismetsä Forestian taloudesta laaditaan kultakin tilikaudelta tilinpäätös. Menojen kattamisen jälkeen ylijäämä jaetaan osakkaille.

9 5 Yhteismetsän perustaminen q Kiinteistöjen omistajat (vähintään kaksi kiinteistöä) voivat perustaa yhteismetsän tekemällä sitä koskevan sopimuksen. Sopimus on päivättävä ja perustajien allekirjoitettava. q Perustamissopimus voidaan tehdä ennen yhteismetsän muodostamistoimitusta tai tällaisen toimituksen yhteydessä. q Perustamissopimuksen tulee sisältää ehdotus ohjesäännöksi, minkä lisäksi siinä on mainittava: 1) perustajien täydelliset nimet, osoitteet ja asuinpaikat sekä syntymäajat; 2) yhteismetsäksi muodostettavat alueet; sekä 3) muodostettavan yhteismetsän osakaskiinteistöt ja niiden omistajat, 4) osakaskiinteistöille tuleva yhteismetsäosuus tai peruste sen määräämiseksi sekä 5) yhteismetsän muodostamiseen liittyvät korvaukset tai korvausten laskemisperusteet, jollei niitä kokonaan tai osaksi jätetä yhteismetsän muodostamista koskevassa kiinteistötoimituksessa määrättäviksi. Yhteismetsän muodostamisesta säädetään kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 10 luvussa

10 YHTEISMETSÄN HALLINTO 6 Osakaskunnan tehtävä Osakaskunnan tehtävänä on huolehtia yhteismetsää koskevien asioiden hoidon järjestämisestä. Osakaskunnan toimintaa varten on osakaskunnalle hyväksyttävä ohjesääntö. 7 Päätösvallan käyttäminen Osakaskunnan päätösvaltaa käyttävät osakaskunnan kokous, hoitokunta ja toimitsija sen mukaan kuin yhteismetsälaissa säädetään ja yhteismetsän ohjesäännössä määrätään. Osakkaat voivat yksimielisesti päättää osakaskunnan kokoukselle kuuluvasta asiasta ilman kokousta.

11 8 Osakaskunnan kokouksessa päätettävät asiat Osakaskunta päättää kokouksessaan asioista, jotka koskevat: 1) ohjesäännön hyväksymistä; 2) hoitokunnan puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajien palkkioita; 3) hoitokunnan jäsenten ja heidän varajäsentensä valitsemista ja vapauttamista tehtävästään sekä jonkun jäsenistä valitsemista hoitokunnan puheenjohtajaksi ja jonkun varapuheenjohtajaksi, jollei puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta ohjesäännön mukaan kuulu hoitokunnalle; 4) osakaskunnan toimintasuunnitelmaa ja talousarviota; 5) tilinpäätöstä, tilintarkastajan valitsemista sekä vastuuvapauden myöntämistä; 6) ylijäämän käyttämistä; 7) velan ottamista ja panttioikeuden perustamista osakaskunnan omaisuuteen, jollei ohjesäännössä toisin määrätä;

12 8) metsäsuunnitelmaa; 9) yhteismetsään kuuluvan alueen käyttämistä yhteismetsän yhteydessä muuhun tarkoitukseen kuin metsätalouden harjoittamiseen, jollei asia ohjesäännön mukaan kuulu hoitokunnalle; 10) Kiinteistön alueen tai sen osan liittämistä yhteismetsään, jollei asia ohjesäännön mukaan kuulu hoitokunnalle; 11) osakaskunnan etuosto-oikeutta koskevan säännöksen ottamista ohjesääntöön; (Määräenemmistöpäätös 2/3) 12) ohjesäännön muuttamista; (Määräenemmistöpäätös 2/3) 13) osakaskunnan omistaman kiinteistön tai määräalan luovuttamista, alueen luovuttamista yhteismetsästä erotettavaksi taikka alueen vuokraamista metsänhakkuuoikeuksin; (Määräenemmistöpäätös 2/3) 14) kahden tai useamman yhteismetsän alueen yhdistämistä koskevan sopimuksen hyväksymistä; (Määräenemmistöpäätös 2/3)

13 15) Muun kuin sopimusperusteisen yhteismetsän jakamista tai myymistä MMM:n luvalla; (Määräenemmistöpäätös 2/3) 15a KML 10 luvun mukaisen sopimusperusteisen yhteismetsän jakamista tai myymistä; (Määräenemmistöpäätös 3/4) 16) Muun kuin sopimusperusteisen yhteismetsän yhteismetsäosuuden luovutusrajoitusta koskevan säännöksen ottamista ohjesääntöön tai olemassa olevan sopimusperusteisen yhteismetsän vahvistettuun ohjesääntöön. (Määräenemmistöpäätös 3/4) Yhteismetsät eivät ole sosialismia Tilusrakenteen ongelmana on tilojen pirstoutuminen. Kun omistus lisäksi siirtyy perikunnille ja kaupunkilaisomistajille, vieraantuvat omistajat niistä tehtävistä, joita metsien hoito pitää sisällään. Näissä olosuhteissa puun hinta laskee ja tarvitaan tiheä metsätieverkosto. Juhani Jokela näkee selvää tilusjärjestelyn tarvetta myös metsäalueilla. Ratkaisuvaihtoehtoina voisivat olla muun muassa perinteinen uusjako, tilusjärjestely, osakeyhtiöomistus tai yhteismetsä. Urakoitsija Ilpo Mäkinen harventaa Vuojoen yhteismetsän 40 hehtaarin kunnostusojitusaluetta.

14 11 Äänioikeus q Osakaskunnan kokouksessa osakkaalla on äänioikeus osakasluetteloon merkityn yhteismetsäosuuden mukaan. Kukaan ei saa kuitenkaan äänestää suuremmalla äänimäärällä kuin kymmenesosalla kokouksessa edustettuina olevien yhteisestä äänimäärästä. q KML:n 10 luvun mukaisen sopimusperusteisen yhteismetsän ohjesäännössä voidaan määrätä kokouksessa käytettävästä enimmäisäänimäärästä kuitenkin niin, ettei kukaan äänestykseen osaa ottava saa äänestää suuremmalla äänimäärällä kuin puolella kokouksessa edustettuina olevien yhteisestä äänimäärästä. q Kokouksen puheenjohtajaa valittaessa ja kokouksen äänestysluetteloa hyväksyttäessä jokaisella kokoukseen osaa ottavalla on yksi ääni.

15 17 Luovutusrajoitus Ohjesäännössä voidaan määrätä, että tiettyä osuuslukua pienempää yhteismetsäosuutta ei saa luovuttaa, jollei luovutuksen kohteena ole koko osakaskiinteistölle kuuluva yhteismetsäosuus taikka jollei luovutuksen saajana ole osakaskunta tai toinen yhteismetsän osakas. Yhteismetsäosuutta koskeva luovutus ja muu saanto, joka on ohjesäännön määräyksen vastainen, on mitätön. Halkomista tai muuta kiinteistönmuodostamislain mukaista kiinteistötoimitusta ei saa tehdä siten, että toimituksen johdosta osakaskiinteistön yhteismetsäosuus jakaantuu niin, että toimituksessa muodostuu kiinteistö, jonka yhteismetsäosuus on po. yhteismetsän ohjesäännössä mahdollisesti määrättyä osuuslukua pienempi, jollei YhtML:n17.2 :n nojalla annetusta ohjesäännön määräyksestä muuta johdu.

16 KML 150 Halkominen Halottavaan kiinteistöön kuuluva osuus yhteiseen maa-alueeseen tai yhteiseen erityiseen etuuteen taikka sille yksityisesti kuuluva erityinen etuus annetaan yhdelle halkomisessa muodostetuista kiinteistöistä, jollei osuuden tai etuuden jakaminen usean halkomisessa muodostetun kiinteistön kesken ole kiinteistöjen käytön kannalta tarkoituksenmukaista taikka jolleivät asianosaiset jakamisesta sovi. Halottavan kiinteistön osuus yhteiseen vesialueeseen jaetaan muodostettavien kiinteistöjen kesken toimituksessa noudatetun jakoperusteen mukaan, jolleivät asianosaiset toisin sovi. Lohkominen Emäkiinteistöön kuuluvasta osuudesta yhteiseen alueeseen tai yhteiseen erityiseen etuuteen taikka emäkiinteistön yksityisestä erityisestä etuudesta saa lohkokiinteistö tai saajakiinteistön ja siihen siirretyn määräalan muodostama kiinteistö osuuden, jos asianosaiset ovat niin sopineet. Jolleivät asianosaiset ole toisin sopineet, määrätään lohkokiinteistön tai saajakiinteistön ja siihen siirretyn määräalan muodostaman kiinteistön osuus lohkokiinteistön tai siirretyn määräalan ja kantakiinteistön maapintaalojen suhteessa tai erityisestä syystä muun kohtuullisen perusteen mukaan.

17 18 Etuosto-oikeus Ohjesäännössä voidaan määrätä, että osakaskunnalla on etuosto-oikeus erikseen myytyyn yhteismetsäosuuteen kaupassa sovituin ehdoin. Kun ohjesääntöön otetaan etuostolauseke, on ohjesäännössä määrättävä: 1) kaupat, joita etuosto-oikeus ei koske; 2) se enintään kolmen kuukauden aika, jonka kuluessa hoitokunnan tulee antaa myyjälle ja ostajalle tieto etuosto-oikeuden käyttämisestä; sekä 3) miten hoitokunnan tulee antaa myyjälle ja ostajalle tieto etuosto-oikeuden käyttämisestä. Jos ohjesäännössä määrätään osakaskunnan etuosto-oikeudesta, on ostajan ilmoitettava yhteismetsäosuuden luovutuksesta hoitokunnalle. Ostaja saa kauppakirjan mukaisen oikeuden vasta sen jälkeen, kun aika etuosto-oikeuden käyttämistä koskevan ilmoituksen tekemiseen on umpeutunut tai ostajalle on sitä ennen ilmoitettu, ettei etuosto-oikeutta käytetä. Edellä tarkoitettu määräaika alkaa kulua siitä, kun osakaskunta on saanut tiedon kaupasta.

18 Osakaskunnalla ei ole etuosto-oikeutta, jos ostajana on yhteismetsän osakas tai osakaskiinteistön yhteisomistaja, myyjän puoliso tai henkilö, joka perintökaaren (40/1965) 2 luvun säännösten mukaan voi periä myyjän, taikka tällaisen henkilön puoliso. Osakaskunnalla ei ole etuosto-oikeutta myöskään silloin, kun sen käyttämistä, huomioon ottaen ostajan ja myyjän välinen suhde, luovutuksen ehdot tai muut olosuhteet, on pidettävä ilmeisen kohtuuttomana.

19 Hoitokunta ja toimitsija 21 Hoitokunnan tehtävät Hoitokunnan tehtävänä on huolehtia osakaskunnan käytännön toiminnasta. Hoitokunnan tulee: 1) huolehtia yhteismetsän hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä; 2) valmistella osakaskunnan kokouksessa käsiteltävät asiat, kutsua koolle osakaskunnan kokous ja huolehtia osakaskunnan päätösten täytäntöönpanosta; 3) edustaa osakaskuntaa; 4) päättää niistä asioista, jotka eivät 8 :n nojalla kuulu osakaskunnalle, jollei jonkin hoitokunnan toimivaltaan kuuluvan asian osalta päätösvaltaa ole ohjesäännössä määrätty toimitsijalle; sekä 5) pitää 3 :n 2 momentissa tarkoitettua osakasluetteloa.

20 22 Hoitokunnan kokoonpano Hoitokuntaan kuuluu, sen mukaan kuin ohjesäännössä määrätään, vähintään kolme ja enintään viisitoista jäsentä. Kullakin hoitokunnan jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. 26 Toimitsija Osakaskunnan ohjesäännössä voidaan määrätä, että osakaskunnalla on hoitokunnan sijasta tai sen lisäksi yksi tai useampi toimitsija. Jos osakaskunnalla on hoitokunnan sijasta toimitsija, toimitsijasta on voimassa, mitä hoitokunnasta säädetään. Toimitsijalla tulee tällöin olla varamies. Jos osakaskunnalla on useampi toimitsija, heidän välisestään työnjaosta ja nimenkirjoitusoikeudesta on määrättävä ohjesäännössä.

21 31 Metsäsuunnitelma Yhteismetsää on hoidettava ja käytettävä metsäsuunnitelman mukaan, jollei siitä poikkeamiseen ole erityistä syytä. Ennen kuin osakaskunta on hyväksynyt metsäsuunnitelman, yhteismetsää saadaan hoitaa ja käyttää ottaen huomioon, mitä 2 momentissa säädetään metsäsuunnitelman laadinnalle asetuista vaatimuksista. Metsäsuunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon kestävän metsätalouden harjoittamisen asettamat vaatimukset.

22 Metsäsuunnitelma on lähetettävä asianomaiselle metsäkeskukselle tiedoksi. Jos osakaskunta ei huolehdi metsäsuunnitelman laatimisesta, on metsäkeskuksen huolehdittava suunnitelman laatimisesta osakaskunnan kustannuksella.

23 32 Ylijäämän käyttäminen ja jakaminen Yhteismetsän menot on suoritettava tai niiden suorittamista varten varattava varat ennen ylijäämän jakamista osakkaille tai käyttämistä muuhun yhteismetsän tarkoitusperiä edistävään tarkoitukseen. Osa ylijäämästä voidaan varata nimettyjä vastaisia tarpeita varten. Nämä varat on sijoitettava tuloa tuottavalla, turvallisella tavalla Osakkaille jaettavasta ylijäämästä kukin osakas saa omistamansa kiinteistön yhteismetsäosuutta vastaavan osan. Hoitokunta voi päätöksellään maksaa ylijäämän ennakkoa, kun osakaskunnalla on siihen riittävästi rahavaroja ja kun ennakon maksamista voidaan pitää tarkoituksenmukaisena jaettava rahamäärä ja jaosta aiheutuvat kustannukset huomioon ottaen. Ennakon maksamisella ei saa vaarantaa osakaskunnan kykyä vastata omista velvoitteistaan.

24 33 Yhteismetsän myyminen ja jakaminen Maa- ja metsätalousministeriö voi osakaskunnan hakemuksesta erityisestä syystä myöntää luvan yhteismetsän myymiseen osakkaiden hyväksi tai jakamiseen kahdeksi tai useammaksi yhteismetsäksi. Edellä tarkoitettu lupa ei ole tarpeen, kun kysymys on sopimusperusteisesta yhteismetsästä, joka on muodostettu kiinteistönmuodostamislain 10 luvun mukaisesti. Sellaisen yhteismetsän ohjesäännössä, joka muodostetaan kiinteistönmuodostamislain 10 luvun mukaisesti, voidaan määrätä, että osakaskunnan kokous päättää yhteismetsän jakamisesta osakaskiinteistöjen kesken tai antaa suostumuksensa siihen, että osuutensa erottamista haluava osakas saa osuutensa jaolla erotetuksi.

25 36 Yhteismetsästä luovutetun alueen muodostaminen kiinteistöksi Yhteismetsästä luovutettu alue sekä 33 :n 1 momentin mukaan myyty yhteismetsä muodostetaan kiinteistöksi tai siirretään kiinteistöön noudattaen, mitä kiinteistönmuodostamislaissa säädetään lohkomisesta. Muodostettava kiinteistö vapautuu yhteismetsän osakaskiinteistöihin vahvistetuista kiinnityksistä ja kirjatuista eläkeoikeuksista.

26 37 Pantinhaltijan aseman turvaaminen Jos yhteismetsästä luovutetaan alue tai yhteismetsä myydään ja toimenpiteen vuoksi yhden tai useamman osakaskiinteistön arvo merkittävästi alenee, on osakaskunnan talletettava tällaiselle kiinteistölle kuuluva osuus kauppahinnasta korkoineen lääninhallitukseen, jos kiinteistöön kohdistuu panttisaamisia. Lohkomistoimituksessa on toimitusmiesten päätettävä, minkä kiinteistöjen osalta kauppahinta on talletettava. Kauppahintaa ei saa jakaa ennen toimitusmiesten ratkaisua. Panttioikeuden tai kirjatun eläkeoikeuden haltijalla on talletettuun kauppahintaan sama oikeus kuin hänellä on osakaskiinteistöön. Jollei osakaskiinteistön omistaja voi näyttää edellä mainittujen oikeudenhaltijoiden antaneen lupaa talletetun kauppahinnan nostamiseen, on lääninhallituksen jaettava varat niin kuin kiinteän omaisuuden kauppahinnan jakamisesta säädetään ulosottolaissa (37/1895). Yhteismetsästä lunastetusta alueesta suoritettuun korvaukseen sovelletaan, mitä edellä säädetään kauppahinnasta.

27 40 Osakaskunnan hankkima yhteismetsäosuus Osakaskiinteistölle kuulunut yhteismetsäosuus, jonka osakaskunta on saanut omistukseensa, erotetaan osakaskiinteistöstä ja siirretään muihin osakaskiinteistöihin niiden aikaisempien osuuksien mukaisessa suhteessa. Toimitukseen sovelletaan, mitä kiinteistönmuodostamislaissa säädetään lohkomisesta. Jos edellä tarkoitettu yhteismetsäosuus on seurannut osakaskunnan hankkimaa määräalaa, osuus siirretään osakaskiinteistöihin kuitenkin 39 :n 1 momentissa tarkoitetussa toimituksessa. 41 Suhde kiinteistönmuodostamislakiin Jollei tässä laissa toisin säädetä, yhteismetsäosuuteen sovelletaan, mitä kiinteistönmuodostamislain 13 luvussa säädetään osuudesta yhteiseen alueeseen.

28 39 Alueen ja kiinteistön liittäminen yhteismetsään q Määräala, jonka osakaskunta on saanut omistukseensa, muodostetaan kiinteistöksi lohkomalla taikka osakaskunnan pyynnöstä liitetään yhteismetsään noudattaen, mitä kiinteistönmuodostamislain 13 luvussa säädetään alueen liittämisestä yhteiseen alueeseen. q Liitettävällä määräalalla ei saa olla osuutta yhteiseen alueeseen tai erityiseen etuuteen lukuun ottamatta yhteismetsän osakaskiinteistölle kuuluvaa yhteismetsäosuutta. Mitä edellä säädetään määräalasta, sovelletaan myös osakaskunnan omistamaan kiinteistöön kuuluvan alueen liittämiseen yhteismetsää q Kiinteistö, johon osakaskunnalla on lainhuuto, voidaan hakemuksesta yhdistää yhteismetsään, jos kiinteistöön ei kohdistu kiinnityksiä eikä sillä ole oikeutta erityiseen etuuteen tai osuutta muuhun yhteiseen alueeseen kuin siihen yhteismetsään, johon se yhdistetään. Muutoin yhdistämisestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kiinteistönmuodostamislain 17 luvussa säädetään kiinteistöjen yhdistämisestä.

29 q Yhteismetsän ja siihen liitettävän määräalan tai siihen yhdistettävän kiinteistön ei tarvitse sijaita samassa kunnassa. q Kun kiinteistö yhdistetään yhteismetsään, sille kuuluvat rasiteoikeudet lakkaavat lukuun ottamatta yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) mukaista tieoikeutta tai muuta kulkuyhteyttä palvelevaa oikeutta taikka edellä mainitun lain 12 ja 13 :ssä tarkoitettua oikeutta, jotka siirtyvät yhteismetsälle. q Jos yhteismetsä muodostuu eri kuntiin kuuluvista rekisteriyksiköistä määräala liitetään siihen rekisteriyksikköön, joka sijaitsee samassa kunnassa kuin liitettävä alue, ja kiinteistö yhdistetään siihen rekisteriyksikköön, joka sijaitsee samassa kunnassa kuin yhdistettävä kiinteistö. Jollei yhteismetsä sijaitse miltään osin samassa kunnassa kuin liitettävä alue tai yhdistettävä kiinteistö, alueesta tai kiinteistöstä muodostetaan liittämisessä tai yhdistämisessä erillinen rekisteriyksikkö, joka kuuluu osana yhteismetsään.

30 KIINTEISTÖNMUODOSTAMISLAKI 10 luku Yhteismetsän muodostaminen 96 Jos kiinteistöjen omistajat sopivat, yhteismetsälaissa tarkoitettu yhteismetsä voidaan muodostaa sellaisista metsätalouden harjoittamiseen käytettävistä tiluksista, jotka muodostavat tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Yhteismetsään saadaan ottaa omistajien sopimuksesta myös sellaisia muita tiluksia, joiden käyttäminen muuhun tarkoitukseen kuin metsätalouteen ei ole tärkeää ja joiden liittäminen yhteismetsään on tarpeen tarkoituksenmukaisen kiinteistöjaotuksen aikaansaamiseksi.

31 97 JYVITYKSEN PERUSTEELLA Yhteismetsään otettavat tilukset jyvitetään 197 :n 2 momentissa säädetyllä tavalla. Kukin kiinteistö saa yhteismetsään osuuden (yhteismetsäosuus), joka vastaa kiinteistön luovuttamien tilusten jyvitysarvon osuutta yhteismetsän kaikkien tilusten yhteenlasketusta jyvitysarvosta. PUUSTO ARVIOIDAAN Jos osakkaan yhteismetsään luovuttamilla tiluksilla olevan puuston arvo poikkeaa hänen saamaansa yhteismetsäosuutta vastaavan puuston arvosta, erotuksesta suoritetaan korvaus. Puuston arvoa määrättäessä ei oteta huomioon sellaista puustoa, johon kohdistuu metsänhakkuuoikeus tai muu puuston ottamiseen oikeuttava oikeus. ERITYISARVOT KORVATAAN Jos yhteismetsään otettavan tiluksen arvo muuhun tarkoitukseen kuin metsätalouteen käytettynä poikkeaa osakkaan saamaa yhteismetsäosuutta vastaavasta yhteismetsän tilusten metsätaloudellisesta arvosta, erotuksesta suoritetaan korvaus. KML Jos tiluksen jyvitysperusteena pidetään tiluksen käyttöä metsätalouteen, määritetään jyväluku kestävän tuottokyvyn perusteella siten, että jyvälukuun sisältyy tiluksen metsätyyppiä vastaava keskimääräinen puusto paikkakunnalla.

32 97 a KOKONAISARVON PERUSTEELLA Sen estämättä, mitä 97 :ssä säädetään, voidaan yhteismetsä muodostaa asianomaisten kiinteistönomistajien sopimuksesta siten, että kullekin osakaskiinteistölle tuleva yhteismetsäosuus vastaa kiinteistön luovuttaman alueen arvoa verrattuna koko yhteismetsän arvoon. Jos yhteismetsien yhdistämistä koskevassa sopimuksessa yhteismetsien osakaskunnat sopivat kiinteistöjen osuuksien suuruuksista tai niiden laskemisperusteista, perustettavan yhteismetsän muodostaminen suoritetaan sopimuksen mukaisesti, jollei sopimus loukkaa kenenkään oikeutta. 98 MUODOSTETAAN KIINTEISTÖTOIMITUKSESSA Yhteismetsä muodostetaan uusjaossa tai sitä varten suoritettavassa kiinteistötoimituksessa. Toimitusta saa hakea se, joka on valmis luovuttamaan maata yhteismetsän muodostamista varten. Yhteismetsä voidaan muodostaa halkomisessa halottavan kiinteistön alueesta tai alueen osasta, jos kaikki halottavan kiinteistön osakkaat sopivat asiasta, taikka milloin halkomista hakenut kiinteistön omistaja sitä pyytää

33 98 jatkuu. Jos kiinteistön yhteisomistajat sopivat määräosin omistetun kiinteistön jakamisesta jakosopimuksella siten, että kiinteistön alueesta tai osasta siitä muodostetaan yhteismetsä, sitä varten tarpeelliset toimenpiteet tehdään toimituksessa, johon sovelletaan, mitä lohkomisesta säädetään. Sama koskee toimenpidettä, jolla kiinteistön omistajan pyynnöstä, hänen omistamansa kiinteistön alue tai osa siitä lohkomalla muodostetaan kahdeksi tai useammaksi kiinteistöksi, joilla on osuus muodostettavaan yhteismetsään. 99 Ennestään olevaan yhteismetsään voidaan liittää uusia tiluksia antamalla tilusten luovuttajalle niitä vastaava osuus yhteismetsään, jos tilusten omistaja ja yhteismetsän osakaskunta siitä sopivat. Liittämisen edellytyksistä ja menettelystä on voimassa, mitä yhteismetsän muodostamisesta säädetään. Jos yhteismetsän muodostamista tai ennestään olevaan yhteismetsään liittymistä koskevassa sopimuksessa asianosaiset sopivat osakkaiksi tulevien kiinteistöjen osuuksien suuruuksista tai niiden laskemisperusteista, yhteismetsän muodostaminen ja tilusten liittäminen yhteismetsään suoritetaan sopimuksen mukaisesti, jollei sopimus loukkaa kenenkään oikeutta.

34 100 VALTIO MAKSAA TOIMITUSKUSTANNUKSET Tämän luvun mukaisesta toimituksesta aiheutuvat toimituskustannukset maksetaan valtion varoista. Kun yhteismetsä muodostetaan 98 :n 2 momentin mukaisesti halkomisessa tai 98 :n 3 momentin mukaisesti lohkomisessa, toimituksesta aiheutuvat toimituskustannukset maksetaan valtion varoista siltä osin kuin ne koskevat yhteismetsän muodostamista.