Suomalaisen kirkollisen työn keskus

Transkriptio

1 Suomalaisen kirkollisen työn keskus TOIMINTAKERTOMUS 2015

2

3 Sisällysluettelo Puheenjohtajien tervehdys Keskusjärjestön toiminta Vuosikokous ja luottamushenkilöt Johtokunta Talous Alueelliset neuvottelupäivät Tiedotus Rengas-lehti Sähköinen viestintä Kirkollinen työ Kristillinen kasvatus Lähetystyö ja kansainvälinen diakonia Diakonia ja naapuriaputoiminta Pappien yhdys- ja tukihenkilö Seminaarit Sosiaalisen median hyödyntäminen Seurakuntatoiminta Paikallisseurakuntien toimitilat Alueet ja seurakunnat Pohjoinen: Bremen, Hampuri, Kiel, Lyypekki Länsi: Düsseldorf, Köln, Münster, Ruhrin alue Lounas: Frankfurt, Karlsruhe, Rhein-Neckar Etelä: München, Nürnberg, Stuttgart Itä ja keski: Berliini, Bielefeld, Dresden, Hannover Liitteet Lähetyskannatus Johtokunta, papit, työntekijät Jumalanpalvelustilasto Tilasto kirkollisista toimituksista Seurakuntien jäsenmäärät Suomalaiset Saksassa -tilasto Kannen kuva: Ritva Prinz SKTK:n toimintakertomus 2015 sivu 3

4 Yhteistyö eri ikäryhmien välillä tiivistyi Puheenjohtajien tervehdys Vuosi 2015 kului SKTK:n toiminnan osalta ilman yllättäviä käänteitä. Säästölinjaa onnistuttiin toteuttamaan hyvin, Rengas-lehden taso on noussut entisestään ja seurakuntakeskusten asema on vakiintunut. Vuosikokous päätettiin toteuttaa lyhyempänä, lauantaista sunnuntaihin kestävänä. Tämän tavan toimivuuden näemme lopullisesti vasta vuoden 2016 vuosikokouksen jälkeen. Nuorten ääni on viimeinkin päässyt kunnolla kuuluviin: seurakuntatyön pohtiminen ja suunnittelu yhdessä nuorten kanssa oli luontevaa aluepäivillä. Oli hienoa, että nuorta sukupolvea oli paljon mukana! Toivomme näin olevan jatkossakin; me keski-ikäiset tai vanhemmat seurakuntalaiset emme välttämättä tiedä nuorten tarpeita, nyt yhteiseen kehitystyöhön on luonteva paikka ja mahdollisuus. Ikääntyvien seurakuntalaisten osuus on seurakunnissa hyvin edustettuna, he ovat seurakuntien kantavia voimia. Mutta miten on, kun ikä syystä tai toisesta rajoittaa osallistumista tilaisuuksiin ja halua olisi? Naapuriapu on tässä aina haasteen edessä. Vaikka auttajien henkilökohtaisten puhelinnumeroiden poistuminen ja Facebookryhmien tarjoama apu on vähentänyt soittojen määrää, naapuriavun on silti oltava selkeästi ja käytännöllisesti koordinoitua ja nopeasti saavutettavissa niille, jotka sitä tarvitsevat. Kaikissa ongelmissa ei naapuriapu pysty auttamaan, mutta kysyjä ohjataan eteenpäin. Vaikka asiat ovat suhteellisen hyvässä kunnossa nyt, emme halua jäädä polkemaan paikoillemme. Juuri nyt meillä on sopiva hengähdystauko miettiä tulevaisuutta ja kerätä energiaa uudistuksia varten. Keväällä 2016 alkavassa strategiatyöskentelyssä pohditaan koko Saksan suomalaisen kirkollisen työn kenttää; sen nykyistä tilannetta ja toimintaa parantavia uudistuksia. Lisäksi iloitsemme jo nyt Renkaan uusista nettisivuista! Miltä ne näyttävät? Toivottavasti niitä on helppo käyttää ja päivittää. Pysytään linjoilla! Karl-Friedrich v. Knorre puheenjohtaja Annaliisa Kühn varapuheenjohtaja Kuva: Mauri Lunnamo Kuvat: Heidemarie Penzel, Eva Otremba, Ritva Prinz, SKTK:n arkisto SKTK:n toimintakertomus 2015 sivu 4

5 1. Keskusjärjestö tarjosi seurakuntatyölle vakaat puitteet SKTK ry:n vuosikokous Chorinissa tarjosi hyvät puitteet myös antoisalle oheisohjelmalle. Huhtikuussa johtokunta ja papit kokoontuivat yhteiseen suunnittelukokoukseen Vuosikokousviikonloppu Chorinissa Suomalaisen kirkollisen työn keskus ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidettiin lauantaina 14. maaliskuuta Hotel Haus Chorinissa, Chorin-nimisellä paikkakunnalla noin 80 km koilliseen Berliinistä. Vieraanamme olivat Suomen kirkon ulkosuomalaistyön koordinaattori Susanna Merikanto-Timosen lisäksi Pohjois-Saksan merimieskirkon edustajina Kaija Gaupp ja Ritva Lehmann. SKTK:n 18:sta jäsenestä edustettuina oli 16 suomalaista seurakuntaa sekä suomalais-saksalaisten nuorten yhteisö (GfdJ), jotka kaikki olivat lähettäneet kokoukseen virallisen edustajansa. Münsterin seurakunnan äänivaltaa käytti valtakirjalla Kölnin edustaja. GfdJ:lla ei sääntöjensä mukaan ole äänivaltaa SKTK:n vuosikokouksessa. Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi Susanna Merikanto-Timonen. Johtokunnan erovuoroisten jäsenten vaalissa puheenjohtajaksi valittiin ilman vastaehdokkaita vuodeksi uudelleen Karl-Friedrich von Knorre (Frankfurt). SKTK:n sääntöjen 7 mukaan kausi piti rajoittaa yhden vuoden mittaiseksi, koska hän oli toiminut varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana Erovuorossa olleen Felix Töllen (Köln) lisäksi johtokuntaan valittiin uutena varsinaiseksi jäseneksi kahdeksi vuodeksi aiemmin varajäsenenä toiminut Eeva Moilanen (Frankfurt). Varajäseneksi kahdeksi vuodeksi valittiin aiemmin varsinaisena jäsenenä toiminut Anna-Liisa Diestelhorst (Ruhrin alue). Johtokunnassa jatkoivat ei erovuorossa olleet varapuheenjohtaja Annaliisa Kühn (Dresden) sekä varsinaiset jäsenet Reettakaisa Sofia Salo (Münster) ja Leena Nikula (München). Varajäsenenä jatkoi Antti Pfeiffenberger (Hannover). Tilintarkastajiksi valittiin monivuotisen luottamustehtävänsä päättäneiden tilintarkastajien Päivi Kantin (Frankfurt) ja Katriina Wegenerin (Frankfurt) tilalle Margareta Pyykkönen-Bloemer ja Essimari Kairisto. Kummankin kotiseurakunta on Düsseldorf. Johtokunnan ilmoitus valita toiminnanjohtaja Mauri Lunnamo kassanhoitajaksi seuraavaan vuosikokoukseen asti merkittiin tiedoksi. Vuodelle 2015 asetetut tavoitteet olivat: Antaa tietoa ja tukea seurakuntien toimintaan ja velvollisuuksiin liittyvissä kysymyksissä. Edesauttaa seurakuntien jäsenhankintaa tiedotuksellisin keinoin. Jatkaa vuonna 2010 aloitettua aluekeskusten taloudellista tukemista vuosikokouksen päättämässä laajuudessa sekä vastata niissä toimivien kolmen seurakuntaassistentin työantajavelvoitteista. Tukea Suomen kirkon ulkosuomalaistyön toimistoa Saksan evankelisen kirkon kanssa käytävissä neuvotteluissa suomalaispappien työsuhteitten selkeyttämisessä. Vuosikokous hyväksyi ilman muutoksia yksimielisesti johtokunnan ehdotukset vuoden 2014 toimintakertomukseksi ja tilinpäätökseksi sekä myönsi tili- ja vastuuvapauden johtokunnalle ja kassanhoitajalle. Vuoden 2015 toimintasuunnitelmaan tehtiin kaksi pientä muutosta. Taloussuunnitelma hyväksyttiin sellaisenaan. Tehdyn päätöksen mukaan 2016 vuosikokouksesta lähtien sääntömääräiset kokoukset pidetään pysyvästi Hannoverissa ja viikonlopputapaaminen lyhennetään kestämään lauantaista sunnuntaihin. Kokouksen oheisohjelmana ollut lauantain nuotioilta makkaran ja tikkupullan paistamisineen sekä sunnuntaiaamun luontopolku ja jumalanpalvelus tunnelmallisessa luostarin kappelissa saivat laajalti tyytyväistä palautetta Johtokunta kokoontui viisi kertaa Johtokunnan käsittelyyn tulleet asiat valmisteltiin SKTK:n molempien puheenjohtajien, pappien koordinaattorin ja yhdistyksen toiminnanjohtajan muodostamassa työryhmässä, joka kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Johtokunta kokoontui viisi kertaa ja käsitteli 75 asialistan kohtaa. Siirtolaispappeja edusti johtokunnan työskentelyssä pappien koordinaattori. Kokousten valmistelijana ja sihteerinä toimi yhdistyksen toiminnanjohtaja. Johtokunnan ja pappien yhteinen vuosittainen suunnittelukokous pidettiin huhtikuussa Hannoverissa. Johtokunnan kokousten esityslistat ja pöytäkirjat olivat luettavissa samaan aikaan kuin ne lähetettiin kokouksien osallistujille. Mauri Lunnamo Johtokunnan kokoonpano sekä pappien ja toimihenkilöiden nimet löytyvät tämän kertomuksen sivulta 27. SKTK:n toimintakertomus 2015 sivu 5

6 1.3. Taloudenhoitajan kertomus Tilinpäätös osoittaa toiminnallisten kulujen olleen ,36 (edellisenä vuonna ,70 ) ja toiminnallisen tuloksen päätyneen 1.280,67 ( 1.381,93 ) ylijäämäiseksi. Kertomusvuoden talousarviossa oli varauduttu tulouttamaan omasta vapaasta pääomasta ,24 tuloksen nollaamiseksi, joten suunnitelmaan verrattuna toiminnallinen tulos oli budjetoitua ,91 parempi. Taseen arvo laski 1.360,28 päätyen ,66 loppusummaan. Saksan suomalaisen kirkollisen työn rahoituksesta suurin osa saatiin edelleen kirkkojemme väliseen keskinäiseen sopimukseen perustuen Saksan evankeliselta kirkolta (EKD). Edelliseen vuoteen verrattuna luvuissa ei tapahtunut muutoksia. SKTK:n ja pappien toimintakuluihin osoitettiin ,-. EKD:n maakirkoille maksama pappien työnantajakulujen korvaus ei ollut kokonaisuudessaan selvillä vielä toimintakertomusta kirjoitettaessa. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon rahoitus oli toimintavuonna yhteensä ,- ( ,- ). Tästä summasta kirjataan vuosittain 6.000,- Frankfurtin seurakuntatilojen kalustamiseen vuonna 2007 Suomen kirkolta saatua rahoitusta, jota on vielä jäljellä 8.000,-. Avustus sisältää myös Suomen kirkon toimeksiannosta Kanarian saarille palkatun osa-aikaisen ja osatoimisen turistipapin henkilöstökulujen korvauksen. Seurakuntien omassa käytössä olevien toimitilojen vuokrakuluihin saadut avustukset olivat kertomusvuonna ,-. Vuokrakulut Frankfurtin, Hannoverin ja Kölnin seurakuntien sekä Berliinin Suomi-keskuksen tiloista olivat yhteensä yli ,-. Omarahoituksella maksettavaksi jäi siis runsaat (edellisvuonna n ). Suomi-Seuran ulkosuomalaisten tiedotusvälineiden toimintaan ja järjestöjen tiedotukseen myöntämästä avustuksesta saimme toimintavuonna 750,- (900,- ). SKTK:n oman varainhankinnan osuus oli ,95 (vuotta aiemmin ,- ) eli 11 % kokonaistuloista. Omarahoitus koostuu pääosin Renkaan mainostuloista sekä seminaarien ja kurssien osallistumismaksuista. Menopuolella seurakuntatoimintaan käytettiin 40 % (edellisvuonna samaten 40 %) kaikista kuluista. Saksan suomalaiset seurakunnat rahoittivat toimintansa edelleen omalla varainhankinnallaan sekä saamillaan lahjoituksilla. Kirjanpito pidettiin ja tilinpäätös tehtiin yhdistyksen toimistossa toiminnanjohtajan toimiessa johtokunnan nimittämänä kassanhoitajana. Tilintarkastuksen toimittivat vuosikokouksen valitsemat uudet tilintarkastajat Essimari Kairisto ja Margareta Pyykkönen-Bloemer Hannoverissa Tulot % 6% 0% 23% 60% Julkinen rahoitus Omarahoitus Tuloutus omasta vapaasta pääomasta Edelleen välitettävät tuet Lahjoitukset SKTK:n toimintakertomus 2015 sivu 6

7 EKD:n suora tuki ,- Pappien palkkakulut ,- SKTK:n toimintaan ,- Keskuksen toimintaan (18010) ,- SKTK:n seurakuntatyö (18014) ,- Kirkollinen työ (18016) 4.475,- Kenttätoimintaan ,- Nuoriso- ja rippikoulutyö (18013) 9.157,- Projektit, seminaarit (18011) 4.840,- Tiedotus (18012) ,- Pappien toimintarahat ,- (suluissa tilinpäätöksen tilinumero) Suomen kirkon tuki ,- Toimintaraha (18000) ,- Palkkausavustus (18005) ,- Tiedotustoiminta (18004) 4.000,- Pappien yhdyshenkilö (18006) 2.000,- Suomi-keskus (18001) ,- Frankfurtin toimitilan kalustus 6.000,- (Suluissa tilinpäätöksen tilinumero ) SKTK:n toimintakertomus 2015 sivu 7

8 Kulut % SKTK:n seurakuntatoiminta Korvattavat kulut Kiinteät kulut Hallinto, investoinnit -34% -40% -23% Saadut lahjoitukset/ muutos Alue- ja nuorisotoiminta 1.311, ,00 636,11 Kirkollinen työ 4.069, , ,42 Rengas , , ,47 Yhteensä , , ,16 Pappien toimintarahat Pohjoinen (28010 *) 7.458, ,88 Länsi (38010) 7.180, ,86 Lounas (48010) 7.196, ,74 * suluissa olevat numerot tarkoittavat tilipäätöksessä esiintyviä kirjanpidon tilinumeroita Etelä (58010) 7.756, ,21 Itä ja keski (68010) 8.147, ,31 Yhteensä , ,00 Tarkemmat tiedot yhdistyksen taloudesta löytyvät tilipäätöksestä ja taseesta Mauri Lunnamo (teksti ja grafiikat) 1.4. Aluepäiville osallistui ilahduttavan paljon nuoria kokoontuivat itä-keski ja pohjoisen seurakunnat aluepäiville Hanns-Lilje-Hausiin Hannoveriin. Lännen aluepäivät pidettiin päivän tapahtumana Berriksellä Kölnissä. Lounaan ja etelän seurakunnat tapasivat Fellbachissa. Aluepäivien aihe identiteetti sai aikaan vilkasta keskustelua. Erityisen ilahduttavaa oli, että kaikilla aluepäivillä oli mukana nuoria ja nuoria aikuisia, kaiken kaikkiaan 17. Ritva Prinz SKTK:n toimintakertomus 2015 sivu 8

9 2. Sosiaalinen media tavoitti suomalaisia sisäpiirin ulkopuolelta Tiedottamisen pääkanavat olivat jo vakiintuneeseen tapaan Rengas-lehti, sähköinen uutiskirje ja nettisivut. Nettisivuilla alettiin julkaista blogia, josta vinkattiin myös Facebookissa. Sosiaalisen median merkitys työmme tunnetuksi tekemisessä lisääntyi Tiedotusyhteistyö eri suomalaistahojen kanssa oli sujuvaa Rengas-lehti ilmestyi vuoden 2015 aikana kuusi kertaa painosmäärän ollessa keskimäärin (4.617 vuonna 2014). Kaikki numerot saavuttivat lukijat aikataulun mukaisesti. Rengas-lehden numeroa 3-4/2015 lähetettiin keväällä jaettavaksi eduskuntavaalien äänestyspaikkoihin ja Hampurin merimieskirkon kevätmyyjäisiin (yht. 220 kpl). Edellisvuosien tapaan seurakunnat ja kielikoulut jakoivat loka-marraskuun ja joulukuun lehteä hyvällä menestyksellä myyjäisissä ja muissa joulunajan tilaisuuksissa (yhteensä 1330 kpl). Lehden taittajana toimi Marija Skara, päätoimittajana yhdistyksen toiminnanjohtaja Mauri Lunnamo ja toimittajana Ritva Prinz. Lehden kustannukset olivat 2,46 painettua lehteä kohden (2014 2,50). Laajempia aihekokonaisuuksia oli neljässä lehdessä: ystävyys (3-4), ekumenia (5-6), Miehet ja naiset (10-11) ja Mikä tuo joulun? (12). Henkilöjuttuja oli joka numerossa useampia, lisäksi juttu mm. Tampereella järjestetystä Hääyö-tapahtumasta ja voimaannuttavasta valokuvauksesta. Lehdessä kerrottiin vuoden aikana kahdeksan seurakunnan henkilöstä tai tapahtumasta ja Hampurin merimieskirkosta. Monipuolisia kielikoulujen juttuja ilmestyi joka lehdessä Mari Aallon koordinoimana. Sekä suurlähetystö että Suomen Saksan-instituutti julkaisivat tiedotteen lehden joka numerossa. Yhteistyö seurakuntien, niiden tiedottajien, Saksan Suomi-koulujen neuvoston ja pappien kanssa oli suunnitelmallista ja sujuvaa. Papit osallistuivat aktiivisesti materiaalin tuottamiseen kirjoittaen esim. lähetystyöstä, rippikouluista, Suomen kirkon jäsentutkimuksesta ja toiminnasta kriisitilanteessa. DFG:n tapahtumista tiedotettiin tarpeen mukaan seurakuntasivuilla. Vuodelle 2015 asetetut tavoitteet olivat: Rengas-lehti Rengas-lehti toimitetaan lukijoille vuosisuunnitelmassa ilmoitettuina viikkoina kuusi kertaa vuoden aikana. Tuotetaan monipuolista sisältöä (mm. juttuja henkilöistä ja ajankohtaisista ilmiöistä), joka huomioi eri ikäluokat. Jokainen seurakunta tuodaan jossain muodossa esille lehden artikkelisivuilla vähintään joka toinen vuosi. Kielikoulujen tiedotteita ja kuulumisia julkaistaan jokaisessa numerossa yhteistyössä pedagogisen neuvoston kanssa. Ainakin neljässä lehdessä on laajempi aihekokonaisuus (ns. pääaihe). Suurlähetystön tiedotteita julkaistaan lehden jokaisessa numerossa, Finnland-instituutin ja DFG:n tapahtumia koskevia artikkeleita tarpeen mukaan. Toimintavuonna Rengas-lehden takakanteen ja etukannen sisäsivulle myydään viiteen numeroon maksullinen kokosivun ilmoitus. Sähköinen viestintä Ajantasaisen tiedottamisen pääväline on Sivuilla julkaistuista kiinnostavista aiheista tiedotetaan tarvittaessa paikallisseurakuntien puheenjohtajille, tiedottajille, johtokunnalle ja papeille. Renkaan ilmestymisestä tiedotetaan kielikoulujen puheenjohtajille ja pedagogisen neuvoston jäsenille. Sähköinen uutiskirje lähetetään sen tilanneille vähintään kuusi kertaa toimintavuoden aikana. Muuta Seurakuntia ja pappeja tuetaan tiedotuksellisissa tehtävissä, mm. tuottamalla tarvittavaa materiaalia ja mainostamalla joulumyyjäisiä käytettävissä olevien kanavien kautta. SKTK:n työstä julkaistaan uutta tietoa vähintään kaksi kertaa vuodessa Suomen kirkon ulkosuomalaistyön sivuilla sekä kerran suurlähetystön nettisivuilla. Saksalaisessa mediassa julkaistaan vuoden kuluessa yksi SKTK:n työstä kertova artikkeli. Facebookin Saksan suomalaisten ryhmässä ja Facebook-sivulla Suomalaiset seurakunnat Saksassa vinkataan Renkaan ilmestymisestä. Saksan suomalaisten keskustelupalstoja seurataan ja keskusteluun osallistutaan tarpeen mukaan. Facebook-sivulla Suomalaiset seurakunnat Saksassa vinkataan noin joka toinen viikko tulevista tapahtumista tai muusta kiinnostavasta. Tiedotuksen työryhmä kokoontui Münsterissä Kuvat: SKTK:n arkisto SKTK:n toimintakertomus 2015 sivu 9

10 Lehden takakannessa ilmestyi maksettu koko sivun ilmoitus kolmessa numerossa. Mainosmyynnin tulos jäi noin euroa alle tavoitteen, lähinnä alkuvuoden heikon mainostilanteen vuoksi. DFG Rundschau julkaisi rippikoulutiedotteemme syksyn numerossa. Rippikouluistamme kerrottiin myös Sveitsin ja Itävallan suomalaisten seurakuntien lehdissä Blogi herätti kiinnostusta Nettisivuillamme vieraillaan vuosittain n kertaa. Siellä nostettiin uutisia esille pääsivulla ja ajankohtaisissa. Videopätkä nuorten Saksan evankelisilla kirkkopäivillä toteuttamasta klovnimessusta mahdollisti messuun tutustumisen myös niille, jotka eivät päässeet Stuttgartiin. Johtokunta päätti syyskuun kokouksessaan, että ryhdymme uusimaan nettisivumme Suomen 3. Innostus kasvoi eri ikäluokissa 3.1. Nuoret osallistuivat aktiivisesti rippikoulutoimintaan ja aluepäiville Vuodelle 2015 asetetut tavoitteet olivat: Päätavoitteena on saksansuomalaisen rippikoulutyön sujuva jatkuminen uusien yhteistyöseurakuntien kanssa sekä tiiviin yhteyden kehittäminen nuorten ja nuorten aikuisten sekä nuorisotyötä tekevien pappien välillä. Tämä toteutetaan järjestämällä yhteisiä tapaamisia ja keskusteluja myös sähköistä mediaa apuna käyttäen. Huomiota kiinnitetään erityisesti työn jatkuvuuteen tulevaisuudessa mm. panostamalla Sasu-rippikoulumainontaan. Rippikoulu Toimintavuonna pyritään tavoittamaan rippikoulun kautta vuonna 2000 tai sitä myöhemmin syntyneitä nuoria henkilökohtaisen seurakuntayhteyden piiriin. Tavoitteena on vähintään 30 rippikoululaisen kokonaisryhmä. Rippikoululaisille järjestetään tutustumisviikonloppu Oberurselissa Suomessa toteutettavia rippileirejä järjestetään kaksi: uusina yhteistyökumppaneina ovat Salo ( ) sekä Ylöjärvi (2015). Espoon Olarin seurakunta jatkaa rippikouluyhteistyötä vuosina Lokakuussa Oberurselissa järjestetään Sasu-nuorten viikonloppu (JuureS), jonka tavoitteena on motivoida erityisesti vuoden 2015 rippikoululaisia mukaan suomalais-saksalaiseen rippikoulutoimintaan. Mahdollisuuksien mukaan papit kiertävät syksyllä alueidensa kielikouluissa esittelemässä Sasu-rippikoulua. kirkon Lukkari-konseptin mukaan. Toimittaja osallistui syksyn kuluessa uudistuksen valmisteluun ja konseptin muokkaamiseen meille sopivaksi. Sähköisiä uutiskirjeitä lähetettiin kuusi ja sen sai n. 400 henkilöä. Kesäkuun lopussa sivuillamme alettiin julkaista blogia kahden viikon välein. Blogista vinkataaan aina myös Facebookissa. Blogista on tullut paljon hyvää palautetta ja vinkit ovat usein nousseet Facebook-sivuillamme luetuimpien postausten joukkoon, tavoittaen jopa yli 600 ihmistä. Myös rippikoululeireiltämme blogattiin. Facebook-sivullamme Suomalaiset seurakunnat Saksassa mainostettiin tapahtumia (esim. myyjäiset), tiedotettiin Renkaan ilmestymisestä ja julkaistiin muuta suomalaista sisältöä. Facebook on edelleen osoittautunut hyväksi kanavaksi laajentaa vaikutuspiiriä myös työmme piirissä tiiviisti olevien ulkopuolelle ja saada julkisuutta Renkaalle. Ritva Prinz Isoskoulutus ja muu nuorisotyö Tavoite on, että isoskoulutukseen osallistuu vähintään 18 nuorta, joista 8-10 toimii kesän rippikoululeireillä isosen tehtävissä. Varttuneemmat nuoret voivat toimia apuohjaajina. Nuoret saavat isoskoulutuksessa valmiudet ryhmänohjaajana toimimiseen rippikoululeireillä tai kielikoulujen motivaatioleireillä sekä järjestötoiminnan taitoja ja valmiuksia itseohjautuvan toiminnan organisointiin. Isoskoulutus painottuu pääosin kahteen vuoden aikana järjestettävään viikonloppuleiriin (huhti- ja marraskuu). Lisäksi isoskoulutukseen kuuluu itsenäisiä tehtäviä ja oman lähialueen suomalaisen seurakunnan toimintaan osallistumista. Isoset voivat olla mukana kehittämässä Sasu-rippikoulutyön mainontaa. Lokakuussa järjestettävä viikonloppuleiri (JuureS) yhdistää juuri rippikoulun käyneitä ja varttuneempia nuoria. Leirin tavoitteena on tukea nuorten kristillistä kasvua, vahvistaa seurakuntayhteyttä ja motivoida nuoria etsimään omaa hengellistä identiteettiään ja paikkaansa seurakuntatoiminnassa. Nuorten iltoja tai teemaviikonloppuja voidaan järjestää alueellisesti tarpeen mukaan ja nuoria aikuisia kohdataan myös kantapöydissä. Nuorisotyöstä vastaava pappi tekee yhteistyötä GfdJ:n kanssa. GfdJ:n identiteettiä SKTK:n nuorena seurakuntana pyritään vahvistamaan etsimällä uutta sisällöllistä toimintaa ja järjestämällä yhdessä jumalanpalvelus Jugendtreffin yhteydessä. Vuonna 2015 tavoitteena on yhdessä GfdJ:n kanssa osallistua 10 nuoren sekä kahden ohjaajan kanssa Stuttgartin kirkkopäiville erityisjumalanpalveluksen suunnittelun ja toteutuksen muodossa. SKTK:n toimintakertomus 2015 sivu 10

11 Kirkkopäivien klovnimessu, kuva: Ritva Prinz SKTK:n järjestämille saksalais-suomalaisille rippileireille osallistui vuonna 2015 yhteensä 39 nuorta. Osallistujien määrä on ollut näin suuri viimeksi vuonna Isoskoulutuksessa oli mukana yhteensä 27 nuorta. Nuorten ryhmä toteutti Saksan evankelisilla kirkkopäivillä menestyksellisesti klovnimessun. Nuoret ottivat myös entistä enemmän osaa oman paikallisseurakuntansa toimintaan ja osallistuivat aktiivisesti aluepäiville. Yleistä Vuoden 2015 päätavoitteena oli Sasu-rippikoulutyön sujuva jatkuminen uusien yhteistyöseurakuntien kanssa, rippikoulun mainostamiseen panostaminen sekä huomion kiinnittäminen nuorten tukemiseen SKTK:n toiminnassa. Vuoden aikana sekä johtokunnassa, pappien keskuudessa että paikallisseurakunnissa on käyty keskusteluja siitä, kuinka nuoria voitaisiin kannustaa enemmän ottamaan osaa paitsi Sasu-nuorten toimintaan, myös osallistumaan paikallisten suomalaisten seurakuntien tapahtumiin. Muutama seurakunta teki päätöksen osoittaa tukensa oman seurakuntansa nuorille ottamalla osaa mm. isoskoulutus-viikonloppujen sekä Stuttgartin kirkkopäiväretken matkakulujen kustannuksiin. Rippikoulu SKTK:n järjestämille saksalais-suomalaisille rippileireille Salossa ja Ylöjärvellä osallistui vuonna 2015 yhteensä 39 nuorta. Osallistujien määrä on ollut näin suuri viimeksi vuonna Lisäksi leireillä oli mukana yhteensä 10 isosena toiminutta nuorta, 2 varttuneempaa nuorta/ nuorta aikuista apuohjaajan tehtävissä sekä leirin ohjaajina papit Anna-Maari Ruotanen, Hanna Savukoski, Matti Nikkanen ja Päivi Lukkari. Kokemus yhteistyöstä molempien uusien yhteistyöseurakuntien kanssa olivat hyvät. Rippikouluun kuului lisäksi viikonlopun mittainen tutustumisjakso helmi-maaliskuun vaihteessa, tutustumista saksalaisen ja suomalaisen kotiseurakunnan toimintaan sekä kirjallisia tehtäviä. Kaikki rippikoulun opettajat osallistuivat suunnitteluseminaariin toukokuussa Salossa. Lokakuussa järjestettiin kesän rippikoululaisille sekä kaikille varttuneemmille Sasu-nuorille yhteinen JuureSviikonloppuleiri teemalla ekologinen ja kansainvälinen vastuu. JuureS-tapahtumaan osallistui yhteensä 44 nuorta, joista 3 saapui Ylöjärveltä. rakunnissaan. Marraskuun isoskoulutuksen yhteydessä otettiin käyttöön Isosen pistepassi, jonka avulla isosia halutaan kannustaa ja aktivoida ottamaan osaa oman kotiseurakuntansa toimintaan, mm. olemalla mukana jumalanpalveluksissa, joulumyyjäisissä jne. Vuoden lopussa iloitsimmekin useista nuorista, jotka toimivat vapaaehtoisena eri seurakuntien joulumyyjäisissä sekä avustivat jumalanpalveluksissa. Isoskoulutuksessa näkyi vuoden 2015 suuri rippikoululaisten määrä. Isoskoulutukseen osallistui aktiivisesti vuoden 2015 aikana yhteensä 27 nuorta. Muu nuorisotoiminta Kesäkuun alussa Anna-Maari Ruotanen ja Päivi Lukkari järjestivät yhdessä GfdJ:n kanssa nuorten retken Stuttgartin kirkkopäiville. Kirkkopäivillä nuoret toteuttivat yhdessä pappien johdolla klovnimessun ja osallistuivat eri tapahtumiin. Kirkkopäiville osallistui 17 nuorta/nuorta aikuista ja kaiken kaikkiaan projekti oli todella antoisa ja sai hyvää palautetta. Toukokuussa Anna-Maari Ruotanen vieraili GfdJ:n järjestämässä Jugendtreff-viikonlopussa Hannoverin lähellä Lehrtessä, mukana oli 17 nuorta/nuorta aikuista. Nuorisotyön kehittämistä jatkettiin. Nuorteniltoja järjestettiin säännöllisesti Päivi Lukkarin toimesta Bielefeldissä sekä lisäksi Düsseldorfissa ja Frankfurtissa aloitettiin nuortenillat syyskaudella Nuorten osallistamista SKTK:n toimintaan pyrittiin tavoitteiden mukaisesti lisäämään mm. siten, että keväällä johtokunta teki päätöksen kutsua nuorten edustajia aluepäiville kustantamalla edustajien matka- ja osallistumiskulut. Vuonna 2015 aluepäiville osallistui yhteensä 8 nuorta; 4 lännen, 2 pohjoisen ja idän yhteisille aluepäiville sekä 2 etelän ja lounaan yhteisille aluepäiville. Mukana oli lisäksi useita nuoria aikuisia. Anna-Maari Ruotanen ja Hanna Savukoski Isoskoulutus Isoskoulutusviikonloppuja järjestettiin vuoden 2015 aikana kaksi, Hampurin merimieskirkolla sekä Oberurselissa. Pitkien välimatkojen vuoksi yhteisen koulutuksen järjestäminen rajoittuu kahteen viikonloppuun, sen vuoksi nuoria pyrittiin innostamaan koulutusten välisellä ajalla toimimaan suomalaisissa paikallisseurakunnissa sekä omissa saksalaisissa kotiseu- SKTK:n toimintakertomus 2015 sivu 11

12 Grafikkaa: Marija Skara 3.2. Nkurenkurun koulun tukeminen päättyi Suomen Lähetysseuran lopettaessa Nkurenkurun koulun tukemisen myös Saksan suomalaisten seurakuntien tuki tähän kohteeseen päättyi. Naisten Pankille tukea kerättiin mm. kävelytempauksen avulla. Dresdenissä ja Düsseldorfissa osallistuttiin Naisten Pankin järjestämään Kävele naiselle ammatti - tempaukseen syyskuussa. Düsseldorfissa tapahtuma järjestettiin koko perheen retkeilypäivänä, Dresdenissä vuotuisen vaelluskirkon yhteydessä. Lähetysaiheisia lounaita ja tempauksia järjestettiin Frankfurtissa. Berliinin ja Frankfurtin joulumyyjäisissä oli oma erillinen myyntipöytä lähetyksen hyväksi. Lähetysmaapallojen askartelua ja myyntiä jatkettiin erityisesti Bremenin seurakunnassa. Vakiintuneet keräykset toteutettiin entiseen tapaan. Jumalanpalvelusten kolehtien ja muiden keräysten tulokset käyvät ilmi sivulla 26 olevasta taulukosta. Näiden lisäksi monilla seurakunnilla oli kotipaikkakunnalla tai ulkomailla omia keräyskohteita, joille kerättiin huomattaviakin lahjoitussummia. Maaliskuun lopussa Suomen Lähetysseuralta saatiin tieto Lähetysseuran tuen päättymisestä Nkurenkurun koululle Pohjois-Namibiassa vuoden 2015 lopussa. Nkurenkurun koulu on ollut tukikohteena vuodesta 2008 alkaen, kummisopimus solmittiin Nkurenkurussa tehdystä työstä tiedotettiin renkaassa 5-6 ja tuen kerääminen lopetettiin syyskuun lopussa. Päivi Lukkari 3.3. Diakonian ja kriisituen uudistaminen aloitettiiin Aloitettiin diakoniaan, kriisitukeen ja ystäväpalveluun liittyvä kokonaisuudistus. Uudistuksen perusperiaatteita käsiteltiin naapuriapuseminaarissa Hannoverissa. Kertomuskaudella aloitettiin diakoniaan, kriisitukeen ja ystäväpalveluun liittyvä kokonaisuudistus. Uudistuksen pääasiallisena tarkoituksena on niveltää suomenkielinen kirkollinen vapaaehtoinen avustustoiminta entistä selkeämmin osaksi evankelisen kirkon seurakuntadiakonian paikallisia rakenteita järjestettiin Hannoverissa naapuriapuseminaari, jossa käsiteltiin uudistuksen perusperiaatteita yhdessä vapaaehtoisten kanssa. Seminaarin luennoitsijana oli diakoni Marianne Storz. Osana uudistusta seurakunnat nimesivät syyskaudella naapu- Vuodelle 2015 asetetut tavoitteet olivat: Lähetyskohteet ovat Suomen Lähetysseuran kautta tuettava Nkurenkurun sisäoppilaitos Pohjois-Namibiassa sekä Kirkon Ulkomaanavun hallinnoima Naisten Pankki. Tavoitteena on kerätä lähetyskohteille koko Saksan alueella vuoden aikana 1,50 / seurakuntalainen. Nostetaan edelleen seurakuntalaisten itseymmärrystä lähetyksen vastuunkantajina. Tiedotetaan kohteista ja niissä tehtävästä työstä joka toisessa Renkaassa. Päivitetään kohteiden tietoja jatkuvasti nettisivuille ja toimitetaan seurakuntiin ajankohtaista infomateriaalia, kummi- ja kiertokirjeitä. Muistutetaan seurakuntia tiedotusmateriaaleista ja lähetysaiheisten tapahtumien ideapankeista. Kannustetaan lähetystyön yhteyshenkilöitä ja muita lähetyksestä kiinnostuneita osallistumaan Naisten Pankin järjestämään Viestinviejä-nettikoulutukseen. Vuodelle 2015 asetetut tavoitteet olivat: Vuoden 2015 aikana tehtäväänsä valittujen seurakuntalaisten kykyä toimia vapaaehtoisena auttajana kohotetaan järjestämällä valtakunnallinen koulutustilaisuus (ns. naapuriapuseminaari) Hannoverissa Naapuriaputoimintaa kehitetään edelleen valmiussuunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on, että vuoden 2015 aikana jokainen kriisituessa toimiva vapaaehtoinen käy vähintään henkilökohtaisen konsultaatiokeskustelun alueensa papin kanssa tai osallistuu yhteiseen koulutustapahtumaan. riavun yhteyshenkilöt, joiden tehtävänä on välittää avuntarvitsijoiden keskustelupyynnöt sopivalle vapaaehtoistyöntekijälle sekä koordinoida paikallista naapuriaputoimintaa mm. pitämällä yhteyttä suomalaisiin ja saksalaisiin yhteistyökumppaneihin. Työalasta vastaava pappi konsultoi syyskaudella useita seurakuntia, joissa uudistuksen osana pohdittiin esimerkiksi vapaaehtoistyöntekijöiden vakuutusturvan järjestämistä. Kertomuskaudella aloitettiin myös toimenpiteet seurakuntien ja niitä lähellä olevien suomalaisyhteisöjen kriisivalmiuden kohentamiseksi. Matti Nikkanen SKTK:n toimintakertomus 2015 sivu 12

13 3.4. Koordinaattori tuki pappien yhteistyötä Saksan suomalaispappien koordinaattori valmisteli ja johti pappien puhelinpalaverit, jotka pidettiin pääsääntöisesti kerran kuussa. Hän edusti pappien yhteistä näkemystä SKTK:n johtokunnan kokouksissa ja osallistui valmistelutyöryhmän palavereihin. Sekä keväällä että syksyllä papit kokoontuivat työseminaariin. Huhtikuussa työseminaari järjestettiin Hannoverissa juuri ennen yhteistä ideaseminaaria johtokunnan kanssa. Myös lounaan alueen uusi pappi pääsi mukaan tähän tilaisuuteen. Kevään työseminaarissa tarkasteltiin uudestaan pappien vastuualueet ja tehtävienjako, keskusteltiin pappien roolista sosiaalisessa mediassa, valmisteltiin naapuriaputoiminnan rakenteellista uudistusta sekä alustettiin johtokunnan kanssa käytävää keskustelua rakenneuudistustarpeesta ja pappien työsuhteiden ongelmakohdista. Lokakuussa Fuldassa käytiin läpi monia käytännön järjestelyihin liittyviä kysymyksiä ja suunniteltiin seuraavaa vuotta erityisesti budjetin ja Renkaan osalta. Koordinaattori perehdytti lounaan papin työtehtäviinsä keväällä ja osallistui hänen tehtäväänsiunaamismessunsa toteuttamiseen syksyllä. Helmikuussa koordinaattori osallistui ulkosuomalaisparlamentin Keski-Euroopan aluekokoukseen Varsovassa. Päivi Vähäkangas 3.5. Suosituimpia seminaariaiheita olivat islam ja kaksikielisyys Pappien vastuualueita tarkistettiin kevään 2015 pappien työseminaarissa ja päätettiin, että lasten ja perheiden parissa tehtyä työtä ei enää määritellä yhden papin vastuualueeksi, vaan jokainen pappi on omalla alueellaan itsenäisesti vastuussa lapsi- ja perhetyöstä. Tammikuussa järjestettyyn naisten seminaariin osallistui naista. Seminaarin teema oli Ystävyys ja sen vetäjinä toimivat teologian tohtori Aulikki Mäkinen Kuopiosta ja pastori Päivi Lukkari. Dresdenissä pidettiin maaliskuussa Maria-seminaari. Hampurissa ja Bremenissä pidettiin keväällä islamia käsittelevä seurakuntaseminaari ajankohtaisesta aiheesta Abrahamin jälkeläiset tukkanuottasilla ; sama seminaari pidettiin Hannoverissa ja Dresdenissä syksyllä. Düsseldorfissa järjestettiin syksyllä juutalaisuutta käsittelevä seminaari, johon liittyi myös vierailu synagogassa. Bielefeldissä järjestettiin lokakuussa seminaari aiheesta Kolossalaiskirje eli mitä kristittynä eläminen merkitsee. Vuodelle 2015 asetetut tavoitteet olivat: Pappien työneuvottelujen ja -kokoontumisten järjestäminen, valmistelu ja johtaminen puhelinpalaveri 1-2 kertaa kuukaudessa kaksipäiväinen työseminaari keväällä ja syksyllä SKTK:n vuosikokouksen yhteydessä työkokous pappien ja johtokunnan yhteinen suunnitteluseminaari huhtikuussa Tiivis yhteistyö SKTK:n toiminnanjohtajan, johtokunnan ja työntekijöiden kanssa. Saksan suomalaispappien työn kehittäminen ja työolojen parantaminen. Osallistuminen kaikkiin johtokunnan kokouksiin pappien edustajana. Yhteydenpito Suomen kirkon ulkosuomalaistyön toimistoon. Osallistuminen Euroopan ulkosuomalaispappien koulutuksen järjestelyihin. Uusien pappien työhön perehdyttämisen järjestäminen. Suomalaispappien edustaminen tarpeen mukaan. Vuodelle 2015 asetetut tavoitteet olivat: Aikuiset Tavoitteena on suomenkielisen perinteen ylläpitäminen ja syventäminen sekä hengellisen kasvun mahdollisuus. Papit toteuttavat seurakunnissa teemaseminaareja yhdessä sovituista tai seurakuntalaisten toivomista aiheista (esim. Raamattu, Luther, virret, ulkosuomalaisuus, vanheneminen, kasvatuksen kysymykset, parisuhde). Teemaseminaarit pyritään järjestämään jumalanpalveluksen, naisten aamiaisen tai muun tapahtuman yhteyteen. Lisäksi toteutetaan viikonlopputapahtumana Naisten seminaari, johon odotetaan 50 osallistujaa. Ruhrin alueella pidettiin kesäkuussa keskustelutilaisuus, jossa käsiteltiin jumalanpalvelusta ja syksyllä jo perinteinen kaksipäiväinen naisten syysseminaari. Münchenissä toteutettiin lokakuussa kaksikielisyyspäivä. Osallistujia seminaareissa oli vaihtelevasti, Eniten osallistujia keräsivät islam-aiheiset seminaarit sekä kaksikielisyyspäivä. Bielefeldissä, Bremenissä, Hampurissa ja Lyypekissä järjestettiin vuoden aikana vähintään kerran suomalaisen mallin mukaisesti virsiä ja viiniä -ilta. Päivi Lukkari SKTK:n toimintakertomus 2015 sivu 13

14 3.6. Sosiaalista mediaa hyödynnettiin Pastori Anssi Eleniuksen siirryttyä pois Saksasta huhtikuun lopussa, ovat sosiaalisen median hyödyntämisestä vastanneet kukin pappi omalla vastuualueellaan, Renkaan toimittaja sekä paikallistasolla seurakuntien kirkkoraadit. Erityisesti nuorten toiminnassa on käytetty Instagramia, Renkaan tunnetuksi tekemisessä ja myyjäisjärjestelyissä taas Facebook on osoittautunut hyödylliseksi kanavaksi. Ritva Prinz Vuodelle 2015 asetetut tavoitteet olivat: Kehitetään soveltuvia tapoja, joilla kirkollisen työn toimijat voivat olla paremmin läsnä verkossa ja saada rengastetuksi mahdollisimman monta saksansuomalaista. Tavoitteena on jäsenten ja vapaaehtoistoimijoiden löytäminen. Lisäksi testataan mahdollisuuksia koota verkkojen avulla talkoolaisia paikallisten tapahtumien järjestelyihin. 4. Seurakuntatoiminta rakentui jumalanpalvelusten ympärille 4.1. Paikallisseurakuntien toimitilat Hessen-Nassaun evankelinen maakirkko avusti Frankfurtin seurakunnan toimitilojen vuokranmaksua ,- eurolla seurakunnan kerätessä omana varainhankintanaan lopun toimitilarahoituksen. SKTK siirsi saamansa avustuksen Frankfurtin suomalaiselle seurakunnalle, joka hoitaa itse tilojensa kuukausittaisen vuokranmaksun. Vuoden loppupuolella SKTK:n johtokunta hyväksyi periaatteessa kirkkoraadin tekemän ehdotuksen vuokrasopimuksen siirtämisestä sopivan tilaisuuden tullen SKTK:lle. Suomen kirkko maksoi SKTK:lle Berliinin Suomikeskuksen vuokra-avustusta ,-. Berliinin maakirkko (Evangelische Kirche Berlin-Brandenburgschlesische Oberlausitz) rahoitti 2.000,- eurolla pääkaupungin suomalaisten toimitilaa. SKTK hoiti edelleen Suomi-keskuksen kuukausittaisen vuokranmaksun ja sai vuokran ja vuokratuen erotuksen Suomi-keskus ry:ltä. Vuoden vaihteessa selvisi, että kaksi vuotta sitten vuokrasopimuksen uusimisen yhteydessä neuvoteltu indeksisidonnainen vuokrantarkistus säästää vuosina lähes 7.700,- euroa vuokrakuluissa aiempaan vuokrasopimukseen verrattuna. Vuodelle 2015 asetetut tavoitteet olivat: Mahdollistaa seurakuntien omien toimitilojen ylläpitäminen niiden oman rahoituksen kausivaihteluista huolimatta. Löytää yhdessä EKD:n ja maakirkkojen kanssa rahoitusmalli aluekeskusten vuokrakustannusten siirtämiseksi kokonaisuudessaan saksalaisille kumppaneillemme. Suomalaisseurakuntien käyttämistä seurakunta- ja kirkkotiloista ei peritä käyttökorvauksia tai mikäli peritään, ne maksetaan ao. maakirkon tai EKD:n varoista. Bielefeldin rovastikunta tuki kaupunkinsa suomalaisen seurakunnan toimintaa edelleen 1.680,- eurolla. Seurakunta- tai kirkkotilojen käyttömaksupyyntöjä ei toimintavuonna saatettu allekirjoittaneen tietoon. Mauri Lunnamo Berris, Köln, kuva: Ritva Prinz Seurakuntayhtymä rahoitti edelleen ,- eurolla Kölnin suomalaisten kokoontumistilojen vuokraa. Myös täällä SKTK vuokrasopimuksen haltijana vastaa kuukausittaisesta vuokrasta ja Kölnin suomalainen seurakunta korvaa sen ja tuen erotuksen yhdistykselle. Hannoverin suomalaisen seurakunnan kokoontumistilan vuokraan ( 1.500,-) SKTK sai Hannoverin maakirkolta samansuuruisen avustuksen. SKTK:n toimintakertomus 2015 sivu 14

15 4.2. Alueet ja seurakunnat Pohjoinen: Bremen, Hampuri, Kiel, Lyypekki Vuoden merkkipaaluja olivat Bremenin seurakunnan 20-vuotisjuhlat Lilienthalissa sekä jääkäriliikkeen 100 -vuotisjuhlan ekumeeninen hartaus Hohenlockstedtissa. Palautteen perusteella pidetyimpiä tapahtumia olivat kansanlaulu- ja gospelmessut, viini- ja virsi-illat, levyraadit sekä kristittyjen ja muslimien rinnakkaiseloa käsittelevä seminaari. Bremen Jumalanpalveluksia tai messuja pidettiin viisi kertaa, joista yksi oli retkikirkko Hannoverin seurakunnan kanssa. Maaliskuun jumalanpalveluksen yhteydessä järjestettiin teemaseminaari aiheesta muslimien ja kristittyjen kanssakäyminen eri aikoina. Toukokuussa Bremenin ja Hannoverin retkikirkon yhteydessä juhlittiin seurakunnan 20-vuotista taivalta Lilienthalin tunnelmallisen kivikirkon suojissa. Syksystä lähtien isäntäseurakunnan tilat ovat olleet remontissa, joten syksyn ensimmäinen messu vietettiin toisaalla ja joulukirkon jälkeiseen joulujuhlaan kokoonnuttiin kirkon viereiseen palvelutaloon. Levyraati toteutettiin alkuvuodesta ja syksyllä vietettiin viini- ja virsi-iltaa. Pappi vieraili kielikoulussa keväällä. Hampuri Jumalanpalveluksia tai messuja järjestettiin 13 kertaa, joista yksi oli kansanlaulumessu, kaksi ilta-aikaan järjestettyä gospelmessua ja yksi yhteispohjoismainen messu ruotsin kielellä. Lisäksi kielikoululaisille järjestettiin oma jumalanpalvelus kevät- ja syyslukukausien alussa. Pappi, merimieskirkon työntekijät sekä muutamat vapaaehtoiset pitivät säännöllisesti torstaihartauksia työkerhon väelle. Pappi vieraili myös raamattupiirissä. Pappi ja SKTK:n toiminnanjohtaja tapasivat keväällä merimieskirkon uuden pääsihteerin, joka vieraili Hampurissa. Viini- ja virsi-iltoja järjestettiin keväällä kaksi kertaa. Maaliskuinen teemaseminaari muslimien ja kristittyjen kohtaamisista keräsi parisenkymmentä osallistujaa. Syyskuussa oli koko Hampurin alueella Nacht der Kirchen tapahtuma, joka toi myös merimieskirkolle satoja kävijöitä. Tarjolla oli hartauksia, musiikkia ja kirkon esittelyä. Pappi osallistui säännöllisesti edellisvuonna perustetun Hampurin ulkomaalaisseurakuntien (FeGaSH) työntekijöiden kokouksiin. Pohjoismainen yhteistyö oli erityisen tiivistä kuluneen vuoden aikana, kun Ruotsin kirkon toiminta järjestettiin remontin vuoksi suomalaisella merimieskirkolla. Suomalaiset osallistuivat myös kaikkien pohjoismaisten messujen sekä syksyllä Ruotsin kirkon avajaisjumalanpalveluksen toteuttamiseen. Pappi piti keväällä suomalais-saksalaisen ekumeenisen hartauden Vuodelle 2015 asetetut tavoitteet olivat: Hampuri: 12 jumalanpalvelusta, joista yksi musiikkimessu, yksi perhe- ja/tai nuortenmessu ja yhden yhteydessä raamattuseminaari tai vastaava. Lisäksi yksi yhteispohjoismainen jumalanpalvelus. Kielikoululaisille järjestetään kaksi omaa jumalanpalvelusta. Pappi osallistuu viikkohartauksien toteuttamiseen ja mahdollisuuksien mukaan naapuriapuryhmän kokouksiin. Bremen: 5 jumalanpalvelusta, joista yksi retkikirkko (perheet) yhdessä Hannoverin seurakunnan kanssa. Vähintään yhden jumalanpalveluksen yhteydessä pidetään raamattu-/lauluseminaari. Pappi alustaa naisten keskusteluillassa ja vierailee kielikoulussa säännöllisesti. Kiel: 5 jumalanpalvelusta, joista yksi retkikirkko Lyypekin seurakunnan kanssa (perheet). Pappi osallistuu naisten keskusteluaamiaisille ja vierailee kielikoulussa säännöllisesti. Lyypekki: 5 jumalanpalvelusta, joista yksi retkikirkko Kielin seurakunnan kanssa (perheet). Keväällä ja syksyllä jumalanpalveluksen yhteydessä toteutetaan kinkerit (pienimuotoinen teemaseminaari). Joulujumalanpalvelus toteutetaan yhdessä kielikoulun kanssa. Yksi jumalanpalveluksista pyritään pitämään Suomi-Kodilla, jossa järjestetään lisäksi hartauksia. Flensburg: Tavoitteena löytää yhteyshenkilö ja järjestää joulukirkko. Lisäksi ylläpidetään yhteyksiä alueen keskeisiin yhteistyötahoihin kuten Hampurin suomalaisten kansalaispalvelupisteeseen, kunniakonsuleihin, DFG:hen, pohjoismaisiin kirkkoihin sekä muihin ekumeenisiin yhteistyökumppaneihin. Hohenlockstedtissa suomalaisen jääkäriliikkeen 100- vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä sekä syksyllä yhden ekumeenisen hartauden St. Petri kirkossa Hampurissa. Kiel Jumalanpalveluksia tai messuja pidettiin viisi kertaa. Syyskuun jumalanpalvelus oli yhteinen retkikirkko Lyypekin seurakunnan ja merimieskirkon kanssa. Lokakuussa pidettiin ensimmäistä kertaa gospelmessu. Joulukirkon yhteydessä vietettiin joulujuhlaa ja laulettiin kauneimpia joululauluja. Pappi vieraili keväällä kielikoulussa ja naisten aamiaisella. Keväällä ja syksyllä järjestettiin virsi-ilta, lisäksi syksyllä pidettiin myös levyraati. Lyypekki Jumalanpalveluksia tai messuja järjestettiin viisi kertaa ja niiden toteuttamiseen osallistui myös kesällä papiksi vihitty merimieskirkon sosiaalikuraattori. Keväällä pidet- SKTK:n toimintakertomus 2015 sivu 15

16 tiin afrikkalainen gospelmessu ja sen suosion siivittämänä myös syksyn toinen jumalanpalvelus oli gospelmusiikkipitoinen. Kesäkuussa lyypekkiläiset vierailivat Hampurissa kansanlaulumessussa ja syyskuussa puolestaan merimieskirkkolaiset ja Kielin seurakuntalaiset saapuivat Lyypekin vanhaan kaupunkiin retkikirkkoon. Joulukirkon yhteydessä vietettiin joulujuhlaa. Suomi-Kodilla järjestettiin myös erikseen Kauneimmat joululaulut. Ensimmäinen viini- ja virsi-ilta keräsi paljon osallistujia. Syksyllä naistenillassa saatiin päätökseen Elämäni palat työskentelyn viimeinen osio. Päivi Vähäkangas Seurakuntien luottamushenkilöt BREMEN Puheenjohtaja -Vorsitzende Varapj. 2. Vorsitzende Varajäsenet Ersatzmitglieder Kirkkomusiikki Kirchenmusik Naapuriapu Nachbarschaftshilfe Lähetys- ja kv. diakonia Mission und int. Diakonie Tilintarkastajat Kassenprüferinnen KIEL Puheenjohtaja - Vorsitzende Varapj. 2. Vorsitzende Varajäsenet Ersatzmitglieder Kirkkomusiikki Kirchenmusik Naapuriapu Nachbarschaftshilfe Lähetys- ja kv. diakonia Mission und int. Diakonie Tilintarkastajat Kassenprüfer LYYPEKKI LÜBECK Puheenjohtaja - Vorsitzende Varajäsenet Ersatzmitglieder Naapuriapu Nachbarschaftshilfe Lähetys- ja kv. diakonia Mission und int. Diakonie Tilintarkastajat Kassenprüferinnen Kaarina Lindemann Marjatta Steding Hannele Järvinen, Leena Passiniemi, Kirsti Lieske Nadja Tamsen, Pirjo Virtanen-Jaiteh Hannele Järvinen, Kaarina Lindemann Ulla Kostia-Mielke Kirsti Lieske, Leena Passiniemi Anna-Liisa Kothe Leena Passiniemi Annikki Pleus, Eeva Siemer Pirjo Menges Leena Paschen Raili Stuhr, Tuire Spielvogel, Maria Sabelus Pirjo Kühn, Mika Stuhr Riikka Eriksson-Schulz bis asti, Maria Sabelus ab alkaen Urkuri/Organist Dr. Hans Christoph Menges Tuire Spielvogel, Leena Paschen Raili Stuhr Raili Stuhr Riikka Eriksson-Schulz, Torsten Schulz Milja v. Fragstein Eija Langhoff, Horst Trense, Kirsti Ide, Reetta Niemi, Anna Eklund Asta Flegler, Sisko Struckmeyer Reetta Niemi Rauli Lundgren Inga Sjölund Kirsti Ide Sirkka Houriez, Ilse Voige SKTK:n toimintakertomus 2015 sivu 16

17 Länsi: Düsseldorf, Köln, Münster, Ruhrin alue Jumalanpalveluspaikkoja: Bochum, Dorsten, Hattingen Alueelta osallistui ilahduttavan suuri määrä nuoria Sasu-rippikouluun, isostoimintaan ja aluepäiville. Musiikkitoiminta elävöityi ja erityisesti Kölnissä perheet ottivat entistä sankemmin joukoin osaa seurakunnan tilaisuuksiin. Düsseldorfissa järjestettiin kävelytapahtuma Naisten Pankin hyväksi. Yleistä Lännen alueelta, erityisesti Düsseldorfista ja Kölnistä, osallistui vuonna 2015 poikkeuksellisen paljon nuoria (yhteensä 12 nuorta) Sasu-rippikouluun ja isostoimintaan. Seurakuntien iloksi tämä näkyi myös jumalanpalveluselämässä, sillä useammat nuoret ottivat osaa jumalanpalvelusten toteutukseen avustamalla mm. esirukouksien ja tekstien lukemisessa. Pyhäkoulutoiminnan säännöllistyminen Kölnissä on vaikuttanut positiivisesti perheiden osallistumiseen myös muihin seurakunnan tilaisuuksiin. Lisäksi seurakuntien musiikkitoiminta on elävöitynyt; alueen kaikki kolme kuoroa Kölnissä, Düsseldorfissa ja Münsterissä ovat harjoitelleet säännöllisesti, esiintyneet jumalanpalveluksissa ja saaneet uusia laulajia riveihinsä. Aluepäivään osallistui vuonna 2015 ilahduttavan monta uutta, nuorta osallistujaa. Düsseldorfin seurakunnassa jumalanpalvelusta vietettiin 6 kertaa. Jumalanpalveluksista yksi oli kansanlaulukirkko, yksi perhejumalanpalvelus ja yksi kuoron kanssa toteutettu Hiljaisuuden messu. Seurakunta oli aktiivinen kirkossa käynnin suhteen jumalanpalvelukset muodostavat seurakunnan toiminnan ytimen. Kuoron toiminta on vakiintunut ja saanut lisää intoa uuden kuoronjohtajan myötä. Muuta hengellistä toimintaa seurakunnassa on ollut mm. vuoden aikana papin johdolla 4 kertaa kokoontunut raamattu- ja keskustelupiiri, 8 kertaa kokoontunut pyhäkoulu, sekä ensimmäistä kertaa vuonna 2015 seurakunnassa järjestetty, suuren suosion saanut, Kauneimmat joululaulut -tapahtuma. Vuonna 2015 seurakunnassa järjestettiin pilottihankkeena Kävele Naisille Ammatti -tapahtuma, jossa Naisten Pankin hyväksi kerättiin yli 500 euroa. Lapsiperheiden keskuudessa pyhäkoulu oli edelleen suosituin toimintamuoto kooten yhteen kerran kuussa keskimäärin lasta. Seurakunnassa kokeiltiin toimintavuoden aikana myös virsiä & viiniä -iltoja, nuorten iltaa sekä maailman uskontoja käsittelevää pienoisseminaarien sarjaa. Nämä eivät tavoittaneet suurta seurakuntalaisten määrää, mutta kaikkien osalta toimintaa jatketaan tulevana vuonna. Pappi toteutti kauden aikana yhden kielikouluvierailun Düsseldorfin Suomikoulun kaikissa ryhmissä. Kölnissä seurakunta kokoontui jumalanpalvelukseen toimintakauden aikana 9 kertaa; näistä huhtikuun juma- Vuodelle 2015 asetetut tavoitteet olivat: Köln: 9 jumalanpalvelusta, joista yksi perhejumalanpalvelus, vähintään yksi toteutettuna yhteistyössä isäntäseurakunnan kanssa, yksi erityismessu sekä yksi musiikkipainotteinen, kuoron kanssa toteutettava jumalanpalvelus sekä joululaulutilaisuus, säännöllinen raamattupiiritoiminta Düsseldorf: 6 jumalanpalvelusta, joista yksi perhejumalanpalvelus ja yksi erityismessu kuoron kanssa toteutettuna Münster: 7 jumalanpalvelusta, joista yksi perhejumalanpalvelus ja yksi erityisjumalanpalvelus, kuten kansanlaulukirkko tai gospelmessu Ruhrin alue: 4 jumalanpalvelusta, joista yksi naisten syysseminaarin yhteydessä toteutettava, keskusteluillat ja seminaarit Jumalanpalveluselämän kehittäminen jatkuu. Tavoitteena on löytää lisää seurakuntalaisia jumalanpalvelusten yhteiseen suunnitteluun ja toteuttamiseen esimerkiksi musiikin ja draaman keinoin. Panostetaan nuorten aikuisten ja perheiden kohtaamiseen ja pyritään tavoittamaan uudet alueelle muuttavat suomalaiset kasuaalitoimitusten lisäksi esimerkiksi kantapöydissä ja saunailloissa. Yhteistyön tiivistäminen ja kehittäminen alueen kielikoulujen kanssa. Uskontokasvatusta säännöllisten pyhäkoulujen muodossa Düsseldorfissa ja Münsterissä sekä perhepyhäkoulutoiminta Kölnissä. Lisäksi opetustuokioita alueen kielikouluissa. Yhteydenpito isäntäseurakuntiin, DFG:n paikallisosastoihin sekä ekumeenisiin ja kansainvälisiin tahoihin. Alueella tarjotaan tarpeen mukaan sielunhoitoa sekä diakonia- ja kriisitukea. lanpalvelus kiirastorstaina oli yhteistyössä isäntäseurakunnan kanssa, toukokuussa perhejumalanpalvelus, kesäkuussa seurakunnan kesäjuhlan yhteydessä Suvivirsimessu, jossa lauloimme Kirkon ulkomaanavun suvivirsi-kampanjan puitteissa sekä pyhäinpäivän jumalanpalvelus aluepäivän yhteydessä. Perhepyhäkoulu siirtyi loppuvuodesta perheiden toivomuksesta arki-illasta viikonloppuun ja kokoontui vuoden aikana yhteensä 7 kertaa. Sekä kuoron että saunailtojen myötä seurakunta on tavoittanut onnistuneesti myös nuoria aikuisia. Kuukausittainen raamattupiiritoiminta kuihtui kauden aikana osallistujien vähäisen määrän vuoksi, vuonna 2015 raamattupiiri kokoontui 2 kertaa. Seurakunnan omat tilat Berriksellä kokosivat kaikenikäisiä säännölliseen viikkotoimintaan. Vuoden kohokohtia olivat seurakunnan kesäjuhla, kuoron kanssa toteutettu Kauneimmat joululaulut -ilta sekä ensimmäisen adventtiviikonlopun myyjäiset, jotka onnistuivat jälleen odotusten mukaan keräten suuren joukon vapaaehtoisia avustajia. Kauden aikana pappi edusti seurakuntaa kansainvälisen kirkollisen työn SKTK:n toimintakertomus 2015 sivu 17

18 komiteassa ja vieraili kolmessa eri-ikäisten Suomi-kouluryhmässä. Münsterin suomalainen seurakunta vietti vuonna 2015 yhteensä 7 jumalanpalvelusta. Jumalanpalveluksista yksi oli perhejumalanpalvelus ja yksi kansanlaulukirkko. Yksi jumalanpalvelus järjestettiin ekumeenisen katujuhlan puitteissa yhdessä evankelisen isäntäseurakunnan ja alueen katolisen seurakunnan kanssa ja vietettiin katolisessa kirkossa. Seurakunta osallistui myös katujuhlan toteutukseen omalla kojulla, jonka myötä koettiin monta positiivista kohtaamista yhteistyötahojen kanssa. Tavoite säännöllisestä pyhäkoulutoiminnasta ennen jumalanpalvelusta ei valitettavasti toteutunut. Sen sijaan jumalanpalvelukset keräsivät seurakunnan kokoon nähden kiitettävän määrän osallistujia. Marraskuun lopussa järjestettiin lisäksi Kauneimmat joululaulut -tapahtuma. Vuosi huipentui lämminhenkiseen joulujumalanpalvelukseen ja juhlaan. Ruhrin alueella toiminta oli aktiivista. Jumalanpalveluksia oli 4 (2 Bochumissa, 1 Hattingenissa naisten syysseminaarin yhteydessä sekä 1 Dorstenissa) ja niiden lisäksi mm. kuukausittainen kontaktipiiri keskusteli ajankohtaisista aiheista. Alueen pappi oli mukana kesäkuussa, jolloin aiheena oli seminaarityyppisesti jumalanpalveluselämä ja sen kehittäminen. Lokakuun naisten syysseminaari kokosi lähes parikymmentä seurakuntalaista muistelemaan menneiden vuosikymmenien seminaariviikonloppuja sekä kokeilemaan naurujoogaa. Lokakuun lopussa seurakunnan puheenjohtaja Anna-Liisa Diestelhorst luopui tehtävistään muuttaessaan toiselle paikkakunnalle. Pappi vieraili vuoden aikana alueen Suomikoulussa kerran yhdessä varttuneemman Sasu-nuoren kanssa Sasu-rippikoulutoiminnan esittelyn puitteissa. Ensimmäisenä adventtiviikonloppuna vietettiin suurella joukolla adventtijumalanpalvelusta ja joulujuhlaa, molempien toteuttamisessa seurakunta ja kielikoulu tekivät hedelmällistä yhteistyötä. Anna-Maari Ruotanen DÜSSELDORF Puheenjohtaja - Vorsitzende Varapj. 2. Vorsitzende Varajäsenet Ersatzmitglieder Kirkkomusiikki Kirchenmusik Naapuriapu Nachbarschaftshilfe Lähetys- ja kv. diakonia Mission und int. Diakonie Tilintarkastajat Kassenprüferinnen KÖLN Puheenjohtaja - Vorsitzende Varapj. 2. Vorsitzender Varajäsenet Ersatzmitglieder Kirkkomusiikki Kirchenmusik Naapuriapu Nachbarschaftshilfe Lähetys- ja kv. diakonia Mission und int. Diakonie Tilintarkastajat Kassenprüfer Seurakuntien luottamushenkilöt Tuija Marttinen-Grote Anneli Born Tuula Lutter, Pirjo Mau Liisa Pütz, Teija Wilms Anneli Born SKTK:n toimintakertomus 2015 sivu 18 Maria Saltykova, Kaija Nuoranne Tuula Ahonen-Giersch Marianne Hucke Essimari Kairisto Margareta Pyykkönen-Bloemer, Hilkka Herbst Tiina Lehto-Steenblock Jürgen Dietrich Zoran Uroic, Iina Fischer, Dr. Wilhelm Slawyk, Johanna Ihme, Annika Ostendorf, Eija Eßer Hanni Fahrbach, Leena Haubold Tiina Lehto-Steenblock bis asti, Annika Ostendorf ab alkaen Dr. Stephan Pollok, Ville Enckelmann, Kaija Nuoranne Arja Pique, Ritva Pförtner, Johanna Ihme ab alkaen Dr. Wilhelm Slawyk Jürgen Dietrich Jörg Fahrbach, Wolfgang Sengebusch