Suomalaisen kirkollisen työn keskus

Transkriptio

1 Suomalaisen kirkollisen työn keskus TOIMINTAKERTOMUS 2012

2 Sisällysluettelo Puheenjohtajien tervehdys Keskusjärjestön toiminta Vuosikokous ja luottamushenkilöt Johtokunta Talous Alueelliset neuvottelupäivät Toiminnanjohtajan kalenterista Tiedotus Rengas-lehti Sähköinen viestintä Muu tiedotus Kirkollinen työ Kristillinen kasvatus Lähetystyö ja kansainvälinen diakonia Diakonia ja naapuriaputoiminta Pappien yhdys- ja tukihenkilö Seminaarit Seurakuntatoiminta Paikallisseurakuntien toimitilat Alueet ja seurakunnat Pohjoinen: Bremen, Hampuri, Kiel, Lyypekki Länsi: Düsseldorf, Köln, Münster, Ruhrin alue Lounas: Frankfurt, Karlsruhe, Rhein-Neckar Etelä: München, Nürnberg, Stuttgart Itä ja keski: Berliini, Bielefeld, Dresden, Hannover Liitteet Jumalanpalvelustilasto Tilasto kirkollisista toimituksista Seurakuntien jäsenmäärät Johtokunta, papit, työntekijät Suomalaiset Saksassa -tilasto Kannen kuva: Frankfurtin seurakunnan 40-vuotisjuhlat, kuva Ari Geil SKTK:n toimintakertomus 2012 sivu 2

3 Henkilövaihdosten vuosi Puheenjohtajien tervehdys Vuoden 2013 tunnussana: Eihän meillä täällä ole pysyvää kaupunkia, vaan me odotamme ikävöiden sitä kaupunkia, joka tulee. Hepr. 13: 14 Puheenjohtaja Karl-Friedrich v. Knorre ja koko johtokunta kiittävät heille osoitetusta luottamuksesta. Vuosi 2012 toi johtokunnalle menetyksen. Varapuheenjohtajamme Minna Schotten muutti perheensä kanssa pois Saksasta ja varapuheenjohtajan paikka jätettiin avoimeksi seuraavaan vuosikokoukseen saakka. Myös papistollemme 2012 oli muutosten vuosi: Etelän alueen pappi Miika Rosendahl muutti takaisin Suomeen ja hänen seuraajakseen valittiin pastori Matti Nikkanen. Koska lännen alueen papin, Helena Eckhoffin, maksimivuodet (12) tehtävässä täyttyvät tammikuussa 2013, valittiin hänen seuraajakseen jo keväällä Anna-Maari Ruotanen. Kiitämme sekä Helenaa että Miikaa monivuotisesta ja hyvästä yhteistyöstä. Puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja kävivät tapaamassa Freiburgin alueen suomalaisia, jotka 2009 lopettivat suomalaisen seurakunnan toiminnan ja suunnittelivat talvella sen uudelleen perustamista. Keskustelu oli vilkasta ja rakentavaa ja ratkaisu löytyi. Yhdistystoiminta aloitettiin uudelleen, mutta SKTK:n ulkopuolella. Sen sijaan Rhein-Neckarin suomalaisen seurakunnan kanssa erimielisyydet jatkuvat, vaikka alueen pappi seurakunnan pyynnöstä ei pidäkään jumalanpalveluksia Mannheimissa. Kirkkoraadin puheenjohtajan jättämä tutkintapyyntö Suomen eduskunnan oikeusasiamiehelle ei tuottanut tulosta, mutta Suomen kirkolle, SKTK:lle ja seurakuntatyöllemme Saksassa se toi Suomessa negatiivista julkisuutta. vuosittain Hannoverin suomalaisen seurakunnan käytössä olevan kokoontumistilan vuokran suuruisen tuen, jolla maksamme saksalaiselle seurakunnalle tilan käyttökulut. Samanlaiseen lopputulokseen toivomme pääsevämme kaikkien suomalaisten omien kokoontumistilojen osalta. Berliinin Suomi-keskuksen tulevaisuuden mahdollistaa Suomen kirkon myönteinen vuokratukipäätös vuosille Kiitollisia olemme myös hyvästä yhteistyöstä Pohjois- Saksan merimieskirkon ja pohjoisen alueen papin välillä. Vuosikokouksen 2013 järjestäminen Hampurissa Merimieskirkon tiloissa on hyvä esimerkki tästä. Aluepäivät 2012 poistettiin johtokunnan ja pappien yhteisessä kokouksessa yksimielisesti kalenterista, koska niille ei nähty tarvetta. Päätöksestä saatu palaute johti siihen, että jokaiselta seurakunnalta tiedusteltiin niiden näkemystä aluepäivien tarpeesta ja sisällöstä. Palautteen perusteella johtokunta muutti päätöstään ja aluepäivät järjestettiin Hannoverissa (alueet itä-keski ja pohjoinen) ja Kölnissä (länsi). Tapahtumat olivat erilaisia sisällöltään ja toteutustavaltaan ja osanottajat kokivat ne tarpeellisiksi ja onnistuneiksi. Last but not least: yhteistyö papiston, pappien koordinaattorin Anssi Eleniuksen sekä SKTK:n toimiston henkilökunnan kanssa on toiminut erinomaisesti. Karl-Friedrich von Knorre puheenjohtaja Minna Schotten varapuheenjohtaja Rhein-Neckaria edustavan asianajajan esittämistä syytteistä ja vaatimuksesta johtuen EKD:n tarkastusyksikkö (Oberrechnungsamt der EKD) tarkisti, olemmeko vuosina 2010 ja 2011 käyttäneet EKD:lta saamamme taloudellisen tuen tukipäätöksen ehtojen mukaisesti. Loppuraportissa todettiin, ettei minkäänlaista aihetta huomautuksiin ollut. Positiivistakin kerrottavaa toki löytyy. Hannoverin maakirkko päätti vuodesta 2012 alkaen maksaa SKTK:lle Kuva: Ritva Prinz SKTK:n toimintakertomus 2012 sivu 3

4 1. Keskusjärjestön toiminta loi edellytykset seurakuntatyölle Suomalaisen kirkollisen työn keskuksen sääntömääräinen vuosikokous pidettiin Frankfurtissa EKD:n ja Suomen kirkon edustajien tapaamisessa maaliskuussa keskusteltiin mm. suomalaisten seurakuntien käyttämien seurakunta ja kirkkotilojen käyttömaksuista. Lahjoitusten määrä nousi hieman Vuosikokous pidettiin Frankfurtissa Suomalaisen kirkollisen työn keskus ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidettiin Frankfurt am Mainissa lauantaina 24. maaliskuuta. Kokouksen puheenjohtajana toimi Suomen ev.-lut. kirkon kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo. Vierainamme olivat myös Suomen kirkon ulkosuomalaistyön sihteeri Ilkka Mäkelä ja apulaissihteeri Susanna Merikanto-Timonen sekä Pohjois-Saksan merimieskirkon edustajina Markku Nurminen, Satu Oldendorff ja Ritva Lehmann. SKTK:n 18:sta jäsenestä edustettuina olivat 16 suomalaista seurakuntaa sekä suomalais-saksalaisten nuorten yhteisö (GfdJ), jotka kaikki olivat lähettäneet kokoukseen virallisen edustajansa. Münsterin seurakunnan äänivaltaa käytti valtakirjalla Kölnin edustaja. GfdJ:lla ei sääntöjensä mukaan ole äänivaltaa SKTK:n vuosikokouksessa. Johtokunnan erovuoroisten jäsenten vaalissa varapuheenjohtajaksi valittiin ilman vastaehdokkaita jo vuoden Johtokunta 2012 varapuheenjohtajana toiminut Minna Schotten (Düsseldorf). Johtokunnan kaikki erovuorossa olleet jäsenet valittiin uudelleen kahdeksi vuodeksi: varsinaisiksi jäseniksi Iina Fischer (Köln) ja Reettakaisa Sofia Salo (Münster) sekä varajäseneksi Anna-Liisa Diestelhorst (Ruhrin alue). Johtokunnan jäsenistä erovuorossa eivät olleet puheenjohtaja Karl-Friedrich von Knorre (Frankfurt), varsinaiset jäsenet Milja von Fragstein (Lyypekki) ja Felix Tölle (München) eikä varajäsen Leena Nikula (München). Tilintarkastajiksi valittiin uudelleen Päivi Kantti (Frankfurt am Main) ja Katriina Wegener (Mannheim). Johtokunnan ilmoitus valita toiminnanjohtaja Mauri Lunnamo kassanhoitajaksi seuraavaan vuosikokoukseen asti merkittiin tiedoksi Johtokunta kokoontui viisi kertaa Johtokunnan käsittelyyn tulleet asiat valmisteltiin SKTK:n molempien puheenjohtajien, pappien koordinaattorin (Anssi Elenius) ja yhdistyksen toiminnanjohtajan (Mauri Lunnamo) muodostamassa työryhmässä, joka kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Johtokunta kokoontui viisi kertaa ja käsitteli 80 asialistan kohtaa. Suomalaispappeja edusti johtokunnan työskentelyssä pappien koordinaattori. Kokousten valmistelijana ja sihteerinä toimi yhdistyksen toiminnanjohtaja. Johtokunnan ja pappien yhteinen vuosittainen suunnittelukokous pidettiin toukokuussa Hannoverissa. Johtokunnan kokousten esityslistat ja pöytäkirjat olivat luettavissa nettisivuilla samaan aikaan kuin ne lähetettiin kokouksen osallistujille. Johtokunnan kokoonpano käy ilmi taulukosta sivulla 29. Kuva: Ritva Prinz Mauri Lunnamo SKTK:n toimintakertomus 2012 sivu 4

5 1.3. Taloudenhoitajan kertomus Kertomusvuoden tilinpäätös osoittaa kulujen olleen ,83 (edellisenä vuonna ,63) ja toiminnallisen tuloksen jääneen ,17 ( ,68 ) negatiiviseksi. Päättyneen vuoden talousarviossa oli varauduttu tulouttamaan omasta vapaasta pääomasta ,56 tuloksen nollaamiseksi, joten suunnitelmaan verrattuna toiminnallinen tulos oli odotettua selvästi parempi. Tase pieneni ,58 ollen ,91. Kahtena viime vuonna omaa vapaata pääomaa on tarkoituksellisesti tuloutettu aluekeskusten tukemiseen. 23% 10% 7% 1% Tulot % Julkinen rahoitus Läpimenevät tulot Omarahoitus Lahjoitukset Tuloutus omasta vapaasta pääomasta Saksan suomalaisen kirkollisen työn rahoituksesta suurin osa eli n. 518 tuhatta euroa (t ) saatiin kirkkojemme väliseen keskinäiseen sopimukseen perustuen Saksan evankeliselta kirkolta (EKD). Edelliseen vuoteen verrattuna tuki nousi 28 t. SKTK:n ja pappien toimintakuluihin osoitettiin ,-. Pappien työnantajamaakirkoille EKD maksoi työnantajakulujen korvauksina 355 t ( edellisenä vuonna 327 t ). SKTK:n oman varainhankinnan osuus oli ,89 (vuotta aiemmin ,48) eli 10 % kokonaistuloista. Omarahoitus koostuu pääosin Renkaan mainostuloista sekä seminaarien ja kurssien osallistumismaksuista. Menopuolella seurakuntatoimintaan käytettiin 44 % (edellisvuonna 49 %) kaikista kuluista. Suomen evankelis-luterilainen kirkko rahoitti työtämme toimintavuonna yhteensä ,- ( ,-). Tästä summasta kirjataan vuosittain 6.000,- Frankfurtin seurakuntatilojen kalustamiseen vuonna 2007 Suomen kirkolta saatua rahoitusta, josta on vielä kuittaamatta ,-. 4% Kulut 2012 Seurakuntatoiminta Seurakuntien omassa käytössä olevien toimintatilojen vuokrakuluihin saadut avustukset olivat kertomusvuonna ,- ( ,50). Nousu johtuu Kölnin toimintatilaan Kirchenverband Köln und Regionalilta saadun avustuksen noususta ,50 sekä uutena Hannoverin maakirkon SKTK:lle maksamasta 1.500,- tuesta. Berliinin Suomi-keskus ja Kölnin seurakunta maksoivat vuokrakulujen omavastuuosuutena SKTK:lle ,40. 29% 23% 44% Läpimenevät kulut Kiinteät kulut Hallinto, investoinnit Saadut lahjoitukset muutos Alue- ja nuorisotoiminta 1.555, ,91-263,09 Kirkollinen työ 4.704, ,79 470,79 Lähetystyö ja kv. diakonia , , ,95 Rengas , ,53 684,33 Yhteensä , , ,98 Saksan suomalaiset seurakunnat rahoittivat toimintansa edelleen omalla varainhankinnallaan sekä saamillaan lahjoituksilla. Kirjanpito pidettiin ja tilinpäätös tehtiin yhdistyksen toimistossa toiminnanjohtajan toimiessa johtokunnan nimittämänä kassanhoitajana. SKTK:n toimintakertomus 2012 sivu 5

6 * suluissa olevat numerot tarkoittavat tilipäätöksessä esiintyviä tilinumeroita Pappien toimintarahat Pohjoinen (28010 *) 7.126,47 Länsi (38010) 7.164,58 Lounas (48010) 7.781,79 Etelä (58010) 8.287,58 Itä ja keski (68010) 7.639, ,00 Kirkon tarkastusvirasto (Oberrechnungsamt der EKD) tarkasti SKTK:n taloushallinnon vuosilta 2010 ja 2011 ennen kaikkea siltä osin, mikä koskee EKD:n myöntämän toimintatuen käyttöä tukipäätöksessä mainitulla tavalla. Tarkastuksen kohteena olivat lisäksi hallinnon taloudellisuus ja säästötoimet, taloushallinnon toteuttaminen sekä talousarvion toteutuminen. Tarkastuksessa todettiin, että saatu tuki oli kirjanpidossa kirjattu oikein saaduksi ja käytetyksi ja ettei muutakaan huomautettavaa löytynyt. Tilintarkastuksen toimittivat Hannoverissa vuosikokouksen valitsemat tilintarkastajat Päivi Kantti ja Katriina Wegener. Tarkemmat tiedot yhdistyksen taloudesta löytyvät tilipäätöksestä ja taseesta Mauri Lunnamo SKTK:n toimintakertomus 2012 sivu 6

7 1.4. Voimaa vertaistuesta aluepäivillä Aluepäivät toteutettiin lännen alueella Berriksellä Kölnissä yksipäiväisenä kokoontumisena ja alueiden pohjoinen ja itä-keski yhteisenä kaksipäiväisenä tapahtumana Hannoverissa (Hanns-Lilje-Haus) Kölnissä paikalla oli 12 osallistujaa lännen alueen kaikista seurakunnista. Pohjois-, Itä- ja Keski-Saksan aluepäiville kokoontui n. 30 henkeä. Aiheena molemmissa tapahtumissa oli Suomen kirkon ulkosuomalaistyön strategia ja jumalanpalveluksen toimittaminen papin ollessa estyneenä. Hannoverissa keskusteltiin lisäksi myös seurakuntatyön tulevaisuuden haasteista. Toiminnanjohtaja Mauri Lunnamo vieraili molemmilla päivillä tuoden SKTK:n terveiset. Osanottajat kokivat aluepäivät tärkeäksi foorumiksi vaihtaa ajatuksia ja saada vertaistukea. Ritva Prinz 1.5. Poimintoja toiminnanjohtajan allakasta Tammikuussa vierailivat Hannoverissa Nuorten keskuksen, Poikien ja tyttöjen keskuksen, Suomen lähetysseuran nuorisotiimin, Teuvan seurakunnan ja kirkkohallituksen nuorisotyön edustajat kirkkoherra Aulikki Mäkisen johdolla tarkoituksenaan tutustua saksalaiseen nuorisoja rippikoulutyöhön sekä myös SKTK:n toimintaan. Helmikuussa paikalliset suomalaisten edustajat osallistuivat Suomen Hannoverin kunniakonsulin, Dr. Heiner Feldhausin, virkaanasettajaisiin. SKTK:n vuosikokouksen jälkeen Suomen kirkon edustajat (kansliapäällikkö Jukka Keskitalo, ulkosuomalaistyön sihteeri Ilkka Mäkelä ja apulaissihteeri Susanna Merikanto-Timonen) vierailivat Hannoverissa EKD:n kirkkohallituksessa jossa he tapasivat EKD:n johtavia viranhaltijoita. Asialistalla olivat mm. suomalaisten seurakuntien käyttämien seurakunta- ja kirkkotilojen vuokrat ja käyttömaksut, suomalaispappien työsopimusten määräaikaisuus sekä mahdollinen tarve muuttaa kirkkojen välistä sopimusta. Läntisen Saksan suomalaispapin tehtävää hakeneiden haastattelut pidettiin 9.5. ja etelän papin sekä Helsingissä. Jälkimmäisessä hakuprosessissa ilahdutti hakemusten määrän lisäksi se, että saksan kielen taitoisia oli useampia. Kulttuuriperinnön professori Outi Tuomi-Nikula ja projektisihteeri Tarja Laine Turun yliopiston Porin laitokselta (Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma) vierailivat Hannoverissa He tutustuivat SKTK:n toimintaan ja esittelivät paikallisten suomalaisten parissa suuren mielenkiinnon herättäneen julkisen luennon välityksellä Juuret Suomessa -tutkimuksensa tuloksia. Mauri Lunnamo EKD:n kirkkohallituksen presidentti Dr. Hans Ulrich Anke, piispa Martin Schindehütte ja Suomen kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo vaihtamassa ajatuksia. Kuva: Ritva Prinz SKTK:n toimintakertomus 2012 sivu 7

8 2. Sähköinen uutiskirje täydensi tiedotuksen mahdollisuuksia Tiedottamisen pääkanavat olivat tuttuun tapaan Rengas-lehti ja nettisivut. Uutena kanavana aloitettiin sähköisen uutiskirjeen julkaiseminen. Kiinnostus saksansuomalaisten renkaan Facebook-ryhmää kohtaan kasvoi syksyn mittaan. Kirkkojen välisen sopimuksen allekirjoittamisen merkkipäivä herätti huomiota myös muissa medioissa Rengas-lehti kertoi ihmisistä Vuodelle 2012 asetetut tavoitteet olivat: Rengas-lehti Rengas-lehti toimitetaan lukijoille toimitusaikataulun mukaisina viikkoina kahdeksan kertaa vuoden aikana. Jokainen seurakunta tuodaan jossain muodossa esille lehden artikkelisivuilla ainakin joka toinen vuosi. Toiminnasta kertovien sivujen painopiste säilytetään tulevissa tapahtumissa. Joka numerossa julkaistaan ainakin yksi henkilöhaastattelu. Suurlähetystön tapahtumista kertovia tiedotteita julkaistaan lehden jokaisessa numerossa, Finnland-instituutin ja DFG:n tapahtumia koskevia artikkeleita tarpeen mukaan. Toimintavuonna Rengas-lehden takakanteen ja etukannen sisäsivulle myydään kuuteen numeroon maksullinen kokosivun ilmoitus. Sähköinen viestintä Ajantasaisen tiedottamisen pääväline on Sivuilla julkaistuista kiinnostavista aiheista tiedotetaan tarvittaessa paikallisseurakuntien puheenjohtajille, tiedottajille, johtokunnalle ja papeille. Sivujen toimivuutta ja käytettävyyttä tarkkaillaan ja parannetaan tarpeen mukaan. Sähköinen uutiskirje lähetetään sen tilanneille neljä kertaa toimintavuoden aikana. Rengas-lehti ilmestyi vuoden 2012 aikana kahdeksan kertaa painomäärän ollessa keskimäärin (4.886 vuonna 2011). Renkaan ilmestymisessä toteutettiin uudenlaista aikataulua (keväällä kolme yksittäistä numeroa ja kaksoisnumero 11-12). Kaikki numerot saavuttivat lukijat aikataulun mukaisesti. Edellisvuoden tapaan seurakunnat ja kielikoulut saivat taas käyttöönsä marras-joulukuun lehden ylimääräisiä kappaleita (yhteensä 1490 kpl) ja jakoivat näitä hyvällä menestyksellä myyjäisissä ja muissa joulunajan tilai- Muuta Seurakuntien tiedottajille järjestetään toimintavuoden aikana yksi koulutuspäivä. SKTK:n työstä julkaistaan uutta tietoa vähintään kaksi kertaa vuodessa Suomen kirkon ulkosuomalaistyön ja suurlähetystön sekä kerran vuodessa EKD:n nettisivuilla. Saksalaisessa mediassa julkaistaan vuoden kuluessa yksi SKTK:n työstä kertova artikkeli. Facebookin Saksan suomalaisten ryhmään päivitetään säännöllisesti uusin Rengas-lehden kansi ja siellä tiedotetaan kiinnostavista tapahtumista. suuksissa. Lehden taittamisesta vastasi Mari Mansikka, päätoimittajana toimi yhdistyksen toiminnanjohtaja Mauri Lunnamo ja toimittajana Ritva Prinz. Lehden tuotantokustannukset olivat 2,20 painettua lehteä kohden (2011 2,19). Tiedotusryhmän ehdotuksen mukaisesti Renkaan numeroissa 3-5/2012 kokeiltiin uutta kansikuvakonseptia (pääaiheeseen liittyvä kuva ihmisistä ja muutaman sanan iskulause). Kokeilun jälkeen aiheesta suoritettu luki- SKTK:n toimintakertomus 2012 sivu 8

9 jakysely ei tuonut juurikaan palautetta. Loppuvuoden numeroissa jatkettiin samalla konseptilla. Laajempina aihekokonaisuuksina käsiteltiin mm. kirkkojen välisen sopimuksen allekirjoittamista (1977), 40 vuotta täyttänyttä Frankfurtin suomalaista seurakuntaa ja ulkosuomalaisen identiteettiä. Henkilöhaastatteluja oli viidessä numerossa, niissä kaikissa useampia. Lehdessä kerrottiin vuoden aikana 10 seurakunnan henkilöstä tai tapahtumasta ja Hampurin merimieskirkosta. Numeroissa 6-12/2012 ilmestyi Suomi-Seuran seniorineuvoja Helena Balashin eläke- ym. hyödyllistä tietoa jakanut sarja. Suhteita DFG:hen vaalittiin sen 60-vuotisjuhlien merkeissä alkukesästä artikkelilla Renkaassa ja onnitteluilla DFG Rundschaussa. Sekä suurlähetystö että Suomen Saksan-instituutti julkaisivat tiedotteen lehden joka numerossa. Yhteistyö seurakuntien, niiden tiedottajien ja pappien kanssa oli suunnitelmallista ja sujuvaa. Lehden takakannessa ilmestyi maksettu koko sivun ilmoitus viidessä numerossa, etukannen sisäsivulla kuuden sivun tavoitteesta jäätiin ¼ sivun verran. Ilmoitusmyynnin tulos parani edellisvuodesta n euroa, mutta jäi kuitenkin vielä n alle tavoitteen. Syynä tähän oli puuttuvan takasivun ilmoituksen lisäksi se, että muutama vuosi-ilmoittaja lopetti mainostamisen vuoden aikana eikä tilalle saatu uusia. Renkaan taittaja Mari Mansikka lopetti työnsä vuoden viimeiseen numeroon henkilökohtaisista syistä. Uudeksi taittajaksi on valittu Marija Skara Berliinistä Keskustelua sosiaalisessa mediassa Seurakuntien tiedottajille järjestettiin koulutustilaisuus Hannoverissa Kouluttajina toimivat Maria Baier, Mari Mansikka, Mauri Lunnamo ja Ritva Prinz. Koulutukseen osallistui 12 henkilöä. Uudet kasuaalitodistukset viimeisteltiin yhteistyössä pappien ja Mari Mansikan kanssa. Facebookin saksansuomalaisten renkaassa tiedotettiin lehden ilmestymisestä uusimman kannen välityksellä. Keskustelua pyrittiin lisäämään mm. äänestysmahdollisuuksien ( Mistä en juhannuksena luovu? ) kautta. Syksyn kuluessa keskustelu facebookissa aktivoitui. Sieltä haetaan vertaistukea ja kysellään ja kerrotaan suomalaisista tilaisuuksista. Kirkkojen välisen sopimuksen merkkipäivästä kerrottiin Helsingin saksalaisen seurakunnan lehdessä, DFG Rundschaussa, EKD:n, suurlähetystön ja Suomen kirkon ulkosuomalaistyön nettisivuilla. Ulkosuomalaistyön nettisivuilla kerrottiin myös vuosikokouksesta, Kölnin suomalaisen seurakunnan uusien tilojen vihkimisestä, KAP:n 40-vuotisjuhlista ja suomalaispappien työstä Saksassa. KAP:n 40-vuotisjuhlasta laatimamme tiedotteen pohjalta myös Kotimaa-lehti julkaisi artikkelin Vuoden 2013 rippikouluja mainostava artikkeli julkaistiin DFG Rundschaun syyskuun numerossa. Tiedotusryhmän tälle vuodelle suunniteltu tapaaminen jouduttiin peruuttamaan toimittajan pitkästä sairauslomasta aiheutuneiden aikatauluvaikeuksien vuoksi. Syyskuun lopussa (30.9.) toimittaja vieraili kielikoulujen opettajien koulutuspäivillä Bensheimissa kertoen Renkaan ja sen nettisivujen tarjoamista mahdollisuuksista kielikoulujen tiedotuksessa. Ritva Prinz 2.2. Sähköistä viestintää Nettisivuilla pyrittiin käyttämään erityisesti pääsivun nostoja ja ajankohtaista-toimintoa mielenkiintoisten uutisten esille tuomiseksi. Sähköisen uutiskirjeen tekninen toteutus viimeisteltiin yhdessä ohjelmoijan kanssa. Sähköisiä uutiskirjeitä lähetettiin vuoden aikana kolme (7.6., ja 8.11.). SKTK:n toimintakertomus 2012 sivu 9

10 3. Kirkollinen toiminta eri työaloilla 3.1. Kasvatus kattoi kaikki ikäluokat Rippikoululeirit toimivat edelleen nuorisotyön pohjana. Lapsiperheiden tavoittamiseksi papit vierailivat kielikouluissa. Raamattuaiheiset seminaarit olivat suosittuja. Iso-koulutus kiinnosti nuoria SKTK:n järjestämään rippikoulutyöhön osallistui yhteensä 32 rippikoululaista, joista neljä suoritti ainoastaan seurakuntaan tutustumisen jakson. Lisäksi työssä oli mukana 8 ryhmänohjaajaa eli isosta, kaksi apuohjaajaa ja kolme opettajaa: lounaisen alueen pappi Anssi Elenius Turun Martin seurakunnan leirillä sekä itä- ja keskisen alueen pappi Päivi Lukkari ja pohjoisen alueen pappi Päivi Vähäkangas Espoon Olarin seurakunnan leirillä Rippileirejä edelsi seurakuntaan tutustumisen jakso, joka sisälsi Oberurselissa järjestetyn tutustumisviikonlopun (Vortreffen) , tutustumiskäyntejä saksalaiseen ja suomalaiseen kotiseurakuntaan sekä kirjallisia tehtäviä. Oman leirin opettajat antoivat tehtävistä palautetta sähköpostitse. Rippikoulun suunnitteluseminaari pidettiin Hvittorpissa Kirkkonummella Oberurselissa järjestettyyn JuureS-viikonloppuun osallistui 47 nuorta. Turun Martin seurakunnasta järjestettiin JuureS-viikonloppuun retki työntekijöiden johdolla. Tapahtuman teema oli Valinnan paikka ja siinä syvennettiin suomalais-saksalaisia nuorten ja nuorisotyön kontakteja sekä motivoitiin nuoria lähtemään mukaan isostoimintaan ja muuhun nuorisotyöhön. Ohjaajina toimivat Anssi Elenius, Päivi Lukkari ja Päivi Vähäkangas sekä Hannele Lund ja Seppo Riihimäki Turusta. Vuodelle 2012 asetetut tavoitteet olivat: Tavoitteena on vähintään 35 rippikoululaisen kokonaisryhmä. Rippikoululaisille järjestetään tutustumisviikonloppu Oberurselissa Suomessa toteutettavia rippileirejä järjestetään kaksi, yhteistyökumppaneina ovat Turun Martinseurakunta ja Espoon Olarin seurakunta. JuurekSen erityisenä tavoitteena on motivoida kuluvan vuoden rippikoululaisia mukaan suomalais-saksalaiseen nuorisotoimintaan. Tavoitteena on, että isoskoulutukseen osallistuisi rippileirillä työskentelevien isosten (10) lisäksi muitakin nuoria, jotka saisivat koulutuksessa valmiuksia esim. pyhäkoulun opettajina toimimiseen. IsoC-viikonloppuleiri tammikuussa Oberurselissa; osallistujia 20. IsoD-viikonloppuleiri huhtikuussa Koblenzissa; osallistujia 20. JuureS-tapahtumaan Oberurselissa kutsutaan saksankielisessä Keski-Euroopassa asuvia, juuriltaan suomalaisia nuoria. JuurekSen tavoitteena on tukea nuorten kasvua vastuullisiksi kristityiksi. Yhteistyötä GfdJ:n ja nuorisoraadin kanssa tiivistetään ja vahvistetaan sen asemaa SKTK:n nuorena seurakuntana. Pappi osallistuu ohjaavana ja tukevana jäsenenä nuorisoraadin kokouksiin ja GfdJ:n järjestämään valtakunnalliseen Jugendtreffiin. Alueelliset Minicampviikonloput järjestetään yhteistyössä alueen papin ja GfdJ:n kanssa. Nuorisotyöstä vastaava pappi toimii yhteyshenkilönä Arbeitsgemeinschaft der der Evangelischen Jugend in Deutschlandiin (aej). maan pitämällä siellä hartauden. Frankfurtin joulumyyjäisten yhteydessä pidettiin nuorisoraadin uusien ja vanhojen jäsenten yhteinen kaksipäiväinen kokous, johon osallistui 6 nuorta. Nuoret osallistuivat kokouksen ohessa myös myyjäisten toteuttamiseen. IsoC-viikonloppuun Oberurselissa osallistui 14 nuorta. IsoD-viikonloppuun Koblenzissa osallistui 10 nuorta. Nuorisoraati järjesti yhdessä itä- ja keskisen alueen papin kanssa nuorten Minicampin Berliinissä, johon osallistui 9 nuorta. Minicampin teema oli identiteetti ja kahden maan kansalaisuus. Nuorisoraadin järjestämään Jugendtreff-tapahtumaan lokakuussa Düsseldorfissa osallistui 17 nuorta. Alueen pappi Helena Eckhoff osallistui tapahtu- Kuva: Antti Malinen SKTK:n toimintakertomus 2012 sivu 10

11 Vierailuja kielikouluissa Alueen pappi vieraili säännöllisesti seuraavissa Suomikouluissa: Bielefeld, Braunschweig, Bremen, Düsseldorf, Hannover, Kiel, Köln, Lyypekki, München, Münster, Stuttgart pyhäkoulun tai uskonnonopetuksen merkeissä. Bielefeldin, Braunschweigin, Bremenin, Karlsruhen, Lyypekin ja Stuttgartin suomikoululaiset osallistuivat seurakunnan joulujumalanpalveluksen tai joulujuhlan ja Münchenin suomikoululaiset itsenäisyysjuhlan toteuttamiseen. Päivi Vähäkangas osallistui pohjoisen alueen kielikoulujen motivaatioleirille toukokuussa ja järjesti leirille osallistuville vanhemmille parisuhteen hoitoon liittyviä työskentelyjä. Vuodelle 2012 asetetut tavoitteet olivat: Tuetaan alueilla tehtävää yhteistyötä kielikoulujen kanssa kehittämällä uusia yhteistyömuotoja ja levittämällä laajempaan käyttöön jo toimiviksi todettuja ideoita. Jokaiselle kielikoulujen motivaatioleirille osallistuu pappi osana leirin vetäjätiimiä. Kartoitetaan pyhäkoulun ja pyhäkoulun opettajien koulutuksen tarve eri seurakunnissa. Tuetaan alueilla tehtävää pyhäkoulutyötä. Seminaaripäiviä aikuisille Parisuhteen hoitamiseen liittyviä seminaaripäiviä järjestettiin Bremenissä sekä pohjoisen kielikoulujen motivaatioleirin yhteydessä. Karlsruhessa ja Münchenissä järjestettiin alkuvuonna kaksikulttuurisuus-teemapäivä, jonka kouluttajana toimi Sybille Bausch-Kamu. Tammikuussa järjestettyyn naisten seminaariin osallistui 22 naista. Seminaarin teemana oli Raamatun naisia ja vetäjinä toimivat Outi Lehtipuu ja Helena Eckhoff. (ks. kohta 4.) Hannoverissa järjestettiin maaliskuussa viides raamattuseminaari, jonka aiheena oli Raamatun ihmiskuva. Marraskuussa järjestettiin Dresdenissä pienimuotoisempi seminaari samasta aiheesta ja Bielefeldissä seminaari aiheesta Kuolema ja iankaikkisuus Raamatussa. Lyypekissä järjestettiin teemaseminaari aiheesta Luther ja uskonpuhdistus, Hampurissa aiheesta Miten Raamattua tulisi lukea? ja Bremenissä aiheesta Vaikutusvaltaisia naisia Uudessa testamentissa ja varhaiskristillisyydessä. Frankfurtissa käynnistettiin uutena toimintamuotona Henkireikä, joka kokoontuu kerran kuussa keskustelemaan henkisistä ja hengellisistä aiheista. Päivi Lukkari ja Päivi Vähäkangas Kuva: Ritva Prinz Vuodelle 2012 asetetut tavoitteet olivat: Tavoitteena on kehittää eri yhteistyötahojen kanssa konsepteja aikuiskasvatuksen tarpeisiin. - Virtaa välillämme: Parisuhteen hoitamiseen liittyviä seminaaripäiviä (3 h seminaariosuus ja jumalanpalvelus) järjestetään kahdessa seurakunnassa eri puolilla Saksaa. Seminaarin yhteydessä järjestetään lapsille omaa ohjelmaa. - Kaksikielisyys ja kasvatus: Kasvatukseen keskittyviä seminaaripäiviä (3 h seminaariosuus ja jumalanpalvelus) järjestetään kahdessa seurakunnassa eri puolilla Saksaa. Seminaarin yhteydessä järjestetään lapsille omaa ohjelmaa. - Naisten seminaari, aiheena Raamatun naiset, vetäjät: Outi Lehtipuu ja Helena Eckhoff. - Raamattuseminaarit jatkuvat osalla 5 Hannoverissa. Muita Raamattuseminaareja (3 h seminaariosuus ja jumalanpalvelus) järjestetään vuoden aikana vähintään kolmessa muussa seurakunnassa. Seminaarien yhteydessä järjestetään, mikäli mahdollista, lapsille oma Raamattupäivä. SKTK:n toimintakertomus 2012 sivu 11

12 3.2. Lähetystyön ja kansainvälisen diakonian lahjoitukset ylittivät tavoitteen Lähetysaiheisia lounaita ja tempauksia järjestettiin Frankfurtissa ja Stuttgartissa. Berliinin ja Frankfurtin joulumyyjäisissä oli oma erillinen myyntipöytä lähetyksen hyväksi. Lähetyskohteista eli Nkurenkurun sisäoppilaitoksesta Namibiassa sekä Bangladeshissa toimivasta naisten suojatalosta kertovat postikortit valmistuivat käyttöön toukokuussa. Kortteja saa tilata levitettäväksi seurakuntiin. Vakiintuneet keräykset mm. joulumyyjäisten yhteydessä toteutettiin entiseen tapaan. Jumalanpalvelusten kolehtien ja muiden keräysten tulokset käyvät ilmi alla olevasta taulukosta. Vuodelle 2012 asetetut tavoitteet olivat: Keräyskohteista eli Namibiassa sijaitsevasta Nkurenkurun koulusta (SLS) ja Bangladeshissa toimivasta naisten suojatalosta (Ulkomaanapu) kerrotaan Rengas-lehdessä ja paikallisten tapahtumien yhteydessä. Keräystavoite on 1 molempiin kohteisiin yhteensä kutakin seurakunnan jäsentä kohden. Seurakuntien lähetysyhteyshenkilöt tiedottavat tukikohteista ja tapahtumista sekä ideoivat ja toteuttavat varainhankintaa yhdessä seurakuntalaisten kanssa. Kirkon ulkomaanapu ilmoitti, että Bangladeshin kohteen tukeminen päättyy vuoden 2012 lopussa. Tästä johtuen käynnistimme uuden kansainvälistä diakoniatyötä tukevan kohteen etsinnän. Päivi Lukkari ja Päivi Vähäkangas Lahjoitukset Seurakunta Nkurenkurun koulu KUA Bangladesch Muut Yhteensä Berlin 1.398,75 554, ,91 Bielefeld 182,25 44,06 226,31 Bremen 500,00 500, ,00 Dresden 54,30 54,30 Düsseldorf 600,00 600, ,00 Frankfurt 1.679,02 939, ,09 Hannover 213,00 100,00 313,00 Karlsruhe 105,91 115,50 221,41 Kiel 125,00 125,00 250,00 Köln 1.073, ,48 Lübeck 309,40 309,40 München 96,56 13,14 280,49 286,23 676,42 Münster 134,50 134,50 Nürnberg 209,71 148,93 358,64 Rhein-Neckar Ruhrgebiet 171,91 119,00 290,91 Stuttgart 100,00 184,87 183,30 278,36 746,53 Finnen in Diedorf 77,16 77,16 Finnen in Augsburg 47,57 47,57 Finnen in Ulm 46,21 46,21 Finnen in Konstanz 147,35 147,35 Suomi-Koti 86,45 86,45 Seurakunnat 6.744,08 198, ,31 984, ,64 Yksityishenkilöt 843,00 747, ,50 Yhteensä 7.587,08 198, ,81 984, ,14 Jäsenmäärä Lahjoitukset / jäsen 1,63 SKTK:n toimintakertomus 2012 sivu 12

13 3.3. Naapuriapua organisoitiin uudelleen Naapuriavun vapaaehtoisille tarjottiin keskustelumahdollisuuksia ja koulutusseminaari. Yksityisyyssuojan turvaamiseksi siirryttiin käyttämään kontaktinumeroita yksityisten puhelinnumeroiden sijaan. Auttajien kokemukset työn suhteen pyrittiin jakamaan paikallisissa NA-ryhmissä, jotka kokoontuivat suurimmissa kaupungeissa itse sopiminaan aikoina. Muille auttajille tarjottiin mahdollisuutta etsiä vertaistukea toisten sellaisten auttajien parista, jotka joutuvat tekemään työtä ilman ryhmän tukea. Työn seuraaminen tapahtuu tilastoinnin avulla. Kaikille auttajille on annettu tilastointikaavake, joka auttaa myös työn seurantaa sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Vuonna 2012 järjestettiin valtakunnallinen naapuriapuseminaari. Siellä esitettiin toivomus eri alueilla järjestettävistä ja eri aiheita käsittelevistä pienemmistä koulutusseminaareista. Kokemukset näistä pyrittiin jakamaan niin, että muutkin alueet saavat niistä innostusta ja hyötyä. Aluekoulutuksissa tukeudutaan saksalaisen diakonian tai Caritaksen ohjaajiin. Valtakunnallisesti päätettiin antaa julkisuuteen vain alueellisia kontaktipuhelinnumeroita, jotta auttajille saadaan henkilökohtainen tietosuoja ja häirikköpuheluilta säästytään. Auttajan aakkoset on vielä tarkistusvaiheessa. Vanhusten asuntohankkeita ei ole edistetty, mutta Kölnissä on valmistunut ikäihmisten tarpeita vastaava talo, johon myös suomalaisilla on mahdollisuus hakea asumaan. Samassa talossa sijaitsevat Kölnin suomalaisen seurakunnan tilat. Helena Eckhoff Vapaaehtoiset naapuriapuauttajat kokoontuivat koulutusseminaariin Seminaari järjestettiin Hannoverissa. Mukana oli 29 vapaaehtoista auttajaa ympäri Saksaa. Vetäjinä olivat Maarit Tammisto ja Jukka-Pekka Fabrin Mummon kammarista Tampereelta ja pastorit Miika Rosendahl ja Helena Eckhoff Saksasta. Teemoina olivat iloa ja voimaa auttamiseen, verkostoituminen, tilastot ja vapaaehtoistyön ajankohtaiset muutokset. Tähän asti käytetyt työtavat olivat seminaarissa tarkastelun kohteina. Maarit Tammisto ja Jukka-Pekka Fabrin Mummon kammarista ohjasivat meidät työskentelemään ryhmissä ja pohtimaan ajankohtaisia aiheita, kuten: Mikä työssämme on hyvää? Mikä on tuottanut iloa? Vuodelle 2012 asetetut tavoitteet olivat: vapaaehtoisten vastuunkantajien tukeminen keskustelut säännöllisesti yksin ja ryhmässä työn seuranta ja ohjaaminen, työpäiväkirjojen käytön seuranta koulutukseen panostaminen, vuonna 2012 naapuriapuseminaari diakoniatyön rakenteen uudistamishankkeen jatkaminen naapuriapuseminaarissa periaatepäätös työn luonteesta ja yhteisistä toimintatavoista naapuriavun tukihenkilöitten (koordinaatioryhmän jäsenten) valintakäytännön uudistaminen Auttajan aakkoset lehtisen uusiminen saksalaisiin verkostoihin integroituminen saksalaiseen naapuriaputyöhön integroituminen; case study vanhustenasuntohankkeitten ja niihin integroitumisen selvittäminen Samoin pohdimme aivoriihissämme NA-työn haasteita. Saimme myös esittää haaveemme NA-työstä. Jaoimme kokemuksia tekemästämme työstä ja arvioimme realistisia mahdollisuuksia kehittää ja parantaa työtämme. Naapuriaputyössä auttamisen perustana on ihmisen perusinhimillisyys ja tarvitsevuus. Kukaan ei tule toimeen vain omin voimin. Avun vastaanottaminen on ihmisen perusoikeus. Avunantaja ja -saaja kohtaavat samanarvoisina, keskinäisen kunnioituksen ilmapiirissä. NA-työn organisoinnilla pyritään siihen, ettei kukaan jäisi avun ulkopuolelle. NA-yhdyshenkilöiksi ja NA-ryhmiin tulevat henkilöt sitoutuvat toimimaan auttajina omassa elinympäristössään. Ryhmän jäsenet ovat vaitiolovelvollisia tietoonsa tulleista henkilökohtaisista asioista. Naapuriaputyö on tavallista suomalaisten vapaaehtoista toimintaa, jossa kuljetaan kappaleen matkaa toisen rinnalla ja tukena. Naapuriapuhenkilöiden on tunnettava rajansa ja huolehdittava omasta jaksamisestaan. Ilahduttavaa oli, että seminaarissa oli mukana monta uutta. Se antaa toivoa siitä, että NA-työ koetaan tärkeäksi, sillä sitähän se on! Ilolla toivotimme joukkoomme tervetulleeksi myös Sveitsin suomalaisten NA-työn edustajan Maijan Bernin seudulta. Yhteistyötä on ilo jatkaa myös tulevaisuudessa. Kiitollisena yhdessä vietetyistä seminaaripäivistä, Marja-Leena Müller (Lyhennetty Renkaassa 6-7/2012 julkaistusta artikkelista) SKTK:n toimintakertomus 2012 sivu 13

14 3.4. Koordinaattori edusti pappeja Saksan suomalaispappien koordinaattori valmisteli ja johti pappien puhelinpalaverit, jotka pidettiin pääsääntöisesti kahden viikon välein. Hän edusti pappien yhteistä näkemystä SKTK:n johtokunnan kokouksissa ja osallistui valmistelutyöryhmän palavereihin. Keväällä ja syksyllä papit kokoontuivat kaksipäiväiseen työseminaariin. Johtokunnan ja pappien toukokuiseen ideointikokoukseen valmistauduttiin huhtikuussa Hampurissa käymällä läpi Saksan suomalaistyön historia sekä pappien yhteistyön erilaiset vaiheet. Syyskuussa Kasselissa jatkettiin keväällä aloitettua projektia ajantasaisen työnkuvan muodostamiseksi ja luotiin uusi valtakunnallinen vastuualuejako, johon siirrytään vuoden 2013 aikana. Euroopan ulkosuomalaispappien koulutuksessa poliisipappi, rovasti Carita Pohjolan- Pirhonen toteutti kriisiauttamisen Defusingohjaajakurssin Freisingissa syyskuussa. Tammikuun 2012 ja syyskuun 2013 välisenä aikana Saksassa aloittaa kolme uutta suomalaispappia. Koordinaattori huolehti siksi yhdessä toiminnanjohtajan kanssa sekä pappien sijaisuuksista että käytännön asioiden järjestämisestä yhdessä pohjoisen, lännen ja etelän maakirkkojen kanssa. Saksan suomalaispapit kantoivat vapaaehtoisesti vastuuta myös laajemmasta kirkollisesta työstä: Anssi Elenius toimi EKD:n kutsusta kokoontuvan IPK:n (ent. Vuodelle 2012 asetetut tavoitteet olivat: Pappien työneuvottelujen ja -kokoontumisten järjestäminen, valmistelu ja johtaminen: Puhelinpalaveri 1-2 kertaa kuukaudessa Kaksipäiväinen työseminaari huhtikuussa ja syyskuussa SKTK:n vuosikokouksen yhteydessä työkokous Pappien ja johtokunnan yhteinen suunnitteluseminaari toukokuussa Saksan suomalaispappien työn kehittäminen ja työolojen parantaminen Osallistuminen johtokunnan ja valmisteluryhmän kaikkiin kokouksiin pappien edustajana Yhteydenpito ulkosuomalaistyön toimistoon Osallistuminen Euroopan ulkosuomalaispappien koulutuksen järjestelyihin Uusien pappien työhön perehdyttämisen järjestäminen Suomalaispappien edustaminen tarpeen mukaan Tiivis yhteistyö SKTK:n toiminnanjohtajan, johtokunnan ja työntekijöiden kanssa KAP) eli Saksassa työskentelevien ulkomaalaispappien puheenjohtajana. Miika Rosendahl toimi Ulkosuomalaispapit-alaosaston hallituksen puheenjohtajana osallistuen mm. Euroopan ulkosuomalaispappien koulutuksen järjestelyihin. Anssi Elenius 4. Naisten seminaarissa tutustuttiin Raamatun äiteihin Kuva: Eva Otremba Seminaarin teema oli Raamatun naiset ja sen esitteli TT Outi Lehtipuu. Seminaari järjestettiin Freisingissa Bayerissa ja mukana oli 22 henkeä. Viikonloppu päättyi yhteiseen jumalanpalvelukseen, jonka piti pastori Helena Eckhoff. Vuodelle 2012 asetetut tavoitteet olivat: järjestää naisten seminaari. Raamatun äidit 22 naista kiipesi Freisingin Dombergille perjantaiiltapäivän tihkusateessa. Pastorimme Helena Eckhoff ja TT Outi Lehtipuu Suomesta veivät meidät mielenkiintoiselle ja vaiherikkaalle retkelle Raamatun naisten parissa. Tutustumis-esittelykierroksia oli kaksi: ensimmäisellä kerroimme nimemme ja asuinpaikkamme, toisella esittelimme itsemme syntymänimillämme ja kerroimme omista äideistämme. Palasimme ajatuksissamme Suomeen ja ilmapiiri muuttui! Kerroimme myös sisaruksistamme, joita toisilla oli jopa 11 ja 13! Itse kuulun viiden lapsen perheeseen ja olen sitä jo pitänyt aika suurena, mutta Lauantaina sitten tutustuimme Raamatun naisiin. Raamatun äidit ovat tarpeeksi kaukana meistä. Näin he ovat peilinä omaan elämäämme. Kertomukset ovat niin supis- SKTK:n toimintakertomus 2012 sivu 14

15 tettuja - olivathan ne alun perin suullisesti kerrottuja - että oma mielikuvituksemme alkaa heti täyttää niitä ja lisätä niihin omia kokemuksiamme. Luennoitsijamme antoi meille taustatietoa, esim. moniavioisuudesta ja lankousavioliitosta, jotta pystyimme paremmin ymmärtämään naisten tarinoita. Raamatun naisia on taiteessa kuvattu vuosisatojen tai ehkä voi jo sanoa vuosituhansien kuluessa lukemattomia kertoja. Outi Lehtipuu oli valinnut jokaisesta esittelemästään naisesta kuvan, jonka avulla lähdimme heihin tutustumaan. Eeva, Saara, Hagar, Rebekka, Lea ja Raakel, Mooseksen äiti ja sisko, Faraon tytär, Noomi, Ruut, Orpa, Batseba, Judith, Maria, Herodias, kanaanilainen nainen, Maria Salome ja lopuksi Timoteuksen isoäiti Loois. Heidän tarinoihinsa mahtuu murhia, teloituksia, sijaissynnytyksiä, raiskauksia, orjuutta, symbioottisia äiti-poikasuhteita, karkotuksia, vieraalle maalle muuttamista, anoppi-miniäsuhteita, viekoittelua, äidin ehdotonta rakkautta, maan pelastusta, kateutta jne. Outi esitteli meille valitsemansa naiset elävästi ja aina verraten heitä meidän omaan elämäämme ja aikaamme. Ryhmissä pohdimme Raamatun äitejä ja äidin roolia. Syntyi elävää ja mielenkiintoista keskustelua. Ennen illan filmiä Äideistä parhain esittelimme pantomiimina Raamatun naisia, jotka meitä puhuttelivat. Juudit miekka kädessä ja Holoferneksen pää vadilla oli tehnyt meihin kaikkiin syvän vaikutuksen. Sunnuntaina Helena piti tunnelmallisen ja koskettavan messun Marian kappelissa. Olimme unisono sitä mieltä, että viikonloppu oli antoisa. Saimme puhua suomea, saimme kuulla nykysuomea, saimme voimaa toinen toisiltamme ja saimme sanoa suuret kiitokset Outille ja Helenalle. Odotamme jännityksellä seuraavaa naisten 50+seminaaria. Eva Otremba (teksti julkaistu Renkaan numerossa 3/2012) 5. Seurakuntatoiminta 5.1. Seurakuntatilojen käyttömaksut puhuttivat Maaliskuussa Hannoverissa käydyssä neuvottelussa sopivat Suomen ev.-lut. kirkon kansliapäällikkö Jukka Keskitalo ja EKD:n kirkkohallituksen varapresidentti ja talousosaston johtaja Thomas Begrich, että EKD pyrkii yhdessä maakirkkojen kanssa löytämään ratkaisun suomalaisten omassa käytössä olevien seurakuntatilojen vuokrien rahoittamiseksi. Ensimmäisenä haluttuun lopputulokseen yllettiin Hannoverissa, jossa maakirkko päätti tästä vuodesta eteenpäin myöntää SKTK:lle Hannoverin seurakunnan kokoontumistilojen käyttökorvauksen suuruisen tuen ( 1.500,-), jolla SKTK maksaa seurakuntayhtymälle tilojen vuokran. Hessen-Nassaun evankelinen maakirkko avusti Frankfurtin seurakunnan toimitilojen vuokranmaksua ,- seurakunnan kerätessä omana varainhankintanaan lopun toimitilarahoituksen. SKTK siirsi saamansa avustuksen Frankfurtin suomalaiselle seurakunnalle, joka hoitaa itse tilojensa kuukausittaisen vuokranmaksun. Vuodelle 2012 asetetut tavoitteet olivat: Mahdollistaa seurakuntien omien toimitilojen ylläpitäminen niiden oman rahoituksen kausivaihteluista huolimatta. Saksan ja Suomen kirkkojen välisen konsultaation päätöksen mukaisesti löytää yhteistyössä EKD:n ja maakirkkojen kanssa ratkaisu aluekeskusten vuokrien rahoitukseen. Suomen kirkko maksoi SKTK:lle Berliinin Suomikeskuksen vuokra-avustusta ,-. Tämä summa sisältyy kohdassa 1.3. mainittuun Suomen kirkon rahoitukseen. SKTK on vastuullinen kuukausittaisesta vuokranmaksusta ja saa vuokran ja vuokratuen erotuksen Suomi-keskukselta. Seurakuntayhtymä rahoitti ,- Kölnin suomalaisten uusien kokoontumistilojen vuokraa. Myös täällä SKTK vuokrasopimuksen haltijana vastaa kuukausittaisesta vuokrasta ja seurakunta korvaa sen ja tuen erotuksen yhdistykselle. Koska saunatiloja ei voitu ottaa käyttöön aikataulun mukaisesti, saatiin kevään aikana neuvoteltua vuokranalennusta n ,-. Bielefeldin rovastikunta tuki kaupunkinsa suomalaisen seurakunnan toimintaa 1.680,- eurolla. Mauri Lunnamo SKTK:n toimintakertomus 2012 sivu 15

16 5.2. Alueet ja seurakunnat Pohjoinen: Bremen, Hampuri, Kiel, Lyypekki Pohjoisen uusi aluejako ja papin asemapaikan vakiinnuttaminen Hampuriin on osoittautunut toimivaksi. Seurakunnat ovat ottaneet uuden papin lämpimästi vastaan ja SKTK:n ja merimieskirkon yhteistyö on ollut onnistunutta. Pohjoisen papin tehtäväänasettamisjumalanpalvelusta vietettiin huhtikuussa. Toukokuussa juhlittiin Lyypekin suomalaisen seurakunnan 30- ja Suomi- Kodin 10-vuotistaivalta. Bremenissä järjestettiin kertomusvuonna neljä jumalanpalvelusta, joista yksi oli retkikirkko Stöcksessä Hannoverin seurakunnan kanssa. Syyskuun jumalanpalveluksen yhteydessä järjestettiin raamattuseminaari Vaikutusvaltaisia naisia Uudessa testamentissa ja varhaiskristillisyydessä. Väkimäärältään suurin tapahtuma oli odotetusti joulujumalanpalvelus, jonka yhteydessä pidettiin kauneimmat joululaulut. Pappi vieraili kielikoulussa keväällä ja syksyllä sekä veti yhden naistenillan syksyllä. Hampurissa järjestettiin yhteensä 11 jumalanpalvelusta. Eniten väkeä vetivät adventti-/itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus, jouluaaton hartaus sekä pohjoisen alueen uuden papin tehtäväänasettamisjumalanpalvelus, jota vietettiin huhtikuussa St. Michaelis kirkon kryptassa. Kesäinen perhemessu ei vielä ottanut tulta alleen, sen sijaan syksyllä toteutettu kansanlauluihin pohjautuva musiikkimessu tuotti runsaasti positiivista palautetta. Kielikoululaisille järjestettiin oma jumis kevät- ja syyslukukausien alkaessa. Toukokuun jumalanpalveluksen yhteydessä järjestetty seminaari toiveaiheesta Miten Raamattua tulisi lukea? keräsi pienen, mutta innostuneen joukon. Omat toimitilat ja pitkät traditiot merkitsevät sitä, että Hampurissa kirkollinen toiminta on erityisen vilkasta ja monipuolista. Pappi piti säännöllisesti (1-2 kertaa/kk) viikkohartauksia, vieraili raamattupiirin kokoontumisissa ja naapuriapuryhmän kokouksissa ja oli läsnä muissa tärkeimmissä tapahtumissa ja juhlissa kirkolla. Pappi osallistui myös ekumeeniseen toimintaan pitämällä hartauden St. Petri kirkossa. Pohjoismaisen yhteistyön näkyvin muoto ovat puolestaan yhteiset jumalanpalvelukset, joista yksi järjestettiin Suomen kirkolla. Vuodelle 2012 asetetut tavoitteet olivat: Vakiinnutetaan uusi aluejako. Hampuri: 10 jumalanpalvelusta, joista yksi Tuomasmessu, yksi nuorten ja aikuisten musiikkimessu ja yhden yhteydessä esim. raamattuseminaari. Kielikoulun kanssa toteutetaan kaksi yhteistä jumalanpalvelusta, lisäksi hartauksia. Bremen: 4 jumalanpalvelusta, joista yksi retkikirkko (perheet). Pappi vierailee kielikoulussa säännöllisesti. Kiel: 5 jumalanpalvelusta, joista yksi retkikirkko (perheet). Pappi vierailee kielikoulussa säännöllisesti. Joulujumalanpalvelus toteutetaan yhdessä kielikoulun kanssa. Lyypekki: 6 jumalanpalvelusta, joista yksi retkikirkko (perheet) ja yhden yhteydessä raamattuseminaari tai vastaava. Joulujumalanpalvelus toteutetaan Suomi-kodilla yhdessä kielikoulun kanssa. Lisäksi ylläpidetään yhteyksiä alueen keskeisiin yhteistyötahoihin kuten Hampurin pääkonsulaattiin ja DFG:hen. Kielissä järjestettiin kertomusvuonna viisi jumalanpalvelusta. Syyskuun jumalanpalvelus toteutettiin retkikirkkona Lyypekin seurakunnan kanssa Bosaussa. Kansanlaulumessu Bosaun vanhassa kivikirkossa jäi monelle mieleen syksyn kohokohtana. Pappi vieraili kielikoulussa keväällä ja syksyllä sekä osallistui useita kertoja naisten aamiaiselle. Lyypekissä jumalanpalveluksia pidettiin kuusi. Yksi niistä toteutettiin Suomi-Kodilla ja sen yhteydessä järjestettiin teemaseminaari Lutherin jalanjäljissä. Seminaarin vastaanotto oli sen verran innokasta, että jatkossa päätettiin pitää miniseminaari/kinkerit jokaisen jumalanpalveluksen yhteydessä. Suomi-Kodilla järjestettiin myös erikseen kauneimmat joululaulut -tapahtuma. Kertomusvuonna Lyypekin suomalainen seurakunta täytti 30 vuotta ja Suomi-Koti 10 vuotta, joten näitä juhlittiin toukokuussa jumalanpalveluksen ja yhteisen juhlan merkeissä suuren osanottajamäärän voimin. Pappi vieraili kielikoulussa kesällä (motivaatioleirillä) ja syksyllä ja kielikoululaiset osallistuivat joulujumalanpalveluksen toteuttamiseen. Päivi Vähäkangas SKTK:n toimintakertomus 2012 sivu 16

17 Seurakuntien luottamushenkilöt BREMEN Puheenjohtaja -Vorsitzende Varapj. 2. Vorsitzende Rengas, Internet Kirkkomusiikki Kirchenmusik Naapuriapu Nachbarschaftshilfe Lähetys- ja kv. diakonia Mission und int. Diakonie Tilintarkastajat Kassenprüferinnen KIEL Puheenjohtaja - Vorsitzende Varapj. 2. Vorsitzende Rengas, Internet Kirkkomusiikki Kirchenmusik Pyhäkoulu Kindergottesdienst Naapuriapu Nachbarschaftshilfe Lähetys- ja kv. diakonia Mission und int. Diakonie Tilintarkastajat Kassenprüfer LYYPEKKI LÜBECK Puheenjohtaja - Vorsitzende Varapj. 2. Vorsitzende Rengas, Internet Pyhäkoulu Kindergottesdienst Naapuriapu Nachbarschaftshilfe Lähetys- ja kv. diakonia Mission und int. Diakonie Tilintarkastajat Kassenprüferinnen Kaarina Lindemann Marjatta Steding Hannele Järvinen, Leena Passiniemi Maire Grobel, Nadja Tamsen Hannele Järvinen, Kaarina Lindemann Ulla Kostia-Mielke Kirsti Lieske Maija-Liisa Schubert, Anna-Liisa Kothe Annikki Pleus, Eeva Siemer Pirjo Menges Leena Paschen Raili Stuhr, Tuire Spielvogel, Leila Sihvonen Marja-Leena Heltimoinen-Janzik, Pirjo Kühn Riikka Eriksson-Schulz Urkuri/Organist Dr. Hans Christoph Menges Pirjo Menges Tuire Spielvogel Raili Stuhr Riikka Eriksson-Schulz, Torsten Schulz Milja v. Fragstein Inkeri Kosunen-Bittner Eija Langhoff, Horst Trense, Mia Nordström, Asta Flegler Jouko Kuivalainen, Noora Alimattila Milja v. Fragstein Kirsti Ide Rauli Lundgren Kirsti Ide Sirkka Houriez, Kirsti Ide SKTK:n toimintakertomus 2012 sivu 17

18 Länsi: Düsseldorf, Köln, Münster, Ruhrin alue Seurakuntaelämän rungon muodostivat jumalanpalvelukset, joita usein vietettiin myös yhdessä saksalaisen isäntäseurakunnan tai muiden seurakuntien kanssa. Muutenkin ekumeeninen yhteistyö ja kontaktit niin kielikouluihin kuin DFG:henkin jatkuivat hedelmällisinä. Kölnin seurakunnan uudet tilat osoittautuivat seurakuntaa kokoavaksi kodiksi. Jumalanpalveluselämä Lännen alueella toteutettiin vuoden aikana 27 jumalanpalvelusta, joista kahdessa oli mukana kaste. Nämä toimitettiin yhdessä saksalaisen seurakunnan kanssa. Kesäkuussa oli Düsseldorfissa Reininmaan ja Westfalenin maakirkkojen ulkomaalaisseurakuntien seminaari Listentreffen, jossa teemana oli Bibel contra Bürgerliches Gesetzbuch. Seminaari päätettiin Tuomasmessuun, jonka toteuttivat suomalaiset. Kölnissä jumalanpalveluksia oli yhdeksän kertaa ja niistä kolme ns. ekumeenisia eli yhdessä saksalaisen tai ulkomaalaisen seurakunnan kanssa. Syyskuussa se tarkoitti yhteistä jumalanpalvelusta ja Gemeindekirmes - tapahtumaa isäntäseurakunnan ja viereisen katolisen Nikolai-seurakunnan kanssa. Syyskuun lopussa osallistuttiin Ökumenische Abendandacht -tilaisuuteen Woche der ausländischen Mitbürger -tapahtuman päätteeksi. Paastonajan viikkohartauksia oli kaksi. Vuosi seurakunnan uusissa vuokratiloissa oli menestys, johon seurakuntalaiset olivat innolla osallisia. Uutena toimintana mainittakoon kerran kuukaudessa järjestetty sunnuntain iltaruokailu maukasta kotiruokaa, jonka tarjosivat vapaaehtoisista kootut ryhmät. Düsseldorfissa oli kuusi jumalanpalvelusta, joista yksi oli suunnattu lapsiperheille. Yksi toteutettiin Krefeldissä kastejumalanpalveluksena yhdessä saksalaisen seurakunnan kanssa. Marraskuussa messun toimitti sijaisena pastori Sofia Salo. Joulukuun jumalanpalveluksen jälkeen laulettiin kauneimpia joululauluja ja hyvästeltiin virassa toiminut pappi. Kansainväliset joululaulut laulettiin yhdessä saksalaisen seurakunnan kanssa. Münsterissä oli kuusi jumalanpalvelusta, joista kesäkuussa pidettiin kansanlaulukirkko. Paastonajan iltahartaus toteutettiin ensimmäistä kertaa. Ennen jumalanpalveluksia lapsille pidettiin pyhäkoulua. Kauneimmat joululaulut laulettiin marraskuussa ennen ensimmäistä adventtia. Ruhrin alueella oli neljä jumalanpalvelusta, joista kaksi Bochumissa, yksi Dorstenissa ja yksi Hattingenissa nais- Vuodelle 2012 asetetut tavoitteet olivat: Tarjotaan säännöllisiä jumalanpalveluksia koko alueella Köln: 6 jumalanpalvelusta ja paastonaikana maaliskuussa 3 viikkohartautta Düsseldorf: 6 jumalanpalvelusta Ruhrin alue: 4 jumalanpalvelusta Münster: 6 jumalanpalvelusta Kirkollisten juhlapyhien korostaminen seurakuntaelämässä. Pyhäkoulu- ja uskonto-opetusta kaikissa alueen kielikouluissa kerran lukukaudessa. Keskusteluillat / raamattupiirit seurakuntalaisten tarpeiden ja toiveiden mukaan. Yhteydenpito kielikouluihin ja DFG:n paikallisosastoihin. ten syysseminaarin yhteydessä. Seminaarin teemana oli suomalainen huumori. Ensimmäisenä adventtina vietettiin messun jälkeen joulujuhla yhdessä DFG:n ja kielikoulun kanssa. Kristillinen kasvatus: Lasten uskonto-opetus tapahtui kielikoulujen tuntien yhteydessä eri ryhmille, mutta tänä vuonna valitettavasti Dortmund-Iserlohn ja Aachen jäivät väliin. Tunneilla käytiin läpi Raamatun kertomuksia, opeteltiin kirkkovuoden värejä ja niiden merkitystä ja tutustuttiin rukoushelmiin. Pyhäkoulua pidettiin säännöllisesti Münsterissä ennen jumalanpalveluksia ja Düsseldorfissa pienten pupukerhon yhteydessä yksityistiloissa. Raamattuopetus toteutettiin raamattupiireissä ja niitä oli säännöllisesti Düsseldorfissa ja Kölnissä. Uutta oli Bibel teilen -metodi, johon tutustuttiin ja jota kokeiltiin käytännössä hyvällä menestyksellä. Yhteistyö: Kielikoulujen kanssa yhteistyö on luontevaa ja sitä kautta järjestyy niin mahdollisuus tavata sekä lapsia että heidän vanhempiaan kuin myös saada innostusta yhteiseen tekemiseen. DFG:n tilaisuuksiin osallistuin kaksi kertaa. Yhteistyö Reininmaan maakirkon, Kölnin seurakuntayhtymän ja kansainvälisten seurakuntien kanssa on aktiivista ja toimivaa. Düsseldorfissa järjestettiin kesäkuussa yhteinen ulkomaalaisten seurakuntien kokoontuminen ja Kölnissä toimii aktiivisesti Internationaler Konvent Christlicher Gemeinden, jonka puheenjohtajana olen toiminut useita vuosia. Olen myös Internationaler Kirchenkonventin (IKK Rheinland-Westfalen) -komitean jäsen. Helena Eckhoff SKTK:n toimintakertomus 2012 sivu 18