Suomalaisen kirkollisen työn keskus

Transkriptio

1 Suomalaisen kirkollisen työn keskus TOIMINTAKERTOMUS 2014

2 Sisällysluettelo Puheenjohtajien tervehdys Keskusjärjestön toiminta Vuosikokous ja luottamushenkilöt Johtokunta Talous Alueelliset neuvottelupäivät Tiedotus Rengas-lehti Sähköinen viestintä Kirkollinen työ Kristillinen kasvatus Lähetystyö ja kansainvälinen diakonia Diakonia ja naapuriaputoiminta Pappien yhdys- ja tukihenkilö Seminaarit ja toiminta lasten parissa Seurakuntatoiminta Paikallisseurakuntien toimitilat Alueet ja seurakunnat Pohjoinen: Bremen, Hampuri, Kiel, Lyypekki Länsi: Düsseldorf, Köln, Münster, Ruhrin alue Lounas: Frankfurt, Karlsruhe, Rhein-Neckar Etelä: München, Nürnberg, Stuttgart Itä ja keski: Berliini, Bielefeld, Dresden, Hannover Liitteet Lähetyskannatus Jumalanpalvelustilasto Tilasto kirkollisista toimituksista Johtokunta, papit, työntekijät Seurakuntien jäsenmäärät Suomalaiset Saksassa -tilasto Kannen kuva: Anniliina Lassila SKTK:n toimintakertomus 2014 sivu 2

3 Kuva: Outi Tuulari SKTK täytti 40 vuotta Puheenjohtajien tervehdys Vuoden 2014 kohokohtana voimme hyvillä mielin pitää SKTK:n juhlavuotta: jo runsaan 40 vuoden ajan ovat Saksan suomalaiset ja suomenmieliset kokoontuneet seurakuntina yhteen, kuulleet suomenkielistä Sanan julistusta, laulaneet suomenkielisiä virsiä, menneet naimisiin, halunneet kastaa lapsiaan Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, antaneet Saksasta tuttujen suomalaispappien konfirmoida heitä Suomessa ja saatelleet hautaan rakkaitaan suomalaisten virsien säestyksellä. Suomeksi on annettu naapuriapua ja sielunhoitoa, mahdollistettu Suomi-koulujen toiminta monilla paikkakunnilla, perustettu äiti-lapsi-piirejä, pidetty pyhäkouluja, juhlittu kaikkia tärkeitä kirkollisia ja maallisia juhlia ja julkaistu koko ajan omaa Rengas-lehteä. Tätä toimintaa juhlistettiin Suomen ja Saksan kirkkojen konsultaation yhteydessä pidetyllä juhlavastaanotolla, jonka järjesti Berliinin Suomen suurlähetystö. Suomen kirkolla on pitkät ja hyvät yhteydet Saksan kirkkoon ja Suomen kirkon ulkosuomalaistyö toimii Saksassa esimerkillisellä tavalla. Kiitos kaikille teille, jotka tähän kekoon kortenne kannatte, niin Saksassa kuin Suomessakin! Kyllä suomalaisen on hyvä elää Saksassa! Silti työ ei rullaa, ellei kampea käännetä. SKTK:n kampea on käännetty viime vuoden aikana tasaisen varmasti, tätä työtä eivät mitkään suuret yllätykset onneksi ole ravistelleet. Seurakuntien määrä ja niiden jäsenmäärät ovat pysyneet kutakuinkin ennallaan ja yhteistyö toimii. Säästötalkoot aloitettiin jo edellisvuonna ja niitä jatketaan. Vaikka Renkaan ilmestymiskerrat ovat vähentyneet, on lehti kehittynyt entistä laadukkaammaksi. Sähköisiä uutiskirjeitä on lisätty ja sosiaalisen median tietoja päivitetään tasaisin väliajoin. Kiitos SKTK:n toimiston työntekijöille myös kaikesta siitä taustatyöstä, mitä me muut emme ehkä heti huomaa, mutta minkä hedelmistä nautimme vaikkapa tätäkin vihkosta käsissä pidellessämme. Seurakunnat puurtavat tahoillaan yhdessä pappiensa kanssa. Useilla seurakunnilla on vastuullaan tiloja ja/tai toimintaa, joka ei ilman tuloja suju. Voimme yhdessä iloita siitä, että kaikkien suurimpien seurakuntien joulumyyjäiset onnistuivat yli ennakko-odotusten: kävijämäärät ja tuotto nousivat. Vastuuhenkilöiden sydämeltä vierähtää paino, kun asiat onnistuvat ja tulevaisuus on turvattu. Ei voi tarpeeksi kiittää ihmisiä, jotka lähtevät tähän työhön vapaaehtoisesti ja toimivat kaikkien yhteiseksi hyväksi, olipa seurakunta iso tai pieni, kiitos! Kristityt on kutsuttu kantamaan huolta paitsi omasta piiristään, myös muista apua tarvitsevista. Naisten Pankille ja Nkurenkurun koululle osoitetut lahjoitukset ovatkin kasvaneet lähes neljänneksellä; työ lähetyksen ja kansainvälisen diakonian hyväksi on saanut uutta potkua! Lopuksi haluamme kiittää Helena Eckhoffia hänen pitkästä työurastaan suomalaisen kirkollisen työn hyväksi. Jo ennen pappisuraansa Helena oli aktiivinen seurakuntalainen ja SKTK:n johtokunnan jäsen. Vuoden 2000 elokuussa alkoi työrupeama lännen alueen pappina, ja kun se loppui, alkoivat sijaisuudet. Ensin etelän alueella ja sitten pohjoisessa elokuun 2014 loppuun asti. Kiitos Helenalle syvästä sitoutumisesta tähän työhön! Tässä yhteydessä haluamme muistaa myös Maija Dallmeieria, jonka sydämen asiana suomalainen kirkollinen työ Saksassa säilyi elämän loppuun asti. SKTK:n johtokunta kiittää saamastaan luottamuksesta ja yhdessä teidän kanssanne katsoo rauhallisin mielin tulevaisuuteen ja sen tuomiin haasteisiin. Karl-Friedrich v. Knorre puheenjohtaja Annaliisa Kühn varapuheenjohtaja SKTK:n toimintakertomus 2014 sivu 3

4 1. Keskusjärjestön toiminta jatkui vakaana SKTK ry:n vuosikokous järjestettiin Münsterissä. Johtokunnan toiminta jatkui entiseen tapaan. Toiminnallinen tulos oli budjetoitua selkeästi parempi Vuosikokousviikonloppu Münsterissä Suomalaisen kirkollisen työn keskus ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidettiin Gästehaus der Johanniter- Akademiessa, Münsterissä lauantaina 15. maaliskuuta. Vierainamme olivat Suomen kirkon ulkosuomalaistyön koordinaattori Susanna Merikanto-Timosen lisäksi Pohjois-Saksan merimieskirkon edustajina Kaija Gaupp ja Satu Oldendorff. SKTK:n 18:sta jäsenestä edustettuina oli 16 suomalaista seurakuntaa sekä suomalais-saksalaisten nuorten yhteisö (GfdJ), jotka kaikki olivat lähettäneet kokoukseen virallisen edustajansa. Lyypekin seurakunnan äänivaltaa käytti valtakirjalla Kielin edustaja. GfdJ:lla ei sääntöjensä mukaan ole äänivaltaa SKTK:n vuosikokouksessa. Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi Susanna Merikanto-Timonen. Johtokunnan erovuoroisten jäsenten vaalissa varapuheenjohtajaksi valittiin ilman vastaehdokkaita jo yhden vuoden varapuheenjohtajana toiminut Annaliisa Kühn (Dresden). Erovuorossa olleen Reettakaisa Sofia Salon (Münster) lisäksi johtokuntaan valittiin uutena varsinaiseksi jäseneksi kahdeksi vuodeksi aiemmin varajäsenenä toiminut Leena Nikula (München). Varajäseniksi valittiin uusina Antti Pfeiffenberger (Hannover) kahdeksi ja Eeva Moilanen (Frankfurt) yhdeksi vuodeksi. Johtokunnan erovuorossa olleista jäsenistä Iina Fischer (Köln) ja varajäsen Milja von Fragstein (Lyypekki) eivät asettuneet uudelleen ehdolle johtokunnan vaaliin. Johtokunnassa jatkoivat puheenjohtaja Karl-Friedrich von Knorre sekä varsinaiset jäsenet Anna-Liisa Diestelhorst (Ruhrin alue) ja Felix Tölle (Köln). Vuodelle 2014 asetetut tavoitteet olivat: Antaa tietoa ja tukea seurakuntien toimintaan ja velvollisuuksiin liittyvissä kysymyksissä. Edesauttaa seurakuntien jäsenhankintaa tiedotuksellisin keinoin. Jatkaa vuonna 2010 aloitettua aluekeskusten taloudellista tukemista vuosikokouksen päättämässä laajuudessa sekä vastata niissä toimivien kolmen seurakuntaassistentin työantajavelvoitteista. Tukea Suomen kirkon ulkosuomalaistyön osastoa Saksan evankelisen kirkon kanssa käytävissä neuvotteluissa sekä kirkkojen välisessä konsultaatiossa Berliinissä kirkkojen välisen yhteistyösopimuksen sekä suomalaispappien työsuhteitten selkeyttämisessä Johtokunta kokoontui viisi kertaa Johtokunnan käsittelyyn tulleet asiat valmisteltiin SKTK:n molempien puheenjohtajien, pappien koordinaattorin ja yhdistyksen toiminnanjohtajan muodostamassa työryhmässä, joka kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Johtokunta kokoontui viisi kertaa ja käsitteli 82 asialistan kohtaa. Siirtolaispappeja edusti johtokunnan työskentelyssä pappien koordinaattori. Kokousten valmistelijana ja sihteerinä toimi yhdistyksen toiminnanjohtaja. Johtokunnan ja pappien yhteinen vuosittainen suunnittelukokous pidettiin toukokuussa Hannoverissa. Johtokunnan kokousten esityslistat ja pöytäkirjat olivat luettavissa -sivuilla samaan aikaan kuin ne lähetettiin kokousten osallistujille. Mauri Lunnamo Johtokunnan kokoonpano sekä pappien ja toimihenkilöiden nimet löytyvät tämän kertomuksen sivulta 28. Tilintarkastajiksi valittiin uudelleen Päivi Kantti (Frankfurt) ja Katriina Wegener (Frankfurt). Johtokunnan ilmoitus valita toiminnanjohtaja Mauri Lunnamo kassanhoitajaksi seuraavaan vuosikokoukseen asti merkittiin tiedoksi. Vuosikokous hyväksyi yksimielisesti johtokunnan ehdotuksen sääntömuutokseksi koskien 2 ja 16 määräyksiä yhdistyksen tarkoituksesta sekä sen varojen käytöstä toiminnan päättyessä. Muutokset johtuivat muuttuneista verolaeista ja olivat verohallinnon edellyttämiä yleishyödyllisille yhdistyksille. Johtokunta 2014 Kuva: Ritva Prinz SKTK:n toimintakertomus 2014 sivu 4

5 1.3. Taloudenhoitajan kertomus Kertomusvuoden tilinpäätös osoittaa toiminnallisten kulujen olleen ,70 euroa (edellisenä vuonna ,05 ) ja toiminnallisen tuloksen jääneen tappiolliseksi ,93 euroa ( ,97 ). Kulujen, kuten myös tulojen, laskun pääasiallinen syy oli, että etelän alueen sijaispappi oli edellisenä vuonna (2013) seitsemän kuukautta kestäneen sijaisuuden ajan tavanomaisesta poiketen palkattu SKTK:n työntekijäksi ja Saksan evankelinen kirkko (EKD) korvasi hänen palkkakulunsa yhdistykselle. Kertomusvuonna näin ei enää toimittu. Kertomusvuoden talousarviossa oli varauduttu tulouttamaan omasta vapaasta pääomasta tuloksen nollaamiseksi, joten suunnitelmaan verrattuna toiminnallinen tulos oli budjetoitua selkeästi parempi. Tase nousi 3.023,72 päätyen ,94 loppusummaan. Saksan suomalaisen kirkollisen työn rahoituksesta suurin osa eli n euroa saatiin kirkkojemme väliseen keskinäiseen sopimukseen perustuen EKD:lta. Edelliseen vuoteen verrattuna luvuissa ei tapahtunut oleellisia muutoksia. SKTK:n ja pappien toimintakuluihin osoitettiin EKD:n maakirkoille maksamat työnantajakulujen korvaukset eivät olleet vielä selvillä toimintakertomusta kirjoitettaessa. Suomen evankelis-luterilainen kirkko rahoitti työtämme toimintavuonna yhteensä ( ). Tästä summasta kirjataan vuosittain kattamaan Frankfurtin seurakuntatilojen kalustamiseen vuonna 2007 Suomen kirkolta saatua rahoitusta, jota on vielä jäljellä euroa. myöntämästä avustuksesta saimme toimintavuonna 900 euroa (1.100 ). SKTK:n oman varainhankinnan osuus oli (vuotta aiemmin ) eli 9 % kokonaistuloista. Omarahoitus koostuu pääosin Renkaan mainostuloista sekä seminaarien ja kurssien osallistumismaksuista. Kulupuolella seurakuntatoimintaan käytettiin 40 % (edellisvuonna 43 %) kaikista kuluista. Saksan suomalaiset seurakunnat rahoittivat toimintansa edelleen omalla varainhankinnallaan sekä saamillaan lahjoituksilla. Kirjanpito pidettiin ja tilinpäätös tehtiin yhdistyksen toimistossa toiminnanjohtajan toimiessa johtokunnan nimittämänä kassanhoitajana. Tilintarkastuksen toimittivat Hannoverissa vuosikokouksen valitsemat tilintarkastajat Päivi Kantti ja Katriina Wegener. Tarkemmat tiedot yhdistyksen taloudesta löytyvät tilipäätöksestä ja taseesta Saadut lahjoitukset/ muutos Alue- ja nuorisotoiminta 1.026, ,89 285,64 Kirkollinen työ 3.648, ,42 421,42 Lähetystyö ja kv. diakonia , , ,89 Rengas , , ,20 Yhteensä , , ,75 Seurakuntien omassa käytössä olevien toimintatilojen vuokrakuluihin saadut avustukset olivat kertomusvuonna euroa. Vuokrakulut Berliinin Suomi-keskuksen, Frankfurtin, Hannoverin ja Kölnin seurakuntien tiloista olivat yhteensä euroa. Omavastuuosuutena maksettavaksi jäi lähes (edellisvuonna noin ). 24% Tulot % 6% 0% 61% Suomi-Seuran ulkosuomalaisten tiedotusvälineiden toimintaan ja järjestöjen tiedotukseen Julkinen rahoitus Omarahoitus Tuloutus omasta vapaasta pääomasta Edelleen välitettävät tuet Lahjoitukset SKTK:n toimintakertomus 2014 sivu 5

6 EKD:n tuki ,- (arvio) Pappien palkkakuluihin ,- (arvio) SKTK:n toimintaan ,- Keskuksen toimintaan (18010) ,- SKTK:n seurakuntatyö (18014) ,- Kirkollinen työ (18016) 3.400,- Kenttätoimintaan ,- Nuoriso- ja rippikoulutyö (18013) 8.400,- Projektit, seminaarit (18011) 2.510,- Tiedotus (18012) ,- Pappien toimintarahat ,- (suluissa tilinpäätöksen tilinumero) Suomen kirkon tuki ,- Toimintaraha (18000) ,- Palkkausavustus (18005) ,- Tiedotustoiminta (18004) 4.000,- Pappien yhdyshenkilö (18006) 2.000,- Suomi-keskus (18001) ,- Frankfurtin toimitilan kalustus 6.000,- (Suluissa tilinpäätöksen tilinumero ) SKTK:n toimintakertomus 2014 sivu 6

7 Kulut % -4% -24% -40% SKTK:n seurakuntatoiminta Korvattavat kulut Kiinteät kulut Hallinto, investoinnit Pappien toimintarahat Pohjoinen (28010 *) 6.919, ,12 Länsi (38010) 6.789, ,60 Lounas (48010) 7.661, ,72 Etelä (58010) 7.315, ,64 Itä ja keski (68010) 8.513, , , ,00 * suluissa olevat numerot tarkoittavat tilipäätöksessä esiintyviä kirjanpidon tilinumeroita Mauri Lunnamo (teksti ja grafiikat) Aluepäivät toivat seurakuntien edustajia yhteen loka- ja marraskuussa. Etelän seurakunnat kokoontuivat Fellbachissa, alueiden itä-keski ja pohjoinen seurakunnat Bielefeldissä sekä lännen ja lounaan seurakunnat Kölnissä. Pääaiheena kaikilla päivillä oli Suomen kirkon ulkosuomalaistyön mottoon liittyen tukiverkko. Lisäksi kuultiin ajankohtaisia kuulumisia Suomen kirkosta ja SKTK:sta sekä suunniteltiin seuraavan vuoden toimintaa Aluepäivillä viriteltiin tukiverkkoja Ritva Prinz Grafiikka: Marija Skara SKTK:n toimintakertomus 2014 sivu 7

8 Kuva: SKTK:n arkisto 2. Mielenkiinnon kohteina Finnland COOL ja SKTK 40 vuotta Tiedottamisen pääkanavat olivat jo vakiintuneeseen tapaan Rengas-lehti, sähköinen uutiskirje ja nettisivut. Vuoden tiedotukselliset kohokohdat olivat SKTK:n 40-vuotisjuhlavuosi ja kirkkojen välinen konsultaatio heinäkuussa Berliinissä. Suomen vierailijamaaesiintymisestä Frankfurtin kirjamessuilla ja siihen liittyvästä cool2014-satelliittiohjelmasta kerrottiin Renkaassa monin tavoin Renkaan ilmestymistiheys väheni Rengas-lehti ilmestyi vuoden 2014 aikana johtokunnan päätöksen mukaisesti kuusi kertaa painosmäärän ollessa keskimäärin (4.625 vuonna 2013). Numeroiden vähenemisen johdosta myös ilmestymisaikataulu muuttui. Kaikki numerot saavuttivat lukijat aikataulun mukaisesti. Edellisvuoden tapaan seurakunnat ja kielikoulut jakoivat loka-marraskuun ja joulukuun lehtiä hyvällä menestyksellä myyjäisissä ja muissa joulunajan tilaisuuksissa (yhteensä 1490 kpl). Eurooppa-vaalien äänestyspaikkoihin toimitettiin myös lehden numeroita (150 kpl), jotka menivät kuin kuumille kiville. Lehden taittajana toimi Marija Skara, päätoimittajana yhdistyksen toiminnanjohtaja Mauri Lunnamo ja toimittajana Ritva Prinz. Numerosta 7-9 lähtien kokeiltiin paksumpaa paperia painolaadun parantamiseksi. Kustannussyistä johtokunta kuitenkin päätti marraskuun kokouksessaan palata takaisin entiseen paperilaatuun. Lehden kustannukset olivat 2,49 painettua lehteä kohden (2013 2,39). Laajempia aihekokonaisuuksia oli neljässä lehdessä: ulkosuomalaisten ajatuksia suomalaisuudesta, SKTK:n 40-vuotisjuhla, kertomuksia eri-ikäisistä miehistä ja varainhankinta. Henkilöjuttuja oli viidessä numerossa, kaikkiaan 18, vuoden viimeisessä numerossa esiteltiin ilmiö Angry birds. Suomen vierailijamaaesiintyminen Frankfurtin kirjamessuilla ja siihen liittyvä cool2014- satelliittiohjelma olivat esillä monipuolisesti, samoin julkaistiin tavallista enemmän kirja-arvosteluja. Lehdessä kerrottiin vuoden aikana seitsemän seurakunnan henkilöstä tai tapahtumasta ja Hampurin merimieskirkosta. Vuodelle 2014 asetetut tavoitteet olivat: Rengas-lehti Rengas-lehti toimitetaan lukijoille vuosisuunnitelmassa ilmoitettuina viikkoina kuusi kertaa vuoden aikana. Tuotetaan monipuolista sisältöä (mm. juttuja henkilöistä ja ajankohtaisista ilmiöistä), joka huomioi eri ikäluokat. Jokainen seurakunta tuodaan jossain muodossa esille lehden artikkelisivuilla vähintään joka toinen vuosi. Ainakin neljässä numerossa on laajempi aihekokonaisuus (ns. pääaihe). Suurlähetystön tapahtumista kertovia tiedotteita julkaistaan lehden jokaisessa numerossa, Finnlandinstituutin ja DFG:n tapahtumia koskevia artikkeleita tarpeen mukaan. Toimintavuonna Rengas-lehden takakanteen ja etukannen sisäsivulle myydään viiteen numeroon maksullinen kokosivun ilmoitus. Sähköinen viestintä Ajantasaisen tiedottamisen pääväline on Sivuilla julkaistuista kiinnostavista aiheista tiedotetaan tarvittaessa paikallisseurakuntien puheenjohtajille, tiedottajille, johtokunnalle ja papeille. Sähköinen uutiskirje lähetetään sen tilanneille vähintään neljä kertaa toimintavuoden aikana. Muuta Seurakuntien tiedottajille järjestetään helmikuussa päivän mittainen koulutustilaisuus. Seurakuntia ja pappeja tuetaan tiedotuksellisissa tehtävissä, mm. tuottamalla tarvittaessa esitteitä eri työalojen tarpeisiin ja tiedottamalla joulumyyjäisistä käytettävissä olevien kanavien kautta. SKTK:n työstä julkaistaan uutta tietoa vähintään kaksi kertaa vuodessa Suomen kirkon ulkosuomalaistyön sivuilla sekä kerran suurlähetystön ja EKD:n nettisivuilla. Saksalaisessa mediassa julkaistaan vuoden kuluessa yksi SKTK:n työstä kertova artikkeli. Vuoden tiedotukselliset pääaiheet ovat SKTK:n 40-vuotispäivä ja kirkkojen välinen konsultaatio heinäkuussa. Facebookin Saksan suomalaisten ryhmään päivitetään säännöllisesti uusin Rengas-lehden kansi ja sen keskusteluun osallistutaan tarpeen mukaan. Facebook-sivulla Suomalaiset seurakunnat Saksassa vinkataan noin kerran viikossa tulevista tapahtumista tai muusta kiinnostavasta. Sekä suurlähetystö että Suomen Saksan-instituutti julkaisivat tiedotteen lehden joka numerossa. Yhteistyö seurakuntien, niiden tiedottajien ja pappien kanssa oli suunnitelmallista ja sujuvaa. Papit osallistuivat aktiivisesti materiaalin tuottamiseen kirjoittaen esim. lähetystyöstä, rippikouluista, uskon symboliikasta, suvivirsikeskustelusta Suomessa ja naapuriaputyöstä. DFG:n tapahtumista tiedotettiin tarpeen mukaan seurakuntasivuilla. SKTK:n toimintakertomus 2014 sivu 8

9 Lehden takakannessa ilmestyi tavoitteen mukaisesti maksettu koko sivun ilmoitus viidessä numerossa, etukannen sisäsivulla viiden sivun tavoitteesta jäätiin ¼ sivun verran. Ilmoitusmyynnin tulos ylitti tavoitteen lähes 2900 eurolla SKTK:n 40-vuotinen taival sai julkisuutta Nettisivuilla nostettiin uutisia esille pääsivulla ja ajankohtaisissa. Uutuutena siellä julkaistiin videopätkiä vuosikokouksen messusta ja blogi Turun rippikoululeiriltä. Sähköisiä uutiskirjeitä lähetettiin vuoden aikana kuusi, siis kaksi tavoitetta enemmän. Facebook-sivullamme Suomalaiset seurakunnat Saksassa mainostettiin tapahtumia (esim. myyjäiset), tiedotettiin Renkaan ilmestymisestä ja julkaistiin muuta suomalaista sisältöä. Jokaviikkoiseen tiedottamiseen ei siel- lä kuitenkaan ylletty. Facebook-sivu pyrittiin yhdistämään lehteen mm. Suvivirsi-keskustelun ja lempiruokaäänestyksen avulla. Seurakuntien tiedottajille järjestettiin koulutustilaisuus Frankfurtissa ja tiedotuksen työryhmä kokoontui Hannoverissa. SKTK:n juhlavuoden ja erityisesti kirkkojen välisen konsultaation yhteydessä sen kunniaksi järjestetyn Suomen Saksan suurlähettilään vastaanoton innoittamana työstämme kerrottiin Suomen kirkon ulkosuomalaistyön, suurlähetystön ja EKD:n nettisivuilla sekä DFG- Rundschaussa, Merimieskirkkolehdessä, Suomen saksalaisen seurakunnan lehdessä, Kotimaa-lehdessä ja Suomen Sillassa. Lokakuussa Sana-lehdessä ilmestyi juttu pastori Matti Nikkasen työstä ja Suomen kirkon ulkosuomalaistyön nettisivuilla juttu Berliinin hyttyspönttöprojektista. Myyjäiset saivat taas julkisuutta alueellisessa saksalaisessa mediassa. Ritva Prinz 3. Uusia yhteistyöseurakuntia etsittiin 3.1. Isostoiminta kiinnosti nuoria Vuodelle 2014 asetetut tavoitteet olivat: Päätavoitteena kauden aikana on nuorten ja nuorten aikuisten sekä kasvatuksesta vastaavan työntekijän välillä toimivan ja tiiviin yhteistyön sekä kommunikaation kehittäminen. Koska nuorisotyöstä vastaava työntekijä on uusi, on tärkeää panostaa tutustumiseen ja hyvän vuorovaikutuksen syntymiseen. Tämä toteutetaan yhteisillä tapaamisilla rippikoulu- ja isostyön kautta sekä järjestämällä tapaamisia myös GfdJ:n vastuuhenkilöiden kanssa. Lisäksi sähköistä mediaa käytetään apuna yhteydenpidossa ja suunnittelussa. Rippikoulu Toimintavuonna pyritään tavoittamaan rippikoulun kautta vuonna 1999 syntyneitä nuoria henkilökohtaisen seurakuntayhteyden piiriin. Tavoitteena on vähintään 30 rippikoululaisen kokonaisryhmä. Rippikoululaisille järjestetään tutustumisviikonloppu Oberurselissa Suomessa toteutettavia rippileirejä järjestetään kaksi, yhteistyökumppaneina jatkavat Turun Martinseurakunta ja Espoon Olarin seurakunta vielä tämän vuoden. Vuonna 2015 tarvitaan molempien tilalle uudet yhteistyökumppanit, sillä Martinseurakunta ei taloudellisen tilanteensa takia enää jatka yhteistyötä ja Olarin leirikeskus on remontin vuoksi suljettuna. Lokakuussa 2014 järjestettävän JuurekSen tavoitteena on motivoida erityisesti kuluvan vuoden rippikoululaisia mukaan suomalaissaksalaiseen nuorisotoimintaan. Isoskoulutus ja muu nuorisotyö Tavoitteena on, että isoskoulutukseen osallistuu rippileirillä työskentelevien isosten (10) lisäksi vähintään 8 muuta nuorta. Nuoret saavat koulutuksessa valmiuksia isosena ja apuohjaajana toimimiseen niin rippikoululeireillä kuin motivaatioleirillä sekä järjestötoiminnan taitoja ja valmiuksia itseohjautuvan toiminnan organisointiin. Isoskoulutuksen toteutus painottuu pääosin kahteen vuoden aikana järjestettävään viikonloppuleiriin (Iso2 huhtikuussa Göttingenissä sekä Iso1 marraskuussa Oberurselissa) Lisäksi isoskoulutukseen ollaan pitkien välimatkojen ja harvojen kokoontumisten takia suunnittelemassa mahdollista etäosiota (voisi sisältää mm. itsenäisiä tehtäviä, lähialueen suomalaisen seurakunnan toimintaan osallistumista jne.) esimerkiksi verkko-opetuksen avulla. Lokakuussa järjestettävä JuureS-viikonloppuleiri yhdistää juuri rippikoulun käyneitä ja jo pitempään toiminnassa mukana olleita nuoria. Leirin tavoitteena on tukea nuorten kristillistä kasvua, oman hengellisen identiteetin löytämistä ja vahvistaa seurakuntayhteyttä. Nuorisotyöstä vastaava pappi tutustuu GfdJ:n toimintaan ja nuoriin. GfdJ:n identiteettiä SKTK:n nuorena seurakuntana pyritään vahvistamaan. Pappi osallistuu ohjaavana ja tukevana jäsenenä nuorisoraadin kokouksiin ja GfdJ:n järjestämään valtakunnalliseen Jugendtreffiin, jossa myös järjestetään nuorten ja papin yhteistyössä jumalanpalvelus/hartaustilaisuus. Syyskuussa järjestetään yksi alueellinen Minicamp-viikonloppu yhteistyössä alueen papin ja GfdJ:n kanssa. SKTK:n toimintakertomus 2014 sivu 9

10 Kuva: Anssi Elenius Päätavoitteena rippikoulu- ja nuorisotoiminnassa pysyi saksansuomalaisten rippikoulujen ja niiden jälkeisen isostoiminnan järjestäminen. Isostoiminta keräsi edelleen kiitettävästi nuoria. Tavoitteeksi asetettu yhteistyön kehittäminen GfdJ:n kanssa toteutui. JuurekSessa nuoret järjestivät Nkurenkurun koulun hyväksi huutokauppa-tempauksen. Yleistä Päätavoitteena rippikoulu- ja nuorisotoiminnassa pysyi vuonna 2014 saksansuomalaisten rippikoulujen ja niiden jälkeisen isostoiminnan järjestäminen. Jo useampien vuosien ajalta oli havaittu laskua Sasu-rippikouluun osallistuvien määrässä ja tämä seikka otettiin erityiseksi kehitystarpeeksi toimintakaudelle. Papit jakoivat yhteisen toiveen siitä, että Sasu-rippikouluja pystyttäisiin edelleenkin tarjoamaan kaksi, osavaltioiden toisistaan eroavat kesäloma-ajat huomioiden. Samanaikaisesti, kun rippikoulun päättäviä nuoria kannustettiin jatkamaan Isosasu-toiminnassa, haluttiin tukea jo varttuneempia Sasu-nuoria ja heidän seurakuntayhteyttään esimerkiksi tiivistämällä yhteistyötä GfdJ:n kanssa ja tarjoamalla varttuneimmille nuorille mahdollisuutta MiniCampviikonloppuun. Rippikoulu SKTK:n järjestämille saksansuomalaisille rippileireille Espoossa ja Turussa osallistui vuonna 2014 yhteensä 24 nuorta. Lisäksi leireillä mukana oli yhteensä 10 isosena toiminutta nuorta, 2 varttuneempaa Sasu-nuorta apuohjaajan tehtävissä sekä leirien ohjaajina lännen alueen pappi Anna-Maari Ruotanen, itä-keski-alueen pappi Päivi Lukkari sekä lounaan alueen pappi Anssi Elenius. Rippikoulujaksoon kuului lisäksi maaliskuun alussa tutustumisjakso (Vortreffen), tutustumiskäyntejä saksalaisen ja suomalaisen kotiseurakunnan toimintaan sekä kirjallisia tehtäviä. Kaikki rippikoulun opettajat osallistuivat suunnitteluseminaariin toukokuussa Turussa. Lokakuussa järjestetty JuureS-viikonloppu kokosi yhteen 35 rippikoulun vuonna 2014 tai aikaisemmin käynyttä nuorta ympäri Saksaa. Viikonlopussa keskityttiin pohtimaan lähimmäisyyttä. JuurekSessa järjestetty huutokauppa-tempaus keräsi SKTK:n avustuskohteen, Nkurenkurun koulun, hyväksi 65,60 euroa. nontaa pyrittiin tehostamaan ja ilmoittautumisia saatiinkin tulevalle vuodelle 2015 reilusti aikaisempaa enemmän. Isoskoulutus Isoskoulutusviikonloppuja järjestettiin vuoden 2014 aikana kaksi, huhtikuussa Göttingenissä sekä marraskuussa Oberurselissa. Marraskuun viikonloppuun ajoittui valitettavasti Deutsche Bahnin lakko, jonka vuoksi useampi viikonloppuun ilmoittautunut nuori joutui perumaan osallistumisensa. Koska yhteisiä koulutusviikonloppuja on vuoden aikana mahdollista järjestää vain kaksi, vuoden lopussa isoskoulutukseen osallistuvat saivat halutessaan suorittaa itsenäisen, koulutusteemoihin liittyvän, kirjallisen tehtävän, joista keskusteltiin ja annettiin palautetta pienryhmissä järjestetyissä skype-tapaamisissa. Isostoiminnassa oli kaiken kaikkiaan vuonna 2014 aktiivisesti mukana 17 nuorta. Muu nuorten toiminta Nuorisotyöstä vastaava pappi ja GfdJ:n puheenjohtaja tekivät tiivistä yhteistyötä vuonna Tavoitteeksi asetettu yhteistyön kehittäminen toteutui. Toukokuussa GfdJ järjesti Jugendtreff-viikonlopun Bielefeldissä, jossa nuorisotyöstä vastaava pappi vieraili. Vierailun aikana vietettiin hartautta sekä käytiin antoisa keskustelu nuorten paremmista mahdollisuuksista olla aktiivisena osana SKTK:n toimintaa. Mukana oli 17 nuorta. GfdJ ja nuorisotyöstä vastaava pappi järjestivät syyskuussa alueellisen MiniCamp-viikonloppuleirin Kölnissä. Viikonloppuun osallistui 6 nuorta/nuorta aikuista. Lisäksi Bielefeldissä vietettiin säännöllisesti nuorten iltoja Päivi Lukkarin johdolla. Anna-Maari Ruotanen Vuonna 2014 jätimme jäähyväiset Sasu-yhteistyölle Turun Martinseurakunnan kanssa, seurakunnan luopuessa yhteistyöstä taloudellisen tilanteen vuoksi. Espoon Olarin seurakunta puolestaan ilmoitti pitävänsä välivuoden Sasu-yhteistyöstä vuonna Tämä tarkoitti uusien yhteistyöseurakuntien etsimistä. Neuvottelujen jälkeen yhteistyöseurakunniksi vuodelle 2015 varmistuivat Salo ja Ylöjärvi. Tavoitteen mukaisesti Sasu-rippikoulumai- SKTK:n toimintakertomus 2014 sivu 10

11 Kuva: Outi Tuulari 3.2. Aloitettiin lähetyksen ideapankin kerääminen Lähetyksen ja kansainvälisen diakonian yhteyshenkilöt ideoivat uusia keinoja parantaa lähetyksen asioiden esillä pitämistä seurakunnissa. Ensimmäiset uudet ideat voitiin myös toteuttaa. Helmikuussa järjestettiin Hannoverissa lähetyksen ja kansainvälisen diakonian yhteyshenkilöiden neuvottelupäivä, jossa päivitettiin lähetystietoutta, pohdittiin keinoja parantaa lähetyksen asioiden esillä pitämistä seurakunnissa sekä ideoitiin uusia projekteja. Lähetystyön yhteyshenkilöille ja kirkkoraatien puheenjohtajille lähetettiin vuoden aikana kaksi infokirjettä sekä Suomen Lähetysseuralta saadut Nkurenkurun sisäoppilaitoksen kummikirjeet. Lähetystempausten ideapankin kerääminen aloitettiin. Lähetysaiheisia lounaita ja tempauksia järjestettiin Frankfurtissa. Lännen alueella järjestettiin Annika Yli-Urpon hyväntekeväisyyskonsertti Naisten Pankin hyväksi. Dresdenissä järjestettiin lähetyskirpputori. Berliinin ja Frankfurtin joulumyyjäisissä oli oma erillinen myyntipöytä lähetyksen hyväksi. Nuorten JuureS-leirillä järjestettiin lähetyshuutokauppa. Lähetysmaapalloja on askarreltu ja myyty erityisesti Bremenin seurakunnassa. Vuodelle 2014 asetetut tavoitteet olivat: Lähetyskohteet ovat Suomen Lähetysseuran kautta tuettava Nkurenkurun sisäoppilaitos Pohjois-Namibiassa sekä Kirkon Ulkomaanavun hallinnoima Naisten Pankki. Tavoitteena on kerätä lähetyskohteille koko Saksan alueella vuoden aikana 1,50 seurakuntalaista kohden. Nostetaan edelleen seurakuntalaisten itseymmärrystä lähetyksen vastuunkantajina. Tiedotetaan kohteista ja niissä tehtävästä työstä joka toisessa Renkaassa. Päivitetään kohteiden tietoja jatkuvasti nettisivuille ja toimitetaan seurakuntiin ajankohtaista infomateriaalia, kummija kiertokirjeitä. Tuotetaan ja julkaistaan ideapaketti seurakunnissa järjestettäviä lähetystempauksia varten. Järjestetään lähetystyön info- ja neuvottelupäivä Hannoverissa. Tavoitteena on, että puolet seurakuntien lähetystyön yhteyshenkilöistä osallistuisi Naisten Pankin järjestämään Viestinviejä nettikoulutukseen. Vakiintuneet keräykset toteutettiin entiseen tapaan. Jumalanpalvelusten kolehtien ja muiden keräysten tulokset käyvät ilmi sivulla 25 olevasta taulukosta. Päivi Lukkari 3.3. Kriisivalmiutta kohennettiin Työalan uudeksi nimeksi tuli diakonia ja naapuriapu. Aluepappeja koulutettiin kriisivalmiudessa. Työalan nimi on vuoden 2014 alusta lukien diakonia ja naapuriapu. Sen pääasiallinen tarkoitus on koordinoida valtakunnallisella tasolla diakoniaan, kriisitukeen ja ystäväpalveluun liittyvää seurakuntien toimintaa. Johtuen kertomuskaudelle suunnitellun naapuriapuseminaarin peruuntumisesta oli työalan painopisteenä Saksan suomalaisen kirkollisen työn kriisivalmiuden kohentaminen. Kriisituessa tarvittavien taitojen saamista varten järjestet- Vuodelle 2014 asetetut tavoitteet olivat: Kriisituen valmiuden kohentaminen ja naapuriaputoiminnan kehittäminen edelleen. Henkilökohtaiset konsultaatiokeskustelut ja yhteiset koulutustapahtumat vapaaehtoisten kanssa. Työntekijöiden valmiuksien parantaminen järjestämällä täydennyskoulutusta. tiin syyskuussa aluepapeille kriisivalmiussuunnittelua ja debriefingiä käsittelevä koulutus Helsingissä yhteistyössä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallituksen ja Suomen kirkon pappisliiton kanssa. Matti Nikkanen SKTK:n toimintakertomus 2014 sivu 11

12 3.4. Koordinaattori edusti pappeja ( sijaisena Anssi Elenius, Päivi Vähäkangas) Saksan suomalaispappien koordinaattori valmisteli ja johti pappien puhelinpalaverit, jotka pidettiin pääsääntöisesti kerran kuussa. Hän edusti pappien yhteistä näkemystä SKTK:n johtokunnan kokouksissa ja osallistui valmisteluryhmän palavereihin. Sekä keväällä että syksyllä papit kokoontuivat kaksipäiväiseen työseminaariin. Huhtikuussa Nürnbergissä valmistauduttiin toukokuussa yhdessä johtokunnan kanssa pidettävään ideaseminaariin. Toimintaympäristön tarkastelun lisäksi käytiin yksityiskohtaisesti läpi pappien vastuualueiden sisa lloẗ seka kirkollisen tyo n tavoitteet ja toteuttaminen eri tasoilla: papit, seurakunnat, johtokunta, toimisto. Lokakuussa Eisenachissa luonnosteltiin valtakunnallista kriisivalmiussuunnitelmaa. Samalla käytiin läpi muita käytännön järjestelyihin liittyviä kysymyksiä ja suunniteltiin seuraavaa vuotta. Päivi Vähäkangas 3.5. Teemaseminaareja Aikuiset: Tammikuussa järjestettyyn naisten seminaariin osallistui naista. Seminaarin teema oli Aika on aikaa on ja sen vetäjinä toimivat pastorit Helena Eckhoff ja Päivi Lukkari. Seminaarissa pohdittiin mm. omaa ajankäyttöä sekä iän ja ikääntymisen merkitystä. Hannoverissa pidettiin maaliskuussa seurakuntaseminaari aiheesta Juutalaisuus ja Bielefeldissä aiheesta Jobin kirja ja kärsimyksen mysteeri. Hannoveriin lokakuulle suunniteltu seminaari ko. aiheesta jouduttiin valitettavasti peruuttamaan vähäisten ilmoittautumisten tähden. Dresdenissä pidettiin huhtikuussa seminaari aiheesta Frauenpower naisvoimaa ja marraskuussa aiheesta Turvaverkko. Bremenissä pidettiin raamattuseminaari ja Ruhrin alueella pidettiin kesäkuussa seminaari aiheesta Kuolema ja suru ja lokakuussa jo perinteinen naisten syysseminaari. Nettiseminaarien järjestämismahdollisuutta kartoitettiin ja todettiin se liian kalliiksi sekä teknisesti hankalaksi. Vuodelle 2014 asetetut tavoitteet olivat: Lapset, varhaisnuoret, lapsiperheet Tavoitteena on tukea suomalaisten ja suomalaissaksalaisten lasten kristillistä kasvatusta. Papit järjestävät seurakunnissaan perhemessuja ja / tai pyhäkoulun sekä vierailevat säännöllisesti alueillaan toimivissa kielikouluissa ja perhekerhoissa. Mikäli mahdollista, pappi osallistuu kielikoulujen motivaatioleireille osana leirin vetäjätiimiä. Lasten ryhmät osallistuvat adventti- ja joulujumalanpalvelusten toteuttamiseen. Vuodelle 2014 asetetut tavoitteet olivat: Pappien työneuvottelujen ja -kokoontumisten järjestäminen, valmistelu ja johtaminen: puhelinpalaveri 1-2 kertaa kuukaudessa, kaksipäiväinen työseminaari keväällä ja syksyllä, SKTK:n vuosikokouksen yhteydessä työkokous ja pappien ja johtokunnan yhteinen suunnitteluseminaari toukokuussa. Tiivis yhteistyö SKTK:n toiminnanjohtajan, johtokunnan ja työntekijöiden kanssa. Saksan suomalaispappien työn kehittäminen ja työolojen parantaminen. Osallistuminen kaikkiin johtokunnan kokouksiin pappien edustajana. Yhteydenpito Suomen kirkon ulkosuomalaistyön toimistoon. Osallistuminen Euroopan ulkosuomalaispappien koulutuksen järjestelyihin. Uusien pappien työhön perehdyttämisen järjestäminen. Suomalaispappien edustaminen mm. Suomen ja Saksan evankelisten kirkkojen välisessä konsultaatiossa heinäkuussa Berliinissä sekä muutenkin tarpeen mukaan. Vuodelle 2014 asetetut tavoitteet olivat: Aikuiset Tavoitteena on suomenkielisen perinteen ylläpitäminen ja syventäminen sekä hengellisen kasvun mahdollisuus. Papit toteuttavat seurakunnissa teemaseminaareja yhdessä sovituista tai seurakuntalaisten toivomista aiheista (esim. Raamattu, Luther, virret, ulkosuomalaisuus, vanheneminen, kasvatuksen kysymykset, parisuhde). Teemaseminaarit pyritään järjestämään jumalanpalveluksen, naisten aamiaisen tai muun tapahtuman yhteyteen. Lisäksi toteutetaan viikonlopputapahtumana Naisten seminaari, johon odotetaan 40 osallistujaa. Kartoitetaan mahdollisuus aloittaa esim. Raamattua käsittelevien nettiseminaarien järjestäminen aikuisille. Lapset, varhaisnuoret, lapsiperheet Alueen pappi vieraili säännöllisesti pyhäkoulun tai uskonnonopetuksen merkeissä seuraavissa Suomi-kouluissa: Bielefeld, Braunschweig, Dortmund, Düsseldorf, Frankfurt, Karlsruhe, Köln, Hannover, Kiel, Lyypekki. Nürnbergissä, Münchenissä ja Münsterissä järjestettiin pyhäkoulu suomalaisen jumalanpalveluksen yhteydessä. Kölnissä aloitettiin syksyllä perhepyhäkoulu, joka kokoontuu kerran kuussa. Perhejumalanpalveluksia järjestettiin Düsseldorfissa, Frankfurtissa, Münsterissä ja Hampurissa. Hampurissa järjestettiin suomikoululaisille kevät- ja syyskauden alkajaisiksi oma jumalanpalvelus. Bielefeldin ja Braunschweigin suomikoululaiset osallistuivat seurakunnan joulujumalanpalveluksen toteuttamiseen esittämällä joulukuvaelman. Päivi Lukkari SKTK:n toimintakertomus 2014 sivu 12

13 Kuvat: Anna Kauppi, Hanni Fahrbach, Ritva Prinz 4. Seurakuntatoiminta rakentui jumalanpalvelusten ympärille 4.1. Paikallisseurakuntien toimitilat Hessen-Nassaun evankelinen maakirkko avusti Frankfurtin seurakunnan toimitilojen vuokranmaksua eurolla seurakunnan kerätessä omana varainhankintanaan lopun toimitilarahoituksen. SKTK siirsi saamansa avustuksen Frankfurtin suomalaiselle seurakunnalle, joka hoitaa itse tilojensa kuukausittaisen vuokranmaksun. Suomen kirkko maksoi SKTK:lle Berliinin Suomikeskuksen vuokra-avustusta Ensimmäistä kertaa myös Berliinin maakirkko (Evangelische Kirche Berlin-Brandenburg-schlesische Oberlausitz) rahoitti eurolla pääkaupungin suomalaistoimintaa. Vuonna 2012 aloitetut yhteydenotot ja neuvottelut rahoituksen saamiseksi tuottivat näin ollen tulosta. SKTK oli edelleen vastuullinen Suomi-keskuksen kuukausittaisesta vuokranmaksusta ja sai vuokran ja vuokratuen erotuksen Suomi-keskus ry:ltä. Seurakuntayhtymä rahoitti edelleen eurolla Kölnin suomalaisten kokoontumistilojen vuokraa. Myös täällä SKTK vuokrasopimuksen haltijana vastaa kuukausittaisesta vuokrasta ja Kölnin suomalainen seurakunta korvaa sen ja tuen erotuksen yhdistykselle. Rakennuksen suunnitteluvaiheessa kerrottu energiaa säästävä rakentamistapa on ainakin ensimmäisinä vuosina ollut todennettavissa, sillä toisena vuotena peräkkäin sai seurakunta ennakkoon maksetuista vuokran sivukuluista huomattavan palautuksen. Vuodelle 2014 asetetut tavoitteet olivat: Mahdollistaa seurakuntien omien toimitilojen ylläpitäminen niiden oman rahoituksen kausivaihteluista huolimatta. Löytää yhdessä EKD:n ja maakirkkojen kanssa rahoitusmalli aluekeskusten vuokrakustannusten siirtämiseksi kokonaisuudessaan saksalaisille kumppaneillemme. Suomalaisseurakuntien käyttämistä seurakunta- ja kirkkotiloista ei peritä käyttökorvauksia tai mikäli peritään, ne maksetaan ao. maakirkon tai EKD:n varoista. Hannoverin suomalaisen seurakunnan kokoontumistilan vuokraan ( 1.500) SKTK sai Hannoverin maakirkolta samansuuruisen avustuksen. Bielefeldin rovastikunta tuki kaupunkinsa suomalaisen seurakunnan toimintaa edelleen eurolla. Seurakunta- tai kirkkotilojen käyttömaksupyyntöjä ei toimintavuonna montaa ollut. Suurin yksittäinen kulukorvauspyyntö ( 900) esitettiin Münchenissä, jossa suomalainen seurakunta päätyi maksamaan korvauksen, koska saksalainen isäntäseurakunta ei maakirkon talouskriteerien perusteella ollut oikeutettu saamaan lisärahoitusta tarkoitukseen perustetusta rahastosta. Mauri Lunnamo Seurakuntien toimitiloja: Suomi-keskus, Berliini (vas.), Berris, Köln (oik. ylhäällä) Dornbusch, Frankfurt (oik. alhaalla) SKTK:n toimintakertomus 2014 sivu 13

14 4.2. Alueet ja seurakunnat Pohjoinen: Bremen, Hampuri, Kiel, Lyypekki ( sijaisena Helena Eckhoff, Päivi Vähäkangas) Ensimmäisen puolen vuoden aikana sijaisuusjärjestelyistä johtuen papin läsnäolo pohjoisen seurakunnissa painottui jumalanpalveluksiin ja seminaarityyppisiin kokoontumisiin. Vuoden kohokohtia olivat kolmen seurakunnan yhteinen retkikirkko syksyllä Hampurissa, Bremenin ensimmäinen jumalanpalvelus yhdessä isäntäseurakunnan kanssa sekä joulumyyjäiset, jotka keräsivät Hampurissa ennätyksellisen kävijämäärän, sillä basaari pidettiin nyt kahtena viikonloppuna. Bremen Jumalanpalveluksia tai messuja pidettiin viisi kertaa, joista yksi oli retkikirkko Hannoverin seurakunnan kanssa. Maaliskuun jumalanpalveluksen yhteydessä järjestettiin raamatturupeama. Lokakuussa toteutettiin ensimmäistä kertaa yhteinen jumalanpalvelus isäntäseurakunnan kanssa sadonkorjuujuhlan merkeissä. Joulukirkon jälkeen vietettiin joulujuhlaa ja laulettiin antaumuksella kauneimpia joululauluja. Pappi vieraili kielikoulussa keväällä. Hampuri Jumalanpalveluksia tai messuja järjestettiin 13 kertaa, joista yksi kansanlaulumessu, yksi perhekirkko, yksi kielikoululaisten jumis ja yksi yhteispohjoismainen messu ruotsin kielellä. Itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalveluksessa saarnasi eläkkeelle siirtyvä merimieskirkon pääsihteeri Sakari Lehmuskallio ja samassa yhteydessä vietettiin hänen lähtöjuhliaan. Toukokuussa ulkosuomalaispiispa Tapio Luoma vieraili merimieskirkolla. Syyskuussa oli koko Hampurin alueella Nacht der Kirchen tapahtuma, joka keräsi myös merimieskirkolle satoja kävijöitä. Tarjolla oli hartauksia, musiikkia ja kirkon esittelyä. Pappi, merimieskirkon työntekijät sekä muutamat vapaaehtoiset pitivät säännöllisesti torstaihartauksia työkerhon väelle. Pappi vieraili kahdesti seniorikahvilassa. Pappi osallistui säännöllisesti edellisvuonna perustetun Hampurin ulkomaalaisseurakuntien (FeGaSH) työntekijöiden kokouksiin. Vakinaisen papin palattua äitiyslomalta ja Norjan kirkon uuden papin aloitettua työnsä syksyllä tarjoutui tilaisuus tiivistää jälleen pohjoismaista yhteistyötä. Kiel Jumalanpalveluksia tai messuja pidettiin neljä kertaa. Syyskuun jumalanpalvelus toteutettiin retkikirkkona Lyypekin seurakunnan ja merimieskirkon kanssa Hampurissa. Joulukirkon yhteydessä vietettiin joulujuhlaa ja laulettiin kauneimpia joululauluja. Pappi vieraili kielikoulussa Vuodelle 2014 asetetut tavoitteet olivat: Hampuri: 11 jumalanpalvelusta, joista yksi musiikkimessu, yksi perhe- ja/tai nuortenmessu ja yhden yhteydessä raamattuseminaari tai vastaava. Lisäksi yksi yhteispohjoismainen jumalanpalvelus. Kielikoululaisille järjestetään kaksi omaa jumalanpalvelusta. Pappi osallistuu viikkohartauksien toteuttamiseen ja mahdollisuuksien mukaan naapuriapuryhmän kokouksiin. Bremen: 5 jumalanpalvelusta, joista yksi retkikirkko (perheet) yhdessä Hannoverin seurakunnan kanssa. Vähintään yhden jumalanpalveluksen yhteydessä pidetään raamattu-/lauluseminaari. Pappi alustaa naisten keskusteluillassa ja vierailee kielikoulussa säännöllisesti. Kiel: 4 jumalanpalvelusta, joista yksi retkikirkko Lyypekin seurakunnan kanssa (perheet). Pappi osallistuu naisten keskusteluaamiaisille ja vierailee kielikoulussa säännöllisesti. Lyypekki: 5 jumalanpalvelusta, joista yksi retkikirkko Kielin seurakunnan kanssa (perheet). Keväällä ja syksyllä jumalanpalveluksen yhteydessä toteutetaan kinkerit (pienimuotoinen teemaseminaari). Joulujumalanpalvelus toteutetaan yhdessä kielikoulun kanssa. Yksi jumalanpalveluksista pyritään pitämään Suomi-kodilla, jossa järjestetään lisäksi hartauksia. Flensburg: Alueen suomalaisille oma joulukirkko. Lisäksi ylläpidetään yhteyksiä alueen keskeisiin yhteistyötahoihin kuten Hampurin suomalaisten kansalaispalvelupisteeseen, kunniakonsuleihin, DFG:hen, pohjoismaisiin kirkkoihin sekä muihin ekum.eenisiin yhteistyökumppaneihin. keväällä ja syksyllä sekä osallistui useita kertoja naisten aamiaiselle. Lisäksi syksyllä pidettiin virsi-ilta, jossa laulettiin maistiaisia ehdotuksesta virsikirjan uudeksi lisävihkoksi. Lyypekki Jumalanpalveluksia tai messuja järjestettiin viisi kertaa. Syyskuinen retkikirkko pidettiin Hampurissa yhdessä Kielin seurakunnan ja merimieskirkon kanssa. Marraskuussa toimitettiin pyhäinpäivän messu, jossa muisteltiin vuoden aikana menehtyneitä seurakuntalaisia. Tähän messuun osallistui normaaliin verrattuna kaksinkertainen määrä seurakuntalaisia. Joulukirkon yhteydessä vietettiin joulujuhlaa. Suomi-Kodilla järjestettiin myös erikseen kauneimmat joululaulut. Naisten illoilla jatkettiin suosituksi osoittautunutta Elämäni palat työskentelyä, josta käytiin läpi nuoruutta, työtä ja vanhuutta käsittelevät osiot. Päivi Vähäkangas SKTK:n toimintakertomus 2014 sivu 14

15 Seurakuntien luottamushenkilöt BREMEN Puheenjohtaja -Vorsitzende Varapj. 2. Vorsitzende Kirkkomusiikki Kirchenmusik Naapuriapu Nachbarschaftshilfe Lähetys- ja kv. diakonia Mission und int. Diakonie Tilintarkastajat Kassenprüferinnen Kaarina Lindemann Marjatta Steding Hannele Järvinen, Leena Passiniemi, Kirsti Lieske Nadja Tamsen, Pirjo Virtanen-Jaiteh Hannele Järvinen, Kaarina Lindemann Ulla Kostia-Mielke Kirsti Lieske, Leena Passiniemi Anna-Liisa Kothe Leena Passiniemi Annikki Pleus, Eeva Siemer KIEL Puheenjohtaja - Vorsitzende Varapj. 2. Vorsitzende Kirkkomusiikki Kirchenmusik Naapuriapu Nachbarschaftshilfe Lähetys- ja kv. diakonia Mission und int. Diakonie Tilintarkastajat Kassenprüfer Pirjo Menges Leena Paschen Raili Stuhr, Tuire Spielvogel, Leila Sihvonen Pirjo Kühn, Mika Stuhr Riikka Eriksson-Schulz Urkuri/Organist Dr. Hans Christoph Menges Tuire Spielvogel, Leena Paschen Raili Stuhr Raili Stuhr Riikka Eriksson-Schulz, Torsten Schulz LYYPEKKI LÜBECK Puheenjohtaja - Vorsitzende Varapj. 2. Vorsitzende Naapuriapu Nachbarschaftshilfe Lähetys- ja kv. diakonia Mission und int. Diakonie Tilintarkastajat Kassenprüferinnen Milja v. Fragstein Inkeri Kosunen-Bittner Eija Langhoff, Horst Trense, Sisko Struckmeyer, Noora Alimattila, Anna Eklund Asta Flegler, Kirsti Ide Milja v. Fragstein Rauli Lundgren Kirsti Ide Kirsti Ide Sirkka Houriez, Ilse Voige SKTK:n toimintakertomus 2014 sivu 15

16 Länsi: Düsseldorf, Köln, Münster, Ruhrin alue Jumalanpalveluspaikkoja: Bochum, Dorsten, Hattingen Tavoitteeksi asetettu jumalanpalveluselämän ja uskontokasvatuksen kehittäminen saatiin vuoden 2014 aikana hyvään alkuun. Alueen yhteinen jumalanpalvelusprojekti toteutui afrikkalaisen messun muodossa Münsterin vuosikokouksessa mallikkaasti. Düsseldorfin seurakunta juhli 40-vuotista taivaltaan. Yleistä Tavoitteeksi asetettu jumalanpalveluselämän kehittäminen saatiin vuoden 2014 aikana hyvään alkuun. Erityisesti kevään 2014 aikana jumalanpalveluselämässä lännen alueella oli huomattavissa piristystä. Tämä johtui siitä, että Düsseldorfissa ja Kölnissä muusikon tehtäviä hoiti kevään ajan kirkollisesta musiikkityöstä innostunut musiikin opiskelija Annika Yli-Urpo. Hänen avullaan mm. lännen alueen yhteinen jumalanpalvelusprojekti toteutui afrikkalaisen messun muodossa Münsterin vuosikokouksessa mallikkaasti. Uskontokasvatuksen osalta pyhäkoulutyö toimii kiitettävästi ja yhteistyö kielikoulujen kanssa on löytämässä tiiviimpää yhteyttä monilla paikkakunnilla. Vuonna 2013 tapahtuneen papin vaihdoksen jälkeen yhteistyö isäntäseurakuntien ja ekumeenisten tahojen kanssa alkaa jälleen löytää luonnollista muotoaan. Düsseldorf Düsseldorfin seurakunta kokoontui vuoden 2014 aikana jumalanpalveluksiin 6 kertaa. Edelleen jumalanpalvelukset toimivat Düsseldorfissa seurakunnan toiminnan ydinmuotona ja kokosivat kiitettävän paljon seurakuntalaisia yhteen. Kuorotoiminta seurakunnassa on jälleen aktivoitunut hiljaisemman kauden jälkeen. Toukokuun jumalanpalvelus vietettiin perhejumalanpalveluksena, jonka yhteydessä seurakuntaan kastettiin uusi jäsen. Vuoden kohokota oli syyskuussa vietetty seurakunnan 40- vuotisjuhla, joka alkoi juhlavalla jumalanpalveluksella Düsseldorfin Johanneskirchessä ja jatkui juhlaohjelman ja -ruokailun muodossa. Paikalla oli runsaasti seurakuntalaisia eri ikäryhmistä ja juhlat olivat kaiken kaikkiaan erittäin onnistuneet. Juhlavuoden yhteydessä seurakunnan 40-vuotisesta historiasta koottiin myös juhlajulkaisu. Lapset ja lapsiperheet kokoontuivat arkipyhäkouluun vuoden aikana yhteensä 9 kertaa. Pyhäkoululapset sekä Düsseldorfin suomikoulu olivat myös mukana toteuttamassa juhlajumalanpalvelusta ja esiintyivät juhlassa. Pappi toteutti kauden aikana yhden kielikouluvierailun Düsseldorfin suomikoulun kaikissa ryhmissä. Köln Kölnissä vietettiin vuoden aikana 7 päiväjumalanpalvelusta sekä lisäksi 2 jumalanpalvelusta yhdessä isäntäseurakunnan kanssa: kiirastorstain iltakirkko hiljaisella viikolla sekä elokuun lopussa ekumeenisen katujuhlan yhteydessä vietetty perhejumalanpalvelus. Kevätkauden Vuodelle 2014 asetetut tavoitteet olivat: Köln: 8 jumalanpalvelusta, joista vähintään yksi on perhejumalanpalvelus, yksi toteutettuna yhteistyössä isäntäseurakunnan kanssa, yksi erityismessu sekä paastonaikana maaliskuussa hiljaisella viikolla viikkohartaus Düsseldorf: 6 jumalanpalvelusta, joista yksi perhejumalanpalvelus ja yksi seurakunnan 40-vuotisjuhlamessu Ruhrin alue: 4 jumalanpalvelusta Münster: 6 jumalanpalvelusta, joista yksi perhejumalanpalvelus Jumalanpalveluselämän nostaminen yhä enemmän seurakuntaelämän keskiöön sekä sen rikastuttaminen ja monipuolistaminen esimerkiksi musiikin ja erityismessujen keinoin. Uskontokasvatukseen panostaminen: säännöllisen pyhäkoulutoiminnan jatkaminen Düsseldorfissa ja Münsterissä, perhepyhäkoulun aloittaminen Kölnissä. Uskonto-opetusta kaikissa alueen kielikouluissa kerran lukukaudessa. Säännölliset raamattupiirit ja mahdolliset te lat seurakuntalaisten toiveiden mukaan. Yhteydenpito isäntäseurakuntiin, ekumeenisiin tahoihin, kielikouluihin ja DFG:n paikallisosastoihin, koti- ja sairaalakäynnit sekä muut naapuriavun toimintamuodot. Erityisesti alueelle vasta muuttaneisiin suomalaisiin tutustuminen esimerkiksi kantapöytien myötä. jumalanpalveluksia oli rikastuttamassa Annika Yli-Urpon monipuolinen osaaminen jumalanpalvelusmusiikissa. Vuodelle 2014 asetetut tavoitteet seurakunnan kuorotoiminnan aloittamisesta ja perhepyhäkoulusta onnistuivat hyvin ja jatkuvat edelleen. Säännöllinen kuorotoiminta on houkutellut mukaan uusia suomalaisia ja perhepyhäkoulu aloitti toimintansa syyskaudella keräten mukavan joukon lapsiperheitä yhteen kuukausittain. Vuoden aikana tavoitettiin onnistuneesti myös uusia kasvoja nuorten aikuisten kantapöydän sekä saunavuoron kautta. Kölnissä toimintaansa jatkoi säännöllinen raamattupiiritoiminta pienehköstä kävijämäärästä huolimatta. Kauden aikana pappi vieraili kolmessa eri-ikäisten kielikouluryhmässä. Vuoden kohokohta oli jälleen 1. adventtiviikonlopun myyjäiset, jotka onnistuivat odotetusti ja keräsivät runsaan kävijämäärän. Münster Münsterissä jumalanpalveluksia järjestettiin toimintavuonna 6 kertaa. Toukokuun jumalanpalvelus järjestettiin kansanlaulukirkkona ja maaliskuun jumalanpalvelus toteutettiin Münsterissä järjestetyn SKTK:n vuosikokouksen yhteydessä musiikkipainotteisena afrikkalaisena gospelmessuna. Tämä olikin yksi vuoden kohokohdista, ja Münsterin suomalaisella seurakunnalla oli huomattava osuus messun onnistuneessa toteutuksessa. Kuoro vastasi yhdessä Düsseldorfin suomalaisen kuoron ja Annika SKTK:n toimintakertomus 2014 sivu 16

17 Kuva: Outi Tuulari Yli-Urpon johtaman bändin kanssa jumalanpalveluksen musiikista. Toinen vuoden kohokohta oli seurakunnan osallistuminen syyskuussa kansainvälisen viikon ja Münsterin tuomiokirkon 750-vuotisjuhlan yhteydessä pidetyn ekumeenisen juhlajumalanpalveluksen toteutukseen. Suomalaisen seurakunnan pappi kutsuttiin jumalanpalveluksen saarnaajaksi ja seurakunnan puheenjohtaja avustustehtäviin esirukouksen- ja tekstinlukijana. Suomalainen kirkollinen elämä Saksassa ja erityisesti Münsterissä sai tällä tavoin hämmästyttävän paljon positiivista huomiota ja näkyvyyttä. Pappi piti pyhäkoulun kauden aikana yhden kerran ja kielikoulun lapset osallistuivat joulujumalanpalveluksen toteuttamiseen. Ruhrin alue Toimintakaudella jumalanpalveluksia oli yhteensä 4. Jumalanpalveluspaikkoina olivat Bochum 2 kertaa, Hattingen 1 kerran sekä Dorsten 1 kerran. Vuoden aikana pappi vieraili Dortmundin suomikoulussa 2 kertaa sekä 2 kertaa seurakunnan kuukausittaisessa kontaktipiirissä, joiden yhteydessä järjestettiin pienoisseminaari teemoilla surun ja kuoleman kohtaaminen sekä virsilaulua. Lokakuussa perinteinen naisten syysseminaari syventyi aiheeseen Olen(ko) suomalainen. Vuoden huipensi 1. adventtiviikonlopun yhteinen joulujumalanpalvelus ja joulujuhla kielikoulun kanssa. Anna-Maari Ruotanen Seurakuntien luottamushenkilöt DÜSSELDORF Puheenjohtaja - Vorsitzende Varapj. 2. Vorsitzende Kirkkomusiikki Kirchenmusik Naapuriapu Nachbarschaftshilfe Lähetys- ja kv. diakonia Mission und int. Diakonie Tilintarkastajat Kassenprüferinnen Tuija Marttinen-Grote Anneli Born Teija Wilms, Tuula Ahonen-Giersch,Tuula Lutter, Marianne Hucke Pirjo Mau, Liisa Pütz Anneli Born Herr Pollok, Annika Yli-Urpo, Sanni Grönroos Marianne Hucke Marianne Hucke Teija Wilms Margareta Pyykkönen-Bloemer, Hilkka Herbst KÖLN Puheenjohtaja - Vorsitzende Varapj. 2. Vorsitzender Naapuriapu Nachbarschaftshilfe Lähetys- ja kv. diakonia Mission und int. Diakonie Tilintarkastajat Kassenprüfer Tiina Lehto-Steenblock Jürgen Dietrich Jari-Pekka Mansfeld, Tiina Ripatti, Zoran Uroic, Iina Fischer, Dr. Wilhelm Slawyk Hanni Fahrbach, Leena Haubold Tiina Lehto-Steenblock Arja Pique, Ritva Pförtner Dr. Wilhelm Slawyk Jürgen Dietrich Eija Eßer, Jörg Fahrbach SKTK:n toimintakertomus 2014 sivu 17

18 MÜNSTER Puheenjohtaja - Vorsitzende Varapj. 2. Vorsitzende Kirkkomusiikki Kirchenmusik Naapuriapu Nachbarschaftshilfe Lähetys- ja kv. diakonia Mission und int. Diakonie Tilintarkastajat Kassenprüfer Paula Dierig Ulla Luhtanen Ingrid Ranft, Reettakaisa Sofia Salo, Sari Bülter, Mirja Schoon Cristoforo Schweeger, Tuula Herrmann Ulla Luhtanen Liisa Hoffmann Tuula Herrmann, Mirja Schoon Reettakaisa Sofia Salo Ingrid Ranft Werner Henke, Hubert Paul RUHRIN ALUE Puheenjohtaja - Vorsitzende Varapj. 2. Vorsitzende Lähetys- ja kv. diakonia Mission und int. Diakonie Tilintarkastajat Kassenprüfer Anna-Liisa Diestelhorst Helena Kehrmann Aira Kaun, Marjatta Szurawitzki, Anja Maßel, Ritva Käpernick Anja Exner, Irma Koßmann Terhi Varkila Anna-Liisa Diestelhorst Ritva Käpernick Albrecht Winkler, Arja Geesmann Lounas: Frankfurt, Karlsruhe, Rhein-Neckar Jumalanpalveluspaikkoja: Freiburg, Kassel, Ludwigshafen am Rhein Frankfurtissa kokosivat monenlaiset juhlat ja tapahtumat runsaasti seurakuntalaisia omiin tiloihin. Frankfurtin kansainvälisten kirjamessujen Suomiaihe tuotti eri puolilla kaupunkia monia tilaisuuksia, joissa seurakuntalaiset olivat mukana. Karlsruhessa tiivis yhteistyö DFG:n ja kielikoulun kanssa jatkui entiseen tapaan. Vuodelle 2014 asetetut tavoitteet olivat: Frankfurt: 10 jumalanpalvelusta, joista kaksi musiikkipainotteista, yksi perhekirkko ja yksi yhdessä Dornbuschgemeinden kanssa. Lisäksi osallistutaan neljän suomalaistyyppisen musiikkimessun suunnitteluun ja toteuttamiseen Mainzissa sekä ulkomaalaisseurakuntien kansainvälisen konventin jäsenenä erityisesti helluntaimaanantain tapahtumaan. Pappi vierailee kaikissa seurakunnan toimintaryhmissä ja Eurooppa-koulussa. Lisäksi hän pyrkii poikkeamaan kielikoulun 17 ryhmän vieraana eri puolilla Rhein Main-seutua. Säännöllinen yhteydenpito kunniakonsulin toimiston, Suomalais-saksalaisen kauppakillan ja DFG:n eri paikallisosastojen kanssa keskittyy erityisesti kirjamessujen (Gastland Finnland) oheistapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Dornbuschin tiloista huolehtii kirkkoraadin lisäksi seurakunta-apulainen. Kaksipäiväisten joulumyyjäisten valmistelussa raadin tukena toimii projektiryhmä. Karlsruhe: 5 jumalanpalvelusta, joista yksi patikkakirkkona ja yksi yhdessä Lukasgemeinden kanssa. Pappi osallistuu naisten aamiaisten toteuttamiseen ja vierailee kielikoulussa. Voimavarojen puitteissa osallistutaan ulkomaalaisseurakuntien kansainvälisen konventin työskentelyyn. Yhdessä DFG:n kanssa huolehditaan suomalaisen kulttuurin läsnäolosta Badenissa. Kassel: 2 jumalanpalvelusta, toinen kevätretkenä yhdessä Göttingenin kanssa Niedergandernissa ja toinen joulukirkko kauneimpine joululauluineen. Lisäksi toiveiden mukaan lauluilta syksyllä. Ludwigshafen am Rhein: 4 jumalanpalvelusta, joista yksi vaelluskirkko ja yksi yhdessä Rheingönheimin protestanttisen seurakunnan kanssa. SKTK:n toimintakertomus 2014 sivu 18

19 Suomalaispappi toteutti yhdessä Frankfurtin ja Karlsruhen kirkkoraatien sekä eri paikkakuntien yhteyshenkilöiden kanssa sovitut jumalanpalvelukset ja muut tilaisuudet. Lisäksi hän toimi tarvittaessa kaikkien Hessen- Nassaun, Kurhessenin ja Waldeckin, Pfalzin ja Badenin maakirkkojen alueilla asuvien suomalaisten ja heidän perheidensä tukena sekä arjessa että juhlassa. Frankfurtissa Dornbuschin evankelisen seurakuntakeskuksen yhteydessä olevien tilojen käyttäjien määrä kasvoi jälleen. Kirkkoraati innostui kokeilemaan uusien tapahtumien järjestämistä. Avointen ovien päivä yhdistettiin pääsiäishartauteen ja syksyllä kutsuttiin torstaisin keittolounaalle. Erityisesti kuorolaisten joukosta löytyi aktiivisia erilaisten juhlien järjestelijöitä. Syksyllä järjestettiin jälleen yhden päivän seurakuntaretki, joka tällä kertaa tehtiin junalla ryhmämatkana maailmanperintökohteeseen Kloster Lorsch. Frankfurtin kansainvälisten kirjamessujen Suomi-aihe tuotti eri puolilla kaupunkia monia tilaisuuksia, joissa seurakuntalaiset olivat monin tavoin mukana. Dornbuschin suomalaisten joulumyyjäisten tavoitteena on omien tilojen vuokraosuuden varmistamisen lisäksi luoda laajempaa yhteishenkeä kaikkien Rhein-Mainin seudun suomalaisten keskuudessa. Tavoitteiseen päästiin jälleen hyvin varainhankinnassa ja myös talkoolaisten määrä yllätti lopulta positiivisesti. Kaksipäiväisen myyjäistapahtuman yhteydessä voidaan myös pitää yllä adventin suomalaisia perinteitä Hoosianna-hymnin kaikuessa saksalaisen Dornbusch-seurakunnan kanssa yhdessä vietettävässä adventtijumalanpalveluksessa. Karlsruhessa tiivis yhteistyö DFG:n ja kielikoulun kanssa jatkoi hyvää perinnettä. Vaikka kirkkoraati on havahtunut iäkkäämpien vastuunkantajien voimavarojen vähenemiseen, on nuorempien sukupolvien joukossa havaittavissa valmiutta ottaa vastuuta suomalaisten yhteisten asioiden hoitamisessa. Adventtijumalanpalveluksen jälkeen yhteinen joulujuhla kokosi jälleen Lukasseurakunnan salin täyteen. Yhteistyöseurakunnan kirkon 50-vuotisjuhlaa vietettiin neljäntenä adventtina. Lukaskirche on ollut jo vuosikymmenien ajan myös suomalaisten kotikirkko. Siksi suomalainen seurakunta osallistui omalla panoksellaan juhlavuoden kunniaksi järjestettyyn talenttitempaukseen. Vakiintuneita patikka- ja ulkoilmajumalanpalveluksia toteutettiin Karlsruhen ja Kasselin seuduilla sekä keväällä että syksyllä. Niiden kanssa erinomaisia yhteistyökumppaneita ovat DFG:n paikallisosastot. Lounaan suomalaispappi toimi EKD:n koollekutsuman, Saksassa toimivista ulkomaalaispapeista koostuvan IPK:n (Interkulturelle Pfarrkonferenz) puheenjohtajana. Syyskuun alussa hän osallistui matkanjohtajana kahden vuoden ajan valmistellulle Frankfurtin Dornbuschin saksalaiselle seurakuntamatkalle Suomeen laivalla ja bussilla. Maakirkkojen koordinoimaan ekumeeniseen, kulttuurien väliseen yhteistyöhön ja jumalanpalveluksiin osallistuttiin tavanomaiseen tapaan sekä Frankfurtissa (Internationaler Konvent Christlicher Gemeinden Rhein- Main e.v.) että Karlsruhessa (IKCG in Baden). Anssi Elenius Seurakuntien luottamushenkilöt FRANKFURT Puheenjohtaja - Vorsitzende Varapj. 2. Vorsitzende Kirkkomusiikki Kirchenmusik Naapuriapu Nachbarschaftshilfe Lähetys- ja kv. diakonia Mission und int. Diakonie Tilintarkastajat Kassenprüfer Katriina Wegener Eeva Moilanen Jutta Gonder, Rainer Schmidt, Markus J. Miettinen, Päivi Kantti Riitta Hartikainen-Weder, Iris Dagbagli Markus J. Miettinen Hanna Purho, Katri Laakso, Sabine Laakso, Anna-Maija Zein Irja Six Elina Oldenbourg Päivi Kantti Kalervo Laakso, Kari Eskelinen SKTK:n toimintakertomus 2014 sivu 19

20 KARLSRUHE Puheenjohtaja - Vorsitzende Varapj. 2. Vorsitzende Kirkkomusiikki Kirchenmusik Tilintarkastajat Kassenprüferinnen Liisa Heinze Pirjo Polletin Leena Andreller, Ritva Rudisch, Eila Greschner Kristiina Cassé, Arja Agamah-Ahola Liisa Heinze Anu Rautakoski, Anu Tervo, Janne Tervo Pirjo Polletin Hilkka Vogel, Anne Reichle RHEIN-NECKAR Puheenjohtaja - Vorsitzende Kirkkomusiikki - Kirchenmusik Lähetys- ja kv. diakonia Mission und int. Diakonie Tilintarkastajat Kassenprüferinnen Armi Korja-Mayer Päivi Steffen, Eevamaria Guldner, Olavi Sandell Natalie Arndt, Dr. Martin Völkert Päivi Steffen Claudia Schwabe Armi Korja-Mayer Olavi Sandell Tuula Liebig, Mervi Olbert Etelä: München, Nürnberg, Stuttgart Jumalanpalveluspaikkoja: Augsburg, Konstanz, Ulm Seurakuntien toiminnan keskiössä oli jumalanpalveluselämä. Jumalanpalveluksia ja hartauksia järjestettiin myös keskustaajamien ulkopuolella. Uutena työmuotona aloitettiin Münchenissä miestyö, joka painottui vaelluksiin Itävallan Alpeilla. Baijerin evankelis-luterilaisen kirkon ja Württembergin evankelisen maakirkon alueista muodostuvan eteläisen sielunhoitopiirin sisällä asuu yli kolmetuhatta suomalaista ja suomalaistaustaista. Toiminta keskittyy Münchenin, Nürnbergin ja Stuttgartin suuralueisiin, mutta hajanaisen yhdyskuntarakenteen vuoksi erityisesti kirkollisia toimituksia on runsaasti keskustaajamien ulkopuolella. Suomalaisväestön sitoutuminen kirkon jäsenyyteen on verrattain korkeaa: Baijerin evankelis-luterilaisen kirkon alueella asuvista Suomen kansalaisista noin 67 prosenttia kuuluu evankeliseen kirkkoon. Kertomuskaudella alueen suomalaisena pappina toimi pastori Matti Nikkanen. Alueella toimi kolme alueellista seurakuntaa. Münchenin seurakunnan kokoontumispaikkana oli Evangelisch-Lutherische Dankeskirche (München/Milbertshofen). Nürnbergin seurakunta kokoontui Erlangenissa Evangelisch-Lutherische Thomas- Vuodelle 2014 asetetut tavoitteet olivat: München: 10 jumalanpalvelusta, joista yksi vaelluskirkko, yksi yhdistettynä seurakuntaseminaariin ja 1-2 yhdessä saksalaisen yhteistyöseurakunnan kanssa. Osallistutaan mahdollisen yhteispohjoismaisen jumalanpalveluksen sekä ekumeenisen Interkulturell evangelisch in München -jumalanpalveluksen järjestämiseen. Nürnberg: 6 jumalanpalvelusta, joista yksi yhdistettynä seurakuntaseminaariin ja yksi mahdollisuuksien mukaan yhdessä saksalaisen yhteistyöseurakunnan kanssa. Stuttgart: 8 jumalanpalvelusta, joista yksi yhdistettynä seurakuntaseminaariin. Osallistutaan helluntaimaanantain Tag der weltweiten Kirche tapahtumaan. Augsburg: 2 jumalanpalvelusta (hiljainen viikko ja adventtiaika) Konstanz: 2 jumalanpalvelusta (alkukesä ja adventtiaika) Ulm: 1 jumalanpalvelus adventtiaikana Lapsien ja varhaisnuorten sekä heidän perheidensä kohtaaminen erityisjumalanpalvelusten (2-3/vuosi) ja kielikouluvierailujen (vähintään 1/vuosi/koulu) muodossa. Perheiden kohtaaminen toimituskeskustelujen yhteydessä. Alueen suomalaisten kohtaaminen heidän jo järjestämässään toiminnassa (esim. kantapöydät). SKTK:n toimintakertomus 2014 sivu 20