Suomalaisen kirkollisen työn keskus

Transkriptio

1 Suomalaisen kirkollisen työn keskus TOIMINTAKERTOMUS 2011

2 Sisällysluettelo Puheenjohtajien tervehdys... 3 In memoriam Sanna Kiviluoto Keskusjärjestön toiminta Vuosikokous ja luottamushenkilöt Johtokunta Talous Alueelliset neuvottelupäivät Toiminnanjohtajan kalenterista Tiedotus Rengas-lehti netti-rengas Muu tiedotus Kirkollinen työ Kristillinen kasvatus Lähetystyö ja kansainvälinen diakonia Spiritualiteetti Diakonia ja naapuriaputoiminta Pappien yhdys- ja tukihenkilö Seminaarit Seurakuntatoiminta Paikallisseurakuntien toimitilat Alueet ja seurakunnat Pohjoinen: Bremen, Hampuri, Kiel, Lyypekki (ja Hannover 6/2011 asti) Länsi: Düsseldorf, Köln, Münster, Ruhrin alue (ja Bielefeld 6/2011 asti) Lounas: Frankfurt, Karlsruhe, Rhein-Neckar Etelä: München, Nürnberg, Stuttgart Itä ja keski: Berliini, Bielefeld, Dresden, Hannover Liitteet Jumalanpalvelustilasto Seurakuntien jäsenmäärät Johtokunta, papit, työntekijät Suomalaiset Saksassa -tilasto Kannen kuva: Berliinin seurakunnan 40-vuotisjuhla, kuva Uwe Schulz SKTK:n toimintakertomus 2011 sivu 2

3 Muutosten vuosi Puheenjohtajien tervehdys Sulata sisältämme pelon ja välinpitämättömyyden routa. Kitke mielestämme koettelemusten ja rikkauden houkutusten ryteikkö. Jumala muokkaa meihin maaperä, jossa kasvaisi uskon, toivon ja rakkauden hedelmä sinun ja lähimmäistemme iloksi. Lähde: Hiljentymisen ja rukouksen kappeli ( Puheenjohtajat Karl-Friedrich von Knorre ja Minna Schotten sekä koko johtokunta kiittävät heille osoitetusta luottamuksesta. Johtokunnan ja pappien koordinaattorin Anssi Eleniuksen yhteistyö on sujunut hyvässä yhteishengessä. Myös yhteistyö SKTK:n toimiston ammattitaitoisen ja osaavan henkilökunnan kanssa on toiminut erinomaisesti. Vuosi 2011 toi meille kaikille surun ja ilon hetkiä. Maaliskuussa, vuosikokouksen jumalanpalveluksen aikana meille tuli tieto pappimme Sanna Kiviluodon poismenosta. Hänen kollegansa pitivät meistä huolta, vaikka kärsivät itsekin työtoverin ja hyvän ystävän menetyksestä. Kiitollisia olemme myös siitä, että vieraanamme ollut arkkipiispa Kari Mäkinen löysi oikeat sanat meille kaikille. SKTK:n toimisto ja papeista Päivi Lukkari ja Anssi Elenius näkivät paljon vaivaa Sannan sukulaisten auttamisessa käytännön asioissa, sekä Sannan alueen seurakuntalaisten väliaikaisen sielunhoidon varmistamisessa. Lämmin kiitoksemme tästä! Kirkkojen välisissä neuvotteluissa kesäkuussa Helsingissä otettiin keskuksemme ansiosta vihdoinkin esityslistalle jäsenseurakuntiemme kirkko- ja seurakuntatiloista maksamat käyttömaksut, jotka katsomme kirkkojen välisen sopimuksen hengen vastaisiksi. Toiminnanjohtajamme Mauri Lunnamo oli valmistautunut kokoukseen erinomaisesti ja esitteli tilanteemme ja toivomuksemme. Asia otettiin neuvotteluissa myönteisesti vastaan ja ratkaisuehdotus siirrettiin erityisen työryhmän pohdittavaksi. Toivomme saavuttavamme haluamamme tuloksen seuraavien kahden vuoden aikana. Kölnin uusien seurakuntatilojen rahoituksen järjestämisessä SKTK oli paikallisen seurakuntayhtymän kanssa käydyissä neuvotteluissa aktiivisesti mukana. Lopputulos on kaikin puolin positiivinen. Upeat tilat saatiin loppuvuodesta käyttöön. Onneksi olkoon! Suomen kirkon ja Suomen merimieskirkon välillä käydyt neuvottelut johtivat siihen, että Hampurin alueen suomalaisten sielunhoitotyö tuli 2012 alkaen siirtolaispappiemme tehtäväksi. Hannoverin maakirkossa tähän asti ollut pohjoisen papin työpaikka siirtyi Hampuriin, jossa työnantajana toimii Nordelbische Ev.-Luth. Kirche. Pappimme toimii Hampurin merimieskirkon tiloissa alueen suomalaisten sielunhoitajana. Merimieskirkon kiinteistön hallinta, henkilökunnan johtaminen, laivakäynnit ja myyjäiset ovat merimieskirkon johtajan vastuualuetta, eivätkä tule kuulumaan alueen papin työnkuvaan. Maaliskuussa Rengas-lehtemme sai uuden, isomman ja värikkäämmän ulkoasun. Kiitämme tiedotuksen työryhmää (Anna Kauppi, Mari Mansikka, Reettakaisa Sofia Salo, Esa Irri, Anssi Elenius, Ritva Prinz) hyvästä ja onnistuneesta suunnittelusta! Syksyn aluepäivillä seurakuntien kirkkoraatien puheenjohtajille järjestettiin koulutusta yhdistystoimintaa koskevista laista ja määräyksistä, kirkkoraadin toimivallasta ja vastuista, johtamisesta sekä vapaaehtoisten löytämisestä. Koulutus sai pääasiassa hyvän vastaanoton. Oikeudenkäynti Rhein-Neckarin seurakunnan nostaman kanteen osalta on saatu päätökseen. Seurakunta on SKTK:n jäsen, vaikkakaan ei käytä aluepapin palveluita. Jäsenseurakunniltamme saamamme palautteen mukaan saksalaisten kiinnostus ja halu kokea suomalaista joulutunnelmaa kasvaa entisestään, ja joulumyyjäisten taloudelliset tulokset olivat erinomaisia. Työllämme on siis hyvät puitteet käydä kohti tulevaisuuden haasteita. Karl-Friedrich von Knorre puheenjohtaja Minna Schotten varapuheenjohtaja Kuva: Mauri Lunnamo SKTK:n toimintakertomus 2011 sivu 3

4 In memoriam Pastori Sanna Kiviluoto, Pohjois-Saksan suomalaisen työn pappi Pastori Sannan Kiviluodon äkillinen poismeno kosketti syvästi koko Saksan suomalaisyhteisöä. Muistojumalanpalveluksia järjestettiin välittömästi suruviestin tultua vuosikokouksen yhteydessä ja huhti ja toukokuun aikana eri puolilla Saksaa. Seurakuntalaisten sielunhoidollisiin tarpeisiin Saksan suomalaispapit pyrkivät vastaamaan parhaan kykynsä mukaan. Käsittämättömän edessä voimme vain vaieta. Mielemme ei riitä ymmärtämään, eivätkä sanamme selittämään. Sanna, jonka kanssa vielä äsken suunnittelimme tulevaisuutta, jonka positiivisuus ja herkästi hersyvä nauru valoivat meihinkin luottamusta, ei ole enää keskellämme. Sanna oli ja pysyi turkulaisena, myös Paimiossa ja sittemmin Hannoverissa työskennellessään. Turkulaisuus on kieli, elämäntapa ja luonteenpiirre, jota me muualla syntyneet opimme kunnioittamaan. Turun koti ja perhe olivat Sannalle rakas ja välttämätön taustatuki. Kuva: Päivi Lukkari Kuljimme rinnakkain täällä Saksassa vain kolmen vuoden ajan. Kuitenkin noihin kolmeen vuoteen mahtuu koko ihmiselämän kirjo syntymät, sairaudet ja kuoleman läheisyys, ilot ja surut, pelot, toiveet ja pettymykset. Usko Jumalaan, joka voi siirtää vuoria. Sanna ei pitänyt meteliä itsestään tai uskostaan. Kuitenkin tai ehkä juuri siksi hänestä huokui tyyni ja rauhallinen itseluottamus sekä varmuus siitä, että hänen elämänsä ja jokainen päivänsä on Jumalan käsissä ja varassa. Aika on syntyä ja aika kuolla, aika on istuttaa ja aika repiä maasta, aika on itkeä ja aika nauraa, aika on valittaa ja aika tanssia aika heitellä kiviä ja aika ne kerätä, aika on olla vaiti ja aika puhua. Saarnaaja 3 Tulevina viikkoina, kuukausina ja vuosina on aika muistella: Sannan lauluja ja kitaran helinää, rinkka selässä kulkijaa, syvällistä saarnaajaa, kuuntelijaa ja keskustelijaa, aina mukana kulkevia lankakeriä ja sukkapuikkoja, luovaa tulevaisuuden suunnittelijaa ja päämäärätietoista ryhmän johtajaa, hienotunteista tunnelmien havainnoijaa. Sanna kirjoitti viikkoa ennen kuolemaansa: Jeesus kutsuu meitä paastonaikana seuraamaan itseään ristin tiellä. Hänen sovitustyönsä on ainoa turva elämämme rikkinäisyydessä ja sydämen syytöksissä. Sanna ei tuolloin vielä aavistanut, että hänen osansa olisi tänä paastonaikana kulkea tuo tie loppuun asti. Turvaudumme Jeesuksen lupaukseen yhdessä Sannan kanssa ja rukoilemme: Pyhä, elävä Jumala, rakas taivaallinen Isä. Kiitos siitä, että saamme jättää Sannan sinun haltuusi. Anna ikuisen valon loistaa hänelle. Lahjoita rauhasi myös meidän sydämeemme. Ole meille armollinen rakkaan Poikasi Jeesuksen Kristuksen tähden. Aamen. Lämmöllä ja kaipauksella luotettavaa ystävää ja työtoveria muistaen, Saksan suomalaisen kirkollisen työn puolesta, Päivi Lukkari SKTK:n toimintakertomus 2011 sivu 4

5 1. Keskusjärjestön toiminta tuki seurakuntatyötä Suomalaisen kirkollisen työn keskuksen sääntömääräinen vuosikokous pidettiin Hannoverissa Tilinpäätöksen toiminnallinen tulos jäi hieman negatiiviseksi, mutta lahjoitusten ja oman varainhankinnan määrä nousi edellisvuoteen verrattuna. Lähes puolet (49 %) kuluista käytettiin seurakuntatoimintaan. Aluepäivillä seurakuntien puheenjohtajat saivat jatkokoulutusta tehtäviensä hoitamiseen Vuosikokous valitsi uudet puheenjohtajat ja 2006 puheenjohtajaksi valittu Eva Otremba (München) ei voinut asettua enää ehdolle, koska sääntöjen määräämä kuuden vuoden maksimiaika oli täyttynyt. Uudeksi varapuheenjohtajaksi yhdeksi vuodeksi valittiin johtokunnan jäsenenä toiminut Minna Schotten (Düsseldorf). Johtokunnan varsinaisiksi jäseniksi kahdeksi vuodeksi valittiin varajäsenenä toiminut Milja von Fragstein (Lyypekki) sekä uutena Felix Tölle (München). Varajäseneksi valittiin Leena Nikula (München) kahdeksi vuodeksi. Johtokunnan jäsenistä erovuorossa eivät olleet puheenjohtaja Karl-Friedrich von Knorre, varsinaiset jäsenet Iina Fischer (Köln) ja Reettakaisa Sofia Salo (Münster) eikä varajäsen Anna-Liisa Diestelhorst (Ruhrin alue). Aino- Marjatta Metz (München) ei enää asettunut ehdolle. Tilintarkastajiksi valittiin uudelleen Päivi Kantti (Frankfurt am Main) ja Katriina Wegener (Mannheim). Johtokunnan ilmoitus päätöksestään valita toiminnanjohtaja Mauri Lunnamo kassanhoitajaksi seuraavaan vuosikokoukseen asti merkittiin tiedoksi Johtokunta kokoontui kuudesti Johtokunnan käsittelyyn tulleet asiat valmisteltiin SKTK:n molempien puheenjohtajien, pappien koordinaattorin ja yhdistyksen toiminnanjohtajan muodostamassa työryhmässä, joka kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Kuvat: Miika Rosendahl, Ritva Prinz Suomalaisen kirkollisen työn keskuksen sääntömääräinen vuosikokous pidettiin Hannoverissa lauantaina 19. maaliskuuta. Kokoukseen osallistuivat myös Suomen ev.-lut. kirkon uusi arkkipiispa Kari Mäkinen sekä tuore ulkoasiain osaston johtaja Kimmo Kääriäinen. Kaikki SKTK:n jäsenet eli 17 suomalaista seurakuntaa sekä suomalais-saksalaisten nuorten yhteisö (GfdJ) olivat lähettäneet kokoukseen virallisen edustajansa. GfdJ:lla ei sääntöjensä mukaan ole äänivaltaa SKTK:n vuosikokouksessa. Johtokunnan erovuoroisten jäsenten vaalissa puheenjohtajaksi valittiin ilman vastaehdokkaita vuoden varapuheenjohtajana toiminut Karl-Friedrich von Knorre (Frankfurt). Vuonna 2005 SKTK:n varapuheenjohtajaksi Vuosikokous 2011 Johtokunta kokoontui yhteen viisi kertaa ja käsitteli 77 asialistan kohtaa. Suomalaispappeja edusti johtokunnan työskentelyssä pappien koordinaattori. Johtokunnan kokousten esityslistat ja pöytäkirjat olivat luettavissa -sivuilla samaan aikaan kuin ne lähetettiin kokouksen osallistujille. Johtokunta 2011 SKTK:n toimintakertomus 2011 sivu 5

6 1.3. Lahjoitusten määrä nousi hieman Kertomusvuoden tilinpäätös osoittaa kulujen olleen ,63 (edellisenä vuonna ,11) ja toiminnallisen tuloksen jääneen ,68 (+4.970,13 ) negatiiviseksi. Päättyneen vuoden talousarviossa oli varauduttu tulouttamaan omasta vapaasta pääomasta ,05 tuloksen nollaamiseksi, joten suunnitelmaan verrattuna tulos oli odotettua hivenen parempi. Saksassa tehtävän suomalaisen kirkollisen työn rahoituksesta suurin osa eli n euroa saatiin kirkkojemme väliseen keskinäiseen sopimukseen perustuen Saksan evankeliselta kirkolta (EKD). Edelliseen vuoteen verrattuna luvuissa ei tapahtunut oleellisia muutoksia. SKTK:n ja pappien toimintakuluihin sekä seurakuntatyöhön osoitettiin ,-. Pappien työnantajamaakirkoille EKD maksoi työnantajakulujen korvauksina ,61. Suomen evankelis-luterilainen kirkko rahoitti työtämme toimintavuonna yhteensä ,- ( ,-). Tästä summasta maksetaan takaisin vuosittain 6.000,- Frankfurtin seurakuntatilojen kalustamiseen vuonna 2007 Suomen kirkolta saatua rahoitusta. Seurakuntien omassa käytössä olevien toimintatilojen vuokraukseen saadut avustukset olivat kertomusvuonna ,50 ( ,-). Kölnin seurakuntayhtymän maksama avustus nousi marraskuussa käyttöön otettujen uusien seurakuntatilojen myötä euroon vuodessa ( 9.230,-). Lahjoitukset: Kohde Kirkollinen työ 4.204, ,00 Rengas , ,20 Alue ja nuorisotyö 1.650, ,00 Lähetystyö ja kv. diakonia , , , ,39 SKTK:n oman varainhankinnan osuus oli ,06 (vuotta aiemmin ,42) eli 14 % kokonaistuloista. Omarahoitus koostuu pääosin Renkaan mainos- ja tilausmaksutuloista sekä seminaarien osallistumismaksuista. Menopuolella seurakuntatoimintaan käytettiin 49 % (edellisvuonna 40 %) kaikista kuluista. Saksan suomalaiset seurakunnat rahoittivat toimintansa edelleen omalla varainhankinnalla sekä saamillaan lahjoituksilla. Kirjanpito pidettiin ja tilinpäätös tehtiin yhdistyksen toimistossa toiminnanjohtajan toimiessa johtokunnan nimittämänä kassanhoitajana. Tilintarkastuksen toimittivat Hannoverissa vuosikokouksen valitsemat tilintarkastajat Päivi Kantti ja Katriina Wegener. SKTK:n toimintakertomus 2011 sivu 6

7 1.4. Aluepäivillä koulutettiin puheenjohtajia Teemana aluepäivillä oli puheenjohtajien koulutus, joten osallistumaan kutsuttiin vain kirkkoraatien puheenjohtajat, varapuheenjohtajat, GfdJ:n puheenjohtaja sekä jumalanpalveluspaikkakuntien yhteyshenkilöt. Toiminnanjohtajan toteuttaman koulutuksen aiheina olivat: Päätä oikein kirkkoraadin puheenjohtaja, johtaminen, vapaaehtoisten hankinta ja toimintakertomuksen sisältö. Lisäksi kerrottiin Suomen kirkon ulkosuomalaistyön perusperiaatteista sekä Saksan suomalaisen kirkollisen työn perusteista. Ajankohta, paikkakunta, sekä osallistuneet yhteisöt: Karlsruhe München, Nürnberg, Stuttgart, Karlsruhe, Rhein-Neckar sekä Freiburgin ja Augsburgin yhteyshenkilöt Frankfurt Köln, Düsseldorf, Münster, Frankfurt ja Ludwigshafenin yhteyshenkilö Berliini Berliini, Dresden, Bielefeld, Bremen, Hannover, Kiel, Lyypekki ja Hampurin merimieskirkko 1.5. Toiminnanjohtajan allakasta Arkkipiispa Kari Mäkinen, kirkkoneuvos Kimmo Kääriäinen, kirkon ulkosuomalaistyön sihteeri Ilkka Mäkelä ja ulkosuomalaistyön apulaissihteeri Susanna Merikanto- Timonen vierailivat Hannoverissa Ohjelmassa oli tutustuminen EKD:n tutkimuskeskukseen (Sozialwissenschaftliches Institut der EKD) sekä neuvottelu EKD:n ja VELKD:n johtavien viranhaltijoiden kanssa kirkkohallituksessa. Suomen pääkonsuli Hampurissa, Erja Tikka, vieraili yhdessä Hannoverin uuden Suomen kunniakonsulin, Dr. Heiner Feldhausin kanssa 6. huhtikuuta yhdistyksen toimitiloissa tutustumassa toimintaamme. Saksan ja Suomen evankelisten kirkkojen välisessä konsultaatiossa Helsingissä esitettiin EKD:n tehtäväksi Saksan suomalaisten seurakuntien maksamien kirkko- ja seurakuntatilojen vuokrien ja käyttömaksujen poistamista. Kuva: Ritva Prinz Kuvassa (vas.) kirkkoneuvos Thorsten Leißer, kirkkoneuvos Norbert Dennecke, kirkkoneuvos Kimmo Kääriäinen, arkkipiispa Kari Mäkinen, EKD:n kirkkohallituksen presidentti Dr. Hans Ulrich Anke, VELKD:n johtaja ja EKD:n kirkkohallituksen varapresidentti Dr. Friedrich Hauschildt, toiminnanjohtaja Mauri Lunnamo ja kirkkoneuvos Christoph Ernst. SKTK:n vuosikokoukseen liittyen arkkipiispa Kari Mäkinen piti Marktkirchessä perjantaina iltahartauden ennen Sakraler Tanz esitystä ja sunnuntaina EKD:n kirkkohallituksen kappelissa muistohartauden edellisenä päivänä kuolleelle Sanna Kiviluodolle. Hampurin alueen suomalaisten sielunhoitotyö siirtyi liukuvasti syksyn aikana siirtolaispappiemme tehtäväksi ja yhteistyö Hampurin merimieskirkon kanssa tiivistyi entisestään. Verottaja uudisti tekemänsä tarkastuksen perusteella SKTK:lle yleishyödyllisen yhdistyksen aseman seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Pohjoisen Saksan papin tehtävää hakeneita (4) haastateltiin Helsingissä. Papin työsuhteen siirtäminen Hannoverin maakirkosta Nordelbische kirkkoon toteutettiin syksyn kuluessa kirkkoneuvos Thorsten Leißerin (EKD) avustuksella. Pitkäaikainen hallinnollinen yhteistyö Saksan suomalaisten kielikoulujen kanssa päättyi helmikuussa tehtyyn viimeiseen SKTK:n kautta keskitetysti hoidettuun kielikoulujen valtionapujen tilitykseen. Tähän käytäntöön oli siirrytty 1993 kun Suomen opetusministeriö alkoi maksaa kielikoulujen vuosittaisen toiminta-avustuksen keskitetysti SKTK:n kautta luvun lopulla alkanut tiedotuksellinen ja paikallinen yhteistyö kielikoulujen kanssa jatkuu edelleen muuttumattomana. Mauri Lunnamo SKTK:n toimintakertomus 2011 sivu 7

8 2. Tiedotuksen graafinen ilme muuttui Rengas-lehden uusi koko ja sisäsivujen lisäväri toivat uusia mahdollisuuksia taittoon. Koko työmme kentän läpäisevän logon tarkoituksena on yhtenäistää graafista ilmettä ja lisätä työmme tunnistettavuutta. Nettisivujen kävijämäärät olivat ilahduttavia. Erityisesti uusmuuttajien tavoittamiseksi tulee sosiaaliseen mediaan panostaa entistä enemmän Rengas-lehti sai uuden ulkoasun Rengas-lehti ilmestyi vuoden 2011 aikana kahdeksan kertaa painomäärän ollessa keskimäärin (4.978 vuonna 2010). Kaikki numerot ilmestyivät aikataulun mukaisesti. Edellisvuoden tapaan seurakunnat ja kielikoulut saivat taas käyttöönsä lehden ylimääräisiä kappaleita (yhteensä 1256 kpl) ja jakoivat näitä hyvällä menestyksellä myyjäisissä ja muissa joulunajan tilaisuuksissa. Lehden taittamisesta vastasi Mari Mansikka, päätoimittajana toimi yhdistyksen toiminnanjohtaja Mauri Lunnamo ja toimittajana Ritva Prinz. Lehden tuotantokustannukset olivat 2,19 painettua lehteä kohden (2010 1,61). Lehden ulkoasun ja taittokonseptin uudistaminen saatiin vuoden alussa päätökseen. Lehti ilmestyi numerosta 3-4/2011 lähtien koossa 17 x 24 cm ja käyttöön otettiin sisäsivuilla sininen lisäväri. Vuoden kuluessa uudistettiin myös suomalaisen kirkollisen työn logo ja yleinen graafinen ulkoasu. Uudelle logolle laadittiin käyttöohjeistus ja tarvittavaa materiaalia tuotettiin pappien ja seurakuntien käyttöön. Rengas-lehdessä käsiteltiin erittäin kattavasti Pohjois- Saksaa; kerrottiin alueen kirkollisen työn uudelleenjärjestelyistä ja Hampurin merimieskirkon historiasta 110- vuotisjuhlien johdosta, esiteltiin alueen uusia viranhaltijoita ja Pohjois-Saksan seurakuntia mm. 30 vuotta täyttänyttä Kielin seurakuntaa ja uusiin tiloihin muuttanutta Suomi-Kotia. Tavallista paremmin olivat esillä myös 40 vuotta täyttäneet Berliinin ja Kölnin suomalaiset seurakunnat ja viimeksi mainitun muutto uusiin toimitiloihin. Vuodelle 2011 asetetut tavoitteet olivat: Rengas-lehti toimitetaan lukijoille vuosisuunnitelmassa ilmoitettuina viikkoina kahdeksan kertaa vuoden aikana. Toimintavuoden aikana luodaan suomalaiselle kirkolliselle työlle yhtenäinen, uudistettu ulkoasu ja toteutetaan Rengas-lehden ulkoasun muutos. Lehti suurennetaan kokoon 17 x 24 cm ja käyttöön otetaan sisäsivuilla lisäväri. Samalla uudistetaan lehden taittokonsepti. Jokainen seurakunta tuodaan jossain muodossa esille Rengas-lehden artikkelisivuilla ainakin joka toinen vuosi. Rengas-lehden toiminnasta kertovien sivujen painopiste säilytetään tulevissa tapahtumissa. Yhteistyökumppanien (suurlähetystö, Finnlandinstituutti, DFG) tapahtumista kertovia tiedotteita julkaistaan ainakin lehden joka toisessa numerossa. Toimintavuonna Rengas-lehden takakanteen ja etukannen sisäsivulle myydään kuuteen numeroon maksullinen koko sivun ilmoitus. Ajantasaisen tiedottamisen pääväline on Sivuilla julkaistuista kiinnostavista aiheista tiedotetaan tarvittaessa paikallisseurakuntien puheenjohtajille, tiedottajille, johtokunnalle ja papeille. Seurakuntien tiedottajille järjestetään toimintavuoden aikana yksi koulutuspäivä. SKTK:n työstä julkaistaan uutta tietoa vähintään kaksi kertaa vuodessa Suomen kirkon ulkosuomalaistyön ja suurlähetystön sekä kerran vuodessa EKD:n nettisivuilla. Saksalaisessa mediassa julkaistaan vuoden kuluessa yksi SKTK:n työstä kertova artikkeli. Vuoden aikana julkaistaan neljä sähköistä uutiskirjettä. Facebookin Saksan suomalaisten ryhmään päivitetään säännöllisesti uusin Rengas-lehden kansi ja siellä tiedotetaan kiinnostavista tapahtumista. Vuoden aikana pyritään löytämään lisäksi ainakin yksi nettifoorumi työmme tunnetuksi tekemiseksi. SKTK:n toimintakertomus 2011 sivu 8

9 Kaikkiaan lehdessä kerrottiin 11 seurakunnan tapahtumasta tai henkilöstä. Perinteisten, kirkolliseen työhön liittyvien aiheiden lisäksi pyrittiin käsittelemään muita Saksan suomalaisia kiinnostavia teemoja vaivaisukoista ja ryijyjen historiasta jääkiekkoon ja euroviisuihin. Yhteistyö Suomen suurlähetystön ja Finnland-instituutin kanssa sujui erinomaisesti ja molempien tuottamia tekstejä julkaistiin lehden joka numerossa. Konsuli Leena Meierin artikkelikokonaisuus viranomaisasioiden peruskäsitteistä sai hyvän vastaanoton. Uusia kontakteja syntyi kesällä Sveitsin suomalaistyöhön ja Suomen saksalaiseen ev.-lut. seurakuntaan. Yhteistyö seurakuntien, niiden tiedottajien ja pappien kanssa oli sujuvaa ja auttoi tiedottamaan tapahtumista suunnitelmallisesti. Renkaan ilmoitusmyynti ei toteutunut vuonna 2011 aivan toivotulla tavalla. Mainosmyynnin kokonaistulos (netto) oli ,60, mikä tarkoittaa, että tavoitteesta jäi uupumaan 2.158,40. Tämä johtuu siitä, että päämainossivuille saatiin tavoitetta vähemmän mainoksia (etukannen sisäsivulla mainos 5 numerossa ja takakannessa mainos 4 numerossa). Printtimedian mainosmyynnin yleinen vaikeutuminen heijastuu tässä myös meidän työhömme ja mainosten hankkimiseen on ensi vuonna panostettava entistä enemmän Nettisivut osoittautuivat toimiviksi Pastori Sanna Kiviluodon äkillinen kuolema asetti myös tiedotuksen yllättävien haasteiden eteen. Yhteistyössä pappien ja toiminnanjohtajan kanssa seurakuntalaiset Nettisivujen kävijämäärät pyrittiin pitämään mahdollisimman nopeasti ajan tasalla. Netti osoittautui tässä hyväksi välineeksi. Sen kautta annettiin tietoja muistojumalanpalveluksista ja osanoton mahdollisuuksista. Netistä tietoa osattiin hyvin hakea, sillä sivujemme kävijämäärä nousi yli kaksinkertaiseksi Sannan kuoleman jälkeisellä viikolla. Muutenkin nettisivujemme kävijämäärä oli vuonna 2011 suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Elektroniset jäseneksi liittymis- ja osoitteenmuutoslomakkeet ovat saaneet hyvän vastaanoton Mukana sosiaalisessa mediassa Vuonna 2010 Facebookiin perustettuun ryhmään saksansuomalaisten rengas päivitettiin aina uusi Renkaan kansi ja siellä tiedotettiin lehden ilmestymisestä ja muista mielenkiintoisista tapahtumista. Vähitellen eri seurakuntien aktiivit ovat löytäneet tämän kanavan laajemmalti kiinnostavien tapahtumien mainostamiseksi. Keskustelua ryhmässä aktivoi siellä loppuvuodesta järjestetty äänestys Saksan suomalaisten suosituimmasta joululaulusta. Sähköisen uutiskirjeen layout, sisällöllinen konsepti ja tekninen valmistelu saatiin päätökseen. Uutiskirjeen toteuttaminen siirtyi kuitenkin seuraavaan vuoteen. Koska aluepäivät suunnattiin erityisenä koulutustapahtumana vain seurakuntien puheenjohtajille, peruutettiin niiden yhteyteen kaavailtu tiedottajien koulutus. Tiedottajat saivat opastusta sähköpostilla tai henkilökohtaisesti tarpeen mukaan. Tiedotuksen työryhmä kokoontui Berliinin Suomi-keskuksessa pohtimaan lähinnä sosiaalisen median mahdollisuuksia uusien Saksaan muuttavien tavoittamisessa ja viimeistelemään graafisen ulkoasun ja käyttösuositukset. Muuta mediaa kiinnostivat lähinnä Saksan vanhimman suomalaisseurakunnan (Kölnin) 40-vuotisjuhlat, Suomen ja Saksan kirkkojen välinen konsultaatio sekä sitä edeltänyt arkkipiispa Kari Mäkisen Saksanvierailu. Näistä kaikista kerrottiin lehdistötiedotteella. Näin työhömme liittyvistä aiheista kerrottiin Suomen kirkon ulkosuomalaistyön nettisivuilla, EKD:n nettisivuilla, Helsingin saksalaisen seurakunnan lehdessä Deutsch-Evangelisch, DFG Rundschaussa (aiheesta rippikoulut), kotimaa24-sivustolla, Kotimaalehdessä, Suomen Saksan suurlähetystön nettisivuilla, Suomi-Seuran tiedotteessa (Sutinat) ja Expatrium -lehden sähköisessä uutiskirjeessä. Lisäksi saksalainen alueellinen media kertoi paikallisesta suomalaisten seurakuntien toiminnasta. Ritva Prinz SKTK:n toimintakertomus 2011 sivu 9

10 3. Kirkollinen toiminta eri työaloilla 3.1. Rippikoulut kokosivat nuoria Rippikoululeirejä järjestettiin kaksi ja ne kokosivat reilusti edellisvuotta enemmän nuoria. Kesän rippikoululaisilla oli mahdollisuus tavata toisensa lokakuussa järjestetyssä JuureS-tapahtumassa, johon nuoria tuli myös Suomesta. Rippikoulun käyneitä nuoria kutsuttiin mukaan Iso-koulutukseen. SKTK:n rippikoulutyöhön osallistui yhteensä 37 rippikoululaista. Lisäksi työssä oli mukana 10 ryhmänohjaajaa eli isosta, kaksi apuohjaajaa ja neljä opettajaa: lounaisen alueen pappi Anssi Elenius ja teologian ylioppilas Anna- Mari Nikkilä Turun Martin seurakunnan leirillä sekä eteläisen alueen pappi Miika Rosendahl ja teologi Reettakaisa Sofia Salo Espoon Olarin seurakunnan leirillä Rippileirejä edelsi seurakuntaan tutustumisen jakso, joka sisälsi Oberurselissa järjestetyn tutustumisviikonlopun (Vortreffen) , tutustumiskäyntejä saksalaiseen ja suomalaiseen kotiseurakuntaan ja kirjallisia tehtäviä. Tehtävistä oli mahdollista saada omalta opettajalta palautetta sähköpostilla ja kirjeitse. Vuodelle 2011 asetetut tavoitteet olivat: Tutustumisviikonloppu (Vortreffen), , Oberursel, 35 rippikoululaista, 10 isosta, 2 aparia. Kaksi rippikoululeiriä Suomessa, yhteistyökumppaneina Turun Martti ja Espoon Olari, 35 rippikoululaista, 10 isosta, 2 aparia. JuureS-tapahtumaan syksyllä kutsutaan erityisesti kuluneen vuoden rippikoululaisia. ISOa-viikonloppuleiri , Oberursel, 20 osallistujaa. ISOb-viikonloppuleiri , 20 osallistujaa. JuureS-tapahtuma , Oberursel, 60 osallistujaa. Yhteistyötä GfdJ:n ja nuorisoraadin kanssa pyritään tiivistämään siten, että GfdJ:n järjestämiin viikonlopputapahtumiin osallistuisi myös työntekijä. voitiin nuoria lähtemään mukaan isostoimintaan ja muuhun nuorisotyöhön. Ohjaajina toimivat Anssi Elenius, Päivi Lukkari, Anna-Mari Nikkilä ja Reettakaisa Sofia Salo sekä Hannele Lund ja Seppo Riihimäki Turusta. Nuorisoraadin järjestämään Jugendtreff -tapahtumaan syyskuussa Hampurissa osallistui 26 nuorta sekä työntekijöistä Reettakaisa Sofia Salo Reettakaisa Sofia Salo ja Anssi Elenius tapasivat GfdJ:n edustajat yhteisessä kokouksessa Berliinissä. Frankfurtin joulumyyjäisten yhteydessä järjestettyyn Minicampiin ei ilmoittautunut nuorisoraadin lisäksi yhtään nuorta. Nuorisoraati piti myyjäisten ohessa oman kokouksensa ja osallistui myyjäisten toteutukseen. Päivi Lukkari Rippikoulun suunnitteluseminaari pidettiin Freisingissa IsoA-viikonloppuun Oberurselissa osallistui 14 nuorta. IsoB-viikonloppuun Münchenissä osallistui 11 nuorta. Kuvat: Tuuli Krappitz Oberurselissa järjestettyyn JuureS-viikonloppuun osallistui 43 nuorta. Turun Martin seurakunnasta järjestettiin JuureS-viikonloppuun retki työntekijöiden johdolla. Espoon Olarin seurakunnasta mukana oli kolme nuorta, jotka olivat itse järjestäneet matkansa. Tapahtuman teema oli Sankarit ja siinä syvennettiin suomalaissaksalaisia nuorten ja nuorisotyön kontakteja sekä moti- SKTK:n toimintakertomus 2011 sivu 10

11 3.2. Lähetystyö ja kansainvälinen diakonia Suomalaisen kirkollisen työn tukikohteiksi vuosikokous lisäsi Nkurenkurun koulun (SLS/Namibia) rinnalle kirkon ulkomaanavun tukeman naisten suojatalon Bangladeshissa. Lahjoituksia lähetystyölle ja kansainväliseen diakoniaan tehtiin yhteensä ,19, mikä on 1,41 jäsentä kohti. Vuosikokous valitsi uudeksi keräyskohteeksi Suomen kirkon ulkomaanavun tukeman naisten suojatalon Bangladeshin pohjoisosassa. Rangpurissa tehtävää työtä erityisesti perheväkivallan tai ihmiskaupan uhreiksi joutuneiden naisten pariassa esiteltiin Rengas-lehden lisäksi jumalanpalvelusten ja lähetystempausten yhteydessä. SPENDEN 2011 Vuodelle 2011 asetetut tavoitteet olivat: SKTK:n vuoden 2011 vuosikokoukselle esitellään vaihtoehtoisia kohteita toiseksi yhteiseksi lähetyskohteeksi Namibian Nkurenkurun koulun rinnalle. Vuosikokouksen valitsemaa uutta kohdetta esitellään Renkaassa artikkelilla. Järjestetään yhdessä aluekeskuksessa (München/ Köln/Frankfurt) päivän mittainen lähetysteemainen koko perheen tapahtuma, jonne kutsutaan ulkopuolinen esitelmöitsijä/esiintyjä. Osallistujia Isomman uuden tapahtumapäivän suunnittelu keskeytyi keväällä Sanna Kiviluodon kuoleman vuoksi. Vakiintuneet tempauspäivät ja keräykset mm. joulumyyjäisten yhteydessä toteutettiin. Jumalanpalveluksien kolehtien ja muiden keräysten tulokset käyvvät ilmi alla olevasta taulukosta. Anssi Elenius Gemeinde Nkurenkuru-Schule KUA Bangladesch Sonstige Insgesamt Berlin 798,00 160,44 958,44 Bielefeld 110,24 575,34 685,58 Bremen 500,00 500,00 80, ,50 Dresden 120,00 120,00 Düsseldorf 600,00 600, ,00 Frankfurt 1.169, ,35 125, ,21 Hannover 111,00 347,00 458,00 Karlsruhe 77,50 214,08 291,58 Kiel 125,00 125,00 250,00 Köln Lübeck 303,30 303,30 München 85,43 110,74 84,91 625,88 906,96 Münster 154,00 154,00 Nürnberg 27,00 140,94 99,22 267,16 Rhein-Neckar 29,00 29,00 Ruhrgebiet 145,00 145,00 290,00 Stuttgart 221,91 193,10 245,61 660,62 Finnen in Hamburg 78,39 25,50 103,89 Finnen in Augsburg 46,93 140,00 186,93 ZfkA 114,62 114,62 Spende Gemeinden 4.518,53 520, , , ,79 Spende Privatpersonen 1.140,00-158, ,40 Spenden insgesamt 5.658,53 520, , , ,19 Mitgliederzahl Mittelwert 1,41 Suunniteltuun retriittiin ei tullut osanottajia Spiritualiteetti SKTK:n toimintakertomus 2011 sivu 11

12 3.4. Naapuriapuauttajien tukemista vahvistettiin Naapuriaputyön vapaaehtoisille on pyritty tarjoamaan heidän toivomaansa taustatukea. Työn kentän kartoittaminen on aloitettu uusia kyselylomakkeita käyttäen. Tavoitteena on toiminnan entistä parempi suunnitelmallisuus. Vuodelle 2011 asetetut tavoitteet olivat: diakoniatyön rakenteen uudistaminen verkoston kartoittaminen jäsenrekisterin täydentäminen työtä tukevaksi saksalaisiin verkostoihin integroituminen Diakonia- ja naapuriaputyölle tahdottiin antaa ryhtiä uusien tukemis- ja ohjaamisohjeiden avulla. Kaikille vapaaehtoisille auttajille lähetettiin kyselylomakkeet henkilökohtaisista tiedoista ja elämänkaaresta. Tämän lisäksi toimitettiin työn seurantaa helpottava tilastointilomake. Jotkut auttajat eivät kuitenkaan antaneet tietoja itsestään tai omasta motivaatiostaan työhön. Kaikki eivät myöskään palauttaneet pyydettyä, työn sisältöä ja laajuutta yksityiskohtaisesti kartoittanutta tilastoa. Tämä vaikeuttaa työn seurantaa ja neuvontaa sekä haittaa ennen kaikkea pitkäjänteistä suunnittelua. Rakenteen uudistaminen on kuitenkin edesauttanut yhteydenpitoa auttajien kanssa ja omalta osaltaan toiminut osoituksena heidän työstään välittämisestä. Auttajia on pyritty tukemaan puhelinkontakteilla ja neuvonnalla. Joillakin paikkakunnilla on ollut pienimuotoista koulutusta varsinkin uusille auttajille. Koordinaatioryhmä on kokoontunut kahdesti työn seurantaa ja tulevan pohdintaa varten. Saksan suomalaisen kirkollisen työn seurakuntien jäsenrekisteriä on pyritty mahdollisuuksien mukaan täydentämään. Rekisteri ei valitettavasti ole täydellinen esimerkiksi jäsenten syntymäaikojen osalta, mikä muun muassa vaikeuttaa suomalaiselta seurakunnalta osin odotettujenkin, varsinkin iäkkäämpien jäsenten syntymäpäivätervehdysten järjestämistä. Muutamissa seurakunnissa on kuitenkin päästy samankaltaiseen yhteydenpitotavoitteeseen nimipäiväonnitteluin. Asiantuntijaluettelon laatiminen ja auttamisverkoston kartoitus on osin aloitettu. Kehittämishankkeen ollessa vielä varsin alussa ovat yhteydet saksalaisiin diakoniatyön järjestöihin jääneet melko vähäisiksi. Helena Eckhoff Miika Rosendahl 3.5. Koordinaattori edusti pappeja Saksan suomalaispappien koordinaattori valmisteli ja johti pappien puhelinpalaverit, jotka pidettiin pääsääntöisesti kahden viikon välein. Keväällä ja syksyllä papit kokoontuivat kaksipäiväiseen työseminaariin. Huhtikuussa valmistauduttiin johtokunnan kanssa yhteiseen toukokuun ideointikokoukseen. Syyskuussa konkretisoitiin yhdessä toiminnanjohtajan kanssa vuoden 2012 toimintasuunnitelman pohjalta talousarviota. Lisäksi päätettiin uusista todistuksista kirkollisia toimituksia varten. Koordinaattori toimi pappien yhteisen näkemyksen edustajana SKTK:n johtokunnan kokouksissa ja osallistui valmistelutyöryhmän palavereihin. Hän osallistui myös Kirkon ulkosuomalaistyön seminaariin elokuun alussa. Euroopan ulkosuomalaispappien koulutuksessa kirkkohallituksessa lokakuun alussa aiheena oli viestintä ja sosiaalinen media. Lisäksi keskusteltiin ulkosuomalaistyön tulevaisuudesta muissa maissa työskentelevien ulkosuomalaispappien kanssa. Saksan suomalaispapit kantavat vapaaehtoisesti vastuuta myös laajemmasta kirkollisesta työstä: Miika Rosendahl toimi Ulkosuomalaispapit-alaosaston hallituksen puheenjohtajana osallistuen mm. Euroopan ulkosuomalaispappien koulutuksen järjestelyihin. Anssi Elenius toimi EKD:n kutsusta kokoontuvan KAP:n eli Saksassa työskentelevien ulkomaalaispappien puheenjohtajana ja osallistui Dresdenin evankelisten kirkkopäivien tapahtumien sisällölliseen valmisteluun (mm. Podienreihe Migrationskirchen). Pohjoisen papin Sanna Kiviluodon yllättävä kuolema maaliskuussa 2011 merkitsi koordinaattorille sijaisjärjestelyistä huolehtimista surun keskellä. Syksyllä uuden suomalaispapin tultua valituksi koordinaattori vastasi Kirkon perehdyttämisoppaan mukaisesti siitä, että koko työyhteisö valmistautuu suunnitelmallisesti uuden suomalaispapin tukemiseen hänen aloittaessaan työnsä pohjoisessa. Anssi Elenius SKTK:n toimintakertomus 2011 sivu 12

13 4. Naisten seminaari oli suosittu Naisten seminaariin Eisenachissa tammikuussa oli niin paljon kiinnostuneita tulijoita, että majoituskapasiteetti loppui kesken. Seminaarin aihe suomen kielestä koettiin erittäin rikastuttavaksi. Miesten seminaari jouduttiin osanottajien vähäisyyden vuoksi perumaan. Vuodelle 2011 asetetut tavoitteet olivat: Miesten seminaari: , Eisenach,10 osallistujaa. Naisten seminaari: seminaari 50+ -naisille, Eisenach, 40 osallistujaa. Saavuttuamme Haus Hainsteinin hotelliin Eisenachissa, olimme tosi ihastuneita seminaarin puitteisiin. Ikkunasta näkyi Wartburgin linna ja sitä ympäröivä talvinen metsä. Illallisen jälkeen oli ohjelmassa tutustuminen. Bachin salista tuli virtuaalinen Suomi, jossa Itä-Suomesta kotoisin olevat kokoontuivat salin oikeaan reunaan, länsisuomalaiset vasemmalle jne. Kunkin ryhmän piti esittää myös maakuntalaulu. Oli kiva tutustua samalta seudulta kotoisin oleviin naisiin. Meitä oli kaikkiaan noin 40 osanottajaa eri puolilta Saksaa. Seminaarinvetäjämme Anja Keipi esitteli itsensä. Hän on kieliasiantuntija ja äidinkielenopettaja. Hän opettaa suomea myös maahanmuuttajille. Hän sanoi olevansa sinkku. Siinä tuli yksi uudissana, joita aioimme opetella seminaarimme aikana. Useat ovat olleet jo vuotta täällä Saksassa. Sinä aikana äidinkielemme suomi on muuttunut. Kuinka hyvin olemme pystyneet pysymään kärryillä ja huoltamaan kieltämme? Olimme tuoneet mukanamme runon tai aforismin, joka on tehnyt meihin vaikutuksen jossakin elämämme vaiheessa. Itkimme ja nauroimme yhdessä, sillä joukossa oli tosi liikuttavia tarinoita ja myös hauskoja juttuja. Seuraavan aamun hartaustilaisuudessa olimme Lutherin jalanjäljillä. Siinä Helena Eckhoffia kuunnellessani, mie- tin, että ilman Lutherin reformaatiolle luomia puitteita, ei olisi mahdollista, että nainen olisi pappi, saati sitten piispa. Lounaan jälkeen meillä oli mahdollisuus mennä päiväkävelylle joko Wartburgin linnaan tai Eisenachin kaupunkiin. Myös Pyhän Elisabethin tarina oli mielenkiintoinen. Luimme ryhmätöinä lehtiartikkeleita, joissa käsiteltiin ajankohtaisia teemoja, kuten kuinka tavaramerkeistä on tullut yleiskielen sanoja: esim. crocsit, barbit, stigat ja pädit. Vuoden 2010 sanoista mieleenpainuvimmat sanat olivat: bonusmummo = mummo, jonka uusperhe saa avioliitossa kaupanpäällisinä, tuhkajumi = Islannin huhtikuisen tulivuorenpurkauksen aiheuttama seuraus lentoliikenteelle sekä verkkonäkyvyys = näkyvyys verkossa, erityisesti sosiaalisessa mediassa, digitaalinen jalanjälki. Lauantai-iltana katsoimme yhdessä japanilaisen elokuvan Ravintola Lokki. Sen on ohjannut Naogo Ogigami ja se kertoo Helsingin Punavuoressa kuppilaa pitävästä japanilaisnaisesta. Sunnuntai alkoi jumalanpalveluksella kappelissa. Helena Eckhoff kertoi, että Magdeburgissa oli ollut paha junaonnettomuus. Hän toivotti meille turvallista ja siunattua kotimatkaa. Lyhennelmä Tarja Palonen-Heißen Renkaassa 5/2011 olleesta artikkelista Kuva: Tarja Palonen-Heiße Naisten seminaari 2011 SKTK:n toimintakertomus 2011 sivu 13

14 5. Seurakuntatoiminta 5.1. Seurakunnat saivat uusia tiloja Merkittävä tapahtuma oli Kölnin seurakunnan uusien tilojen valmistuminen. Myös Hannoverin seurakunta muutti, kun uuden yhteistyöseurakunnan myötä löytyi myös uusi kokoontumistila. Neuvottelut Saksan suomalaisten seurakuntien käyttämien kirkko- ja seurakuntatilojen käyttömaksuista saivat uutta pontta kirkkojen välisistä keskusteluista. Vuodelle 2011 asetetut tavoitteet olivat: Mahdollistaa seurakuntien omien toimitilojen ylläpitäminen niiden oman rahoituksen kausivaihteluista huolimatta. Yhdessä Kölnin seurakunnan kanssa varmistaa uusien kokoontumistilojen kalustamisen rahoitus ja tilojen saaminen syksyn aikana käyttöön. Löytää yhteistyössä EKD:n ja maakirkkojen kanssa rahoitus aluekeskusten vuokrakuluihin. Maaliskuussa Hannoverissa käydyssä alustavassa neuvottelussa sopivat arkkipiispa Kari Mäkinen ja EKD:n kirkkohallituksen presidentti Dr. Hans Ulrich Anke, että kesäkuussa pidettävän kirkkojen välisen konsultaation esityslistalle otetaan keskusteltavaksi aiheeksi Saksan suomalaisten seurakuntien käyttämien kirkko- ja seurakuntatilojen vuokrat ja käyttömaksut. Konsultaatiossa SKTK:n toiminnanjohtaja esitteli Suomen saksalaisen sekä Saksan suomalaisten seurakuntien tilanteen tilojen vuokrien ja käyttömaksujen suhteen sekä teki loppuyhteenvedossa esityksen siitä, että saksalaisen seurakuntatyön Suomessa ja suomalaisen Saksassa tulee olla tasavertaisessa asemassa. EKD:n tulee yhdessä maakirkkojen kanssa huolehtia siitä, että suomalaiset seurakunnat saavat käyttöönsä korvauksetta asianmukaiset tilat. Käytännön toimenpidesuunnitelmaa työstämään nimitettiin työryhmä, johon kuuluivat EKD:n Thorsten Leißer ja Christoph Ernst sekä SKTK:n Mauri Lunnamo. Työryhmä päätti ensi työkseen lähettää asiaa koskevan tiedotteen kaikkien maakirkkojen ekumeniavastaaville. Muita tuloksia työryhmä ei kertomusvuonna ehtinyt saada aikaan. Hessen-Nassaun evankelinen maakirkko rahoitti Frankfurtin seurakunnan toimitiloja ,- seurakunnan kerätessä omana varainhankintanaan lopun toimitilarahoituksen. Suomen kirkko maksoi vuoteen 2013 kestävän sitoumuksensa mukaisesti Berliinin Suomi-keskuksen vuokrasta noin 2/3 eli kertomusvuonna ,-. Tämä summa sisältyy kohdassa 1.3. mainittuun Suomen kirkon rahoitukseen. Kölnin seurakunnan uudet toimitilat saatiin osittaiseen käyttöön marraskuussa. Tilojen kalustamisessa jouduttiin Kölnin seurakunta muutti uusiin tiloihin turvautumaan säästölinjalle, koska anottua avustusta ei saatu Suomen kirkolta. SKTK rahoitti uusien tilojen kalustamista ,- summalla. Kölnin seurakuntayhtymä nosti vuosittaista vuokratukeaan pitkin toimintavuotta käytyjen neuvottelujen seurauksena ,- euroon aiemmasta 9.230,- euron tuesta. Hannoverin seurakunnan kokoontumistilojen käyttökorvauksen maksaa EKD maakirkon kautta saksalaiselle isäntäseurakunnalle, joten se ei näy yhdistyksemme tilinpidossa. Bielefeldin rovastikunta tuki kaupunkinsa suomalaisen seurakunnan toimintaa 1.680,- eurolla. Mauri Lunnamo Kuva: Iina Fischer SKTK:n toimintakertomus 2011 sivu 14

15 5.2. Alueet ja seurakunnat Pohjoinen: Bremen, Hampuri, Kiel, Lyypekki ja Hannover (kesäkuuhun 2011 asti) Pohjoisen alueen papin, pastori Sanna Kiviluodon yllättävä kuolema varjosti pohjoisen alueen seurakuntia kertomusvuonna. Sanna Kiviluodon jälkeen alueen pappeina toimivat Päivi Lukkari ( ) sekä Reettakaisa Sofia Salo ( ). Tähän liittyen esim. osa suunnitelluista seminaaripäivistä jouduttiin peruuttamaan eli kaikkia vuodelle 2011 asetettuja tavoitteita ei saavutettu. Kertomusvuoteen mahtuivat myös toukokuussa tehtyyn uuteen aluejakoon liittyneet muutokset. Hannoverin seurakunta siirtyi Itä- ja Keski-Saksan papin työalueeseen. Syksyn 2011 aikana pohjoisen aluepappi palveli myös Hampurin merimieskirkkoa. Bremenissä järjestettiin kertomusvuonna 5 jumalanpalvelusta, joista yksi oli yhdessä Hannoverin seurakunnan kanssa järjestetty retkikirkko. Osallistujia niissä oli yhteensä 103. Vuoteen mahtui lisäksi erilaisia seminaareja esim. parisuhteeseen, kielenhuoltoon ja kirjallisuuteen liittyen. Alueen pappi osallistui Bremenin kielikoulun joulujuhlan kuvaelman valmisteluun sekä itse juhlaan. Hampurin merimieskirkon hengellinen työ kuului jo kertomusvuoden syyskuusta alkaen pohjoisen alueen vastuulle. Merimieskirkolla pidettiin jumalanpalveluksia noin kaksi kertaa kuussa; pohjoisen alueen papin pitämissä jumalanpalveluksissa oli yhteensä 550 kävijää. Hampurissa on jumalanpalvelusten lisäksi paljon muuta vakiintunutta toimintaa, joista esimerkkeinä mainittakoon itsenäisyyspäivän vietto, siirtokunnan joulujuhla sekä kymmenien vapaaehtoisten voimanponnistuksia vaativat joulumyyjäiset, jotka keräävät tuhansia kävijöitä. Kielissä järjestettiin kertomusvuonna 5 jumalanpalvelusta, joissa oli yhteensä 145 kävijää. Vuoden kohokohta oli lokakuussa pidetty 30-vuotisjuhla, joka kokosi väkeä kansanlaulukirkkoon ja muistelemaan seurakunnan historiaa. Papit vierailivat sekä kielikoulussa että naisten keskusteluaamiaisella kolme kertaa. Kielin ja Lyypekin seurakunnat järjestivät yhdessä Bad Malenten saksalaisen seurakunnan kanssa vaelluskirkon. Vuodelle 2011 asetetut tavoitteet olivat: 1. Toiminnan keskittäminen siten, että jumalanpalveluksen yhteydessä toteutetaan mahdollisuuksien mukaan myös muuta: seminaari tai keskusteluryhmä aikuisille sekä lapsille omaa ohjelmaa. Tällaisia toimintapäiviä olisi hieman aikaisempaa jumalanpalveluskalenteria harvemmin. Hannover: 6-7 jumalanpalvelusta, joista yksi retkikirkko (perheet) ja yhden yhteydessä raamattuseminaari tai vastaava. Bremen: 4 jumalanpalvelusta, joista yksi retkikirkko (perheet). Kiel: 5-6 jumalanpalvelusta, joista yksi retkikirkko (perheet) ja yksi aluepäivien yhteydessä. Lisäksi keskustelubrunssi ja kielikoulun pyhäkoulu 2-3 kertaa jp-käynnin yhteydessä. Lyypekki: 5 jumalanpalvelusta, joista yksi retkikirkko (perheet) ja yhden yhteydessä raamattuseminaari tai vastaava. 2. Lapsiperheiden huomiointi toiminnan suunnittelussa. Lokakuinen raamattuseminaari Kuolema ja iankaikkisuus Raamatussa houkutteli 14 teemasta kiinnostunutta paikalle kauempaakin ja herätti vilkasta keskustelua. Seminaaripäivät ja retkikirkot ovat saaneet positiivista palautetta ja keräävät paikalle hyvin kävijöitä. Niiden tarjoamista kannattaa selkeästi jatkaa. Lapsiperheiden huomioimiseen ja kielikoulujen kanssa tehtävään yhteistyöhön on kiinnitettävä yhä paljon huomiota. Kouluvierailuja vaikeuttavat lauantaiset koulupäivät. Yhteistyö paikallisten seurakuntien kanssa on sujunut kaikkialla hyvin. Reettakaisa Sofia Salo Raamattuseminaari Lyypekin Suomi-Kodilla Lyypekissä järjestettiin kertomusvuonna 6 jumalanpalvelusta, joissa kävi yhteensä 139 jumalanpalvelusvierasta. Tammikuun alussa Suomi-Koti muutti uusiin tiloihin, jotka Turun piispa Kaarlo Kalliala vihki käyttöön toukokuussa. Kuva: Ritva Prinz SKTK:n toimintakertomus 2011 sivu 15

16 Seurakuntien luottamushenkilöt BREMEN Puheenjohtaja -Vorsitzende Kirkkomusiikki Kirchenmusik Naapuriapu Nachbarschaftshilfe Lähetys- ja diakoniatyö Mission, Diakonie Tilintarkastajat Kassenprüferinnen Kaarina Lindemann Marjatta Steding Hannele Järvinen, Leena Passiniemi Maire Grobel, Nadja Tamsen Hannele Järvinen, Kaarina Lindemann Ulla Kostia-Mielke Pirjo Virtanen-Jaiteh, Leena Passiniemi Maija-Liisa Schubert, Anna-Liisa Kothe Annikki Pleus, Eeva Siemer KIEL Puheenjohtaja - Vorsitzende Kirkkomusiikki Kirchenmusik Pyhäkoulu Kindergottesdienst Naapuriapu Nachbarschaftshilfe Lähetys- ja diakoniatyö Mission, Diakonie Tilintarkastajat Kassenprüfer Pirjo Menges Leena Paschen Pirjo Kühn, Raili Stuhr, Tuire Spielvogel Marja-Leena Heltimoinen-Janzik Riikka Eriksson-Schulz Urkuri/Organist Dr. Hans Christoph Menges Pirjo Menges Leena Paschen, Tuire Spielvogel Raili Stuhr Riikka Eriksson-Schulz, Torsten Schulz LYYPEKKI LÜBECK Puheenjohtaja - Vorsitzende Pyhäkoulu Kindergottesdienst Naapuriapu Nachbarschaftshilfe Lähetys- ja diakoniatyö Mission, Diakonie Tilintarkastajat Kassenprüferinnen Milja v. Fragstein Inkeri Kosunen-Bittner Eija Langhoff, Horst Trense, Hanna Järvinen, Mia Nordström Asta Flegler, Jouko Kuivalainen Milja v. Fragstein Kirsti Ide Rauli Lundgren Kirsti Ide Pirkko Gliech, Sirkka Houriez Hannoverin seurakunnan tiedot, ks. Itä-ja Keski-Saksan alue SKTK:n toimintakertomus 2011 sivu 16

17 Länsi: Düsseldorf, Köln, Münster, Ruhrin alue ja Bielefeld (kesäkuuhun 2011 asti) Alueen seurakuntien elämässä erityisiä tapahtumia olivat Kölnin seurakunnan 40-vuotisjuhlat ja Koblenzin Bundesgartenschau, jonka yhteydessä järjestettyyn Suomi-päivään kuului myös jumalanpalvelus. Alueen seurakunnissa toimii aktiivisia kuoroja. DFG:n ja kielikoulujen kanssa yhteistyö ja kommunikaatio on sujuvaa ja miellyttävää. Jumalanpalveluselämä: Alueella toteutettiin 33 jumalanpalvelusta, joista kahdessa toimitettiin samalla kaste, yksi oli teemaltaan kultahääpäivä erään saksalais-suomalaisen avioparin kunniaksi. Kölnissä vietettiin seurakunnan 40-vuotisjuhlajumalanpalvelus keväällä ja syksyllä yhdessä saksalaisen seurakunnan kanssa Gemeindekirmes-Gottesdienst ja katujuhla. Sen lisäksi olimme mukana Tag der Christen - tapahtumassa ja jumalanpalveluksen toteutuksessa samoin kuin toteuttamassa Ökumenische Abendandacht - iltajumalanpalvelusta. Toukokuussa Frankfurtin suomalaisen seurakunnan kuoro vieraili Kölnissä ja toteutti jumalanpalveluksen Jaakko Löytyn sävelin. Paaston aikana oli kolme iltajumalanpalvelusta. Düsseldorfissa kuoro lauloi marraskuussa Hiljaisuuden laulujen messun. Toukokuussa oli perhejumalanpalvelus teemalla Luomiskertomus. Münsterin seurakunnan kuoro on laulanut lähes kaikissa jumalanpalveluksissa. Kesäkuussa oli kastejumalanpalvelus ja huhtikuussa pääsiäisaiheinen perhejumalanpalvelus. Bielefeldissäkin toteutettiin samalla teemalla perhejumalanpalvelus ja kesäkuussa oli vaellusjumalanpalvelus kansanlaulukirkon sävelin. Vuodelle 2011 asetetut tavoitteet olivat: Tarjota 28 säännöllistä jumalanpalvelusta alueella Uusien hartaus- ja jumalanpalvelusmuotojen kokeilua Pyhäkoulu- ja uskonto-opetusta kaikissa alueen kielikouluissa kerran lukukaudessa Keskusteluillat ja raamattupiirit Yhteydenpito kielikouluihin ja DFG:n paikallisosastoihin kouluissa vierailut eivät valitettavasti sopineet aikatauluun. Pyhäkouluopetusta oli Düsseldorfissa kerran kuukaudessa ja Münsterissä ennen jumalanpalveluksia. Kävimme lasten kanssa läpi Raamatun kertomuksia osittain sidottuna kirkkovuoteen. Pappi on tervetullut sekä lasten että vanhempien keskelle. Raamattuopetus: Raamattupiirejä pidin Düsseldorfissa ja Kölnissä yhteensä kahdeksan kertaa. Teemoina olivat kirkkovuoden tekstien lisäksi Sakkeus ja Jeremia kutsun vastaanottaminen, Joosef ja kateelliset veljet, Potifar, Kuolema ja ylösnousemus Raamatussa. Raamattuopetus ei tällä hetkellä tavoita suurta tai kasvavaa joukkoa, mutta osallistujilla on suuri mielenkiinto Raamatun tekstejä kohtaan. Bochumissa oli keskusteluilta pyhän Birgitan elämästä ja toiminnasta. Yhteydet: DFG:n ja koulujen kanssa yhteistyö ja kommunikaatio on sujuvaa ja miellyttävää. Varsin miellyttävää on huomata, että Koblenzin alueella olevat suomalaiset ottavat papin ja jumalanpalveluselämän mielellään vastaan. Heillä ei ole säännöllistä seurakuntatoimintaa, mutta DFG:n paikallisosaston kautta on syntynyt hyvä yhteistyö. Helena Eckhoff Ruhrin alueella vietettiin yksi kastejumalanpalvelus, mykkäjumalanpalvelus syysseminaarin jälkeen ja hoosianna -kirkko 1. adventtina. Suurin jumalanpalvelus toimintavuoden aikana oli Koblenzissa Bundesgartenschaun Finnland-Tagtapahtumassa. Kouluopetus: Kölnin kielikoulussa vierailin sekä kevät- että syyslukukaudella kaksi kertaa ja Aachenissa kerran. Muissa kieli- Kölnin seurakunta muutti uusiin tiloihin Kuva: Iina Fischer SKTK:n toimintakertomus 2011 sivu 17

18 Seurakuntien luottamushenkilöt DÜSSELDORF Puheenjohtaja - Vorsitzende Kirkkomusiikki Kirchenmusik Pyhäkoulu Kindergottesdienst Naapuriapu Nachbarschaftshilfe Lähetys- ja diakoniatyö Mission, Diakonie Tilintarkastajat Kassenprüferinnen Tuija Marttinen-Grote Pia Inhilä Teija Wilms, Tuula Ahonen-Giersch, Minna Schotten, Anneli Born Tuula Lutter, Pirjo Mau Minna Schotten Raphael Nigbur, Marianne Hucke Helena Eckhoff Liisa Zimmermann, Minna Bräuer Minna Schotten Margareta Pyykkönen-Bloemer, Marita Salo-Zimmermann KÖLN Puheenjohtaja - Vorsitzende Kirkkomusiikki Kirchenmusik Naapuriapu Nachbarschaftshilfe Lähetys- ja diakoniatyö Mission, Diakonie Tilintarkastajat Kassenprüfer Leena Haubold Iina Fischer Jürgen Dietrich, Eija Eßer, Hanni Fahrbach, Tiina Lehto-Steenblock, Tiina Ripatti, Zoran Uroic Wilhelm Slawyk, Jari-Pekka Mansfeld Tiina Lehto-Steenblock Gerda Schaarwächter Arja Pique, Ritva Pförtner Wilhelm Slawyk Günter Kratz, Eila Kaspers MÜNSTER Puheenjohtaja - Vorsitzende Kirkkomusiikki Kirchenmusik Naapuriapu Nachbarschaftshilfe Lähetys- ja diakoniatyö Mission, Diakonie Tilintarkastajat Kassenprüfer Paula Dierig Ulla Luhtanen Ingrid Ranft, Kari Simo Salo, Christoforo Schweeger, Reettakaisa Sofia Salo Oili Much, Mirja Schoon Pia Repo (kesään asti), Ulla Luhtanen Liisa Hoffmann Tuula Herrmann, Oili Much, Mirja Schoon Reettakaisa Sofia Salo Werner Henke, Gerd Schoon SKTK:n toimintakertomus 2011 sivu 18

19 RUHRIN ALUE Puheenjohtaja - Vorsitzende Lähetys- ja diakoniatyö Mission, Diakonie Tilintarkastajat Kassenprüfer Anna-Liisa Diestelhorst Helena Kehrmann Arja Geesmann, Aira Kaun, Marketta Göbel-Uotila, Anja Maßel Anja Exner, Irma Koßmann Terhi Varkila Anna-Liisa Diestelhorst Gerhard Krappitz, Albrecht Winkler Bielefeldin seurakunnan tiedot, ks. Itä-ja Keski-Saksan alue Lounas: Frankfurt, Karlsruhe, Rhein-Neckar Sekä Frankfurtin että Karlsruhen seurakunnan toiminta jatkui vireänä. Molemmilla paikkakunnilla osallistuttiin myös ekumeeniseen toimintaan. Merkittäviä olivat patikkakirkot, joita järjestettiin myös paikkakunnilla, joilla ei ole seurakuntayhdistystä (Kassel, Gießen). Suomalaispapin perustyö on huolehtia äidinkielisen kristillisen tuen järjestämisestä Saksassa asuville tai käyville suomalaisille ja heidän läheisilleen. Vuonna 2011 tämä perustehtävä vei edellisiä vuosia useammin sairaaloihin ja teho-osastoille hädän keskelle. Papin työssä kuoleman kohtaamisen vastapainona olivat ne ihmiselämän juhlahetket, joissa kokoonnutaan jumalanpalveluksiin kirkkovuoden juhla-aikoina tai tärkeisiin elämänvaiheisiin liittyvissä kirkollisissa toimituksissa. Osallistuin myös vuonna 2011 suomalais-saksalaisen rippikoulun suunnitteluun ja ohjaamiseen. Suomalaispappina toteutin yhdessä Frankfurtin ja Karlsruhen kirkkoraatien sekä paikkakuntien yhteyshenkilöiden kanssa kaikki sovitut jumalanpalvelukset ja muut tilaisuudet, joissa suomalaiset kohtasivat erilaisten arkisten kysymysten äärellä. Erityisen tärkeäksi koin kevään ja syksyn vaellus- tai patikkakirkot, joita järjestettiin Gießenin, Ludwigshafenin, Karlsruhen ja Kasselin seudulla. Konkreettisesti vierellä kulkeva ja kuunteleva pappi antaa seurakuntalaiselle mahdollisuuden oman elämänsä pohtimiseen ja uusien maisemien avautumiseen ympäröivän luonnon innoittamana. Vuodelle 2011 asetetut tavoitteet olivat: Suomalainen jumalanpalvelus järjestetään Frankfurtissa kuukausittain lomakausia lukuun ottamatta, muilla paikkakunnilla kolme tai neljä kertaa vuodessa. Yhteinen jumalanpalvelus tai muu tilaisuus järjestetään paikallisten saksalaisten seurakuntien kanssa kerran vuodessa. Erityisesti Frankfurtissa ja Karlsruhessa osallistutaan ekumeeniseen toimintaan ja tapahtumiin. Suomalaispappien tiiviimmän keskinäisen yhteistyön muodot tulevat hahmoteltavaksi ja mahdollisesti osittain toteutettaviksi vuoden 2011 aikana. Lisäksi Rhein-Mainin seudun seurakunta eli Frankfurt suunnittelee muodot, joilla se juhlistaa järjestyneen suomalaistyönsä 40-vuotistaivalta (2012). Patikkakirkko Keski-Hessenissä Kuva: Norbert Cramer SKTK:n toimintakertomus 2011 sivu 19

20 Frankfurtin suomalainen seurakunta on Saksan suurimpana paikallisena suomalaisyhdistyksenä saanut aikaan monimuotoisen elämän Dornbuschin evankelisen seurakuntakeskuksen katon alle. Eri toimintaryhmien säännölliset kokoontumiset mahdollistavien tilojen ylläpidon lisäksi kirkkoraati vastasi varainhankinnasta ensimmäisen adventin suomalaisten joulumyyjäisten avulla. Tärkeitä muita valmistelutehtäviä olivat mm. juhannus- ja itsenäisyysjuhlat. Vuoden aikana kiinnitettiin huomio erityisesti vapaaehtoisten kannustamiseen ja tukemiseen. Pysyvä haaste on auttaa nuorempia sukupolvia havaitsemaan kristillisen vapaaehtoistoiminnan merkitys oman identiteetin tukena ja persoonallisen kasvun mahdollistavana paikkana. Karlsruhen suomalainen seurakunta järjesti osallistumismahdollisuuksia koko Badenin seudulla. Pitkään jatkunut hyvä yhteistyö sekä Karlsruhen DFG:n että kielikoulun kanssa tuotti jälleen runsaan osallistujajoukon mm. patikkakirkkoon, kanoottiretkelle, joulukirkkoon ja yhteiseen joulujuhlaan. Etelän ja lounaan aluepäivät järjestettiin lokakuussa Lukas-kirkolla. Maakirkkojen koordinoimaan ekumeeniseen, kulttuurien väliseen yhteistyöhön ja jumalanpalveluksiin osallistuttiin sekä Frankfurtissa että Karlsruhessa (Internationaler Konvent Christlicher Gemeinden Rhein-Main e.v. ja IKCG in Baden). Anssi Elenius Seurakuntien luottamushenkilöt FRANKFURT Puheenjohtaja - Vorsitzender Kirkkomusiikki Kirchenmusik Naapuriapu Nachbarschaftshilfe Lähetys- ja diakoniatyö Mission, Diakonie Tilintarkastajat Kassenprüfer Georg Myllynen Sointu Hillgärtner Johannes Dannecker, Rainer Schmidt, Sointu Hillgärtner, Jutta Gonder, Marja Silvennoinen Riitta Ropponen, Kirsi Nyström Kirsi Nyström Hanna Purho, Katri Laakso, Sabine Laakso, Klaus-Jürgen Trabant Irja Six Elina Oldenbourg Kalervo Laakso, Kari Eskelinen KARLSRUHE Puheenjohtaja - Vorsitzende Kirkkomusiikki Kirchenmusik Tilintarkastajat Kassenprüferinnen Liisa Heinze Liisa Schreibmeier Pirjo Polletin, Ritva Rudisch Kristiina Cassé, Liisa Plitz Liisa Heinze Mari-Annika Liimatainen, Anu Tervo, Janne Tervo, Lotta Lind Hilkka Vogel, Anne Reichle SKTK:n toimintakertomus 2011 sivu 20