Suomalaisen kirkollisen työn keskus TOIMINTAKERTOMUS 2008

Transkriptio

1 Suomalaisen kirkollisen työn keskus TOIMINTAKERTOMUS 2008 Turun Tuomiokirkko. Kuva Miika Rosendahl

2 Puheenjohtajien tervehdys Johtokunta kokoontui viisi kertaa vuonna Toukokuun kokoukseen olimme kutsuneet Suomesta kouluttajan, jonka johdolla selvitimme organisaatiotamme yhteistyössä pappien kanssa. Melko monisäröinen ja monimutkainen organisaatiomme osoittautui toimivaksi, mutta löytyi myös parannusmahdollisuuksia, jotka johtavat esim. työajan käytön ja työn suunnitelmallisuuden parantamiseen. Ensimmäinen näkyvä tulos muutoksesta on, että johtokunnan vuosittaisissa kokouksissa kolmessa pappeja edustaa heidän yhdyshenkilönsä. Kahdessa kokouksessa ovat kaikki papit sekä myös johtokunnan varajäsenet paikalla. Käsiteltävien asioiden vaatiessa kutsutaan ao. aiheen vastuupappi myös paikalle. Näin saimme papeille kolme viikonloppua vuodessa lisää aikaa pitää jumalanpalveluksia ja muita toimituksia seurakunnissa. Keskinäiset kokouksensa papit voivat pitää viikolla, joka taas työelämässä oleville johtokunnan jäsenille olisi hankalaa. Yhteistyö pappien yhdyshenkilön, ja sitä kautta kaikkien pappien, kanssa toimii hyvin. Lyypekin Suomi-koti siirtyi suunnitelmien mukaisesti kokonaan Hampurin merimieskirkon hoiviin. Suomi-koti perustettiin vuonna 2001 nimenomaan raskaan liikenteen kuljettajia varten ja he ovat merimieskirkon toinen pääkohderyhmistä. Merimieskirkko on maailmanlaajuisessa toiminnassaan kerännyt yli 100 vuoden ajan tietoa ja taitoa kokoontumistilojen ylläpitäjänä. Seurakuntien keskusjärjestönä SKTK:n tehtävänä on keskittyä Saksassa asuviin suomalaisiin. Katsaus johtokunnan asettamiin tavoitteisiin: Virtaa välillämme -parisuhdeseminaari onnistui. Palaute oli positiivista ja jatkoa toivotaan. Kiitos osallistujille ja vetäjille, jotka tekivät pioneerityön tälle Suomessa hyvin suositulle seminaarimuodolle. Nyt muutkin maat varmasti uskaltautuvat kaksikielisen parisuhdeseminaarin toteuttamiseen. Naapuriapuseminaarissa vierailijana olleen psykiatrian ja vanhustentyön uusien hoitomuotojen uranuurtajan, professori Klaus Dörnerin, alustuksesta saivat työhönsä uutta voimaa lähes 30 paikalla ollutta auttajaa. Vuosikokouksessa 2008 tehdyn päätöksen mukaisesti naapuriavun aktiivisille toimijoille maksettu 500 euron kulukorvaus sai hyvin positiivisen vastaanoton. Sanaa, sakramenttia ja sielunhoitoa oli tarkoitus antaa ja saada kinkereillä, jotka osanottajamäärän vähäisyyden vuoksi jouduimme peruuttamaan. Onko monina viime vuosina hyvin suosittu Naistenseminaari menettänyt vetovoimansa? Vai oliko otsikko uskonnon äidinkieli liian vieras? Tapahtuma toteutettiin pienestä osallistujamäärästä huolimatta. Pitkäaikaisena tavoitteena olimme suunnitelleet omien tilojen hankkimista suurempiin suomalaiskeskuksiin. Nyt on Kölnin vuoro. Kölnin kirkkoraati, saksalaisen srk:n pappi, aluepappimme ja SKTK:n toiminnanjohtaja neuvottelivat paikallisen seurakuntayhtymän kanssa rahoituksen perustan takaamisesta uusien tilojen kohoavalle vuokralle. Neuvotteluissa yhteistyö seurakunnan ja SKTK:n toiminnanjohtajan välillä oli ensiarvoisen tärkeää, jotta sopimukset osapuolten kanssa saadaan varmalle asiantuntevalle pohjalle ja näin varmistetaan pitkäjännitteisen projektin toimiminen myös tulevaisuudessa. Rakennustyöt alkavat ja kölniläiset voivat suunnitella tilojen sisustusta ja tiloissa toivottavasti viriävää vilkasta toimintaa. SKTK:n toimintakertomus 2008 Sivu 2 (41)

3 Talous on edelleen vankalla pohjalla. Aiempina vuosina tehtyjä varauksia on käytetty suunnitelmien mukaisesti naapuriavun tukemisen lisäksi suomalaisten kokoontumistilojen kehittämiseen ja lisääntyneiden diakonialainojen ja -avustusten maksamiseen. Kirkollisen työmme rakennemuutos on alkanut: kahdestakymmenestä Saksan suomalaisesta seurakunnasta on tullut 19. Pienten kokoon kuihtuvien seurakuntien toiminnan lopettaminen on vaikeaa kaikille osapuolille. Ensimmäisenä tämän askeleen otti Kasselin seurakunta. Hyvässä hengessä, mutta haikeina seurakunnan aktiivit päättivät lopettaa toiminnan vuoden 2008 päättyessä. Syynä oli yksinkertaisesti vapaaehtoisten puuttuminen. Samat ihmiset olivat 8 vuotta olleet remmissä, uusia ei vaan löytynyt. Jumalanpalvelukset tullaan pitämään paikkakunnalla kuten ennenkin, järjestötoiminta vain loppuu. Kasselin seurakunnan kaikki jäsenet päätettiin liittää Frankfurtin seurakuntaan. Tartu toimintaan henkilösidonnaisuudesta tehtäväkeskeisyyteen Tämän asettamamme yleisteeman työstämistä jatkamme myös tulevaisuudessa ja yritämme toteuttaa sitä mahdollisuuksiemme mukaan. EKD:n vuoden 2009 Jahreslosung on Luukkaan evankeliumista 18, 27 Was bei den Menschen unmöglich ist, das ist bei Gott möglich. Mikä on ihmiselle mahdotonta, on mahdollista Jumalalle. Haasteemme työkaudelle 2009 on suomalaisten seurakuntien työn ja toiminnan edistäminen Saksassa. Margareta Pyykkönen-Bloemer Eva Otremba 2. puheenjohtaja 1. puheenjohtaja SKTK:n toimintakertomus 2008 Sivu 3 (41)

4 Keskusjärjestön toiminta Vuosikokous ja luottamushenkilöt Suomalaisen kirkollisen työn keskuksen sääntömääräinen vuosikokous pidettiin Kölnissä 15. maaliskuuta. Kokouksen puheenjohtajana toimi Suomen kirkon ulkoasiain osaston johtaja, kirkkoneuvos Risto Cantell. Äänivaltaisista SKTK:n jäsenistä, 20 suomalaisesta seurakunnasta, oli 19 edustettuna virallisen edustajansa välityksellä ja Münster valtakirjalla. Johtokunnan erovuoroisten jäsenten vaalissa 2. puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti uudelle 2- vuotiskaudelle Margareta Pyykkönen-Bloemer Düsseldorfista. Johtokunnan varsinaisiksi jäseniksi kahdeksi vuodeksi valittiin äänestysten jälkeen Iina Fischer (Köln) ja toisella kierroksella ilman äänestystä aiemmin varajäsenenä toiminut Sofia Salo (Münster). Uudeksi varajäseneksi valittiin Aino-Marjatta Metz (Dresden). Johtokunnan jäsenistä ei erovuoroisia olivat 1. puheenjohtaja Eva Otremba (München), varsinaiset jäsenet Annaliisa Kühn (Dresden) ja Leena Andreller (Karlsruhe) sekä varajäsen Karl- Friedrich von Knorre (Frankfurt am Main). Johtokuntatyöskentelystä luopuivat Pia Repo (Münster) ja Kimmo Kiimalainen (Berliini). Tilintarkastajiksi valittiin Päivi Kantti (Frankfurt am Main) uudelleen ja Suomeen muuton johdosta tehtävästä luopuneen Seppo Schildt in tilalle SKTK:ta vuosina puheenjohtajana luotsannut Katriina Wegener (Mannheim). Johtokunnan ilmoitus päätöksestään valita kassanhoitajaksi toiminnanjohtaja Mauri Lunnamo merkittiin tiedoksi. Kokouksen jälkeen vuosikokousvieraat siirtyivät läheiseen kirkkoon seuraamaan Lasse Heikkilän kirjoittamaa Suomalaista messua. Loistavan ja sisältörikkaan esityksen oli valmistanut Münsterin seurakunta yli vuoden kestävän harjoittelun avulla. Messun puhuttelevasta, mies ja poika -aiheisesta saarnaosasta vastasivat pastorit Kai Henttonen ja Anssi Elenius. Sunnuntaina vuosikokousviikonloppua jatkettiin Jaksaako vapaaehtoinen -seminaarissa. Runsasta keskustelua synnyttäneen seminaarin veti Suomesta Kirkkopalvelujen Raimo Turunen. Vapaaehtoistyön mahdollisuuksia ja uhkakuvia luodanneen seminaarin keskustelusta kootut tulokset olivat luettavissa myös Renkaan nettisivuilla. SKTK:n toimintakertomus 2008 Sivu 4 (41)

5 Johtokunta Esityslistat ja asiat valmisteltiin molempien puheenjohtajien, pappien koordinaattorin ja toiminnanjohtajan muodostamassa työryhmässä, joka kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Sekä esityslista että pöytäkirjat olivat luettavissa nettirenkaan sivuilla samalla kun ne lähetettiin johtokunnan kokoukseen osallistujille. Kaikkiaan johtokunta käsitteli kokouksissaan 79 asialistan kohtaa. Johtokunta valitsi SKTK:n toimistoassistentiksi alkaen Taina Latvalan sekä päätti syyskuun kokouksessaan palkata vuoden 2009 alusta Saksan suomalaispapit hoitamaan valtakunnallisia vastuualueitaan yhdistyksen ns. MiniJob-työntekijöinä. Johtokunnan varsinaiset jäsenet. Vasemmalta: Leena Andreller, Iina Fischer, Margareta Pyykkönen-Bloemer, Eva Otremba, Annaliisa Kühn, Sofia Salo. SKTK:n toimintakertomus 2008 Sivu 5 (41)

6 Talous Saksassa tehtävän suomalaisen kirkollisen työn rahoituksesta suuri osa saatiin kirkkojemme väliseen keskinäiseen sopimukseen perustuen Saksan evankeliselta kirkolta (EKD). Kokonaisrahoitus säilyi kertomusvuonna edellisvuoden tasolla, ollen yhteensä n , josta yhdistyksen ja pappien käyttökuluihin osoitettiin ,- (summa on n. 25% SKTK:n kokonaistuloista). Pappien työnantajamaakirkoille EKD maksoi korvauksina työnantajakuluista n ,-. Suomen evankelisluterilainen kirkko lisärahoitti SKTK:n toimintaa yhteensä ,- (28% ). Lä pimenevät tulot 35% SKTK:n tulot 2008 Omarahoitus 10% La hjoitukset 5% Julkinen rahoitus 50% Hessen-Nassaun evankelinen maakirkko rahoitti Frankfurtin seurakunnan toimitiloja ,-. Kölnin seurakuntayhtymä ( 9.720,-) ja Bielefeldin rovastikunta ( 1.680,-) tukivat niin ikään alueellaan toimivaa suomalaista seurakuntaa omien kokoontumistilojen ylläpitämisessä. Kölnin seurakuntayhtymän kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena Kölnin seurakunta sai haluamansa ennakkopäätöksen vuonna valmistuvien uusien vuokratilojensa vuokratuen kohoamisesta nykyisestä vajaasta kymmenestä tuhannesta ,- vuosittain. Suomen kirkko maksoi vuoteen 2013 kestävän sitoumuksensa mukaisesti Berliinin Suomi- Keskuksen vuokrasta noin 2/3 eli kertomusvuonna ,-. Berliinin Suomi-Keskus ja Frankfurtin seurakunta ovat sitoutuneet omalla toiminnallaan hankkimaan osan toimitilojensa vuokraan tarvittavasta tulorahoituksesta. Frankfurtin tilojen korotettu vuokratuki on voimassa kolmen vuoden määräajan eli vuodet Hannoverin seurakunnan toimitilojen korvauksen maksaa EKD suoraan, joten se ei näy tilinpidossamme. Yhteensä seurakuntatiloihin saatu vuokratuki oli kertomusvuonna ,- (9,5 %). Kielikoulutoiminnan rahoittaa valtaosin Suomen opetushallitus antamallaan valtionavustuksella. Toimintavuonna saatiin varsinaiseen koulutoimintaan ,- (2.000,- vähemmän kuin vuotta aiemmin) ja harkinnanvaraisesti yhteiseen koulutus-, tiedotus- ja hallintotoimintaan ,- ( yht.16 % ). Valtionavustusta kouluille maksettiin opettajien palkkaukseen, koulutilojen vuokriin sekä opetusmateriaalikuluihin ,91. SKTK:n toimintakertomus 2008 Sivu 6 (41)

7 SKTK:n oman varainhankinnan osuus oli ,33 (vuotta aiemmin ,58) eli n. 10 % kokonaistuloista. Tulot koostuvat lahjoituksista, mainostuloista sekä seminaarien osallistumismaksuista. Vähennystä tuloissa tapahtui erityisesti Renkaan ilmoitustuloissa ( ,19) sekä lahjoituksissa ( ,35). Lahjoituksia saimme ja välitimme yhteensä ,89 ( edellisenä vuonna ,81) eli 7 % kokonaistuloista, jakautuen seuraavasti: kirkollinen työ yleisesti 5.465,01 ( 4.050,50), Rengas ,12 ( ,40), alue- ja nuorisotyö 1.299,42 ( 2.409,75) sekä lähetystyölle ja kansainväliselle diakonialle välitettäviä lahjoituksia 9.883,34 ( ,16). Saksan suomalaiset seurakunnat rahoittivat toimintaansa edelleen omalla varainhankinnalla sekä saaduilla lahjoituksilla. Kirjanpito ja tilinpäätös tehtiin yhdistyksen toimistossa toiminnanjohtajan toimiessa johtokunnan nimittämänä kassanhoitajana. Tilintarkastuksen toimittivat vuosikokouksen valitsemat tilintarkastajat Päivi Kantti ja Katriina Wegener Hannoverissa Menopuolella seurakuntatoimintaan käytetään noin 37 % (edellisvuonna 31 %) kaikista kuluista, läpimenevien kulujen ollessa 35% (42 %) kokonaiskuluista. Hallinnon, investointien ja kiinteiden kulujen osuus oli yhteenlaskettuna 28 % (26 %). SKTK:n kulut 2008 Lä pimenev ä t kulut 35% Ha llinto, investoinnit 4% Seurakuntatoiminta 37% Kiinteät kulut 24% Vuodelle 2008 asetetut tavoitteet olivat: 1. Suomen ja Saksan ev.lut. kirkkojen välisessä konsultaatiossa selkeyttää ja parantaa Saksan suomalaispapiston työsuhteisiin liittyviä sopimuksia sekä varmentaa suomalaisen kirkollisen työn EKD:lta saaman tuen kehittyminen myönteiseen suuntaan. 2. Varmistaa yhdistyksen Suomesta saaman julkisen rahoituksen tason säilyminen. 3. Yhteistyössä pappien kanssa luoda edellytykset mielekkäälle työ- ja aluejaolle. SKTK:n toimintakertomus 2008 Sivu 7 (41)

8 Tavoitteiden saavuttaminen: 1. Kirkkojen välisessä konsultaatiossa kesäkuussa Ratzeburgissa julkistettiin EKD:n SKTK:lle maksaman toiminta-avustuksen vuosittainen nostaminen ,- Saksan suomalaispappien palkkaustilanteen parantamiseksi. 2. Suomen kirkolta toimintavuonna saatu avustus oli 5.000,- ja Suomi-Seuralta saatu 1.820,- suurempi kuin edellisenä vuonna. Sitä vastoin kielikoulujen Opetushallitukselta saama toiminta-avustus väheni 2.000,-. 3. Keväällä aloitetussa Saksan kirkollisen työn rakenteiden yhteisessä työskentelyssä todettiin, että suomalaispapit ovat kokonaan työn virallisen hierakiarakenteen ulkopuolella. Päätös palkata papit SKTK:n työntekijöiksi valtakunnallisten vastuualueiden osalta korjaa tilannetta oleellisesti. Vieraat ja yhteydet Tammikuun 16. päivä tapasivat Saksan evankelisen kirkon (EKD) edustajana kirkkoneuvos (OKR) Ralf Geisler yhdessä Hannoverin maakirkon edustajien, maakirkkoneuvos (OLKR) Christian Brandy n sekä lähetyksen ja kansainvälisen diakonian osaston Manfred Fischerin, kanssa Suomen kirkon ulkoasiain neuvoston Pohjois-Saksan ja nuorisotoiminnan papiksi ehdolle asettaman pastori Sanna Kiviluodon. SKTK:n toiminnanjohtajan johdolla käydyssä keskustelussa päädyttiin hyvässä yhteisymmärryksessä työsuhteen solmimiseen 1.4. alkaen. Suomen kirkon ulkoasiain osaston johtaja, kirkkoneuvos Risto Cantell, ulkosuomalaistyön sihteeri Ilkka Mäkelä ja apulaissihteeri Susanna Timonen osallistuivat maaliskuuta Kölnissä SKTK:n vuosikokoukseen. Saksan ja Suomen ev-lut. kirkkojen välisessä konsultaatiossa Ratzeburgissa kesäkuuta johti Suomen delegaatiota arkkipiispa Jukka Paarma ja Saksan delegaatiota piispa Wolfgang Huber. Nelipäiväisessä tapaamisessa keskusteltiin laajasti kirkkojamme yhdistävistä ja kiinnostavista aiheista. Saksan suomalaisen kirkollisen työn edustajina konsultaatioon osallistuivat pappien koordinaattori Miika Rosendahl sekä toiminnanjohtaja Mauri Lunnamo. Kesäkuun 29. päivänä vihittiin pastori Sanna Kiviluoto uuteen tehtäväänsä St. Thomas-kirkossa Hannoverin maakirkon OLKR Christian Brandyn johdolla, pastori Helena Eckhoffin ja SKTK:n johtokunnan jäsenen, Sofia Salon avustaessa. Tehtävään valtuutuksen luki maakirkon Superintendent Christian Sundermann. Tilaisuudessa olivat läsnä useiden seurakuntiemme edustajien lisäksi edustajat Hampurin pääkonsulaatista ja Merimieskirkosta. Hampurin Merimieskirkon kanssa jatkettiin tiivistä yhteistyötä. Renkaassa Merimieskirkko tiedotti edelleen omilla sivuillaan toiminnastaan ja osallistui osuudellaan rippikoulutyön ohjaajakustannusten kattamiseen. Hampurin merimieskirkon sosiaalikuraattori Ritva Lehmann osallistui maaliskuussa SKTK:n vuosikokoukseen ja toi kirkon johtajan tervehdyksen. Mauri Lunnamo SKTK:n toimintakertomus 2008 Sivu 8 (41)

9 Tiedotustoiminta Vuodelle 2008 asetetut tavoitteet olivat: jatkaa yhdistyksen tiedotuksellisesti avointa ja nopeaa toimintatapaa, hyödyntäen erityisesti nettirengasta tuottaa lehteen lukijoita kiinnostavia, uusia aihesisältöjä sekä ajanmukaistaa ja monipuolistaa nettirenkaan tarjontaa. Järjestön tiedotustoiminta tapahtui pääasiallisesti Rengas-lehden ja nettisivujen kautta. Lisäksi lähetettiin sähköpostin välityksellä tiedotteita kirkkoraatien puheenjohtajille, seurakuntien tiedottajille ja kielikoulujen puheenjohtajille. Aloitettiin käytäntö tiedottaa nettisivuilla ilmestyvistä erityisen mielenkiintoisista aiheista ao. kohderyhmää sähköpostilla (esim. seminaareista ja kaksikielisyydestä ilmestyneestä lehtijutusta ilmoitettiin seurakuntien tiedottajille). Johtokunnan esityslistat ja kokousten pöytäkirjat olivat luettavissa nettisivuilla samaan aikaan kuin ne lähtivät kokoukseen osallistujille. Pöytäkirjat toimitettiin sähköpostitse johtokunnan lisäksi seurakuntien kirkkoraatien puheenjohtajille, Suomen kirkon ulkosuomalaistyön sihteerille, tilintarkastajille, Hampurin Merimieskirkon johtajalle ja kirkkotoimikunnan puhenjohtajalle, papeille sekä henkilökunnalle. Henkilöstöpäätöksistä tiedotettiin johtokunnan tiedotusohjeen mukaisesti samalla jakelulla (ei tilintarkastajille) ja tiedotteet olivat välittömästi kaikkien luettavissa nettisivuilla. Vuosikokouksesta julkaistiin kooste nettisivuilla ja sen ilmestymisestä viestitettiin kokoukseen osallistuneille sähköpostitse. Tiedotusryhmä, johon kuuluivat Anssi Elenius, Kimmo Kiimalainen, Mauri Lunnamo, Mari Mansikka, Margareta Pyykkönen-Bloemer, Miika Rosendahl ja Ritva Prinz, kokoontui marraskuussa tarkastelemaan vuoden 2008 tavoitteiden toteutumista tiedotuksen osalta ja päättämään tavoitteista vuodelle Rengas-lehti ilmestyi vuoden 2008 aikana suunnitelman mukaisesti kahdeksan kertaa painomäärän ollessa keskimäärin kappaletta (4.749 kpl vuonna 2007). Lehden taittamisesta vastasi Mari Mansikka, päätoimittajana toimi yhdistyksen toiminnanjohtaja Mauri Lunnamo ja toimittajana Ritva Prinz. Painopaperi saatiin suurimman osan vuotta lahjoituksena StoraEnso Deutschland GmbH:lta. Laajemmin lehdessä käsiteltiin seuraavia aihekokonaisuuksia: vuosikokousta (5/2008), seniorityötä (8-9/2008), diakoniatyötä/naapuriapua (10/2008), Suomen kirkon ulkosuomalaistyötä ja ajankohtaisia kirkollisia kysymyksiä (11/2008) sekä kirkon ja suomalaisen seurakunnan jäsenyyttä (12/2008). Useamman numeron kattavia juttusarjoja ilmestyi Virtaa välillämme kurssin teemoista ja johtokunnan jäsenistä. Lehden sivusuunnitelmalle luotiin järjestys, jossa toistuvat osiot tai aihepiirit löytyvät lehdessä aina samalta paikalta. Seurakunnista kertovien juttujen painopiste siirtyi tulevien tapahtumien esittelemiseen. Lehdessä käsiteltiin sekä kirkollisia että kirkollisen työn ulkopuolisia aiheita Madonnan konsertista saattohoitotyöhön ja nuorten viikonlopusta seniorityön kysymyksiin. Suomalaisen seurakunnan jäsenyyden merkityksestä kertovan Rengas-lehden joulukuun numeron painomäärää nostettiin. Näin seurakunnilla oli mahdollisuus jakaa lehteä myyjäisissä ja muissa joulunajan tilaisuuksissa. SKTK:n toimintakertomus 2008 Sivu 9 (41)

10 Lehden tuotantokustannukset olivat vuonna ,64 (vuotta aiemmin 6.585,24) lehden numeroa ja 1,50 ( 1,39) painettua lehteä kohden. Rengas-lehden artikkeli- ja seurakuntasivut olivat pdf-tiedostona luettavissa netttisivuilla noin kaksi viikkoa ennen paperilehden ilmestymistä. Lehden aiheet ja kielelliset painopisteet toteutuivat seuraavasti: numero Juttuja/ sivuja saksa/suomi/kaksik. toiminta tulevat toiminta menneet kirkko 1-2/ / 25 3 / 22 / / / 28 4 / 11 / / / 30 3 / 16 / / / 28 1 / 15 / / / 28 4 / 14 / / / 28 5 / 16 / / / 26 5 / 12 / / / 26 4 / 20 / yhteensä 202 / / 126 / keskimäärin/lehti 25,2 / 27,4 3,6 / 15,7 / 5,9 7,5 5,5 4,1 8,1 muut Osuus juttujen kokonaismäärästä 14,3% / 62,3% / 23,4% 29,8% 21,8% 16,3% 32,1% NettiRenkaassa mainostettiin hyvissä ajoin SKTK:n järjestämiä seminaareja ja julkaistiin suurlähetystön ja Suomi-Seuran kautta tulleita tiedotteita esim. opiskelusta Suomessa, kansalaisuuskysymyksistä ja suomen kielen kursseista. Nettisivujen lehtisaitti tarjosi mahdollisuuden seurata mielenkiintoisia aiheita Suomen lehdistössä ja Saksassa ilmestyneitä Suomi-aiheisia lehtikirjoituksia. Ritva Prinz SKTK:n toimintakertomus 2008 Sivu 10 (41)

11 Lähetys ja kansainvälinen diakonia Saksan suomalaisten seurakuntien lähetyksen ja kansainvälisen diakonian avustuskohteina olivat Suomen Lähetysseuran kautta Namibiassa sijaitsevan Nkurenkurun koulun ja Kirkon Ulkomaanavun kautta Namibian AIDS-työn tukeminen. Vuodelle 2008 asetetut tavoitteet olivat: toteutetaan vuosikokouksen/johtokunnan päättämä keräystavoite Tavoitteiden saavuttaminen: Vuosia sitten päätetty tavoite yhden tukieuron keräämisestä jokaista seurakuntalaista kohden tuli tänäkin kertomusvuonna täytettyä. Parhaat kiitokset seurakunnille, lahjoittajille ja yhteyshenkilöille. Seurakunta Inkeri Nkurenkuru Namibia Muut Yhteensä koulu Aids-työ Berlin 70,00 690,00 760,00 Bielefeld 198,11 82,11 280,22 Bremen 300,00 300,00 Dresden 210,00 113,83 323,83 Düsseldorf 390,00 170,00 560,00 Frankfurt 994,46 698, ,56 Freiburg 35,00 35,00 70,00 Hannover 350,00 350,00 700,00 Karlsruhe 205,90 43,00 248,90 Kassel 53,00 37,00 90,00 Kiel 33,14 48,14 81,28 Lübeck 323,70 323,70 München 145,00 34,51 438,19 617,70 Nordost 25,00 25,00 50,00 Nürnberg 115,11 115,11 Ruhrgebiet 453,90 453,90 Stuttgart 148,80 86,90 235,70 Srk lahjoitukset 33, , ,19 525, ,90 Yksityishlöiden lahj. 478, ,00 431, ,44 Yhteensä 33, , ,19 956, ,34 Jäseniä Lahjoitettu summa/jäsen 1,15 Mauri Lunnamo SKTK:n toimintakertomus 2008 Sivu 11 (41)

12 Seminaarit Hiljaisuuden retriitti, Düsseldorf Katharinen Kloster Düsseldorf-Angermundissa oli kevään retriitin paikka. Osallistujia oli kuusi. Retriitin teemana oli Isä meidän meidän isämme luojamme elämämme. Naistenseminaari, Münster Osallistujia oli 12. Tunnelmaltaan hyvin onnistunut työskentely. Seuraava seminaari pyydetään järjestämään tammikuussa Virtaa välillämme, Münster Helena Eckhoff Helena Eckhoff Virtaa Välillämme on Suomessa 1999/2000 alkaen kehitetty, alunperin nuorille aikuisille ( vuotiaille) suunnattu parisuhdekurssimalli ja siihen liittyvä materiaalikokonaisuus. Münsterin VVviikonloppu oli ensimmäinen ulkosuomalaisille suunnattu VV-kurssi, jonka vetäjäksi oli kutsuttu kurssin ja sen materiaalin kehittäjä Arja Seppänen. Toisena vetäjänä toimi Päivi Lukkari Berliinistä. Ensimmäisen kurssin yhtenä tavoitteena oli testata mallin ja materiaalin toimivuutta ulkosuomalaiskontekstissa sekä pohtia mahdollisuuksia jatkotyöskentelyyn erityisesti Saksassa. VV -kurssilla käytiin läpi neljä teemaa: Tunteiden tunnistaminen, Suuttumus ja ristiriidat, Läheisyys ja seksuaalisuus sekä arkirakkaus. Sekä sisällöt että niiden käsittelytapa tuntuivat sopivan ulkosuomalaiskontekstiin ja suomalaissaksalaisille pareille erinomaisen hyvin. Jokainen päivä aloitettiin ja päätettiin hartauteen. Etukäteissuunnittelussa päädyimme käyttämään hartauksien punaisena lankana Martin Lönnebon rukoushelmiä, mikä koettiinkin hyväksi ratkaisuksi. Hartauksiin osallistuminen oli hoitavaa eikä vaatinut minkäänlaista omaa suorittamista. Kurssille osallistui viisi paria ja heidän8 lastaan. Naapuriavun yhteyshenkilöiden neuvottelupäivät, Hannover Päivi Lukkari Seurakuntiemme diakoniatyön lippulaiva, naapuriapu, on olemassa, jotta kukaan ei jäisi yksin. Yksin ei kuitenkaan saa jättää auttajaakaan. Tämä tuli erittäin selvästi esille naapuriavun vapaaehtoisten toimijoiden neuvottelupäivillä Hannoverissa viime marraskuussa. Yhdeksi viikonlopun tärkeimmistä aiheista kohosikin työnohjaus yhteyden pitäminen oman paikkakunnan tai alueen toisiin naapuriavun vapaaehtoisiin ja suomalaispappeihin samoin kuin alueellisella ja SKTK:n toimintakertomus 2008 Sivu 12 (41)

13 valtakunnallisella pohjalla järjestettävien koulutustilaisuuksien tarve. Oli tärkeää, että arjessa muita auttavat saivat virkistyä keskusteluista samassa tehtävässä toimivien kanssa. Päivien kulkua sävytti huumori ja suuri avoimuus. Paikalla olleilta lähes 30 naapuriaputyön aktiivilta sujui reipas virsi siinä missä suomalainen iskelmäkin ja iloinen leikittely yhtä hyvin kuin elämän äärikysymyksiä luotaava vakava keskustelukin. Yhtenä avainkysymyksenä auttamistehtävässä nousi esille rajojen asettaminen. Auttajan pitää tuntea sekä omat rajansa että osata oikealla tavalla rajata myös annettava apu ja oikeaan aikaan ohjata avunetsijä eteenpäin. Vaarallisin auttaja on se, joka tietää kaiken ja osaa kaiken, jolla ei ole rajoja, totesi naapuriaputyöstä vastaava pastori Kai Henttonen. Jotta voi ohjata apua tarvitsevan oikeaan paikkaan, on hyvä verkostoitua paikkakunnalla toimivien ammattiauttajien kanssa (esim. Diakonisches Werk, Caritas), joilta saa myös koulutusta erityisongelmaisten (esim. alkoholin ja huumeiden käyttäjien) kohtaamiseen. Luennoitsijavieraana seminaarissa oli psykiatrian professori Dr. Klaus Dörner. Esitelmässään Yhteisömme ikääntymisen haasteen edessä hän kertoi vanhustenhoidon tulevaisuuden mallina avoimista vanhusten asuinyhteisöistä, joihin on yhdistetty hoitopalvelu (Pflegewohngruppen). Professori Dörnerin ajatukset herättivät vilkasta keskustelua, jonka tuloksena päätettiin selvittää tarkemmin, mitä mahdollisuuksia olisi toteuttaa tällaisia asumisyhteisöjä suurimmissa suomalaiskeskuksissa. Eräänlainen kokeiluprojekti voisi olla Kölnin uusien seurakuntatilojen yhteyteen suunniteltu vanhusten asumismahdollisuus. Naapuriavun saralla eivät haasteet lopu ja uudet vapaaehtoiset ovatkin lämpimästi tervetulleita joukkoon. Vaikka hätä on välillä musertavan suuri, voi ihmisen käsi kannatella toisen ihmisen elämää, rohkaisi Kai Henttonen arkeen palaavia vapaaehtoisia. Ritva Prinz Vuodelle 2008 asetetut tavoitteet olivat: 1. innostaa 70 seurakuntalaista osallistumaan uuteen, ensimmäistä kertaa järjestettävään Kinkerit-viikonloppuun Kloster Höchstissä 2. koota 50 osallistujaa lokakuussa järjestettävään valtakunnalliseen naistenseminaariin 3. toteuttaa marraskuussa nuorille aikuisille suunnattu Virtaa välillämme parisuhdekurssi 5:lle parille 4. järjestää kaksi hiljaisuuden retriittiä, lännen alueella 10:lle ja idän alueella 13 osallistujalle 5. koota syksyn naapuriapuseminaariin kaikkien seurakuntien yhdyshenkilöt Tavoitteiden saavuttaminen: 1. Kinkereitä ei osanottajien vähyyden vuoksi toteutettu. 2. Naisten seminaarin osallistujamäärä jäi huomattavasti alle tavoitellun. 3. Virtaa välillämme -seminaarin tavoitteet saavutettiin. 4. Hiljaisuuden retriittissä Düsseldorfissa oli 6 osallistujaa. Idän alueen retriitti jäi toteuttamatta. 5. Naapuriapuseminaarissa olivat edustettuina 11 seurakuntaa. SKTK:n toimintakertomus 2008 Sivu 13 (41)

14 Rippikoulut ja nuorisotoiminta Sanna Kiviluoto (huhti-joulukuu) Nuorisosihteerin tehtävää hoiti maaliskuun loppuun asti Päivi Lukkari. Loppuvuonna toiminnasta vastasi Pohjois-Saksan pappi Sanna Kiviluoto. Vuodelle 2008 asetetut tavoitteet olivat: Rippikoulutyö Kahdelle leirille koulutetaan yhteensä kymmenen isosta sekä kaksi apuohjaajaa. Rippikoululaisille (30) järjestetään maaliskuussa tutustumisviikonloppu ja heinä-elokuun vaihteessa yhteisleirit yhdessä Espoon Olarin ja Seinäjoen seurakuntien kanssa. Helmikuusta toukokuuhun kestävä seurakuntajakso toteutetaan nyt toisen kerran. Toukokuussa pidetään rippikoulutyön seminaari Münchenin lähellä Pullachissa. Osatavoitteena on yhteistyösopimuksen jatkaminen Seinäjoen ja Espoon Olarin seurakuntien kanssa vuodesta 2009 eteenpäin. Marraskuun JuureS-tapahtuma on toimintavuonna rippikoulun käyneiden jatkoripari, jonka tavoitteena on motivoida nuoria mukaan muuhun nuorisotyöhön. Se on samalla suomalaissaksalainen nuorten tapaaminen, joka on avoin myös muille isostoiminnasta ja nuorisotyöstä kiinnostuneille sekä suomalaisten yhteistyöseurakuntien nuorille. Kinkerit Nuorisotyö osallistuu aktiivisesti ensimmäistä kertaa järjestettävien kinkereiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Nuorten osuutta suunnitellaan tähän tarkoitukseen järjestettävässä nuorten viikonlopussa. EVÄS Eine Verblüffende Ältesten Schulung Joulukuussa järjestetään nuorten viikonloppu, jonka avulla pyritään tavoittamaan erityisesti niitä nuoria, joita isostoiminta ei enää tavoita (yli 18-vuotiaat). Yhdessä heidän kanssaan etsitään tehtäviä, joita he voivat ottaa vastaan seurakunnissa. Nuorisoraati Yhteistyötä nuorisoraadin kanssa vahvistetaan mm. yhteisissä tapaamisissa. Rippikoulutyö ja isostoiminta SKTK:n rippikoulutyöhön osallistui yhteensä 27 rippikoululaista, joista yksi oli kotoisin Itävallasta ja yksi Sveitsistä. Lisäksi työssä oli mukana kaksi apuohjaajaa, Laura Lax ja Johanna Lauer, 10 ryhmänohjaajaa eli isosta ja kolme opettajaa: lounaisen alueen pappi Anssi Elenius, pohjoisen alueen pappi Sanna Kiviluoto Espoon Olarin leirillä ja eteläisen alueen pappi Miika Rosendahl Seinäjoen leirillä. SKTK:n toimintakertomus 2008 Sivu 14 (41)

15 Rippileirejä edelsi seurakuntaan tutustumisen jakso, joka sisälsi Oberurselissa järjestetyn tutustumisviikonlopun (Vortreff), tutustumiskäyntejä saksalaiseen ja suomalaiseen kotiseurakuntaan sekä kirjallisia tehtäviä. Tehtävistä oli mahdollista saada omalta opettajalta palautetta sähköpostilla ja kirjeitse. Isoskoulutuksessa aloitettiin uusi malli, joka avaa toimintaa laajemmalle nuorten joukolle. Tammikuun ja toukokuun isosviikonloppuihin osallistui kesän isosten lisäksi 3-4 nuorta, jotka ilmaisivat olevansa kiinnostuneita toimimaan lastenohjaajina SKTK:n tapahtumissa. Rippikoulun opettajien suunnitteluseminaari pidettiin Pullachissa. Yhteistyösopimusta Espoon Olarin seurakunnan kanssa päätettiin jatkaa vuosiksi Olarin seurakunta voi tarvittaessa pidentää sopimusta sen jälkeen vielä vuodeksi 2012, mutta ilmoittivat sen jälkeen vetäytyvänsä yhteistyöstä. Seinäjoen seurakunnan kanssa 2009 päättyvää sopimusta ei enää uusita, vaan etsitään uusi yhteistyökumppani. Marraskuun JuureS-tapahtumaan osallistui 79 nuorta, joista 18 Seinäjoelta, 18 Espoosta, 3 Sveitsistä, 1 Itävallasta ja 39 Saksasta. Ohjaajina toimivat Anssi Elenius ja Sanna Kiviluoto sekä Seinäjoelta ryhmänsä kanssa saapuneet Merja Lampila ja Teija Kynsijärvi. Molemmat kesän apuopettajat olivat myös läsnä. Tapahtuman tavoitteena oli motivoida kesällä konfirmoituja lähtemään mukaan isostoimintaan ja muuhun nuorisotyöhön sekä syventää suomalais-saksalaisia nuorten ja nuorisotyön kontakteja. Sunnuntaina 25 Saksassa ja ympärysmaissa asuvaa nuorta ilmoitti olevansa kiinnostuneita jatkosta isoskoulutuksen ja muiden leirien merkeissä. Muu nuorisotyö Huhtikuulle kaavailtu pohjoisen alueen Minicamp jäi toteutumatta kiinnostuneiden vähyyden vuoksi. Nuorisoraati järjesti perinteisen Jugendtreff-viikonlopun syksyllä Erlangenissa. Tapahtumaan osallistui 25 nuorta. Joulukuulle suunniteltu vanhempien nuorten EVÄS-viikonloppu jäi toteutumatta kiinnostuneiden vähyyden ja aikatauluongelmien vuoksi. EVÄS siirrettiin alkuvuoteen Nuorisoraadin täysiikäisten jäsenten kanssa käytiin keskustelua tulevien EVÄS-tapahtumien ajankohdista ja työjärjestelyistä. Sanna Kiviluoto Nuorisoraati - Jugendrat Pj.-Vorsitzender Varapj. 2. Vorsitzende Varajäsenet Ersatzmitglieder Felix Tölle Johanna Lauer Liisa Bloch, Antti Pfeiffenberger, Maria Pradella Amanda Cassaro, Sophie Herdieckerhoff, Aila Rosenberger SKTK:n toimintakertomus 2008 Sivu 15 (41)

16 Kielikoulut Uutena toimintansa aloitti 25. tammikuuta perustamiskokouksensa pitänyt Braunschweigin koulu. Aktiivisten kielikoulujen lukumäärä Saksassa nousi näin ollen 23:een. Tosin on todettava, että syyslukukaudella Dortmund-Iserlohnin koulun toiminta oli pysähdyksissä. Kaikkiaan 84 (edellisenä vuonna 75) opettajaa opetti yhteensä 604 (561) oppilasta. Suomen Opetushallitus rahoitti toimintaa yhteensä ,- euron summalla, josta ,- on tarkoitettu koulujen opettajien palkkojen, koulutilojen vuokrien ja opetusmateriaalin kustannusten tukemiseen. Loppuosa ,- on ns. harkinnanvaraista valtionapua kielikoulujen yhteisen tiedotusja koulutustoiminnan sekä hallinnon hoitamiseksi. Yhteistä toimintaa suunnitteli ja koordinoi opetuksen ja sen sisältöjen sekä koulutuksen osalta pedagoginen neuvosto: 2.3. saakka: puheenjohtaja Marja-Liisa Kampmann (Bielefeld), isojen ryhmät Senja Riekkinen- Gebbert (Hampuri), keskiryhmät Päivi Nurmi-Steinke (Hampuri), pienten ryhmät Outi Timonen (München) lähtien: puheenjohtaja Päivi Nurmi-Steinke, isojen ryhmät Ulla Keränen (Berliini), keskiryhmät Ritva Schultheiss (Augsburg), pienten ryhmät Mirka Raito (Hampuri). Pedagoginen neuvosto kokoontui toimintavuonna neljä kertaa. Kielikouluneuvosto oli vastuullinen päätöksistä, jotka liittyivät valtionavun hakemiseen ja jakamiseen sekä OPH:lle tehtäviin tilityksiin. SKTK:n toimisto toteutti em. päätökset ja tilitykset sekä hoiti kielikoulujen hallinnon ja tiedotuksen (Rengas, nettirengas). Kielikouluneuvoston kokoonpano: puheenjohtajana Mauri Lunnamo (SKTK), jäseninä Etelä-Saksan koulujen edustaja Auli Hirvonen-Stancovici (-10.9.) ja Ritva Schultheiss ( ), Keski- Saksasta Pilvi Nilsson, Pohjois-Saksasta Leena Krage. Kielikouluneuvostolla oli kaksi kokousta. 30-vuotista työskentelyään juhlineet kielikoulut: Aluekokoukset: München ja Bonn Keski-Saksa, Köln Münster Pohjois-Saksa, Hampuri Berliini Etelä-Saksa, Augsburg Hampuri Vuodelle 2008 asetetut tavoitteet olivat: 1. Vaikuttaa julkiseen hallintoon Suomessa yhteistyössä Suomi-Seuran ja USP:n kanssa kielikoulujen rahoituksen lisäämiseksi. 2. Mahdollistaa kielikoulujen toiminnan jatkuminen ja kehittäminen saadun valtionavun tarkoituksenmukaisella ja kontrolloidulla jakamisella. 3. Toteuttaa helmikuussa opettajien valtakunnalliset koulutus- ja neuvottelupäivät 40:lle kielikoulun opettajalle. Tavoitteiden saavuttaminen: 1. Julkinen rahoitus väheni OPH:n osalta 2.000,- edellisvuoden lukemista. Uutena apurahana Suomi-Seuralta jaettiin koulujen käyttöön Liikesivistysrahaston Kari Kaarnalahden opintorahaston avustusta yhteensä 7.920,- laite- ja oppimateriaalihankintoihin. Nettovähennys edelliseen vuoteen verrattuna oli 480,-. 2. Kielikouluneuvoston otettua käyttöön koulujen tiliselvityksen jälkeen tapahtuvan, SKTK:n toimintakertomus 2008 Sivu 16 (41)

17 kielikoulujen saaman valtionavustuksen, lisämaksun ja palautusmäärien huomioimisen seuraavan vuoden ensimmäisessä maksuerässä, on valtionapu pystytty jakamaan tarkemmin kohdistetusti. Avustuksia välitettiin kertomusvuonna kouluille yhteensä ,91,- ( ,31) ja opettajien koulutuspäivien toteuttamiseen vuonna 2009 varattiin siirtomäärärahana ,-. 3. Opettajien neuvottelupäiville Hannoverissa osallistui 44 opettajaa. Mauri Lunnamo Sosiaalikuraattori Suomi-Kodissa Lyypekissä Vuodelle 2008 asetetut tavoitteet olivat: 1. Kuraattoripalvelujen jatkuminen: Päivittäisiä kontakteja kuljettajiin n. 4-11, viikonloppuisin n Sairausasioiden hoitamista n /kk, sosiaalisia asioita n. 20/kk, hallinnollisia asioita n.34/kk. 2. Kanttinimyynnin kasvusuunnan jatkuminen, jonka saavuttamiseksi tarkistetaan myyntituotteiden kate. 3. Saunan käytön kasvattaminen nykyisestä sauno-jasta/kk. Keinona merimiesten noutaminen Suomi-Kodille. 4. Majoituspalvelun lisäämiseksi tieto yöpymismahdollisuudesta linkkinä Saksassa olevien instituutioiden kotisivuille sekä Suomessa kuljetusalan firmoille. 5. Lyypekin kielikoulun toiminnan jatkuminen Suomi-Kodilla. Toimintakertomus tammikuu-heinäkuu 2008 Suomi-Koti liitettiin Hampurin merimieskirkkoon sosiaalikuraattoria lukuunottamatta, joka edelleen johti Suomi-Kotia yhteistyössä Hampurin merimiespastorin kanssa. Kuraattori teki kuukausittain alustavan kirjanpidon Hampurin merimieskirkon kirjanpitäjälle, laski kanttiinin viikottaiset tulot, vei rahat pankkiin ja maksoi laskut. Viikottain pidettiin palaverit työntekijöiden kanssa. Kuluneena vuonna Suomi-Kodin henkilökuntatilanne oli ajoittain vaikea. Käytännössä se tarkoitti sitä, että kanttiinissa oli aika ajoin yksi työntekijä, jolloin siellä tarvittiin myös sosiaalikuraattorin apua: myyntiä kanttiinissa, siivousta, huonevarausten vieraiden vastaanottoa jne. Monissa henkilökunnan asioissa tarvittiin edelleenkin sosiaalikuraattorin saksan kielen apua, kuten esim. sähkömiehen tilaaminen tai uusien keittiökalusteiden ja hellan etsinnässä. Kuraattori hoiti asioita Seemannsheimin kanssa viikottain, tarpeen mukaan useamminkin. Hän teki mm. käännöstöitä heidän vuokralaisilleen saksasta suomeen, keräsi kuljettajien vuokria, otti uudet asukkaat vastaan vuokrasopimuksen kera, varasi tilat yhteistyökokousta varten Rekkakirkon kanssa (12.4.) sekä ADR-koulutusta varten ( ). Seemannsheimilla pidettiin laajennetun johtokunnan kokous, johon kuraattorikin kuului. Kokouksen yhtenä tärkeänä asiana käsiteltiin mm. Seemannsheimin myymistä Possehl-säätiölle. Seemannsheimin tilalle tulisi Lyypekin kaupungin jo vuosia suunnittelema Hansa-museo, jolloin Seemannsheim siirtyisi lähemmäksi satamaa. Suomi-Koti pysyisi ennallaan. Toinen johtokunnan kokous yhdessä jäsenten kanssa pidettiin Sairaustapauksiin liittyvä asioiden hoito oli kuluneena vuonna ennätysmäisen korkea: tammikuussa 6, helmikuussa 13, maaliskuussa 3, huhtikuussa 12, toukokuussa 14, kesäkuussa 5, heinäkuussa 4. Niihin SKTK:n toimintakertomus 2008 Sivu 17 (41)

18 kuului ajan varaamista lääkäreiltä, hammaslääkäreiltä, lääkintävoimistelijoilta, tulkkausta lääkärikäynneillä ja sairaaloissa, tulkkausta puhelimitse, soittoja potilaan omaisille, kieliapua apteekissa, auttamista papereiden täyttämisessä, työtapaturmien takia käyntiä ensiapuasemalla ja jatkotoimenpiteet lääkärillä jne. Muita asioita, joissa kuljettajat tarvitsivat apua, olivat mm. kirjeiden kirjoitus saksaksi asianajajille ja pankeille sekä apu saksalaisten kännykkäliittymien avaamisessa tai irtisanomisessa. Tulkkauksia tehtiin poliiseille ja tullille sekä paikan päällä että puhelimitse 2-5 kertaa kuussa. Asuntoasioita hoidettiin tammikuussa 10, helmikuussa 8, maaliskuussa 8, huhtikuussa 6, toukokuussa 9, kesäkuussa 3. Ne koskivat asunnon hankkimista ja/tai irtisanomista, vuokratakuiden peräämistä puhelimitse tai kirjeitse, maistraattiin ilmoittautumista tai sieltä poistoa, ulkomaalaisvirastossa käyntiä, sähkölaitokselle soittoa jne. Parkkipaikkaongelma kasvoi kevään mittaan. Paikkoja kyseltiin rekan vetureille kaupungin (LHG ja KWL) omistamilta alueilta sekä Lyypekistä että Travemündestä tai niitä irtisanottiin. Rahtareiden kautta tuli tehtävä koko Eurooppaa käsittävästä Turvallinen parkkipaikka -projektista, jota varten kuraattori sai kyselykaavakkeen kuljettajien täytettäväksi. Kuraattori käänsi tiedot suomesta saksaksi ja lähetti ne projektin saksalaiselle vetäjälle. Helmi- ja maaliskuussa vallitsi Travemünden satamassa lakko, jota täytyi seurata, jotta kuljettaja sai tietää, saako peräkärryn satamasta vai ei. Autoon liittyvistä asioista tärkeimmät olivat uuden ajokortin hankkiminen vanhan hävittyä jollakin työmatkalla, auton rekisteröinti ja/tai poisto rekisteristä ja korjaamo- sekä vakuutusasioiden hoito. Tapauksia oli yhdestä viiteen kuussa. Sunnuntaiajolupia kyseltiin ja hankittiin kaksi. Keväällä tuli liikennevirastosta tieto, että Kielin liikenneministeriö ei myönnä lupia enää samalla tavalla kuin ennen. Vain määrätyissä tapauksissa ne myönnetään enää sunnuntai- ja virallisten pyhäpäivien ajoon, kuten esim. elintarvike-, kukka- sekä eläinajoon. Sosiaalista työtä tehtiin lähinnä viikonloppuina, jolloin kuljettajat palasivat työmatkoiltaan, osittain myös viikolla yksittäisten kuljettajien kanssa, jotka olivat sairaslomilla tai muuten vapaalla. Keskustelut liittyivät monasti alkoholin liialliseen käyttöön ja niihin liittyviin ongelmiin. Muutkin kuin kuljettajat kävivät keskustelemassa henkilökohtaisista vaikeuksistaan. Helmikuussa tuli Suomi-Kodille harjoittelija (17.2.) Diakonia-ammattikorkeakoulusta. Osan harjoitteluajastaan hän oli kanttiinissa, osan kuraattorin kanssa. Suomeen hän palasi Helmi-maaliskuussa käytiin kuljettajien edustajan ja yhden talossa asuvan kuljettajan sekä henkilökunnan välillä useamman kerran vakavaa keskustelua. Talossa asuvat Seemannsheimin vuokralaiset toivat tiloihinsa kylmäkaapin, alkoivat myydä olutta ja muuta juotavaa sekä muita aineita harjoittaen täten kilpailua Suomi-Kodin kanssa. Heillä ei ollut Seemannsheimin suostumusta eikä myyntilupaa. Myyntitoiminta loppui huhtikuun lopulla. Kuraattori uusi tarpeen mukaan esitteitä, piti kotisivujen tapahtumat ajan tasalla, lähetti Suomi-Kodin tapahtumatiedot Renkaan Lyypekin sivujen toimittajalle, suunnitteli ja toteutti tapahtumia muun henkilökunnan kanssa. Kirkkoraadin kokouksissa kuraattori oli mukana, mikäli se oli mahdollista. Naisten saunassa kävijöihin (kerran kuussa) kuraattori piti kontaktia, samoin kielikoululaisten opettajiin ja äiteihin. SKTK:n toimintakertomus 2008 Sivu 18 (41)

19 Kantapöytään kuraattori kutsui vierailijaksi huhtikuussa Hampurin merimieskirkon johtajan Olli- Pekka Silfverhuthin, toukokuussa DFG:n puheenjohtajan Dierk Kaiserin ja kesäkuun kantapöydän vierailijana oli Sven Kahnt Viking Linelta. Hampurin pääkonsulin virasto kutsui kuraattorin Hampurin sataman syntymäpäiville 9.5. Syntymäpäiviä juhlisti Suomen presidentti Tarja Halonen. Kielin ministeriöstä tuli kuraattorille kutsu kesäkuun 9. päivänä Länsi-Suomen Itämeren delegaation kunniaksi järjestetylle illalliselle Laboehen. Keväällä sosiaalikuraattori aloitti eläkkeelle jäämisen takia toimiston tyhjentämisen: papereiden ja mappien silppuamisen, tietokoneen tyhjentämisen, kiitoskirjeiden kirjoittamisen yhteistyökumppaneille, kalusteluettelon ajankohtaistamisen jne. SKTK:n toiminnanjohtajan ja Hampurin merimiespastorin kanssa käytiin useita keskusteluja asioiden järjestelyistä. Asioita selviteltiin myös kanttiinin emännän kanssa käymällä mm. pankissa, tukkukaupoissa ja firmoissa hänen nimelleen tulevien korttien takia (mm. Commerzbank, Staples, Citti). Kiitosjuhla vapaaehtoisille pidettiin 22.1., lauantaitanssit olivat 8.3. ja Tampereen Messukylän seurakunta (15 hlöä) vieraili Suomi-Kodilla oli Haus der Kulturen-talolla avoimien ovien päivä, jossa Suomi-Kodilla oli kuraattorin hoitama myyntipöytä. Tietokonefirma Lynetin organisoimassa juhannusjuhlassa Suomi-Koti myi tuotteitaan. Heinäkuun 12. päivä vietettiin Suomi-Kodilla sosiaalikuraattorin läksiäisiä kuraattori jäi eläkkeelle 7 vuoden ja 8 kuukauden työrupeaman jälkeen. Maija-Liisa Zawallich Suomi-Koti henkilökunta Sosiaalikuraattori - Sozialkuratorin Maija-Liisa Zawallich ( asti), Mia Nordström ( ) Kanttiinin emäntä - Kantinenwirtin Hanna Järvinen, Tiina Taristo (kesälomasijainen ) Kanttiinin apulainen - Kirsti Kärki ( ), Kaija Vehviläinen ( ) Aushilfe der Kantine Tuntiapulainen - Eeva Schwartz, Terhi Seger Stundenweise beschäftigte Kräfte Vuosivapaaehtoinen - Elisa Tuunanen (sos.alan harjoittelu ) Freiwillige Helferin Kirsi-Marja Palomäki ( ) Kaisa Keränen (sairaslomasijaisuuksia syyskuussa, VV Hampuri kko), Merja Hinkka ( ja ) Siivooja- Putzfrau Tuula Gerche SKTK:n toimintakertomus 2008 Sivu 19 (41)

20 Toiminta ulkosuomalaisparlamentissa SKTK on yksi 459:sta ulkosuomalaisparlamentin säännöt ratifioineista ulkosuomalaisyhteisöistä. Parlamentti on maailmalla toimivien ulkosuomalaisyhteisöjen yhteistyö- ja edunvalvontafoorumi. Sen tarkoituksena on saada maailmalla asuvien suomalaisten ääni kuuluviin. Ulkosuomalaisparlamentin kautta kanavoituu monien ulkosuomalaisia askarruttavien kysymysten ja ongelmien selvittäminen Suomen valtionhallinnon ja viranomaisten kanssa. Sihteeristönä toimii Suomi-Seura ja päätöslauselmien käsittelystä vastaa puhemiehistö, puhemiehenä Pertti Paasio. Toimintavuonna ei ollut SKTK:n aktiivista osallistumista usp:n toimintaan. Mauri Lunnamo Aluetoiminta Alueelliset neuvottelupäivät Pohjoisen ja lännen kirkkoraatien edustajien neuvottelupäivät Bremenissä Tämänvuotisilla aluepäivillä käsiteltiin seurakunnan perustehtäviä. Aluksi kirkkoraatien edustajat miettivät yhdessä, minkälaista on jumalanpalveluselämä Saksan suomalaisissa seurakunnissa. Tarvitaanko ylipäänsä suomalaista seurakuntaa? Ylimmäisiksi syiksi halusta tulla kokoon erottuivat perustarve kuulla ja puhua suomea, kotoinen tunnelma sekä yhteys muihin suomalaisiin. Monelle ulkomailla asuvalle seurakunta on perheen korvike: apua saadaan vaikeissa tilanteissa ja ylläpidetään sosiaalisia kontakteja. Jotkut käyvätkin vain suomalaisissa jumalanpalveluksissa. Esitettiin toive uusista ideoista ja muodoista jumalanpalveluksen viettoon. Jokainen seurakunta on kooltaan, sijainniltaan ja laajuudeltaan erilainen; sen mukaan myös tarpeiltaan sekä tärkeysjärjestykseltään. Miten saada lisää ihmisiä mukaan toimintaan? Tietämättömyys, outo ja tuntematon tilanne sekä vierauden tunne estävät osallistumisen seurakuntaelämään. Mietittiin, miten kynnys saataisiin tarpeeksi matalalle uusia tulijoita varten. Seurakunta on kohtaamispaikka kaikille, on kyseessä sitten kirkollinen toiminta omalla äidinkielellä, harrastus- tai kontaktipiirit. Suomalaisten seurakuntien ylläpito on vapaaehtoisten työntekijöiden harteilla. Jotta vapaaehtoistyöstä ei tulisi taakka, olisi tehtävät jaettava useammille kullekin kykynsä ja halunsa mukaan. Se edistää jaksamista ja toiminnan jatkumista. Pohjoisen pappi Sanna Kiviluoto kertoi jumalanpalveluksen kulusta ja tapahtumajärjestyksestä. Mietittiin syitä jumalanpalveluksen viettoon ja mitä se osallistujille merkitsee. Päällimmäisiksi nousivat ajatukset kanssakäymisestä samoinajattelevien kesken, ritualisoitu tapa, hengellisyys eri muodoissa, suhteiden hoitaminen ja hiljentyminen Jumalan edessä. Sanna Kiviluoto täsmensi myös sanaa "jumalanpalvelus". Se ei tarkoita pelkästään, että palvelemme Jumalaa vaan myös ihmisen tärkeyttä Jumalan silmissä. Helena Eckhoff, lännen alueen pappi, kertoi maallikon tehtävistä ja mahdollisuuksista jumalanpalveluksessa. Toivottavaa olisi, että seurakuntalaiset osallistuisivat jumalanpalveluksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Yhteistyö papin kanssa voi olla monenlaista, esim. virsien valinta, SKTK:n toimintakertomus 2008 Sivu 20 (41)

21 ohjelmien jako, kolehdin kanto tai kirkkokahvien organisointi. Jälkeenpäin on tärkeää tehdä arviointi, miten tilaisuus onnistui: oliko avustajien määrä sopiva, minkälainen tunnelma suunnitteluryhmässä ja jumalanpalveluksessa oli sekä miettiä tarvittaessa mahdollisia parannusehdotuksia. Aluepäivät sujuivat keskittyneessä mutta leppoisassa hengessä. Osaan kysymyksistä löytyi vastauksiakin ja muutamat aiheet herättävät varmasti keskustelua seurakunnissa. Idän alueen seurakuntien neuvottelupäivät Berliinissä Terhi Varkila Kesken arjen ja ainaisen kiireen saimme me Berliinin, Dresdenin, Lyypekin ja Koillis-Saksan seurakuntien edustajat kokoontua yhteen Berliinin Suomi-keskuksen tiloihin pastorimme Kai Henttosen johdolla. Yhdessä ideoimme tulevaisuutta, pohdimme seurakuntaelämän haasteita ja rikkauksia ja tietysti virkistyimme! Lauantaiaamun raamattutuntimme aiheena oli: Mikä on seurakunta ja meidän kristittyjen perustehtävä sen jäsenenä? Missio - jokaisen kristityn tulee uskoa ja rakastaa. Eläessämme kristittyinä huolehdimme toinen toisistamme ja pyrimme vastavuoroiseen jakamiseen, jokainen on tässä elämässä välillä auttaja ja välillä autettava. Seurakuntaelämässä tavoitteenamme on kolmen suuren asian toteutuminen: hengellinen ulottuvuus, diakonia eli lähimmäisen auttaminen hädässä ja todistaminen kristittynä olemisesta sanoin ja teoin. Jumalan palveleminen tapahtuu keskellä tätä maailmaa, oman perheen, työn, kutsumuksen ja arjen keskellä, ja se konkretisoituu jokaisen ihmisen hädän edessä. Teoreettisen osuuden jälkeen paneuduimme kysymykseen: Mitä odotan seurakunnalta? Saimme kuulla eri-ikäisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien seurakuntalaistemme ajatuksia asiasta. Nuoren näkökulmasta seurakunnan tulisi olla suvaitsevaisuuden ja avoimuuden yhteisö ja näyttää esimerkkiä tähän myös kaikella toiminnallaan. Perheenäiti painotti jumalanpalveluselämässä myös lapsiperheiden muistamista ja papin läsnäolo koettiin tärkeäksi, mm. suomikoulujen yhteydessä. Miesnäkökulmasta kuulimme väkevää todistusta lähimmäisenrakkauden toteutumisesta seurakunnissamme. Kun rakastaa, niin auttaa ja tukee lähimmäisiään kykyjensä ja voimiensa mukaisesti, ei velvollisuudentunteesta, ei painostuksesta, ei osoittaakseen toisille, vaan aidosta rakkaudesta ja halusta välittää. Keskusteluissa pohdimme mm. avoimuuden haasteita. Seurakunnan tulisi olla avoin kohtaamispaikka kaikille. Voimmeko löytää uusia ihmisten kohtaamismahdollisuuksia esim. urheilutai kulttuuriharrastusten kautta? Esille tuotiin myös pelko kommunikaatiokatkoksesta sukupolvien välissä; kaikilla on tärkeä paikka seurakunnassa! SKTK:n toimintakertomus 2008 Sivu 21 (41)

22 Tulevaisuutemme kohti avointa seurakuntaa ja naapuriapuseurakuntia miten tavoittaa väki? Yhdessä mietimme joitakin avainasioita, joiden avulla voisimme avoimuuttamme parantaa: tiedotuksen parantaminen, yhteydenpidon parantaminen myös SKTK:n jäseniin, sähköisen keskustelufoorumin kehittäminen, puhelinkontaktien ottaminen kaukana asuviin seurakuntalaisiin ja toiminnan rahoituksen turvaaminen ehkä tulevaisuudessa aluekeskusten turvin. Naapuriavun voimana voidaan pitää jokaisen ihmisen halua olla jollakin tavalla hyödyksi, meidän tuleekin vain löytää oikeat kanavat auttajien ja autettavien kohtaamiseksi. Pohdimme myös, miten voisimme kehittää ennaltaehkäiseviä verkostoja ja asumisyhteisöjä palveluineen ikääntyville seurakuntalaisillemme. Miten tavoittaa väki? Me voimme Saksan suomalaisina seurakuntina omalla olemassaolollamme, toiminnallamme ja lähestymistavallamme välittää ihmisille tunnun hyvästä yhteisöstä, jonne jokaisen on hyvä tulla jäseneksi ja ennen kaikkea Taivaan Isämme yhteyteen. Nina Pietilä Pohdintaa ja piristystä - etelän aluepäivät Erlangenissa Etelä-Saksan seurakuntien - Münchenin, Nürnbergin ja Stuttgartin - kirkkoraatien edustajat kokoontuivat aurinkoisena, mutta hieman koleana lokakuisena viikonloppuna Erlangenissa. Kaikki seurakunnat olivat edustettuina ja mikä ilahduttavaa: uusiakin kasvoja oli mukana. Mukana oli myös SKTK:n puheenjohtaja Eva Otremba, toiminnanjohtaja Mauri Lunnamo sekä alueemme pappi Miika Rosendahl, joka tarjosi myös mukavan ja turvallisen mersukyydin meille Münchenin naisille. Lauantai-iltapäivän perehdyimme päivän teemaan: Seurakunnan perustehtävä. Keskustelun alusti Eva Otremba. Asiaa pohdiskeltiin lähinnä järjestöpolitiikan kannalta, ei niinkään seurakunnan hengellistä puolta. Haasteita tuntui kuitenkin kaikilla seurakunnilla riittävän: mistä lisää vapaaehtoisia, saadaanko kirkkoraati kokoon, miten tavoittaa seurakuntalaiset? Miksi valtakunnalliset tapahtumatkaan eivät kiinnosta? Kinkerit jouduttiin perumaan, naisten päivien osallistujamäärä on pienentynyt huimasti. Viikonloput ovat perheen kesken vietettävää laatuaikaa, oli yksi vastaus. Elämä on siis varsin hektistä, etenkin työssäkäyvillä ja perheellisillä, joten viikonloput rauhoitutaan kotosalla. Myöskään SKTK:n taholta ehdotetut valtakunnalliset aluepäivät, esim. joka kolmas vuosi, eivät herättäneet suurta kiinnostusta, paitsi jos ne järjestetään aina täällä etelässä tai lounaassa! Kirkkokahvit, kirkkoraadin perustehtävä ei tällä kertaa herättänyt juurikaan keskustelua. Mauri Lunnamo kertoili toimiston ajankohtaisia asioita ja esitteli mm. mielenkiintoisia tilastotietoja Saksassa asuvista suomalaisista. Lopuksi sovimme ensi vuoden jumalanpalvelukset ja muut tapahtumat pastorimme Miikan johdolla. Iltaohjelmassa oli tutustuminen kaupunkiin ja sen historiaan yövahdin opastuksella. Osallistuimme lähes kaksituntiselle yövahdin kierrokselle. Sunnuntaiaamuna sitten suunnistimme kirkkoon. Osallistuimme Hugenottikirkossa reformoidun kirkon jumalanpalvelukseen. Jumalanpalveluksen kulku poikkesi evankelisesta lähinnä liturgian ja uskontunnustuksen puuttumisena. Virret laulettiin evankelisen kirkon virsikirjasta, lisäksi oli pari laulua monisteesta. Tunnelma oli varsin vakava, sillä seurakuntaa oli kohdannut suuri taloudellinen kriisi: varallisuus oli mennyt ja jäljellä oli vain miljoonavelat. Syynä ei ole kuitenkaan tämä globaali kriisi, vaan yksittäisen ihmisen toiminta. Kirkkoherra esitteli meille kirkkoa jumalanpalveluksen jälkeen. Silmiinpistävä ero meidän evankeliseen kirkkoomme on alttarin puuttuminen, myöskään krusifiksia, Jeesus ristillä, ei löydy. Alttarin paikalla on komea viinimaljan muotoinen saarnastuoli. Tapasimme myös sattumalta entisen Hannoverin suomalaispapin. Kiitokset Miikalle ja Nürnbergin seurakunnalle järjestelyistä, SKTK:lle rahoituksesta. Neuvottelupäivät ovat aina piristäviä. Leena Nikula Lounaan alueen aluepäivät peruuntuivat Lokakuun alun lounaan alueen aluepäiviä ei ilmoittautumisten vähäisyyden vuoksi toteutettu. SKTK:n toimintakertomus 2008 Sivu 22 (41)