Hämeenlinnan maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hämeenlinnan maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen"

Transkriptio

1 Etelä-Suomen yksikkö S41/2010/ Espoo Hämeenlinnan maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Timo Tarvainen Raportin laji Arkistoraportti Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Raportin nimi Hämeenlinnan maaperän taustapitoisuudet Tiivistelmä Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) maaperägeokemian tietokantaa täydennettiin vuosina keräämällä ja analysoimalla Hämeenlinnan kaupungin taajamien alueelta 40 pintamaaperänäytettä ja Kanta-Hämeestä taajamien ulkopuolelta 171 maaprofiilista pinta- ja pohjamaa- sekä humusnäytteitä. Profiilit edustivat alueen yleisimpiä maalajeja eli savea, moreenia ja lajittuneita hiekkaa ja soraa. Mineraalimaanäytteistä analysoitiin kuningasvesiliukoisia pitoisuuksia. Kanta-Hämeen ja Hämeenlinnan kaupungin maaperän arseenipitoisuudet ovat suuremmat kuin maaperän tavanomaiset arseenipitoisuudet muualla Suomessa ja PIMA-asetuksen (214/2007) kynnysarvo 5 mg/kg ylittyy kaikissa maalajeissa. Arseenipitoisuudet ovat erityisen suuret Hämeenlinnan kaupungin ja koko Kanta-Hämeen luoteisosassa, joka kuuluu Pirkanmaalle jatkuvaan Etelä-Pirkanmaan arseeniprovinssiin. Useiden metallien pitoisuudet ovat tavanomaista suurempia Kanta-Hämeen pohjoisosassa. Hämeenlinnan taajamien alueella koboltin suurin suositeltu taustapitoisuus on suurempi kuin PIMA-asetuksen kynnysarvo. Hämeenlinnan taajamien maaperänäytteistä määritettiin myös PAH- ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet. Näiden orgaanisten haitta-aineiden pitoisuudet olivat pääosin pieniä. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Ympäristögeologia, geokemialliset tutkimukset, maaperä, perustilan kartoitus, alkuaineet, pitoisuus, arseeni Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Kanta-Häme, Hämeenlinna Karttalehdet Muut tiedot Arkistosarjan nimi Geokemialliset tutkimukset Kokonaissivumäärä 24 Kieli suomi Yksikkö ja vastuualue Etelä-Suomen yksikkö VA 212 Allekirjoitus/nimen selvennys Arkistotunnus S41/2010/57 Hinta Hanketunnus Allekirjoitus/nimen selvennys Julkisuus julkinen

3 Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO 1 2 KANTA-HÄMEEN KALLIOPERÄ JA MAAPERÄ SEKÄ GEOKEMIALLISET PROVINSSIT 2 3 MATERIAALIT JA MENETELMÄT Näytteenotto taajamien ulkopuolella Näytteenotto taajamissa Esikäsittely ja analytiikka Laadunvarmistus Tilastolliset menetelmät ja karttatuotanto 12 4 TULOKSET Alkuaineiden pitoisuudet pintamaassa taajamien ulkopuolella Pitoisuudet pintamaassa Hämeenlinnan taajamissa 17 5 JOHTOPÄÄTÖKSET 22 KIRJALLISUUSLUETTELO

4 1 1 JOHDANTO Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) maaperägeokemian tietokantaa täydennettiin vuosina keräämällä ja analysoimalla Hämeenlinnan kaupungin taajamien alueelta 40 pintamaaperänäytettä ja Kanta-Hämeestä taajamien ulkopuolelta 171 maaprofiilista pinta- ja pohjamaa- sekä humusnäytteitä. Taajamien maaperänäytteet edustivat erilaisia maankäyttömuotoja Hämeenlinnan keskustan ja lähiöiden taajama-alueella. Taajamien ulkopuolelta otetut maaperänäytteet edustivat alueen yleisimpiä maalajeja eli savea, moreenia ja lajittuneita hiekkaa ja soraa. Näytteistä analysoitiin kuningasvesiliukoisia pitoisuuksia. Kuningasvesiliuotusmenetelmää on yleisesti käytetty maanäytteiden analyyseissä geokemian kartoitusprojekteissa ja maaperän pilaantuneisuuden arvioinneissa. Nykyisillä analyysimenetelmillä voidaan analysoida luotettavasti sellaisia ympäristöselvitysten kannalta keskeisiä alkuaineita (mm. arseeni, kadmium, lyijy ja elohopea), jotka ovat puuttuneet lähes kokonaan aiemmista geokemiallisista kartoitusohjelmista. Tässä tutkimuksessa käytetyt näytteenotto-, esikäsittely- ja analyysimenetelmät valittiin Porvoon ympäristössä tehdyn laajan pilottitutkimuksen tulosten perusteella (Tarvainen ym. 2003). Tavoitteena oli tuottaa ensivaiheessa kasvukeskusten ympäristöviranomaisille päätöksenteossa tarvittavaa tietoa geologiasta ja diffuusista ilmalaskeumasta peräisin olevien haitallisten aineiden taustapitoisuuksista maaperässä. Taustapitoisuustietoja tarvitaan muun muassa maa-alueiden pilaantuneisuutta arvioitaessa. Taajamien ulkopuolelta otettujen näytteiden tulokset on aiemmin raportoitu esiselvityksessä (Tarvainen 2010a). Vastaavia tutkimuksia on tehty Porvoon ympäristön lisäksi pääkaupunkiseudun kehyskuntien (Kirkkonummi, Vihti, Hyvinkää, Nurmijärvi, Järvenpää, Tuusula, Kerava ja Sipoo) alueella (Tarvainen ym. 2006), Pirkanmaalla (Hatakka ym. 2010), Satakunnassa (Kuusisto ym. 2007) ja Espoossa (Tarvainen 2010b). GTK on tehnyt kaksi laajaa valtakunnallista moreenigeokemiallista kartoitusta: suuralueellisen kartoituksen näytteenottotiheydellä 1 näyte/300 km 2 (Koljonen 1992) ja alueellisen kartoituksen tiheydellä 1 näyte/4 km 2 (Salminen 1995). Molemmissa kartoituksissa on otettu näytteitä ainoastaan (lähes) muuttumattomasta pohjamaasta. Molemmissa kartoituksissa on analysoitu <0,06 mm raekoko, analytiikassa uuttomenetelmänä on ollut kuningasvesiuutto. Suuralueellisessa kartoituksessa on tehty lisäksi kokonaispitoisuusmäärityksiä. Suuralueellisen kartoituksen Etelä- ja Väli-Suomen näytteistä on jälkikäteen määritetty myös pitoisuudet <2 mm raekoossa sekä kuningasvesiuutolla että totaaliliuotuksella (Tarvainen 1995). Alueellisen kartoituksen näytteistä on valittu 90 näytteen otos, joista on määritetty kuningasvesiliukoisten pitoisuuksien lisäksi ammoniumasetaatti-edtauuttoon perustuvat pitoisuudet (Tarvainen ja Kallio 2002). Laajimmissa valtakunnallisissa maaperägeokemiallisissa kartoituksissa on käytetty näytemateriaalina moreenia, joka on Suomen yleisin maalaji. Vuosina otettiin kansainvälisen Baltic Soil Survey -hankkeen yhteydessä näytteitä noin 130 maaprofiilista maatalousmailta. Tähän näytteenottoon sisältyi moreenin lisäksi hienojakoisia maalajeja (savi, siltti), karkeita lajittuneita maita ja orgaanisia maalajeja. Baltic Soil Survey -hanke poikkesi moreenigeokemiallisista kartoituksista myös siinä, että näytteitä otettiin pohjamaan lisäksi pintamaasta. Suomen alustavat tulokset, jotka perustuivat kuningasvesiuuttoihin, julkaistiin vuonna 1999 (Tarvainen ja Kuusisto 1999). Kaikkien kymmenen Itämeren maan maatalousmaiden geokemiallisen kartoituksen tulokset julkaistiin vuonna 2003 (Reimann ym. 2003). Baltic Soil Survey -kartoituksen mukaan useiden hivenalkuaineiden pitoisuudet ovat keskimääräistä korkeammat savimailla kuin muissa maalajeissa. Etelä-Suomen savien alkuainepitoisuuksia ovat kuvanneet myös Salminen ym. (1997).

5 2 Lapista on tehty geokemiallista maaperäkartoitusta lisäksi Pohjoiskalottihankkeen (Bølviken ym. 1986), Kuolan ekogeokemian hankkeen (Reimann ym. 1998) ja Barentsin ekogeokemiallisen kartoitushankkeen yhteydessä (Salminen ym. 2004). Koko Suomesta on uusia analyysituloksia Euroopan-laajuisen FOREGSin geokemiallinen kartoituksen julkaisussa (Salminen ym. 2005). Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää yli 30 alkuaineen sekä PAH- ja PCB-yhdisteiden taustapitoisuudet Hämeenlinnan taajama-alueiden pintamaassa ja verrata tuloksia Kanta-Hämeestä kerättyjen luonnonmaanäytteiden alkuainepitoisuuksiin. Tulokset lisätään myös valtakunnalliseen taustapitoisuusrekisteriin ( 2 KANTA-HÄMEEN KALLIOPERÄ JA MAAPERÄ SEKÄ GEOKEMIALLI- SET PROVINSSIT Kanta-Hämeen pohjoisimman osan kallioperä kuuluu Pirkkalan migmatiittialueeseen, jota hallitsevat turbidiittisyntyiset gneissit. Paikoin esiintyy mustaliuskeita ja grafiittipitoisia liuskeita. Migmatiittialueen eteläosassa on emäksisiä vulkaniitteja (Kähkönen 1998). Pääosa Kanta-Hämeen kallioperästä kuuluu Hämeen liuskealueeseen. Alueella on runsaasti metavulkaniitteja. Liuskealuetta pilkkovat syväkivet ovat koostumukseltaan granitoideja ja kaligraniitteja. Kanta-Hämeen maaperä on monimuotoinen. Kanta-Hämeen länsiosassa (Humppila, Jokioinen, Ypäjä) on runsaasti savikoita ja vähemmän moreenia ja kalliopaljastumia verrattuna muuhun tutkimusalueeseen. Suuri osa savimailta otetuista näytteistä on peräisin Kanta-Hämeen länsiosasta. Tammelassa on Humppilaan jatkuva harjujakso ja muutama pienempi hiekka- ja soramuodostuma. Kanta-Hämeen pohjois- ja keskiosissa (Hämeenlinna, Hattula) on runsaasti moreenia ja laajoja hiekka-soramuodostumia. Kanta-Hämeessä on myös isoja soita, jotka eivät sisälly geokemialliseen taustapitoisuuskartoitukseen. Kanta-Hämeen kaakkoisosassa (Janakkala, Hausjärvi) savikot ja muut hienojakoiset maalajit ovat yleisiä. Hausjärveltä Janakkalaan kulkevasta harjujaksosta on otettu useita näytteitä. Hausjärvellä kulkee myös ensimmäinen Salpausselkä, josta on myös otettu hiekkanäytteitä. Kanta-Hämeen lounaisosassa Lopella on kerätty näytteitä moreenista ja Lopen läpi kulkevasta isosta harjujaksosta. Maaperän monipuolisuuden lisäksi Kanta-Hämeen maaperän kemiallinen koostumus on mielenkiintoinen. Suomesta on tunnistettu valtakunnallisten geokemiallisten kartoitusten perusteella niin sanottuja metalliprovinsseja, joissa moreenimaiden koboltti-, kromi-, kupari-, nikkeli-, sinkki- tai vanadiinipitoisuudet ovat korkeammat kuin muualla Suomessa (Hatakka ym. 2010). Kanta-Hämeen pohjoisosa kuuluu Etelä-Suomen metalliprovinssiin (kuva 1). Metalliprovinssin alueella metallien taustapitoisuudet moreeni- ja hiekkamailla saattavat ylittää PIMA-asetuksen kynnysarvot (Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista 214/2007). Hämeenlinnan kaupunki kuuluu pääosin metalliprovinssin alueeseen. Tutkituista taajamista Renko sijaitsee metalliprovinssin eteläpuolella.

6 3 Kuva 1. Kanta-Hämeen alue. Etelä-Suomen metalliprovinssi merkitty siniharmaalla. Hiekka- ja moreeninäytteiden kuparipitoisuus taajamien ulkopuolella on esitetty symboleilla. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro MML/VIR/TIPA/217/10. Kuva 2. Etelä-Pirkanmaan arseeniprovinssi merkitty punertavalla sävyllä. Hiekka- ja moreeninäytteiden arseenipitoisuus taajamien ulkopuolella on esitetty symboleilla. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro MML/VIR/TIPA/217/10.

7 4 Arseenin alueellinen pitoisuusjakauma on erilainen kuin useiden metallien pitoisuusjakauma valtakunnallisissa kartoituksissa. Metalliprovinssien lisäksi on määritetty valtakunnallisia arseeniprovinsseja. Koko eteläinen Suomi kuuluu Etelä-Suomen arseeniprovinssiin, jossa arseenin taustapitoisuudet moreenimailla saattavat ylittää PIMA-asetuksen kynnysarvon 5 mg/kg. Erityisen korkeita pitoisuudet ovat Etelä-Pirkanmaalta Kanta-Hämeen pohjoisosiin ulottuvan arseeniprovinssin moreeni- ja hiekkamailla (pohjamoreenissa jopa 233 mg/kg arseenia). Kanta-Hämeen pohjoisosa kuuluukin Etelä-Pirkanmaan arseeniprovinssiin (kuva 2) ja muu Kanta-Häme Etelä- Suomen arseeniprovinssiin. Hämeenlinnan kaupungin keskusta, Kalvola ja osin myös Renko kuuluvat Etelä-Pirkanmaan korkeiden arseenipitoisuuksien provinssin alueeseen. Hauho sijaitsee provinssin itälaidalla, Tuulos ja Lammi selvemmin provinssin ulkopuolella. 3 MATERIAALIT JA MENETELMÄT 3.1 Näytteenotto taajamien ulkopuolella Taajamien ulkopuolella vuosina tehdyn geokemiallisen kartoituksen näytteenottosuunnitelma perustui 1: mittakaavaisiin numeerisiin maaperäkarttoihin. Näytepaikat valittiin maaperäkarttojen vallitsevien maalajien perusteella. Näytteitä otettiin yhteensä 171 näytepisteestä koko Kanta-Hämeen alueelta. Näytepisteistä lähes 40 sijoittui Hämeenlinnan kaupungin alueelle taajamien ulkopuolelle. Kanta-Hämeen taajamien ulkopuolelta kerätyistä näytteistä 44 näytepistettä kohdistettiin karkeisiin lajittuneisiin maalajeihin, pääosin hiekka- ja soraharjuihin, jotka ovat usein tärkeitä pohjavesialueita. Yhteensä 94 näytepistettä kaivettiin moreenimaahan eri kivilajiyksiköiden alueilla. Loput 33 näytepistettä sijoittuivat savikoille, jotka ovat usein viljelykäytössä. Savien luonnolliset hivenainepitoisuudet ovat usein suuremmat kuin muissa maalajeissa, ja maatalouden vaikutus saattaa näkyä maaperän pintakerroksissa (Tarvainen ym. 2006). Nämä näytteet otettiin taajamien ja teollisuuslaitosten ulkopuolelta välttäen alueita, joissa voisi olla poikkeuksellisen suurta ihmisen toiminnasta aiheutuvaa kuormitusta. Kanta-Hämeen taustapitoisuustutkimusten taajamien ulkopuolelta otetut maaperänäytteenottopisteet on esitetty kuvassa 3. Kaikista näytepisteistä otettiin pinta- ja pohjamaanäytteet, useimmista myös humusnäytteet. Yleisesti ottaen pohjamaa kuvastaa geologiaa, pintamaassa ja humuksessa näkyy lisäksi ihmisen aiheuttama hajakuormitus, kuten ilmasta tuleva laskeuma, teollisuuden ja liikenteen vaikutus ja pelloilla myös lannoitteiden vaikutus. Näytteenotto ja alustavat tulokset on kuvattu Geologian tutkimuskeskuksen arkistoraportissa (Tarvainen 2010a).

8 5 Kuva 3. Kanta-Hämeen taustapitoisuuskartoituksen näytteenottopisteet taajamien ulkopuolella. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro MML/VIR/TIPA/217/10. Pintamaanäyte otettiin mahdollisen humuskerroksen alta 0 25 cm syvyydestä. Pelloilla tämä on muokkauskerros ja metsissä yhdistelmä vaaleaa huuhtoutumiskerrosta ja ruskeaa rikastumiskerrosta. Pohjamaanäyte otettiin 25 cm:n paksuisesta kerroksesta muuttumatonta pohjamaata (Ckerros), joka on noin cm:n syvyydellä, yleensä sopiva kerros on cm:n syvyydellä. Mineraalimaanäytteet otettiin lapiolla kaivetun kuopan puhdistetusta seinämästä muovikauhalla näytepussiin. Pohjamaanäyte otettiin ennen pintamaanäytettä. GTK:n geokemiallisissa taustapitoisuuskartoituksissa käytetty näytteenottomenettely on kehitetty FOREGSin geokemiallisen kartoitushankkeen pohjalta (Salminen ym. 1998). Keskeiset erot FOREGSin näytteenotto-oppaaseen ovat seuraavat: näytemateriaaleina käytetään vain maaperäja humusnäytteitä, näytteen koko on hieman pienempi eikä maaperänäytteitä oteta kenttäyhdistelmänä 3 5 kuopasta vaan yhdestä kuopasta. Lisäksi näytepaikat valitaan edustamaan eri maalajeja ja siten myös maatalousmaita otetaan mukaan näytteenottoon. Jokaiselta näytteenottopaikalta otettiin kaksi valokuvaa: toinen yleiskuva maisemasta kuopan ympärillä, toinen lähikuva kuopasta (kuva 4). Näytteet toimitettiin Labtium Oy:n laboratorioon kerran viikossa analysointia varten.

9 6 Kuva 4. Näyteprofiili TTTA hiekkamaalla Rengossa. Kuva: Tauno Valli GTK 3.2 Näytteenotto taajamissa Hämeenlinnan kaupungin taajama-alueilta otettiin 40 pintamaanäytettä kesällä Näytteet otettiin syvyydeltä 0 25 cm. Nollatasolla tarkoitetaan paljaan mineraalimaan pintaa tai nurmikkoalueilla nurmikerroksen alla olevaa maaperän pintaa (kuvat 5 ja 6). Näytepaikkoina suosittiin kohteita, joissa nurmi on kulunut pois. Suuri osa näytteistä otettiin täyttömailta. Taajamien näytteenottopisteet valittiin edustamaan kemiallisen kuormituksen kannalta herkimpiä maankäyttömuotoja: leikkikentät, päiväkodit, ala-asteen koulut, puistot sekä asuin- ja liikekiinteistöt. Näytteenottopaikkojen suunnittelussa neuvoteltiin Hämeenlinnan kaupungin rakennusvalvonta ja ympäristöyksikön asiantuntijoiden kanssa ja näytteet otettiin kaupungin omistamilta alueilta. Mineraalimaanäytteet otettiin lapiolla kaivetun kuopan puhdistetusta seinämästä muovikauhalla Rilsan -näytepussiin. Samalla toteutettiin tiheämpi 400 näytteen näytteenotto, jossa kerättiin 0 10 cm:n näytteitä mahdolliseen EuroGeoSurveysin hankkeeseen. Tässä raportissa käsitellään vain Geologian tutkimuskeskuksen tutkimia näytteitä. Näytepisteet on lueteltu taulukossa 1 ja niistä määritetty kobolttipitoisuus on esitetty kuvassa 7.

10 7 Kuva 5. Näytteenottopaikka TTTA Kuva 6. Näytteenottokuoppa TTTA

11 8 Taulukko 1. Hämeenlinnan taajama-alueiden näytteenottopaikat Näytetunnus Alue Pintamaa Maankäyttö TTTA Hauho, etelä Hienojakoinen täyttömaa Asuintontti/koulu TTTA Hauho, kk Hienojakoinen täyttömaa Muu TTTA Hauho, kk Moreeni Joutomaa TTTA Keskusta Karkea täyttömaa Joutomaa TTTA Keskusta Hiekka Metsä TTTA Keskusta Savi Metsä TTTA Keskusta Hienojakoinen täyttömaa Asuintontti/koulu TTTA Keskusta Multa Asuintontti/koulu TTTA Keskusta Hiekka Metsä TTTA Keskusta Moreeni Metsä TTTA Keskusta Karkea täyttömaa Teollisuus TTTA Keskusta Hiekka Metsä TTTA Keskusta Hiekka Metsä TTTA Keskusta Täyttömaa Asuintontti/koulu TTTA Keskusta Karkea täyttömaa Joutomaa TTTA Keskusta Täyttömaa Asuintontti/koulu TTTA Keskusta Hienojakoinen täyttömaa Asuintontti/koulu TTTA Keskusta Savi Puisto TTTA Keskusta Hienojakoinen täyttömaa Puisto TTTA Keskusta Hiekka Metsä TTTA Keskusta Täyttömaa Metsä TTTA Keskusta Täyttömaa Puisto TTTA Keskusta Hiekka Asuintontti/koulu TTTA Keskusta Täyttömaa Puisto TTTA Keskusta Moreeni Metsä TTTA Keskusta Täyttömaa Teollisuus TTTA Keskusta Hiekka Metsä TTTA Keskusta Hiekka Asuintontti/koulu TTTA Kalvola Moreeni Metsä TTTA Kalvola Hiekka Asuintontti/koulu TTTA Kalvola Savi Metsä TTTA Kalvola Savi Joutomaa TTTA Lammi Moreeni Metsä TTTA Lammi Moreeni Metsä TTTA Lammi Hienojakoinen täyttömaa Asuintontti/koulu TTTA Lammi Hiekka Asuintontti/koulu TTTA Renko Hiekka Joutomaa TTTA Renko Täyttömaa Asuintontti/koulu TTTA Tuulos Hiekka Asuintontti/koulu TTTA Tuulos Hienojakoinen täyttömaa Asuintontti/koulu

12 9 Kuva 7. Hämeenlinnan taajama-alueilta otettujen pintamaanäytteiden kobolttipitoisuus. Etelä-Suomen metalliprovinssi on merkitty siniharmaalla. Pohjakartta Maamittauslaitos, lupanro MML/VIR/TIPA/217/ Esikäsittely ja analytiikka Taustapitoisuustutkimusten mineraalimaanäytteiden kemialliset määritykset tehtiin Labtium Oy:n kemian laboratoriossa kuivatuista (<40 o C) ja alle 2 mm:n fraktioon seulotuista näytteistä. Suurinta alkuaineiden pitoisuutta, mikä luonnossa maaperästä äärimmäisen happamissa olosuhteissa voi liueta, arvioitiin uuttamalla näytteet kuningasvedellä 90 o C:ssa (AR). AR-uutto liuottaa kiteiset saostumamineraalit, sulfidimineraalit, sekä useimmat suolat, kuten apatiitin ja titaniitin, osan kiilteistä (biotiitti), talkista ja savimineraaleista, mutta ei rapautumattomia maasälpiä, amfiboleja ja pyrokseeneja. AR-liuotetuista näytteistä määritettiin Ag, As, Be, Bi, Cd, Cu, Mo, Pb, Sb, Se, Sn, Tl ja U ICP-MS:lla (Perkin Elmer Sciex Elan 6000). Al, B, Ba, Ca, Co, Cr, Fe, K, Mg, Mn, Na, Ni, P, S, Sr, Ti, V ja Zn määritettiin ICP-AES:lla (Thermo Jarrel Ash Iris). Elohopea määritettiin seulotusta alle 2 mm näytteestä pyrolyyttisesti Hg-analysaattorilla (AMA 254). Hiilipitoisuus määritettiin jauhetuista näytteistä Eltra CS500-analysaattorilla (Tarvainen ym. 2006). ph-määritystä varten näytteet uutettiin 0,01 M CaCl 2 :lla, ja ph määritettiin Radiometer ion 85 ph-mittarilla. Määritysrajat on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Mineraalimaanäytteistä tehdyt alkuainemääritykset määritysrajoineen.

13 10 Määritysrajat Analyysitekniikka Alkuaine mg/kg Ag 0,01 ICP-MS Al 15 ICP-AES As 0,01 GF-AAS (ICP-MS) B 5 ICP-AES Ba 1 ICP-AES Be 0,01 ICP-MS Bi 0,01 ICP-MS C 0,01 % CS-analysaattori Ca 50 ICP-AES Cd 0,01 ICP-MS Co 1 ICP-AES Cr 1 ICP-AES Cu 1 ICP-MS Fe 50 ICP-AES Hg 0,005 Hg-analysaattori K 100 ICP-AES Mg 10 ICP-AES Mn 1 ICP-AES Mo 0,01 ICP-MS Na 50 ICP-AES Ni 2 ICP-AES P 50 ICP-AES Pb 0,1 ICP-MS S 50 ICP-AES Sb 0,01 ICP-MS Se 0,02 ICP-MS Sn 0,05 ICP-MS Sr 1 ICP-AES Ti 2 ICP-AES Tl 0,05 ICP-MS U 0,01 ICP-MS V 1 ICP-AES Zn 1 ICP-AES Orgaanisten yhdisteiden määritykset tehtiin Nab Labs Oy:n laboratoriossa. Näytteistä määritettiin PCB- ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet kuiva-aineesta. PCB-yhdisteiden määrittämistä varten näytteille tehtiin asetoni-pentaani- ja asetoni-heksaaniuutot. Uuttoliuokset puhdistettiin rikkihapolla ja Al 2 O 3 :lla. Uuttoliuokset analysoitiin GC-MS, SIM-tekniikalla. Yhdisteet tunnistetaan niiden retentioajan ja karakterististen kloori-ionisuhteiden avulla. Kvantitointi suoritetaan laboratorion sisäisen standardin menetelmällä (käytössä IUPAC No PCB-209). Menetelmällä määritetään yhteensä 15 PCB-kongeneeriä. PCB-yhdisteiden kokonaispitoisuus on ilmoitettu määritysrajan ylittävien kongeneerien (PCB-28, 52, 101, 153, 138 ja 180) summana, joka on kerrottu viidellä.

14 11 PAH-yhdisteiden määrittämistä varten näytteille tehtiin asetoni-pentaaniuutto. Uuttoliuokset analysoitiin GC-MS, SIM-tekniikalla. Yhdisteet tunnistetaan niiden retentioajan, karakterististen ionien ja sertifioitujen liuosten avulla. Kvantitointi suoritetaan laboratorion sisäisen standardin menetelmällä (d8-naftaleeni, d10-antraseeni, d12-kryseeni ja d14-dibentso[a,h]antraseeni). PAHyhdisteiden kokonaispitoisuus (PAH yhteensä) on ilmoitettu määritysrajan ylittävien yhdisteiden summana. Menetelmien määritysrajat on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. PAH- ja PCB-määritykset määritysrajoineen Analyysimenetelmä Orgaaniset yhdisteet Määritysraja mg/kg Kokonais-PCB 0.01 GC/MS PCB (yksittäiset) GC/MS PAH yhteensä 0,1 0,25 GC/MS Antraseeni 0.1 GC/MS Bentso(a)anatraseeni 0.1 GC/MS Bentso(a)pyreeni 0.1 GC/MS Bentso(k)fluoranteeni 0.1 GC/MS Fenantreeni 0.1 GC/MS Fluoranteeni 0.1 GC/MS Naftaleeni 0.1 GC/MS 3.4 Laadunvarmistus Näytteiden otosta Kanta-Hämeessä ovat vastanneet Geologian tutkimuskeskuksen sertifioidut näytteenottajat. Pirkanmaan (Hatakka ym. 2010) ja Kanta-Hämeen alueen analyysitulosten laadunvarmistuksessa käytettiin niitä analyysimenetelmiä, jotka oli todettu hyvin toistettaviksi Porvoon ympäristössä tehdyssä pilottitutkimuksessa (Tarvainen ym. 2003). Siinä otettiin tasaisesti koko näyteverkoston alueelta kolmessakymmenessä näytepaikassa kaksi näytettä (varsinaiset näytteet ja rinnakkaisnäytteet) pinta- ja pohjamaasta, paikoin myös humuksesta. Varsinaiset näytteet ja rinnakkaisnäytteet analysoitiin kaksi kertaa. Näin saatiin 30 havaintopistettä, joista oli 4 mittaustulosta: varsinaisen näytteen ensimmäinen ja toinen analyysi sekä rinnakkaisnäytteiden ensimmäinen ja toinen analyysi. Näin voitiin verrata näytteenottopisteiden välisten pitoisuuksien eron merkitsevyyttä verrattuna näytteenotto- ja analyysivirheeseen. Kanta-Hämeen tutkimusalueelta rinnakkaisnäytteet otettiin 5 % näytteenottopisteistä (pintamaasta, pohjamaasta ja humuksesta) ja analysoitiin samalla tavalla kuin varsinaiset näytteet. Hämeenlinnan taajama-alueilta otettiin kaksi rinnakkaisnäytettä. Lisäksi Labtium Oy sovelsi omaa tavanomaista laadunvarmistustaan. Labtium Oy on akkreditoitu SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 standardin mukaan (FINAS testauslaboratorio T025). Tässä tutkimuksessa käytetyistä analyysimenetelmistä akkreditoinnin piiriin kuuluvat kuningasvesiliuotukseen perustuva monialkuainemääritys ICP-AES-tekniikalla ja elohopean määritys pyrolyyttisesti sekä hiilen määritys hiilianalysaattorilla. Rinnakkaisnäytteiden analyysituloksia tarkasteltiin SPSS-tilasto-ohjelmalla alkuaineittain mm. hajontadiagrammien avulla ja laskemalla Spearmanin menetelmällä korrelaatiot. Näytemäärän pienuuden takia Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen rinnakkaisnäytepareja tarkasteltiin yhdessä. Kaik-

15 12 kien määritettyjen ja mitattujen alkuaineiden ja ominaisuuksien rinnakkaisnäytteiden ja varsinaisten näytteiden pitoisuudet korreloivat keskenään erittäin merkitsevästi. 3.5 Tilastolliset menetelmät ja karttatuotanto Kenttähavainnot ja analyysitulokset yhdistettiin SPSS- tilasto-ohjelmalla. Samalla tarkistettiin pitoisuustasot mahdollisten raportointivirheiden havaitsemiseksi ja verrattiin eri analyysierissä käytettyjä määritysrajoja. Kuvien työstämisessä on käytetty ArcMap- ohjelmaa. Alkuainepitoisuuksista laskettiin tilastollisia tunnuslukuja (minimi, mediaani, keskiarvo, maksimi) ja alkuainepitoisuuksien jakaumia tarkasteltiin laatikko-jana-kuvaajilla (box-whisker plot). Muusta aineistosta hyvin paljon poikkeavia havaintoja tarkasteltiin yksityiskohtaisesti. Yksi taajamien ulkopuolelta otettu näyte (TTTA ) jätettiin pois tunnuslukujen laskennasta ja kartoista, koska se ei raesuuruusmäärityksen mukaan edustanut tutkittavaa maalajia. Kenttähavaintojen mukaan maalaji vaihettui näytteenottokuopassa hienoainesmoreenista saveksi ja mineraalinäyte sisälsi erittäin paljon orgaanista ainesta (hiiltä 11,8 %). Eri provinssien alueelta kerättyjen näytteiden alkuainepitoisuuksien jakaumia on verrattu eiparametrisella Kolmogorov-Smirnov-testillä. Testissä on käytetty vain hiekka- ja moreenimailta kerättyjä näytteitä, koska aikaisempien tutkimusten mukaan (mm. Hatakka 2010) savimaiden pitoisuudet eivät poikkea yhtä selvästi eri provinssien välillä ja provinssien rajaus perustuu moreenin alkuainepitoisuuksiin. Valittu testi ei aseta vaatimuksia jakauman muodolle, joten se soveltuu myös hivenalkuaineiden muodoltaan vinoille pitoisuusjakaumille. Testillä voidaan osoittaa, että eri provinssien aluilta kerättyjen näytteiden alkuainepitoisuuksien jakaumat poikkeavat merkitsevästi toisistaan. Tilastollisessa testauksessa on käytetty termejä erittäin merkitsevä (merkitsevyystaso <0,1%), merkitsevä (<1 %) ja melkein merkitsevä (<5 %). Näytepisteiden sijainti on tarkastettu ArcGIS-ohjelmistolla. Näyteverkko on varsin harva ja näytteet ovat yhdestä pisteestä kerättyjä näytteitä. Alueellista kartoitusta varten kerättävät näytteet ovat yleensä kentällä tehtyjä yhdistelmänäytteitä. Yhdistämällä kentällä 3 5 paikasta otettua näytemateriaalia pienennetään paikallista satunnaista vaihtelua, yhdistetyt kartoitusnäytteet edustavat siten paremmin laajempaa aluetta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää taustapitoisuuksien vaihteluväli eri näytemateriaaleissa. Yksittäisiin näyteprofiileihin perustuva aineisto antaa paremman kuvan pitoisuuksien minimeistä ja maksimeista, mutta soveltuu huonosti alueellisten geokemiallisten karttojen tekemiseen. Siksi tulokset on esitetty maalajikohtaisina taulukoina, ei väripintakarttoina. Taustapitoisuuskartoituksen yhtenä tavoitteena on määrittää eri alueille (geokemiallisille provinsseille) ja eri maalajeille tavanomaisen taustapitoisuusjakauman yläraja eli suurin suositeltu taustapitoisuusarvo (SSTP). SSTP-arvo perustuu SFS-ISO-standardin suosituksen mukaisesti laatikko-jana-kuvaajan (box-whisker-plot) ylemmän whisker-janan ylärajaan riittävän suuresta näytejoukosta. Lukuarvo laskettiin seuraavasti

16 13 SSTP AA = P ,5 x (P 75 P 25 ) [1] jossa SSTP AA = alkuaineen AA suurin suositeltu taustapitoisuusarvo P 75 = alkuaineen AA pitoisuusjakauman 75. persentiili P 25 = alkuaineen AA pitoisuusjakauman 25. persentiili. Kuitenkin, jos laskettu SSTP-arvo oli suurempi kuin suurin mitattu pitoisuusarvo, SSTP-arvona on käytetty aineiston maksimia. Kaavan [1] avulla pyritään laskemaan taustapitoisuudelle arvo, jossa huomioidaan tavanomaiset suuret pitoisuudet, mutta jossa poikkeukselliset arvot jätetään huomioimatta. 4 TULOKSET 4.1 Alkuaineiden pitoisuudet pintamaassa taajamien ulkopuolella Taajamien ulkopuolelta kerättyjen näytteiden analyysitulokset on kuvattu aiemmin Geologian tutkimuskeskuksen arkistoraportissa S41/2010/22 (Tarvainen 2010a). Tässä esitetään keskeiset yhteenvetotaulukot pintamaan (0 25 cm) tuloksista. Arseenipitoisuudet ovat koko Kanta-Hämeessä suuremmat kuin Suomessa keskimäärin. Suomen yleisimmän mineraalisen maalajin moreenin keskimääräinen arseenipitoisuus on noin 3 mg/kg (Koljonen 1992). PIMA-asetuksen (214/2007) kynnysarvo on 5 mg/kg. Näitä suuremmat pitoisuudet ovat yleisiä koko eteläisessä Suomessa (Koljonen 1992). Kanta-Hämeen etelä- ja itäosa kuuluu laajaan Etelä-Suomen arseeniprovinssiin (Hatakka ym. 2010). Luoteisosa kuuluu erityisen suurten arseenipitoisuuksien alueeseen, jota kutsutaan Etelä-Pirkanmaan arseeniprovinssiksi (kuva 2). Pirkanmaan arseenipitoisuuksia ja siitä aiheutuvia riskejä sekä niiden huomioimista maankäytössä on tutkittu mm. RAMAS-hankkeessa (esim. Backman ym. 2006) ja Pirkanmaan taustapitoisuuskartoituksessa (Hatakka ym. 2010). Sama korkeiden maaperän arseenipitoisuuksien vyöhyke jatkuu Kanta-Hämeen luoteisosiin. Taulukossa 4 on esitetty pintamaan arseenipitoisuuksien tunnusluvut eri maalajeissa Etelä- Suomen arseeniprovinssin (provinssi 1) ja Etelä-Pirkanmaan arseeniprovinssin (provinssi 4) Kanta-Hämeen näytteissä. Kynnysarvon 5 mg/kg ylitykset ovat yleisiä kummankin provinssin alueella kaikissa maalajeissa. Arseeniprovinssin 4 alueella pitoisuudet ovat huomattavan suuria, moreenissa joidenkin näytteiden taustapitoisuudet ylittävät PIMA-asetuksen alemman ohjearvon 50 mg/kg. Suurin suositeltu taustapitoisuusarvo on jokaiselle maalajille kummassakin arseeniprovinssissa suurempi kuin PIMA-asetuksen kynnysarvo 5 mg/kg, joten taustapitoisuutta tulee käyttää maaperän pilaantuneisuuden arvioinnissa kynnysarvon tilalla.

17 14 Taulukko 4. Kanta-Hämeen alueen maaperänäytteiden arseenipitoisuuksien tunnuslukuja. Provinssi 1 =Etelä-Suomen arseeniprovinssi, 4 = Etelä-Pirkanmaaan arseeniprovinssi. N = näytemäärä. SSTP =suurin suositeltu taustapitoisuusarvo. Arseeni- Maalaji N Keskiarvo Mediaani SSTP Maksimi provinssi mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 1 Savi 19 8,35 7,76 15,9 25,2 Hiekka 20 5,27 3,93 13,8 18,1 Moreeni 51 4,91 4,39 9,8 20,7 4 Savi 14 11,9 10,1 24,5 25,8 Hiekka 24 14,1 11,0 23,2 43,0 Moreeni 43 15,2 9,23 28,3 90,8 Kanta-Hämeen luoteisosa kuuluu Etelä-Suomen metalliprovinssin alueeseen. Taulukossa 5 on esitetty metallipitoisuuksien tunnuslukuja Etelä-Suomen metalliprovinssin alueelta otetuissa ja provinssin ulkopuolelta otetuissa pintamaanäytteissä. Valtakunnalliset metalliprovinssit on rajattu moreenin koboltti-, kromi-, kupari-, nikkeli-, sinkki- ja vanadiinipitoisuuksien perusteella. Esimerkiksi kuparin pitoisuudet ovat Kanta-Hämeessä yleensä suuremmat metalliprovinssin alueella kuin sen ulkopuolella (kuva 1). Kobolttipitoisuudet eivät olleet tilastollisesti merkitsevästi suuremmat metalliprovinssin alueella. Muiden viiden metallin pitoisuudet olivat metalliprovinssin hiekka- ja moreenimailla tilastollisesti merkitsevästi suuremmat kuin provinssien ulkopuolisten näytteiden pitoisuudet. Metalliprovinssin määrittelyyn käytettyjen metallien lisäksi useiden muiden alkuaineiden pitoisuudet ovat keskimääräistä korkeammat metalliprovinssin moreeni- ja hiekkanäytteissä. Kolmogorov-Smirnov-testin mukaan myös seuraavien alkuaineiden pitoisuudet ovat tilastollisesti merkitsevästi suuremmat hiekka- ja moreeninäytteissä metalliprovinssin alueella: Ag, Al, Ba, Be, Cd, Fe, K, Mg, Mo ja Pb. Näiden alkuaineiden mediaanipitoisuudet pintamaassa on esitetty taulukossa 4. Mediaanit on laskettu erikseen metalliprovinssin sisältä ja sen ulkopuolelta otetuille näytteille. Toisin kuin Pirkanmaalla (Hatakka ym. 2010), rubidiumin, titaanin ja vismutin pitoisuudet eivät poikenneet merkitsevästi provinssin sisältä ja sen ulkopuolelta kerätyissä näytteissä. Sen sijaan kadmiumin, lyijyn ja molybdeenin pitoisuudet olivat Kanta-Hämeessä metalliprovinssin alueella merkitsevästi suuremmat kuin provinssin ulkopuolella, mikä eroaa Pirkanmaan havainnoista.

18 15 Taulukko 5. Alkuaineiden pitoisuuksien mediaaniarvoja Kanta-Hämeen pintamaassa. Metalliprovinssin rajaamiseen käytetyt metallit on varjostettu. Alkuaine Metalliprovinssin ulkopuoliset alueet Etelä-Suomen metalliprovinssi Savi Hiekka Moreeni Savi Hiekka Moreeni Med. Med. Med. Med. Med. Med. mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg Näytemäärä Alumiini (Al) Barium (Ba) ,7 27, ,0 30,5 Beryllium (Be) 0,790 0,330 0,365 1,35 0,490 0,515 Hopea (Ag) 0,130 0,070 0,075 0,170 0,135 0,100 Kadmium (Cd) 0,225 0,060 0,060 0,320 0,085 0,080 Kalium (K) Koboltti (Co) 17,1 4,07 4,99 22,5 6,53 5,20 Kromi (Cr) 53,8 11,6 14,0 70,0 22,6 18,4 Kupari (Cu) 23,0 7,65 5,11 39,6 13,7 10,8 Lyijy (Pb) 13,2 7,32 8,44 25,1 7,92 8,53 Magnesium (Mg) Molybdeeni (Mo) 1,52 0,295 0,635 1,59 0,620 0,770 Nikkeli (Ni) 23,7 5,82 5,21 34,2 11,2 7,30 Rauta (Fe) Sinkki (Zn) ,6 29, ,3 41,1 Vanadiini (V) 73,5 20,4 26,1 86,5 34,2 30,5 Kanta-Hämeen alueen savi- ja hiekkamailta on toistaiseksi niin vähän näytteitä, että suurimpia suositeltuja taustapitoisuusarvoja ei ole laskettu. Sen sijaan Kanta-Hämeen moreenimailta oli tarpeeksi näytteitä sekä Etelä-Suomen metalliprovinssin alueelta että provinssin ulkopuolelta. Suurimmat suositellut taustapitoisuusarvot on esitetty taulukossa 6. Yhdenkään metallin suurin suositeltu taustapitoisuus ei ylittänyt tämän tutkimuksen perusteella moreenimailla PIMAasetuksen kynnysarvoa. Sen sijaan arseenipitoisuudet ylittävät kynnysarvon kaikissa maalajeissa, kuten taulukossa 3 aiemmin on esitetty. Muiden tutkittujen alkuaineiden pitoisuudet eivät poikenneet merkitsevästi provinssien sisältä ja provinssien ulkopuolelta otetuissa näytteissä. Näiden alkuaineiden osalta esitetään mediaaniarvot, jotka on laskettu pintamaalle maalajeittain koko Kanta-Hämeen näyteaineistosta (taulukko 7).

19 16 Taulukko 6. Kanta-Hämeen moreenimaiden pintamaan suurimmat suositellut taustapitoisuusarvot (SSTP) Etelä-Suomen metalliprovinssin alueelle ja sen ulkopuolelle. Viimeisessä sarakkeessa on esitetty PIMA-asetuksen (214/2007) kynnysarvot. Metalliprovinssin ulkopuoliset alueet Etelä- Suomen metalliprovinssi SSTP SSTP Kynnysarvo mg/kg mg/kg mg/kg Näytemäärä Barium (Ba) Beryllium (Be) 0,91 1,1 Hopea (Ag) 0,20 0,23 Kadmium (Cd) 0,15 0,19 1 Koboltti (Co) 9, Kromi (Cr) Kupari (Cu) Lyijy (Pb) Molybdeeni 1,5 2,5 (Mo) Nikkeli (Ni) Sinkki (Zn) Vanadiini (V) Taulukko 7. ph:n ja eräiden alkuaineiden pitoisuuksien mediaanit maalajeittain Kanta-Hämeen pintamaassa. Savi Hiekka Moreeni Mediaani Mediaani Mediaani Näytemäärä ph 5,4 4,7 4,5 Antimoni (Sb) mg/kg 0,190 0,130 0,130 Boori (B) mg/kg <5 <5 <5 Elohopea (Hg) mg/kg 0,032 0,016 0,028 Fosfori (P) mg/kg Hiili (C) % 2,48 1,20 1,77 Rikki (S) mg/kg Rubidium (Rb) mg/kg 83,5 15,0 14,5 Seleeni (Se)mg/kg 0,550 0,280 0,330 Strontium (Sr) mg/kg 30,8 4,96 6,13 Tallium (Tl) mg/kg 0,550 0,135 0,110 Tina (Sn) mg/kg 2,26 0,885 1,00 Titaani (Ti) mg/kg Torium (Th) mg/kg 11,0 7,13 6,67 Uraani (U) mg/kg 5,28 1,71 1,67 Vismutti (Bi) mg/kg 0,330 0,245 0,220

20 Pitoisuudet pintamaassa Hämeenlinnan taajamissa Hämeenlinnan kaupungin alueen taajamista otettujen 40 pintamaanäytteen (0 25 cm) alkuainepitoisuuksien tilastolliset tunnusluvut on esitetty taulukossa 8. Hämeenlinnan taajamaalueista suurin osa kuuluu Etelä-Pirkanmaalta Kanta-Hämeeseen ulottuvan arseeniprovinssin alueeseen. Suurimmat arseenipitoisuudet mitattiin Hämeenlinnan keskustan ja Kalvolan taajaman näytteistä (kuvat 8 ja 9). Taajamien keskimääräinen arseenipitoisuus on samaa suuruusluokkaa kuin luonnonmaiden arseenipitoisuus Etelä-Pirkanmaan arseeniprovinssin alueella hiekassa ja moreenissa. Korkeimmat arseenipitoisuudet määritettiin taajamien hiekkamaiden ja karkeiden täyttömaiden näytteistä (kuva 10). Kuva 8. Hämeenlinnan taajamista otettujen pintamaanäytteiden arseenipitoisuudet. Etelä-Pirkanmaan arseeniprovinssi on merkitty punertavalla sävyllä. Pohjakartta Maamittauslaitos, lupanro MML/VIR/TIPA/217/10.

21 18 Kuva 9. Hämeenlinnan taajamien pintamaan arseenipitoisuus jaoteltuna näytteenottoalueen mukaan. Kuva 10. Hämeenlinnan taajamien pintamaan arseenipitoisuus jaoteltuna maalajin mukaan. Kynnysarvo 5 mg kg -1 merkitty vaakaviivalla. Näytemäärät: hiekka 12, moreeni 6, savi 4, karkea täyttö 3, täyttömaa (vaihteleva raekoko) 7, hienojakoinen täyttömaa 7, multa 1.

22 19 Hämeenlinnan taajama-alueet kuuluvat lähes kokonaan Etelä-Suomen metalliprovinssin alueeseen (kuva 7). Taajamien metallipitoisuudet ovat samaa suuruusluokkaa tai hieman suuremmat kuin taulukossa 5 mainitut luonnonmaiden taustapitoisuudet Etelä-Suomen metalliprovinssin moreeni- ja hiekkamailla. Esimerkiksi kadmiumin, koboltin, kromin, kuparin, nikkelin, lyijyn ja sinkin mediaanipitoisuudet ovat taajamissa suuremmat kuin taajamien ulkopuolella moreeni- ja hiekkamailla. Taajamanäytteiden joukossa on hienojakoisia täyttömaita, joiden pitoisuuksia voi verrata savien pitoisuuksiin. Taajamanäytteissä on enemmän hiiltä ja orgaanista ainetta kuin taajamien ulkopuolelta otetuissa näytteissä. Maaperän orgaaninen aines sitoo itseensä muun muassa lyijyä, elohopeaa ja kadmiumia. Lisäksi metalleja on joutunut taajamien pintamaahan ihmisen toiminnasta. Ajmone-Marsanin ja Biasolin (2010) mukaan lyijy, kupari, sinkki, nikkeli, kromi, kadmium ja elohopea ovat kaikkialla maailmassa tavanomaisia taajamaympäristössä suhteellisen korkeina pitoisuuksina esiintyviä alkuaineita. Hämeenlinnassa suurimmat lyijypitoisuudet mitattiin erilaisilta täyttömailta otetuista näytteistä (kuva 11). Kuva 11. Hämeenlinnan taajamien pintamaan lyijypitoisuus jaoteltuna maalajin mukaan. Kynnysarvo on 60 mg kg -1. Maailmalla on tehty lukuisia tutkimuksia taajama-alueiden alkuainepitoisuuksista, mutta näytteenotto- ja analyysimenetelmät vaihtelevat. Siksi tulosten vertaaminen on vaikeaa. Ajmone- Marsan ja Biasoli (2010) tekivät vertailun keskipitoisuuksista 94 kaupungissa ja he esittivät tilastollisen tarkastelun perusteella rajoja suurille alkuainepitoisuuksille taajamaympäristössä. Yli 10 mg kg -1 keskimääräinen arseenipitoisuus on Ajmone-Marsanin ja Biasolin (2010) vertailun mukaan kansainvälisesti suuri arseenipitoisuus. Hämeenlinnan 40 taajamanäytteen arseenipitoisuuk-

23 20 sien keskiarvo on 12,5 mg kg -1, joten Hämeenlinnan pintamaan arseenipitoisuutta voidaan pitää kansainvälisestikin suurena. Kromille kansainvälisenä rajana pidettiin tilastollisen tarkastelun perusteella arvoa 40 mg kg -1, Hämeenlinnan taajamanäytteiden kromipitoisuuksien keskiarvo on 39,2 mg kg -1. Kuparille raja oli 30 mg kg -1, Hämeenlinnan näytteiden keskiarvo on 27,6 mg kg -1. Muiden tutkittujen alkuaineiden keskipitoisuudet olivat Hämeenlinnan taajamien pintamassa kansainväliseen tutkimukseen verrattuna pieniä. Taulukko 8. Hämeenlinnan kaupungin alueen taajamista otettujen 0 25 cm pintamaanäytteiden phmääritysten ja alkuainepitoisuuksien tilastolliset tunnusluvut. Näytemäärä on 40. Keskiarvo Mediaani Maksimi ph 4,7 4,7 6,1 Ag mg/kg 0,189 0,135 0,840 Al mg/kg As mg/kg 12,5 10,2 32,2 B mg/kg <5 7,31 Ba mg/kg 77,1 63,6 183,0 Be mg/kg 0,502 0,470 1,05 Bi mg/kg 0,261 0,260 0,540 C % 2,55 2,38 11,2 Ca mg/kg Cd mg/kg 0,178 0,170 0,420 Co mg/kg 11,5 10,6 29,2 Cr mg/kg 39,2 36,1 74,1 Cu mg/kg 27,6 26,7 55,2 Fe mg/kg Hg mg/kg 0,039 0,032 0,288 K mg/kg Mg mg/kg Mn mg/kg Mo mg/kg 1,21 1,16 2,29 Na mg/kg Ni mg/kg 18,4 17,8 38,3 P mg/kg Pb mg/kg 15,3 10,6 52,8 Rb mg/kg 38,0 31,2 91,2

24 21 S mg/kg Sb mg/kg 0,223 0,210 0,520 Se mg/kg 0,304 0,250 1,79 Sn mg/kg 1,39 1,18 3,90 Sr mg/kg 16,7 16,6 38,3 Th mg/kg 5,43 5,15 9,44 Ti mg/kg Tl mg/kg 0,221 0,195 0,470 U mg/kg 1,95 1,77 5,60 V mg/kg 47,7 45,6 92,6 Zn mg/kg 85,5 78,1 215 Taulukossa 9 on esitetty Hämeenlinnan taajama-alueiden maaperän suurimmat suositellut taustapitoisuudet PIMA-asetuksessa mainituille metalleille ja puolimetalleille. SSTP-arvoja on verrattu Tampereen kaupunkiseudun taajamien pintamaille suositeltuihin taustapitoisuuksiin. Koboltin suurin suositeltu taustapitoisuus on Hämeenlinnassa 24 mg kg -1, mikä on suurempi kuin PIMAasetuksen kynnysarvo. Myös Tampereen kaupunkiseudun taajamissa kobolttipitoisuudet ovat kynnysarvoa suurempia. Tampereen kaupunkiseudun taajamissa myös lyijyn ja sinkin taustapitoisuudet ylittivät PIMA-asetuksen kynnysarvon toisin kuin Hämeenlinnassa. Arseenin suurin suositeltu taustapitoisuus on Hämeenlinnan taajamien maaperässä 32 mg kg -1, mikä on suurempi kuin PIMA-asetuksen kynnysarvo ja suurempi kuin Tampereen kaupunkiseudun taajamille suositeltu SSTP-arvo. Taulukko 9. Hämeenlinnan taajamien ja Tampereen kaupunkiseudun taajamien maaperän suurimmat suositellut taustapitoisuudet (SSTP)sekä PIMA-asetuksen (VNA 214/2007) kynnysarvot. SSTP SSTP Hämeenlinna Tampereen kaupunkiseutu Kynnysarvo Cd mg/kg Co mg/kg Cr mg/kg Cu mg/kg Ni mg/kg Pb mg/kg Sb mg/kg 0,52 1,0 2 V mg/kg Zn mg/kg As mg/kg Hg mg/kg 0,10 0,11 0.5

25 22 Tutkittujen orgaanisten haitta-aineiden eli PAH- ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet olivat pieniä Hämeenlinnan taajamien pintamaassa. Lähes kaikki mittaustulokset jäivät alle analyysimenetelmän määritysrajan. Taustapitoisuudet eivät ylitä PIMA-asetuksen kynnysarvoja. Suurimmat pitoisuudet mitattiin keskustan alueelta neljästä näytteestä (kuva 12): Pisteen TTTA PAH-summa oli 1390 µg kg -1, pisteen TTTA PAH-summa 1690 µg kg -1, pisteen TTTA PAH-summa 6160 µg kg -1 ja bentso(a)pyreenipitoisuus 460 µg kg -1 sekä pisteen TTTA PCB-summapitoisuus 3066 µg kg -1 ja PAH-summa 520 µg kg -1. Kuva 12. Hämeenlinnan keskustan maaperänäytteet, joiden PAH- tai PCB-pitoisuus on tavanomaista suurempi. Pohjakartta Maamittauslaitos, lupanro MML/VIR/TIPA/217/10. 5 JOHTOPÄÄTÖKSET Kanta-Hämeen ja Hämeenlinnan kaupungin taajamien maaperän arseenipitoisuudet ovat suuremmat kuin maaperän tavanomaiset arseenipitoisuudet muualla Suomessa ja PIMA-asetuksen (214/2007) kynnysarvot ylittyvät kaikissa maalajeissa. Taajamien pintamaille laskettu suurin suositeltava taustapitoisuus 32 mg kg -1 on suurempi kuin Tampereen kaupunkiseudun taajamien vastaava taustapitoisuus. Useiden metallien pitoisuudet ovat tavanomaista suurempia Kanta-Hämeen pohjoisosassa ja Hämeenlinnan taajama-alueilla. Taajamien ulkopuolelta otettujen moreeninäytteiden analyysitulosten perusteella lasketut metallien suurimmat suositellut taustapitoisuusarvot eivät ylitä PIMAasetuksen kynnysarvoja, mutta taajamien maaperässä koboltin suurin suositeltu taustapitoisuus 24 mg kg -1 ylittää PIMA-asetuksen kynnysarvo 20 mg kg -1. Hämeenlinnassa on arseenille ja koboltille syytä käyttää taustapitoisuuksia kynnysarvojen tilalla maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

26 23 Hämeenlinnan taajamien maaperänäytteistä määritettiin myös PAH- ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet. Näiden orgaanisten haitta-aineiden pitoisuudet olivat pääosin pieniä. Kiitokset Tutkija Mikael Eklund GTK:sta suunnitteli taajamien ulkopuolelta otettujen näytteenottopisteiden sijainnin ja atk-suunnittelija Heimo Savolainen Hämeenlinnan kaupungin alueelta kerättyjen näytepisteiden sijainnin. Hämeenlinnan kaupunki on toimittanut näytteenoton suunnittelussa käytettyä karttamateriaalia ja kommentoinut näytteenottosuunnitelmaa sekä järjestänyt tilat hankkeen aloituskokoukselle ja näytteenottokurssille. Mikael Eklund on määritellyt arseeni- ja metalliprovinssien rajaukset ja Heimo Savolainen on tarkentanut Etelä-Pirkanmaan arseeniprovinssin rajoja. Tauno Valli, Kari Jauhiainen ja Hannu Pelkonen GTK:sta vastasivat näytteenotosta. Geologi Samrit Luoma on osallistunut raportissa esitettyjen karttojen tekoon. Ympäristötarkastaja Reijo Hemilä ja ympäristö- ja terveystarkastaja Terhi Laine Hämeenlinnasta sekä geologi Jaana Jarva GTK:sta esittivät rakentavia kommentteja raportin käsikirjoitukseen. Kirjallisuusluettelo Ajmone-Marsan, F. & Biasioli, M Trace elements in soils of urban areas. Water, Air and Soil Pollution 213, Backman, B., Luoma, S., Ruskeeniemi, T., Karttunen, V., Talikka, M. & Kaija, J Natural Occurrence of Arsenic in the Pirkanmaa Region in Finland. Geologian tutkimuskeskus, Erikoisjulkaisut 82 s. Bølviken, B., Bergström, J., Björklund, A., Kontio, M., Lehmuspelto, P., Lindholm, T., Magnusson, J., Ottesen, R.T., Steenfelt, A. & Volden, T Geochemical Atlas of Northern Fennoscandia. Scale 1: Mapped by the Geological Surveys of Finland, Norway and Sweden in co-operation with the Swedish Geological Co. and the Geological Survey of Greenland, Uppsala-Espoo-Trondheim. Korsnäs Offset Kb. 19 p., 155 app. maps. Hatakka, T., (toim.), Tarvainen, T., Jarva, J., Backman, B., Eklund, M., Huhta, P., Kärkkäinen, N., Luoma, S Pirkanmaan maaperän geokemialliset taustapitoisuudet. Summary: Geochemical baselines in Pirkanmaa area. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti Geological Survey of Finland, Report of Investigation 182 Koljonen, T Results of the mapping. In: Koljonen, T. (ed.) Suomen geokemian atlas, osa 2: moreeni - The Geochemical Atlas of Finland, Part 2: Till. Geological Survey of Finland, Espoo, pp Kuusisto, E., Tarvainen, T. & Huhta, P Alkuaineiden taustapitoisuudet eri maalajeissa Satakunnan alueella. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti S41/1141/2007/1. 22 s. Kähkönen, Y Svekofenniset liuskealueet merestä peruskallioksi. Sivut teoksessa Lehtinen, M., Nurmi, P. & Rämö, T. (toim.) 3000 vuosimiljoonaa. Suomen kallioperä. Helsinki: Suomen Geologinen Seura. 375 s. Reimann, C., Äyräs, M., Chekushin, V. A., Bogatyrev, I.V., Boyd, R., de Caritat, P., Dutter, R., Finne, T.E., Halleraker, J. H., Jæger, Ø., Kashulina, G., Lehto, O., Niskavaara, H., Pavlov, V. A., Räisänen, M.L., Strand, T., Volden, T Environmental geochemical atlas of the central Barents region. Trondheim: Geological Survey of Norway. 745 p. Reimann, C., Siewers, U., Tarvainen, T., Bityukova, L., Eriksson, J., Gilucis, A., Gregorauskiene, V., Lukashev, V., Matinian, N.N. & Pasieczna, A Agricultural Soils

27 in Northern Europe : A Geochemical Atlas.- Geol. Jb. Sonderheft SD 5 : 1-270; Hannover. ISBN X. Salminen, R. (ed.) Alueellinen geokemiallinen kartoitus Suomessa vuosina English Summary: Regional geochemical mapping in Finland in Geological Survey of Finland, Report of Investigation p. Salminen, R. (ed.); Batista, M. J.; Bidovec, M.; Demetriades, A.; De Vivo, B.; De Vos, W.; Duris, M.; Gilucis, A.; Gregorauskiene, V.; Halamic, J.; Heitzmann, P.; Lima, A.; Jordan, G.; Klaver, G.; Klein, P.; Lis, J.; Locutura, J.; Marsina, K.; Mazreku, A.; O'Connor, P. J.; Olsson, S. Å.; Ottesen, R.-T.; Petersell, V.; Plant, J. A.; Reeder, S.; Salpeteur, I.; Sandström, H.; Siewers, U.; Steenfelt, A.; Tarvainen, T Geochemical atlas of Europe. Part 1: Background information, methodology and maps. Espoo: Geological Survey of Finland. 525 p. Salminen, R., Kukkonen, M., Paukola, T. & Töllikkö, S Chemical Composition of clays in southwestern Finland. In: S. Autio (ed.) Geological Survey of Finland, Current Research Geological Survey of Finland, Special Paper 23, Salminen, R., Tarvainen, T., Demetriades, A., Duris, M., Fordyce, F. M., Gregorauskiene, V., Kahelin, H., Kivisilla, J., Klaver, G., Klein, H., Larson, J. O., Lis, J., Locutura, J., Marsina, K., Mjartanova, H., Mouvet, C., O'Connor, P., Odor, L., Ottonello, G., Paukola, T., Plant, J. A., Reimann, C., Schermann, O., Siewers, U., Steenfelt, A., Van der Sluys, J., Vivo, B. de, Williams, L FOREGS geochemical mapping field manual. Geologian tutkimuskeskus. Opas p. + 1 app. Salminen, R., Chekushin, V., Tenhola, M., Bogatyrev, I., Glavatskikh, S.P., Fedotova, E., Gregorauskiene, V., Kashulina, G., Niskavaara, H., Polischuok, A., Rissanen, K., Selenok, L., Tomilina, O. & Zhdanova, L Geochemical Atlas of the Eastern Barents Region. Amsterdam: Elsevier. 548 p. Tarvainen, Timo The geochemical correlation between coarse and fine fractions of till in southern Finland. Journal of Geochemical Exploration 54 (3), Tarvainen, T. & Kallio, E Baselines of certain bioavailable and total heavy metal concentrations in Finland. Applied Geochemistry 17, Tarvainen, T. & Kuusisto, E Baltic Soil Survey: Finnish Results. In: Autio, S. (toim.) Geological Survey of Finland. Current Research Geological Survey of Finland, Special Paper 27, Tarvainen, T., Hatakka, T., Kumpulainen, S., Tanskanen, H., Ojalainen, J. & Kahelin, H Alkuaineiden taustapitoisuudet eri maalajeissa Porvoon ympäristössä. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti S/41/3021/2003/1. 56 s. 1 liite. Tarvainen, Timo (toim.), Mikael Eklund, Maija-Haavisto Hyvärinen, Tarja Hatakka, Jaana Jarva, virpi Kerttunen, Erna Kuusisto, Jukka Ojalainen & Eeva Teräsvuori Alkuaineiden taustapitoisuudet pääkaupunkiseudun kehyskuntien maaperässä. Geologian tutkimuskeskus, tutkimusraportti. 40 s. Tarvainen, T. 2010a. Hämeen maaperän taustapitoisuudet. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti S41/2010/ s. Tarvainen, T. 2010b. Espoon maaperän taustapitoisuudet. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti S41/2010/ s. Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistusterpeen arvioinnista, (214/2007) annettu

Maaperän geokemiallisten kartoitusten tunnuslukuja

Maaperän geokemiallisten kartoitusten tunnuslukuja Etelä-Suomen yksikkö S41/0000/2006/1 Espoo 16.06.2006 Maaperän geokemiallisten kartoitusten tunnuslukuja Timo Tarvainen 2006 Timo Tarvainen Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO 1 2 TILASTOLLISET TUNNUSLUVUT

Lisätiedot

Hämeen maaperän taustapitoisuudet Esiselvitys Timo Tarvainen

Hämeen maaperän taustapitoisuudet Esiselvitys Timo Tarvainen Etelä-Suomen yksikkö S41/2010/22 4.5.2010 Espoo Hämeen maaperän taustapitoisuudet Esiselvitys Timo Tarvainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Timo Tarvainen Raportin laji

Lisätiedot

Taustapitoisuusrekisteri TAPIR. Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus

Taustapitoisuusrekisteri TAPIR. Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus Taustapitoisuusrekisteri TAPIR Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus GTK + SYKE yhteishanke 2008-2009: Valtakunnallinen taustapitoisuustietokanta Suomi jaetaan geokemian karttojen perusteella provinsseihin,

Lisätiedot

Pirkanmaan taustapitoisuudet: Esiselvitys Timo Tarvainen

Pirkanmaan taustapitoisuudet: Esiselvitys Timo Tarvainen Etelä-Suomen yksikkö S41/2123/2007/41 21.8.2007 Espoo Pirkanmaan taustapitoisuudet: Esiselvitys Timo Tarvainen Pirkanmaan taustapitoisuudet: Esiselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä

Lisätiedot

Espoon maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen

Espoon maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen Etelä-Suomen yksikkö S41/2010/39 9.1.2012 Espoo Espoon maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 9.1.2012 Tekijät Timo Tarvainen Raportin laji Arkistoraportti

Lisätiedot

Alkuaineiden taustapitoisuudet eri maalajeissa Pirkanmaan alueella Erna Kuusisto ja Timo Tarvainen

Alkuaineiden taustapitoisuudet eri maalajeissa Pirkanmaan alueella Erna Kuusisto ja Timo Tarvainen Etelä-Suomen yksikkö, maankäyttö ja ympäristö S41/2008/30 Espoo Alkuaineiden taustapitoisuudet eri maalajeissa Pirkanmaan alueella Erna Kuusisto ja Timo Tarvainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Espoon kaupungin pintamaan taustapitoisuudet Jaana Jarva

Espoon kaupungin pintamaan taustapitoisuudet Jaana Jarva Etelä-Suomen Yksikkö 1/2012 9.1.2012 n kaupungin pintamaan taustapitoisuudet Jaana Jarva Pintamaan taustapitoisuus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 9.1.2012 Tekijät Jaana Jarva Raportin

Lisätiedot

Tampereen seudun taajamien taustapitoisuudet ja kohonneiden arseenipitoisuuksien vaikutus maankäyttöön

Tampereen seudun taajamien taustapitoisuudet ja kohonneiden arseenipitoisuuksien vaikutus maankäyttöön Etelä-Suomen yksikkö S41/2009/31 19.5.2009 Espoo Tampereen seudun taajamien taustapitoisuudet ja kohonneiden arseenipitoisuuksien vaikutus maankäyttöön Timo Tarvainen, Jaana Jarva, Birgitta Backman, Samrit

Lisätiedot

Alkuaineiden taustapitoisuudet eri maalajeissa Vihdin ja Kirkkonummen alueilla

Alkuaineiden taustapitoisuudet eri maalajeissa Vihdin ja Kirkkonummen alueilla Espoon yksikkö, Maaperä ja ympäristö S41/232,241/26/1 Espoo 23.3.26 Alkuaineiden taustapitoisuudet eri maalajeissa Vihdin ja Kirkkonummen alueilla Timo Tarvainen ja Eeva Teräsvuori 26 S41/232,241/26/1

Lisätiedot

Hämeenlinnan taajamageokemia. Timo Tarvainen

Hämeenlinnan taajamageokemia. Timo Tarvainen Hämeenlinnan taajamageokemia Timo Tarvainen Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 17 2011 Kannen kuva: Näytteenottajia Hämeenlinnan toripuistossa kesällä 2010. Kuvaaja Tauno Valli GTK. Sisäkannen kuva: Näytteenottoa

Lisätiedot

Alkuaineiden taustapitoisuudet Pirkanmaan ja Satakunnan moreeniaineksessa. Päivi Niemistö Turun yliopisto

Alkuaineiden taustapitoisuudet Pirkanmaan ja Satakunnan moreeniaineksessa. Päivi Niemistö Turun yliopisto Alkuaineiden taustapitoisuudet Pirkanmaan ja Satakunnan moreeniaineksessa Päivi Niemistö Turun yliopisto Tutkimuksen tavoitteet 1. Kuvata Pirkanmaan ja Satakunnan moreenin geokemialliset yleispiirteet

Lisätiedot

Tampereen taajama-alueen maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen, Samrit Luoma ja Tarja Hatakka

Tampereen taajama-alueen maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen, Samrit Luoma ja Tarja Hatakka GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tampereen taustapitoisuudet Arkistoraportti 128/2013 Tampereen taajama-alueen maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen, Samrit Luoma ja Tarja Hatakka GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Helsingin täyttömaiden taustapitoisuudet Tarja Hatakka, Timo Tarvainen ja Antti Salla

Helsingin täyttömaiden taustapitoisuudet Tarja Hatakka, Timo Tarvainen ja Antti Salla Etelä-Suomen yksikkö S41/2010/63 16.12.2010 Espoo Helsingin täyttömaiden taustapitoisuudet Tarja Hatakka, Timo Tarvainen ja Antti Salla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 16.12.2010

Lisätiedot

Heinolan taajama-alueiden maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen, Birgitta Backman ja Ilaria Guagliardi

Heinolan taajama-alueiden maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen, Birgitta Backman ja Ilaria Guagliardi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Heinolan taustapitoisuudet Arkistoraportti 108/2014 Heinolan taajama-alueiden maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen, Birgitta Backman ja Ilaria Guagliardi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Tampereen seudun taajamien taustapitoisuudet: Esiselvitys Jaana Jarva ja Timo Tarvainen

Tampereen seudun taajamien taustapitoisuudet: Esiselvitys Jaana Jarva ja Timo Tarvainen Etelä-Suomen yksikkö S41/2008/36 24.6.2008 Espoo Tampereen seudun taajamien taustapitoisuudet: Esiselvitys Jaana Jarva ja Timo Tarvainen Tampereen seudun taajamat GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

maaperässä Timo Tarvainen ja Jaana Jarva Geologian tutkimuskeskus

maaperässä Timo Tarvainen ja Jaana Jarva Geologian tutkimuskeskus Luontaisten haittaaineiden esiintyvyys maaperässä Timo Tarvainen ja Jaana Jarva Geologian tutkimuskeskus Metallit kallioperässä ja maaperässä Eri kivilajeissa on luonnostaan erilaisia metallipitoisuuksia

Lisätiedot

Oulun taajama-alueen maaperän taustapitoisuudet

Oulun taajama-alueen maaperän taustapitoisuudet GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ympäristögeologia Espoo Arkistoraportti 83/2016 Oulun taajama-alueen maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen & Mikael Eklund GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Oulun taustapitoisuudet

Lisätiedot

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4464/11.01.05/2013 100 Maaperän haitta-aineiden taustapitoisuudet ja maaperän kunnostustoiminta Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Harri Anttila, puh. (09) 816

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

Geokemiallinen maaperänäytteenotto taajama-alueilla Tarja Hatakka, Mikael Eklund, Jaana Jarva ja Timo Tarvainen

Geokemiallinen maaperänäytteenotto taajama-alueilla Tarja Hatakka, Mikael Eklund, Jaana Jarva ja Timo Tarvainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-suomen yksikkö Espoo 96/2015 Geokemiallinen maaperänäytteenotto taajama-alueilla Tarja Hatakka, Mikael Eklund, Jaana Jarva ja Timo Tarvainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maaperänäytteenotto

Lisätiedot

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS Vastaanottaja Nokian kaupunki, Asko Riihimäki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.12.2013 KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS KOHMALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE

Lisätiedot

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Faktat Arseenin esiintyminen kallioperässä ja pohjavedessä Mitä pitää mitata ja milloin? Arseenipitoisuuden

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

ARSEENI MAAPERÄSSÄ. Timo Tarvainen

ARSEENI MAAPERÄSSÄ. Timo Tarvainen Toimittajat: Kirsti Loukola-Ruskeeniemi ja Pertti Lahermo Geologian tutkimuskeskus, 45 49, 2004. ARSEENI MAAPERÄSSÄ Tarvainen, Timo 2004. Arseeni maaperässä. Arseeni Suomen luonnossa, ympäristövaikutukset

Lisätiedot

Alkuaineiden taustapitoisuudet Pirkanmaan ja Satakunnan moreeniaineksessa Päivi Niemistö

Alkuaineiden taustapitoisuudet Pirkanmaan ja Satakunnan moreeniaineksessa Päivi Niemistö Etelä-Suomen yksikkö S41/2008/26 30.4.2008 Espoo Alkuaineiden taustapitoisuudet Pirkanmaan ja Satakunnan moreeniaineksessa Päivi Niemistö GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 30.4.2008

Lisätiedot

Raportti Sivu 1 (7) K1301600 2BQWOKQ8N98 Vahanen Oy Projekti TT 1099 Kyösti Nieminen Tilausnumero Sisäänkirjattu 2013-11-13 Linnoitustie 5 Raportoitu 2013-11-21 02600 ESPOO Materiaalin analysointi Asiakkaan

Lisätiedot

Esikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi ok Metallit 1. Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA ok

Esikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi ok Metallit 1. Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA ok Pvm: 16.8.2013 1/2 Projekti: 1510005691/9 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 TUHKAKYLÄ Tutkimuksen nimi: Talvivaara Sotkamo Oy, sakkanäytteiden kaatopaikkakelpoisuustutkimukset, Maauimala, kon

Lisätiedot

MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSSELVITYS

MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSSELVITYS GEOPALVELU OY TYÖ N:O 13043 22.03.2013 SKOL jäsen ATALAN KERROSTALOT 1 / 6838 / ATALA / TAMPERE Atanväylä 2 33580 TAMPERE Ristimäenkatu 2 33310 Tampere Puhelin (03) 2767 200 Faksi (03) 2767 222 Sähköposti

Lisätiedot

MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS, ASEMAKAAVANMUU- TOSALUE, LUOLALA- TUPAVUORI

MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS, ASEMAKAAVANMUU- TOSALUE, LUOLALA- TUPAVUORI Vastaanottaja Naantalin kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 29.5.2012 MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS, ASEMAKAAVANMUU- TOSALUE, LUOLALA- TUPAVUORI MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS,

Lisätiedot

Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen

Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Luontainen arseeni maa- ja kallioperässä ASROCKS hanke Arseenin liukeneminen

Lisätiedot

Tutkimusraportti 201 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet

Tutkimusraportti 201 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti 2 23 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet Summary: Geochemical Baselines in the Metropolitan Area Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva,

Lisätiedot

RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET

RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.6.2011 Viite 82136875 RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA

Lisätiedot

MAAPERÄTUTKIMUS. RAPORTTI (Täydennetty ) Ristinummentie KYLMÄLÄ

MAAPERÄTUTKIMUS. RAPORTTI (Täydennetty ) Ristinummentie KYLMÄLÄ MAAPERÄTUTKIMUS RAPORTTI 14.8.2014 (Täydennetty 24.10.2014) Ristinummentie 121 Ristinummentie 121 2 / 11 Sisällysluettelo 1 KOHTEEN PERUSTIEDOT... 3 1.1 Kohdetiedot ja tilaaja... 3 1.2 Toimeksiannon laatija...

Lisätiedot

ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja

ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja maa-ainesten kestävään käyttöön luontaisesti korkeiden arseenipitoisuuksien alueilla PANK-menetelmäpäivä 23.1.2014 LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Mikä ASROCKS-hanke?

Lisätiedot

#!$! # # 1 3 %!!$ " & ' #

#!$! # # 1 3 %!!$  & ' # %&'( )! ## * *, -(,.(( %/ (+ ## 0! """##$ # 1/ # '2/ # // #3 # )((/, #!,.(+/, # )!!!!! # 4. # /2/, # *2/,., #3, # 1 "!!! #!$! # # 1 3 %!!$ " & ' # &&55 6,.( ).( 3 5.7 % # 1/ # # #.( 1 (()!*+,)-!!!!!$.//#

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

TUTKIMUSTODISTUS 2012E TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus

Lisätiedot

Tampereen Infra Yhdyskuntatekniikka

Tampereen Infra Yhdyskuntatekniikka Tampereen Infra Yhdyskuntatekniikka Pilaantuneisuustarkastelu tontilla Ristinarkku-4940-6 Tampereen kaupunki tekee uutta asemakaavaa (nro 8224) tontille 4940-6 Tampereen Ristinarkussa. Tilaajan pyynnöstä

Lisätiedot

Maaperän alkuainepitoisuudet Hämeenkosken Käikälässä Tarja Hatakka, Arto Pullinen

Maaperän alkuainepitoisuudet Hämeenkosken Käikälässä Tarja Hatakka, Arto Pullinen Maankäyttö ja Ympäristö S41/2008/74 15.12.2008 Espoo Maaperän alkuainepitoisuudet Hämeenkosken Käikälässä Tarja Hatakka, Arto Pullinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 15.12.2008

Lisätiedot

!"## "$! % & $ $ " #$ " '( $&

!## $! % & $ $  #$  '( $& !"## $ "$! % & $ " #$ " ' $& !"##"$! %&$$"#$" '$& * && ) * *!"" #$$$% & #$$$% ''') ! ",-*..-" / 0.!/12.*" $ %, )-. -. 1 3 4 - $ % 5 / - 0 0. /.-.* $ 5 4 $ 3 4 $ * 4 $4 5 4 $4 65 4 $4 0-4 $4 0 $ $44 0 $

Lisätiedot

Kenttä-XRF-analysaattorin soveltuvuus geokemiallisiin taustapitoisuustutkimuksiin

Kenttä-XRF-analysaattorin soveltuvuus geokemiallisiin taustapitoisuustutkimuksiin GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ympäristögeologian yksikkö Espoo 17.11.2016 97/2015 Kenttä-XRF-analysaattorin soveltuvuus geokemiallisiin taustapitoisuustutkimuksiin Tarja Hatakka, Kristiina Nuottimäki, Pertti

Lisätiedot

LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta.! = analyysitulos epävarma

LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta.! = analyysitulos epävarma LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta Havnro Vuosi X Y Aines Pvm_511p Al_511p Ba_511p Ca_511p Co_511p Cr_511p Cu_511p Fe_511p K_511p La_511p Li_511p Mg_511p 30759 89 7333802 3461760 MR 19910128

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm

TUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 2 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012 1 Tutkimustodistus 214-3257 1(4) Raahen Vesi Oy Marintie 1 9214 Pattijoki Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte otettu 25.8.214 Näytteen ottaja Jukka Ollikkala Saapunut 26.8.214 Näytteenoton syy Jaksottainen

Lisätiedot

Kristiinankaupungin kaupunki

Kristiinankaupungin kaupunki 67070175.EW.slu 7.1.2008 Kristiinankaupungin kaupunki Entisen rautatiealueen maaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti (Korttelit 426, 427 ja 435) 1 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ 2 2 TAUSTAA 2 3 NÄYTTEENOTTO 2 3.1

Lisätiedot

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1

Lisätiedot

Kannettavan XRF-analysaattorin käyttö moreenigeokemiallisessa tutkimuksessa Pertti Sarala, Anne Taivalkoski ja Jorma Valkama

Kannettavan XRF-analysaattorin käyttö moreenigeokemiallisessa tutkimuksessa Pertti Sarala, Anne Taivalkoski ja Jorma Valkama Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 120/2014 Kannettavan XRF-analysaattorin käyttö moreenigeokemiallisessa tutkimuksessa Pertti Sarala, Anne Taivalkoski ja Jorma Valkama Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial

Lisätiedot

Ympäristögeokemialliset platinaryhmän metallitutkimukset Espoon ja Helsingin alueella v. 1998-2009 Timo Tarvainen ja Jaana Jarva

Ympäristögeokemialliset platinaryhmän metallitutkimukset Espoon ja Helsingin alueella v. 1998-2009 Timo Tarvainen ja Jaana Jarva Etelä-Suomen yksikkö S41/2009/41 22.7.2009 Espoo Ympäristögeokemialliset platinaryhmän metallitutkimukset Espoon ja Helsingin alueella v. 1998-2009 Timo Tarvainen ja Jaana Jarva Ympäristögeokemialliset

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 3 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero

Lisätiedot

HÄMEENLINNA ASEMANSEUTU MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUDEN JATKOTUT- KIMUS

HÄMEENLINNA ASEMANSEUTU MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUDEN JATKOTUT- KIMUS Vastaanottaja Hämeenlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 7.10.2015 Viite 1510019903 HÄMEENLINNA ASEMANSEUTU MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUDEN JATKOTUT- KIMUS ASEMANSEUTU MAAPERÄN PILAANTUNEISUUDEN

Lisätiedot

Svärdfeltin ampumarata

Svärdfeltin ampumarata SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SIPOON KUNTA Svärdfeltin ampumarata Ympäristötekniset lisätutkimukset FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.12.2012 P19175P001 Ympäristötekniset lisätutkimukset 1 (7) Svanström Terhi

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio Tutkimustodistus 2012-8409 1(3) 06.08.2012 Pöyry Finland Oy PL 40774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte Kaivovesi Näyte otettu 12.06.2012 Näytteen ottaja Esa-Pekka Kukkonen Saapunut 13.06.2012 Näytteenoton syy

Lisätiedot

SEDIMENTTISELVITYKSET 2014

SEDIMENTTISELVITYKSET 2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUM- PROVINSSIN PERUSTILASELVITYKSET SEDIMENTTISELVITYKSET 2014 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 20854 Keliber Oy Sedimenttiselvitykset 2014 i KELIBER OY SEDIMENTTISELVITYKSET

Lisätiedot

ASROCKS-hankkeen Action 1 vaiheen tutkimuskohteet

ASROCKS-hankkeen Action 1 vaiheen tutkimuskohteet Arkistoraportti 3/2013 ASROCKS-hankkeen Action 1 vaiheen tutkimuskohteet Timo Tarvainen, Pirjo Kuula-Väisänen ja Paavo Härmä LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS Arkistoraportti 3/2013 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke

Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Maa-ainespäivä, SYKE 4.5.2011 1 Tausta Hankkeen taustana on pysyvän kaivannaisjätteen määrittely kaivannaisjätedirektiivin (2006/21/EY), komission päätöksen (2009/359/EY)

Lisätiedot

Raja-arvo, mg/kg kuiva-ainetta Perustutkimukset 1 Liukoisuus (L/S = 10 l/kg) Peitetty rakenne

Raja-arvo, mg/kg kuiva-ainetta Perustutkimukset 1 Liukoisuus (L/S = 10 l/kg) Peitetty rakenne 3462 Liite ASETUKSEN SOVELTAMISALAAN KUULUVAT JÄTTEET Tässä liitteessä määritellään asetuksen soveltamisalaan kuuluvat jätteet sekä niiden sisältämien haitallisten aineiden pitoisuuden ja liukoisuuden

Lisätiedot

ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI

ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY TEBOIL AB ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI Pohjaveden laadun tarkkailu FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 26.6.2013 1160-P20618 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

1. Johdanto. Kirsti Loukola-Ruskeeniemi Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka, PL 6200, TKK

1. Johdanto. Kirsti Loukola-Ruskeeniemi Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka, PL 6200, TKK Johdanto 1. Johdanto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka, PL 6200, 02015 TKK Arseeni on alkuaine, jota on luontaisesti pieniä määriä kallioperässä ja maaperässä. Kallioperästä arseenia saattaa

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI. Porin kaupunki, TPK/OM/rt. Veturitallinkatu / Muistokatu, Pori

YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI. Porin kaupunki, TPK/OM/rt. Veturitallinkatu / Muistokatu, Pori 303037 YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI Porin kaupunki, TPK/OM/rt Veturitallinkatu / Muistokatu, Pori 21.2.2011 303037 YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI Porin kaupunki, TPK/OM/rt

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI V.1 Luonnos LEMPÄÄLÄN KUNTA. Pilaantuneen maan selvitys Lempäälän keskusta, Lempoinen, Ryynikkä

TUTKIMUSRAPORTTI V.1 Luonnos LEMPÄÄLÄN KUNTA. Pilaantuneen maan selvitys Lempäälän keskusta, Lempoinen, Ryynikkä TUTKIMUSRAPORTTI 101001368 27.1.2016 V.1 Luonnos LEMPÄÄLÄN KUNTA Pilaantuneen maan selvitys Lempäälän keskusta, Lempoinen, Ryynikkä 1 Sisältö 1 JOHDANTO 4 2 KOHDE 4 3 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET ALUEELLA 4

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy RAASEPORIN KAUPUNKI BILLNÄS - RUUKKIALUE. Pilaantuneiden maiden kartoitus P12684

FCG Finnish Consulting Group Oy RAASEPORIN KAUPUNKI BILLNÄS - RUUKKIALUE. Pilaantuneiden maiden kartoitus P12684 FCG Finnish Consulting Group Oy RAASEPORIN KAUPUNKI BILLNÄS - RUUKKIALUE Pilaantuneiden maiden kartoitus P12684 20.3.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Pilaantuneiden maiden kartoitus 1 ( 1 ) PAL P12684

Lisätiedot

Sijaintikartta. Mittakaava 1:20000 Koordinaattijärjestelmä: KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: 6829061:3219479-6832721:3223359.

Sijaintikartta. Mittakaava 1:20000 Koordinaattijärjestelmä: KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: 6829061:3219479-6832721:3223359. Sijaintikartta Tutkimuskohde Mittakaava 1:20000 0 Koordinaattijärjestelmä: KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: 6829061:3219479-6832721:3223359 Ympäristö-ELYt Kuntarajat 2 km KOHDE: Porin Veturitallit TYÖNUMERO:

Lisätiedot

TARASTENJÄRVEN ASEMAKAAVA-ALUEET 8475 JA 740 ARSEENIN TAUSTAPITOISUUS SEKÄ KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET

TARASTENJÄRVEN ASEMAKAAVA-ALUEET 8475 JA 740 ARSEENIN TAUSTAPITOISUUS SEKÄ KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET Vastaanottaja Kangasalan kunta Tampereen kaupunki ID 1 244 731 Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 4.5.2015 TARASTENJÄRVEN ASEMAKAAVA-ALUEET 8475 JA 740 ARSEENIN TAUSTAPITOISUUS SEKÄ KIVIAINEKSEN

Lisätiedot

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus

Lisätiedot

LIITE 4. Pintavesitarkkailutuloksia

LIITE 4. Pintavesitarkkailutuloksia LIITE 4 Pintavesitarkkailutuloksia Tutkimustodistus Nro VEJV898/2011 4.7.2011 1(2) YMPÄRISTÖLABORATORIO Toivonen Yhtiöt Oy Ruskon jätteenkäsittelykeskuksen pintavesitarkkailu Näytteenottopäivä: 11.5.2011

Lisätiedot

Maaperän Kd-arvot ja geokemiallinen koostumus Pirkanmaalla ja Uudellamaalla Timo Tarvainen ja Jaana Jarva

Maaperän Kd-arvot ja geokemiallinen koostumus Pirkanmaalla ja Uudellamaalla Timo Tarvainen ja Jaana Jarva Etelä-Suomen yksikkö S41/2009/59 6.11.2009 Espoo Maaperän Kd-arvot ja geokemiallinen koostumus Pirkanmaalla ja Uudellamaalla Timo Tarvainen ja Jaana Jarva GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

Rovaniemen Kuluskairan iskupora-aineisto - laaduntarkastusraportti Anne Taivalkoski

Rovaniemen Kuluskairan iskupora-aineisto - laaduntarkastusraportti Anne Taivalkoski Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 86/2014 Rovaniemen Kuluskairan iskupora-aineisto - laaduntarkastusraportti Anne Taivalkoski GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI / Dnro Tekijät Anne Taivalkoski Raportin

Lisätiedot

WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE

WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE 29/15/KRi 4.2.2015 1(9) WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Vuosiraportti 2014 16/15/KRi 21.1.2015 2(9) SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Näytteenotto...

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE, NUKKUMAJOEN SAHA-ALUE, INARI

TUTKIMUSSELOSTE, NUKKUMAJOEN SAHA-ALUE, INARI POHJOIS-SUOMEN BETONI- 23.12.2015 JA MAALABORATORIO OY Nahkimontie 9 tel. 016-364 902 E-Mail etunimi.sukunimi@pbm.fi 1 INARIN KUNTA Arto Leppälä Piiskuntie 2 99800 IVALO TUTKIMUSSELOSTE, NUKKUMAJOEN SAHA-ALUE,

Lisätiedot

Standardien merkitys jätelainsäädännössä

Standardien merkitys jätelainsäädännössä Standardien merkitys jätelainsäädännössä Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan seminaari SFS:ssä 13.5.2014 11:45-16:15 Malminkatu 34, Helsinki Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013),

Lisätiedot

Tutkimusraportti 163 Report of Investigation 163

Tutkimusraportti 163 Report of Investigation 163 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Tutkimusraportti 163 Report of Investigation 163 Timo Tarvainen (toim.), Mikael Eklund, Maija Haavisto-Hyvärinen, Tarja Hatakka, Jaana Jarva, Virpi

Lisätiedot

Siilinjärven Asbestipurku ja Saneeraus Oy Kari Rytkönen Hoikintie PÖLJÄ. Näytteet vastaanotettu: Kauppis Heikin koulu, Iisalmi

Siilinjärven Asbestipurku ja Saneeraus Oy Kari Rytkönen Hoikintie PÖLJÄ. Näytteet vastaanotettu: Kauppis Heikin koulu, Iisalmi Betonimurskeen hyödyntäminen Maanrakentamisessa MARA005/16 Työmääärin: 330472 Inspecta KiraLab, 12.1.2017 1 / 1 Siilinjärven Asbestipurku ja Saneeraus Oy Kari Rytkönen Hoikintie 281 71820 PÖLJÄ Näytteet

Lisätiedot

PIMA-selvitys/raportti

PIMA-selvitys/raportti PIMA-selvitys/raportti Hietakyläntie 171 Pyhäsalmi Kunta: Pyhäjärvi Kaupunginosa: 403 Kortteli/Tila: 25 Tontti/Rek.nro: 38 Sivu 2 / 4 PIMA-selvitys/raportti 1. KOHDE JA TUTKIMUKSET 1.1 Toimeksianto Raahen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET

YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET utkimusraportti 1 (7) Veijanmäenkatu 16-20, ampere ENV259 7.12.2011 YMPÄRISÖEKNISE UKIMUKSE VEIJANMÄENKAU 16-20 33560 AMPERE 7.12.2011 VAHANEN ENVIRONMEN OY Linnoitustie 5 H, FI-02600 Espoo Kyllikinkatu

Lisätiedot

TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA 2015. Terrafame Oy. Raportti 22.4.

TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA 2015. Terrafame Oy. Raportti 22.4. Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.4.2016 Viite 1510016678-009 Osaprojekti Biologinen tarkkailu pintavesissä TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN

Lisätiedot

Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy Senaatti-kiinteistöt MAAPERÄN HAITTA-AINESELVITYS HELSINGIN RUSKEASUO, TONTTI LISÄTUTKIMUS 21.8.

Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy Senaatti-kiinteistöt MAAPERÄN HAITTA-AINESELVITYS HELSINGIN RUSKEASUO, TONTTI LISÄTUTKIMUS 21.8. Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy Senaatti-kiinteistöt MAAPERÄN HAITTA-AINESELVITYS HELSINGIN RUSKEASUO, TONTTI 91 16-742-2 LISÄTUTKIMUS 21.8.2014 12.9.2014 Sisällys 1 JOHDANTO... 2 1.1 Alueen historia...

Lisätiedot

YARA SUOMI OY KALSIUMFOSFAATTISAKAN KAATOPAIKKAKELPOISUUS

YARA SUOMI OY KALSIUMFOSFAATTISAKAN KAATOPAIKKAKELPOISUUS LIITE 13b Vastaanottaja Yara Suomi Oy Lauri Kaitanen Uudenkaupungin tehtaat PL 5 23501 UUSIKAUPUNKI Päivämäärä 8.1.2016 Viite 1510005420/3-4 YARA SUOMI OY KALSIUMFOSFAATTISAKAN KAATOPAIKKAKELPOISUUS YARA

Lisätiedot

Toivosen Sora Oy Kiviainestehdas Hervanta, Tampere Toivosen Sora Oy

Toivosen Sora Oy Kiviainestehdas Hervanta, Tampere Toivosen Sora Oy YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN TÄYDENNYS 7.10.2016 Toivosen Sora Oy Kiviainestehdas Hervanta, Tampere Toivosen Sora Oy 1 TAUSTA Toivosen Sora Oy suunnittelee muualta tuotavan kalliokiviaineksen murskausta sekä

Lisätiedot

Kuopion taajama-alueiden maaperän taustapitoisuudet

Kuopion taajama-alueiden maaperän taustapitoisuudet GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ympäristögeologia Kuopio 25/2016 Kuopion taajama-alueiden maaperän taustapitoisuudet Anna Tornivaara, Timo Tarvainen & Teemu Karlsson GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion taustapitoisuudet

Lisätiedot

KK4 P25 KK2 P24 KK1 KK3 P26 KK5 P23. HP mg/kg öljy. HP mg/kg öljy. Massanvaihto 2004 (syv. 3m) Massanvaihto 2000

KK4 P25 KK2 P24 KK1 KK3 P26 KK5 P23. HP mg/kg öljy. HP mg/kg öljy. Massanvaihto 2004 (syv. 3m) Massanvaihto 2000 Kaupunginvaltuusto 25.1.2016 Liite 2 3 P25 KK4 491-2-10-111 P26 P24 KK2 KK3 KK1 Rakennenäytteet kellarikerroksesta: MHT1 (Tiiliseinä) MHT2 (Betonilattia) P23 HP 2 1100 mg/kg öljy KK5 Massanvaihto 2004

Lisätiedot

GEOLOG IAN TUTKIMUSKESKUS. MAAPERAN PUSKURIKAPASITEETTI JA SEN RI IPPUVUUS GEOLOGISISTA TEKIJoISTA

GEOLOG IAN TUTKIMUSKESKUS. MAAPERAN PUSKURIKAPASITEETTI JA SEN RI IPPUVUUS GEOLOGISISTA TEKIJoISTA GEOLOG IAN TUTKIMUSKESKUS MAAPERAOSASTO MAAPERAN PUSKURIKAPASITEETTI JA SEN RI IPPUVUUS GEOLOGISISTA TEKIJoISTA ALUSTAVA RAPORTTI KENTTAKAUTENA 1986 SUORITETU ISTA TUTKIMUKSISTA SEKA TALLOIN KERATTYJEN

Lisätiedot

Neulastutkimus Tampereen Tarastenjärvellä

Neulastutkimus Tampereen Tarastenjärvellä Lasse Aro RAPORTTI Dnro 923/28/2012 Metsäntutkimuslaitos 7.6.2013 p. 050-3914025 e-mail lasse.aro@metla.fi Toimitusjohtaja Pentti Rantala Pirkanmaan jätehuolto Oy Naulakatu 2 33100 Tampere Neulastutkimus

Lisätiedot

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989. Jakelu. OKME 2 kpl MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU

TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989. Jakelu. OKME 2 kpl MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 - Jakelu OKME 2 kpl - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 JOHDANTO MAASTOTUTKIMUKSET TULOSTEN TARKASTELU LIITTEET Näytepistekartta

Lisätiedot

TAMPELLAN YLEMPIEN KERROSTEN LATTIA- RAKENTEIDEN PILAANTUNEISUUSSELVITYS

TAMPELLAN YLEMPIEN KERROSTEN LATTIA- RAKENTEIDEN PILAANTUNEISUUSSELVITYS GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11236 10.01.2012 SKOL jäsen KOY KOSKITAMMI, TAMPELLA Kelloportinkatu 1 33100 TAMPERE TAMPELLAN YLEMPIEN KERROSTEN LATTIA- RAKENTEIDEN PILAANTUNEISUUSSELVITYS Ristimäenkatu 2 33310

Lisätiedot

SELVITYS MAA-ALUEEN PILAANTUNEISUUDESTA JA PUHDISTUSTARPEEN ARVIOINTI

SELVITYS MAA-ALUEEN PILAANTUNEISUUDESTA JA PUHDISTUSTARPEEN ARVIOINTI 1 (7) 8.4.2014 SELVITYS MAA-ALUEEN PILAANTUNEISUUDESTA JA PUHDISTUSTARPEEN ARVIOINTI TYÖNRO 090242-434987 Prisma-keskus, Kaleva XIX / 887 / 19-21 ja 24 Sammonkatu 73 TAMPERE A-Insinöörit Suunnittelu Oy

Lisätiedot

Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa

Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa OHRY 2 1.12.2016 Lea Hiltunen Vesiruton käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa Maanparannusaineella pyritään edistämään kasvien

Lisätiedot

TULLIPORTINKATU 52, KUOPIO

TULLIPORTINKATU 52, KUOPIO Vastaanottaja Kuopion kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 12.09.2016 TULLIPORTINKATU 52, KUOPIO MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUKSET TUTKIMUSRAPORTTI TULLIPORTINKATU 52, KUOPIO Tarkastus

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006.

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006. Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006 Seppo Elo - 2 - GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Seppo Elo KUVAILULEHTI

Lisätiedot

303236 YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VIRTAIN KAUPUNKI

303236 YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VIRTAIN KAUPUNKI 303236 YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VIRTAIN KAUPUNKI 2.5.2011 303236 YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET Virtain upunki 2.5.2011 Tilaaja Virtain upunki Ympäristösuunnittelija Sanna Marknen PL 85 34801 VIRRAT

Lisätiedot

ASROCKS-hanke ja sen alustavia tuloksia Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen maa-ainestenottoalueiden arseenipitoisuuksista

ASROCKS-hanke ja sen alustavia tuloksia Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen maa-ainestenottoalueiden arseenipitoisuuksista ASROCKS-hanke ja sen alustavia tuloksia Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen maa-ainestenottoalueiden arseenipitoisuuksista, Timo Tarvainen, Terhi Ketola, Jaana Sorvari ja muut projektin toteuttajat GTK:sta, TTY:sta

Lisätiedot

Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy Senaatti-kiinteistöt MAAPERÄN HAITTA-AINESELVITYS HELSINGIN RUSKEASUO, TONTTI LISÄTUTKIMUS 21.8.

Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy Senaatti-kiinteistöt MAAPERÄN HAITTA-AINESELVITYS HELSINGIN RUSKEASUO, TONTTI LISÄTUTKIMUS 21.8. Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy Senaatti-kiinteistöt MAAPERÄN HAITTA-AINESELVITYS HELSINGIN RUSKEASUO, TONTTI 91 16-742-2 LISÄTUTKIMUS 21.8.2014 12.9.2014 Sisällys 1 JOHDANTO... 2 1.1 Alueen historia...

Lisätiedot

VUOREKSEN ISOKUUSEN JA RIMMIN ASEMAKAAVA-ALUEET

VUOREKSEN ISOKUUSEN JA RIMMIN ASEMAKAAVA-ALUEET Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 26.1.2015 VUOREKSEN ISOKUUSEN JA RIMMIN ASEMAKAAVA-ALUEET KIVIAINESTUTKIMUKSET VUOREKSEN KAAVA-ALUE KIVIAINESTUTKIMUKSET Tarkastus

Lisätiedot

Suomen kangasmaat inventointiin vuosina 1986

Suomen kangasmaat inventointiin vuosina 1986 Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 1/29 Pekka Tamminen Kangasmaiden ominaisuudet valtakunnan metsien 8. inventoinnin pysyvillä koealoilla 1986 1995 e e m t a Taustaa Suomen kangasmaat inventointiin

Lisätiedot

Sedimenttianalyysin tulokset

Sedimenttianalyysin tulokset Liite 6 Sedimenttianalyysin tulokset Sedimenttinäytteet otettiin kokoomanäytteenä ruopattavista kohdista noin 1,2 metrin syvyyteen saakka. Näytteissä on mukana siis eloperäisen aineksen lisäksi pohjan

Lisätiedot

Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla. Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009

Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla. Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009 Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009 1 Luontainen arseeni Suomessa Arseeni luonnon alkuaine, joka esiintyy usein kullan yhteydessä

Lisätiedot