Hämeenlinnan taajamageokemia. Timo Tarvainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hämeenlinnan taajamageokemia. Timo Tarvainen"

Transkriptio

1 Hämeenlinnan taajamageokemia Timo Tarvainen Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja

2 Kannen kuva: Näytteenottajia Hämeenlinnan toripuistossa kesällä Kuvaaja Tauno Valli GTK. Sisäkannen kuva: Näytteenottoa puistossa Hämeenlinnassa. Kuvaaja Timo Tarvainen GTK. Lähdeviite: Tarvainen Timo 2011: Hämeenlinnan geokemia. Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja sivua. Geologian tutkimuskeskus ja Hämeenlinnan kaupunki, Yhdyskuntarakenne- ja ympäristöpalvelut. ISBN ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) 2

3 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 4 Abstract Johdanto Kanta-Hämeen kallioperä, maaperä ja geokemialliset provinssit Näytteenotto ja analytiikka Näytteenotto Analytiikka Analytiikan laadunvarmistus Seurantanäytteet Uusinta-analyysit Laadunvarmistustulosten johtopäätökset Tilastolliset menetelmät ja karttatuotanto Tulokset ja pohdinta Arseenipitoisuudet pintamaassa Muiden alkuaineiden pitoisuudet pintamaassa Johtopäätökset Kiitokset Kirjallisuus

4 Tiivistelmä Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) maaperägeokemian tietokantaa täydennettiin vuonna 2010 keräämällä ja analysoimalla Hämeenlinnan kaupungin taajamien alueelta 400 pintamaaperänäytettä. Taajamien maaperänäytteet edustivat erilaisia maankäyttömuotoja Hämeenlinnan keskustan ja lähiöiden taajama-alueella. Pintamaanäytteet otettiin 10 cm syvyisestä pintamaakerroksesta Euroopan geologisten tutkimuslaitosten (EuroGeoSurveys) tekemän ohjeistuksen mukaisesti. Näytteistä analysoitiin 53 alkuaineen kuningasvesiliukoiset pitoisuudet. Lisäksi määritettiin maaperän hiilipitoisuus ja ph. Hämeenlinnan kaupunki auttoi näytepisteiden paikan valinnassa ja tilasi kuningasvesiliukoiset analyysit. Arseenipitoisuudet ovat Hämeenlinnan taajamien pintamaassa suuremmat kuin PIMA-asetuksen kynnysarvo 5 mg/kg. Hämeenlinnan keskustan ja Kalvolan maaperän arseenin suurimmaksi suositelluksi taustapitoisuusarvoksi laskettiin 25 mg/kg. Muiden Hämeenlinnan taajama-alueiden suurimmaksi suositelluksi arseenin taustapitoisuusarvoksi saatiin 9 mg/kg. Kalvolassa ja keskustassa myös koboltin taustapitoisuus on suurempi kuin PIMAasetuksen kynnysarvo 20 mg/kg. Suurimmaksi suositelluksi taustapitoisuusarvoksi laskettiin 21,5 mg/kg. Taajamien pintamaiden alkuainepitoisuuksia verrattiin ympäröivien luonnonmaiden pitoisuuksiin. Kadmiumin, koboltin, kromin, kuparin, lyijyn, nikkelin, sinkin, vanadiinin, hopean, kullan, elohopean, hiilen, kalsiumin, mangaanin ja strontiumin pitoisuudet olivat taajamien pintamaassa suuremmat kuin ympäröivillä luonnonmailla. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Ympäristögeologia, geokemialliset tutkimukset, maaperä, perustilan kartoitus, alkuaineet, pitoisuus, arseeni Abstract The Geological Survey of Finland (GTK) has investigated geochemical baselines in the city of Hämeenlinna. Altogether, 400 topsoil samples were collected from the city centre and suburban areas of Hämeenlinna in The sample sites represented various land uses in urban areas. Samples were collected from 10-cm-deep pits according to the guidelines of the EuroGeoSurveys urban geochemistry sampling protocol. Aqua regia extractable concentrations of 53 elements as well as the total carbon content and soil ph were determined from all samples. The sampling sites were selected in co-operation with the environmental authorities of the City of Hämeenlinna. Arsenic concentrations in the urban soils exceeded the guideline value of 5 mg/kg given in the Government Decree on the Assessment of Soil Contamination and Remediation Needs (214/2007). The upper limit of baseline variation was 25 mg As/kg in the city centre and in the Kalvola suburban area, while the baseline value for other parts of Hämeenlinna was 9 mg As/kg. The baseline concentration of cobalt also exceeded the guideline value in the urban soils of the city centre and Kalvola. The estimated upper limit for baseline variation was 21.5 mg Co/kg. The concentrations of several metals in urban soils were compared with concentrations in natural soils. Cadmium, cobalt, chromium, copper, lead, nickel, zinc, vanadium, silver, gold, carbon, calcium, manganese and strontium showed higher concentrations in urban soils than in the surrounding natural environment. Keywords Environmental geology, geochemical surveys, soil, baseline mapping, element, concentration, arsenic 4

5 1 Johdanto Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) maaperägeokemian tietokantaa täydennettiin vuonna 2010 keräämällä ja analysoimalla Hämeenlinnan kaupungin taajamien alueelta 400 pintamaaperänäytettä. Taajamien maaperänäytteet edustivat erilaisia maankäyttömuotoja Hämeenlinnan keskustan ja lähiöiden taajama-alueella. Pintamaanäytteet otettiin 10 cm syvyisestä pintamaakerroksesta Euroopan geologisten tutkimuslaitosten (EuroGeoSurveys) tekemän ohjeistuksen mukaisesti. Samanlaista tutkimusta ollaan tekemässä 9 muussa Euroopan kaupungissa EuroGeoSurveysin URGE-hankkeen ohjeiden mukaisesti. Hämeenlinnan 10 cm pintamaanäytteiden kanssa samaan aikaan kerättiin 40 pisteestä hieman syvemmät 25 cm:n näytteet, joiden tulokset on raportoitu jo aiemmin (Tarvainen 2010a). Tässä raportissa esiteltävät 10 cm näytteiden tulokset antavat paljon yksityiskohtaisemman kuvan alkuaineiden pitoisuusjakaumasta Hämeenlinnan taajamissa kuin aiemmin raportoidut 40 näytettä. Sekä 25 cm:n että 10 cm:n näytteistä analysoitiin kuningasvesiliukoisia pitoisuuksia. Kuningasvesiliuotusmenetelmää on yleisesti käytetty maanäytteiden analyyseissä geokemian kartoitusprojekteissa ja maaperän pilaantuneisuuden arvioinneissa. Nykyisillä analyysimenetelmillä voidaan analysoida luotettavasti sellaisia ympäristöselvitysten kannalta keskeisiä alkuaineita (mm. arseeni, kadmium, lyijy ja elohopea), jotka ovat puuttuneet lähes kokonaan aiemmista geokemiallisista kartoitusohjelmista. Tavoitteena oli tuottaa ensivaiheessa kasvukeskusten kaavoitus- ja ympäristöviranomaisille päätöksenteossa tarvittavaa tietoa geologiasta ja diffuusista ilmalaskeumasta peräisin olevien haitallisten aineiden taustapitoisuuksista maaperässä. Taustapitoisuustietoja tarvitaan muun muassa maa-alueiden pilaantuneisuutta arvioitaessa. GTK on kartoittanut myös Hämeenlinnan taajamia ympäröivien luonnonmaiden taustapitoisuuksia. Taajamien ulkopuolelta otettujen näytteiden tulokset on aiemmin raportoitu esiselvityksessä (Tarvainen 2010b). Vastaavia tutkimuksia on tehty Porvoon (Tarvainen ym. 2003), pääkaupunkiseudun kehyskuntien (Kirkkonummi, Vihti, Hyvinkää, Nurmijärvi, Järvenpää, Tuusula, Kerava ja Sipoo) alueella (Tarvainen ym. 2006), Pirkanmaalla (Hatakka ym. 2010), Satakunnassa (Kuusisto ym. 2007) ja Espoossa (Tarvainen 2010c). GTK on tehnyt kaksi laajaa valtakunnallista moreenigeokemiallista kartoitusta: suuralueellisen kartoituksen näytteenottotiheydellä 1 näyte/300 km 2 (Koljonen 1992) ja alueellisen kartoituksen tiheydellä 1 näyte/4 km 2 (Salminen 1995). Molemmissa kartoituksissa on otettu näytteitä ainoastaan (lähes) muuttumattomasta pohjamaasta. Molemmissa kartoituksissa on analysoitu <0,06 mm raekoko, analytiikassa uuttomenetelmänä on ollut kuningasvesiuutto. Suuralueellisessa kartoituksessa on tehty lisäksi kokonaispitoisuusmäärityksiä. Suuralueellisen kartoituksen Etelä- ja Väli-Suomen näytteistä on jälkikäteen määritetty myös pitoisuudet <2 mm raekoossa sekä kuningasvesiuutolla että totaaliliuotuksella (Tarvainen 1995). Alueellisen kartoituksen näytteistä on valittu 90 näytteen otos, joista on määritetty kuningasvesiliukoisten pitoisuuksien lisäksi ammoniumasetaatti-edta-uuttoon perustuvat pitoisuudet (Tarvainen ja Kallio 2002). Laajimmissa valtakunnallisissa maaperägeokemiallisissa kartoituksissa on käytetty näytemateriaalina moreenia, joka on Suomen yleisin maalaji. Vuosina otettiin kansainvälisen Baltic Soil Survey -hankkeen yhteydessä näytteitä noin 130 maaprofiilista maatalousmailta. Tähän näytteenottoon sisältyi moreenin lisäksi hienojakoisia maalajeja (savi, siltti), karkeita lajittuneita maita ja orgaanisia maalajeja. Baltic Soil Survey -hanke poikkesi moreenigeokemiallisista kartoituksista myös siinä, että näytteitä otettiin pohjamaan lisäksi pintamaasta. Suomen alustavat tulokset, jotka perustuivat kuningasvesiuuttoihin, julkaistiin vuonna 1999 (Tarvainen ja Kuusisto 1999). Kaikkien kymmenen Itämeren maan maatalousmaiden geokemiallisen kartoituksen tulokset julkaistiin vuonna 2003 (Reimann ym. 5

6 2003). Baltic Soil Survey -kartoituksen mukaan useiden hivenalkuaineiden pitoisuudet ovat keskimääräistä korkeammat savimailla kuin muissa maalajeissa. Etelä-Suomen savien alkuainepitoisuuksia ovat kuvanneet myös Salminen ym. (1997). Lapista on tehty geokemiallista maaperäkartoitusta lisäksi Pohjoiskalottihankkeen (Bølviken ym. 1986), Kuolan ekogeokemian hankkeen (Reimann ym. 1998) ja Barentsin ekogeokemiallisen kartoitushankkeen yhteydessä (Salminen ym. 2004). Koko Suomesta on uusia analyysituloksia Euroopanlaajuisen FOREGSin geokemiallinen kartoituksen julkaisussa (Salminen ym. 2005). Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää yli 50 alkuaineen taustapitoisuudet Hämeenlinnan taajamaalueiden pintamaassa ja verrata tuloksia Kanta-Hämeestä kerättyjen luonnonmaanäytteiden alkuainepitoisuuksiin. Tulokset lisätään myös valtakunnalliseen taustapitoisuusrekisteriin (http://www.geo.fi/tapir). 2 Kanta-Hämeen kallioperä, maaperä ja geokemialliset provinssit Kanta-Hämeen pohjoisimman osan kallioperä kuuluu Pirkkalan migmatiittialueeseen, jota hallitsevat turbidiittisyntyiset gneissit. Paikoin esiintyy mustaliuskeita ja grafiittipitoisia liuskeita. Migmatiittialueen eteläosassa on emäksisiä vulkaniitteja (Kähkönen 1998). Pääosa Kanta-Hämeen kallioperästä kuuluu Hämeen liuskealueeseen. Alueella on runsaasti metavulkaniitteja. Liuskealuetta pilkkovat syväkivet ovat koostumukseltaan granitoideja ja kaligraniitteja. Kanta-Hämeen maaperä on monimuotoinen. Kanta-Hämeen länsiosassa (Humppila, Jokioinen, Ypäjä) on runsaasti savikoita ja vähemmän moreenia ja kalliopaljastumia verrattuna muuhun tutkimusalueeseen. Suuri osa savimailta otetuista näytteistä on peräisin Kanta-Hämeen länsiosasta. Tammelassa on Humppilaan jatkuva harjujakso ja muutama pienempi hiekka- ja soramuodostuma. Kanta-Hämeen pohjois- ja keskiosissa (Hämeenlinna, Hattula) on runsaasti moreenia ja laajoja hiekkasoramuodostumia. Kanta-Hämeessä on myös isoja soita, jotka eivät sisälly geokemialliseen taustapitoisuuskartoitukseen. Kanta-Hämeen kaakkoisosassa (Janakkala, Hausjärvi) savikot ja muut hienojakoiset maalajit ovat yleisiä. Hausjärveltä Janakkalaan kulkevasta harjujaksosta on otettu useita näytteitä. Hausjärvellä kulkee myös ensimmäinen Salpausselkä, josta on myös otettu hiekkanäytteitä. Kanta-Hämeen lounaisosassa Lopella on kerätty näytteitä moreenista ja Lopen läpi kulkevasta isosta harjujaksosta. Maaperän monipuolisuuden lisäksi Kanta-Hämeen maaperän kemiallinen koostumus on mielenkiintoinen. Suomesta on tunnistettu valtakunnallisten geokemiallisten kartoitusten perusteella niin sanottuja metalliprovinsseja, joissa moreenimaiden koboltti-, kromi-, kupari-, nikkeli-, sinkki- tai vanadiinipitoisuudet ovat korkeammat kuin muualla Suomessa (Hatakka ym. 2010). Kanta-Hämeen pohjoisosa kuuluu Etelä-Suomen metalliprovinssiin (kuva 1). Metalliprovinssin alueella metallien taustapitoisuudet moreeni- ja hiekkamailla saattavat ylittää PIMA-asetuksen kynnysarvot (Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista 214/2007). Hämeenlinnan kaupunki kuuluu pääosin metalliprovinssin alueeseen. Valtakunnalliseen, harvaan näyteverkkoon perustuva provinssin aluerajaus ei kuitenkaan kovin tarkka. 6

7 Kuva 1. Kanta-Hämeen alue. Etelä-Suomen metalliprovinssi merkitty siniharmaalla. Hiekka- ja moreeninäytteiden kuparipitoisuus taajamien ulkopuolella on esitetty symboleilla. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 132/MML/12. Kuva 2. Etelä-Pirkanmaan arseeniprovinssi merkitty punertavalla sävyllä. Hiekka- ja moreeninäytteiden arseenipitoisuus taajamien ulkopuolella on esitetty symboleilla. Maanmittauslaitos, lupanro 132/MML/12. 7

8 Arseenin alueellinen pitoisuusjakauma on erilainen kuin useiden metallien pitoisuusjakauma valtakunnallisissa kartoituksissa. Metalliprovinssien lisäksi on määritetty valtakunnallisia arseeniprovinsseja. Koko eteläinen Suomi kuuluu Etelä-Suomen arseeniprovinssiin, jossa arseenin taustapitoisuudet moreenimailla saattavat ylittää PIMA-asetuksen kynnysarvon 5 mg/kg. Erityisen korkeita pitoisuudet ovat Etelä-Pirkanmaalta Kanta-Hämeen pohjoisosiin ulottuvan arseeniprovinssin moreeni- ja hiekkamailla (pohjamoreenissa jopa 233 mg/kg arseenia). Kanta-Hämeen pohjoisosa kuuluukin Etelä- Pirkanmaan arseeniprovinssiin (kuva 2) ja muu Kanta-Häme Etelä-Suomen arseeniprovinssiin. Hämeenlinnan kaupungin keskusta ja Kalvola kuuluvat Etelä-Pirkanmaan korkeiden arseenipitoisuuksien provinssin alueeseen. Renko sijaitsee provinssin etelälaidalla, Hauho provinssin itälaidalla, Tuulos ja Lammi ovat provinssin ulkopuolella. 3 Näytteenotto ja analytiikka 3.1 Näytteenotto Näytteenottopisteet valittiin mahdollisimman tasaisella näytteenottoverkolla (noin 5 näytettä/km 2 ) Hämeenlinnan taajama-alueilta kaupungin omistamilta mailta. Taajama-alueita ovat Hämeenlinnan vanhan kaupunkikeskustan lisäksi Kalvola, Renko, Hauho, Eteläinen, Tuulos ja Lammi (kuva 3). Näytteenotossa vältettiin peltomaita. Tarkoituksena oli kartoittaa taajamien taustapitoisuuksia, varsinaisia pilaantuneita maita ei sisällytetty suunnitelmaan. Sen sijaan tavanomaista liikenteestä, teollisuudesta ja asutuksesta johtuvaa taajamien nuhraantumista ei vältetty. Osa näytteenottopisteistä sijoittui täyttömaille, tosin aivan tuoreita täyttömaita vältettiin. Näytteenoton alussa järjestettiin näytteenottokurssi Hämeenlinnassa ja Norjan geologian tutkimuskeskuksen tutkija Tor Erik Finne opasti näytteenottajia kolmena ensimmäisenä päivänä. Alustavat näytteenottopaikat oli merkitty kartoille. Tarkempi näytteenottopiste valittiin maastotarkastelun perusteella. Näytteenotossa suosittiin kohteita, missä mahdollinen nurmikko oli kulunut pois. Jos alue oli laaja täyttömaa-alue, täyttömaista valittiin ensisijaisesti runsaasti hienoainesta sisältävä maalaji. Valittuun pisteeseen kaivettiin lapiolla vähintään 10 cm syvyinen kuoppa, jonka reunalta otettiin maaperänäyte muovikauhalla Rilsan -pussiin. Näytetunnus merkittiin sekä tussilla että tarralla pussiin. Joka 20. pisteestä otettiin myös rinnakkaisnäyte. Näytteenottopaikalla täytettiin kenttähavaintokortti, johon merkittiin näytteen tunnus, koordinaatit, osoite, näytteenottopäivä, näytteenottajien nimikirjaimet, maalaji ja maankäyttömuoto. Näytteenottopaikasta otettiin kaksi valokuvaa: yksi lähikuva ja yksi yleiskuva (kuvat 4 ja 5). 3.2 Analytiikka Hämeenlinnan taajamista otetut 10 cm maanäytteet toimitettiin Labtium Oy:n akkreditoituun laboratorioon Espooseen, jossa näytteet kuivattiin alle 40 o C lämpötilassa ja seulottiin <2 mm raekokolajitteeseen. Seulottu lajite jaettiin neljään näytepussiin, jotka käytettiin eri analyysimäärityksiin. Alkuaineiden kuningasvesiliukoiset pitoisuudet määritettiin kanadalaisessa ACME laboratoriossa Hämeenlinnan kaupungin tilauksesta. Kanadaan lähetetyt näytteet numeroitiin Geologian tutkimuskeskuksessa uudelleen satunnaisjärjestyksessä. Hämeenlinnan 400 näytepisteen lisäksi mukana oli 20 kenttärinnakkaisnäytettä, 20 samasta kenttänäytteestä kuivattua ja seulottua analyyttistä rinnakkaisnäytettä sekä 21 Norjan NGU:n toimittamaa URGE-hankkeen omaa seurantanäytettä. Näytteet analysoitiin Kanadassa uuden satunnaisnumeroinnin mukaisessa järjestyksessä. Laboratorio ei tiennyt, mitkä näytteet olivat rinnakkaisnäytteitä ja mitkä näytteet hankkeen omia seurantanäytteitä. Analyyttiset 8

9 Kuva 3. Hämeenlinnan taajama-alueiden sinkkipitoisuudet. Pohjakartat Maanmittauslaitos, lupa nro 132/MML/12 ja Logica Suomi Oy. 9

10 Kuva 4. Lähikuva näytteenottopisteestä TTTA läheltä Ojoisten koulua. Tauno Valli GTK. Kuva 5. Maisemakuva edellisen kuvan näytekuopan ympäristöstä. Kuva. Tauno Valli GTK. 10

11 rinnakkaisnäytteet oli sijoitettu näytelistaan hyvin lähelle niihin liittyviä varsinaisia näytteitä. Lisäksi laboratorio lisäsi analyysieriin omiksi seurantanäytteikseen kansainvälisiä referenssinäytteitä. Analyysit tehtiin kahdessa erässä joulukuussa 2010 ja tammikuussa Laboratoriossa tapahtuneen virheen vuoksi noin puolesta näytteistä tehtiin analyysit myös hienommasta alle 180 µm raekokolajitteesta. Kuivatut ja seulotut näytteet liuotettiin kuumaan kuningasveteen. Punnitus oli 15 g. 53 alkuaineen pitoisuudet mitattiin liuoksesta ICP-MS-menetelmällä (taulukko 1). Neljän näytteen analyysi epäonnistui pienen näytemäärän takia. Taulukko 1. Hämeenlinnan 10 cm maaperänäytteistä määritettyjen kuningasvesiliukoisten alkuainepitoisuuksien määritysrajat. Alkuaine Yksikkö Määritysraja Ag µg/kg 2 Al % 0,01 As mg/kg 0,1 Au µg/kg 0,2 B mg/kg 1 Ba mg/kg 0,5 Be mg/kg 0,1 Bi mg/kg 0,02 Ca % 0,01 Cd mg/kg 0,01 Ce mg/kg 0,1 Co mg/kg 0,1 Cr mg/kg 0,5 Cs mg/kg 0,02 Cu mg/kg 0,01 Fe % 0,01 Ga mg/kg 0,1 Ge mg/kg 0,1 Hf mg/kg 0,02 Hg µg/kg 5 In mg/kg 0,02 K % 0,01 La mg/kg 0,5 Li mg/kg 0,1 Mg % 0,01 Mn mg/kg 1 Mo mg/kg 0,01 Alkuaine Yksikkö Määritysraja Na % 0,001 Nb mg/kg 0,02 Ni mg/kg 0,1 P % 0,001 Pb mg/kg 0,01 Pd µg/kg 10 Pt µg/kg 2 Rb mg/kg 0,1 Re µg/kg 1 S % 0,02 Sb mg/kg 0,02 Sc mg/kg 0,1 Se mg/kg 0,1 Sn mg/kg 0,1 Sr mg/kg 0,5 Ta mg/kg 0,05 Te mg/kg 0,02 Th mg/kg 0,1 Ti % 0,001 Tl mg/kg 0,02 U mg/kg 0,1 V mg/kg 2 W mg/kg 0,1 Y mg/kg 0,01 Zn mg/kg 0,1 Zr mg/kg 0,1 3.3 Analytiikan laadunvarmistus Seurantanäytteet URGE-hankkeen omien seurantanäytteiden pitoisuustasoa tutkittiin analyysijärjestyksessä kuvaajilla, jossa seurantanäytteestä tehtyjä pitoisuusmäärityksiä verrattiin kyseisten pitoisuusmääritysten mediaanipitoisuuteen ja +/-10%, +/-20% ja +/-30% poikkeamiin mediaaniarvosta (kuvat 6 ja 7). 11

12 Kuva 6. Ceriumin pitoisuus hankkeen omassa seurantanäytteessä, joka on analysoitu 21 kertaa varsinaisten maaperänäytteiden joukossa. Määritysten mediaani on 28,3 mg/kg. Seurantanäytteestä tehdyt määritykset poikkeavat korkeintaan noin 10 % (tiheät katkoviivat) kumpaankin suuntaan mediaanista 28,3 mg/kg. Kuva 7. Seurantanäytteestä tehdyt hopeapitoisuusmääritykset. Seurantanäytteestä tehdyt hopeamääritykset ovat hyvin toistettavia lukuun ottamatta yhtä poikkeuksellisen suurta havaintoa. Hopea saattaa esiintyä hankkeen seurantanäytteessä paikoin hippumaisena kullan yhteydessä. 12

13 Hankkeen oman seurantanäytteen lisäksi analyysieriin oli lisätty ACME-laboratorion käyttämää kansainvälistä referenssimateriaalia. Esimerkiksi hopeapitoisuus, jossa näkyy yksi poikkeava arvo hankkeen omassa seurantanäytteessä, pysyy hyvin vakiona kansainvälisestä referenssinäytemateriaalista tehdyissä määrityksissä. On mahdollista, että norjalaisten toimittama hankekohtainen seurantanäyte ei ole yhtä tasalaatuista kuin laboratorion käyttämä kansainvälinen referenssinäytemateriaali. Hiilipitoisuus- ja ph-määrityksien laadunvarmistukseen käytettiin kansainvälisiä referenssimateriaaleja, jotka Labtium Oy lisäsi analysoitavien näytteiden joukkoon. Näiden pitoisuuksissa ei ollut merkittäviä poikkeamia Uusinta-analyysit Analytiikan toistettavuutta tutkittiin myös uusinta-analyyseillä. Joka 20. näytteen kuivattu ja seulottu <2 mm raekokolajite jaettiin kahteen eri näytepussiin, jotka analysoitiin (lähes) peräkkäin ACMEn laboratoriossa. Tulokset yhdistettiin näytepistepareiksi, joiden pitoisuustietoja verrattiin laskennallisesti variaatiokertoimella ja piirtämällä erilaisia pilvidiagrammeja. Käytettävissä oli 19 pisteparia, koska yksi analyysi 20 pisteparin analyyseistä epäonnistui pienen näytemäärän takia. Uusinta-analyysien variaatiokertoimet laskettiin kullekin alkuaineelle seuraavasti: normaalin analyysin ja uusinta-analyysin analyysituloksen erotuksien neliöt summattiin yhteen. Summa jaettiin näyteparien lukumäärällä (19). Keskihajonta laskettiin ottamalla edellä lasketusta suhdeluvusta neliöjuuri. Variaatiokerroin (coefficient of variation, CV) laskettiin jakamalla keskihajonta analyysitulosten keskiarvolla. Pieni variaatiokerroin kuvastaa analytiikan hyvää toistettavuutta. Useimpien alkuaineiden variaatiokertoimet olivat alle 10%. Kuparin variaatiokerroin oli 19,4 %. Sen uusinta-analyysituloksia on tarkasteltu tarkemmin kahdella hajontakuviolla: pilvidiagrammilla (kuva 8) ja Thompsonin ja Howarthin kuvaajalla (kuva 9). Kuva 8. Kuparipitoisuus normaalinäytteen analyysissä (vaaka-akseli) ja saman näytteen uusintaanalyysissä (pystyakseli). 13

14 Kuva 9. Kuparin uusinta-analyysien luotettavuutta kuvaava Thompsonin ja Howarthin kuvaaja. Vaakaakselilla on normaalin analyysin ja uusinta-analyysin kuparipitoisuuksien keskiarvo. Pystyakselilla on normaalin analyysin ja uusinta-analyysin pitoisuuksien erotus. Poikkeama on pääosin alle 10 %, kolmella näytteellä % ja yhdellä näytteellä suurempi kuin 20 % Laadunvarmistustulosten johtopäätökset Yhteenveto hankkeen oman seurantanäytteen analyysituloksiin sekä uusinta-analyyseihin perustuvasta laadunvarmistuksesta on taulukossa 2. Taulukossa on kommentoitu hankkeen oman seurantanäytteen tuloksia. Sen lisäksi oli käytettävissä ACMEn laboratorion käyttämän seurantanäytteen tulokset. ACMEn käyttämä seurantanäyte oli parempi joidenkin alkuaineiden pitoisuuksien seurantaan, koska kyseisten alkuaineiden pitoisuudet saattoivat olla pienet hankkeen omassa seurantanäytteessä. ACMEn käyttämässä seurantanäytteessä ei ollut ongelmia hopean, berylliumin, kadmiumin, indiumin, niobiumin, palladiumin, platinan, reniumin, rikin, tinan telluurin, talliumin tai wolframin pitoisuuksissa. Kullan on kuvattu esiintyvän hippumaisesti hankkeen omassa seurantanäytteessä ja myös ACMEn käyttämässä seurantanäytteessä on pientä huojuntaa kultapitoisuuksissa. Boorin ja hafniumin pitoisuudet olivat semikvantitatiivisia molemmissa seurantanäytteissä. Antimonin ja seleenin pitoisuuksissa oli huojuntaa molemmissa seurantanäytteissä. Germaniumin ja tantaalin pitoisuudet olivat pääosin alle määritysrajan molemmissa seurantanäytteissä. Taulukko 2. Analytiikan laadunvarmistuksen havainnot. Seurantanäytteen kohdalla esitetään pitoisuuksien poikkeama mediaanin ympärillä tai sanallinen kuvaus hajonnan suuruudesta. Semikvantitatiivinen tarkoittaa sitä, että alkuaineen pitoisuus on pieni ja tuloksissa on esitetty vain muutama erilainen lukuarvo. CV% on uusinta-analyysien variaatiokerroin. Lopuksi kommentti uusinta-analyysien hajontakuviosta. Alkuaine Seurantanäyte CV% Hajontakuvio Ag Yksi iso arvo, muuten ok 622,6 Yksi näyte jossa iso Ag-pitoisuus poikkeava Al -20% - +20% 0,4 As -20% - +20% 9,5 Au Esiintyy hippumaisesti 263,6 Hajontaa kaikilla pitoisuustasoilla Alkuaine Seurantanäyte CV% Hajontakuvio 14

15 B Semikvantitatiivinen 33,3 Hajontaa kaikilla pitoisuustasoilla Ba -20% - +20% 25,0 Tasaista vähäistä hajontaa Be Semikvantitatiivinen 9,1 Bi -30% - +30% 1,4 Ca -20% - +20% 0,1 Cd Kaksi poikkeavan suurta 1,2 Ce -20% - +10% 10,5 Tasaista vähäistä hajontaa Co -20% - +20% 5,5 Cr -20% - +20% 15,9 Tasaista vähäistä hajontaa Cs -20% - +10% 0,7 Cu -20% - +20% 19,4 Hajontaa pienimmissä pitoisuuksissa Fe -20% - +20% 0,6 Ga -20% - +20% 3,6 Ge Alle määritysrajan 4,9 Hf Semikvantitatiivinen 0,5 Hg 4 näytteellä suuri hajonta 3546,2 Yksi näyte jossa iso Hg-pitoisuus poikkeava In Alle määritysrajan 0,5 K -20% - +10% 0,1 La -20% - +20% 4,9 Li -30% - +20% 9,7 Mg -30% - +20% 0,2 Mn -20% - +20% 228,0 Tasaista vähäistä hajontaa Mo -20% - +30% 0,5 Na -30% - 30% 0,0 Nb 3 poikkeamaa 1,3 Ni -20% - +30% 7,9 P -20% - +30% 0,0 Pb -20% - +30% 458,2 Yksi näyte jossa iso Pb-pitoisuus poikkeava Pd 1 suuri, muut alle määr.r. 36,7 Lähes kaikki alle määritysrajan Pt Alle määritysrajan 69,6 Lähes kaikki alle määritysrajan Rb -20% - +10% 11,8 Tasaista vähäistä hajontaa Re Alle määritysrajan 25,6 Lähes kaikki alle määritysrajan S Alle määritysrajan 0,0 Sb Yksi iso arvo, muuten ok 0,5 Sc -20% - +20% 0,9 Se Semikvantitatiivinen 9,6 Hyvin pieniä pitoisuuksia, hajontaa Sn Yksi poikkeama 2,1 Sr -20% - +20% 8,7 Ta Alle määritysrajan 0,0 Kaikki alle määritysrajan, siksi ei hajontaa Te Semikvantitatiivinen 2,8 Th -20% - +30% 1,8 Ti -30% - 30% 0,0 Erittäin hyvä toistettavuus Tl Yksi pieni arvo, muuten ok 0,2 U -20% - +20% 2,3 V -30% - +20% 15,8 Tasaista vähäistä hajontaa W Semikvantitatiivinen 1,5 Y -20% - +20% 1,8 Zn -30% - 30% 36,1 Tasaista vähäistä hajontaa Zr -30% - 30% 4,9 15

16 3.4 Tilastolliset menetelmät ja karttatuotanto Kenttähavainnot ja analyysitulokset yhdistettiin SPSS- tilasto-ohjelmalla. Samalla tarkistettiin pitoisuustasot mahdollisten raportointivirheiden havaitsemiseksi ja verrattiin eri analyysierissä käytettyjä määritysrajoja. Kuvien työstämisessä on käytetty ArcMap- ohjelmaa. Taustapitoisuuskartoituksen yhtenä tavoitteena on määrittää Hämeenlinnan eri taajamille tavanomaisen taustapitoisuusjakauman yläraja eli suurin suositeltu taustapitoisuusarvo (SSTP). SSTParvo perustuu SFS-ISO-standardin suosituksen mukaisesti laatikko-jana-kuvaajan (boxwhisker-plot) ylemmän whisker-janan ylärajaan riittävän suuresta näytejoukosta. Lukuarvo laskettiin seuraavasti SSTP AA = P ,5 x (P 75 P 25 ) [1] jossa SSTP AA = alkuaineen AA suurin suositeltu taustapitoisuusarvo P 75 = alkuaineen AA pitoisuusjakauman 75. persentiili P 25 = alkuaineen AA pitoisuusjakauman 25. persentiili. Kuitenkin, jos laskettu SSTP-arvo oli suurempi kuin suurin mitattu pitoisuusarvo, SSTP-arvona on käytetty aineiston maksimia. Kaavan [1] avulla pyritään laskemaan taustapitoisuudelle arvo, jossa huomioidaan tavanomaiset suuret pitoisuudet, mutta jossa poikkeukselliset arvot jätetään huomioimatta. 4 Tulokset ja pohdinta 4.1 Arseenipitoisuudet pintamaassa Arseenipitoisuudet ovat koko Kanta-Hämeessä suuremmat kuin Suomessa keskimäärin. Suomen yleisimmän mineraalisen maalajin moreenin keskimääräinen arseenipitoisuus on noin 3 mg/kg (Koljonen 1992). PIMAasetuksen (214/2007) kynnysarvo on 5 mg/kg. Näitä suuremmat pitoisuudet ovat yleisiä koko eteläisessä Suomessa (Koljonen 1992). Hämeenlinnan kaupungin luoteisosa kuuluu korkeiden luontaisten arseenipitoisuuksien alueena tunnettuun Etelä-Pirkanmaan arseeniprovinssiin (kuva 2). Pirkanmaan arseenipitoisuuksia ja siitä aiheutuvia riskejä sekä niiden huomioimista maankäytössä on tutkittu mm. RAMAS-hankkeessa (esim. Backman ym. 2006) ja Pirkanmaan taustapitoisuuskartoituksessa (Hatakka ym. 2010). Sama korkeiden maaperän arseenipitoisuuksien vyöhyke jatkuu Kanta-Hämeen luoteisosiin. Tässä työssä tutkituista taajamista Hämeenlinnan vanha keskusta ja Kalvola kuuluvat selvästi Etelä-Pirkanmaan (ja Kanta-Hämeen) geokemialliseen provinssiin. Hämeenlinnan muut taajamat (Renko, Hauho, Eteläinen, Tuulos ja Lammi) kuuluvat laajaan Etelä-Suomen arseeniprovinssiin. Etelä-Suomen arseeniprovinssin maaperässä arseenipitoisuudet ovat yleisesti suurempia kuin PIMAasetuksen kynnysarvo 5 mg/kg, mutta yli 15 mg/kg pitoisuuksia ei löydy yleisesti niin kuin Etelä- Pirkanmaan arseeniprovinssin alueella. Taajamien ulkopuolelta kerättyjen näytteiden analyysitulokset on kuvattu aiemmin Geologian tutkimuskeskuksen arkistoraportissa S41/2010/22 (Tarvainen 2010b). Tässä raportissa verrataan taajamien ulkopuolelta kerättyjen maaperänäytteiden arseenipitoisuuksia taajamien pintamaasta kerättyjen näytteiden pitoisuuksiin. Taajamien ulkopuolella näytteenottosyvyys oli 0 25 cm, taajamissa 0 10 cm. 16

17 Taulukossa 3 on esitetty pintamaan arseenipitoisuuksien tunnusluvut eri maalajeissa Etelä-Suomen arseeniprovinssin (provinssi 1) ja Etelä-Pirkanmaan arseeniprovinssin (provinssi 4) Kanta-Hämeen taajamien ulkopuolelta otetuissa näytteissä ja taajamien sisältä otetuissa näytteissä. Kynnysarvon 5 mg/kg ylitykset ovat yleisiä kummankin provinssin alueella kaikissa maalajeissa luonnonmailla, samoin taajamien pintamaanäytteissä. Arseeniprovinssin 4 alueella pitoisuudet ovat huomattavan suuria luonnonmailla, moreenissa joidenkin näytteiden taustapitoisuudet ylittävät PIMA-asetuksen alemman ohjearvon 50 mg/kg. Suurin suositeltu taustapitoisuusarvo on jokaiselle maalajille kummassakin arseeniprovinssissa suurempi kuin PIMA-asetuksen kynnysarvo 5 mg/kg, joten taustapitoisuutta tulee käyttää maaperän pilaantuneisuuden arvioinnissa kynnysarvon tilalla. Hämeenlinnan keskustalle ja Kalvolan taajamalle suositellaan suurimmaksi arseenintaustapitoisuusarvoksi 25 mg/kg, muissa tutkituissa taajamissa 9 mg/kg. Suurimmat arseenipitoisuudet mitattiin karkeiden täyttömaiden ja hiekkamaiden näytteistä (kuva 10). Arseeni poikkeaa näin ollen useista metalleista, joiden suurimmat pitoisuudet havaitaan yleensä hienojakoisimmista maalajeista. Taulukko 3. Kanta-Hämeen alueen maaperänäytteiden arseenipitoisuuksien tunnuslukuja. Provinssi 1 =Etelä-Suomen arseeniprovinssi, 4 = Etelä-Pirkanmaan arseeniprovinssi. N = näytemäärä. SSTP =suurin suositeltu taustapitoisuusarvo. Arseeniprovinssi Maalaji N Keskiarvo Mediaani SSTP Maksimi tai taajama mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 1 Savi 19 8,35 7,76 15,9 25,2 Hiekka 20 5,27 3,93 13,8 18,1 Moreeni 51 4,91 4,39 9,8 20,7 4 Savi 14 11,9 10,1 24,5 25,8 Hiekka 24 14, ,2 43 Moreeni 43 15,2 9,23 28,3 90,8 Hämeenlinnan keskusta ja Kalvola ,1 10, ,6 Muut taajamat 104 4,10 3,60 9 9,3 Kuva 10. Hämeenlinnan taajamien pintamaan arseenipitoisuus maalajin mukaan luokiteltuna. Täyttö K = karkearakeinen täyttömaa, Täyttö V = täyttömaa jossa vaihteleva raekoko, Täyttö H = hienojakoinen täyttömaa. Alle 2 mm raekokolajite. 17

18 4.2 Muiden alkuaineiden pitoisuudet pintamaassa Kuvan 1 mukaan suurin osa Hämeenlinnan kaupungista kuuluisi Etelä-Suomen metalliprovinssin alueeseen. Harvaan valtakunnalliseen näyteverkkoon perustuva aluerajaus ei ole kuitenkaan tarkka. Tässä työssä päätettiin jakaa Hämeenlinnan taajamat kahteen ryhmään: keskustan ja Kalvolan metallipitoisuuksia verrattiin Etelä-Suomen metalliprovinssin luonnonmaiden metallipitoisuuksiin, muiden taajamien metallipitoisuuksia verrattiin metalliprovinssin ulkopuolelta otettujen maaperänäytteiden metallipitoisuuksiin. Kuvassa 11 on esitetty taajamien pintamaanäytteiden kobolttipitoisuus jaoteltuna taajaman mukaan: Keskusta ja Kalvola erottuvat yleistasoltaan korkeiden kobolttipitoisuuksien alueena. Taulukoissa 4 ja 5 on esitetty metallipitoisuuksien tunnuslukuja Etelä-Suomen metalliprovinssin alueelta otetuissa ja provinssin ulkopuolelta otetuissa pintamaanäytteissä taajamien ulkopuolen luonnonmailla ja Hämeenlinnan taajamissa. Valtakunnalliset metalliprovinssit on rajattu moreenin koboltti-, kromi-, kupari-, nikkeli-, sinkki- ja vanadiinipitoisuuksien perusteella. Esimerkiksi kuparin pitoisuudet ovat Kanta-Hämeessä yleensä suuremmat metalliprovinssin alueella kuin sen ulkopuolella (kuva 1). Metalliprovinssin määrittelyyn käytettyjen metallien lisäksi useiden muiden alkuaineiden (Ag, Al, Ba, Be, Cd, Fe, K, Mg, Mo ja Pb) pitoisuudet ovat keskimääräistä korkeammat metalliprovinssin moreeni- ja hiekkanäytteissä. Näiden alkuaineiden mediaanipitoisuudet pintamaassa on esitetty taulukossa 4 ja maksimiarvot taulukossa 5. Kuva 11. Hämeenlinnan taajamien kobolttipitoisuus taajamittain jaoteltuna. Etelä-Suomen metalliprovinssin sisään selvästi kuuluvien Kalvolan ja keskustan näytteiden kobolttipitoisuus on yleisesti ottaen suurempi kuin muiden taajamien kobolttipitoisuus. Kuningasvesiliuotus alle 2 mm raekoosta. Hämeenlinnan taajamien näytteet on jaettu kahteen ryhmään. Keskustan ja Kalvolan näytteiden pitoisuuksia on verrattu Etelä-Suomen metalliprovinssin alueelta otettujen luonnonmaanäytteiden pitoisuuksiin, muiden taajamien pintamaanäytteiden pitoisuudet taas ovat lähempänä metalliprovinssin ulkopuolelta otettujen luonnonmaanäytteiden pitoisuuksia. Koboltti on arseenin ohella ainut PIMA-asetuksen alkuaine, jonka laskennallinen suurin suositeltu taustapitoisuus Hämeenlinnan keskustan ja Kalvolan taajaman 0 10 cm pintamaanäytteissä on suurempi kuin kynnysarvo 20 mg/kg. Hämeenlinnan keskustan ja Kalvolan taajamien pintamaille suositellaan suurimmaksi taustapitoisuusarvoksi 0 10 cm näytteiden perusteella 21,5 mg/kg. Aiem- 18

19 min tutkittujen 0 25 cm näytteiden perusteella koboltin taustapitoisuusarvoksi suositeltiin 24 mg/kg (Tarvainen 2010a). Taajamanäytteiden suurimmat kobolttipitoisuudet mitattiin Kalvolassa, jossa yhden näytteenpitoisuus ylitti koboltin alemman ohjearvon 100 mg/kg ja seitsemän muuta näytettä suurimman suositellun taustapitoisuusarvon 21,5 mg/kg (kuva 12). Kalvolassa on lasiteollisuutta, kobolttia käytetään joidenkin lasituotteiden valmistukseen. Kuva 12. Kalvolan taajaman pintamaan (0 10 cm) kobolttipitoisuudet kesällä Alle 2 mm raekoko, kuningasvesiliuotus. Keltainen pallo: pitoisuus yli suurimman suositellun taustapitoisuuden. Punainen pallo: Pitoisuus yli alemman ohjearvon. Pohjakartat Maanmittauslaitos, lupa nro 132/MML/12 ja Logica Suomi Oy. Koboltin lisäksi kromin, kuparin, lyijyn, nikkelin, sinkin ja vanadiinin pitoisuudet ovat Hämeenlinnan keskustan ja Kalvolan pintamaissa suuremmat kuin ympäröivillä luonnonmailla. Muissa Hämeenlinnan taajamissa pintamaiden kromi-, kupari-, sinkki- ja vanadiinipitoisuus on hieman suurempi kuin ympäröivien luonnonmaiden pitoisuudet. Kromipitoisuudet eivät ylittäneet PIMA-asetuksen ylimpää kynnysarvoa 100 mg/kg. Yhden keskustasta otetun näytteen kuparipitoisuus ylitti ylemmän ohjearvon 200 mg/kg ja toisen näytteen kuparipitoisuus oli suurempi kuin kynnysarvo 100 mg/kg. Lyijypitoisuudet olivat suurimmat Hämeenlinnan keskustassa, useiden näytteiden pitoisuus ylitti PIMA-asetuksen kynnysarvon 60 mg/kg (kuva 13). Suurimmat nikkelipitoisuudet mitattiin Kalvolan pintamaanäytteistä. Yhden näytteen pitoisuus ylitti nikkelin alemman ohjearvon ja kahden muun näytteen pitoisuus kynnysarvon. Kalvolassa myös yhden näytteen vanadiinipitoisuus ylitti kynnysarvon 100 mg/kg. Sinkkipitoisuudet olivat keskimäärin suurimmat Etelä-Suomen metalliprovinssin alueelle sijoittuvissa Kalvolassa ja keskustassa, kynnysarvon (200 mg/kg) ylittyessä useissa näytteissä. Lammin Kuusimäellä yhden näytteen sinkkipitoisuus ylitti ylemmän ohjearvon 400 mg/kg, mutta kaikkien muiden Lammin näytteiden pitoisuudet olivat alle 100 mg/kg (kuva 3). Kadmium käyttäytyy luonnossa yleensä samaan tapaan kuin sinkki. Kuvassa 14 on esitetty Hämeenlinnan pintamaanäytteiden sinkki- ja kadmiumpitoisuuksien hajontakuvaaja. Sinkin ja kadmiumin pitoisuudet korreloivat, mutta muutama näyte poikkeaa pääjoukosta. Yhdessä Lammin ja yhdessä keskustan näytteessä on poikkeuksellisen runsaasti sinkkiä. Kalvolassa on taas muutama näyte, joiden kadmiumpitoisuus on suuri verrattuna niiden sinkkipitoisuuteen (kuva 15). 19

20 Kuva 13. Hämeenlinnan keskustan pintamaan (0 10 cm) lyijypitoisuus (alle 2 mm raekoko, kuningasvesiliuotus). Keltainen pallo: Pitoisuus yli kynnysarvon. Pohjakartat Maanmittauslaitos, lupa nro 132/MML/12 ja Logica Suomi Oy. 20

Maaperän geokemiallisten kartoitusten tunnuslukuja

Maaperän geokemiallisten kartoitusten tunnuslukuja Etelä-Suomen yksikkö S41/0000/2006/1 Espoo 16.06.2006 Maaperän geokemiallisten kartoitusten tunnuslukuja Timo Tarvainen 2006 Timo Tarvainen Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO 1 2 TILASTOLLISET TUNNUSLUVUT

Lisätiedot

Heinolan taajama-alueiden maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen, Birgitta Backman ja Ilaria Guagliardi

Heinolan taajama-alueiden maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen, Birgitta Backman ja Ilaria Guagliardi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Heinolan taustapitoisuudet Arkistoraportti 108/2014 Heinolan taajama-alueiden maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen, Birgitta Backman ja Ilaria Guagliardi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Tampereen taajama-alueen maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen, Samrit Luoma ja Tarja Hatakka

Tampereen taajama-alueen maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen, Samrit Luoma ja Tarja Hatakka GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tampereen taustapitoisuudet Arkistoraportti 128/2013 Tampereen taajama-alueen maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen, Samrit Luoma ja Tarja Hatakka GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Espoon kaupungin pintamaan taustapitoisuudet Jaana Jarva

Espoon kaupungin pintamaan taustapitoisuudet Jaana Jarva Etelä-Suomen Yksikkö 1/2012 9.1.2012 n kaupungin pintamaan taustapitoisuudet Jaana Jarva Pintamaan taustapitoisuus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 9.1.2012 Tekijät Jaana Jarva Raportin

Lisätiedot

Alkuaineiden taustapitoisuudet eri maalajeissa Pirkanmaan alueella Erna Kuusisto ja Timo Tarvainen

Alkuaineiden taustapitoisuudet eri maalajeissa Pirkanmaan alueella Erna Kuusisto ja Timo Tarvainen Etelä-Suomen yksikkö, maankäyttö ja ympäristö S41/2008/30 Espoo Alkuaineiden taustapitoisuudet eri maalajeissa Pirkanmaan alueella Erna Kuusisto ja Timo Tarvainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Espoon maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen

Espoon maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen Etelä-Suomen yksikkö S41/2010/39 9.1.2012 Espoo Espoon maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 9.1.2012 Tekijät Timo Tarvainen Raportin laji Arkistoraportti

Lisätiedot

maaperässä Timo Tarvainen ja Jaana Jarva Geologian tutkimuskeskus

maaperässä Timo Tarvainen ja Jaana Jarva Geologian tutkimuskeskus Luontaisten haittaaineiden esiintyvyys maaperässä Timo Tarvainen ja Jaana Jarva Geologian tutkimuskeskus Metallit kallioperässä ja maaperässä Eri kivilajeissa on luonnostaan erilaisia metallipitoisuuksia

Lisätiedot

Tampereen seudun taajamien taustapitoisuudet ja kohonneiden arseenipitoisuuksien vaikutus maankäyttöön

Tampereen seudun taajamien taustapitoisuudet ja kohonneiden arseenipitoisuuksien vaikutus maankäyttöön Etelä-Suomen yksikkö S41/2009/31 19.5.2009 Espoo Tampereen seudun taajamien taustapitoisuudet ja kohonneiden arseenipitoisuuksien vaikutus maankäyttöön Timo Tarvainen, Jaana Jarva, Birgitta Backman, Samrit

Lisätiedot

Hämeen maaperän taustapitoisuudet Esiselvitys Timo Tarvainen

Hämeen maaperän taustapitoisuudet Esiselvitys Timo Tarvainen Etelä-Suomen yksikkö S41/2010/22 4.5.2010 Espoo Hämeen maaperän taustapitoisuudet Esiselvitys Timo Tarvainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Timo Tarvainen Raportin laji

Lisätiedot

Hämeenlinnan maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen

Hämeenlinnan maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen Etelä-Suomen yksikkö S41/2010/57 1.12.2010 Espoo Hämeenlinnan maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 1.12.2010 Tekijät Timo Tarvainen Raportin

Lisätiedot

Geokemiallinen maaperänäytteenotto taajama-alueilla Tarja Hatakka, Mikael Eklund, Jaana Jarva ja Timo Tarvainen

Geokemiallinen maaperänäytteenotto taajama-alueilla Tarja Hatakka, Mikael Eklund, Jaana Jarva ja Timo Tarvainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-suomen yksikkö Espoo 96/2015 Geokemiallinen maaperänäytteenotto taajama-alueilla Tarja Hatakka, Mikael Eklund, Jaana Jarva ja Timo Tarvainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maaperänäytteenotto

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4464/11.01.05/2013 100 Maaperän haitta-aineiden taustapitoisuudet ja maaperän kunnostustoiminta Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Harri Anttila, puh. (09) 816

Lisätiedot

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ JASOLLINEN JÄRJESTELMÄ Oppitunnin tavoite: Oppitunnin tavoitteena on opettaa jaksollinen järjestelmä sekä sen historiaa alkuainepelin avulla. Tunnin tavoitteena on, että oppilaat oppivat tieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Helsingin täyttömaiden taustapitoisuudet Tarja Hatakka, Timo Tarvainen ja Antti Salla

Helsingin täyttömaiden taustapitoisuudet Tarja Hatakka, Timo Tarvainen ja Antti Salla Etelä-Suomen yksikkö S41/2010/63 16.12.2010 Espoo Helsingin täyttömaiden taustapitoisuudet Tarja Hatakka, Timo Tarvainen ja Antti Salla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 16.12.2010

Lisätiedot

Alkuaineiden taustapitoisuudet eri maalajeissa Vihdin ja Kirkkonummen alueilla

Alkuaineiden taustapitoisuudet eri maalajeissa Vihdin ja Kirkkonummen alueilla Espoon yksikkö, Maaperä ja ympäristö S41/232,241/26/1 Espoo 23.3.26 Alkuaineiden taustapitoisuudet eri maalajeissa Vihdin ja Kirkkonummen alueilla Timo Tarvainen ja Eeva Teräsvuori 26 S41/232,241/26/1

Lisätiedot

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1

Lisätiedot

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Faktat Arseenin esiintyminen kallioperässä ja pohjavedessä Mitä pitää mitata ja milloin? Arseenipitoisuuden

Lisätiedot

Oulun taajama-alueen maaperän taustapitoisuudet

Oulun taajama-alueen maaperän taustapitoisuudet GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ympäristögeologia Espoo Arkistoraportti 83/2016 Oulun taajama-alueen maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen & Mikael Eklund GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Oulun taustapitoisuudet

Lisätiedot

Neulastutkimus Tampereen Tarastenjärvellä

Neulastutkimus Tampereen Tarastenjärvellä Lasse Aro RAPORTTI Dnro 923/28/2012 Metsäntutkimuslaitos 7.6.2013 p. 050-3914025 e-mail lasse.aro@metla.fi Toimitusjohtaja Pentti Rantala Pirkanmaan jätehuolto Oy Naulakatu 2 33100 Tampere Neulastutkimus

Lisätiedot

LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta.! = analyysitulos epävarma

LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta.! = analyysitulos epävarma LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta Havnro Vuosi X Y Aines Pvm_511p Al_511p Ba_511p Ca_511p Co_511p Cr_511p Cu_511p Fe_511p K_511p La_511p Li_511p Mg_511p 30759 89 7333802 3461760 MR 19910128

Lisätiedot

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS Vastaanottaja Nokian kaupunki, Asko Riihimäki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.12.2013 KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS KOHMALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE

Lisätiedot

ASROCKS-hankkeen Action 1 vaiheen tutkimuskohteet

ASROCKS-hankkeen Action 1 vaiheen tutkimuskohteet Arkistoraportti 3/2013 ASROCKS-hankkeen Action 1 vaiheen tutkimuskohteet Timo Tarvainen, Pirjo Kuula-Väisänen ja Paavo Härmä LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS Arkistoraportti 3/2013 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Alkuaineiden taustapitoisuudet Pirkanmaan ja Satakunnan moreeniaineksessa Päivi Niemistö

Alkuaineiden taustapitoisuudet Pirkanmaan ja Satakunnan moreeniaineksessa Päivi Niemistö Etelä-Suomen yksikkö S41/2008/26 30.4.2008 Espoo Alkuaineiden taustapitoisuudet Pirkanmaan ja Satakunnan moreeniaineksessa Päivi Niemistö GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 30.4.2008

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

TUTKIMUSTODISTUS 2012E TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus

Lisätiedot

HÄMEENLINNA ASEMANSEUTU MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUDEN JATKOTUT- KIMUS

HÄMEENLINNA ASEMANSEUTU MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUDEN JATKOTUT- KIMUS Vastaanottaja Hämeenlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 7.10.2015 Viite 1510019903 HÄMEENLINNA ASEMANSEUTU MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUDEN JATKOTUT- KIMUS ASEMANSEUTU MAAPERÄN PILAANTUNEISUUDEN

Lisätiedot

Tutkimusraportti 201 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet

Tutkimusraportti 201 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti 2 23 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet Summary: Geochemical Baselines in the Metropolitan Area Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva,

Lisätiedot

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 3 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero

Lisätiedot

ARSEENI MAAPERÄSSÄ. Timo Tarvainen

ARSEENI MAAPERÄSSÄ. Timo Tarvainen Toimittajat: Kirsti Loukola-Ruskeeniemi ja Pertti Lahermo Geologian tutkimuskeskus, 45 49, 2004. ARSEENI MAAPERÄSSÄ Tarvainen, Timo 2004. Arseeni maaperässä. Arseeni Suomen luonnossa, ympäristövaikutukset

Lisätiedot

ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja

ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja maa-ainesten kestävään käyttöön luontaisesti korkeiden arseenipitoisuuksien alueilla PANK-menetelmäpäivä 23.1.2014 LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Mikä ASROCKS-hanke?

Lisätiedot

TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA 2015. Terrafame Oy. Raportti 22.4.

TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA 2015. Terrafame Oy. Raportti 22.4. Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.4.2016 Viite 1510016678-009 Osaprojekti Biologinen tarkkailu pintavesissä TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio Tutkimustodistus 2012-8409 1(3) 06.08.2012 Pöyry Finland Oy PL 40774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte Kaivovesi Näyte otettu 12.06.2012 Näytteen ottaja Esa-Pekka Kukkonen Saapunut 13.06.2012 Näytteenoton syy

Lisätiedot

Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke

Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Maa-ainespäivä, SYKE 4.5.2011 1 Tausta Hankkeen taustana on pysyvän kaivannaisjätteen määrittely kaivannaisjätedirektiivin (2006/21/EY), komission päätöksen (2009/359/EY)

Lisätiedot

Ympäristögeokemialliset platinaryhmän metallitutkimukset Espoon ja Helsingin alueella v. 1998-2009 Timo Tarvainen ja Jaana Jarva

Ympäristögeokemialliset platinaryhmän metallitutkimukset Espoon ja Helsingin alueella v. 1998-2009 Timo Tarvainen ja Jaana Jarva Etelä-Suomen yksikkö S41/2009/41 22.7.2009 Espoo Ympäristögeokemialliset platinaryhmän metallitutkimukset Espoon ja Helsingin alueella v. 1998-2009 Timo Tarvainen ja Jaana Jarva Ympäristögeokemialliset

Lisätiedot

MAAPERÄTUTKIMUS. RAPORTTI (Täydennetty ) Ristinummentie KYLMÄLÄ

MAAPERÄTUTKIMUS. RAPORTTI (Täydennetty ) Ristinummentie KYLMÄLÄ MAAPERÄTUTKIMUS RAPORTTI 14.8.2014 (Täydennetty 24.10.2014) Ristinummentie 121 Ristinummentie 121 2 / 11 Sisällysluettelo 1 KOHTEEN PERUSTIEDOT... 3 1.1 Kohdetiedot ja tilaaja... 3 1.2 Toimeksiannon laatija...

Lisätiedot

Kannettavan XRF-analysaattorin käyttö moreenigeokemiallisessa tutkimuksessa Pertti Sarala, Anne Taivalkoski ja Jorma Valkama

Kannettavan XRF-analysaattorin käyttö moreenigeokemiallisessa tutkimuksessa Pertti Sarala, Anne Taivalkoski ja Jorma Valkama Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 120/2014 Kannettavan XRF-analysaattorin käyttö moreenigeokemiallisessa tutkimuksessa Pertti Sarala, Anne Taivalkoski ja Jorma Valkama Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET

RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.6.2011 Viite 82136875 RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA

Lisätiedot

SEDIMENTTISELVITYKSET 2014

SEDIMENTTISELVITYKSET 2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUM- PROVINSSIN PERUSTILASELVITYKSET SEDIMENTTISELVITYKSET 2014 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 20854 Keliber Oy Sedimenttiselvitykset 2014 i KELIBER OY SEDIMENTTISELVITYKSET

Lisätiedot

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21

Lisätiedot

Tampereen seudun taajamien taustapitoisuudet: Esiselvitys Jaana Jarva ja Timo Tarvainen

Tampereen seudun taajamien taustapitoisuudet: Esiselvitys Jaana Jarva ja Timo Tarvainen Etelä-Suomen yksikkö S41/2008/36 24.6.2008 Espoo Tampereen seudun taajamien taustapitoisuudet: Esiselvitys Jaana Jarva ja Timo Tarvainen Tampereen seudun taajamat GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3

Lisätiedot

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa 1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti

Lisätiedot

Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen

Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Luontainen arseeni maa- ja kallioperässä ASROCKS hanke Arseenin liukeneminen

Lisätiedot

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET

YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET utkimusraportti 1 (7) Veijanmäenkatu 16-20, ampere ENV259 7.12.2011 YMPÄRISÖEKNISE UKIMUKSE VEIJANMÄENKAU 16-20 33560 AMPERE 7.12.2011 VAHANEN ENVIRONMEN OY Linnoitustie 5 H, FI-02600 Espoo Kyllikinkatu

Lisätiedot

1. Johdanto. Kirsti Loukola-Ruskeeniemi Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka, PL 6200, TKK

1. Johdanto. Kirsti Loukola-Ruskeeniemi Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka, PL 6200, TKK Johdanto 1. Johdanto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka, PL 6200, 02015 TKK Arseeni on alkuaine, jota on luontaisesti pieniä määriä kallioperässä ja maaperässä. Kallioperästä arseenia saattaa

Lisätiedot

2. Arseeni maailmanlaajuisena ongelmana

2. Arseeni maailmanlaajuisena ongelmana Arseeni maailmanlaajuisena ongelmana 2. Arseeni maailmanlaajuisena ongelmana Kirsti Loukola-Ruskeeniemi Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka, PL 6200, 02015 TKK Juomaveden liian korkea arseenipitoisuus

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa

Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa OHRY 2 1.12.2016 Lea Hiltunen Vesiruton käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa Maanparannusaineella pyritään edistämään kasvien

Lisätiedot

Maaperän alkuainepitoisuudet Hämeenkosken Käikälässä Tarja Hatakka, Arto Pullinen

Maaperän alkuainepitoisuudet Hämeenkosken Käikälässä Tarja Hatakka, Arto Pullinen Maankäyttö ja Ympäristö S41/2008/74 15.12.2008 Espoo Maaperän alkuainepitoisuudet Hämeenkosken Käikälässä Tarja Hatakka, Arto Pullinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 15.12.2008

Lisätiedot

KK4 P25 KK2 P24 KK1 KK3 P26 KK5 P23. HP mg/kg öljy. HP mg/kg öljy. Massanvaihto 2004 (syv. 3m) Massanvaihto 2000

KK4 P25 KK2 P24 KK1 KK3 P26 KK5 P23. HP mg/kg öljy. HP mg/kg öljy. Massanvaihto 2004 (syv. 3m) Massanvaihto 2000 Kaupunginvaltuusto 25.1.2016 Liite 2 3 P25 KK4 491-2-10-111 P26 P24 KK2 KK3 KK1 Rakennenäytteet kellarikerroksesta: MHT1 (Tiiliseinä) MHT2 (Betonilattia) P23 HP 2 1100 mg/kg öljy KK5 Massanvaihto 2004

Lisätiedot

Svärdfeltin ampumarata

Svärdfeltin ampumarata SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SIPOON KUNTA Svärdfeltin ampumarata Ympäristötekniset lisätutkimukset FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.12.2012 P19175P001 Ympäristötekniset lisätutkimukset 1 (7) Svanström Terhi

Lisätiedot

Eviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009

Eviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009 Eviran raportti Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009 Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007 2009 Dnro 7171/0749/2010 Eviran

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012 1 Tutkimustodistus 214-3257 1(4) Raahen Vesi Oy Marintie 1 9214 Pattijoki Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte otettu 25.8.214 Näytteen ottaja Jukka Ollikkala Saapunut 26.8.214 Näytteenoton syy Jaksottainen

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE, NUKKUMAJOEN SAHA-ALUE, INARI

TUTKIMUSSELOSTE, NUKKUMAJOEN SAHA-ALUE, INARI POHJOIS-SUOMEN BETONI- 23.12.2015 JA MAALABORATORIO OY Nahkimontie 9 tel. 016-364 902 E-Mail etunimi.sukunimi@pbm.fi 1 INARIN KUNTA Arto Leppälä Piiskuntie 2 99800 IVALO TUTKIMUSSELOSTE, NUKKUMAJOEN SAHA-ALUE,

Lisätiedot

Kokemäenjoen suunniteltujen ruoppausten sedimenttitutkimus

Kokemäenjoen suunniteltujen ruoppausten sedimenttitutkimus Kokemäenjoen suunniteltujen ruoppausten sedimenttitutkimus Raumanjuopa ja Luotsinmäenhaara Kaisa Lehto Maaperägeologian osasto Maantieteen ja geologian laitos Turun Yliopisto 3.2.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Suomen kangasmaat inventointiin vuosina 1986

Suomen kangasmaat inventointiin vuosina 1986 Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 1/29 Pekka Tamminen Kangasmaiden ominaisuudet valtakunnan metsien 8. inventoinnin pysyvillä koealoilla 1986 1995 e e m t a Taustaa Suomen kangasmaat inventointiin

Lisätiedot

Rovaniemen Kuluskairan iskupora-aineisto - laaduntarkastusraportti Anne Taivalkoski

Rovaniemen Kuluskairan iskupora-aineisto - laaduntarkastusraportti Anne Taivalkoski Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 86/2014 Rovaniemen Kuluskairan iskupora-aineisto - laaduntarkastusraportti Anne Taivalkoski GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI / Dnro Tekijät Anne Taivalkoski Raportin

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY VESISAMMALTEN METALLIPITOISUUDET 16X170583 5.5.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2013 Osa IVb_4 Vesisammalten metallipitoisuudet Talvivaaran kaivoksen alapuolisten virtavesien

Lisätiedot

MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS, ASEMAKAAVANMUU- TOSALUE, LUOLALA- TUPAVUORI

MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS, ASEMAKAAVANMUU- TOSALUE, LUOLALA- TUPAVUORI Vastaanottaja Naantalin kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 29.5.2012 MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS, ASEMAKAAVANMUU- TOSALUE, LUOLALA- TUPAVUORI MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS,

Lisätiedot

MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSSELVITYS

MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSSELVITYS GEOPALVELU OY TYÖ N:O 13043 22.03.2013 SKOL jäsen ATALAN KERROSTALOT 1 / 6838 / ATALA / TAMPERE Atanväylä 2 33580 TAMPERE Ristimäenkatu 2 33310 Tampere Puhelin (03) 2767 200 Faksi (03) 2767 222 Sähköposti

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU 2012 16WWE0993 25.3.2013 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2012 Osa V Jätejakeiden tarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2012 Osa V Jätejakeiden tarkkailu

Lisätiedot

Maaperän Kd-arvot ja geokemiallinen koostumus Pirkanmaalla ja Uudellamaalla Timo Tarvainen ja Jaana Jarva

Maaperän Kd-arvot ja geokemiallinen koostumus Pirkanmaalla ja Uudellamaalla Timo Tarvainen ja Jaana Jarva Etelä-Suomen yksikkö S41/2009/59 6.11.2009 Espoo Maaperän Kd-arvot ja geokemiallinen koostumus Pirkanmaalla ja Uudellamaalla Timo Tarvainen ja Jaana Jarva GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä

Lisätiedot

Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla. Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009

Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla. Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009 Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009 1 Luontainen arseeni Suomessa Arseeni luonnon alkuaine, joka esiintyy usein kullan yhteydessä

Lisätiedot

TARASTENJÄRVEN ASEMAKAAVA-ALUEET 8475 JA 740 ARSEENIN TAUSTAPITOISUUS SEKÄ KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET

TARASTENJÄRVEN ASEMAKAAVA-ALUEET 8475 JA 740 ARSEENIN TAUSTAPITOISUUS SEKÄ KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET Vastaanottaja Kangasalan kunta Tampereen kaupunki ID 1 244 731 Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 4.5.2015 TARASTENJÄRVEN ASEMAKAAVA-ALUEET 8475 JA 740 ARSEENIN TAUSTAPITOISUUS SEKÄ KIVIAINEKSEN

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI. Porin kaupunki, TPK/OM/rt. Veturitallinkatu / Muistokatu, Pori

YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI. Porin kaupunki, TPK/OM/rt. Veturitallinkatu / Muistokatu, Pori 303037 YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI Porin kaupunki, TPK/OM/rt Veturitallinkatu / Muistokatu, Pori 21.2.2011 303037 YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI Porin kaupunki, TPK/OM/rt

Lisätiedot

LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS

LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Maaperän tutkimusraportti Päivämäärä 08.07.2013 LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS Päivämäärä 08/07/2013 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä

Lisätiedot

MAAPERÄTUTKIMUKSET PAPINHAANKATU 11 RAUMA

MAAPERÄTUTKIMUKSET PAPINHAANKATU 11 RAUMA Vastaanottaja Rauman kaupunki Tekninen virasto Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 08.07.2014 MAAPERÄTUTKIMUKSET PAPINHAANKATU 11 RAUMA MAAPERÄTUTKIMUKSET Päivämäärä 08/07/2014 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI V.1 Luonnos LEMPÄÄLÄN KUNTA. Pilaantuneen maan selvitys Lempäälän keskusta, Lempoinen, Ryynikkä

TUTKIMUSRAPORTTI V.1 Luonnos LEMPÄÄLÄN KUNTA. Pilaantuneen maan selvitys Lempäälän keskusta, Lempoinen, Ryynikkä TUTKIMUSRAPORTTI 101001368 27.1.2016 V.1 Luonnos LEMPÄÄLÄN KUNTA Pilaantuneen maan selvitys Lempäälän keskusta, Lempoinen, Ryynikkä 1 Sisältö 1 JOHDANTO 4 2 KOHDE 4 3 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET ALUEELLA 4

Lisätiedot

Puolukoiden metallipitoisuuksia Torniossa ja Haaparannalla vuonna 2010

Puolukoiden metallipitoisuuksia Torniossa ja Haaparannalla vuonna 2010 1 Puolukoiden metallipitoisuuksia Torniossa ja Haaparannalla vuonna 2010 Tornion kaupunki 2 Kirjoittaja: ympäristönsuojelusihteeri Kai Virtanen Tornion kaupunki Suensaarenkatu 4 FI-95400 Tornio puh. +358-(0)40-7703239

Lisätiedot

Tutkimusraportti 163 Report of Investigation 163

Tutkimusraportti 163 Report of Investigation 163 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Tutkimusraportti 163 Report of Investigation 163 Timo Tarvainen (toim.), Mikael Eklund, Maija Haavisto-Hyvärinen, Tarja Hatakka, Jaana Jarva, Virpi

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja:

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja: Jyväskylän Ympäristölaboratorio TUTKIMUSTODISTUS Päivä: 09.10.14 Sivu: 1(1) Tilaaja: PIHTIPUTAAN LÄMPÖ JA VESI OY C/O SYDÄN-SUOMEN TALOUSHAL. OY ARI KAHILAINEN PL 20 44801 PIHTIPUDAS Näyte: Verkostovesi

Lisätiedot

81 RYHMÄ MUUT EPÄJALOT METALLIT; KERMETIT; NIISTÄ VALMISTETUT TAVARAT

81 RYHMÄ MUUT EPÄJALOT METALLIT; KERMETIT; NIISTÄ VALMISTETUT TAVARAT 81 RYHMÄ MUUT EPÄJALOT METALLIT; KERMETIT; NIISTÄ VALMISTETUT TAVARAT Alanimikehuomautus 1. Edellä 74 ryhmän 1 huomautusta, jossa määritellään "tangot, profiilit, lanka, levyt, nauhat ja folio", noudatetaan

Lisätiedot

Kuiva-aine/kosteus Dry matter/moisture Tuhka Ash Hiilihydraatit ja energiasisältö Carbohydrate and energy content

Kuiva-aine/kosteus Dry matter/moisture Tuhka Ash Hiilihydraatit ja energiasisältö Carbohydrate and energy content T042/M18/2012 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PORILAB T042 (EN ISO/IEC 17025) Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite Address Puh./fax/e-mail/www

Lisätiedot

Kansalaisnäytteet paljastavat vakavia puutteita Talvivaaran valvonnassa

Kansalaisnäytteet paljastavat vakavia puutteita Talvivaaran valvonnassa 1 Kansalaisnäytteet paljastavat vakavia puutteita Talvivaaran valvonnassa Seuraavassa taulukossa on Ylä-Lumijärven keltaisen herkkäliikkeisen sekä sen alla olevan sakan koostumus kiintoainetta kohden.

Lisätiedot

Raportti Sivu 1 (7) K1301600 2BQWOKQ8N98 Vahanen Oy Projekti TT 1099 Kyösti Nieminen Tilausnumero Sisäänkirjattu 2013-11-13 Linnoitustie 5 Raportoitu 2013-11-21 02600 ESPOO Materiaalin analysointi Asiakkaan

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset Booriryhmä Hiiliryhmä Typpiryhmä Happiryhmä Halogeenit Jalokaasut Jaksollinen järjestelmä ja sidokset 13 Jaksollinen järjestelmä on tärkeä kemian työkalu. Sen avulla saadaan tietoa alkuaineiden rakenteista

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

Kristiinankaupungin kaupunki

Kristiinankaupungin kaupunki 67070175.EW.slu 7.1.2008 Kristiinankaupungin kaupunki Entisen rautatiealueen maaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti (Korttelit 426, 427 ja 435) 1 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ 2 2 TAUSTAA 2 3 NÄYTTEENOTTO 2 3.1

Lisätiedot

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS

Lisätiedot

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012 Tiia Sillanpää ja Eeva Kaarina Aaltonen / 26.11.2012 KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012 1. TAUSTA Kokkolan jätevedenpuhdistamolla

Lisätiedot

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos,

Lisätiedot

Vesijohtoverkostosta ja -laitteista talousveteen liukenevat metallit

Vesijohtoverkostosta ja -laitteista talousveteen liukenevat metallit 1.5.217 Vesijohtoverkostosta ja -laitteista talousveteen liukenevat metallit Vesihuoltopäivät Jyväskylä 1.5.217 8.5.217 Page 1 Hankkeen tausta Juomavesidirektiivin muutos (liite II D) Talousveden valvontanäytteet

Lisätiedot

NS. KUTVOSEN TEHDASALUE HERRALANTIE 12, SUONENJOKI MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUT- KIMUS, TUTKIMUSRAPORTTI

NS. KUTVOSEN TEHDASALUE HERRALANTIE 12, SUONENJOKI MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUT- KIMUS, TUTKIMUSRAPORTTI Vastaanottaja Suonenjoen kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 13.01.2014 NS. KUTVOSEN TEHDASALUE HERRALANTIE 12, SUONENJOKI MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUT- KIMUS, TUTKIMUSRAPORTTI Tarkastus

Lisätiedot

Kuopion taajama-alueiden maaperän taustapitoisuudet

Kuopion taajama-alueiden maaperän taustapitoisuudet GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ympäristögeologia Kuopio 25/2016 Kuopion taajama-alueiden maaperän taustapitoisuudet Anna Tornivaara, Timo Tarvainen & Teemu Karlsson GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion taustapitoisuudet

Lisätiedot

WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE

WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE SELVITYS 35/14/AnM 18.2.2014 1(34) WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Selvitys tuhkien ominaisuuksista ja haitallisuudesta ympäristölle SELVITYS

Lisätiedot

strategiset metallit 24.2.2011 Marjo Matikainen-Kallström

strategiset metallit 24.2.2011 Marjo Matikainen-Kallström EU:n mineraalipolitiikka ja strategiset metallit Maan alla ja päällä -seminaari i 24.2.2011 EU:n määrittelemät kriittiset raaka-aineet KRIITTISET Metalli/mineraali Kaivostuotanto Löytymispotentiaali Suomessa

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy RAASEPORIN KAUPUNKI BILLNÄS - RUUKKIALUE. Pilaantuneiden maiden kartoitus P12684

FCG Finnish Consulting Group Oy RAASEPORIN KAUPUNKI BILLNÄS - RUUKKIALUE. Pilaantuneiden maiden kartoitus P12684 FCG Finnish Consulting Group Oy RAASEPORIN KAUPUNKI BILLNÄS - RUUKKIALUE Pilaantuneiden maiden kartoitus P12684 20.3.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Pilaantuneiden maiden kartoitus 1 ( 1 ) PAL P12684

Lisätiedot

Esikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi ok Metallit 1. Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA ok

Esikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi ok Metallit 1. Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA ok Pvm: 16.8.2013 1/2 Projekti: 1510005691/9 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 TUHKAKYLÄ Tutkimuksen nimi: Talvivaara Sotkamo Oy, sakkanäytteiden kaatopaikkakelpoisuustutkimukset, Maauimala, kon

Lisätiedot

ASROCKS-hanke: - Tulosten soveltaminen käytäntöön eli arseenin huomioiminen kiviainesten louhinnassa ja maanrakentamisessa

ASROCKS-hanke: - Tulosten soveltaminen käytäntöön eli arseenin huomioiminen kiviainesten louhinnassa ja maanrakentamisessa ASROCKS-hanke: - Tulosten soveltaminen käytäntöön eli arseenin huomioiminen kiviainesten louhinnassa ja maanrakentamisessa ASROCKS-hankkeen koko henkilöstö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS With the contribution

Lisätiedot

ASIA ILMOITUKSEN TEKIJÄ. PÄÄTÖS Nro 82/12/1 Dnro PSAVI/65/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.8.2012

ASIA ILMOITUKSEN TEKIJÄ. PÄÄTÖS Nro 82/12/1 Dnro PSAVI/65/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.8.2012 1 PÄÄTÖS Nro 82/12/1 Dnro PSAVI/65/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.8.2012 ASIA Koetoimintailmoitus Pahtavaaran kaivoksen Länsimalmin rikastettavuuden selvittämisestä, Sodankylä ILMOITUKSEN TEKIJÄ

Lisätiedot

HARJUNIITYN ARSEENISELVITYS NOKIAN KAUPUNKI

HARJUNIITYN ARSEENISELVITYS NOKIAN KAUPUNKI 303235 HARJUNIITYN ARSEENISELVITYS NOKIAN KAUPUNKI 14.6.2011 303235 HARJUNIITYN ARSEENISELVITYS Nokian Kaupunki Tilaaja Nokian kaupunki Tekninen keskus / Kaavoitus Jorma Hakola Kaavoitusarkkitehti Harjukatu

Lisätiedot

WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE

WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE 29/15/KRi 4.2.2015 1(9) WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Vuosiraportti 2014 16/15/KRi 21.1.2015 2(9) SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Näytteenotto...

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI T203/M13/2014 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI NATURAL RESOURCES INSTITUTE FINLAND VANTAA, ROVANIEMI

Lisätiedot

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan

Lisätiedot

RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA

RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2433/93/2/10 OULAINEN Rimpikoivikko Esko Iisalo 30.4.1993 RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA SISÄLLYSLUETTELO TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/13 Päivämäärä Dnro 27.03.2013 731/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.04.2013 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) liitettä I ja II,

Lisätiedot