Hämeenlinnan taajamageokemia. Timo Tarvainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hämeenlinnan taajamageokemia. Timo Tarvainen"

Transkriptio

1 Hämeenlinnan taajamageokemia Timo Tarvainen Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja

2 Kannen kuva: Näytteenottajia Hämeenlinnan toripuistossa kesällä Kuvaaja Tauno Valli GTK. Sisäkannen kuva: Näytteenottoa puistossa Hämeenlinnassa. Kuvaaja Timo Tarvainen GTK. Lähdeviite: Tarvainen Timo 2011: Hämeenlinnan geokemia. Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja sivua. Geologian tutkimuskeskus ja Hämeenlinnan kaupunki, Yhdyskuntarakenne- ja ympäristöpalvelut. ISBN ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) 2

3 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 4 Abstract Johdanto Kanta-Hämeen kallioperä, maaperä ja geokemialliset provinssit Näytteenotto ja analytiikka Näytteenotto Analytiikka Analytiikan laadunvarmistus Seurantanäytteet Uusinta-analyysit Laadunvarmistustulosten johtopäätökset Tilastolliset menetelmät ja karttatuotanto Tulokset ja pohdinta Arseenipitoisuudet pintamaassa Muiden alkuaineiden pitoisuudet pintamaassa Johtopäätökset Kiitokset Kirjallisuus

4 Tiivistelmä Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) maaperägeokemian tietokantaa täydennettiin vuonna 2010 keräämällä ja analysoimalla Hämeenlinnan kaupungin taajamien alueelta 400 pintamaaperänäytettä. Taajamien maaperänäytteet edustivat erilaisia maankäyttömuotoja Hämeenlinnan keskustan ja lähiöiden taajama-alueella. Pintamaanäytteet otettiin 10 cm syvyisestä pintamaakerroksesta Euroopan geologisten tutkimuslaitosten (EuroGeoSurveys) tekemän ohjeistuksen mukaisesti. Näytteistä analysoitiin 53 alkuaineen kuningasvesiliukoiset pitoisuudet. Lisäksi määritettiin maaperän hiilipitoisuus ja ph. Hämeenlinnan kaupunki auttoi näytepisteiden paikan valinnassa ja tilasi kuningasvesiliukoiset analyysit. Arseenipitoisuudet ovat Hämeenlinnan taajamien pintamaassa suuremmat kuin PIMA-asetuksen kynnysarvo 5 mg/kg. Hämeenlinnan keskustan ja Kalvolan maaperän arseenin suurimmaksi suositelluksi taustapitoisuusarvoksi laskettiin 25 mg/kg. Muiden Hämeenlinnan taajama-alueiden suurimmaksi suositelluksi arseenin taustapitoisuusarvoksi saatiin 9 mg/kg. Kalvolassa ja keskustassa myös koboltin taustapitoisuus on suurempi kuin PIMAasetuksen kynnysarvo 20 mg/kg. Suurimmaksi suositelluksi taustapitoisuusarvoksi laskettiin 21,5 mg/kg. Taajamien pintamaiden alkuainepitoisuuksia verrattiin ympäröivien luonnonmaiden pitoisuuksiin. Kadmiumin, koboltin, kromin, kuparin, lyijyn, nikkelin, sinkin, vanadiinin, hopean, kullan, elohopean, hiilen, kalsiumin, mangaanin ja strontiumin pitoisuudet olivat taajamien pintamaassa suuremmat kuin ympäröivillä luonnonmailla. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Ympäristögeologia, geokemialliset tutkimukset, maaperä, perustilan kartoitus, alkuaineet, pitoisuus, arseeni Abstract The Geological Survey of Finland (GTK) has investigated geochemical baselines in the city of Hämeenlinna. Altogether, 400 topsoil samples were collected from the city centre and suburban areas of Hämeenlinna in The sample sites represented various land uses in urban areas. Samples were collected from 10-cm-deep pits according to the guidelines of the EuroGeoSurveys urban geochemistry sampling protocol. Aqua regia extractable concentrations of 53 elements as well as the total carbon content and soil ph were determined from all samples. The sampling sites were selected in co-operation with the environmental authorities of the City of Hämeenlinna. Arsenic concentrations in the urban soils exceeded the guideline value of 5 mg/kg given in the Government Decree on the Assessment of Soil Contamination and Remediation Needs (214/2007). The upper limit of baseline variation was 25 mg As/kg in the city centre and in the Kalvola suburban area, while the baseline value for other parts of Hämeenlinna was 9 mg As/kg. The baseline concentration of cobalt also exceeded the guideline value in the urban soils of the city centre and Kalvola. The estimated upper limit for baseline variation was 21.5 mg Co/kg. The concentrations of several metals in urban soils were compared with concentrations in natural soils. Cadmium, cobalt, chromium, copper, lead, nickel, zinc, vanadium, silver, gold, carbon, calcium, manganese and strontium showed higher concentrations in urban soils than in the surrounding natural environment. Keywords Environmental geology, geochemical surveys, soil, baseline mapping, element, concentration, arsenic 4

5 1 Johdanto Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) maaperägeokemian tietokantaa täydennettiin vuonna 2010 keräämällä ja analysoimalla Hämeenlinnan kaupungin taajamien alueelta 400 pintamaaperänäytettä. Taajamien maaperänäytteet edustivat erilaisia maankäyttömuotoja Hämeenlinnan keskustan ja lähiöiden taajama-alueella. Pintamaanäytteet otettiin 10 cm syvyisestä pintamaakerroksesta Euroopan geologisten tutkimuslaitosten (EuroGeoSurveys) tekemän ohjeistuksen mukaisesti. Samanlaista tutkimusta ollaan tekemässä 9 muussa Euroopan kaupungissa EuroGeoSurveysin URGE-hankkeen ohjeiden mukaisesti. Hämeenlinnan 10 cm pintamaanäytteiden kanssa samaan aikaan kerättiin 40 pisteestä hieman syvemmät 25 cm:n näytteet, joiden tulokset on raportoitu jo aiemmin (Tarvainen 2010a). Tässä raportissa esiteltävät 10 cm näytteiden tulokset antavat paljon yksityiskohtaisemman kuvan alkuaineiden pitoisuusjakaumasta Hämeenlinnan taajamissa kuin aiemmin raportoidut 40 näytettä. Sekä 25 cm:n että 10 cm:n näytteistä analysoitiin kuningasvesiliukoisia pitoisuuksia. Kuningasvesiliuotusmenetelmää on yleisesti käytetty maanäytteiden analyyseissä geokemian kartoitusprojekteissa ja maaperän pilaantuneisuuden arvioinneissa. Nykyisillä analyysimenetelmillä voidaan analysoida luotettavasti sellaisia ympäristöselvitysten kannalta keskeisiä alkuaineita (mm. arseeni, kadmium, lyijy ja elohopea), jotka ovat puuttuneet lähes kokonaan aiemmista geokemiallisista kartoitusohjelmista. Tavoitteena oli tuottaa ensivaiheessa kasvukeskusten kaavoitus- ja ympäristöviranomaisille päätöksenteossa tarvittavaa tietoa geologiasta ja diffuusista ilmalaskeumasta peräisin olevien haitallisten aineiden taustapitoisuuksista maaperässä. Taustapitoisuustietoja tarvitaan muun muassa maa-alueiden pilaantuneisuutta arvioitaessa. GTK on kartoittanut myös Hämeenlinnan taajamia ympäröivien luonnonmaiden taustapitoisuuksia. Taajamien ulkopuolelta otettujen näytteiden tulokset on aiemmin raportoitu esiselvityksessä (Tarvainen 2010b). Vastaavia tutkimuksia on tehty Porvoon (Tarvainen ym. 2003), pääkaupunkiseudun kehyskuntien (Kirkkonummi, Vihti, Hyvinkää, Nurmijärvi, Järvenpää, Tuusula, Kerava ja Sipoo) alueella (Tarvainen ym. 2006), Pirkanmaalla (Hatakka ym. 2010), Satakunnassa (Kuusisto ym. 2007) ja Espoossa (Tarvainen 2010c). GTK on tehnyt kaksi laajaa valtakunnallista moreenigeokemiallista kartoitusta: suuralueellisen kartoituksen näytteenottotiheydellä 1 näyte/300 km 2 (Koljonen 1992) ja alueellisen kartoituksen tiheydellä 1 näyte/4 km 2 (Salminen 1995). Molemmissa kartoituksissa on otettu näytteitä ainoastaan (lähes) muuttumattomasta pohjamaasta. Molemmissa kartoituksissa on analysoitu <0,06 mm raekoko, analytiikassa uuttomenetelmänä on ollut kuningasvesiuutto. Suuralueellisessa kartoituksessa on tehty lisäksi kokonaispitoisuusmäärityksiä. Suuralueellisen kartoituksen Etelä- ja Väli-Suomen näytteistä on jälkikäteen määritetty myös pitoisuudet <2 mm raekoossa sekä kuningasvesiuutolla että totaaliliuotuksella (Tarvainen 1995). Alueellisen kartoituksen näytteistä on valittu 90 näytteen otos, joista on määritetty kuningasvesiliukoisten pitoisuuksien lisäksi ammoniumasetaatti-edta-uuttoon perustuvat pitoisuudet (Tarvainen ja Kallio 2002). Laajimmissa valtakunnallisissa maaperägeokemiallisissa kartoituksissa on käytetty näytemateriaalina moreenia, joka on Suomen yleisin maalaji. Vuosina otettiin kansainvälisen Baltic Soil Survey -hankkeen yhteydessä näytteitä noin 130 maaprofiilista maatalousmailta. Tähän näytteenottoon sisältyi moreenin lisäksi hienojakoisia maalajeja (savi, siltti), karkeita lajittuneita maita ja orgaanisia maalajeja. Baltic Soil Survey -hanke poikkesi moreenigeokemiallisista kartoituksista myös siinä, että näytteitä otettiin pohjamaan lisäksi pintamaasta. Suomen alustavat tulokset, jotka perustuivat kuningasvesiuuttoihin, julkaistiin vuonna 1999 (Tarvainen ja Kuusisto 1999). Kaikkien kymmenen Itämeren maan maatalousmaiden geokemiallisen kartoituksen tulokset julkaistiin vuonna 2003 (Reimann ym. 5

6 2003). Baltic Soil Survey -kartoituksen mukaan useiden hivenalkuaineiden pitoisuudet ovat keskimääräistä korkeammat savimailla kuin muissa maalajeissa. Etelä-Suomen savien alkuainepitoisuuksia ovat kuvanneet myös Salminen ym. (1997). Lapista on tehty geokemiallista maaperäkartoitusta lisäksi Pohjoiskalottihankkeen (Bølviken ym. 1986), Kuolan ekogeokemian hankkeen (Reimann ym. 1998) ja Barentsin ekogeokemiallisen kartoitushankkeen yhteydessä (Salminen ym. 2004). Koko Suomesta on uusia analyysituloksia Euroopanlaajuisen FOREGSin geokemiallinen kartoituksen julkaisussa (Salminen ym. 2005). Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää yli 50 alkuaineen taustapitoisuudet Hämeenlinnan taajamaalueiden pintamaassa ja verrata tuloksia Kanta-Hämeestä kerättyjen luonnonmaanäytteiden alkuainepitoisuuksiin. Tulokset lisätään myös valtakunnalliseen taustapitoisuusrekisteriin (http://www.geo.fi/tapir). 2 Kanta-Hämeen kallioperä, maaperä ja geokemialliset provinssit Kanta-Hämeen pohjoisimman osan kallioperä kuuluu Pirkkalan migmatiittialueeseen, jota hallitsevat turbidiittisyntyiset gneissit. Paikoin esiintyy mustaliuskeita ja grafiittipitoisia liuskeita. Migmatiittialueen eteläosassa on emäksisiä vulkaniitteja (Kähkönen 1998). Pääosa Kanta-Hämeen kallioperästä kuuluu Hämeen liuskealueeseen. Alueella on runsaasti metavulkaniitteja. Liuskealuetta pilkkovat syväkivet ovat koostumukseltaan granitoideja ja kaligraniitteja. Kanta-Hämeen maaperä on monimuotoinen. Kanta-Hämeen länsiosassa (Humppila, Jokioinen, Ypäjä) on runsaasti savikoita ja vähemmän moreenia ja kalliopaljastumia verrattuna muuhun tutkimusalueeseen. Suuri osa savimailta otetuista näytteistä on peräisin Kanta-Hämeen länsiosasta. Tammelassa on Humppilaan jatkuva harjujakso ja muutama pienempi hiekka- ja soramuodostuma. Kanta-Hämeen pohjois- ja keskiosissa (Hämeenlinna, Hattula) on runsaasti moreenia ja laajoja hiekkasoramuodostumia. Kanta-Hämeessä on myös isoja soita, jotka eivät sisälly geokemialliseen taustapitoisuuskartoitukseen. Kanta-Hämeen kaakkoisosassa (Janakkala, Hausjärvi) savikot ja muut hienojakoiset maalajit ovat yleisiä. Hausjärveltä Janakkalaan kulkevasta harjujaksosta on otettu useita näytteitä. Hausjärvellä kulkee myös ensimmäinen Salpausselkä, josta on myös otettu hiekkanäytteitä. Kanta-Hämeen lounaisosassa Lopella on kerätty näytteitä moreenista ja Lopen läpi kulkevasta isosta harjujaksosta. Maaperän monipuolisuuden lisäksi Kanta-Hämeen maaperän kemiallinen koostumus on mielenkiintoinen. Suomesta on tunnistettu valtakunnallisten geokemiallisten kartoitusten perusteella niin sanottuja metalliprovinsseja, joissa moreenimaiden koboltti-, kromi-, kupari-, nikkeli-, sinkki- tai vanadiinipitoisuudet ovat korkeammat kuin muualla Suomessa (Hatakka ym. 2010). Kanta-Hämeen pohjoisosa kuuluu Etelä-Suomen metalliprovinssiin (kuva 1). Metalliprovinssin alueella metallien taustapitoisuudet moreeni- ja hiekkamailla saattavat ylittää PIMA-asetuksen kynnysarvot (Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista 214/2007). Hämeenlinnan kaupunki kuuluu pääosin metalliprovinssin alueeseen. Valtakunnalliseen, harvaan näyteverkkoon perustuva provinssin aluerajaus ei kuitenkaan kovin tarkka. 6

7 Kuva 1. Kanta-Hämeen alue. Etelä-Suomen metalliprovinssi merkitty siniharmaalla. Hiekka- ja moreeninäytteiden kuparipitoisuus taajamien ulkopuolella on esitetty symboleilla. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 132/MML/12. Kuva 2. Etelä-Pirkanmaan arseeniprovinssi merkitty punertavalla sävyllä. Hiekka- ja moreeninäytteiden arseenipitoisuus taajamien ulkopuolella on esitetty symboleilla. Maanmittauslaitos, lupanro 132/MML/12. 7

8 Arseenin alueellinen pitoisuusjakauma on erilainen kuin useiden metallien pitoisuusjakauma valtakunnallisissa kartoituksissa. Metalliprovinssien lisäksi on määritetty valtakunnallisia arseeniprovinsseja. Koko eteläinen Suomi kuuluu Etelä-Suomen arseeniprovinssiin, jossa arseenin taustapitoisuudet moreenimailla saattavat ylittää PIMA-asetuksen kynnysarvon 5 mg/kg. Erityisen korkeita pitoisuudet ovat Etelä-Pirkanmaalta Kanta-Hämeen pohjoisosiin ulottuvan arseeniprovinssin moreeni- ja hiekkamailla (pohjamoreenissa jopa 233 mg/kg arseenia). Kanta-Hämeen pohjoisosa kuuluukin Etelä- Pirkanmaan arseeniprovinssiin (kuva 2) ja muu Kanta-Häme Etelä-Suomen arseeniprovinssiin. Hämeenlinnan kaupungin keskusta ja Kalvola kuuluvat Etelä-Pirkanmaan korkeiden arseenipitoisuuksien provinssin alueeseen. Renko sijaitsee provinssin etelälaidalla, Hauho provinssin itälaidalla, Tuulos ja Lammi ovat provinssin ulkopuolella. 3 Näytteenotto ja analytiikka 3.1 Näytteenotto Näytteenottopisteet valittiin mahdollisimman tasaisella näytteenottoverkolla (noin 5 näytettä/km 2 ) Hämeenlinnan taajama-alueilta kaupungin omistamilta mailta. Taajama-alueita ovat Hämeenlinnan vanhan kaupunkikeskustan lisäksi Kalvola, Renko, Hauho, Eteläinen, Tuulos ja Lammi (kuva 3). Näytteenotossa vältettiin peltomaita. Tarkoituksena oli kartoittaa taajamien taustapitoisuuksia, varsinaisia pilaantuneita maita ei sisällytetty suunnitelmaan. Sen sijaan tavanomaista liikenteestä, teollisuudesta ja asutuksesta johtuvaa taajamien nuhraantumista ei vältetty. Osa näytteenottopisteistä sijoittui täyttömaille, tosin aivan tuoreita täyttömaita vältettiin. Näytteenoton alussa järjestettiin näytteenottokurssi Hämeenlinnassa ja Norjan geologian tutkimuskeskuksen tutkija Tor Erik Finne opasti näytteenottajia kolmena ensimmäisenä päivänä. Alustavat näytteenottopaikat oli merkitty kartoille. Tarkempi näytteenottopiste valittiin maastotarkastelun perusteella. Näytteenotossa suosittiin kohteita, missä mahdollinen nurmikko oli kulunut pois. Jos alue oli laaja täyttömaa-alue, täyttömaista valittiin ensisijaisesti runsaasti hienoainesta sisältävä maalaji. Valittuun pisteeseen kaivettiin lapiolla vähintään 10 cm syvyinen kuoppa, jonka reunalta otettiin maaperänäyte muovikauhalla Rilsan -pussiin. Näytetunnus merkittiin sekä tussilla että tarralla pussiin. Joka 20. pisteestä otettiin myös rinnakkaisnäyte. Näytteenottopaikalla täytettiin kenttähavaintokortti, johon merkittiin näytteen tunnus, koordinaatit, osoite, näytteenottopäivä, näytteenottajien nimikirjaimet, maalaji ja maankäyttömuoto. Näytteenottopaikasta otettiin kaksi valokuvaa: yksi lähikuva ja yksi yleiskuva (kuvat 4 ja 5). 3.2 Analytiikka Hämeenlinnan taajamista otetut 10 cm maanäytteet toimitettiin Labtium Oy:n akkreditoituun laboratorioon Espooseen, jossa näytteet kuivattiin alle 40 o C lämpötilassa ja seulottiin <2 mm raekokolajitteeseen. Seulottu lajite jaettiin neljään näytepussiin, jotka käytettiin eri analyysimäärityksiin. Alkuaineiden kuningasvesiliukoiset pitoisuudet määritettiin kanadalaisessa ACME laboratoriossa Hämeenlinnan kaupungin tilauksesta. Kanadaan lähetetyt näytteet numeroitiin Geologian tutkimuskeskuksessa uudelleen satunnaisjärjestyksessä. Hämeenlinnan 400 näytepisteen lisäksi mukana oli 20 kenttärinnakkaisnäytettä, 20 samasta kenttänäytteestä kuivattua ja seulottua analyyttistä rinnakkaisnäytettä sekä 21 Norjan NGU:n toimittamaa URGE-hankkeen omaa seurantanäytettä. Näytteet analysoitiin Kanadassa uuden satunnaisnumeroinnin mukaisessa järjestyksessä. Laboratorio ei tiennyt, mitkä näytteet olivat rinnakkaisnäytteitä ja mitkä näytteet hankkeen omia seurantanäytteitä. Analyyttiset 8

9 Kuva 3. Hämeenlinnan taajama-alueiden sinkkipitoisuudet. Pohjakartat Maanmittauslaitos, lupa nro 132/MML/12 ja Logica Suomi Oy. 9

10 Kuva 4. Lähikuva näytteenottopisteestä TTTA läheltä Ojoisten koulua. Tauno Valli GTK. Kuva 5. Maisemakuva edellisen kuvan näytekuopan ympäristöstä. Kuva. Tauno Valli GTK. 10

11 rinnakkaisnäytteet oli sijoitettu näytelistaan hyvin lähelle niihin liittyviä varsinaisia näytteitä. Lisäksi laboratorio lisäsi analyysieriin omiksi seurantanäytteikseen kansainvälisiä referenssinäytteitä. Analyysit tehtiin kahdessa erässä joulukuussa 2010 ja tammikuussa Laboratoriossa tapahtuneen virheen vuoksi noin puolesta näytteistä tehtiin analyysit myös hienommasta alle 180 µm raekokolajitteesta. Kuivatut ja seulotut näytteet liuotettiin kuumaan kuningasveteen. Punnitus oli 15 g. 53 alkuaineen pitoisuudet mitattiin liuoksesta ICP-MS-menetelmällä (taulukko 1). Neljän näytteen analyysi epäonnistui pienen näytemäärän takia. Taulukko 1. Hämeenlinnan 10 cm maaperänäytteistä määritettyjen kuningasvesiliukoisten alkuainepitoisuuksien määritysrajat. Alkuaine Yksikkö Määritysraja Ag µg/kg 2 Al % 0,01 As mg/kg 0,1 Au µg/kg 0,2 B mg/kg 1 Ba mg/kg 0,5 Be mg/kg 0,1 Bi mg/kg 0,02 Ca % 0,01 Cd mg/kg 0,01 Ce mg/kg 0,1 Co mg/kg 0,1 Cr mg/kg 0,5 Cs mg/kg 0,02 Cu mg/kg 0,01 Fe % 0,01 Ga mg/kg 0,1 Ge mg/kg 0,1 Hf mg/kg 0,02 Hg µg/kg 5 In mg/kg 0,02 K % 0,01 La mg/kg 0,5 Li mg/kg 0,1 Mg % 0,01 Mn mg/kg 1 Mo mg/kg 0,01 Alkuaine Yksikkö Määritysraja Na % 0,001 Nb mg/kg 0,02 Ni mg/kg 0,1 P % 0,001 Pb mg/kg 0,01 Pd µg/kg 10 Pt µg/kg 2 Rb mg/kg 0,1 Re µg/kg 1 S % 0,02 Sb mg/kg 0,02 Sc mg/kg 0,1 Se mg/kg 0,1 Sn mg/kg 0,1 Sr mg/kg 0,5 Ta mg/kg 0,05 Te mg/kg 0,02 Th mg/kg 0,1 Ti % 0,001 Tl mg/kg 0,02 U mg/kg 0,1 V mg/kg 2 W mg/kg 0,1 Y mg/kg 0,01 Zn mg/kg 0,1 Zr mg/kg 0,1 3.3 Analytiikan laadunvarmistus Seurantanäytteet URGE-hankkeen omien seurantanäytteiden pitoisuustasoa tutkittiin analyysijärjestyksessä kuvaajilla, jossa seurantanäytteestä tehtyjä pitoisuusmäärityksiä verrattiin kyseisten pitoisuusmääritysten mediaanipitoisuuteen ja +/-10%, +/-20% ja +/-30% poikkeamiin mediaaniarvosta (kuvat 6 ja 7). 11

12 Kuva 6. Ceriumin pitoisuus hankkeen omassa seurantanäytteessä, joka on analysoitu 21 kertaa varsinaisten maaperänäytteiden joukossa. Määritysten mediaani on 28,3 mg/kg. Seurantanäytteestä tehdyt määritykset poikkeavat korkeintaan noin 10 % (tiheät katkoviivat) kumpaankin suuntaan mediaanista 28,3 mg/kg. Kuva 7. Seurantanäytteestä tehdyt hopeapitoisuusmääritykset. Seurantanäytteestä tehdyt hopeamääritykset ovat hyvin toistettavia lukuun ottamatta yhtä poikkeuksellisen suurta havaintoa. Hopea saattaa esiintyä hankkeen seurantanäytteessä paikoin hippumaisena kullan yhteydessä. 12

13 Hankkeen oman seurantanäytteen lisäksi analyysieriin oli lisätty ACME-laboratorion käyttämää kansainvälistä referenssimateriaalia. Esimerkiksi hopeapitoisuus, jossa näkyy yksi poikkeava arvo hankkeen omassa seurantanäytteessä, pysyy hyvin vakiona kansainvälisestä referenssinäytemateriaalista tehdyissä määrityksissä. On mahdollista, että norjalaisten toimittama hankekohtainen seurantanäyte ei ole yhtä tasalaatuista kuin laboratorion käyttämä kansainvälinen referenssinäytemateriaali. Hiilipitoisuus- ja ph-määrityksien laadunvarmistukseen käytettiin kansainvälisiä referenssimateriaaleja, jotka Labtium Oy lisäsi analysoitavien näytteiden joukkoon. Näiden pitoisuuksissa ei ollut merkittäviä poikkeamia Uusinta-analyysit Analytiikan toistettavuutta tutkittiin myös uusinta-analyyseillä. Joka 20. näytteen kuivattu ja seulottu <2 mm raekokolajite jaettiin kahteen eri näytepussiin, jotka analysoitiin (lähes) peräkkäin ACMEn laboratoriossa. Tulokset yhdistettiin näytepistepareiksi, joiden pitoisuustietoja verrattiin laskennallisesti variaatiokertoimella ja piirtämällä erilaisia pilvidiagrammeja. Käytettävissä oli 19 pisteparia, koska yksi analyysi 20 pisteparin analyyseistä epäonnistui pienen näytemäärän takia. Uusinta-analyysien variaatiokertoimet laskettiin kullekin alkuaineelle seuraavasti: normaalin analyysin ja uusinta-analyysin analyysituloksen erotuksien neliöt summattiin yhteen. Summa jaettiin näyteparien lukumäärällä (19). Keskihajonta laskettiin ottamalla edellä lasketusta suhdeluvusta neliöjuuri. Variaatiokerroin (coefficient of variation, CV) laskettiin jakamalla keskihajonta analyysitulosten keskiarvolla. Pieni variaatiokerroin kuvastaa analytiikan hyvää toistettavuutta. Useimpien alkuaineiden variaatiokertoimet olivat alle 10%. Kuparin variaatiokerroin oli 19,4 %. Sen uusinta-analyysituloksia on tarkasteltu tarkemmin kahdella hajontakuviolla: pilvidiagrammilla (kuva 8) ja Thompsonin ja Howarthin kuvaajalla (kuva 9). Kuva 8. Kuparipitoisuus normaalinäytteen analyysissä (vaaka-akseli) ja saman näytteen uusintaanalyysissä (pystyakseli). 13

14 Kuva 9. Kuparin uusinta-analyysien luotettavuutta kuvaava Thompsonin ja Howarthin kuvaaja. Vaakaakselilla on normaalin analyysin ja uusinta-analyysin kuparipitoisuuksien keskiarvo. Pystyakselilla on normaalin analyysin ja uusinta-analyysin pitoisuuksien erotus. Poikkeama on pääosin alle 10 %, kolmella näytteellä % ja yhdellä näytteellä suurempi kuin 20 % Laadunvarmistustulosten johtopäätökset Yhteenveto hankkeen oman seurantanäytteen analyysituloksiin sekä uusinta-analyyseihin perustuvasta laadunvarmistuksesta on taulukossa 2. Taulukossa on kommentoitu hankkeen oman seurantanäytteen tuloksia. Sen lisäksi oli käytettävissä ACMEn laboratorion käyttämän seurantanäytteen tulokset. ACMEn käyttämä seurantanäyte oli parempi joidenkin alkuaineiden pitoisuuksien seurantaan, koska kyseisten alkuaineiden pitoisuudet saattoivat olla pienet hankkeen omassa seurantanäytteessä. ACMEn käyttämässä seurantanäytteessä ei ollut ongelmia hopean, berylliumin, kadmiumin, indiumin, niobiumin, palladiumin, platinan, reniumin, rikin, tinan telluurin, talliumin tai wolframin pitoisuuksissa. Kullan on kuvattu esiintyvän hippumaisesti hankkeen omassa seurantanäytteessä ja myös ACMEn käyttämässä seurantanäytteessä on pientä huojuntaa kultapitoisuuksissa. Boorin ja hafniumin pitoisuudet olivat semikvantitatiivisia molemmissa seurantanäytteissä. Antimonin ja seleenin pitoisuuksissa oli huojuntaa molemmissa seurantanäytteissä. Germaniumin ja tantaalin pitoisuudet olivat pääosin alle määritysrajan molemmissa seurantanäytteissä. Taulukko 2. Analytiikan laadunvarmistuksen havainnot. Seurantanäytteen kohdalla esitetään pitoisuuksien poikkeama mediaanin ympärillä tai sanallinen kuvaus hajonnan suuruudesta. Semikvantitatiivinen tarkoittaa sitä, että alkuaineen pitoisuus on pieni ja tuloksissa on esitetty vain muutama erilainen lukuarvo. CV% on uusinta-analyysien variaatiokerroin. Lopuksi kommentti uusinta-analyysien hajontakuviosta. Alkuaine Seurantanäyte CV% Hajontakuvio Ag Yksi iso arvo, muuten ok 622,6 Yksi näyte jossa iso Ag-pitoisuus poikkeava Al -20% - +20% 0,4 As -20% - +20% 9,5 Au Esiintyy hippumaisesti 263,6 Hajontaa kaikilla pitoisuustasoilla Alkuaine Seurantanäyte CV% Hajontakuvio 14

15 B Semikvantitatiivinen 33,3 Hajontaa kaikilla pitoisuustasoilla Ba -20% - +20% 25,0 Tasaista vähäistä hajontaa Be Semikvantitatiivinen 9,1 Bi -30% - +30% 1,4 Ca -20% - +20% 0,1 Cd Kaksi poikkeavan suurta 1,2 Ce -20% - +10% 10,5 Tasaista vähäistä hajontaa Co -20% - +20% 5,5 Cr -20% - +20% 15,9 Tasaista vähäistä hajontaa Cs -20% - +10% 0,7 Cu -20% - +20% 19,4 Hajontaa pienimmissä pitoisuuksissa Fe -20% - +20% 0,6 Ga -20% - +20% 3,6 Ge Alle määritysrajan 4,9 Hf Semikvantitatiivinen 0,5 Hg 4 näytteellä suuri hajonta 3546,2 Yksi näyte jossa iso Hg-pitoisuus poikkeava In Alle määritysrajan 0,5 K -20% - +10% 0,1 La -20% - +20% 4,9 Li -30% - +20% 9,7 Mg -30% - +20% 0,2 Mn -20% - +20% 228,0 Tasaista vähäistä hajontaa Mo -20% - +30% 0,5 Na -30% - 30% 0,0 Nb 3 poikkeamaa 1,3 Ni -20% - +30% 7,9 P -20% - +30% 0,0 Pb -20% - +30% 458,2 Yksi näyte jossa iso Pb-pitoisuus poikkeava Pd 1 suuri, muut alle määr.r. 36,7 Lähes kaikki alle määritysrajan Pt Alle määritysrajan 69,6 Lähes kaikki alle määritysrajan Rb -20% - +10% 11,8 Tasaista vähäistä hajontaa Re Alle määritysrajan 25,6 Lähes kaikki alle määritysrajan S Alle määritysrajan 0,0 Sb Yksi iso arvo, muuten ok 0,5 Sc -20% - +20% 0,9 Se Semikvantitatiivinen 9,6 Hyvin pieniä pitoisuuksia, hajontaa Sn Yksi poikkeama 2,1 Sr -20% - +20% 8,7 Ta Alle määritysrajan 0,0 Kaikki alle määritysrajan, siksi ei hajontaa Te Semikvantitatiivinen 2,8 Th -20% - +30% 1,8 Ti -30% - 30% 0,0 Erittäin hyvä toistettavuus Tl Yksi pieni arvo, muuten ok 0,2 U -20% - +20% 2,3 V -30% - +20% 15,8 Tasaista vähäistä hajontaa W Semikvantitatiivinen 1,5 Y -20% - +20% 1,8 Zn -30% - 30% 36,1 Tasaista vähäistä hajontaa Zr -30% - 30% 4,9 15

16 3.4 Tilastolliset menetelmät ja karttatuotanto Kenttähavainnot ja analyysitulokset yhdistettiin SPSS- tilasto-ohjelmalla. Samalla tarkistettiin pitoisuustasot mahdollisten raportointivirheiden havaitsemiseksi ja verrattiin eri analyysierissä käytettyjä määritysrajoja. Kuvien työstämisessä on käytetty ArcMap- ohjelmaa. Taustapitoisuuskartoituksen yhtenä tavoitteena on määrittää Hämeenlinnan eri taajamille tavanomaisen taustapitoisuusjakauman yläraja eli suurin suositeltu taustapitoisuusarvo (SSTP). SSTParvo perustuu SFS-ISO-standardin suosituksen mukaisesti laatikko-jana-kuvaajan (boxwhisker-plot) ylemmän whisker-janan ylärajaan riittävän suuresta näytejoukosta. Lukuarvo laskettiin seuraavasti SSTP AA = P ,5 x (P 75 P 25 ) [1] jossa SSTP AA = alkuaineen AA suurin suositeltu taustapitoisuusarvo P 75 = alkuaineen AA pitoisuusjakauman 75. persentiili P 25 = alkuaineen AA pitoisuusjakauman 25. persentiili. Kuitenkin, jos laskettu SSTP-arvo oli suurempi kuin suurin mitattu pitoisuusarvo, SSTP-arvona on käytetty aineiston maksimia. Kaavan [1] avulla pyritään laskemaan taustapitoisuudelle arvo, jossa huomioidaan tavanomaiset suuret pitoisuudet, mutta jossa poikkeukselliset arvot jätetään huomioimatta. 4 Tulokset ja pohdinta 4.1 Arseenipitoisuudet pintamaassa Arseenipitoisuudet ovat koko Kanta-Hämeessä suuremmat kuin Suomessa keskimäärin. Suomen yleisimmän mineraalisen maalajin moreenin keskimääräinen arseenipitoisuus on noin 3 mg/kg (Koljonen 1992). PIMAasetuksen (214/2007) kynnysarvo on 5 mg/kg. Näitä suuremmat pitoisuudet ovat yleisiä koko eteläisessä Suomessa (Koljonen 1992). Hämeenlinnan kaupungin luoteisosa kuuluu korkeiden luontaisten arseenipitoisuuksien alueena tunnettuun Etelä-Pirkanmaan arseeniprovinssiin (kuva 2). Pirkanmaan arseenipitoisuuksia ja siitä aiheutuvia riskejä sekä niiden huomioimista maankäytössä on tutkittu mm. RAMAS-hankkeessa (esim. Backman ym. 2006) ja Pirkanmaan taustapitoisuuskartoituksessa (Hatakka ym. 2010). Sama korkeiden maaperän arseenipitoisuuksien vyöhyke jatkuu Kanta-Hämeen luoteisosiin. Tässä työssä tutkituista taajamista Hämeenlinnan vanha keskusta ja Kalvola kuuluvat selvästi Etelä-Pirkanmaan (ja Kanta-Hämeen) geokemialliseen provinssiin. Hämeenlinnan muut taajamat (Renko, Hauho, Eteläinen, Tuulos ja Lammi) kuuluvat laajaan Etelä-Suomen arseeniprovinssiin. Etelä-Suomen arseeniprovinssin maaperässä arseenipitoisuudet ovat yleisesti suurempia kuin PIMAasetuksen kynnysarvo 5 mg/kg, mutta yli 15 mg/kg pitoisuuksia ei löydy yleisesti niin kuin Etelä- Pirkanmaan arseeniprovinssin alueella. Taajamien ulkopuolelta kerättyjen näytteiden analyysitulokset on kuvattu aiemmin Geologian tutkimuskeskuksen arkistoraportissa S41/2010/22 (Tarvainen 2010b). Tässä raportissa verrataan taajamien ulkopuolelta kerättyjen maaperänäytteiden arseenipitoisuuksia taajamien pintamaasta kerättyjen näytteiden pitoisuuksiin. Taajamien ulkopuolella näytteenottosyvyys oli 0 25 cm, taajamissa 0 10 cm. 16

17 Taulukossa 3 on esitetty pintamaan arseenipitoisuuksien tunnusluvut eri maalajeissa Etelä-Suomen arseeniprovinssin (provinssi 1) ja Etelä-Pirkanmaan arseeniprovinssin (provinssi 4) Kanta-Hämeen taajamien ulkopuolelta otetuissa näytteissä ja taajamien sisältä otetuissa näytteissä. Kynnysarvon 5 mg/kg ylitykset ovat yleisiä kummankin provinssin alueella kaikissa maalajeissa luonnonmailla, samoin taajamien pintamaanäytteissä. Arseeniprovinssin 4 alueella pitoisuudet ovat huomattavan suuria luonnonmailla, moreenissa joidenkin näytteiden taustapitoisuudet ylittävät PIMA-asetuksen alemman ohjearvon 50 mg/kg. Suurin suositeltu taustapitoisuusarvo on jokaiselle maalajille kummassakin arseeniprovinssissa suurempi kuin PIMA-asetuksen kynnysarvo 5 mg/kg, joten taustapitoisuutta tulee käyttää maaperän pilaantuneisuuden arvioinnissa kynnysarvon tilalla. Hämeenlinnan keskustalle ja Kalvolan taajamalle suositellaan suurimmaksi arseenintaustapitoisuusarvoksi 25 mg/kg, muissa tutkituissa taajamissa 9 mg/kg. Suurimmat arseenipitoisuudet mitattiin karkeiden täyttömaiden ja hiekkamaiden näytteistä (kuva 10). Arseeni poikkeaa näin ollen useista metalleista, joiden suurimmat pitoisuudet havaitaan yleensä hienojakoisimmista maalajeista. Taulukko 3. Kanta-Hämeen alueen maaperänäytteiden arseenipitoisuuksien tunnuslukuja. Provinssi 1 =Etelä-Suomen arseeniprovinssi, 4 = Etelä-Pirkanmaan arseeniprovinssi. N = näytemäärä. SSTP =suurin suositeltu taustapitoisuusarvo. Arseeniprovinssi Maalaji N Keskiarvo Mediaani SSTP Maksimi tai taajama mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 1 Savi 19 8,35 7,76 15,9 25,2 Hiekka 20 5,27 3,93 13,8 18,1 Moreeni 51 4,91 4,39 9,8 20,7 4 Savi 14 11,9 10,1 24,5 25,8 Hiekka 24 14, ,2 43 Moreeni 43 15,2 9,23 28,3 90,8 Hämeenlinnan keskusta ja Kalvola ,1 10, ,6 Muut taajamat 104 4,10 3,60 9 9,3 Kuva 10. Hämeenlinnan taajamien pintamaan arseenipitoisuus maalajin mukaan luokiteltuna. Täyttö K = karkearakeinen täyttömaa, Täyttö V = täyttömaa jossa vaihteleva raekoko, Täyttö H = hienojakoinen täyttömaa. Alle 2 mm raekokolajite. 17

18 4.2 Muiden alkuaineiden pitoisuudet pintamaassa Kuvan 1 mukaan suurin osa Hämeenlinnan kaupungista kuuluisi Etelä-Suomen metalliprovinssin alueeseen. Harvaan valtakunnalliseen näyteverkkoon perustuva aluerajaus ei ole kuitenkaan tarkka. Tässä työssä päätettiin jakaa Hämeenlinnan taajamat kahteen ryhmään: keskustan ja Kalvolan metallipitoisuuksia verrattiin Etelä-Suomen metalliprovinssin luonnonmaiden metallipitoisuuksiin, muiden taajamien metallipitoisuuksia verrattiin metalliprovinssin ulkopuolelta otettujen maaperänäytteiden metallipitoisuuksiin. Kuvassa 11 on esitetty taajamien pintamaanäytteiden kobolttipitoisuus jaoteltuna taajaman mukaan: Keskusta ja Kalvola erottuvat yleistasoltaan korkeiden kobolttipitoisuuksien alueena. Taulukoissa 4 ja 5 on esitetty metallipitoisuuksien tunnuslukuja Etelä-Suomen metalliprovinssin alueelta otetuissa ja provinssin ulkopuolelta otetuissa pintamaanäytteissä taajamien ulkopuolen luonnonmailla ja Hämeenlinnan taajamissa. Valtakunnalliset metalliprovinssit on rajattu moreenin koboltti-, kromi-, kupari-, nikkeli-, sinkki- ja vanadiinipitoisuuksien perusteella. Esimerkiksi kuparin pitoisuudet ovat Kanta-Hämeessä yleensä suuremmat metalliprovinssin alueella kuin sen ulkopuolella (kuva 1). Metalliprovinssin määrittelyyn käytettyjen metallien lisäksi useiden muiden alkuaineiden (Ag, Al, Ba, Be, Cd, Fe, K, Mg, Mo ja Pb) pitoisuudet ovat keskimääräistä korkeammat metalliprovinssin moreeni- ja hiekkanäytteissä. Näiden alkuaineiden mediaanipitoisuudet pintamaassa on esitetty taulukossa 4 ja maksimiarvot taulukossa 5. Kuva 11. Hämeenlinnan taajamien kobolttipitoisuus taajamittain jaoteltuna. Etelä-Suomen metalliprovinssin sisään selvästi kuuluvien Kalvolan ja keskustan näytteiden kobolttipitoisuus on yleisesti ottaen suurempi kuin muiden taajamien kobolttipitoisuus. Kuningasvesiliuotus alle 2 mm raekoosta. Hämeenlinnan taajamien näytteet on jaettu kahteen ryhmään. Keskustan ja Kalvolan näytteiden pitoisuuksia on verrattu Etelä-Suomen metalliprovinssin alueelta otettujen luonnonmaanäytteiden pitoisuuksiin, muiden taajamien pintamaanäytteiden pitoisuudet taas ovat lähempänä metalliprovinssin ulkopuolelta otettujen luonnonmaanäytteiden pitoisuuksia. Koboltti on arseenin ohella ainut PIMA-asetuksen alkuaine, jonka laskennallinen suurin suositeltu taustapitoisuus Hämeenlinnan keskustan ja Kalvolan taajaman 0 10 cm pintamaanäytteissä on suurempi kuin kynnysarvo 20 mg/kg. Hämeenlinnan keskustan ja Kalvolan taajamien pintamaille suositellaan suurimmaksi taustapitoisuusarvoksi 0 10 cm näytteiden perusteella 21,5 mg/kg. Aiem- 18

19 min tutkittujen 0 25 cm näytteiden perusteella koboltin taustapitoisuusarvoksi suositeltiin 24 mg/kg (Tarvainen 2010a). Taajamanäytteiden suurimmat kobolttipitoisuudet mitattiin Kalvolassa, jossa yhden näytteenpitoisuus ylitti koboltin alemman ohjearvon 100 mg/kg ja seitsemän muuta näytettä suurimman suositellun taustapitoisuusarvon 21,5 mg/kg (kuva 12). Kalvolassa on lasiteollisuutta, kobolttia käytetään joidenkin lasituotteiden valmistukseen. Kuva 12. Kalvolan taajaman pintamaan (0 10 cm) kobolttipitoisuudet kesällä Alle 2 mm raekoko, kuningasvesiliuotus. Keltainen pallo: pitoisuus yli suurimman suositellun taustapitoisuuden. Punainen pallo: Pitoisuus yli alemman ohjearvon. Pohjakartat Maanmittauslaitos, lupa nro 132/MML/12 ja Logica Suomi Oy. Koboltin lisäksi kromin, kuparin, lyijyn, nikkelin, sinkin ja vanadiinin pitoisuudet ovat Hämeenlinnan keskustan ja Kalvolan pintamaissa suuremmat kuin ympäröivillä luonnonmailla. Muissa Hämeenlinnan taajamissa pintamaiden kromi-, kupari-, sinkki- ja vanadiinipitoisuus on hieman suurempi kuin ympäröivien luonnonmaiden pitoisuudet. Kromipitoisuudet eivät ylittäneet PIMA-asetuksen ylimpää kynnysarvoa 100 mg/kg. Yhden keskustasta otetun näytteen kuparipitoisuus ylitti ylemmän ohjearvon 200 mg/kg ja toisen näytteen kuparipitoisuus oli suurempi kuin kynnysarvo 100 mg/kg. Lyijypitoisuudet olivat suurimmat Hämeenlinnan keskustassa, useiden näytteiden pitoisuus ylitti PIMA-asetuksen kynnysarvon 60 mg/kg (kuva 13). Suurimmat nikkelipitoisuudet mitattiin Kalvolan pintamaanäytteistä. Yhden näytteen pitoisuus ylitti nikkelin alemman ohjearvon ja kahden muun näytteen pitoisuus kynnysarvon. Kalvolassa myös yhden näytteen vanadiinipitoisuus ylitti kynnysarvon 100 mg/kg. Sinkkipitoisuudet olivat keskimäärin suurimmat Etelä-Suomen metalliprovinssin alueelle sijoittuvissa Kalvolassa ja keskustassa, kynnysarvon (200 mg/kg) ylittyessä useissa näytteissä. Lammin Kuusimäellä yhden näytteen sinkkipitoisuus ylitti ylemmän ohjearvon 400 mg/kg, mutta kaikkien muiden Lammin näytteiden pitoisuudet olivat alle 100 mg/kg (kuva 3). Kadmium käyttäytyy luonnossa yleensä samaan tapaan kuin sinkki. Kuvassa 14 on esitetty Hämeenlinnan pintamaanäytteiden sinkki- ja kadmiumpitoisuuksien hajontakuvaaja. Sinkin ja kadmiumin pitoisuudet korreloivat, mutta muutama näyte poikkeaa pääjoukosta. Yhdessä Lammin ja yhdessä keskustan näytteessä on poikkeuksellisen runsaasti sinkkiä. Kalvolassa on taas muutama näyte, joiden kadmiumpitoisuus on suuri verrattuna niiden sinkkipitoisuuteen (kuva 15). 19

20 Kuva 13. Hämeenlinnan keskustan pintamaan (0 10 cm) lyijypitoisuus (alle 2 mm raekoko, kuningasvesiliuotus). Keltainen pallo: Pitoisuus yli kynnysarvon. Pohjakartat Maanmittauslaitos, lupa nro 132/MML/12 ja Logica Suomi Oy. 20

Heinolan taajama-alueiden maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen, Birgitta Backman ja Ilaria Guagliardi

Heinolan taajama-alueiden maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen, Birgitta Backman ja Ilaria Guagliardi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Heinolan taustapitoisuudet Arkistoraportti 108/2014 Heinolan taajama-alueiden maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen, Birgitta Backman ja Ilaria Guagliardi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Tampereen taajama-alueen maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen, Samrit Luoma ja Tarja Hatakka

Tampereen taajama-alueen maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen, Samrit Luoma ja Tarja Hatakka GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tampereen taustapitoisuudet Arkistoraportti 128/2013 Tampereen taajama-alueen maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen, Samrit Luoma ja Tarja Hatakka GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Alkuaineiden taustapitoisuudet eri maalajeissa Pirkanmaan alueella Erna Kuusisto ja Timo Tarvainen

Alkuaineiden taustapitoisuudet eri maalajeissa Pirkanmaan alueella Erna Kuusisto ja Timo Tarvainen Etelä-Suomen yksikkö, maankäyttö ja ympäristö S41/2008/30 Espoo Alkuaineiden taustapitoisuudet eri maalajeissa Pirkanmaan alueella Erna Kuusisto ja Timo Tarvainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Espoon kaupungin pintamaan taustapitoisuudet Jaana Jarva

Espoon kaupungin pintamaan taustapitoisuudet Jaana Jarva Etelä-Suomen Yksikkö 1/2012 9.1.2012 n kaupungin pintamaan taustapitoisuudet Jaana Jarva Pintamaan taustapitoisuus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 9.1.2012 Tekijät Jaana Jarva Raportin

Lisätiedot

Espoon maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen

Espoon maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen Etelä-Suomen yksikkö S41/2010/39 9.1.2012 Espoo Espoon maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 9.1.2012 Tekijät Timo Tarvainen Raportin laji Arkistoraportti

Lisätiedot

Tampereen seudun taajamien taustapitoisuudet ja kohonneiden arseenipitoisuuksien vaikutus maankäyttöön

Tampereen seudun taajamien taustapitoisuudet ja kohonneiden arseenipitoisuuksien vaikutus maankäyttöön Etelä-Suomen yksikkö S41/2009/31 19.5.2009 Espoo Tampereen seudun taajamien taustapitoisuudet ja kohonneiden arseenipitoisuuksien vaikutus maankäyttöön Timo Tarvainen, Jaana Jarva, Birgitta Backman, Samrit

Lisätiedot

Geokemiallinen maaperänäytteenotto taajama-alueilla Tarja Hatakka, Mikael Eklund, Jaana Jarva ja Timo Tarvainen

Geokemiallinen maaperänäytteenotto taajama-alueilla Tarja Hatakka, Mikael Eklund, Jaana Jarva ja Timo Tarvainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-suomen yksikkö Espoo 96/2015 Geokemiallinen maaperänäytteenotto taajama-alueilla Tarja Hatakka, Mikael Eklund, Jaana Jarva ja Timo Tarvainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maaperänäytteenotto

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4464/11.01.05/2013 100 Maaperän haitta-aineiden taustapitoisuudet ja maaperän kunnostustoiminta Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Harri Anttila, puh. (09) 816

Lisätiedot

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ JASOLLINEN JÄRJESTELMÄ Oppitunnin tavoite: Oppitunnin tavoitteena on opettaa jaksollinen järjestelmä sekä sen historiaa alkuainepelin avulla. Tunnin tavoitteena on, että oppilaat oppivat tieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Helsingin täyttömaiden taustapitoisuudet Tarja Hatakka, Timo Tarvainen ja Antti Salla

Helsingin täyttömaiden taustapitoisuudet Tarja Hatakka, Timo Tarvainen ja Antti Salla Etelä-Suomen yksikkö S41/2010/63 16.12.2010 Espoo Helsingin täyttömaiden taustapitoisuudet Tarja Hatakka, Timo Tarvainen ja Antti Salla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 16.12.2010

Lisätiedot

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1

Lisätiedot

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Faktat Arseenin esiintyminen kallioperässä ja pohjavedessä Mitä pitää mitata ja milloin? Arseenipitoisuuden

Lisätiedot

Neulastutkimus Tampereen Tarastenjärvellä

Neulastutkimus Tampereen Tarastenjärvellä Lasse Aro RAPORTTI Dnro 923/28/2012 Metsäntutkimuslaitos 7.6.2013 p. 050-3914025 e-mail lasse.aro@metla.fi Toimitusjohtaja Pentti Rantala Pirkanmaan jätehuolto Oy Naulakatu 2 33100 Tampere Neulastutkimus

Lisätiedot

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS Vastaanottaja Nokian kaupunki, Asko Riihimäki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.12.2013 KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS KOHMALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE

Lisätiedot

Alkuaineiden taustapitoisuudet Pirkanmaan ja Satakunnan moreeniaineksessa Päivi Niemistö

Alkuaineiden taustapitoisuudet Pirkanmaan ja Satakunnan moreeniaineksessa Päivi Niemistö Etelä-Suomen yksikkö S41/2008/26 30.4.2008 Espoo Alkuaineiden taustapitoisuudet Pirkanmaan ja Satakunnan moreeniaineksessa Päivi Niemistö GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 30.4.2008

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

Tutkimusraportti 201 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet

Tutkimusraportti 201 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti 2 23 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet Summary: Geochemical Baselines in the Metropolitan Area Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva,

Lisätiedot

ASROCKS-hankkeen Action 1 vaiheen tutkimuskohteet

ASROCKS-hankkeen Action 1 vaiheen tutkimuskohteet Arkistoraportti 3/2013 ASROCKS-hankkeen Action 1 vaiheen tutkimuskohteet Timo Tarvainen, Pirjo Kuula-Väisänen ja Paavo Härmä LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS Arkistoraportti 3/2013 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja

ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja maa-ainesten kestävään käyttöön luontaisesti korkeiden arseenipitoisuuksien alueilla PANK-menetelmäpäivä 23.1.2014 LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Mikä ASROCKS-hanke?

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 3 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero

Lisätiedot

Ympäristögeokemialliset platinaryhmän metallitutkimukset Espoon ja Helsingin alueella v. 1998-2009 Timo Tarvainen ja Jaana Jarva

Ympäristögeokemialliset platinaryhmän metallitutkimukset Espoon ja Helsingin alueella v. 1998-2009 Timo Tarvainen ja Jaana Jarva Etelä-Suomen yksikkö S41/2009/41 22.7.2009 Espoo Ympäristögeokemialliset platinaryhmän metallitutkimukset Espoon ja Helsingin alueella v. 1998-2009 Timo Tarvainen ja Jaana Jarva Ympäristögeokemialliset

Lisätiedot

TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA 2015. Terrafame Oy. Raportti 22.4.

TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA 2015. Terrafame Oy. Raportti 22.4. Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.4.2016 Viite 1510016678-009 Osaprojekti Biologinen tarkkailu pintavesissä TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN

Lisätiedot

Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke

Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Maa-ainespäivä, SYKE 4.5.2011 1 Tausta Hankkeen taustana on pysyvän kaivannaisjätteen määrittely kaivannaisjätedirektiivin (2006/21/EY), komission päätöksen (2009/359/EY)

Lisätiedot

Kannettavan XRF-analysaattorin käyttö moreenigeokemiallisessa tutkimuksessa Pertti Sarala, Anne Taivalkoski ja Jorma Valkama

Kannettavan XRF-analysaattorin käyttö moreenigeokemiallisessa tutkimuksessa Pertti Sarala, Anne Taivalkoski ja Jorma Valkama Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 120/2014 Kannettavan XRF-analysaattorin käyttö moreenigeokemiallisessa tutkimuksessa Pertti Sarala, Anne Taivalkoski ja Jorma Valkama Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21

Lisätiedot

RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET

RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.6.2011 Viite 82136875 RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA

Lisätiedot

SEDIMENTTISELVITYKSET 2014

SEDIMENTTISELVITYKSET 2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUM- PROVINSSIN PERUSTILASELVITYKSET SEDIMENTTISELVITYKSET 2014 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 20854 Keliber Oy Sedimenttiselvitykset 2014 i KELIBER OY SEDIMENTTISELVITYKSET

Lisätiedot

Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen

Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Luontainen arseeni maa- ja kallioperässä ASROCKS hanke Arseenin liukeneminen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET

YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET utkimusraportti 1 (7) Veijanmäenkatu 16-20, ampere ENV259 7.12.2011 YMPÄRISÖEKNISE UKIMUKSE VEIJANMÄENKAU 16-20 33560 AMPERE 7.12.2011 VAHANEN ENVIRONMEN OY Linnoitustie 5 H, FI-02600 Espoo Kyllikinkatu

Lisätiedot

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3

Lisätiedot

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa 1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti

Lisätiedot

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus

Lisätiedot

2. Arseeni maailmanlaajuisena ongelmana

2. Arseeni maailmanlaajuisena ongelmana Arseeni maailmanlaajuisena ongelmana 2. Arseeni maailmanlaajuisena ongelmana Kirsti Loukola-Ruskeeniemi Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka, PL 6200, 02015 TKK Juomaveden liian korkea arseenipitoisuus

Lisätiedot

Svärdfeltin ampumarata

Svärdfeltin ampumarata SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SIPOON KUNTA Svärdfeltin ampumarata Ympäristötekniset lisätutkimukset FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.12.2012 P19175P001 Ympäristötekniset lisätutkimukset 1 (7) Svanström Terhi

Lisätiedot

Kokemäenjoen suunniteltujen ruoppausten sedimenttitutkimus

Kokemäenjoen suunniteltujen ruoppausten sedimenttitutkimus Kokemäenjoen suunniteltujen ruoppausten sedimenttitutkimus Raumanjuopa ja Luotsinmäenhaara Kaisa Lehto Maaperägeologian osasto Maantieteen ja geologian laitos Turun Yliopisto 3.2.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE, NUKKUMAJOEN SAHA-ALUE, INARI

TUTKIMUSSELOSTE, NUKKUMAJOEN SAHA-ALUE, INARI POHJOIS-SUOMEN BETONI- 23.12.2015 JA MAALABORATORIO OY Nahkimontie 9 tel. 016-364 902 E-Mail etunimi.sukunimi@pbm.fi 1 INARIN KUNTA Arto Leppälä Piiskuntie 2 99800 IVALO TUTKIMUSSELOSTE, NUKKUMAJOEN SAHA-ALUE,

Lisätiedot

Maaperän alkuainepitoisuudet Hämeenkosken Käikälässä Tarja Hatakka, Arto Pullinen

Maaperän alkuainepitoisuudet Hämeenkosken Käikälässä Tarja Hatakka, Arto Pullinen Maankäyttö ja Ympäristö S41/2008/74 15.12.2008 Espoo Maaperän alkuainepitoisuudet Hämeenkosken Käikälässä Tarja Hatakka, Arto Pullinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 15.12.2008

Lisätiedot

Eviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009

Eviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009 Eviran raportti Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009 Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007 2009 Dnro 7171/0749/2010 Eviran

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012 1 Tutkimustodistus 214-3257 1(4) Raahen Vesi Oy Marintie 1 9214 Pattijoki Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte otettu 25.8.214 Näytteen ottaja Jukka Ollikkala Saapunut 26.8.214 Näytteenoton syy Jaksottainen

Lisätiedot

Maaperän Kd-arvot ja geokemiallinen koostumus Pirkanmaalla ja Uudellamaalla Timo Tarvainen ja Jaana Jarva

Maaperän Kd-arvot ja geokemiallinen koostumus Pirkanmaalla ja Uudellamaalla Timo Tarvainen ja Jaana Jarva Etelä-Suomen yksikkö S41/2009/59 6.11.2009 Espoo Maaperän Kd-arvot ja geokemiallinen koostumus Pirkanmaalla ja Uudellamaalla Timo Tarvainen ja Jaana Jarva GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä

Lisätiedot

MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS, ASEMAKAAVANMUU- TOSALUE, LUOLALA- TUPAVUORI

MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS, ASEMAKAAVANMUU- TOSALUE, LUOLALA- TUPAVUORI Vastaanottaja Naantalin kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 29.5.2012 MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS, ASEMAKAAVANMUU- TOSALUE, LUOLALA- TUPAVUORI MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS,

Lisätiedot

MAAPERÄTUTKIMUKSET PAPINHAANKATU 11 RAUMA

MAAPERÄTUTKIMUKSET PAPINHAANKATU 11 RAUMA Vastaanottaja Rauman kaupunki Tekninen virasto Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 08.07.2014 MAAPERÄTUTKIMUKSET PAPINHAANKATU 11 RAUMA MAAPERÄTUTKIMUKSET Päivämäärä 08/07/2014 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSSELVITYS

MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSSELVITYS GEOPALVELU OY TYÖ N:O 13043 22.03.2013 SKOL jäsen ATALAN KERROSTALOT 1 / 6838 / ATALA / TAMPERE Atanväylä 2 33580 TAMPERE Ristimäenkatu 2 33310 Tampere Puhelin (03) 2767 200 Faksi (03) 2767 222 Sähköposti

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY VESISAMMALTEN METALLIPITOISUUDET 16X170583 5.5.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2013 Osa IVb_4 Vesisammalten metallipitoisuudet Talvivaaran kaivoksen alapuolisten virtavesien

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU 2012 16WWE0993 25.3.2013 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2012 Osa V Jätejakeiden tarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2012 Osa V Jätejakeiden tarkkailu

Lisätiedot

Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla. Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009

Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla. Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009 Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009 1 Luontainen arseeni Suomessa Arseeni luonnon alkuaine, joka esiintyy usein kullan yhteydessä

Lisätiedot

TARASTENJÄRVEN ASEMAKAAVA-ALUEET 8475 JA 740 ARSEENIN TAUSTAPITOISUUS SEKÄ KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET

TARASTENJÄRVEN ASEMAKAAVA-ALUEET 8475 JA 740 ARSEENIN TAUSTAPITOISUUS SEKÄ KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET Vastaanottaja Kangasalan kunta Tampereen kaupunki ID 1 244 731 Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 4.5.2015 TARASTENJÄRVEN ASEMAKAAVA-ALUEET 8475 JA 740 ARSEENIN TAUSTAPITOISUUS SEKÄ KIVIAINEKSEN

Lisätiedot

LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS

LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Maaperän tutkimusraportti Päivämäärä 08.07.2013 LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS Päivämäärä 08/07/2013 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä

Lisätiedot

Puolukoiden metallipitoisuuksia Torniossa ja Haaparannalla vuonna 2010

Puolukoiden metallipitoisuuksia Torniossa ja Haaparannalla vuonna 2010 1 Puolukoiden metallipitoisuuksia Torniossa ja Haaparannalla vuonna 2010 Tornion kaupunki 2 Kirjoittaja: ympäristönsuojelusihteeri Kai Virtanen Tornion kaupunki Suensaarenkatu 4 FI-95400 Tornio puh. +358-(0)40-7703239

Lisätiedot

Tutkimusraportti 163 Report of Investigation 163

Tutkimusraportti 163 Report of Investigation 163 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Tutkimusraportti 163 Report of Investigation 163 Timo Tarvainen (toim.), Mikael Eklund, Maija Haavisto-Hyvärinen, Tarja Hatakka, Jaana Jarva, Virpi

Lisätiedot

81 RYHMÄ MUUT EPÄJALOT METALLIT; KERMETIT; NIISTÄ VALMISTETUT TAVARAT

81 RYHMÄ MUUT EPÄJALOT METALLIT; KERMETIT; NIISTÄ VALMISTETUT TAVARAT 81 RYHMÄ MUUT EPÄJALOT METALLIT; KERMETIT; NIISTÄ VALMISTETUT TAVARAT Alanimikehuomautus 1. Edellä 74 ryhmän 1 huomautusta, jossa määritellään "tangot, profiilit, lanka, levyt, nauhat ja folio", noudatetaan

Lisätiedot

Kuiva-aine/kosteus Dry matter/moisture Tuhka Ash Hiilihydraatit ja energiasisältö Carbohydrate and energy content

Kuiva-aine/kosteus Dry matter/moisture Tuhka Ash Hiilihydraatit ja energiasisältö Carbohydrate and energy content T042/M18/2012 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PORILAB T042 (EN ISO/IEC 17025) Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite Address Puh./fax/e-mail/www

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja:

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja: Jyväskylän Ympäristölaboratorio TUTKIMUSTODISTUS Päivä: 09.10.14 Sivu: 1(1) Tilaaja: PIHTIPUTAAN LÄMPÖ JA VESI OY C/O SYDÄN-SUOMEN TALOUSHAL. OY ARI KAHILAINEN PL 20 44801 PIHTIPUDAS Näyte: Verkostovesi

Lisätiedot

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012 Tiia Sillanpää ja Eeva Kaarina Aaltonen / 26.11.2012 KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012 1. TAUSTA Kokkolan jätevedenpuhdistamolla

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset Booriryhmä Hiiliryhmä Typpiryhmä Happiryhmä Halogeenit Jalokaasut Jaksollinen järjestelmä ja sidokset 13 Jaksollinen järjestelmä on tärkeä kemian työkalu. Sen avulla saadaan tietoa alkuaineiden rakenteista

Lisätiedot

Raportti Sivu 1 (7) K1301600 2BQWOKQ8N98 Vahanen Oy Projekti TT 1099 Kyösti Nieminen Tilausnumero Sisäänkirjattu 2013-11-13 Linnoitustie 5 Raportoitu 2013-11-21 02600 ESPOO Materiaalin analysointi Asiakkaan

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy RAASEPORIN KAUPUNKI BILLNÄS - RUUKKIALUE. Pilaantuneiden maiden kartoitus P12684

FCG Finnish Consulting Group Oy RAASEPORIN KAUPUNKI BILLNÄS - RUUKKIALUE. Pilaantuneiden maiden kartoitus P12684 FCG Finnish Consulting Group Oy RAASEPORIN KAUPUNKI BILLNÄS - RUUKKIALUE Pilaantuneiden maiden kartoitus P12684 20.3.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Pilaantuneiden maiden kartoitus 1 ( 1 ) PAL P12684

Lisätiedot

ASROCKS-hanke: - Tulosten soveltaminen käytäntöön eli arseenin huomioiminen kiviainesten louhinnassa ja maanrakentamisessa

ASROCKS-hanke: - Tulosten soveltaminen käytäntöön eli arseenin huomioiminen kiviainesten louhinnassa ja maanrakentamisessa ASROCKS-hanke: - Tulosten soveltaminen käytäntöön eli arseenin huomioiminen kiviainesten louhinnassa ja maanrakentamisessa ASROCKS-hankkeen koko henkilöstö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS With the contribution

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS

Lisätiedot

Kansalaisnäytteet paljastavat vakavia puutteita Talvivaaran valvonnassa

Kansalaisnäytteet paljastavat vakavia puutteita Talvivaaran valvonnassa 1 Kansalaisnäytteet paljastavat vakavia puutteita Talvivaaran valvonnassa Seuraavassa taulukossa on Ylä-Lumijärven keltaisen herkkäliikkeisen sekä sen alla olevan sakan koostumus kiintoainetta kohden.

Lisätiedot

NS. KUTVOSEN TEHDASALUE HERRALANTIE 12, SUONENJOKI MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUT- KIMUS, TUTKIMUSRAPORTTI

NS. KUTVOSEN TEHDASALUE HERRALANTIE 12, SUONENJOKI MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUT- KIMUS, TUTKIMUSRAPORTTI Vastaanottaja Suonenjoen kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 13.01.2014 NS. KUTVOSEN TEHDASALUE HERRALANTIE 12, SUONENJOKI MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUT- KIMUS, TUTKIMUSRAPORTTI Tarkastus

Lisätiedot

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos,

Lisätiedot

WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE

WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE SELVITYS 35/14/AnM 18.2.2014 1(34) WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Selvitys tuhkien ominaisuuksista ja haitallisuudesta ympäristölle SELVITYS

Lisätiedot

strategiset metallit 24.2.2011 Marjo Matikainen-Kallström

strategiset metallit 24.2.2011 Marjo Matikainen-Kallström EU:n mineraalipolitiikka ja strategiset metallit Maan alla ja päällä -seminaari i 24.2.2011 EU:n määrittelemät kriittiset raaka-aineet KRIITTISET Metalli/mineraali Kaivostuotanto Löytymispotentiaali Suomessa

Lisätiedot

KIRKNIEMEN SUUNNITTEILLA OLEVAN KARAVAANARIALUEEN MAAPERÄTUTKIMUS 24.1.2012

KIRKNIEMEN SUUNNITTEILLA OLEVAN KARAVAANARIALUEEN MAAPERÄTUTKIMUS 24.1.2012 Tutkimusraportti 8.2.2012 KIRKNIEMEN SUUNNITTEILLA OLEVAN KARAVAANARIALUEEN MAAPERÄTUTKIMUS 24.1.2012 Kuva 1. Kirkniemen suunnitteilla olevan karavaanarialueen maaperätutkimusten näytteenottoa. JAKELU:

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI T203/M13/2014 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI NATURAL RESOURCES INSTITUTE FINLAND VANTAA, ROVANIEMI

Lisätiedot

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/13 Päivämäärä Dnro 27.03.2013 731/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.04.2013 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) liitettä I ja II,

Lisätiedot

Oravikosken taajaman ja sen laajenemisalueen maaperän pilaantuneisuuden arviointi Anna Tornivaara, Maria Nikkarinen & Alpo Eronen

Oravikosken taajaman ja sen laajenemisalueen maaperän pilaantuneisuuden arviointi Anna Tornivaara, Maria Nikkarinen & Alpo Eronen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS K284/42/2007 Yksikkö Kuopio 20.12.2007 Oravikosken taajaman ja sen laajenemisalueen maaperän pilaantuneisuuden arviointi Anna Tornivaara, Maria Nikkarinen & Alpo Eronen GEOLOGIAN

Lisätiedot

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11294 SKOL jäsen LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS Lepsämäntie 01800 KLAUKKALA POHJATUTKIMUSRAPORTTI 15.12.2011 Liitteenä 4 kpl pohjatutkimuspiirustuksia: - 001 pohjatutkimusasemapiirros 1:1000-002

Lisätiedot

Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy Senaatti-kiinteistöt MAAPERÄN HAITTA-AINESELVITYS HELSINGIN RUSKEASUO, TONTTI 91 16-742-2

Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy Senaatti-kiinteistöt MAAPERÄN HAITTA-AINESELVITYS HELSINGIN RUSKEASUO, TONTTI 91 16-742-2 Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy Senaatti-kiinteistöt MAAPERÄN HAITTA-AINESELVITYS HELSINGIN RUSKEASUO, TONTTI 91 16-742-2 11.7.2014 Sisällys 1 JOHDANTO... 2 1.1 Alueen historia... 2 2 TUTKIMUS... 2 2.1

Lisätiedot

ASIA ILMOITUKSEN TEKIJÄ. PÄÄTÖS Nro 82/12/1 Dnro PSAVI/65/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.8.2012

ASIA ILMOITUKSEN TEKIJÄ. PÄÄTÖS Nro 82/12/1 Dnro PSAVI/65/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.8.2012 1 PÄÄTÖS Nro 82/12/1 Dnro PSAVI/65/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.8.2012 ASIA Koetoimintailmoitus Pahtavaaran kaivoksen Länsimalmin rikastettavuuden selvittämisestä, Sodankylä ILMOITUKSEN TEKIJÄ

Lisätiedot

Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet

Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet 151/2013 11 Liite 1 Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet Dioksiinien ja furaanien kokonaispitoisuuksien määrittämiseksi seuraavien dibentso-pdioksiinien ja dibentsofuraanien

Lisätiedot

Markku Tenhola, Pertti Lahermo, Pauli Väänänen ja Olli Lehto

Markku Tenhola, Pertti Lahermo, Pauli Väänänen ja Olli Lehto Julkaisun nimi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti 159 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Investigation 159 Markku Tenhola, Pertti Lahermo, Pauli Väänänen ja Olli Lehto ALUEELLISESSA GEOKEMIALLISESSA

Lisätiedot

SEINÄSAMMAL- JA MAANÄYTTEIDEN METALLIPI- TOISUUSTUTKIMUKSET VUONNA 2005

SEINÄSAMMAL- JA MAANÄYTTEIDEN METALLIPI- TOISUUSTUTKIMUKSET VUONNA 2005 SEINÄSAMMAL- JA MAANÄYTTEIDEN METALLIPI- TOISUUSTUTKIMUKSET VUONNA 2005 Enonkosken entisen nikkelikaivoksen ympäristö ja malmirikasteen kuljetusreitti SAVONLINNAN KAUPUNKI Ympäristönsuojelutoimisto 2005

Lisätiedot

Sijaintikartta. Mittakaava 1:20000 Koordinaattijärjestelmä: KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: 6829061:3219479-6832721:3223359.

Sijaintikartta. Mittakaava 1:20000 Koordinaattijärjestelmä: KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: 6829061:3219479-6832721:3223359. Sijaintikartta Tutkimuskohde Mittakaava 1:20000 0 Koordinaattijärjestelmä: KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: 6829061:3219479-6832721:3223359 Ympäristö-ELYt Kuntarajat 2 km KOHDE: Porin Veturitallit TYÖNUMERO:

Lisätiedot

303236 YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VIRTAIN KAUPUNKI

303236 YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VIRTAIN KAUPUNKI 303236 YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VIRTAIN KAUPUNKI 2.5.2011 303236 YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET Virtain upunki 2.5.2011 Tilaaja Virtain upunki Ympäristösuunnittelija Sanna Marknen PL 85 34801 VIRRAT

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE TALOUSVESI

TESTAUSSELOSTE TALOUSVESI Tilaaja Enontekiön Vesihuolto Oy Ounastie 165 99400 Enontekiö Ahma ympäristö Oy PL 96 96101 Rovaniemi TESTAUSSELOSTE TALOUSVESI Näytteenottopaikka Enontekiön Vesihuolto, verkosto, Hetta, Keskuskeittiö

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3. Jari Mäkinen, Heikki Forss 15.12.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3. Jari Mäkinen, Heikki Forss 15.12. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3 Jari Mäkinen, Heikki Forss 15.12.1998 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LEPPÄVIRRAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HEIMONVUORI

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU 2013 16X170605 28.4.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2013 Osa IX Jätejakeiden tarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2013 Osa IX Jätejakeiden tarkkailu

Lisätiedot

5. Arseenin luontaiset pitoisuudet Pirkanmaalla

5. Arseenin luontaiset pitoisuudet Pirkanmaalla Arseenin luontaiset pitoisuudet Pirkanmaalla 5. Arseenin luontaiset pitoisuudet Pirkanmaalla Birgitta Backman 1, Ritva Mäkelä-Kurtto 2, Merja Eurola 2 ja Samrit Luoma 1 1 Geologian tutkimuskeskus, PL 96,

Lisätiedot

Oravikosken taajaman laajenemisalueen maaperän pilaantuneisuuden arviointi lisäselvitys alueille C ja D

Oravikosken taajaman laajenemisalueen maaperän pilaantuneisuuden arviointi lisäselvitys alueille C ja D GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M107K2011 Kuopio 10.8.2011 Oravikosken taajaman laajenemisalueen maaperän pilaantuneisuuden arviointi lisäselvitys alueille C ja D Anna Tornivaara, Maria Nikkarinen & Pekka Forsman

Lisätiedot

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Kalojen raskasmetalli- ja hivenainemääritykset Maa- ja metsätalousministeriöltä toimeksianto 12.11.2012 laatia

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 30.6.2015

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 30.6.2015 1 (6) Kankaanpään kaupunki Tekninen virasto Vaajasaari Marja PL 36 38701 KANKAANPÄÄ Tilausnro 231959 (0KANKA/Kankaanp), saapunut 17.6.2015, näytteet otettu 17.6.2015 (9:40) Näytteenottaja: Terv. tark.

Lisätiedot

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 2/2015 Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: neuvonta@viljavuuspalvelu.fi Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: neuvonta@viljavuuspalvelu.fi Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro 1/8 Näytteen numero 1 2 3 4 5 6 7 Peruslohkotunnus 754-07722- 19 754-07334- 19 Pintamaan maalaji a) HeS HeS HeS HeS HsS HsS HeS Multavuus a) rm rm rm rm rm rm rm 0,8 1,0 0,7 0,5 0,4 0,6 0,5 Happamuus ph

Lisätiedot

Institut für Umweltschutz und Energietechnik. Raportti nro 421-433938/02. Clouth-OIL-EX-öljynimeytysmaton tutkimuksista

Institut für Umweltschutz und Energietechnik. Raportti nro 421-433938/02. Clouth-OIL-EX-öljynimeytysmaton tutkimuksista Saksalaisen TÜV:n Clouth-Oil-EX-tuotteesta antaman lausunnon nro 421-433938/02 suomennos ruotsin kielestä. 2 (7) TÜV Rheinland Sicherheit und Umweltschutz Institut für Umweltschutz und Energietechnik Institut

Lisätiedot

Hyvinkään kaupunki Hangon ratapiha Hyvinkää Maaperän haitta-aineiden lisätutkimus ja lisäys 26.6.2006 päivättyyn tutkimusraporttiin 26.6.

Hyvinkään kaupunki Hangon ratapiha Hyvinkää Maaperän haitta-aineiden lisätutkimus ja lisäys 26.6.2006 päivättyyn tutkimusraporttiin 26.6. 26.6.2006 H21917 Hyvinkään kaupunki Hangon ratapiha Hyvinkää Maaperän haitta-aineiden lisätutkimus ja lisäys 26.6.2006 päivättyyn tutkimusraporttiin OSOITE PUHELIN TELEFAX Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki

Lisätiedot

MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014. Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus

MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014. Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014 Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus 21.3.2014 LÄHTÖKOHDAT Käytöstä poistetut tai hylätyt vakavaa

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2015

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2015 TESTAUSSELOSTE 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 178531 (WVEHMAA/P1), saapunut 4.5.2015, näytteet otettu 4.5.2015 (11:00) Näytteenottaja: Terv.tark. Konsta Kulmala NÄYTTEET

Lisätiedot

Alkuaineiden taustapitoisuudet eri maalajeissa Satakunnan alueella Erna Kuusisto, Timo Tarvainen ja Pekka Huhta

Alkuaineiden taustapitoisuudet eri maalajeissa Satakunnan alueella Erna Kuusisto, Timo Tarvainen ja Pekka Huhta Espoon yksikkö, maaperä ja ympäristö S41/1141/2007/11 27.5.2007 Espoo Alkuaineiden taustapitoisuudet eri maalajeissa Satakunnan alueella Erna Kuusisto, Timo Tarvainen ja Pekka Huhta GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI MÄKIKATU 12, KUOPIO MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUT- KIMUKSET, TUTKIMUSRAPORTTI

KUOPION KAUPUNKI MÄKIKATU 12, KUOPIO MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUT- KIMUKSET, TUTKIMUSRAPORTTI Vastaanottaja Kuopion kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 17.10.2014 KUOPION KAUPUNKI MÄKIKATU 12, KUOPIO MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUT- KIMUKSET, TUTKIMUSRAPORTTI Tarkastus Päivämäärä 17/10/2014

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 16-2170 #1 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi PL 20 23501 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 189593 (WUKI/N1), saapunut 5.4.2016, näytteet otettu 5.4.2016

Lisätiedot

BIOINDIKAATTORITUTKIMUS 16X124912 13.9.2013 GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM

BIOINDIKAATTORITUTKIMUS 16X124912 13.9.2013 GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM BIOINDIKAATTORITUTKIMUS 16X124912 13.9.2013 GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM Bioindikaattoritutkimus Suhangon alueella 2013 1 16X124912 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUE... 1 2.1 Päästöjen leviämiseen

Lisätiedot