Maaperän Kd-arvot ja geokemiallinen koostumus Pirkanmaalla ja Uudellamaalla Timo Tarvainen ja Jaana Jarva
|
|
- Marja-Leena Kouki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Etelä-Suomen yksikkö S41/2009/ Espoo Maaperän Kd-arvot ja geokemiallinen koostumus Pirkanmaalla ja Uudellamaalla Timo Tarvainen ja Jaana Jarva
2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Timo Tarvainen ja Jaana Jarva Raportin laji Arkistoraportti Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Raportin nimi Maaperän K d -arvot ja geokemiallinen koostumus Pirkanmaalla ja Uudellamaalla Tiivistelmä Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa tulee ottaa huomioon haitta-aineiden kulkeutumisriski pohjaveteen. Kulkeutumisriskiä voidaan arvioida määrittämällä maa-vesi-jakautumiskerroin K d (distribution coefficient). Suuri jakautumiskertoimen arvo tarkoittaa, että haitta-aine sitoutuu voimakkaasti maa-ainekseen eikä kulkeudu helposti maaperässä. Alkuainekohtaisten K d -arvojen määritysten perusteella voidaan laskea jokaiselle tutkitulle alkuaineelle suurin sallittu enimmäispitoisuus maaperässä, joka ei aiheuta pohjaveden pilaantumisriskiä. Myös kirjallisuudesta on saatavilla ko. viitearvoja. Pirkanmaalla ja Uudellamaalla tehty pilottitutkimus osoitti, että joissakin tapauksissa kohdekohtaisesti laskettu viitearvo maaperän enimmäispitoisuudelle saattoi olla selvästi pienempi kuin kirjallisuudessa esitetty viitearvo. Pilottitutkimuksessa näytteitä otettiin sekä luonnonmaasta että nk. voimakkaan kuormituksen alueilta. K d -arvot tulisi määrittää kohdekohtaisesti, kun tehdään pilaantuneen maaperän riskinarviota pohjavesialueella. Alueen geologisista ominaispiirteistä riippuen samassa tutkimuskohteessa voi olla tarpeen määrittää useampi kohdekohtainen K d -arvo. Kirjallisuudessa esitetyt Kd-arvot saattavat olla suurempia kuin kohdekohtaisesti määrityt. Näin ollen myös pohjaveden pilaantumisriskin perusteella määritetty haitta-aineen sallittu enimmäispitoisuus maaperässä on tällaisilla alueilla kirjallisuudessa esitettyjä viitearvoja pienempi. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Kd-arvo, maa-vesi-jakautumiskerroin, liukoisuus, kulkeutumisriski Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Uusimaa, Pirkanmaa, Suomi Karttalehdet Muut tiedot Arkistosarjan nimi Geokemialliset tutkimukset Kokonaissivumäärä 15 Kieli suomi Yksikkö ja vastuualue Etelä-Suomen yksikkö VA 212 Allekirjoitus/nimen selvennys Timo Tarvainen Arkistotunnus S41/2009/59 Hinta Hanketunnus Allekirjoitus/nimen selvennys Jaana Jarva Julkisuus julkinen
3 Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSKOHTEET JA NÄYTTEENOTTO Tutkimuskohteet Näytteenotto 4 3 ANALYYSIMENETELMÄT Geotekniset määritykset Osittaisliuotettujen näytteiden analyysit Totaalimääritykset Kationinvaihtokapasiteetti Kd-määritykset Liukoisuustesti Maaperän sallitut enimmäispitoisuudet 7 4 TULOKSET Rikastushiekkanäyte Kirjallisuudesta saatujen K d -arvojen vertailu paikallisiin K d -arvoihin Arseeni Lyijy ja antimoni 12 5 YHTEENVETO 14 6 KIITOKSET 14 KIRJALLISUUSLUETTELO
4 Tarvainen, T. & Jarva, J JOHDANTO Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on voimassa valtioneuvoston asetus 214/2007, nk. PIMA-asetus. Arvioinnin on perustuttava arvioon maaperässä olevien haitallisten aineiden aiheuttamasta vaarasta tai haitasta terveydelle ja ympäristölle. Arvioinnissa on otettava huomioon muun muassa haitallisten aineiden pitoisuudet maaperässä, aineiden kokonaismäärät, ominaisuudet, sijainti ja taustapitoisuudet sekä pilaantuneeksi epäillyn alueen maaperäja pohjavesiolosuhteet. Ympäristöhallinnon ohjeissa (Ympäristöministeriö 2007) kuvataan tarkemmin, miten haitta-aineiden kulkeutumisriskiä pohjaveteen tulisi arvioida. Yksi keskeisistä parametreista on maa-vesi-jakautumiskerroin K d (distribution coefficient). Suuri jakautumiskertoimen arvo tarkoittaa, että haitta-aine sitoutuu voimakkaasti maa-ainekseen eikä kulkeudu helposti maaperässä. Jakautumiskertoimen yksikkö on L kg -1. Jakautumiskerroin pitää määrittää kullekin haitta-aineelle erikseen. Maaperän ominaisuudet kuten maan ph, orgaanisen aineksen määrä, hienoaineksen määrä sekä alumiinin, raudan ja mangaanien oksidit vaikuttavat jakautumiskertoimen suuruuteen. Kun tiedetään haitta-aineen, esimerkiksi arseenin tai kadmiumin, pitoisuus maaperässä (C s ) ja kyseisen haitta-aineen maa-vesi-jakautumiskerroin (K d ), huokosveteen liukeneva pitoisuus (C w ) voidaan arvioida kaavalla C w = C s / K d [1] missä C s = pitoisuus maaperässä, mitattu arvo [mg kg -1 ] C w = pitoisuus huokosvedessä (maavedessä) [mg L -1 ] K d = maa-vesi-jakautumiskerroin [L kg -1 ] Maaperästä mitatun metallipitoisuuden ja maa-vesi-jakautumiskertoimen avulla voidaan siis arvioida huokosveden metallipitoisuus. Huokosveden pitoisuudet laimenevat, kun maahan imeytynyt sadevesi kulkeutuu maakerroksissa alaspäin pohjaveteen. Pitoisuuksien laimenemista kuvataan laimenemiskertoimella DF gw. Pohjaveden metallipitoisuus voidaan arvioida kaavalla C gw = C w x DF gw [2] missä C gw = pitoisuus pohjavedessä [mg L -1 ] C w = pitoisuus huokosvedessä [mg L -1 ] DF gw = laimenemiskerroin huokosveden ja pohjaveden välillä [-] Laimenemiskerroin riippuu pilaantuneen maaperän laajuudesta pohjaveden virtaussuunnassa, pohjaveteen imeytyvän veden määrästä, pohjaveden virtausnopeudesta, haitta-aineen sekoittumiskerroksen paksuudesta akviferissa ja pilaantuneen maaperän etäisyydestä pohjaveden tarkkailupisteeseen (Ympäristöministeriö 2007).
5 Tarvainen, T. & Jarva, J Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointia koskevassa asetuksessa (214/2007) on annettu useille haitta-aineille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Ohjearvoja voidaan käyttää yksinkertaisissa tapauksissa riskin arviointiin. Joidenkin metallien ja puolimetallien (antimoni, arseeni, koboltti) kohdalla on huomautettu, että alemmat ohjearvot eivät ole riittävän alhaisia sovellettavaksi pohjavesialueilla. Ympäristöhallinnon ohjeessa (Ympäristöministeriö 2007) on esitetty lisäksi pohjaveden suojaamiselle tarkoitettuja viitearvoja. Nämä viitearvot kuvaavat maaperän haitta-ainepitoisuutta, jonka alittuessa aineen kulkeutumisen pohjaveteen ei pitäisi johtaa talousvedelle asetetun sallitun enimmäispitoisuuden ylittymiseen (SVP pv ). Antimonin, arseenin ja koboltin lisäksi eräiden muidenkin metallien SVP pv -viitearvot ovat pienempiä kuin PIMA-asetuksen alemmat ohjearvot (taulukko 1). SVP pv -viitearvon laskennassa on käytetty Naturvårdsverketin (2005) esittämiä, ruotsalaisissa tutkimuksissa johdettuja K d -arvoja. Laimenemiskertoimen DF gw arvoksi on valittu arvo 10. Se tarkoittaa, että laskennallisesti haittaaineen huokosveteen muodostuva pitoisuus laimenee kymmenesosaan kulkeutuessaan sadeveden mukana pohjaveteen. Tätä voidaan pitää tyypillisissä olosuhteissa melko konservatiivisena arvona (Reinikainen 2007). Taulukko 1. Juomavetenä käytettävän pohjaveden pilaantumisriskien perusteella määritetyt viitearvot (SVP pv, Valtioneuvosto 2007) sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot (Valtioneuvoston asetus 214/2007) metalleille ja puolimetalleille. Alkuaine SVP pv Alempi ohjearvo Ylempi ohjearvo mg/kg mg/kg mg/kg Antimoni (Sb) Arseeni (As) Elohopea (Hg) Kadmium (Cd) Koboltti (Co) Kromi (Cr) Kupari (Cu) Nikkeli (Ni) Lyijy (Pb) Vanadiini (V) Sinkki (Zn) Tässä työssä on määritetty maaperänäytteiden K d -arvoja eri haitta-aineille. Maaperänäytteitä on kerätty 25 kappaletta vuosina Uudeltamaalta ja Pirkanmaalta. Osa näytepisteistä on luonnontilaisia, osassa näkyy voimakkaasti ihmistoiminnan vaikutus ja osa on pilaantuneiksi epäiltyjä kohteita. Luonnonmaiden joukossa on kohteita, joissa on poikkeuksellisen korkeita luonnollisia arseeni- ja metallipitoisuuksia. K d -määritysten lisäksi maaperänäytteistä on tehty kemiallisia analyysejä (todelliset kokonaispitoisuudet, kuningasvesiliukoiset pitoisuudet ja ammoniumasetaatti-edta-liukoiset pitoisuudet), raekokomääritys, ph-mittaus (CaCl 2 -uutto), hiilipitoisuuden määritys, kationinvaihtokapasiteetin määritys sekä liukoisuustesti (SFS EN CEN). Pirkanmaan luonnonmaiden näytteenottopisteet valittiin vuonna 2008 Geologian tutkimuskeskuksen tekemän taustapitoisuuskartoituksen perusteella (Kuusisto ja Tarvainen 2008). Pirkanmaan ympäristökeskus avusti voimakkaan ihmistoiminnan vaikutuksen alaisten tai pilaantuneeksi epäiltyjen tutkimuskohteiden valinnassa. Pirkanmaan tutkimuksen tuloksia tarkasteli aluksi
6 Tarvainen, T. & Jarva, J Geologian tutkimuskeskuksessa vieraileva tutkija tohtori Jozif Kordík Slovakian geologisesta tutkimuslaitoksesta. Tiivistelmä tehdystä tarkastelusta ja johtopäätöksistä tullaan esittämään vuonna 2010 valmistuvassa GTK:n tutkimusraportissa "Alkuaineiden taustapitoisuudet Pirkanmaan alueen maaperässä". K d -määrityksiä varten näytteenottoa päätettiin täydentää Uudellamaalla. Vuonna 2009 Uudenmaan ympäristökeskus sekä Espoon, Hangon ja Vantaan kaupungit avustivat voimakkaan ihmistoiminnan vaikutuksen alaisten tai pilaantuneiksi epäiltyjen tutkimuskohteiden valinnassa. Uudenmaan kohteiden joukossa oli yksi ampumarata, jonka näytteenottopaikkojen valinnassa saatiin lisäksi neuvoja paikalliselta riistanhoitoyhdistykseltä. 2 TUTKIMUSKOHTEET JA NÄYTTEENOTTO 2.1 Tutkimuskohteet Pirkanmaalta kerättiin näytteitä seuraavanlaisista kohteista: 1. Luonnontilainen moreenimaa Pirkanmaan pohjoisosassa, missä arseenin ja metallien pitoisuudet ovat pieniä. Alueelta kerättiin kaksi näytettä, näytenumerot TTTA ja Luonnontilainen moreenimaa eteläisen Pirkanmaan korkeiden arseeni- ja metallipitoisuuksien alueelta. Alueelta otettiin kaksi näytettä. Näytteessä TTTA oli suurehko nikkeli- ja kobolttipitoisuus, kohteessa TTTA suurehko arseenipitoisuus. 3. Luonnontilainen hiekkamaa eteläisellä Pirkanmaalla. Alueelta otettiin viisi näytettä, näytenumerot TTTA , 139, 148 ja 151. Näissä näytteissä oli kohonneita arseeni-, nikkeli- tai kobolttipitoisuuksia. 4. Lopetetun pylväskyllästämön tontti Pirkanmaalla. Arseenin, kuparin ja kromin pitoisuudet olivat tarkastelun kohteena. Alueelta otettiin kaksi näytettä, tunnukset TTTA ja Kaivoksen rikastushiekkakasa Pirkanmaalla. Tämä näyte poikkesi kaikista muista näytteistä, koska kyse oli rikastusprosessissa hienonnetusta mineraalinäytteestä eikä tavanomaisesta maaperänäytteestä. Näytetunnus oli TTTA Metalliromuttamo Pirkanmaalla, useiden metallien pitoisuudet suuria. Alueelta otettiin näyte TTTA Uudeltamaalta kerättiin näytteitä seuraavanlaisista kohteista: 7. Ampumarata-alue. Kolme näytettä otettiin trap-radalta, näytetunnukset TTTA , 686 ja 687 (kuva 1). Näytteenottosektorilla oli maassa näkyvissä runsaasti hauleja. Kolme näytettä (TTTA , 689 ja 690) otettiin useita vuosia lähes käyttämättä olleelta skeet-radalta ja yksi näyte TTTA hirviradan maalialueen takaa maavallista. 9. Vantaa, lyijylaskeuman kuormittamat alueet. Vantaalla Tikkurilan ympäristössä on paikoin pintamaassa kohonneita lyijypitoisuuksia, jotka johtuvat aiemmasta teollisesta toiminnasta. Näyte TTTA otettiin kunnostettavaksi suunnitellusta puistosta läheltä aiempaa teollisuuslaitosta, näyte TTTA pienestä puistikosta (täyttömaasta) noin 500 metrin päästä pisteestä TTTA Metalliromua sisältävä vanha kaatopaikka läntisellä Uudellamaalla. Tästä kohteesta otettiin kaksi näytettä (TTTA ja TTTA ).
7 Tarvainen, T. & Jarva, J Espoo, lyijylaskeuman kuormittama alue. Espoosta otettiin yksi näyte TTTA pienestä metsästä, joka sijaitsee muutaman sadan metrin päässä aiemmin toimineesta teollisuuden päästölähteestä. 2.2 Näytteenotto Kustakin näytepisteestä otettiin kolme maaperänäytettä: noin 1,5 kg:n maaperänäyte paperiseen näytepussiin kemiallisia analyysejä ja liukoisuustestiä varten (vuonna 2008 näytteet otettiin kahteen erilliseen näytepussiin), noin 1 kg:n näyte raekokomäärityksiin sekä tuoremaanäyte ruskeaan 0,5 litran lasipulloon tai Nalgene-pulloon Kd-määritystä varten. Läpinäkyvät Nalgene-pullot käärittiin alumiinifolioon. Kd-määritystä varten otetut näytteet pakattiin kentällä kylmälaukkuun ja niitä säilytettiin jääkaapissa. Kaikki näytteet otettiin 0-25 cm:n syvyydeltä lapiolla kaivetusta tutkimuskuopasta muovikauhalla suoraan näytepussiin tai astiaan (kuva 1). Näytteet otettiin humuskerroksen alta mineraalimaasta. Kentällä merkittiin näytekorttiin näytetunnus, GPS:llä määritetyt koordinaatit, vallitseva maalaji ja mahdollinen likaantumislähde. Jokaisesta kohteesta otettiin ainakin kaksi kuvaa: lähikuva näytteenottokuopasta ja yleiskuva näytteenottoalueesta. Kuva 1. Näytteenottokuoppa TTTA Näytteet otettiin 25 c:nm paksuisesta mineraalimaakerroksesta humuksen alapuolelta. Valokuva: Arto Pullinen, GTK.
8 Tarvainen, T. & Jarva, J ANALYYSIMENETELMÄT Kaikki kemialliset analyysit tehtiin Labtium Oy:n laboratoriossa Espoossa. Liukoisuustestit sekä geotekniset määritykset tehtiin Labtium Oy:n laboratoriossa Kuopiossa. 3.1 Geotekniset määritykset Karkeiden maa-ainesluokkien (raesuuruus > 0,063 mm) raekokojakauma määritettiin kuivaseulonnan avulla. Käytetyt seulakoot olivat 20 mm, 6mm, 2 mm, 0,6 mm, 0,2 mm ja 0,063 mm. Hienojen maa-ainesluokkien (raesuuruus < 0,063 mm) raekokojakauma määritettiin sedigraphilla. Sedigraph-määritysten yhteydessä määritettiin näytteiden humuspitoisuudet fotometrisesti. 3.2 Osittaisliuotettujen näytteiden analyysit Kaikki osittaisliuotukset tehtiin < 2 mm:n fraktioon seulotuista näytteistä. ph-määritystä varten näytteet uutettiin 0,01 M CaCl 2 :lla ja ph määritettiin Radiometer ion 85 ph-mittarilla. Helppoliukoiset alkuaineiden uuttomenetelmäksi valittiin 1 M ammoniumasetaatti-edta-uutto (AA), jonka ph oli säädetty arvoon 4,5. Uuton avulla saadaan käsitys vaihtuvien emäskationien pitoisuudesta sekä voidaan arvioida esimerkiksi sade- ja sulamisvesien vaikutuksesta maaperästä uuttuvia rauta-, alumiini- ja hivenainepitoisuuksia. AA-uutto liuottaa sekä fysikaalisesti että kemiallisesti maarakeiden pintaan adsorboituneet ionit, liukoiset suolat, karbonaatit ja heikosti kiteiset raudan-, alumiinin-, ja mangaanin hydroksidisaostumat. AA-liuotetuista näytteistä analysoitiin Al, B, Ba, Ca, Co, Cr, Cu, Fe, K, Li, Mg, Mn, Mo, Na, Ni, P, S, Sb, Sr, Ti, V ja Zn ICP- AES:lla (Thermo Jarrell Ash Iris HR Duo). Suurinta alkuaineiden pitoisuutta, mikä luonnossa maaperästä äärimmäisen happamissa olosuhteissa voi liueta arvioitiin uuttamalla näytteet kuningasvedellä 90 C:ssa (AR). AR-liuotetuista näytteistä määritettiin Ag, As, B, Be, Bi, Cd, Mo, Pb, Rb, Sb, Se, Sn, Th, Tl, U ja V ICP-MS:lla ja Al, Ba, Ca, Co, Cr, Cu, Fe, K, Mg, Mn, Na, Ni, P, S, Sr, Ti ja Zn ICP-AES:lla. 3.3 Totaalimääritykset Alkuaineiden kokonaispitoisuudet analysoitiin elohopeaa lukuun ottamatta jauhetuista näytteistä. Elohopea määritettiin seulotuista (< 2mm) näytteistä pyrolyyttisesti Hg-analysaattorilla (AMA 254). Kokonaisalkuainepitoisuudet (Al, Ba, Ca, Ce, Cl, Fe, Ga, K, La, Mg, Mn, Na, Nb, Rb, Sc, Si, Sr, Th, Ti, Y, Zn ja Zr) määritettiin röntgenfluoresenssispektometrilla (XRF, Philips PW 1480 X-ray spectrometer). Totaaliliuotusta (Tot) varten näytteet liuotettiin väkevän fluorivetyhapon ja väkevän perkloorihapon seoksella. Näytteistä analysoitiin As, Ba, Be, Bi, Cd, Co, Cr, Cu, Li, Mo, Ni, Pb, Rb, Sb, Sn, Sr, Tl, U, V ja Zn ICP-MS:lla (Perkin Elmer Sciex Elan 6000). P ja S määritettiin ICP- AES:lla (Thermo Jarrel Ash Iris). Hiilipitoisuus määritettiin jauhetuista näytteistä Eltra CS500-analysaattorilla.
9 Tarvainen, T. & Jarva, J Kationinvaihtokapasiteetti Kationinvaihtokapasiteetin määrittämistä varten näytteet uutettiin huoneenlämmössä 0.1 M BaCl2-liuoksella. Uuttoliuosten annettiin seistä yön yli (PE muoviputkissa) ja ne sentrifugoitiin seuraavana aamuna. Näytteet jaettiin ICP-OES-mittausta ja vaihtohappamuuden määritystä varten. Vaihtohappamuus (H+) määritettiin titraamalla vakiotilavuus (20 ml) näytettä 0.01M NaOH:lla ph arvoon 8,2. Metallimääritykset tehtiin ICP-OES-laitteella suodattamattomista näytteistä laimentamisen jälkeen. Kationinvaihtokapasiteetti, CEC, laskettiin kationien yhteenlaskettuna summana [cmol+/kg], jossa alle määritysrajan olevat tulokset eivät ole mukana. 3.5 Kd-määritykset Maaveden alkuainepitoisuudet on määritetty tuoreista näytteistä, jotka on kyllästetty vedellä. Jakaantumiskerroin K d on laskettu maaperän kuningasvesiliukoisen kokonaispitoisuuden ja maaveden pitoisuuden suhteena kullekin näytteelle ja jokaiselle tutkitulle alkuaineelle käyttäen seuraavaa kaavaa: Kd X = Cs X /Cl X [3] missä Kd X = K d -arvo alkuaineelle X (L/kg) Cs X = Alkuaineen X kokonaispitoisuus maaperässä (µg/kg) Cl X = Alkuaineen X pitoisuus huokosvedessä (µg/l) Maaperän kokonaispitoisuus määritettiin kuivatusta ja <2 mm raekokolajitteeseen seulotusta näytteestä kuningasvesiliuotuksella (kuvattu aiemmin). Huokosveden pitoisuudet määritettiin kyllästysuuttomenetelmällä (Rhoades 1996), jossa noin 100 g tuoretta maanäytettä kyllästettiin vedellä ja maa-vesi-suspensio imusuodatettiin. Kivet poistettiin tuoremaanäytteestä, mutta näytteille ei tehty muuta esikäsittelyä. Samaa menetelmää on käytetty mm. peltomaiden kadmiumtutkimuksissa (Mäkelä-Kurtto ym. 2003). Vesiliuoksen alkuainepitoisuudet mitattiin ICP-OES- tai ICP-MS-tekniikalla. K d -arvot määritettiin elohopeaa lukuun ottamatta kaikille niille metalleille ja puolimetalleille, joille on PIMA-asetuksessa (214/2007) määritetty kynnys- ja ohjearvot (Sb, As, Cd, Cu, Co, Cr, Ni, Pb, Zn, V). Lisäksi määritys tehtiin seuraaville pohjaveden suojelun kannalta merkittäville epäorgaanisille alkuaineille: B, Ba, Mo, Se, Be, B, Tl, Sn ja U. 3.6 Liukoisuustesti Maaperänäytteiden liukoisten aineiden laatu ja määrä selvitettiin menetelmän SFS-EN mukaisesti (Suomen standardoimisliitto 2002). Standardin mukainen kaksivaiheinen ravistelutesti tehdään alle 4 mm:n raekokoon murskatuista ja seulotuista näytteistä. Testiä käytetään mm. jätteiden karakterisointiin ja sitä suositellaan myös haitallisten aineiden liukoisuuden laadunvalvontaan (säädös 591/2006).
10 Tarvainen, T. & Jarva, J Maaperän sallitut enimmäispitoisuudet Alkuainekohtaisten K d -arvojen määrityksen jälkeen laskettiin kullekin tutkimuspisteelle jokaiselle tutkitulle alkuaineelle sallittu enimmäispitoisuus maaperässä, joka ei aiheuta pohjaveden pilaantumisriskiä. Laskennassa käytettiin seuraavaa kaavaa: 3 RfC pv 10 K d SVPpv [4] DF missä SVP pv = pohjaveden pilaantumisriskin perusteella määritetty sallittu enimmäispitoisuus maaperässä (mg/kg) RfC pv = pohjaveden sallittu enimmäispitoisuus alkuaineelle X (µg/l), tässä tutkimuksessa on käytetty juomavedelle asetettuja arvoja K d = maa-vesi jakautumiskerroin alkuaineelle X (L/kg) DF = laimenemiskerroin huokosveden ja pohjaveden välillä, oletusarvona käytetään arvoa 10. Talousvetenä käytettävän pohjaveden pilaantumisriskin perusteella määritetyt maaperän viitearvot (SVP pv ) ovat saatavilla kirjallisuudesta, mm. Reinikainen (2007). Nämä viitearvot ovat kuitenkin vain suuntaa-antavia (taulukko 1). Kirjallisuudessa esitettyihin K d -arvoihin perustuvat pohjaveden suojelemiseen määritetyt viitearvot (SVP pv ) ovat antimonin, arseenin, kadmiumin, koboltin, nikkelin, lyijyn ja vanadiinin osalta pienempiä kuin PIMA-asetuksessa esitetyt alemmat ohjearvot. 4 TULOKSET 4.1 Rikastushiekkanäyte Rikastushiekkanäyte (TTTA ) poikkesi kaikista muista näytteistä, koska kyse oli rikastusprosessissa hienonnetusta mineraalinäytteestä eikä tavanomaisesta maaperänäytteestä. Arseenin, bariumin, molybdeenin, antimonin, seleenin ja vanadiinin paikalliset K d -arvot olivat kyseisessä rikastushiekassa paljon suurempia kuin kirjallisuudessa esitetyt K d -arvot tavallisille maaperänäytteille. Sen sijaan kadmiumin, koboltin, kuparin, nikkelin ja sinkin K d -arvot olivat paljon pienemmät kuin kirjallisuudesta saadut arvot. Pohjaveden pilaantumisriskin perusteella määritetty sallittu enimmäispitoisuus maaperässä oli koboltille vain 0,2 mg kg -1. Näytteen kuningasvesiliukoinen kobolttipitoisuus 6,65 mg kg -1 ylitti sen selvästi. Samoin nikkelipitoisuus 21,1 mg kg -1 oli suurempi kuin paikallisen K d -arvon perusteella laskettu enimmäispitoisuus 1,8 mg kg -1. Liukoisuustestissä nikkelin ja kuparin liukoisuudet ylittivät pysyvän jätteen liukoisuuden viitearvon. Rikastushiekkanäytteen alkuainekohtaisia K d -arvoja ei ole käsitelty seuraavissa kappaleissa alkuainekohtaisten K d -arvojen tarkastelussa, koska rikastushiekka poikkeaa syntytavaltaan ja ominaisuuksiltaan paljon luonnonmaasta ja tavanomaisista täyttömaista. Tämä testi kuitenkin osoitti,
11 Tarvainen, T. & Jarva, J että K d -arvon määrittäminen on yksi käyttökelpoinen menetelmä teollisuuden sivutuotteiden ympäristökelpoisuutta arvioitaessa. 4.2 Kirjallisuudesta saatujen K d -arvojen vertailu paikallisiin K d -arvoihin Maaperän pilaantuneisuuden arviointiin tehdyn oppaan (Ympäristöministeriö 2007) esittämät K d -arvot perustuvat lähinnä ruotsalaisen Naturvårdsverketin tutkimuksiin. Suomessa otetuissa luonnonmaanäytteissä ja myös osassa voimakkaan kuormituksen alaisten alueiden maaperänäytteissä paikalliset K d -arvot olivat usein suurempia kuin kirjallisuudessa esitetyt arvot. Esimerkkinä voidaan mainita eteläisen Pirkanmaan korkeiden metalli- ja arseenipitoisuuksien vyöhykkeeltä otettu luonnonmaata edustava moreeninäyte (TTTA ). Näytteen paikallinen K d -arvo oli arseenille L kg -1 (kirjallisuudessa 100 L kg -1 ). Vastaavasti paikallinen K d -arvo kromille oli L kg-1 (kirjallisuudessa 2000 L kg -1 ), molybdeenille L kg-1 (kirjallisuudessa 20 L kg-1), nikkelille 6966 L kg -1 (kirjallisuudessa 200 L kg -1 ), lyijylle L kg -1 (kirjallisuudessa 1000 L kg -1 ) ja antimonille 6500 L kg -1 (kirjallisuudessa 85 L kg -1 ). Suomalaisissa luonnonmaissa metallit ovat usein vähemmän liukenevassa muodossa kuin kirjallisuudessa esitetty K d -arvo ennustaisi. Tutkimuksessa tuli kuitenkin esiin myös päinvastaisia esimerkkejä. Kuparin paikallinen K d -arvo oli kuudessa luonnonmaanäytteessä pienempi kuin kirjallisuudessa esitetty arvo 500 L kg -1. Myös bariumin ja sinkin paikalliset K d -arvot olivat joissakin luonnonmaanäytteissä pienemmät kuin kirjallisuudessa esitetyt arvot. Yhdessä pylväskyllästämön alueelta otetussa näytteessä oli bariumin paikallinen K d -arvo 15,2 L kg -1 (kirjallisuudessa 60 L kg -1 ) ja kromin paikallinen K d - arvo 1600 L kg -1 (kirjallisuus 2000 L kg -1 ). Tässä tutkimuksessa määritetyt paikalliset K d -arvot on esitetty taulukoissa 2 ja 3.
12 Tarvainen, T. & Jarva, J Taulukko 2. As, B, ba, Be, Cd, Co, Cr ja Cu paikalliset Kd-arvot eri näytetyypeissä ja mahdolliset kirjallisuudessa esitetyt arvot (Ympäristöministeriö 2007). Taulukkoon on merkitty keltaisella ne paikalliset Kd-arvot, jotka ovat pienempiä kuin kirjallisuudessa esitetyt arvot. Näytetyyppi As_Kd B_Kd Ba_Kd Be_Kd Cd_kd Co_Kd Cr_Kd Cu_Kd Moreeni, N Kelvollisia tausta Puuttuvia Mediaani Minimi Moreeni, anomalia Hiekka, anomalia Voimakas kuormitus Maksimi N Kelvollisia Puuttuvia Mediaani Minimi Maksimi N Kelvollisia Puuttuvia Mediaani Minimi Maksimi N Kelvollisia Puuttuvia Mediaani Minimi Maksimi Kirjallisuusarvo
13 Tarvainen, T. & Jarva, J Taulukko 3. Mo, Ni, Pb, Sb, Se, Sn, U, V ja Zn:n paikalliset Kd-arvot eri näytetyypeissä ja mahdolliset kirjallisuudessa esitetyt arvot (Ympäristöministeriö 2007). Taulukkoon on merkitty keltaisella ne paikalliset Kd-arvot, jotka ovat pienempiä kuin kirjallisuudessa esitetyt arvot. Näytetyyppi Mo_Kd Ni_Kd Pb_Kd Sb_Kd Se_Kd Sn_Kd U_Kd V_Kd Zn_Kd Moreeni, N Kelvollisia tausta Puuttuvia Mediaani Minimi Moreeni, anomalia Hiekka, anomalia Voimakas kuormitus Maksimi N Kelvollisia Puuttuvia Mediaani Minimi Maksimi N Kelvollisia Puuttuvia Mediaani Minimi Maksimi N Kelvollisia Puuttuvia Mediaani Minimi Maksimi Kirjallisuusarvo Arseeni Pirkanmaan eteläosa on tunnettu korkeista luonnollisista maaperän arseenipitoisuuksista. Esimerkiksi moreenimaalta kerätyssä näytteessä (TTTA ) oli 42,4 mg kg -1 kuningasvesiliukoista arseenia ja anomaalisen alueen hiekkanäytteessä (TTTA ) oli 50,5 mg kg -1 arseenia. Molemmat näytteet edustavat poikkeuksellisen suurta taustapitoisuutta, jälkimmäinen pitoisuus ylittää jopa arseenin alemman ohjearvon 50 mg kg -1 (taulukko 4). Kirjallisuudessa esitetty K d -arvo arseenille on 100 L kg -1. Kun juomaveden ohjearvo on 10 µg/l, kaavan [4] avulla laskettu pohjaveden pilaantumisriskin perusteella määritetty suurin hyväksyttävä pitoisuus maaperässä (SVP pv ) olisi 10 mg kg -1. Pirkanmaan eteläosan maaperän arseenipitoisuus on usein tätä korkeampi. Tässä tutkimuksessa kaikissa Pirkanmaan luonnonmaanäytteissä K d -arvot olivat kuitenkin suurempia kuin 2000 L kg -1. Esimerkiksi moreeninäytteelle TTTA määritetty K d -arvo oli L kg -1 ja sen perusteella laskettu enimmäispitoisuus
14 Tarvainen, T. & Jarva, J maaperänäytteelle on 4764 mg kg -1. Korkeahko luonnollinen pintamaan arseenipitoisuus 42,4 mg kg -1 on siis vain sadasosa pohjaveden suojelun kannalta hyväksyttävästä tasosta. Pintamaan kohonneet arseenipitoisuudet eivät näyttäisi luonnonmailla aiheuttavan merkittävää pohjaveden pilaantumisriskiä. Liukoisuustestissä kaikkien luonnonmaanäytteiden liukoisen arseenin määrä on alle 0,02 mg kg -1. Pirkanmaan rengaskaivojen ja lähteiden arseenipitoisuudet eivät ole muuta maata korkeammat. Arseenin mediaanipitoisuus on 0,20 µg L -1 (n = 283). Sen sijaan kallioporakaivojen arseenipitoisuudet ovat Pirkanmaalla paikoin haitallisen korkeat. Tutkittujen kallioporakaivojen veden arseenin mediaanipitoisuus on 2,50 µg L -1 (n = 1272), mutta 22,5% kaivoista ylittää arseenin juomaveden ohjearvon 10 µg/l. Kallioperän kohonnut arseenipitoisuus voi olla riski ainakin kallioporakaivojen veden laadulle (Backman ym. 2006). Pirkanmaalta valittiin K d -tutkimukseen kaksi kohdetta, jotka edustivat voimakkaan kuormituksen alueita. Ensimmäinen kohde sijaitsi vanhalla kyllästämön alueella. Tutkimuspisteiden valinnassa käytettiin apuna alueelta tehtyjä aikaisempia selvityksiä (Pirkanmaan ympäristökeskukselta saadut tutkimustulokset). Maaperässä oli todettu korkeita arseenipitoisuuksia, maksimipitoisuus 1000 mg kg -1. Myös alueen pintavedessä arseenipitoisuus oli kohonnut, mutta pohjavedessä ei oltu tavattu arseenia. Kyllästämön alueelta otettiin kaksi näytettä. Toisen näytteen kuningasvesiliukoinen arseenipitoisuus oli 975 mg kg -1 ja toisen näytteen 51,1 mg kg -1. Ensimmäisen näytteen helppoliukoinen (ammoniumasetaattiuutto) arseenipitoisuus oli 46,5 mg kg -1. Tämän näytteen paikallinen K d -arvo oli 1961 L kg -1 ja sen perustella laskettu pohjaveden suojelun kannalta suurin hyväksyttävä pitoisuus maaperässä (SVP pv ) 196 mg kg -1. Kyseisessä pylväskyllästämön alueelta otetussa näytteessä oli siis enemmän arseenia kuin pohjaveden suojelun kannalta olisi hyväksyttävissä. Liukoisuustestin perusteella saman näytteen arseenipitoisuus ylittää tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetetun raja-arvon. Toisaalta samalta kyllästämöalueelta otettu toinen maaperänäyte sisältää vähemmän arseenia, mutta sen paikallinen K d -arvo on hieman pienempi 1007 L kg -1. Tämän perusteella määritetty pohjaveden suojelun kannalta suurin hyväksyttävä pitoisuus maaperässä (SVP pv ) on myös alempi, 100 mg kg -1. Näytteen arseenin liukoisuus ei kuitenkaan ole suuri liukoisuuskokeen perusteella. Toisen tutkimuskohteen eli metalliromuttamon maaperässä oli 27,1 mg kg -1 arseenia, mikä on eteläiselle Pirkanmaalle tavanomainen taustapitoisuus. K d -arvo oli samaa luokkaa kuin luonnonmailla ja siitä laskettu pohjaveden pilaantumisriskin perusteella määritetty suurin hyväksyttävä pitoisuus maaperässä 2509 mg kg -1 eli satakertainen maaperästä mitattuun pitoisuuteen verrattuna. Myös arseenin liukoisuus on olematon liukoisuustestin perusteella. Taulukko 4. Esimerkkejä arseenin K d -arvoista. SVP pv = pohjaveden pilaantumisriskin perusteella määritetty sallittu enimmäispitoisuus maaperässä (mg/kg), pitoisuus = kuningasvesiliukoinen arseenipitoisuus maaperässä (mg/kg), liukoisuus = kaksivaiheinen ravisteltutesti (L/S 10 mg/kg) Kohde K d -arvo SVP pv Pitoisuus Liukoisuus As As As As L/kg mg/kg mg/kg mg/kg Luonnonmaa, moreeni <0,02 Luonnonmaa, hiekka <0,02 Pylväskyllästämö, näyte ,9 Pylväskyllästämö, näyte ,2 Romuttamo <0,02
15 Tarvainen, T. & Jarva, J Lyijy ja antimoni Tässä työssä tutkittujen luonnonmaanäytteiden lyijypitoisuudet olivat korkeintaan 18 mg kg -1. Kohonneita lyijypitoisuuksia mitattiin odotetusti ampumaradalta ja lyijyä käyttäneiden teollisuuslaitosten lähettyviltä. Samoissa näytteissä oli myös tavanomaista suurempia antimonipitoisuuksia. Kaikkein suurin lyijypitoisuus mitattiin ampumarata-alueen hirviradan takaseinästä. Kaikki luodit osuvat seinämän hiekkaan pienelle alueelle. Pintamaan lyijypitoisuus seinämässä oli 3740 mg kg -1. Paikallinen K d -arvo oli L kg -1 ja sen perustella laskettu pohjaveden suojelun kannalta hyväksyttävä pitoisuus oli 1833 mg kg -1. Hiekkaseinämässä on lyijyä enemmän kuin K d -arvon perusteella pohjaveden suojelun kannalta olisi hyväksyttävää. Samoin antimonipitoisuus 55,4 mg kg -1 oli suurempi kuin paikallisen K d -arvon perustella laskettu pohjaveden suojelun raja-arvo. Arviot perustuvat kuitenkin vain yhteen näytteeseen. Luotien tunkeutumissyvyys hiekkavalliin on noin 15 cm. Vajovesi ehtii reagoida pystyssä hiekkaseinämässä olevan lyijypitoisen hiekan kanssa vain lyhyen aikaa. Pohjaveden suojelun kannalta on mielenkiintoista verrata haulikkoratojen maaperän lyijypitoisuuksia lyijylaskeuman kuormittamiin kaupunkiympäristöihin. Esimerkkejä lyijyn SPV pv - arvoista ja lyijypitoisuuksista on esitetty taulukossa 5. Taulukko 5. Esimerkkejä lyijyn K d -arvoista. SVP pv = pohjaveden pilaantumisriskin perusteella määritetty sallittu enimmäispitoisuus maaperässä (mg/kg), pitoisuus = kuningasvesiliukoinen lyijypitoisuus maaperässä (mg/kg), liukoisuus = kaksivaiheinen ravisteltutesti (L/S 10 mg/kg) Kohde K d -arvo SVP pv Pitoisuus Liukoisuus Pb Pb Pb Pb L/kg mg/kg mg/kg mg/kg Haulikkorata 1, näyte ,30 Haulikkorata 1, näyte ,30 Haulikkorata 1, näyte ,90 Haulikkorata 2, näyte ,10 Haulikkorata 2, näyte ,009 Haulikkorata 2, näyte ,03 Taajama 1, näyte ,0 Taajama 1, näyte ,2 Taajama ,1 Ensimmäisen haulikkoradan kahden näytteen pitoisuudet ylittivät näytepisteelle määritetyn K d - arvon perusteella lasketun SVP pv -arvon. Näille näytteenottopaikoille oli ominaista ohut humuskerros. Kaikki näytteet on otettu näytekuopasta 25 cm:n syvyisestä kerroksesta varsinaisen humuskerroksen alapuolelta. Muissa haulikkoratojen näytepisteissä mineraalimaan päällä oleva humuskerros oli paksumpi, maaperässä oli enemmän kasvien juuria ja mineraaliseen pintamaahan oli sekoittunut syvemmälle myös orgaanista ainesta. SVP pv -arvon ylittävissä näytteissä on hiiltä vain 1,18 % ja 1,5 %, kun muissa näytteissä orgaanisen hiilen määrä on vähintään 2 %. Lyijy pidättyy helposti maaperän orgaaniseen ainekseen. Myös kationinvaihtokapasiteetti on pienempi niissä näytteissä, missä orgaanista hiiltä on vähän. Kationinvaihtokapasiteetti korreloi melkein merkitsevästi (r=0,478*) hiilipitoisuuden kanssa (kuva 2). Haulikkoratojen maaperän lyijy on peräisin hauleista ja lyijyä on todennäköisesti runsaimmin aivan maaperän yläosassa, jossa myös orgaanisen aineksen määrä on suurempi. Ohuempi näytekerros (esimerkiksi 5 cm) olisi voinut antaa luotettavamman kuvan lyijyn sitoutumisesta kuin tässä tutkimuksessa käytetty 25 cm:n näytesyvyys.
16 Tarvainen, T. & Jarva, J Kuva 2. Maaperänäytteiden hiilipitoisuus C % vaaka-akselilla ja kationinvaihtokapasiteetti CEC cml+/kg pystyakselilla. Rikastushiekasta otettu näyte on jätetty pois tarkastelusta. Pintamaan lyijypitoisuudet olivat taajamien lyijylaskeuma-alueilla samaa suuruusluokkaa tai jopa suuremmat kuin ampumaradoilla. Ensimmäisessä taajamakohteessa lyijypitoisuudet ylittävät paikallisen SVP pv -arvon. Tätä kohdetta ollaan kunnostamassa. Antimonin pitoisuudet olivat suuria samoissa näytteissä kuin lyijyn pitoisuudet. Lyijylaskeuman kuormittamilla taajama-alueilla antimonipitoisuudet olivat pääosin suurempia kuin ampumaradalla. Pitoisuudet eivät kuitenkaan ylittäneet maaperän alempaa ohjearvoa 10 mg kg-1 muualla kuin hirviradan takapenkassa. Antimonipitoisuudet eivät ylittäneet paikallisia antimonin SVP pv - arvoja. Liukoisuustestin perusteella liuenneen lyijyn pitoisuudet ylittävät pysyvän jätteen kaatopaikalle annetun raja-arvon hirviradan takapenkassa ja samoissa haulikkoradan pisteissä, joissa pintamaan lyijypitoisuus ylitti paikallisen SVP pv -arvon. Liuenneen lyijyn pitoisuus ylitti kyseisen raja-arvon myös taajaman 1 näytteessä 1 (taulukko 5). Lyijypitoisuuksien osalta paikalliset K d - arvot ja liukoisuustesti antoivat samansuuntaisia tuloksia. Antimonin osalta pysyvän jätteen kaatopaikalle annettu raja-arvo saattaa olla suhteessa tiukempi, koska edellä mainittujen näytteiden lisäksi liukoisen antimonin raja-arvo ylittyi kahdessa muussakin haulikkoradan pisteessä ja toisessa taajamapisteessä.
17 Tarvainen, T. & Jarva, J YHTEENVETO Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa tulee ottaa huomioon haittaaineiden kulkeutumisriski pohjaveteen. Kulkeutumisriskiä voidaan arvioida määrittämällä maavesi-jakautumiskerroin K d (distribution coefficient). Suuri jakautumiskertoimen arvo tarkoittaa, että haitta-aine sitoutuu voimakkaasti maa-ainekseen eikä kulkeudu helposti maaperässä. Jakautumiskerroin pitää määrittää kohdekohtaisesti kullekin tutkittavalle haitta-aineelle erikseen. Maaperän ominaisuudet, kuten maan ph, orgaanisen aineksen määrä, hienoaineksen määrä sekä alumiinin, raudan ja mangaanien oksidit vaikuttavat jakautumiskertoimen suuruuteen. Alueen geologisista ominaispiirteistä riippuen samassa tutkimuskohteessa voi olla tarpeen määrittää useampi kohdekohtainen K d -arvo. Alkuainekohtaisten K d -arvojen määritysten perusteella voidaan laskea jokaiselle tutkitulle alkuaineelle suurin sallittu enimmäispitoisuus maaperässä, joka ei aiheuta pohjaveden pilaantumisriskiä. Myös kirjallisuudesta on saatavilla ko. viitearvoja. Pirkanmaalla ja Uudellamaalla tehty pilottitutkimus osoitti, että joissakin tapauksissa kohdekohtaisesti laskettu viitearvo maaperän enimmäispitoisuudelle saattoi olla selvästi pienempi kuin kirjallisuudessa esitetty viitearvo. Pilottitutkimuksessa näytteitä otettiin sekä luonnonmaasta että nk. voimakkaan kuormituksen alueilta. Pirkanmaalla kohdekohtaisesti lasketut viitearvot metallien ja puolimetallien sallitusta enimmäispitoisuudesta maaperässä olivat lähes kaikissa luonnonmaata edustavissa tutkimuspisteissä yli PIMA-asetuksessa esitetyn ylemmän ohjearvon. Kahdessa luonnonmaanäytteessä koboltin viitearvo oli kuitenkin pienempi kuin alempi ohjearvo. Voimakkaan kuormituksen alueilla kohdekohtaisesti lasketut viitearvot metallien ja puolimetallien sallitusta enimmäispitoisuudesta maaperässä vaihtelivat suuresti. Paikoin lasketut viitearvot olivat jopa alle PIMA-asetuksen kynnysarvon, paikoin selvästi suurempia kuin ylempi ohjearvo. Pintamaan K d -arvot voivat vaihdella hyvinkin pienellä alueella. Ainakin lyijyn K d -arvoihin vaikuttaa oleellisesti näytteen orgaanisen aineksen määrä. K d -määrityksiin otetun näytteen tulisi edustaa mahdollisimman tarkasti sitä osaa maaperästä, jossa haitta-aineita esiintyy. Jos esimerkiksi ampumaradalla haulit aiheuttavat kohonneita lyijypitoisuuksia vain aivan maaperän pintaosassa, näytteenottosyvyyden pitää olla sen mukainen. K d -arvot tulisi määrittää kohdekohtaisesti, kun tehdään pilaantuneen maaperän riskinarviota pohjavesialueella. Kirjallisuudessa esitetyt K d -arvot saattavat olla suurempia kuin kohdekohtaisesti määrityt. Näin ollen myös pohjaveden pilaantumisriskin perusteella määritetty haitta-aineen sallittu enimmäispitoisuus maaperässä on tällaisilla alueilla kirjallisuudessa esitettyjä viitearvoja pienempi. 6 KIITOKSET Tutkija Mikael Eklund ja tutkimusassistentti Arto Pullinen vastasivat näytteenotosta. Pirkanmaan ja Uudenmaan alueelliset ympäristökeskukset, Espoon, Vantaan ja Hangon kaupungit sekä Uudenmaan ampumaradalla paikallinen riistanhoitoyhdistys ovat avustaneet tutkimuskohteiden ja näytepaikkojen valinnassa.
18 Tarvainen, T. & Jarva, J Kirjallisuus Backman, B., Luoma, S., Ruskeeniemi, T., Karttunen, V., Talikka, M. & Kaija, J Natural occurrence of arsenic in the Pirkanmaa region in Finland. Espoo: geological Survey of Finland. 82 p. Kuusisto, E. & Tarvainen, T Alkuaineiden taustapitoisuudet eri maalajeissa Pirkanmaan alueella. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti S41/2008/ s. Mäkelä Kurtto, R., Louekari, K., Nummivuori, S., Sippola, J., Kaasalainen, M., Kuusisto, E., Virtanen, V., Salminen, R., Tarvainen, T. & Malm, J Kadmium Suomen peltoekosysteemeissä: pitoisuuksia, taseita ja riskejä. Maa ja elintarviketalous s., 12 liitettä. Naturvårdsverket Beräkningsmodell för riktvärden för mark. Remissversion (viitattu teoksessa Reinikainen 2007). Reinikainen, J Maaperän kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet. Suomen ympäristö 23/ s. Rhoades, J.D Salinity: Electrical conductivity and total dissolved solids. Teoksessa: Parks, D.L. (toim.) Methods of Soil Analysis. Part 3. Chemical methods SSSA Book Series no. 5, Madison, Wisconsin, USA: Soil Science Society of America, Inc ja Amercian Society of Agronomy, Inc. s Suomen standardoimisliitto SFS-EN Jätteiden karakterisointi. Liukoisuus. Jauhemaisten tai rakeisten jätemateriaalien ja lietteiden liukoisuuden laadunvalvontatesti. Osa 3: Kaksivaiheinen ravistelutesti uuttoliuoksen ja kiinteän jätteen suhteessa 2 ja 8 L/kg jätteille, joiden kiinteä osuus on suuri ja raekoko alle 4 mm (raekoon pienentäminen tarvittaessa). Ympäristöministeriö Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/ s.
Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.
Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston
LisätiedotKEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE
PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1
LisätiedotLiitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM
Liitetaulukko 1/11 Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet NÄYTE KOTIMAINEN MB-JÄTE
LisätiedotTampereen seudun taajamien taustapitoisuudet ja kohonneiden arseenipitoisuuksien vaikutus maankäyttöön
Etelä-Suomen yksikkö S41/2009/31 19.5.2009 Espoo Tampereen seudun taajamien taustapitoisuudet ja kohonneiden arseenipitoisuuksien vaikutus maankäyttöön Timo Tarvainen, Jaana Jarva, Birgitta Backman, Samrit
LisätiedotArseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet
Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Faktat Arseenin esiintyminen kallioperässä ja pohjavedessä Mitä pitää mitata ja milloin? Arseenipitoisuuden
LisätiedotKOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS
Vastaanottaja Nokian kaupunki, Asko Riihimäki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.12.2013 KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS KOHMALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE
LisätiedotEspoon kaupungin pintamaan taustapitoisuudet Jaana Jarva
Etelä-Suomen Yksikkö 1/2012 9.1.2012 n kaupungin pintamaan taustapitoisuudet Jaana Jarva Pintamaan taustapitoisuus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 9.1.2012 Tekijät Jaana Jarva Raportin
LisätiedotHAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS
LisätiedotHelsingin täyttömaiden taustapitoisuudet Tarja Hatakka, Timo Tarvainen ja Antti Salla
Etelä-Suomen yksikkö S41/2010/63 16.12.2010 Espoo Helsingin täyttömaiden taustapitoisuudet Tarja Hatakka, Timo Tarvainen ja Antti Salla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 16.12.2010
Lisätiedotmaaperässä Timo Tarvainen ja Jaana Jarva Geologian tutkimuskeskus
Luontaisten haittaaineiden esiintyvyys maaperässä Timo Tarvainen ja Jaana Jarva Geologian tutkimuskeskus Metallit kallioperässä ja maaperässä Eri kivilajeissa on luonnostaan erilaisia metallipitoisuuksia
LisätiedotEspoon maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen
Etelä-Suomen yksikkö S41/2010/39 9.1.2012 Espoo Espoon maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 9.1.2012 Tekijät Timo Tarvainen Raportin laji Arkistoraportti
LisätiedotENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS
ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus
LisätiedotTaustapitoisuusrekisteri TAPIR. Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus
Taustapitoisuusrekisteri TAPIR Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus GTK + SYKE yhteishanke 2008-2009: Valtakunnallinen taustapitoisuustietokanta Suomi jaetaan geokemian karttojen perusteella provinsseihin,
LisätiedotASROCKS-hankkeen Action 1 vaiheen tutkimuskohteet
Arkistoraportti 3/2013 ASROCKS-hankkeen Action 1 vaiheen tutkimuskohteet Timo Tarvainen, Pirjo Kuula-Väisänen ja Paavo Härmä LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS Arkistoraportti 3/2013 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotSEDIMENTTISELVITYKSET 2014
KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUM- PROVINSSIN PERUSTILASELVITYKSET SEDIMENTTISELVITYKSET 2014 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 20854 Keliber Oy Sedimenttiselvitykset 2014 i KELIBER OY SEDIMENTTISELVITYKSET
LisätiedotMetallilla pilaantuneiden maiden liukoisuuskokeet-hanke 2012
Liukoisuustestit riskinarvioinnissa Timo Tarvainen (Geologian tutkimuskeskus) Auli Kuusela-Lahtinen VTT, Birgitta Backman ja Pekka Hänninen GTK, Jussi Reinikainen ja Kaisa Niskala SYKE Metallilla pilaantuneiden
LisätiedotFINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 025. SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA
FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 0 SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA LABTIUM OY Endomines Oy Selvitys sivukivinäytteiden liukoisuudesta Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 100. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4464/11.01.05/2013 100 Maaperän haitta-aineiden taustapitoisuudet ja maaperän kunnostustoiminta Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Harri Anttila, puh. (09) 816
LisätiedotMalmi Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb
11.2 Malmi % % % ppm ppm % ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb Konttijärvi Kattopuoli 0,20 0,14 0,07 48,97 376,76 4,33
LisätiedotSvärdfeltin ampumarata
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SIPOON KUNTA Svärdfeltin ampumarata Ympäristötekniset lisätutkimukset FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.12.2012 P19175P001 Ympäristötekniset lisätutkimukset 1 (7) Svanström Terhi
LisätiedotMAAPERÄN PILAANTUNEISUUSSELVITYS
GEOPALVELU OY TYÖ N:O 13043 22.03.2013 SKOL jäsen ATALAN KERROSTALOT 1 / 6838 / ATALA / TAMPERE Atanväylä 2 33580 TAMPERE Ristimäenkatu 2 33310 Tampere Puhelin (03) 2767 200 Faksi (03) 2767 222 Sähköposti
LisätiedotTampereen Infra Yhdyskuntatekniikka
Tampereen Infra Yhdyskuntatekniikka Pilaantuneisuustarkastelu tontilla Ristinarkku-4940-6 Tampereen kaupunki tekee uutta asemakaavaa (nro 8224) tontille 4940-6 Tampereen Ristinarkussa. Tilaajan pyynnöstä
LisätiedotTERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA 2015. Terrafame Oy. Raportti 22.4.
Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.4.2016 Viite 1510016678-009 Osaprojekti Biologinen tarkkailu pintavesissä TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN
LisätiedotArseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen
Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Luontainen arseeni maa- ja kallioperässä ASROCKS hanke Arseenin liukeneminen
LisätiedotPirkanmaan taustapitoisuudet: Esiselvitys Timo Tarvainen
Etelä-Suomen yksikkö S41/2123/2007/41 21.8.2007 Espoo Pirkanmaan taustapitoisuudet: Esiselvitys Timo Tarvainen Pirkanmaan taustapitoisuudet: Esiselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä
LisätiedotPirkkalan maaperän geokemiallisen arseeniongelman laajuuden esiselvitys Timo Tarvainen, Birgitta Backman ja Samrit Luoma
Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö 20.12.2010 Espoo Pirkkalan maaperän geokemiallisen arseeniongelman laajuuden esiselvitys Timo Tarvainen, Birgitta Backman ja Samrit Luoma Sisällysluettelo
LisätiedotJÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi
JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAANRAKENNUKSESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017 Tavoite Tavoitteena on saada uusiomateriaalit
LisätiedotPIUHA Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönottohanke MUTKU 22.-23.3.2010. Teija Tohmo
PIUHA Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönottohanke MUTKU 22.-23.3.2010 Teija Tohmo PIUHA-hanke PIUHA-hanke ( Vanhojen pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönotto hanke) on
LisätiedotASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja
ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja maa-ainesten kestävään käyttöön luontaisesti korkeiden arseenipitoisuuksien alueilla PANK-menetelmäpäivä 23.1.2014 LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Mikä ASROCKS-hanke?
LisätiedotNS. KUTVOSEN TEHDASALUE HERRALANTIE 12, SUONENJOKI MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUT- KIMUS, TUTKIMUSRAPORTTI
Vastaanottaja Suonenjoen kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 13.01.2014 NS. KUTVOSEN TEHDASALUE HERRALANTIE 12, SUONENJOKI MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUT- KIMUS, TUTKIMUSRAPORTTI Tarkastus
LisätiedotMetalleilla pilaantuneiden maaainesten liukoisuusselvitykset
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-06935-12 Metalleilla pilaantuneiden maaainesten liukoisuusselvitykset Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Auli Kuusela-Lahtinen (VTT) Timo Tarvainen, Birgitta Backman, Pekka Hänninen
LisätiedotAlkuaineiden taustapitoisuudet eri maalajeissa Pirkanmaan alueella Erna Kuusisto ja Timo Tarvainen
Etelä-Suomen yksikkö, maankäyttö ja ympäristö S41/2008/30 Espoo Alkuaineiden taustapitoisuudet eri maalajeissa Pirkanmaan alueella Erna Kuusisto ja Timo Tarvainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY
JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU 2012 16WWE0993 25.3.2013 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2012 Osa V Jätejakeiden tarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2012 Osa V Jätejakeiden tarkkailu
Lisätiedot17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L
1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi
Lisätiedot17VV VV 01021
Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika
LisätiedotSiilinjärven kaivoksen rikastushiekan hyödyntäminen pilaantuneen maaperän kunnostamisessa
Siilinjärven kaivoksen rikastushiekan hyödyntäminen pilaantuneen maaperän kunnostamisessa Salla Venäläinen Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden
LisätiedotKaatopaikkakelpoisuus valvovan viranomaisen näkökulmasta: Case valimo
Kaatopaikkakelpoisuus valvovan viranomaisen näkökulmasta: Case valimo Tuomo Eskelinen Ylitarkastaja 1 Valimon jätteet Ympäristöluvassa kaatopaikalle sijoitettavia jätteitä: hiekka 11,6 t ja sekajäte 83
LisätiedotLIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta.! = analyysitulos epävarma
LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta Havnro Vuosi X Y Aines Pvm_511p Al_511p Ba_511p Ca_511p Co_511p Cr_511p Cu_511p Fe_511p K_511p La_511p Li_511p Mg_511p 30759 89 7333802 3461760 MR 19910128
LisätiedotTampereen taajama-alueen maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen, Samrit Luoma ja Tarja Hatakka
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tampereen taustapitoisuudet Arkistoraportti 128/2013 Tampereen taajama-alueen maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen, Samrit Luoma ja Tarja Hatakka GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotStandardien merkitys jätelainsäädännössä
Standardien merkitys jätelainsäädännössä Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan seminaari SFS:ssä 13.5.2014 11:45-16:15 Malminkatu 34, Helsinki Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013),
LisätiedotLAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS
Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Maaperän tutkimusraportti Päivämäärä 08.07.2013 LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS Päivämäärä 08/07/2013 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä
LisätiedotKK4 P25 KK2 P24 KK1 KK3 P26 KK5 P23. HP mg/kg öljy. HP mg/kg öljy. Massanvaihto 2004 (syv. 3m) Massanvaihto 2000
Kaupunginvaltuusto 25.1.2016 Liite 2 3 P25 KK4 491-2-10-111 P26 P24 KK2 KK3 KK1 Rakennenäytteet kellarikerroksesta: MHT1 (Tiiliseinä) MHT2 (Betonilattia) P23 HP 2 1100 mg/kg öljy KK5 Massanvaihto 2004
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m
TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 3 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero
LisätiedotAlkuaineiden taustapitoisuudet Pirkanmaan ja Satakunnan moreeniaineksessa. Päivi Niemistö Turun yliopisto
Alkuaineiden taustapitoisuudet Pirkanmaan ja Satakunnan moreeniaineksessa Päivi Niemistö Turun yliopisto Tutkimuksen tavoitteet 1. Kuvata Pirkanmaan ja Satakunnan moreenin geokemialliset yleispiirteet
LisätiedotMAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS, ASEMAKAAVANMUU- TOSALUE, LUOLALA- TUPAVUORI
Vastaanottaja Naantalin kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 29.5.2012 MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS, ASEMAKAAVANMUU- TOSALUE, LUOLALA- TUPAVUORI MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS,
LisätiedotMääräys STUK SY/1/ (34)
Määräys SY/1/2018 4 (34) LIITE 1 Taulukko 1. Vapaarajat ja vapauttamisrajat, joita voidaan soveltaa kiinteiden materiaalien vapauttamiseen määrästä riippumatta. Osa1. Keinotekoiset radionuklidit Radionuklidi
LisätiedotTutkimusraportti KUOPION ENERGIA OY Snellmaninkatu 25, KUOPIO Maaperän pilaantuneisuustutkimus
Tutkimusraportti 101005340-019 19.6.2017 KUOPION ENERGIA OY Snellmaninkatu 25, KUOPIO Maaperän pilaantuneisuustutkimus 1 Esipuhe Pöyry Finland Oy on Kuopion Energia Oy:n toimeksiannosta tehnyt maaperän
LisätiedotTampereen seudun taajamien taustapitoisuudet: Esiselvitys Jaana Jarva ja Timo Tarvainen
Etelä-Suomen yksikkö S41/2008/36 24.6.2008 Espoo Tampereen seudun taajamien taustapitoisuudet: Esiselvitys Jaana Jarva ja Timo Tarvainen Tampereen seudun taajamat GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotMaaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti
Maaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti 27.11.2017 1 (6) Maaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti Hanko, Koverhar Maiju Juntunen 27.11.2017 Tarkistanut: Tiina Vaittinen 7.11.2017 YKK62781 2 (6)
LisätiedotWESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE
29/15/KRi 4.2.2015 1(9) WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Vuosiraportti 2014 16/15/KRi 21.1.2015 2(9) SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Näytteenotto...
LisätiedotKUOPION KAUPUNKI MÄKIKATU 12, KUOPIO MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUT- KIMUKSET, TUTKIMUSRAPORTTI
Vastaanottaja Kuopion kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 17.10.2014 KUOPION KAUPUNKI MÄKIKATU 12, KUOPIO MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUT- KIMUKSET, TUTKIMUSRAPORTTI Tarkastus Päivämäärä 17/10/2014
LisätiedotKaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari
KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Sedimentin geokemiallisten olojen muuttuminen kaivoskuormituksessa (KaiHali-projektin työpaketin 2 osatehtävä 3), Jari Mäkinen, Tommi Kauppila ja Tatu Lahtinen
Lisätiedotwww.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet
www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan
LisätiedotTUTKIMUSTODISTUS 2012E
TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus
LisätiedotKorkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla. Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009
Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009 1 Luontainen arseeni Suomessa Arseeni luonnon alkuaine, joka esiintyy usein kullan yhteydessä
LisätiedotJAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ
JASOLLINEN JÄRJESTELMÄ Oppitunnin tavoite: Oppitunnin tavoitteena on opettaa jaksollinen järjestelmä sekä sen historiaa alkuainepelin avulla. Tunnin tavoitteena on, että oppilaat oppivat tieteellisen tutkimuksen
LisätiedotKannettavan XRF-analysaattorin käyttö moreenigeokemiallisessa tutkimuksessa Pertti Sarala, Anne Taivalkoski ja Jorma Valkama
Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 120/2014 Kannettavan XRF-analysaattorin käyttö moreenigeokemiallisessa tutkimuksessa Pertti Sarala, Anne Taivalkoski ja Jorma Valkama Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO
Lisätiedot28/16/Aku (9)
VUOSIRAPORTTI 2015 28/16/Aku 5.2.2016 1 (9) OULUN ENERGIA OY LAANILAN EKOVOIMALAITOKSEN POHJAKUONA, KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Vuosiraportti 2015 VUOSIRAPORTTI 2015 28/16/Aku 5.2.2016 2 (9)
LisätiedotPysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke
Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Maa-ainespäivä, SYKE 4.5.2011 1 Tausta Hankkeen taustana on pysyvän kaivannaisjätteen määrittely kaivannaisjätedirektiivin (2006/21/EY), komission päätöksen (2009/359/EY)
LisätiedotTARASTENJÄRVEN ASEMAKAAVA-ALUEET 8475 JA 740 ARSEENIN TAUSTAPITOISUUS SEKÄ KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET
Vastaanottaja Kangasalan kunta Tampereen kaupunki ID 1 244 731 Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 4.5.2015 TARASTENJÄRVEN ASEMAKAAVA-ALUEET 8475 JA 740 ARSEENIN TAUSTAPITOISUUS SEKÄ KIVIAINEKSEN
LisätiedotFORTUM POWER AND HEAT OY LENTOTUHKAN HYÖTYKÄYTTÖKELPOISUUS 2017 (ANALYYSIT), LAADUNVALVONTA
astaanottaja Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos Satu iranko satu.viranko@fortum.com Päivämäärä 19.1.2018 iite 15100 10375/50 FORTUM POWER AND HEAT OY LENTOTUHKAN HYÖTYKÄYTTÖKELPOISUUS 2017
LisätiedotTURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013
Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTE, NUKKUMAJOEN SAHA-ALUE, INARI
POHJOIS-SUOMEN BETONI- 23.12.2015 JA MAALABORATORIO OY Nahkimontie 9 tel. 016-364 902 E-Mail etunimi.sukunimi@pbm.fi 1 INARIN KUNTA Arto Leppälä Piiskuntie 2 99800 IVALO TUTKIMUSSELOSTE, NUKKUMAJOEN SAHA-ALUE,
LisätiedotPuolukoiden metallipitoisuuksia Torniossa ja Haaparannalla vuonna 2010
1 Puolukoiden metallipitoisuuksia Torniossa ja Haaparannalla vuonna 2010 Tornion kaupunki 2 Kirjoittaja: ympäristönsuojelusihteeri Kai Virtanen Tornion kaupunki Suensaarenkatu 4 FI-95400 Tornio puh. +358-(0)40-7703239
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm
TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 2 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006.
Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006 Seppo Elo - 2 - GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Seppo Elo KUVAILULEHTI
LisätiedotMAAPERÄTUTKIMUS. RAPORTTI (Täydennetty ) Ristinummentie KYLMÄLÄ
MAAPERÄTUTKIMUS RAPORTTI 14.8.2014 (Täydennetty 24.10.2014) Ristinummentie 121 Ristinummentie 121 2 / 11 Sisällysluettelo 1 KOHTEEN PERUSTIEDOT... 3 1.1 Kohdetiedot ja tilaaja... 3 1.2 Toimeksiannon laatija...
LisätiedotMaaperän alkuainepitoisuudet Hämeenkosken Käikälässä Tarja Hatakka, Arto Pullinen
Maankäyttö ja Ympäristö S41/2008/74 15.12.2008 Espoo Maaperän alkuainepitoisuudet Hämeenkosken Käikälässä Tarja Hatakka, Arto Pullinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 15.12.2008
LisätiedotJaksollinen järjestelmä ja sidokset
Booriryhmä Hiiliryhmä Typpiryhmä Happiryhmä Halogeenit Jalokaasut Jaksollinen järjestelmä ja sidokset 13 Jaksollinen järjestelmä on tärkeä kemian työkalu. Sen avulla saadaan tietoa alkuaineiden rakenteista
LisätiedotYMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET
utkimusraportti 1 (7) Veijanmäenkatu 16-20, ampere ENV259 7.12.2011 YMPÄRISÖEKNISE UKIMUKSE VEIJANMÄENKAU 16-20 33560 AMPERE 7.12.2011 VAHANEN ENVIRONMEN OY Linnoitustie 5 H, FI-02600 Espoo Kyllikinkatu
LisätiedotHeinolan taajama-alueiden maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen, Birgitta Backman ja Ilaria Guagliardi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Heinolan taustapitoisuudet Arkistoraportti 108/2014 Heinolan taajama-alueiden maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen, Birgitta Backman ja Ilaria Guagliardi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotKaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen
KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus KE 14.11.2018 klo 18 alkaen Ohjelma Tilaisuuden avaus Hannu Marttila Kalimenjoen vedenlaadun vaihtelu ja monitoroinnin tulokset Hannu Marttila Mitä jatkuvatoiminen
LisätiedotENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY TEBOIL AB ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI Pohjaveden laadun tarkkailu FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 26.6.2013 1160-P20618 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016
TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 16-2170 #1 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi PL 20 23501 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 189593 (WUKI/N1), saapunut 5.4.2016, näytteet otettu 5.4.2016
LisätiedotTahkolahden vesistösedimentin koontiraportti
Tahkon matkailukeskuksen keskustan liikennejärjestelyjen ja ympäristön kehittäminen Tuomas Pelkonen 29. huhtikuuta 2019 / 1 Tahkolahden vesistösedimentin koontiraportti Geologian tutkimuskeskus on tehnyt
LisätiedotFiran vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi
Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3
LisätiedotNeulastutkimus Tampereen Tarastenjärvellä
Lasse Aro RAPORTTI Dnro 923/28/2012 Metsäntutkimuslaitos 7.6.2013 p. 050-3914025 e-mail lasse.aro@metla.fi Toimitusjohtaja Pentti Rantala Pirkanmaan jätehuolto Oy Naulakatu 2 33100 Tampere Neulastutkimus
LisätiedotVastaanottaja Riikinvoima Oy Asiakirjatyyppi Koosteraportti Päivämäärä RIIKINVOIMAN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN TUHKIEN ANALYYSITULOKSET
Vastaanottaja Riikinvoima Oy Asiakirjatyyppi Koosteraportti Päivämäärä 3.1.2017 RIIKINVOIMAN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN TUHKIEN ANALYYSITULOKSET TIIVISTELMÄ Päivämäärä 3.1.2016 Laatinut Valtteri Laine, LUT
LisätiedotRIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET
Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.6.2011 Viite 82136875 RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA
Lisätiedot51/17/AKu (9)
51/17/AKu 23.1.2017 1 (9) WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Vuosiraportti 2016 51/17/AKu 23.1.2017 2 (9) Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Näytteenotto...
LisätiedotVesa Kettunen Kehityspäällikkö Kemira Oyj, Municipal&Industrial. vesa.kettunen@kemira.com p.050-3087803
Vesa Kettunen Kehityspäällikkö Kemira Oyj, Municipal&Industrial vesa.kettunen@kemira.com p.050-3087803 Vesa Kettunen, Kemira Municipal&Industrial 3/23/2013 1 AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS-SEMINAARI AMPUMARATA-ALUEIDEN
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016
TESTAUSSELOSTE 1 (4) Paraisten kaupunki Vesihuoltolaitos Rantatie 28 21600 PARAINEN Tilausnro 190664 (WPAR/V3), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (08:30) Näytteenottaja: M. Laaksonen NÄYTTEET
LisätiedotYmpäristögeokemialliset platinaryhmän metallitutkimukset Espoon ja Helsingin alueella v. 1998-2009 Timo Tarvainen ja Jaana Jarva
Etelä-Suomen yksikkö S41/2009/41 22.7.2009 Espoo Ympäristögeokemialliset platinaryhmän metallitutkimukset Espoon ja Helsingin alueella v. 1998-2009 Timo Tarvainen ja Jaana Jarva Ympäristögeokemialliset
LisätiedotSäteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta
1 (33) LUONNOS 2 -MÄÄRÄYS STUK SY/1/2017 Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti määrätään säteilylain ( / ) 49 :n 3
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016
TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 16-3220 #1 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 190647 (WVEHMAA/P1), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (11:15) Näytteenottaja:
LisätiedotLuontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä
Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial
LisätiedotElodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa
Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa OHRY 2 1.12.2016 Lea Hiltunen Vesiruton käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa Maanparannusaineella pyritään edistämään kasvien
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI V.1 Luonnos LEMPÄÄLÄN KUNTA. Pilaantuneen maan selvitys Lempäälän keskusta, Lempoinen, Ryynikkä
TUTKIMUSRAPORTTI 101001368 27.1.2016 V.1 Luonnos LEMPÄÄLÄN KUNTA Pilaantuneen maan selvitys Lempäälän keskusta, Lempoinen, Ryynikkä 1 Sisältö 1 JOHDANTO 4 2 KOHDE 4 3 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET ALUEELLA 4
LisätiedotSiilinjärven Asbestipurku ja Saneeraus Oy Kari Rytkönen Hoikintie PÖLJÄ. Näytteet vastaanotettu: Kauppis Heikin koulu, Iisalmi
Betonimurskeen hyödyntäminen Maanrakentamisessa MARA005/16 Työmääärin: 330472 Inspecta KiraLab, 12.1.2017 1 / 1 Siilinjärven Asbestipurku ja Saneeraus Oy Kari Rytkönen Hoikintie 281 71820 PÖLJÄ Näytteet
LisätiedotLUMENKAADON VAIKUTUS MAAPERÄN HAITTA-AINEPITOISUUKSIIN Leea Fraktman. Tiivistelmä
Tiivistelmä Tutkimuksessa selvitettiin Helsingin alueen maapohjalle sijoitettujen lumenkaatopaikkojen maaperän haitta-ainepitoisuuksia. Helsingissä on vakituisessa käytössä yhdeksän lumenkaatopaikkaa,
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY
VESISAMMALTEN METALLIPITOISUUDET 16X170583 5.5.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2013 Osa IVb_4 Vesisammalten metallipitoisuudet Talvivaaran kaivoksen alapuolisten virtavesien
Lisätiedot!"## "$! % & $ $ " #$ " '( $&
!"## $ "$! % & $ " #$ " ' $& !"##"$! %&$$"#$" '$& * && ) * *!"" #$$$% & #$$$% ''') ! ",-*..-" / 0.!/12.*" $ %, )-. -. 1 3 4 - $ % 5 / - 0 0. /.-.* $ 5 4 $ 3 4 $ * 4 $4 5 4 $4 65 4 $4 0-4 $4 0 $ $44 0 $
LisätiedotAnalyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio
Tutkimustodistus 2012-8409 1(3) 06.08.2012 Pöyry Finland Oy PL 40774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte Kaivovesi Näyte otettu 12.06.2012 Näytteen ottaja Esa-Pekka Kukkonen Saapunut 13.06.2012 Näytteenoton syy
LisätiedotLIITE 4. Pintavesitarkkailutuloksia
LIITE 4 Pintavesitarkkailutuloksia Tutkimustodistus Nro VEJV898/2011 4.7.2011 1(2) YMPÄRISTÖLABORATORIO Toivonen Yhtiöt Oy Ruskon jätteenkäsittelykeskuksen pintavesitarkkailu Näytteenottopäivä: 11.5.2011
LisätiedotLkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi
Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21
LisätiedotWESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE
SELVITYS 35/14/AnM 18.2.2014 1(34) WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Selvitys tuhkien ominaisuuksista ja haitallisuudesta ympäristölle SELVITYS
LisätiedotSaaristotie, Parainen, Öljyvahinko
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LASSILA & TIKANOJA OYJ Saaristotie, Parainen, Öljyvahinko Pilaantuneen maaperän kunnostuksen toimenpideraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 27.3.2014 P24097P001
LisätiedotPellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY
Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta
LisätiedotEviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009
Eviran raportti Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009 Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007 2009 Dnro 7171/0749/2010 Eviran
LisätiedotAnalyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012
1 Tutkimustodistus 214-3257 1(4) Raahen Vesi Oy Marintie 1 9214 Pattijoki Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte otettu 25.8.214 Näytteen ottaja Jukka Ollikkala Saapunut 26.8.214 Näytteenoton syy Jaksottainen
Lisätiedot