Tutkimusraportti 201 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet
|
|
- Eero Niko Aaltonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti 2 23 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet Summary: Geochemical Baselines in the Metropolitan Area Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster
2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Tutkimusraportti 2 Report of Investigation 2 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla 2, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta 3, Harri Anttila 4 ja Leena Maidell-Münster 3 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet Summary: Geochemical Baselines in the Metropolitan Area Geologian tutkimuskeskus Helsingin kaupungin ympäristökeskus 2 Vantaan kaupungin ympäristökeskus 3 n kaupungin ympäristökeskus 4 Ne kuvat, joissa ei mainita tekijää, ovat julkaisun kirjoittajien tekemiä. Kansikuva: Malminkartanon täyttömäki,. Kuva: Timo Tarvainen, GTK Front cover: Malminkartano hill (man-made ground). Photo: Timo Tarvainen, GTK ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN Taitto: Elvi Turtiainen Oy Painopaikka: Tammerprint Oy 23
3 Tarvainen, T., Hatakka, T., Salla, A., Jarva, J., Pitkäranta, P., Anttila, H. & Maidell-Münster, L. 23. Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet. Summary: Geochemical Baselines in the Metropolitan Area. Geological Survey of Finland, Report of Investigation 2, 9 pages, 28 figures, 54 tables and 4 appendices. This report summarizes the results of seven soil geochemical baseline mapping projects carried out in the Metropolitan Area by the cities of, and Vantaa and the Geological Survey of Finland during Samples were taken of humus and minerogenic soils from natural soils around urban centres, within urban areas and from man-made ground. In most cases, the analysis of mineral soil and humus samples was based on aqua regia extraction and concentrated nitric acid extraction, respectively. Concentrations of PAH and PCB compounds as well as PCDD/F compounds were determined from a limited number of samples. The upper recommended limits of baseline variation (SSTP) are calculated for selected urban soil types. The Metropolitan Area belongs to the South Finland arsenic province, characterized by relatively high natural arsenic concentrations in soils. The upper recommended limit of baseline variation for arsenic exceeds the national threshold value (Decree 24/27) both in urban soils and in natural soils in the Metropolitan Area. In addition to arsenic, baseline concentrations of Hg, Pb and Zn exceed the threshold values in some urban soils in the Metropolitan Area. The upper recommended limits of baseline variation in Co, Cr, Ni and V exceed the threshold values in natural clay soils. The upper recommended limits of Pb and Sb exceed the threshold values in humus. Keywords (GeoRef Thesaurus, AGI): environmental geology, geochemical surveys, baseline studies, soils, humus, chemical elements, arsenic, heavy metals, background level,,, Vantaa, Finland Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Jaana Jarva Geological Survey of Finland P.O. Box 96 FI-25 ESPOO Finland Antti Salla Environment Centre P.O. Box 5 FI-99 CITY OF HELSINKI Paula Pitkäranta, Leena Maidell-Münster City of Vantaa / Environment Centre Pakkalankuja 5 FI-5 VANTAA Harri Anttila Environment Centre P.O.Box 44 FI-27 CITY OF ESPOO timo.tarvainen@gtk.fi, tarja.hatakka@gtk.fi, jaana.jarva@gtk.fi, antti.salla@hel.fi, leena.maidell@vantaa.fi, harri.anttila@espoo.fi
4 Tarvainen, T., Hatakka, T., Salla, A., Jarva, J., Pitkäranta, P., Anttila, H. & Maidell-Münster, L. 23. Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet. Summary: Geochemical Baselines in the Metropolitan Area. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 2, 9 sivua, 28 kuvaa, 54 taulukkoa ja 4 liitettä. Geologian tutkimuskeskus (GTK) sekä Helsingin, n ja Vantaan kaupungit ovat tehneet yhteensä seitsemän maaperän taustapitoisuuskartoitusta pääkaupunkiseudulla vuosina Näytteitä on otettu humuksesta ja mineraalimaasta taajamien ulkopuolelta, taajamien luonnonmailta sekä täyttömailta. Humuksen alkuainepitoisuudet on määritetty pääosin väkevästä typpihappouuttosta ja mineraalimaiden alkuainepitoisuudet kuningasvesiuutosta. Lisäksi PAH-, PCBja PCDD/F-yhdisteiden pitoisuuksia on määritetty muutamista näytteistä. Taustapitoisuuskartoituksien perusteella joillekin taajamien maalajeille on laskettu suurimmat suositellut taustapitoisuusarvot. Pääkaupunkiseutu kuuluu Etelä-Suomen arseeniprovinssiin, jolle on tyypillistä keskimääräistä suuremmat luontaiset arseenipitoisuudet. Arseenin lisäksi elohopean, lyijyn ja sinkin suurimmat suositellut taustapitoisuudet ovat paikoin suurempia kuin PIMA-asetuksen (24/27) kynnysarvot taajamien puistoissa ja täyttömailla. Taajamien ulkopuolella koboltin, kromin, nikkelin ja vanadiinin suurimmat suositellut taustapitoisuudet ovat kynnysarvoa suurempia savikoilla. Humuksessa lyijyn ja antimonin suurimmat suoritellut taustapitoisuusarvot ovat kynnysarvoa suuremmat. Asiasanat (Geosanasto, GTK): ympäristögeologia, geokemialliset tutkimukset, perustilan kartoitus, maaperä, humus, alkuaineet, arseeni, raskasmetallit, taustapitoisuus,,, Vantaa, Suomi Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Jaana Jarva Geologian tutkimuskeskus PL ESPOO Antti Salla Helsingin kaupungin ympäristökeskus PL 5 99 Helsingin kaupunki Paula Pitkäranta, Leena Maidell-Münster Vantaan kaupungin ympäristökeskus Pakkalankuja 5 5 Vantaa Harri Anttila Ympäristökeskus PL ESPOON KAUPUNKI timo.tarvainen@gtk.fi, tarja.hatakka@gtk.fi, jaana.jarva@gtk.fi, antti.salla@hel.fi, leena.maidell@vantaa.fi, harri.anttila@espoo.fi
5 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster SISÄLLYSLUETTELO CONTENTS.Johdanto Tutkimusalue Kallioperä Maaperä Ihmisen toiminta... 3.Valtakunnalliset geokemialliset tutkimukset... 4.Suurin suositeltu taustapitoisuus n maaperän taustapitoisuudet Johdanto Materiaalit ja menetelmät Näytteenotto Esikäsittely ja analytiikka Laadunvarmistus ja tilastolliset menetelmät n maaperän taustapitoisuustutkimuksen tulokset ja tulosten tarkastelu Alkuaineiden pitoisuudet humuksessa Alkuaineiden pitoisuudet n maaperässä taajamien ulkopuolella Alkuaineiden pitoisuudet n taajamien maaperässä PCB- ja PAH-pitoisuudet n taajamien maaperässä Helsingin maaperän taustapitoisuudet Johdanto Materiaalit ja menetelmät Näytteenottopaikat, näytetyypit ja näytemäärät Näytteenottopaikkojen valinta ja näytteenotto Analytiikka Helsingin maaperän taustapitoisuustutkimuksen tulokset ja pohdinta Tulosten käsittely Luonnonmaiden maaperän taustapitoisuudet Helsingissä Puistojen maaperän taustapitoisuudet Helsingissä Kerrostalojen pihojen maaperän taustapitoisuudet Helsingissä Pohdinta Vantaan maaperän taustapitoisuudet Johdanto Materiaalit ja menetelmät Maaperän taustapitoisuustutkimukset Vantaalla vuosina Maaperän taustapitoisuustutkimukset Vantaalla vuonna
6 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet 7.3 Vantaan maaperän taustapitoisuustutkimuksen tulokset Vantaan maaperän taustapitoisuudet vuosina Vantaan peltomaiden taustapitoisuudet vuonna Vantaan metsämaiden taustapitoisuudet vuonna Pohdinta Pääkaupunkiseudun täyttömaiden taustapitoisuudet Johdanto Täyttömaatutkimuksen materiaalit ja menetelmät Pääkaupunkiseudun täyttömaatutkimuksen tulokset ja pohdinta Täyttömaiden raekoostumus Täyttömaiden alkuainepitoisuudet PCB- ja PAH-yhdisteet sekä dioksiinit ja furaanit pääkaupunkiseudun täyttömaissa Yhteenveto Maalajien väliset erot Kaupunkien erityispiirteet Suurimmat suositellut taustapitoisuudet pääkaupunkiseudulla Summary: Geochemical baselines in the Metropolitan Area...88 Työnjako ja kiitokset...89 Kirjallisuus...9 LIITE. Geologian tutkimuskeskuksen maaperänäytteiden analyysien määritysrajat ja analysointitekniikka Appendix. Analysed elements, their detection limits and analytical methods in soil samples of the Geological Survey of Finland LIITE 2. Vantaan maaperän taustapitoisuudet vuosina Appendix 2. Chemical composition of soil samples from Vantaa in LIITE 3. Vantaan peltomaiden taustapitoisuudet vuonna 26 Appendix 3. Chemical composition of arable soil samples from Vantaa in LIITE 4. Vantaan metsämaiden taustapitoisuudet vuonna 26 Appendix 4. Chemical composition of forest soil samples from Vantaa in
7 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster Johdanto Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (VNa 24/27), nk. PIMA-asetus, uudisti maassamme maaperän pilaantuneisuuden arviointia ja antoi mahdollisuuden maaperän taustapitoisuusarvojen käyttöön arviointiprosessissa. Maaperän taustapitoisuudella tarkoitetaan haitallisten aineiden luontaisesti tavanomaisia pitoisuuksia maaperässä tai sellaisia kohonneita pitoisuuksia, jotka esiintyvät pintamaassa laajalla alueella pilaantuneeksi epäillyn alueen ympäristössä. Maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava, jos yhden tai useamman haitallisen aineen pitoisuus maaperässä ylittää PIMA-asetuksessa (VNa 24/27) annetun kynnysarvon. Alueilla, joilla taustapitoisuus on kynnysarvoa suurempi, arviointikynnyksenä pidetään taustapitoisuutta. Pääkaupunkiseudun maaperässä (,, Kauniainen ja Vantaa) esimerkiksi arseenin luontainen pitoisuus on suurempi kuin Suomessa keskimäärin ja taustapitoisuus ylittää joissakin maalajeissa PIMA-asetuksen (VNa 24/27) kynnysarvon. Pääkaupunkiseudun vilkas liikenne, pitkä teollisuushistoria, runsas rakentaminen ja muu ihmisen toiminta saattavat näkyä laajaalaisena pintamaan metallikuormituksena. Tässä raportissa esitetään neljän erillisen pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuuksia selvittäneen tutkimuksen tuloksia. Helsingin kaupunki on tutkinut maaperän taustapitoisuuksia jo 99-luvulta lähtien (Salla 999). Vantaan kaupunki on tehnyt maaperän taustapitoisuusselvityksiä vuodesta 996 alkaen (Pitkäranta 26). ja Kauniainen ovat olleet mukana Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) maaperän geokemiallisessa taustapitoisuuskartoituksessa vuonna 29 (Tarvainen 2c, Jarva 22). GTK ja pääkaupunkiseudun kunnat ovat selvittäneet lisäksi täyttömaiden taustapitoisuuksia vuosina 29 ja 2 (Hatakka et al. 2a). Edellä kuvatuissa pääkaupunkiseudun taustapitoisuustutkimuksissa on koottu tietoa sekä luonnonmailta että täyttömaista otetuista maaperänäytteistä. Analysoidut luonnonmaanäytteet edustavat alueen yleisimpiä mineraalisia maalajeja eli savea, moreenia ja lajittunutta hiekkaa ja soraa. Luonnonmailta otetuissa näytteissä sekä ravinteiden että mahdollisesti haitallisten metallien luontaiset pitoisuudet kuvastavat maanpinnan alla olevan maa- ja kallioperän laatua. Pintamaassa voi näkyä lisäksi ihmisen toiminnan vaikutus. Esimerkiksi liikenteen tai teollisuuden päästöt voivat kulkeutua sateen ja pölyn mukana maaperään. Täyttömaiden alkuainepitoisuudet eivät yleensä kuvasta alla olevan maa- tai kallioperän pitoisuuksia, koska täyttöön käytettyä maa-ainesta on usein tuotu muualta, jopa kymmenien kilometrien päästä, tai täyttöaines on peräisin muualla murskatusta kalliokiviaineksesta. Täytöissä on saatettu käyttää myös maarakentamisen hyötykäyttöön soveltuvia uusiomateriaaleja, kuten betonimursketta tai muita vanhoja maarakenteita. Mineraalimaanäytteiden lisäksi pääkaupunkiseudulta on otettu näytteitä maaperän orgaanisesta pintakerroksesta, humuksesta. Humus kuvastaa sekä ilmasta tulevien että alla olevasta maaperästä lähtöisin olevien alkuaineiden pitoisuuksia. Pitkäaikainen ilmasta tuleva laskeuma näkyy hyvin humuskerroksen alkuainepitoisuuksissa. Humusnäytteitä ei saada kaikista näytteenottopaikoista, koska metsämaalle tyypillistä humusta ei muodostu muokatuille pelloille. Joskus metsämaassakin on vain ohut kerros humusta. Luonnonmaiden humusnäytteiden lisäksi taajamien viheralueiden multakerroksesta otetut näytteet voivat kuvastaa ilmasta tulevaa metallilaskeumaa, koska mullan orgaaninen aines sitoo humuksen tavoin voimakkaasti joitakin alkuaineita, muun muassa lyijyä. Pääkaupunkiseudun taustapitoisuustutkimusten näytteenottotiheys ja osittain myös näytteenottosyvyys poikkeavat toisistaan (taulukko ). Esikäsittely- ja analyysimenetelmien yhtenäisyys tekee tuloksista kuitenkin vertailukelpoisia. Kaikissa tutkimuksissa on keskitytty erityisesti niihin metalleihin ja puolimetalleihin, jotka ovat mukana PIMA-asetuksessa (VNa 24/27). 6
8 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet Taulukko. Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuusraportin kartoitushankkeissa käytetyt näytteenotto-, esikäsittely- ja analyysimenetelmät. Table. Sampling, sample preprocessing and analytical methods applied in the geochemical baseline mapping projects of the Metropolitan Area. Kaupunki, ajankohta City, year of investigation, luonnonmaat, 29, natural soils, 29, taajamat, 29, urban soils, 29, luonnonmaat, , natural soils, , taajamat, , urban soils, Vantaa, metsämaat, ja 29 Vantaa, forest, and 29 Näytemateriaali Esikäsittely kentällä Analyysimenetelmä Sample media Humus: Viiden näytteen kokoomanäyte 5x5 m:n alueelta Mineraalimaa: 25 cm ja 5 75 cm Humus: Composite sample of 5 samples within an area of 5 x 5 m Minerogenic soil: 25 cm and 5 75 cm Mineraalimaa: 2 cm ja 25 cm Minerogenic soil: 2 cm and 25 cm Eloperäinen kerros Mineraalimaa: 4 cm Organic layer Minerogenic soil: 4 cm Eloperäinen kerros, pääasiassa nurmikko- ja istutusmultaa Mineraalimaa: 4 cm Kerrostalojen pihoilta kokoomanäyte cm Man-made organic layer Minerogenic soil: 4 cm Yards of blocks of flats, composite sample cm Humus: Kolmen näytteen kokoomanäyte 3x3 m:n alueelta Mineraalimaa: 25 cm Humus: Composite sample of 3 samples within an area of 3 x 3 m Minerogenic soil: 25 cm Sample containers and preparation Näytteet otettu paperiseen näytteenottopussiin tai lasipurkkiin, isommat kivet ja juuret poistettu Paper bag or brown glass container Stones etc. removed Näytteet otettu Rilsan - pussiin, isommat kivet ja juuret poistettu Rilsan bag Stones etc. removed Muovipussi tai lasipurkki Näytteet sekoitettu sekoitusalustalla, isommat kivet ja juuret poistettu Plastic bag or glass container Stones etc. removed, homogenization Muovipussi tai lasipurkki Näytteet sekoitettu sekoitusalustalla, isommat kivet ja juuret poistettu Plastic bag or glass container Stones etc. removed, homogenization Minigrip-pussi tai lasipurkki Näytteet sekoitettu sekoitusastiassa, isommat kivet ja juuret poistettu Minigrip plastic bag or glass container Stones etc. removed, homogenization Analytical method Kuivaus <4 C, seulonta <2 mm Väkevä typpihappouutto, HNO 3 (humus), kuningasvesiuutto, AR (mineraalimaa) Drying <4 C, sieving <2 mm, concentrated nitric acid leach, HNO 3 (humus), aqua regia extraction, AR (minerogenic samples) Kuivaus <4 C, seulonta <2 mm HNO 3 (humus), AR (mineraalimaa) Drying <4 C, sieving <2 mm HNO 3 (humus), AR (minerogenic samples) Seulonta <2 mm, AR-uutto Sieving <2 mm, AR Seulonta <2 mm, AR-uutto Sieving <2 mm, AR Seulonta <2 mm, AR-uutto Sieving <2 mm, AR Vantaa, peltomaat, 29 Vantaa, arable land, 29 Pääkaupunkiseutu, täyttömaat, 29 ja 2 Metropolitan Area, manmade soils, 29, 2 Mineraalimaa: 2 4 cm (muokkauskerros), 5 näytteen kokoomanäyte Minerogenic soils: 2 4 cm (ploughed layer), composite sample of 5 samples Mineraalimaa: 25 cm Minerogenic soil: 25 cm Minigrip-pussi Näytteet sekoitettu sekoitusastiassa, isommat kivet ja juuret poistettu Minigrip plastic bag Stones etc. removed, homogenization Näytteet otettu Rilsan - pussiin, isommat kivet ja juuret poistettu Rilsan bag Stones etc. removed Seulonta <2 mm, AR-uutto Sieving <2 mm, AR Kuivaus <4 C, seulonta <2 mm AR-uutto Drying <4 C, sieving <2 mm, AR 7
9 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster Pääkaupunkiseudun taustapitoisuustutkimuksissa sekä luonnontilaisen maaperän että täyttömaiden mineraalimaanäytteistä on analysoitu kuningasvesiliukoiset alkuainepitoisuudet alle 2 mm:n raekokolajitteesta. Suurinta alkuaineiden pitoisuutta, mikä luonnossa maaperästä äärimmäisen happamissa olosuhteissa voi liueta, arvioidaan uuttamalla näytteet kuumalla kuningasvedellä (AR). AR-uutto liuottaa kiteiset saostumamineraalit, sulfidimineraalit, sekä useimmat suolat, kuten apatiitin ja titaniitin, osan kiilteistä (biotiitti), talkista ja savimineraaleista, mutta ei rapautumattomia maasälpiä, amfiboleja ja pyrokseeneja (Räisänen et al. 22, Heikkinen et al. 27). n taustapitoisuuskartoituksessa humusnäytteiden alkuainepitoisuudet on määritetty väkevällä typpihappouutolla. Kuningasvesiuutto ja väkevä typpihappouutto ovat pilaantuneiden maiden metalli- ja puolimetallimäärityksille suositeltuja liuotusmenetelmiä (Ympäristöministeriö 27). Kuningasvesiliuotuksesta ja väkevästä typpihappoliuotuksesta määritetyt PIMA-metallien pitoisuudet ovat useimmiten hyvin vertailukelpoisia (Tarvainen et al. 29). Joistakin näytteistä määritettiin myös PAH- ja PCB-yhdisteiden pitoisuuksia, ja täyttömaiden pintamaasta myös dioksiinien ja furaanien pitoisuuksia. Näitä, pääosin ihmisen toiminnasta maaperään kertyneitä orgaanisia yhdisteitä, ei yleensä esiinny analyysimenetelmän määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina luonnontilaisessa muuttumattomassa pohjamaassa, mutta taajamien läheisyyden pintamaassa niille voi määrittää hajakuormitusta kuvaavan maaperän taustapitoisuuden. 8
10 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet 2 Tutkimusalue 2. Kallioperä Pääkaupunkiseudun kallioperä on noin 8 miljoonaa vuotta vanhaa. n Bodomjärven koillispuolelta Vantaan Kivistöön ulottuvaa aluetta hallitsee ympäröivää kallioperää parisataa miljoonaa vuotta nuorempi Bodomin rapakivigraniitti (Saltikoff et al. 994). Yleisimmät kivilajit pääkaupunkiseudulla ovat graniitti, kvartsi-maasälpägneissi, kiillegneissi ja amfiboliitti (kuva ). Nämä kivilajit muodostavat useissa paikoin seoskivilajeja eli migmatiitteja. Helsingin kaakkoisosassa (Laajasalo, Santahamina) on kvartsidioriittia. Paikoin esiintyy myös gabroa. Kuvan pienimittakaavaiseen kallioperäkarttaan ei ole merkitty kalkkikiviä, joita esiintyy kvartsi-maasälpägneissien ja muiden liuskekivilajien välikerroksina. Helsingin seudulla on parikymmentä historiallista rautakaivosta ja saman verran historiallisia kalkkikivilouhoksia. Rautaesiintymät keskittyvät etupäässä suuren kvartsi-maasälpägneissivyöhykkeen pohjoislaitaan lähelle Bodomin rapakivigraniittia. Laajasalossa on sijainnut Hålvikin kaivos, josta on louhittu lyijyhohdetta ja sinkkivälkettä. Pääkaupunkiseudulla on ollut useita graniittilouhoksia ja kaksi liuskekivilouhosta (Saltikoff et al. 994). Kuva. Pääkaupunkiseudun yleistetty kallioperäkartta. Kartta on laadittu GTK:n : -mittakaavaisen kallioperäkartoitusaineiston perusteella. Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 22 aineistoa. Fig.. Generalised bedrock map of the Metropolitan Area based on bedrock maps : Geological Survey of Finland. Contains data from the National Land Survey of Finland Topographic Database 22. Gabro = gabbro; Graniitti = granite; Kiillegneissi = mica gneiss; Kvartsidioriitti = quartz diorite; Rapakivigraniitti = Rapakivi granite; Kvartsimaasälpägneissi = quartz feldspar gneiss; Emäksinen vulkaniitti, amfiboliitti = amphibolite, vesi = water areas. 9
11 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster 2.2 Maaperä Pääkaupunkiseudun maaperää hallitsevat vaihtelevan paksuiset savikot sekä ohuen, alle metrin paksuisen moreenin peittämät kalliomaat. Moreeni verhoaa kallioperää ja tasoittaa sen pinnanmuotoja. Kalliomaita on etenkin n länsi- ja pohjoisosissa, Nuuksion ylänköalueella (kuva 2). Sekalajitteista maalajia eli moreenia on tasaisesti koko pääkaupunkiseudulla vaihtelevan paksuisesti. Karkearakeisia hiekka- ja soramuodostumia on eniten tutkimusalueen itäosassa. Pääkaupunkiseudun ja sen ympäristön maaperää ja sen kehitystä on kuvattu tarkemmin pääkaupunkiseudun kehyskuntien taustapitoisuusraportissa (Haavisto-Hyvärinen 26). GTK:n tuottamassa maaperäkartassa (kuva 2) tiheimmin rakennetuilta alueilta tieto maalajista puuttuu. Tarkempaa maaperäkartoitustietoa on kuitenkin saatavana kuntien omista kartoituksista. Esimerkiksi n maaperäkartan verkkoversio on katsottavissa verkko-osoitteessa ( valitse sieltä Kartat n karttapalvelu Maaperäkartta). Kuvan 2 maaperäkartassa kartoittamattomiksi merkityillä taajama-alueilla on runsaasti täyttömaita, joiden taustapitoisuuksia on esitetty tämän raportin 8. luvussa. Kuva 2. Pääkaupunkiseudun yleistetty maaperäkartta. Kartta on laadittu GTK:n :25 -mittakaavaisen digitaalisen maaperän yleiskartan pohjalta. Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 22 aineistoa. Fig. 2. Generalised Quaternary deposit map of the Metropolitan Area. Based on: Quaternary deposits of Finland - DigiMP. Digital map database [Electronic resource]. : Geological Survey of Finland. Version.. Contains data from the National Land Survey of Finland Topographic Database 22. KaPa = Bedrock outcrops; Ka = Bedrock, thin Quaternary surficial deposits on bedrock; RaKa = Block fields; Ki = Cobbles and boulders; SY = Diamicton, usually till; KY = Coarse-grained sorted sediments (fine sand to gravel); HY = Fine-grained sorted sediments, mainly silt; Liejuinen hienorakeinen maalaji = Fine-grained sediment with low-gyttja content (2-6 %); Sa = Clay; Lj = Gyttja (nutrient-rich organic mud); Tvp = Thick peat deposits, usually over.6 m Ta = Artificial (man-made) ground; = Unexplored area; Ve = Water areas.
12 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet 2.3 Ihmisen toiminta Pääkaupunkiseudun tiheä asutus, liikenne, teollisuus ja vilkas rakentaminen ovat voineet lisätä metallien, puolimetallien ja orgaanisten haitta-aineiden pitoisuuksia pintamaassa. Kupari, lyijy, sinkki ja tina mainitaan kirjallisuudessa esimerkkeinä metalleista, joiden pitoisuudet ovat usein kaupunkiympäristössä suuremmat kuin luonnonmailla (Reimann & de Caritat 998, Albanese & Breward 2). Terästeollisuudesta voi pintamaahan päätyä mm. kuparia, tinaa, nikkeliä, vanadiinia, kromia ja arseenia. Raskaaseen konepajateollisuuteen liitetään kupari, sinkki, nikkeli, vanadiini ja kromi sekä elektroniikkateollisuuteen kupari, kadmium, elohopea, nikkeli, arseeni ja antimoni. Keramiikan ja lasin valmistukseen liittyviä alkuaineita ovat lyijy, tina, antimoni ja koboltti. Vantaan Tikkurilassa ja n Kilossa on havaittu lyijyä käsitelleen teollisuuden päästöjen seurauksena pintamaassa muita alueita suurempia lyijypitoisuuksia. Hiilen käyttö voimaloiden polttoaineena on voinut aiheuttaa esimerkiksi vanadiinipitoisuuksien lisääntymistä pintamaassa (Äyräs & Niskavaara 992). Hiilivoimaloiden vaikutuksiin liitetään myös lyijyn, tinan, kadmiumin, arseenin ja antimonin määrien kasvu (Albanese & Breward 2). Krematorioiden ympäristössä elohopeapitoisuudet saattavat nousta. Liikenteestä peräisin olevia metalleja ovat lyijy, kupari, sinkki, tina, vanadiini ja antimoni (Albanese & Breward 2). GTK on tutkinut pääkaupunkiseudulla myös autojen katalysaattoreista peräisin olevien platinan, palladiumin ja rodiumin pitoisuuksia vilkkaasti liikennöityjen teiden varsilla (Tarvainen & Jarva 29). Kuten aiemmin on todettu, pitkäaikainen ilmasta tuleva laskeuma näkyy hyvin humuskerroksen alkuainepitoisuuksissa ja myös luonnontilaisen maaperän humusnäytteisiin voivat vaikuttaa mahdolliset ilmalaskeumat. Luonnontilaisilla alueilla humuksen alapuolella mineraalimaassa pitoisuudet indikoivat pääasiassa geologista alkuperää. Kaupunkien puistojen viherrakentamiseen käytetyn mullan ja sen alapuolisten maarakenteiden haitta-ainepitoisuuksiin vaikuttavat maakerrosten ikä ja materiaalin alkuperä. Mullan valmistukseen on voitu käyttää jätevedenpuhdistamon lietettä tai muita sellaisia aineksia, joissa voi olla luontaisia pitoisuuksia suurempia haitta-ainepitoisuuksia. Joskus myös täyttöön päätyneet jätteet voivat vaikuttaa pintamaan alkuainepitoisuuksin. Täyttömailla pintamaan ja humuksen pitoisuuksiin vaikuttaa oleellisesti täytön materiaalin lisäksi täytön ikä. Esimerkiksi Norjan Trondheimissä tehdyssä tutkimuksessa todettiin selvä korrelaatio maaperän pintaosan orgaanisten yhdisteiden pitoisuuden ja tutkimusalueen asutuksen iän kanssa. Mitä kauemmin maaperän pintaosa oli ollut koskematon, ts. alttiina ilmaperäiselle laskeumalle, sitä suuremmat pitoisuudet olivat (Andersson & Ottesen 28) Kerrostalojen pihoilla on täyttömaalla tai luonnonmaalla tasattuja nurmikoita ja luonnontilaisia maa-alueita. Maaperässä voidaan havaita rakentamisen tai saneeraustyön aiheuttamia päästöjä, esimerkiksi 97-luvulla rakennettujen elementtitalojen saumausmassojen PCB-yhdisteitä ja lyijyä voi olla tuon ajan kerrostaloalueilla maaperässä merkittäviä määriä (mm. Hellman et al. 23, Jartun et al. 29). 3 Valtakunnalliset geokemialliset tutkimukset GTK on tehnyt kaksi suurta valtakunnallista moreenigeokemiallista kartoitusta: suuralueellisen kartoituksen näytteenottotiheydellä yksi näyte/3 km 2 (Koljonen 992) ja alueellisen kartoituksen tiheydellä yksi näyte/4 km 2 (Salminen 995). Molemmissa kartoituksissa on otettu näytteitä (lähes) muuttumattomasta pohjamaasta ja analysoitu <,6 mm:n raekoko ja analytiikassa uuttomenetelmänä on ollut kuningasvesiuutto. Suuralueellisessa kartoituksessa moreeninäytteistä on tehty lisäksi kokonaispitoisuusmäärityksiä. Suuralueellisen kartoituksen Etelä- ja Väli-Suomen näytteistä on jälkikäteen määritetty myös pitoisuudet < 2 mm:n raekoossa sekä kuningasvesiuutosta että totaaliliuotuksesta (Tarvainen 995). Alueellisen kartoituksen näytteistä on valittu 9 näytteen otos, joista on määritetty kuningasvesiliukoisten pitoisuuksien lisäksi ammoniumasetaatti-edta-uuttoon perustuvat pitoisuudet (Tarvainen & Kallio 22).
13 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster Laajimmissa valtakunnallisissa maaperägeokemiallisissa kartoituksissa on käytetty näytemateriaalina moreenia. Vuosina otettiin kansainvälisen Baltic Soil Survey -hankkeen yhteydessä näytteitä noin 3 maaprofiilista maatalousmailta (Reimann et al. 23). Tässä hankkeessa näytteitä otettiin moreenin lisäksi hienojakoisista maalajeista (savi, siltti), karkeista lajittuneista maista ja orgaanisista maalajeista. Baltic Soil Survey -hanke poikkesi moreenigeokemiallisista kartoituksista myös siinä, että näytteitä otettiin pohjamaan lisäksi pintamaasta. Suomen alueen alustavat tulokset, jotka perustuivat kuningasvesiuutoista tehtyihin pitoisuusmäärityksiin, julkaistiin vuonna 999 (Tarvainen & Kuusisto 999). Baltic Soil Survey -kartoituksen mukaan useiden hivenalkuaineiden pitoisuudet ovat keskimääräistä korkeammat savimailla kuin muissa maalajeissa. Etelä-Suomen savien alkuainepitoisuuksia ovat kuvanneet myös Salminen et al. (997). Koko Suomen kattavia geokemiallisia tutkimustuloksia on lisäksi Euroopan-laajuisen FOREGSin geokemiallisen kartoituksen julkaisussa (Salminen et al. 25, De Vos et al. 26). Koko maan kattavat maaperän geokemiallisten taustapitoisuuskartoitusten tulokset on koottu GTK:n ylläpitämään valtakunnalliseen taustapitoisuusrekisteriin (Jarva et al. 2). Tulokset on esitetty julkisessa rekisterissä alueellisina tunnuslukuina ( Taustapitoisuusrekisterissä aluejakona käytetään niin sanottuja geokemiallisia provinsseja. Ne ovat alueita, joissa joko arseenin tai useiden metallien luontaiset pitoisuudet ovat tavanomaista suurempia. GTK on tehnyt taajamiin ja kasvukeskusten ympäristöön sijoittuvia maaperän geokemiallisia kartoituksia tässä raportissa käsiteltävän pääkaupunkiseudun lisäksi Porvoon ympäristössä (Tarvainen et al. 23), pääkaupunkiseudun kehyskuntien (Kirkkonummi, Vihti, Hyvinkää, Nurmijärvi, Järvenpää, Tuusula, Kerava ja Sipoo) alueella (Tarvainen et al. 26), Satakunnassa (Kuusisto et al. 27), Pirkanmaalla (Hatakka et al. 2a), Hämeessä (Tarvainen 2a) ja Hämeenlinnan kaupungissa (Tarvainen 2b). Näiden tutkimusten tavoitteena on ollut tuottaa kasvukeskusten ympäristöviranomaisille päätöksenteossa tarvittavaa tietoa geologiasta ja diffuusista ilmalaskeumasta peräisin olevien haitallisten aineiden taustapitoisuuksista. Valtakunnallisessa taustapitoisuusrekisterissä on linkit näihin tarkemmin tutkittujen alueiden maaperän taustapitoisuusraportteihin. GTK:n tekemien geokemiallisten kartoitusten lisäksi kaupunkien maaperän taustapitoisuusselvityksiä on tehty Turussa (Salonen & Korkka- Niemi 27) ja Pietarsaaressa (Peltola 25). Helsingin kaupungin ympäristökeskus on selvittänyt Helsingin maaperän taustapitoisuuksia vuosina (Salla 999). Näiden tutkimustulosten yhteenveto on tämän raportin luvussa 6. Vantaalla vuosina ja 26 tehtyjen maaperän taustapitoisuustutkimusten tuloksia käsitellään tämän raportin 7. luvussa. 4 Suurin suositeltu taustapitoisuus Taustapitoisuuskartoitusten yhtenä tavoitteena on määrittää eri alueille (geokemiallisille provinsseille) ja eri maalajeille tavanomaisen taustapitoisuusjakauman yläraja eli suurin suositeltu taustapitoisuusarvo (SSTP). SSTP on suurin arvo, jota ei katsota poikkeamaksi alueen taustapitoisuusjakaumasta. SSTP-arvo perustuu SFS-ISO-standardin 9258 suosituksen mukaisesti laatikko-jana-kuvaajan (box-whisker-plot) ylemmän whisker-janan ylärajaan riittävän suuresta näytejoukosta (kuva 3). SSTP-arvon laskemiseen tarvitaan vähintään 3 näytettä. Lukuarvo lasketaan seuraavasti: SSTP AA = P 75 +,5 x (P 75 P 25 ) [] jossa SSTP AA = alkuaineen AA suurin suositeltu taustapitoisuusarvo P 75 = alkuaineen AA pitoisuusjakauman 75. persentiili P 25 = alkuaineen AA pitoisuusjakauman 25. persentiili. Kuitenkin, jos laskettu SSTP-arvo on suurempi kuin suurin mitattu pitoisuusarvo, SSTP-arvona 2
14 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet käytetään aineiston maksimia. Kaavan [] avulla pyritään laskemaan taustapitoisuudelle arvo, jossa huomioidaan luontaiset suuret pitoisuudet mutta jossa poikkeukselliset arvot jätetään huomioimatta. SSTP-arvoa käytetään maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin kriteerinä, jos SSTP on suurempi kuin PIMA-asetuksen (VNa 24/27) kynnysarvo. Joidenkin metallien ohjearvot on määritelty PIMA-asetuksessa ekologisin perustein. Ekologisin perustein määriteltyjen ohjearvojen laskennassa on otettu huomioon valtakunnalliset taustapitoisuudet. Ekologisin perustein määritellyt ohjearvot voidaan korvata alueellisilla, uudelleen lasketuilla ohjearvoilla, kun haitta-aineen alueellinen taustapitoisuus (SSTP) on luotettavasti määritetty (Reinikainen 27). Alueelliset ohjearvot voidaan ottaa huomioon myös puhdistustavoitteen määrittelyssä. Yleisesti taustapitoisuustietoja voidaan käyttää myös arvioitaessa kiinteistölle jääviä käyttörajoitteita ja kaivettujen maa-ainesten hyödyntämishankkeissa. Kuva 3. Laatikko-jana-kuvaaja. Fig. 3. Box-whisker plot. Näytetyyppi = Sample type, Täyttömaa = man-made fill; Whisker-janan yläraja = Upper whisker line. 5 n maaperän taustapitoisuudet 5. Johdanto GTK:n maaperägeokemian tietokantaa täydennettiin vuonna 29 ottamalla n ja Kauniaisten kaupunkien alueelta 4 luonnontilaisesta maaprofiilista pinta- ja pohjamaa- sekä humusnäytteitä. Lisäksi otettiin 25 cm:n ja 2 cm:n syvyyksiltä pintamaanäytteitä 3 taajamakohteesta. Näytteistä analysoitiin yli 3 alkuaineen kuningasvesiliukoiset pitoisuudet. Osasta taajama- kohteiden näytteistä analysoitiin lisäksi orgaanisten yhdisteiden (PCB ja PAH) pitoisuuksia. Luonnonmaanäytteet edustivat alueen yleisimpiä mineraalisia maalajeja eli savea, moreenia sekä lajittunutta hiekkaa ja soraa. Taajama-alueilta valittiin eri maankäyttömuotoja edustavia näytteenottopaikkoja yhteistyössä n kaupungin ympäristökeskuksen kanssa. 3
15 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster Kasvukeskusten ympäristöön sijoittuvissa GTK:n maaperän geokemiallisissa kartoituksissa käytetyt näytteenotto-, esikäsittely- ja analyysimenetelmät perustuvat Porvoon ympäristössä tehdyn laajan pilottitutkimuksen tuloksiin (Tarvainen et al. 23). Näitä menetelmiä käytettiin myös n luonnonmaiden kartoituksessa. n taajamissa käytettiin Pirkanmaalla TAATA-hankkeessa kehitettyä näytteenottomenetelmää (Hatakka et al. 2a) Näytteenotto 5.2 Materiaalit ja menetelmät Geokemiallisen kartoituksen näytteenottosuunnitelma taajamien ulkopuolella perustui :2 -mittakaavaisiin numeerisiin maaperäkarttoihin. Näytepaikat valittiin maaperäkarttojen vallitsevien maalajien perusteella. Näytteitä otettiin yhteensä 4 näytepisteestä. Kuusi näytepistettä kohdistettiin karkeisiin lajittuneisiin maalajeihin, pääosin hiekka- ja soraharjuihin, jotka ovat usein yhdyskuntien vedenhankinnalle tärkeitä pohjavesialueita. 22 näytepistettä kaivettiin moreenimaahan eri kivilajiyksiköiden alueilla. Kaksitoista näytepistettä sijoittui savikoille, jotka ovat usein viljelykäytössä. Kaikki näytteet otettiin taajamien ja teollisuuslaitosten ulkopuolelta välttäen sellaisia alueita, joissa voisi olla poikkeuksellisen suurta ihmisen toiminnasta aiheutuvaa pistemäistä kuormitusta. Humusnäytteitä otettiin 28 näytepisteestä. Humusnäyte koottiin viidestä osanäytteestä 5 m x 5 m:n alueelta karttaan merkityn näytepisteen ympäriltä. Näytteet otettiin humusnäytteenottimella. Pintamaanäyte otettiin mahdollisen humuskerroksen alta 25 cm:n syvyydestä. Pelloilla tämä on muokkauskerros ja metsissä yhdistelmä vaaleaa huuhtoutumiskerrosta ja ruskeaa rikastumiskerrosta. Pohjamaanäyte otettiin 5 2 cm:n syvyydeltä 25 cm:n paksuisesta kerroksesta muuttumattomasta pohjamaasta (C-kerros). Yleensä sopiva pohjamaakerros on 5 75 cm:n syvyydellä. Jokaiselta näytteenottopaikalta otettiin kaksi valokuvaa: toinen yleiskuva maisemasta näytteenottokuopan ympärillä ja toinen lähikuva näytteenottokuopasta (kuva 4). n varsinaisilta taajama-alueilta otettiin 3 näytettä pintamaasta. Useimmissa tapauksissa näyte otettiin täyttömaasta. Pintamaanäytteet otettiin kahdelta syvyydeltä: 25 cm ja 2 cm. Kuva 4. Lähikuva näytteenottokuopasta hiekkamaassa n Tallbackassa. Kuva: Tauno Valli, GTK. Fig. 4. Close-up of a sampling pit in sandy soil in Tallbacka,. Photo: Tauno Valli, GTK. Nollatasolla tarkoitetaan paljaan mineraalimaan pintaa tai nurmikkoalueilla nurmikerroksen alla olevaa maaperän pintaa. Näytepaikkoina suosittiin kohteita, joissa nurmi oli kulunut pois. Taajama-alueiden näytteenottopisteet valittiin maankäytön mukaan edustamaan käyttäjien altistuksen kannalta herkimpiä maankäyttömuotoja: leikkikenttiä, päiväkoteja, ala-asteen kouluja, puistoja sekä asuin- ja liikekiinteistöjä. Näytteet otettiin n kaupungin ympäristökeskuksen ehdottamista kohteista kaupungin omistamilta tonteilta. Näytepisteet on lueteltu taulukossa 2. Näytteenottomenetelmä on kuvattu tarkemmin GTK:n arkistoraportissa (Tarvainen 2c). n taustapitoisuustutkimusten maaperänäytteenottopisteet on esitetty kuvassa 5. Kaikista luonnontilaisille maille sijoittuvista näytteenottopisteistä otettiin pinta- ja pohjamaanäytteet (kartassa savi, moreeni ja hiekka) ja osasta myös humusnäytteet. Taajamanäytteet on otettu pintamaasta. 4
16 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet Taulukko 2. n taajama-alueiden maaperänäytteiden näytteenottopaikat ja niiden maankäyttömuodot. Table 2. Sampling sites in urban areas of and their land use. Paikka Sampling site Maankäyttö Land use Näytetunnus Sample identifier Uusrinne Puisto Park TTTA Puolarmaari Puisto Park TTTA Joupinpuisto Puisto Park TTTA Gumböle Puisto Park TTTA Träskända Puisto Park TTTA Silkkiniitty Puisto Park TTTA Ryytimaa Leikkikenttä Play ground TTTA Rastaspuisto Leikkikenttä Play ground TTTA Vihtatie Leikkikenttä Play ground TTTA Kuutinpuisto Leikkikenttä Play ground TTTA Nestorinpuisto Leikkikenttä Play ground TTTA Westend Leikkikenttä Play ground TTTA Karhusuon koulu Päiväkoti/Koulu Day-care centre/school TTTA Tähtiniitty Päiväkoti/Koulu Day-care centre/school TTTA Kalajärven pvk Päiväkoti/Koulu Day-care centre/school TTTA Niipperin pvk Päiväkoti/Koulu Day-care centre/school TTTA Soukka pvk Päiväkoti/Koulu Day-care centre/school TTTA Kauklahti pvk Päiväkoti/Koulu Day-care centre/school TTTA Lehtikaski pvk Päiväkoti/Koulu Day-care centre/school TTTA Nöykkiö pvk Päiväkoti/Koulu Day-care centre/school TTTA Laakakiven pvk Päiväkoti/Koulu Day-care centre/school TTTA Mankkaa pvk Päiväkoti/Koulu Day-care centre/school TTTA Rihvelinmäki Asuinalue Residential area TTTA Kolkekannas Asuinalue Residential area TTTA Lansanpurontie Asuinalue Residential area TTTA Ankkuritie Asuinalue Residential area TTTA Nissinmäentie Asuinalue Residential area TTTA Iivisniemi Asuinalue Residential area TTTA Ukkohauentie Asuinalue Residential area TTTA Mielikinviita Asuinalue Residential area TTTA
17 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster Kuva 5. Maaperän geokemiallisen taustapitoisuuskartoituksen näytteenottopisteet ja niiden tunnusnumerot ssa v. 29. Näytepisteitä on kaikkiaan 7 kpl, joista savinäytteitä on 2 kpl, hiekkanäytteitä 6 kpl, moreeninäytteitä 22 kpl ja taajamista otettuja näytteitä 3 kpl. Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 22 aineistoa. Fig. 5. Soil sampling locations in in 29. The total number of samples is 7. Twelve samples were taken from clay, 6 from sand, 22 from till and 3 from urban soils. Hiekka = sand; moreeni = till; savi = clay; taajama = urban soils; vesi = water areas. Contains data from the National Land Survey of Finland Topographic Database 22. 6
18 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet Esikäsittely ja analytiikka Humusnäytteet Kuivattuja (< 4 o C) humusnäytteitä esihienonnettiin puristelemalla näytteitä varovasti käsin näytepussin läpi. Analyysit tehtiin Labtium Oy:n laboratorioissa. Näytteet seulottiin alle 2 mm:n fraktioon, joka seulottiin uudestaan alle 2 mm:n fraktioon. Näin menetellen pyrittiin poistamaan näytteistä niiden mahdollisesti sisältämä näytteeseen kuulumaton aines, esimerkiksi juuret ja maatumattomat oksankappaleet. Alkuainemäärityksiä varten näytteet uutettiin väkevällä typpihapolla mikroaaltouunissa. Elohopea määritettiin liuoksesta kylmähöyryatomiabsorptiotekniikalla (CV-AAS). Muiden alkuaineiden väkevään typpihappoon liukenevat pitoisuudet määritettiin ICP-AES- ja ICP-MSmenetelmällä. ph:n määritystä varten näytteet uutettiin, M CaCl 2 :lla. Hehkutushäviötä varten näytteitä kuivattiin 2 tuntia 5 o C:ssa ja määritys tehtiin 55 o C:ssa gravimetrisesti. Lisäksi määritettiin hiili- ja typpipitoisuus. Yhteenveto humusnäytteistä tehdystä analytiikasta määritysrajoineen on esitetty raportissa Tarvainen (2c) ja liitteessä. Mineraalimaanäytteet taajamien ulkopuolella Taustapitoisuustutkimusten mineraalimaanäytteiden kemialliset määritykset tehtiin Labtium Oy:n kemian laboratorioissa kuivatuista (< 4 o C) ja alle 2 mm:n fraktioon seulotuista näytteistä. Kuningasvesiliukoiset alkuainepitoisuudet mitattiin ICP-AES- ja ICP-MS-menetelmällä. Elohopea määritettiin seulotusta alle 2 mm:n näytteestä pyrolyyttisesti. Hiilipitoisuus määritettiin jauhetuista näytteistä. ph-määritystä varten näytteet uutettiin, M CaCl 2 :lla. Määritysrajat on esitetty taulukossa raportissa Tarvainen (2c) ja liitteessä. Näytteistä määritettiin lisäksi raekokojakauma kuivaseulonnalla, pesuseulonnalla ja/tai sedigraph-analyysillä. Humus poistettiin vetyperoksidikäsittelyllä ja humuspitoisuus määritettiin spektrofotometrisesti. Mineraalimaanäytteet taajamissa Taajamien sisältä valittujen näytteenottokohteiden keskeiseltä paikalta (A-näyte) 25 cm:n ja 2 cm:n syvyydeltä otetuista näytteistä määritettiin kuningasvesipitoiset alkuainepitoisuudet, elo- hopean kokonaispitoisuus, hiilipitoisuus ja ph sekä raekokojakauma samoilla menetelmillä kuin taajamien ulkopuolelta otetuista näytteistä. Orgaanisten yhdisteiden määritykset tehtiin Nab Labs Oy:n laboratoriossa. Näytteistä määritettiin PCB- ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet kuiva-aineesta. PCB-yhdisteiden määrittämistä varten näytteille tehtiin asetoni-pentaani- ja asetoni-heksaaniuutot. Uuttoliuokset analysoitiin kaasukromatografia-massaspektrometrisesti (GC- MS) SIM-tekniikalla. Menetelmällä määritetään yhteensä 5 PCB-kongeneeriä. PAH-yhdisteiden määrittämistä varten näytteille tehtiin asetoni-pentaaniuutto. Uuttoliuokset analysoitiin kaasukromatografi-massaspektrometrisesti (GC-MS) SIM-tekniikalla. PAHyhdisteiden kokonaispitoisuus (PAH yhteensä) on ilmoitettu määritysrajan ylittävien yhdisteiden summana. Menetelmien määritysrajat on esitetty liitteessä Laadunvarmistus ja tilastolliset menetelmät Maaperänäytteitä ovat ottaneet GTK:n sertifioidut näytteenottajat ja tutkimuksesta vastanneet tutkijat. n tutkimuksessa käytettiin niitä analyysimenetelmiä, jotka oli todettu hyvin toistettaviksi Porvoon ympäristössä tehdyssä pilottitutkimuksessa (Tarvainen et al. 23). Siinä otettiin tasaisesti koko näyteverkoston alueelta 3 näytepaikassa kaksi näytettä (varsinaiset näytteet ja rinnakkaisnäytteet) pinta- ja pohjamaasta ja paikoin myös humuksesta. Varsinaiset näytteet ja rinnakkaisnäytteet analysoitiin kaksi kertaa. Näin saatiin 3 havaintopistettä, joista oli neljä mittaustulosta: varsinaisen näytteen ensimmäinen ja toinen analyysi sekä rinnakkaisnäytteiden ensimmäinen ja toinen analyysi. Näin voitiin verrata näytteenottopisteiden välisten pitoisuuksien eron merkitsevyyttä verrattuna näytteenotto- ja analyysivirheeseen. n tutkimusalueelta rinnakkaisnäytteitä otettiin 5 %:sta näytteenottopisteitä (pintamaasta, pohjamaasta ja humuksesta) ja ne analysoitiin samalla tavalla kuin varsinaiset näytteet. Lisäksi laboratoriot sovelsivat omia tavanomaisia laadunvarmistusmenetelmiään. Labtium Oy (T25) ja Nab Labs Oy (T) ovat akkreditoituja testauslaboratorioita (EN ISO/IEC 725). 7
19 Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva, Paula Pitkäranta, Harri Anttila ja Leena Maidell-Münster Tässä tutkimuksessa käytetyistä analyysimenetelmistä akkreditoinnin piiriin kuuluvat humusnäytteiden väkevään typpihappouuttoon perustuvat monialkuainemääritykset ICP-MS- ja ICP-AES-tekniikalla, hiilen määritys hiilianalysaattorilla ja elohopean määritys CVAAS-tekniikalla. Mineraalimaanäytteiden analytiikassa akkreditoinnin piiriin kuuluvat lisäksi kuningasvesiliuotukseen perustuva monialkuainemääritys ICP-AES-tekniikalla ja elohopean määritys pyrolyyttisesti sekä hiilen määritys hiilianalysaattorilla. Orgaanisten yhdisteiden analysointiin käytetyt menetelmät eivät kuulu akkreditoinnin piiriin. Useissa tutkimuspisteissä orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus oli lähellä käytetyn analyysimenetelmän määritysrajaa, jolloin analyysimenetelmän mittausepävarmuus on suuri. Ympäristöhallinnon PIMA-asetuksen soveltamisohjeen (Ympäristöministeriö 27) mukaan analyysimenetelmien mittausepävarmuus on otettava erityisesti huomioon, kun mittaustulokset ovat lähellä kynnysarvoa. Nab Labs Oy:n ilmoittama analyysimenetelmän mittausepävarmuus lähellä määritysrajaa oleville pitoisuuksille on PCB-kongeneereille %, yksittäisille PAH-yhdisteille 3 85 % ja PCDD/F-yhdisteille 3 %. n alueelta on otettu vähän rinnakkaisnäytteitä, mutta samalla näytteenotto- ja analyysimenettelyllä on kartoitettu laajoja alueita taajamien ulkopuolella pääkaupunkiseudun kehyskuntien alueella, Porvoon ympäristössä, Satakunnassa, Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Näiden alueiden rinnakkaisnäytteistä tehdyt analyysit on käsitelty yhdessä. Rinnakkaisnäytteiden analyysituloksia on tarkasteltu SPSS-tilasto-ohjelmalla alkuaineittain mm. hajontadiagrammien avulla ja laskemalla Spearmanin menetelmällä korrelaatiot. Kaikkien määritettyjen ja mitattujen alkuaineiden ja ominaisuuksien rinnakkaisnäytteiden ja varsinaisten näytteiden pitoisuudet korreloivat keskenään erittäin merkitsevästi. Kenttähavainnot ja analyysitulokset yhdistettiin tilasto-ohjelmalla. Samalla tarkistettiin pitoisuustasot mahdollisten raportointivirheiden havaitsemiseksi ja verrattiin eri analyysierissä käytettyjä määritysrajoja. Alkuainepitoisuuksista laskettiin tilastollisia tunnuslukuja (minimi, mediaani, keskiarvo, maksimi) ja alkuainepitoisuuksien jakaumia tarkasteltiin laatikko-jana-kuvaajilla (boxwhisker plot). Muusta aineistosta hyvin paljon poikkeavia havaintoja tarkasteltiin yksityiskohtaisesti. Tarkastelujen perusteella yhtään näytettä ei jätetty pois n aineiston jatkokäsittelystä. Alkuainepitoisuuksien keskinäisiä tilastollisia riippuvuuksia tutkittiin laskemalla korrelaatiot Spearmanin menetelmällä, jonka on arvioitu olevan paras tällaiselle aineistolle, jonka jakauma ei noudata normaalijakaumaa. Tilastollisessa testauksessa on käytetty termejä erittäin merkitsevä (merkitsevyystaso <, %), merkitsevä (< %) ja melkein merkitsevä (< 5 %). Korrelaatiot varmistettiin tarkastelemalla myös hajontakuvia. Näytepisteiden sijainti on tarkastettu piirtämällä pisteet pohjakartalle paikkatieto-ohjelmistolla. Näyteverkko on varsin harva, ja kustakin pisteestä oli otettu yksi näyte. Siksi tulokset on esitetty maalajikohtaisina taulukoina, ei väripintakarttoina. 5.3 n maaperän taustapitoisuustutkimuksen tulokset ja tulosten tarkastelu 5.3. Alkuaineiden pitoisuudet humuksessa n alueelta otetuista 28 humusnäytteestä lasketut tilastolliset tunnusluvut on esitetty taulukossa 3. Humuksen alkuainepitoisuudet ovat ssa keskimäärin samaa suuruusluokkaa kuin pääkaupunkiseudun kehyskuntien humuksen pitoisuudet (Tarvainen et al. 26). Lyijyn ja elohopean pitoisuudet humuksessa olivat suurempia Etelä- ja Keski-ssa verrattuna kaupungin pohjoisosiin. Kyseiset alkuaineet sitoutuvat voimakkaasti maaperän orgaaniseen ainekseen Alkuaineiden pitoisuudet n maaperässä taajamien ulkopuolella Mineraalimaan pintaosasta ( 25 cm mahdollisen humuskerroksen alapuolelta) otettujen näytteiden alkuainepitoisuudet määritettiin analysoimalla < 2 mm:n raekokolajitteesta kuningasveteen liukenevat pitoisuudet. Taajamien ulkopuolelta otettujen pintamaanäytteiden alkuainepitoisuudet on esitetty taulukossa 4 ja pohjamaanäytteiden taulukossa 5. Hiekkanäytteitä oli kuusi, moreeninäytteitä 22 ja savinäytteitä 2. 8
20 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet Taulukko 3. n humusnäytteiden alkuainepitoisuuksien tilastollisia tunnuslukuja. N=28. Kehyskunnat = mediaani Kirkkonummen, Vihdin, Hyvinkään, Nurmijärven, Järvenpään, Tuusulan, Keravan ja Sipoon humusnäytteistä N = 26 (Tarvainen et al. 26). PIMA-asetuksen (VNa 24/27) kynnysarvojen ylittävät pitoisuudet on lihavoitu. Table 3. Chemical composition of humus in, N = 28. Pääkaupunkiseudun kehyskunnat = median values around the Metropolitan Area in the municipalities of Kirkkonummi, Vihti, Hyvinkää, Nurmijärvi, Järvenpää, Tuusula, Kerava and Sipoo, N= 26 (Tarvainen et al. 26). Values exceeding the threshold value are indicated in bold. Commas are used instead of decimal points. Alkuaine tai ominaisuus Element or property Yksikkö Maksimi Pääkaupunkiseudun kehyskunnat Around Metropolitan Area Unit Median Maximum Median Hopea (Ag),7,32,8 Alumiini (Al) Arseeni (As),9 5, 2, Boori (B) 4,4 6,3 4,3 Barium (Ba) 74, 57 74, Beryllium (Be),4,,3 Vismutti (Bi),23,49,25 Hiili (C) % 34,7 45,9 36,4 Kalsium (Ca) Kadmium (Cd),4,58,37 Koboltti (Co),5 7,5,4 Kromi (Cr) 6,8 3,4 7,2 Kupari (Cu),9 2, 9,3 Rauta (Fe) Elohopea (Hg),5,336,25 Kalium (K) Litium (Li) 2, 6,6 2,5 Magnesium (Mg) Mangaani (Mn) Molybdeeni (Mo),68,,65 Natrium (Na) 93, 44 94,5 Nikkeli (Ni) 7,7 2,2 6,9 Fosfori (P) Lyijy (Pb) 46, ,9 Rubidium (Rb) 9,3 9,4 9,9 Rikki (S) Antimoni (Sb),42,3,42 Seleeni (Se) <,5,96 <,5 Pii (Si) Strontium (Sr) 27,5 49,2 24,5 Torium (Th) 2,3 6,6 2,3 Titaani (Ti) Tallium (Tl),2,3,2 Uraani (U),59,6,66 Vanadiini (V) 3,4 23,3 4,7 Sinkki (Zn) 56,5 4 62,5 ph 3,4 4,4 3,4 Hehkutushäviö (LOI) % 65, 89,5 7,6 9
Espoon kaupungin pintamaan taustapitoisuudet Jaana Jarva
Etelä-Suomen Yksikkö 1/2012 9.1.2012 n kaupungin pintamaan taustapitoisuudet Jaana Jarva Pintamaan taustapitoisuus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 9.1.2012 Tekijät Jaana Jarva Raportin
LisätiedotEspoon maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen
Etelä-Suomen yksikkö S41/2010/39 9.1.2012 Espoo Espoon maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 9.1.2012 Tekijät Timo Tarvainen Raportin laji Arkistoraportti
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 100. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4464/11.01.05/2013 100 Maaperän haitta-aineiden taustapitoisuudet ja maaperän kunnostustoiminta Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Harri Anttila, puh. (09) 816
LisätiedotTaustapitoisuusrekisteri TAPIR. Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus
Taustapitoisuusrekisteri TAPIR Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus GTK + SYKE yhteishanke 2008-2009: Valtakunnallinen taustapitoisuustietokanta Suomi jaetaan geokemian karttojen perusteella provinsseihin,
LisätiedotTampereen seudun taajamien taustapitoisuudet ja kohonneiden arseenipitoisuuksien vaikutus maankäyttöön
Etelä-Suomen yksikkö S41/2009/31 19.5.2009 Espoo Tampereen seudun taajamien taustapitoisuudet ja kohonneiden arseenipitoisuuksien vaikutus maankäyttöön Timo Tarvainen, Jaana Jarva, Birgitta Backman, Samrit
LisätiedotHelsingin täyttömaiden taustapitoisuudet Tarja Hatakka, Timo Tarvainen ja Antti Salla
Etelä-Suomen yksikkö S41/2010/63 16.12.2010 Espoo Helsingin täyttömaiden taustapitoisuudet Tarja Hatakka, Timo Tarvainen ja Antti Salla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 16.12.2010
LisätiedotHeinolan taajama-alueiden maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen, Birgitta Backman ja Ilaria Guagliardi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Heinolan taustapitoisuudet Arkistoraportti 108/2014 Heinolan taajama-alueiden maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen, Birgitta Backman ja Ilaria Guagliardi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
Lisätiedot17VV VV 01021
Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika
Lisätiedot17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L
1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi
LisätiedotAlkuaineiden taustapitoisuudet eri maalajeissa Pirkanmaan alueella Erna Kuusisto ja Timo Tarvainen
Etelä-Suomen yksikkö, maankäyttö ja ympäristö S41/2008/30 Espoo Alkuaineiden taustapitoisuudet eri maalajeissa Pirkanmaan alueella Erna Kuusisto ja Timo Tarvainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
Lisätiedotmaaperässä Timo Tarvainen ja Jaana Jarva Geologian tutkimuskeskus
Luontaisten haittaaineiden esiintyvyys maaperässä Timo Tarvainen ja Jaana Jarva Geologian tutkimuskeskus Metallit kallioperässä ja maaperässä Eri kivilajeissa on luonnostaan erilaisia metallipitoisuuksia
LisätiedotLiitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM
Liitetaulukko 1/11 Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet NÄYTE KOTIMAINEN MB-JÄTE
LisätiedotAlkuaineiden taustapitoisuudet Pirkanmaan ja Satakunnan moreeniaineksessa. Päivi Niemistö Turun yliopisto
Alkuaineiden taustapitoisuudet Pirkanmaan ja Satakunnan moreeniaineksessa Päivi Niemistö Turun yliopisto Tutkimuksen tavoitteet 1. Kuvata Pirkanmaan ja Satakunnan moreenin geokemialliset yleispiirteet
LisätiedotPirkanmaan taustapitoisuudet: Esiselvitys Timo Tarvainen
Etelä-Suomen yksikkö S41/2123/2007/41 21.8.2007 Espoo Pirkanmaan taustapitoisuudet: Esiselvitys Timo Tarvainen Pirkanmaan taustapitoisuudet: Esiselvitys GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä
LisätiedotMalmi Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb
11.2 Malmi % % % ppm ppm % ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb Konttijärvi Kattopuoli 0,20 0,14 0,07 48,97 376,76 4,33
LisätiedotTampereen taajama-alueen maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen, Samrit Luoma ja Tarja Hatakka
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tampereen taustapitoisuudet Arkistoraportti 128/2013 Tampereen taajama-alueen maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen, Samrit Luoma ja Tarja Hatakka GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotKuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.
Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston
LisätiedotKOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS
Vastaanottaja Nokian kaupunki, Asko Riihimäki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.12.2013 KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS KOHMALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE
LisätiedotHämeenlinnan taajamageokemia. Timo Tarvainen
Hämeenlinnan taajamageokemia Timo Tarvainen Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 17 2011 Kannen kuva: Näytteenottajia Hämeenlinnan toripuistossa kesällä 2010. Kuvaaja Tauno Valli GTK. Sisäkannen kuva: Näytteenottoa
LisätiedotAlkuaineiden taustapitoisuudet Pirkanmaan ja Satakunnan moreeniaineksessa Päivi Niemistö
Etelä-Suomen yksikkö S41/2008/26 30.4.2008 Espoo Alkuaineiden taustapitoisuudet Pirkanmaan ja Satakunnan moreeniaineksessa Päivi Niemistö GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 30.4.2008
LisätiedotHAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS
LisätiedotMaaperän geokemiallisten kartoitusten tunnuslukuja
Etelä-Suomen yksikkö S41/0000/2006/1 Espoo 16.06.2006 Maaperän geokemiallisten kartoitusten tunnuslukuja Timo Tarvainen 2006 Timo Tarvainen Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO 1 2 TILASTOLLISET TUNNUSLUVUT
LisätiedotArseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet
Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Faktat Arseenin esiintyminen kallioperässä ja pohjavedessä Mitä pitää mitata ja milloin? Arseenipitoisuuden
LisätiedotTampereen seudun taajamien taustapitoisuudet: Esiselvitys Jaana Jarva ja Timo Tarvainen
Etelä-Suomen yksikkö S41/2008/36 24.6.2008 Espoo Tampereen seudun taajamien taustapitoisuudet: Esiselvitys Jaana Jarva ja Timo Tarvainen Tampereen seudun taajamat GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotKEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE
PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1
LisätiedotPirkkalan maaperän geokemiallisen arseeniongelman laajuuden esiselvitys Timo Tarvainen, Birgitta Backman ja Samrit Luoma
Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö 20.12.2010 Espoo Pirkkalan maaperän geokemiallisen arseeniongelman laajuuden esiselvitys Timo Tarvainen, Birgitta Backman ja Samrit Luoma Sisällysluettelo
LisätiedotKaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen
KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus KE 14.11.2018 klo 18 alkaen Ohjelma Tilaisuuden avaus Hannu Marttila Kalimenjoen vedenlaadun vaihtelu ja monitoroinnin tulokset Hannu Marttila Mitä jatkuvatoiminen
LisätiedotTampereen Infra Yhdyskuntatekniikka
Tampereen Infra Yhdyskuntatekniikka Pilaantuneisuustarkastelu tontilla Ristinarkku-4940-6 Tampereen kaupunki tekee uutta asemakaavaa (nro 8224) tontille 4940-6 Tampereen Ristinarkussa. Tilaajan pyynnöstä
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m
TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 3 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero
LisätiedotENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS
ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus
LisätiedotYmpäristögeokemialliset platinaryhmän metallitutkimukset Espoon ja Helsingin alueella v. 1998-2009 Timo Tarvainen ja Jaana Jarva
Etelä-Suomen yksikkö S41/2009/41 22.7.2009 Espoo Ympäristögeokemialliset platinaryhmän metallitutkimukset Espoon ja Helsingin alueella v. 1998-2009 Timo Tarvainen ja Jaana Jarva Ympäristögeokemialliset
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm
TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 2 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero
LisätiedotPysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke
Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Maa-ainespäivä, SYKE 4.5.2011 1 Tausta Hankkeen taustana on pysyvän kaivannaisjätteen määrittely kaivannaisjätedirektiivin (2006/21/EY), komission päätöksen (2009/359/EY)
LisätiedotMaaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti
Maaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti 27.11.2017 1 (6) Maaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti Hanko, Koverhar Maiju Juntunen 27.11.2017 Tarkistanut: Tiina Vaittinen 7.11.2017 YKK62781 2 (6)
LisätiedotSedimenttianalyysin tulokset
Liite 6 Sedimenttianalyysin tulokset Sedimenttinäytteet otettiin kokoomanäytteenä ruopattavista kohdista noin 1,2 metrin syvyyteen saakka. Näytteissä on mukana siis eloperäisen aineksen lisäksi pohjan
LisätiedotTUTKIMUSTODISTUS 2012E
TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus
LisätiedotLIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta.! = analyysitulos epävarma
LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta Havnro Vuosi X Y Aines Pvm_511p Al_511p Ba_511p Ca_511p Co_511p Cr_511p Cu_511p Fe_511p K_511p La_511p Li_511p Mg_511p 30759 89 7333802 3461760 MR 19910128
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTE, NUKKUMAJOEN SAHA-ALUE, INARI
POHJOIS-SUOMEN BETONI- 23.12.2015 JA MAALABORATORIO OY Nahkimontie 9 tel. 016-364 902 E-Mail etunimi.sukunimi@pbm.fi 1 INARIN KUNTA Arto Leppälä Piiskuntie 2 99800 IVALO TUTKIMUSSELOSTE, NUKKUMAJOEN SAHA-ALUE,
LisätiedotRaportti Sivu 1 (7) K1301600 2BQWOKQ8N98 Vahanen Oy Projekti TT 1099 Kyösti Nieminen Tilausnumero Sisäänkirjattu 2013-11-13 Linnoitustie 5 Raportoitu 2013-11-21 02600 ESPOO Materiaalin analysointi Asiakkaan
LisätiedotMAAPERÄN PILAANTUNEISUUSSELVITYS
GEOPALVELU OY TYÖ N:O 13043 22.03.2013 SKOL jäsen ATALAN KERROSTALOT 1 / 6838 / ATALA / TAMPERE Atanväylä 2 33580 TAMPERE Ristimäenkatu 2 33310 Tampere Puhelin (03) 2767 200 Faksi (03) 2767 222 Sähköposti
LisätiedotMAAPERÄTUTKIMUS. RAPORTTI (Täydennetty ) Ristinummentie KYLMÄLÄ
MAAPERÄTUTKIMUS RAPORTTI 14.8.2014 (Täydennetty 24.10.2014) Ristinummentie 121 Ristinummentie 121 2 / 11 Sisällysluettelo 1 KOHTEEN PERUSTIEDOT... 3 1.1 Kohdetiedot ja tilaaja... 3 1.2 Toimeksiannon laatija...
LisätiedotKenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa
1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti
LisätiedotAlkuaineiden taustapitoisuudet eri maalajeissa Vihdin ja Kirkkonummen alueilla
Espoon yksikkö, Maaperä ja ympäristö S41/232,241/26/1 Espoo 23.3.26 Alkuaineiden taustapitoisuudet eri maalajeissa Vihdin ja Kirkkonummen alueilla Timo Tarvainen ja Eeva Teräsvuori 26 S41/232,241/26/1
LisätiedotASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja
ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja maa-ainesten kestävään käyttöön luontaisesti korkeiden arseenipitoisuuksien alueilla PANK-menetelmäpäivä 23.1.2014 LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Mikä ASROCKS-hanke?
LisätiedotJAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ
JASOLLINEN JÄRJESTELMÄ Oppitunnin tavoite: Oppitunnin tavoitteena on opettaa jaksollinen järjestelmä sekä sen historiaa alkuainepelin avulla. Tunnin tavoitteena on, että oppilaat oppivat tieteellisen tutkimuksen
LisätiedotTutkimusraportti 163 Report of Investigation 163
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Tutkimusraportti 163 Report of Investigation 163 Timo Tarvainen (toim.), Mikael Eklund, Maija Haavisto-Hyvärinen, Tarja Hatakka, Jaana Jarva, Virpi
LisätiedotMaaperän alkuainepitoisuudet Hämeenkosken Käikälässä Tarja Hatakka, Arto Pullinen
Maankäyttö ja Ympäristö S41/2008/74 15.12.2008 Espoo Maaperän alkuainepitoisuudet Hämeenkosken Käikälässä Tarja Hatakka, Arto Pullinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 15.12.2008
LisätiedotSEDIMENTTISELVITYKSET 2014
KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUM- PROVINSSIN PERUSTILASELVITYKSET SEDIMENTTISELVITYKSET 2014 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 20854 Keliber Oy Sedimenttiselvitykset 2014 i KELIBER OY SEDIMENTTISELVITYKSET
LisätiedotArseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen
Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Luontainen arseeni maa- ja kallioperässä ASROCKS hanke Arseenin liukeneminen
LisätiedotHämeen maaperän taustapitoisuudet Esiselvitys Timo Tarvainen
Etelä-Suomen yksikkö S41/2010/22 4.5.2010 Espoo Hämeen maaperän taustapitoisuudet Esiselvitys Timo Tarvainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Timo Tarvainen Raportin laji
LisätiedotAnalyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio
Tutkimustodistus 2012-8409 1(3) 06.08.2012 Pöyry Finland Oy PL 40774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte Kaivovesi Näyte otettu 12.06.2012 Näytteen ottaja Esa-Pekka Kukkonen Saapunut 13.06.2012 Näytteenoton syy
LisätiedotHÄMEENLINNA ASEMANSEUTU MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUDEN JATKOTUT- KIMUS
Vastaanottaja Hämeenlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 7.10.2015 Viite 1510019903 HÄMEENLINNA ASEMANSEUTU MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUDEN JATKOTUT- KIMUS ASEMANSEUTU MAAPERÄN PILAANTUNEISUUDEN
LisätiedotNeulastutkimus Tampereen Tarastenjärvellä
Lasse Aro RAPORTTI Dnro 923/28/2012 Metsäntutkimuslaitos 7.6.2013 p. 050-3914025 e-mail lasse.aro@metla.fi Toimitusjohtaja Pentti Rantala Pirkanmaan jätehuolto Oy Naulakatu 2 33100 Tampere Neulastutkimus
LisätiedotKannettavan XRF-analysaattorin käyttö moreenigeokemiallisessa tutkimuksessa Pertti Sarala, Anne Taivalkoski ja Jorma Valkama
Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 120/2014 Kannettavan XRF-analysaattorin käyttö moreenigeokemiallisessa tutkimuksessa Pertti Sarala, Anne Taivalkoski ja Jorma Valkama Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO
LisätiedotRIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET
Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.6.2011 Viite 82136875 RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA
LisätiedotOlli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys
Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...
LisätiedotTURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013
Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS
LisätiedotFINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 025. SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA
FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 0 SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA LABTIUM OY Endomines Oy Selvitys sivukivinäytteiden liukoisuudesta Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen
LisätiedotOulun taajama-alueen maaperän taustapitoisuudet
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ympäristögeologia Espoo Arkistoraportti 83/2016 Oulun taajama-alueen maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen & Mikael Eklund GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Oulun taustapitoisuudet
LisätiedotLuontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä
Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial
LisätiedotKauhajärven geokemialliset maaperätutkimukset Aimo Hartikainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio Arkistoraportti 163/2013 12.12.2013 Kauhajärven geokemialliset maaperätutkimukset Aimo Hartikainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo Kuvailulehti
LisätiedotKokemäenjoen suunniteltujen ruoppausten sedimenttitutkimus
Kokemäenjoen suunniteltujen ruoppausten sedimenttitutkimus Raumanjuopa ja Luotsinmäenhaara Kaisa Lehto Maaperägeologian osasto Maantieteen ja geologian laitos Turun Yliopisto 3.2.2011 Sisällysluettelo
LisätiedotAnalyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012
1 Tutkimustodistus 214-3257 1(4) Raahen Vesi Oy Marintie 1 9214 Pattijoki Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte otettu 25.8.214 Näytteen ottaja Jukka Ollikkala Saapunut 26.8.214 Näytteenoton syy Jaksottainen
LisätiedotTARASTENJÄRVEN ASEMAKAAVA-ALUEET 8475 JA 740 ARSEENIN TAUSTAPITOISUUS SEKÄ KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET
Vastaanottaja Kangasalan kunta Tampereen kaupunki ID 1 244 731 Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 4.5.2015 TARASTENJÄRVEN ASEMAKAAVA-ALUEET 8475 JA 740 ARSEENIN TAUSTAPITOISUUS SEKÄ KIVIAINEKSEN
LisätiedotENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY TEBOIL AB ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI Pohjaveden laadun tarkkailu FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 26.6.2013 1160-P20618 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
LisätiedotYMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI. Porin kaupunki, TPK/OM/rt. Veturitallinkatu / Muistokatu, Pori
303037 YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI Porin kaupunki, TPK/OM/rt Veturitallinkatu / Muistokatu, Pori 21.2.2011 303037 YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI Porin kaupunki, TPK/OM/rt
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy RAASEPORIN KAUPUNKI BILLNÄS - RUUKKIALUE. Pilaantuneiden maiden kartoitus P12684
FCG Finnish Consulting Group Oy RAASEPORIN KAUPUNKI BILLNÄS - RUUKKIALUE Pilaantuneiden maiden kartoitus P12684 20.3.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Pilaantuneiden maiden kartoitus 1 ( 1 ) PAL P12684
LisätiedotStandardien merkitys jätelainsäädännössä
Standardien merkitys jätelainsäädännössä Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan seminaari SFS:ssä 13.5.2014 11:45-16:15 Malminkatu 34, Helsinki Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013),
LisätiedotKristiinankaupungin kaupunki
67070175.EW.slu 7.1.2008 Kristiinankaupungin kaupunki Entisen rautatiealueen maaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti (Korttelit 426, 427 ja 435) 1 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ 2 2 TAUSTAA 2 3 NÄYTTEENOTTO 2 3.1
LisätiedotSvärdfeltin ampumarata
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SIPOON KUNTA Svärdfeltin ampumarata Ympäristötekniset lisätutkimukset FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.12.2012 P19175P001 Ympäristötekniset lisätutkimukset 1 (7) Svanström Terhi
Lisätiedot2 1. Johdanto Tama Geologian tutkimuskeskuksen Kuopion yksikon tekema mineraalivarantoarvio koskee Niinikosken esiintymaa Kotalahden nikkelivyohykkeel
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikko M19/3242/2002/1/10 Kuopio Niinikoski Timo Heino 30.7.2002 09. 01. 913 Kuopion Niinikosken Ni-esiintymdn mineraalivarantoarvio, valtaus Niinikoski 1 (kaiv. rek.
LisätiedotMAAPERÄTUTKIMUKSET PAPINHAANKATU 11 RAUMA
Vastaanottaja Rauman kaupunki Tekninen virasto Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 08.07.2014 MAAPERÄTUTKIMUKSET PAPINHAANKATU 11 RAUMA MAAPERÄTUTKIMUKSET Päivämäärä 08/07/2014 Laatija Tarkastaja
LisätiedotPIMA-selvitys/raportti
PIMA-selvitys/raportti Hietakyläntie 171 Pyhäsalmi Kunta: Pyhäjärvi Kaupunginosa: 403 Kortteli/Tila: 25 Tontti/Rek.nro: 38 Sivu 2 / 4 PIMA-selvitys/raportti 1. KOHDE JA TUTKIMUKSET 1.1 Toimeksianto Raahen
LisätiedotHämeenlinnan maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen
Etelä-Suomen yksikkö S41/2010/57 1.12.2010 Espoo Hämeenlinnan maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 1.12.2010 Tekijät Timo Tarvainen Raportin
LisätiedotYMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET
utkimusraportti 1 (7) Veijanmäenkatu 16-20, ampere ENV259 7.12.2011 YMPÄRISÖEKNISE UKIMUKSE VEIJANMÄENKAU 16-20 33560 AMPERE 7.12.2011 VAHANEN ENVIRONMEN OY Linnoitustie 5 H, FI-02600 Espoo Kyllikinkatu
LisätiedotKenttä-XRF-analysaattorin soveltuvuus geokemiallisiin taustapitoisuustutkimuksiin
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ympäristögeologian yksikkö Espoo 17.11.2016 97/2015 Kenttä-XRF-analysaattorin soveltuvuus geokemiallisiin taustapitoisuustutkimuksiin Tarja Hatakka, Kristiina Nuottimäki, Pertti
LisätiedotTERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA 2015. Terrafame Oy. Raportti 22.4.
Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.4.2016 Viite 1510016678-009 Osaprojekti Biologinen tarkkailu pintavesissä TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN
Lisätiedot28.5.2013, ilmoitusta on täydennetty 17.6.2013
HAKIJA Elenia Oy PL 2 33901 TAMPERE KIINTEISTÖ Urjalan kunnassa kiinteistörekisteritunnukset 887-409-29-0 ja 887-409-2-71 osoitteessa Ratapihantie 18, 31700 Urjala As Kiinteistön 887-409-29-0 omistaa Elenia
LisätiedotTutkimusraportti KUOPION ENERGIA OY Snellmaninkatu 25, KUOPIO Maaperän pilaantuneisuustutkimus
Tutkimusraportti 101005340-019 19.6.2017 KUOPION ENERGIA OY Snellmaninkatu 25, KUOPIO Maaperän pilaantuneisuustutkimus 1 Esipuhe Pöyry Finland Oy on Kuopion Energia Oy:n toimeksiannosta tehnyt maaperän
LisätiedotFORTUM POWER AND HEAT OY LENTOTUHKAN HYÖTYKÄYTTÖKELPOISUUS 2017 (ANALYYSIT), LAADUNVALVONTA
astaanottaja Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos Satu iranko satu.viranko@fortum.com Päivämäärä 19.1.2018 iite 15100 10375/50 FORTUM POWER AND HEAT OY LENTOTUHKAN HYÖTYKÄYTTÖKELPOISUUS 2017
LisätiedotNS. KUTVOSEN TEHDASALUE HERRALANTIE 12, SUONENJOKI MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUT- KIMUS, TUTKIMUSRAPORTTI
Vastaanottaja Suonenjoen kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 13.01.2014 NS. KUTVOSEN TEHDASALUE HERRALANTIE 12, SUONENJOKI MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUT- KIMUS, TUTKIMUSRAPORTTI Tarkastus
LisätiedotTahkolahden vesistösedimentin koontiraportti
Tahkon matkailukeskuksen keskustan liikennejärjestelyjen ja ympäristön kehittäminen Tuomas Pelkonen 29. huhtikuuta 2019 / 1 Tahkolahden vesistösedimentin koontiraportti Geologian tutkimuskeskus on tehnyt
LisätiedotVaasan taajama-alueen maaperän taustapitoisuudet
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ympäristögeologia Espoo Arkistoraportti 66/2017 Vaasan taajama-alueen maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen & Mikael Eklund GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Vaasan taustapitoisuudet
LisätiedotElodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa
Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa OHRY 2 1.12.2016 Lea Hiltunen Vesiruton käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa Maanparannusaineella pyritään edistämään kasvien
LisätiedotASROCKS-hankkeen Action 1 vaiheen tutkimuskohteet
Arkistoraportti 3/2013 ASROCKS-hankkeen Action 1 vaiheen tutkimuskohteet Timo Tarvainen, Pirjo Kuula-Väisänen ja Paavo Härmä LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS Arkistoraportti 3/2013 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotARSEENI MAAPERÄSSÄ. Timo Tarvainen
Toimittajat: Kirsti Loukola-Ruskeeniemi ja Pertti Lahermo Geologian tutkimuskeskus, 45 49, 2004. ARSEENI MAAPERÄSSÄ Tarvainen, Timo 2004. Arseeni maaperässä. Arseeni Suomen luonnossa, ympäristövaikutukset
LisätiedotHulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla
Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos,
LisätiedotMAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS, ASEMAKAAVANMUU- TOSALUE, LUOLALA- TUPAVUORI
Vastaanottaja Naantalin kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 29.5.2012 MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS, ASEMAKAAVANMUU- TOSALUE, LUOLALA- TUPAVUORI MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS,
LisätiedotKaiHali. Järvisedimentin ja suoturpeen luontainen kyky poistaa kaivosveden sulfaatti- ja metallikuormitusta
KaiHali Järvisedimentin ja suoturpeen luontainen kyky poistaa kaivosveden sulfaatti- ja metallikuormitusta Lehtoranta J., Ekholm P., Laamanen T. Taustaa Suot ja sulfaatti Palviainen, M., Lehtoranta, J.,
LisätiedotLappeenrannan taajama-alueen maaperän taustapitoisuudet
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ympäristögeologia Espoo GTK Työraportti 82/2018 Lappeenrannan taajama-alueen maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen, Mikael Eklund & Tapio Kananoja GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotHIIDENSALMI, LOHJA SEDIMENTIN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS. Lohjan kaupunki Palvelutuotanto / rakennuttaminen ja kaupunkitekniikka Seppo Lötjönen
Vastaanottaja Lohjan kaupunki Palvelutuotanto / rakennuttaminen ja kaupunkitekniikka Seppo Lötjönen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 19.9.2018 Viite 1510042322 HIIDENSALMI, LOHJA SEDIMENTIN
LisätiedotNäytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis
Tutkimustodistus '1.RA03' Kierros: elo 26.09.2018 Ranuan Infra Oy Keskustie 11 97700 Ranua Tulokset hyväksynyt Hanna Kemppe Laboratoriokemisti 040 704 0528 22569 (26.09.2018), 22570 (21.09.2018), 22571
LisätiedotVastaanottaja Riikinvoima Oy Asiakirjatyyppi Koosteraportti Päivämäärä RIIKINVOIMAN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN TUHKIEN ANALYYSITULOKSET
Vastaanottaja Riikinvoima Oy Asiakirjatyyppi Koosteraportti Päivämäärä 3.1.2017 RIIKINVOIMAN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN TUHKIEN ANALYYSITULOKSET TIIVISTELMÄ Päivämäärä 3.1.2016 Laatinut Valtteri Laine, LUT
LisätiedotTutkimussuunnitelma Nurmijärven Kuusimäen täyttöalue Laatija: Christian Tallsten Tarkastettu: Satu Pietola
Tutkimussuunnitelma Nurmijärven Kuusimäen täyttöalue 16.12.2014 Laatija: Christian Tallsten Tarkastettu: Satu Pietola Toimeksiantonumero: Päivätty: 16.12.2014 Tarkastettu: Käsittelijä:CTa Status: Draft
LisätiedotAkaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Nahkalinnankatu
HAKIJA Asunto Oy Akaan Eemeli, c/o YIT Talonrakennus Oy Kihlmanninraitti 1E 33100 TAMPERE KIINTEISTÖ Akaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 20-444-1-150 osoitteessa Nahkalinnankatu 37830 VIIALA VIREILLETULOPERUSTE
LisätiedotVUOREKSEN ISOKUUSEN JA RIMMIN ASEMAKAAVA-ALUEET
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 26.1.2015 VUOREKSEN ISOKUUSEN JA RIMMIN ASEMAKAAVA-ALUEET KIVIAINESTUTKIMUKSET VUOREKSEN KAAVA-ALUE KIVIAINESTUTKIMUKSET Tarkastus
LisätiedotLIITE 4. Pintavesitarkkailutuloksia
LIITE 4 Pintavesitarkkailutuloksia Tutkimustodistus Nro VEJV898/2011 4.7.2011 1(2) YMPÄRISTÖLABORATORIO Toivonen Yhtiöt Oy Ruskon jätteenkäsittelykeskuksen pintavesitarkkailu Näytteenottopäivä: 11.5.2011
LisätiedotLkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi
Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21
LisätiedotFiran vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi
Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI
T203/M13/2014 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI NATURAL RESOURCES INSTITUTE FINLAND VANTAA, ROVANIEMI
Lisätiedot