Alkuaineiden taustapitoisuudet eri maalajeissa Pirkanmaan alueella Erna Kuusisto ja Timo Tarvainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alkuaineiden taustapitoisuudet eri maalajeissa Pirkanmaan alueella Erna Kuusisto ja Timo Tarvainen"

Transkriptio

1 Etelä-Suomen yksikkö, maankäyttö ja ympäristö S41/2008/30 Espoo Alkuaineiden taustapitoisuudet eri maalajeissa Pirkanmaan alueella Erna Kuusisto ja Timo Tarvainen

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Erna Kuusisto, Timo Tarvainen Raportin laji Arkistoraportti Raportin nimi Alkuaineiden taustapitoisuudet eri maalajeissa Pirkanmaan alueella Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Tiivistelmä Pirkanmaan alueelta on kerätty pintamaa- (0-25 cm), pohjamaa- ja humusnäytteet 180 näyteprofiilista. Näyteprofiilit edustavat alueen yleisimpiä maalajeja eli hiekkaa/soraa, moreenia ja savea. Näytteistä on analysoitu 30 alkuaineen pitoisuudet tarkoituksena selvittää maaperän taustapitoisuudet tutkimusalueella. Arseenin luonnollinen taustapitoisuus on enimmäkseen suurempi kuin Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) kynnysarvo kaikissa tutkituissa maalajeissa. Koboltin taustapitoisuus ylitti asetuksen kynnysarvon savikoilla. Lisäksi asetuksen kynnysarvo ylittyi satunnaisesti koboltin, elohopean, nikkelin, vanadiinin, sinkin ja kromin osalta. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Pirkanmaa, Tampereen seutu, kemialliset analyysit, taustapitoisuudet, humus, pintamaa, pohjamaa Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Hauho, Hämeenkyrö, Kangasala, Kylmäkoski, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Pälkäne, Tampere, Toijala, Valkeakoski, Ylöjärvi Karttalehdet 2114, 2122, 2123, 2124, 2132 ja 2141 Muut tiedot Arkistosarjan nimi Geokemia Arkistotunnus S41/2008/30 Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Julkisuus 28 suomi julkinen Yksikkö ja vastuualue Hanketunnus Etelä-Suomen yksikkö, Maankäyttö ja ympäristö Allekirjoitus/nimen selvennys Allekirjoitus/nimen selvennys

3 Sisällysluettelo 1 Johdanto 1 2 Pirkanmaan kallio- ja maaperä 2 3 Materiaalit ja menetelmät Näytteenottosuunnitelma Näytteenotto Esikäsittelyt ja analytiikka Maaperänäytteet Humus Laadunvarmistus Tilastolliset menetelmät 9 4 Tulokset Alkuaineiden pitoisuudet eri näytemateriaaleissa Hiekka ja sora Moreeni Savi Humus 20 5 Yhteenveto 22 6 Kirjallisuusviitteet 23

4 S41/2008/ JOHDANTO Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) maaperägeokemian tietokantaa täydennettiin vuonna 2006 keräämällä ja analysoimalla Pirkanmaan alueelta 60 maaprofiilista pintamaa-, pohjamaa- sekä humusnäytteitä. Näytteenottoa jatkettiin kesällä ja syksyllä 2007, jolloin vastaavat näytteet kerättiin 120 profiilista. Profiilit edustivat alueen yleisimpiä maalajeja eli savea, moreenia ja lajittuneita hiekkaa ja soraa. Näytteistä analysoitiin kuningasvesiliukoisia pitoisuuksia. Kuningasvesiliuotusmenetelmää on yleisesti käytetty maanäytteiden analyyseissä geokemian kartoitusprojekteissa ja pilaantuneiden maiden arvioinnissa. Nykyisillä analyysimenetelmillä voidaan analysoida luotettavasti sellaisia ympäristöselvitysten kannalta keskeisiä alkuaineita (mm. arseeni, kadmium, lyijy ja elohopea), jotka ovat puuttuneet lähes kokonaan aiemmista geokemiallisista kartoitusohjelmista. Tässä tutkimuksessa käytetyt näytteenotto-, esikäsittely- ja analyysimenetelmät valittiin Porvoon ympäristössä tehdyn laajan pilottitutkimuksen tulosten perusteella (Tarvainen ym. 2003). Tavoite oli tuottaa ensivaiheessa kasvukeskusten ympäristöviranomaisille päätöksenteossa tarvittavaa tietoa geologiasta ja diffuusista ilmalaskeumasta peräisin olevien haitallisten aineiden taustapitoisuuksista. Taustapitoisuustietoja tarvitaan muun muassa maa-alueiden pilaantuneisuutta arvioitaessa ja tulevan puhdistamolietedirektiivin soveltamiseen. Vastaavia tutkimuksia on aiemmin tehty Porvoon ympäristön lisäksi pääkaupunkiseudun kehyskuntien (Kirkkonummi, Vihti, Hyvinkää, Nurmijärvi, Järvenpää, Tuusula, Kerava ja Sipoo) alueella (Tarvainen ym. 2006) sekä Satakunnassa (Kuusisto ym. 2007). GTK on tehnyt kaksi suurta valtakunnallista moreenigeokemiallista kartoitusta: suuralueellisen kartoituksen näytteenottotiheydellä 1 näyte/300 km 2 (Koljonen 1992) ja alueellisen kartoituksen tiheydellä 1 näyte/4 km 2 (Salminen 1995). Molemmissa kartoituksissa on kerätty näytteitä ainoastaan (lähes) muuttumattomasta pohjamaasta. Molemmissa kartoituksissa on analysoitu <0,06 mm raekoko, analytiikassa uuttomenetelmä on ollut kuningasvesiuutto. Suuralueellisessa kartoituksessa on tehty lisäksi kokonaispitoisuusmäärityksiä. Suuralueellisen kartoituksen Etelä- ja Väli-Suomen näytteistä on jälkikäteen määritetty myös pitoisuudet <2 mm raekoossa sekä kuningasvesiuutolla että totaaliliuotuksella (Tarvainen 1995). Alueellisen kartoituksen näytteistä on valittu 90 näytteen otos, joista on määritetty kuningasvesiliukoisten pitoisuuksien lisäksi ammoniumasetaatti-edta-uuttoon perustuvat pitoisuudet (Tarvainen ja Kallio 2002). Laajimmissa valtakunnallisissa maaperägeokemiallisissa kartoituksissa on käytetty näytemateriaalina moreenia, joka on Suomen yleisin maalaji. Vuosina koottiin kansainvälisen Baltic Soil Survey -hankkeen yhteydessä näytteitä noin 130 maaprofiilista maatalousmailta. Tähän näytteenottoon sisältyi moreenin lisäksi hienojakoisia maalajeja (savi, siltti), karkeita lajittuneita maita ja orgaanisia maalajeja. Baltic Soil Survey -hanke poikkesi moreenigeokemiallisista kartoituksista myös siinä, että näytteitä otettiin pohjamaan lisäksi pintamaasta. Suomen alustavat tulokset, jotka perustuivat kuningasvesiuuttoihin, julkaistiin 1999 (Tarvainen ja Kuusisto 1999). Kaikkien kymmenen Itämeren maan maatalousmaiden geokemiallisen kartoituksen tulokset julkaistiin vuonna 2003 (Reimann ym. 2003). Baltic Soil Survey -kartoituksen mukaan useiden hivenalkuaineiden pitoisuudet ovat keskimääräistä

5 S41/2008/30 2 korkeammat savimailla kuin muissa maalajeissa. Etelä-Suomen savien alkuainepitoisuuksia ovat kuvanneet myös Salminen ym. (1997). Lapista on tehty geokemiallista maaperäkartoitusta lisäksi Pohjoiskalottihankkeen (Bølviken ym. 1986), Kuolan ekogeokemian hankkeen (Reimann ym. 1998) ja Barentsin ekogeokemiallisen kartoitushankkeen yhteydessä (Salminen ym. 2004). Koko Suomesta on uusia analyysituloksia Euroopan-laajuisen FOREGSin geokemiallinen kartoituksen julkaisussa (Salminen ym. 2005). Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää yli 30 alkuaineen taustapitoisuudet Pirkanmaalla eri maalajien pintaosassa ja muuttumattomassa pohjamaassa sekä humuksessa, alkuaineiden luonnollinen pitoisuusvaihtelu ja hajakuormituksen vaikutus pintamaahan. 2 PIRKANMAAN KALLIO- JA MAAPERÄ Tutkimusalue sijoittuu geokemialliselle suuralueelle, joka ulottuu Etelä- Pohjanmaan rannikolta Hämeeseen (Niemistö, 2008). Pirkanmaan pohjoisosassa sijaitsee Tampereen liuskealue, joka rajautuu pohjoisessa Keski-Suomen granitoidikompleksiin ja etelässä Pirkkalan migmatiittialueeseen. Migmatiittialueella mustaliuskeet ja grafiittipitoiset liuskeet ovat yleisempiä kuin Tampereen liuskelueella, jota hallitsevat useat syväkivi-intrusiot sekä emäksiset, intermediääriset ja happamat metavulkaniitit (Lestinen ym. 1996). Pirkkalan migmatiittialueen ja Tampereen liuskealueen välinen raja on enimmäkseen terävä, mutta paikoin liuskeet vaihtuvat gneisseiksi ja migmatiiteiksi vähitellen (Lehtinen ym. 1998). Kallioperän vaihtelevuus ilmenee pinnanmuotojen runsaana vaihteluna sekä maisemaa leimaavina murroslinjoina. Alueen pohjois- ja koillisosissa maaston muoto jyrkkenee, maasto käy karummaksi ja kalliopaljastumien ja soiden osuus kasvaa. Pirkanmaan ja samalla Etelä-Suomen korkein kohta on Venäläisvuori Juupajoella (323,5 m mpy). Pirkanmaan maisemaa leimaavat näkyvät pitkittäisharjujonot. Tampereen kaupungin kautta kulkee yksi Suomen merkittävimmistä harjujaksoista. Se saa alkunsa Salpausseliltä ja kulkee yhtäjaksoisesti Pälkäneelle ja Kangasalle ja edelleen Tampereen ja Ylöjärven kautta Hämeenkyröön. Pirkanmaan yleisin maalaji on hiekkamoreeni, joka peittää peruskalliota keskimäärin 5 metrin paksuisen kerroksena. Drumliinien ja kumpumoreenien alueilla moreenien kerrospaksuus voi olla jopa 20 metriä (Lestinen ym. 1996). Savi- ja hiesumaita esiintyy jonkin verran alueen eteläosissa vesistöjen varsilla ja karkeita hiekkoja ja soria pitkittäisharjuilla ja reunamuodostumilla. Yleisilmeeltään maasto on rikkonaista eikä laajoja tasankoja esiinny. Soita on melko vähän, eniten alueen luoteisosissa. Harjut ja niiden välissä sijaitsevat suuret Kokemäenjoen vesistön järvet tekevät Pirkanmaan maisemista arvokkaita luontokohteita. Huomattavimpia järviä alueella ovat Näsijärvi, Längelmävesi, Pyhäjärvi, Vesijärvi, Roine, Kukkia, Mallasvesi, Va-

6 S41/2008/30 3 najavesi, Kyrösvesi ja Tarjanne. Vesistöjen osuus pinta-alasta Pirkanmaalla on 12 %. Pirkanmaan maakunta on muodostunut Tampereen talousalueen pohjalta. Sen pintaala on neliökilometriä ja asukasluku noin henkeä. Pirkanmaan keskus on Tampereen kaupunki ja sen kehyskunnat, joissa asuu yli 60 % koko maakunnan väestöstä. 3 MATERIAALIT JA MENETELMÄT 3.1 Näytteenottosuunnitelma Näytteenottosuunnitelma perustui 1: mittakaavaisiin numeerisiin maaperäkarttoihin. Tutkimusassistentti Mikael Eklund valitsi näyteprofiilien ottopaikat maaperäkarttojen vallitsevien maalajien perusteella. Näytteitä otettiin seuraavien kuntien alueelta: Hauho, Hämeenkyrö, Kangasala, Kylmäkoski, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Pälkäne, Tampere, Toijala, Valkeakoski ja Ylöjärvi. 60 profiilia tehtiin karkeisiin lajittuneisiin maalajeihin, hiekka- ja soraharjuihin, jotka sijaitsevat usein pohjavesialueilla. 60 profiilia kaivettiin moreenimaahan eri kivilajiyksiköiden alueella. Moreenin alkuainepitoisuudet kuvastavat alla olevaa kallioperää paremmin kuin muut maalajit. Loput 60 profiilia sijoittuivat savikoille, jotka ovat usein viljelykäytössä. Savien luonnolliset hivenainepitoisuudet ovat usein suuremmat kuin muissa maalajeissa ja maatalouden vaikutus saattaa näkyä pintakerroksissa. Näytteet otettiin taajamien ja teollisuuslaitosten ulkopuolelta välttäen alueita, joissa voisi olla poikkeuksellisen suurta ihmisen toiminnasta aiheutuvaa kuormitusta. 3.2 Näytteenotto Vuonna 2006 maaperäprofiileja kaivettiin 60 kpl ja vuonna kpl (Kuva 1). Näistä kerättiin pintamaanäyte ja pohjamaanäyte. Humusnäyte saatiin 75 paikasta. Savikoista suurin osa on viljeltyjä, joten niistä kaikista ei humusnäytettä saatu. Yleisesti ottaen pohjamaa kuvastaa geologiaa, pintamaassa ja humuksessa näkyy lisäksi ihmisen aiheuttama hajakuormitus (ilmasta tuleva laskeuma, teollisuuden ja liikenteen vaikutus ja pelloilla myös lannoitteiden vaikutus). Pintamaanäytteet otettiin mahdollisen humuskerroksen alta 0-25 cm syvyydestä. Pelloilla tämä on muokkauskerros ja metsissä yhdistelmä vaaleaa huuhtoutumiskerrosta ja ruskeaa rikastumiskerrosta. Pohjamaanäyte otettiin 25 cm:n paksuisesta kerroksesta muuttumatonta pohjamaata (C-kerros), joka on noin cm:n syvyydellä. Yleensä sopiva kerros on cm:n syvyydellä. Humusnäytteet koottiin viidestä osanäytteestä 50 m x 50 m alueelta karttaan merkityn pisteen ympäriltä. Humusnäytteitä ei voi ottaa kaikista paikoista, esim. pelloilta. Paras humusnäytteen ottopaikka on metsässä pieni aukko puiden välissä. Näytteet kerättiin humusnäytteenottimella, näytteenottajat käyttivät talkittomia hansikkaita. Tuorehumus, juuret, kivet ja mineraaliaines poistettiin näytteenottimella otetusta

7 S41/2008/30 4 humuskakusta, tumma maatunut humus laitettiin näytepussiin ja toimitettiin laboratorioon kuivattavaksi. Näytteenottomenettely on kehitetty FOREGSin geokemiallisen kartoitushankkeen pohjalta (Salminen ym. 1998). Keskeiset erot FOREGSin näytteenotto-oppaaseen ovat seuraavat: näytemateriaaleina on käytetty vain maaperä- ja humusnäytteitä, näytepaikat on valittu edustamaan eri maalajeja, näytteen koko on hieman pienempi kuin FOREGSissa, maatalousmaita on otettu mukaan, maaperänäytteitä ei otettu kenttäyhdistelmänä 3-5 kuopasta vaan yhdestä kuopasta. Näytetunnukset ovat muotoa TTTA-2007-X.1, TTTA-2007-X.2 ja TTTA X.3, missä X on juokseva numero ja pisteellä erotettu osa kuvaa näytemateriaalin: 1 = humus, 2 = pintamaa 0-25 cm ja 3 = muuttumaton pohjamaa cm. Esimerkiksi näyte TTTA on ensimmäisen näytepaikan (näytepiste 61) humusnäyte ja näyte TTTA on 180. näytepaikan (näytepiste 240) pintamaanäyte. Jokaiselta näytteenottopaikalta otettiin kaksi valokuvaa: toinen yleiskuva maisemasta näytekuopan ympärillä, toinen lähikuva näytekuopasta. Näytteet tuotiin GTK:n Espoon laboratorioon ( alkaen Labtium Oy) kerran viikossa. Näytteet kuivattiin <40 o C:ssa mahdollisimman pian näytteiden saapumisen jälkeen.

8 S41/2008/30 5 Kuva 1. Näytteenottopisteiden sijoittuminen tutkimusalueella. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MML/ Esikäsittelyt ja analytiikka Maaperänäytteet Määritykset tehtiin GTK:n kemian laboratoriossa/labtiumin laboratoriossa kuivatuista (<40 o C) ja <2 mm:n fraktioon seulotuista näytteistä. ph-määritystä varten näytteet uutettiin 0,01 M CaCl 2 :lla ja ph määritettiin Radiometer ion 85 phmittarilla.

9 S41/2008/30 6 Taulukko 1. Mineraalimaanäytteistä tehdyt alkuainemääritykset määritysrajoineen Määritysrajat Analyysitekniikka Alkuaine mg/kg Ag 0,05 ICP-MS Al 15 ICP-AES As 0,2 GF-AAS B 5 ICP-AES Ba 1 ICP-AES Be 0,005 ICP-MS Bi 0,01 ICP-MS C 0,01 % CS-analysaattori Ca 50 ICP-AES Cd 0,1 ICP-MS Co 0,5 ICP-AES Cr 1 ICP-AES Cu 1 ICP-MS Fe 50 ICP-AES Hg Hg-analysaattori K 100 ICP-AES Mg 10 ICP-AES Mn 1 ICP-AES Mo 0,2 ICP-MS Na 50 ICP-AES Ni 2 ICP-AES P 50 ICP-AES Pb 0,5 ICP-MS S 50 ICP-AES Sb 0,02 ICP-MS Se 1 ICP-MS Sn 0,5 ICP-MS Sr 1 ICP-AES Ti 2 ICP-AES Tl 0,03 ICP-MS U 0,03 ICP-MS V 1 ICP-AES Zn 3 ICP-AES

10 S41/2008/30 7 Suurinta alkuaineiden pitoisuutta, mikä luonnossa maaperästä äärimmäisen happamissa olosuhteissa voi liueta, arvioitiin uuttamalla näytteet kuningasvedellä 90 C:ssa (AR). AR-uutto liuottaa kiteiset saostumamineraalit, sulfidimineraalit, sekä useimmat suolat, kuten apatiitin ja titaniitin, osan kiilteistä (biotiitti), talkista ja savimineraaleista, mutta ei rapautumattomia maasälpiä, amfiboleja ja pyrokseeneja. AR-liuotetuista näytteistä määritettiin Ag, Be, Bi, Cd, Cu, Mo, Pb, Sb, Se, Sn, Tl ja U ICP-MS:lla (Perkin Elmer Sciex Elan 6000). As-pitoisuudet määritettiin GF- AAS:lla (Perkin Elmer SIMAA-6000). Al, B, Ba, Ca, Co, Cr, Fe, K, Mg, Mn, Na, Ni, P, S, Sr, Ti, V ja Zn määritettiin ICP-AES:lla (Thermo Jarrel Ash Iris). Määritysrajat on esitetty taulukossa 1. Elohopea määritettiin seulotusta <2 mm näytteestä pyrolyyttisesti Hganalysaattorilla (AMA 254). Näytteet kuivattiin alle 40 o C lämpötilassa. Hiilipitoisuus määritettiin jauhetuista näytteistä Eltra CS500-analysaattorilla (Tarvainen ym., 2006) Humus Kuivattuja (<40 o C) näytteitä esihienonnettiin puristelemalla näytteitä varovasti käsin näytepussin läpi. Näytteet seulottiin <2 mm:n fraktioon, jotka seulottiin uudestaan <2 mm:n fraktioon. Näin menetellen pyrittiin poistamaan näytteistä niiden mahdollisesti sisältämä näytteeseen kuulumaton aines (esimerkiksi juuret ja maatumattomat oksankappaleet). Alkuainemäärityksiä varten näytteet uutettiin väkevällä typpihapolla mikroaaltouunissa (CEM Mars 5). Elohopea määritettiin liuoksesta kylmähöyryatomiabsorptiotekniikalla (CV-AAS, Perkin Elmer FIMS 400). Al, Ca, Fe, K, Mg, Mn, Na, P, S ja Ti- pitoisuudet määritettiin induktiivisesti kytketyllä plasmaatomiemissiospektrometrilla (ICP-AES, Thermo Jarrel Ash Iris). Ag, As, B, Ba, Be, Bi, Br, Cd, Co, Cr, Cu, Li, Mo, Ni, Pb, Rb, Sb, Se, Sn, Sr, Th, Tl, U, V ja Zn määritettiin induktiivisesti kytketyllä plasma-massaspektrometrilla (ICP-MS, Perkin Elmer Sciex Elan 6000). ph:n määritystä varten näytteet uutettiin 0,01 M CaCl 2 :lla ja ph määritettiin Radiometer ion 85 ph-mittarilla. Hehkutushäviötä varten näytteitä kuivattiin 2 tuntia 105 C:ssa ja määritys tehtiin 550 C:ssa ja 850 C:ssa gravimetrisesti. Hiili- ja typpipitoisuus määritettiin Elementar vario MAX CN-analysaattorilla (Tarvainen ym., 2006). Yhteenveto humusnäytteistä tehdystä analytiikasta määritysrajoineen on esitetty taulukossa 2.

11 S41/2008/30 8 Taulukko 2. Humusnäytteistä tehdyt määritykset määritysrajoineen Alkuaine tai parametri Määritysraja Yksikkö Analyysitekniikka Ag 0,01 mg/kg ICP-AES Al 2 mg/kg ICP-AES As 0,02 mg/kg ICP-MS B 5 mg/kg ICP-MS (ICP-AES v. 2005) Ba 0,05 mg/kg ICP-MS Be 0,1 mg/kg ICP-MS Bi 0,1 mg/kg ICP-MS Br 20 mg/kg ICP-MS C 0,02 % C-analysaattori Ca 10 mg/kg ICP-AES Cd 0,01 mg/kg ICP-MS Co 0,02 mg/kg ICP-MS Cr 0,2 mg/kg ICP-MS Cu 0,02 mg/kg ICP-MS Fe 10 mg/kg ICP-AES Hg 0,04 mg/kg CV-AAS K 50 mg/kg ICP-AES Li 0,4 mg/kg ICP-MS LOI (550 C) 0,01 % Mg 5 mg/kg ICP-AES Mn 1 mg/kg ICP-AES Mo 0,01 mg/kg ICP-MS N 0,05 % CN-analysaattori Na 20 mg/kg ICP-AES Ni 0,3 mg/kg ICP-MS P 30 mg/kg ICP-AES Pb 0,02 mg/kg ICP-MS ph 0,1 ph Rb 0,01 mg/kg ICP-MS S 10 mg/kg ICP-AES Sb 0,02 mg/kg ICP-MS Se 0,5 mg/kg ICP-MS Sn 0,5 mg/kg ICP-MS Sr 0,01 mg/kg ICP-MS Th 0,02 mg/kg ICP-MS Ti 0,5 mg/kg ICP-AES Tl 0,01 mg/kg ICP-MS U 0,01 mg/kg ICP-MS V 0,02 mg/kg ICP-MS Zn 0,4 mg/kg ICP-MS

12 S41/2008/ Laadunvarmistus Pirkanmaan alueen analyysitulosten laadunvarmistuksessa käytettiin niitä analyysimenetelmiä, jotka oli todettu hyvin toistettaviksi Porvoon ympäristössä tehdyssä pilottitutkimuksessa. Porvoon tutkimuksessa otettiin tasaisesti koko näyteverkoston alueelta kolmessakymmenessä näytepaikassa kaksi näytettä (varsinaiset näytteet ja rinnakkaisnäytteet) pinta- ja pohjamaasta, paikoin myös humuksesta. Varsinaiset näytteet ja rinnakkaisnäytteet analysoitiin kaksi kertaa. Näin saatiin 30 havaintopistettä, joista oli 4 mittaustulosta: varsinaisen näytteen ensimmäinen ja toinen analyysi sekä rinnakkaisnäytteiden ensimmäinen ja toinen analyysi. Näin voitiin verrata näytteenottopisteiden välisten pitoisuuksien eron merkitsevyyttä verrattuna näytteenotto- ja analyysivirheeseen. Pirkanmaan tutkimusalueelta rinnakkaisnäytteet otettiin 9 profiilista (pintamaasta, pohjamaasta ja humuksesta) ja analysoitiin samalla tavalla kuin varsinaiset näytteet. Lisäksi GTK:n kemian laboratorio/labtium sovelsi omaa tavanomaista laadunvarmistustaan. 3.5 Tilastolliset menetelmät Kenttätiedot ja analyysitulokset yhdistettiin SPSS -tilasto-ohjelmalla. Samalla tarkistettiin pitoisuustasot mahdollisten raportointivirheiden havaitsemiseksi ja verrattiin eri analyysierissä käytettyjä määritysrajoja. Näytepisteiden sijainti on tarkastettu ArcGIS -ohjelmistolla. Näyteverkko on varsin harva ja näytteet ovat yhdestä pisteestä kerättyjä näytteitä. Alueellista kartoitusta varten kerättävät näytteet ovat yleensä kentällä tehtyjä yhdistelmänäytteitä. Yhdistämällä kentällä 3-5 paikasta otettua näytemateriaalia pienennetään paikallista satunnaista vaihtelua, yhdistetyt kartoitusnäytteet edustavat siten paremmin laajempaa aluetta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää taustapitoisuuksien vaihteluväli eri näytemateriaaleissa. Yksittäisiin näyteprofiileihin perustuva aineisto antaa paremman kuvan pitoisuuksien minimeistä ja maksimeista, mutta soveltuu huonosti alueellisten geokemiallisten karttojen tekemiseen. Siksi tulokset on esitetty maalajikohtaisina taulukoina, ei karttoina. 4 TULOKSET 4.1 Alkuaineiden pitoisuudet eri näytemateriaaleissa Tässä osassa tarkastellaan alkuaineiden esiintymistä eri maalajeissa. Eri maankäyttömuotoja ei ole eroteltu. Moreeniluokka voi sisältää pohjamoreenin lisäksi moreenimuodostumanäytteitä. Sora- ja hiekkanäytteet edustavat yhteistä karkeiden lajittuneiden luokkaa ja savi on omana luokkanaan. GTK:n maaperäkartoissa on eroteltu myös paljastuneet tai lähes paljastuneet kalliomaat ja eloperäiset soiden turvekerrostumat, mutta näistä ei kerätty näytteitä tässä tutkimuksessa. Pirkanmaan geokemiallisessa kartoituksessa on kerätty näytteitä seuraavista maaperäkartoituksessa erotelluista maalajeista: 1. Sora ja hiekka 2. Moreeni 3. Savi.

13 S41/2008/30 10 Savinäytteet on otettu useimmiten läheltä peltoja. Moreenit ovat tasaisesti jakautuneet laaksojen ylemmille laidoille ja kallioalueiden rinteille. Lajittuneet sorat ja hiekat sijaitsevat harjujen ja niistä levinneiden deltamaisten muodostumien yhteydessä. Ympäristötieteissä mineraalimaalajien alkuainepitoisuuksia määritettäessä analysoidaan usein näytteen alle 2 mm:n lajitteesta alkuaineen kuningasveteen tai väkevään typpihappoon liukeneva osa. Tämä osuus kuvastaa alkuaineen maasta luonnonolosuhteissa irtoavaa osuutta. Tässä luvussa tarkastellaan tuloksia, jotka on saatu kuningasvesiuuttoa käyttäen. Maaperän alkuainepitoisuuksiin vaikuttaa merkittävästi maannostumisprosessi. Ilma, vesi ja ravinteita käyttävät organismit muuttavat maa-aineksen kemiallista koostumusta ja synnyttävät maannoksen. Suomi kuuluu kosteaan ja viileään ilmastovyöhykkeeseen, jossa sateena maan pinnalle tulevan veden määrä on huomattavasti suurempi kuin siitä haihtuvan, joten maaperän yläosasta liukenevat aineet kulkevat maaperässä pinnalta alaspäin. Tällaisissa ilmasto-olosuhteissa kehittyy ns. podsol-maannos, joka on yleisin maannostyyppi mm. metsäisillä moreenimailla. Podsol on kerroksellinen, yleensä alle puoli metriä paksu maannos, joka kehittyy parhaiten huokoisiin, vettä läpäiseviin maalajeihin. Ylin, eloperäinen karikekerros koostuu lähinnä kasvinjäänteistä, jotka muuttuvat vähitellen humukseksi. Tällöin muodostuu orgaanisia happoja, jotka yhdessä hiilihapon kanssa liuottavat mineraalimaasta rautaa, alumiinia ja muita alkuaineita, ja siirtävät niitä maannosprofiilissa alaspäin. Jäljelle jää tuhkanharmaa, lähinnä kvartsia ja maasälpää sisältävä, huuhtoutumiskerros. Sen alaosassa happamuus vähenee ja liuenneena kulkeutuneet alkuaineet, lähinnä rauta, alumiini ja orgaaniset yhdisteet, saostuvat rikastumiskerrokseksi. Alaspäin mentäessä rikastumiskerros vaihtuu vähittäin mineraalimaaksi, jossa kemialliset muutokset ovat vähäisiä. Maakerrostuman pohjaosista otetut mineraalimaanäytteet edustavat yleisesti ottaen paikallista geologiaa, pintamaa- ja humusnäytteissä näkyy lisäksi ihmistoiminnan vaikutus. Humusnäytteiden pitoisuuksissa korostuu selvemmin ilmaperäisen kuormituksen vaikutus (esim. liikenteen ja teollisuuden päästöt), kun taas pintamaanäytteiden pitoisuuksiin vaikuttaa lisäksi muu ihmistoiminta mm. metsien ja peltojen lannoitus. Alkuaineiden esiintymistä eri maalajeissa pintamaassa ja pohjamaassa on tarkasteltu erikseen. Ulkoisten maaperää muuttavien tekijöiden vaikutukset näkyvät maan pintaosissa kun taas syvemmällä maaperän laatu säilyy pitempään muuttumattomana. Taulukossa 3 on yhteenveto alkuaineiden esiintymisestä maaperän pinta- ja pohjamaanäytteissä alle 2 mm:n lajitteessa. Eri alkuaineiden pitoisuudet on määritetty kuningasvesiuutosta (AR).

14 S41/2008/30 11 Taulukko 3. Maaperänäytteiden alkuainepitoisuudet maalajeittain pinta- ja pohjamaassa. Pitoisuudet määritetty kuningasvesiuutosta (AR) <2 mm lajitteesta. Min. = Minimi, Med. = Mediaani, Ka. = Aritmeettinen keskiarvo, Maks. = Maksimi. Alkuaine Hiekka/Sora Moreeni Savi Min. Med. Ka. Maks. Min. Med. Ka. Maks. Min. Med. Ka. Maks. mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg Näytepisteiden lkm Hopea (Ag) Pintamaa <0,05 0,08 0,09 0,29 <0,05 0,14 0,16 0,46 <0,05 0,12 0,13 0,70 Pohjamaa <0,05 0,06 0,07 0,40 <0.05 0,08 0,09 0,29 <0,05 0,11 0,12 0,36 Alumiini (Al) Pintamaa Pohjamaa Arseeni (As) Pintamaa 0,8 7,8 11,2 97,6 0,6 7,0 9,1 28,6 1,5 6,3 7,1 20,0 Pohjamaa 1,0 8,9 14,6 176,0 1,7 7,6 9,1 29,9 0,1 6,8 7,7 33,0 Boori (B) Pintamaa <5 <5 <5 14,0 <5 <5 <5 11,2 <5 5,3 5,0 11,0 Pohjamaa <5 <5 <5 15,5 <5 <5 <5 11,6 <5 5,8 5,5 9,0 Barium (Ba) Pintamaa 12,0 51,2 58,1 128,0 28,2 66,8 76,5 206,0 45,3 154,5 147,7 233,0 Pohjamaa 16,0 49,7 55,8 153,0 21,0 74,5 76,6 221,0 45,4 171,0 177,6 309,0 Beryllium (Be) Pintamaa 0,15 0,50 0,56 1,39 0,20 0,61 0,65 1,31 0,32 0,99 0,97 1,84 Pohjamaa 0,15 0,46 0,53 1,51 0,16 0,49 0,56 1,63 0,26 1,00 1,04 2,54 Vismutti (Bi) Pintamaa 0,05 0,18 0,20 0,56 0,05 0,20 0,20 0,55 <0,1 0,23 0,23 0,56 Pohjamaa 0,05 0,18 0,18 0,42 0,05 0,18 0,18 0,44 <0,1 0,25 0,26 0,59 Kalsium (Ca) Pintamaa Pohjamaa Kadmium (Cd) Pintamaa <0,1 0,11 0,12 0,53 <0,1 <0,1 0,10 0,24 <0,1 0,22 0,22 0,62 Pohjamaa <0,1 <0,1 0,11 0,74 <0,1 <0,1 <0,1 0,18 <0,1 0,12 0,14 0,92 Koboltti (Co) Pintamaa 1,15 8,15 8,88 21,50 2,51 10,75 11,33 28,20 4,68 21,40 20,51 35,10 Pohjamaa 2,37 8,27 9,87 30,50 2,86 9,42 10,04 28,60 5,18 20,35 20,80 33,80 Kromi (Cr) Pintamaa 7,9 30,6 35,0 74,3 9,5 42,1 43,3 95,0 25,0 67,6 65,0 95,4 Pohjamaa 10,6 34,0 38,1 75,5 9,5 39,9 42,3 92,1 25,0 76,1 73,9 103,0 Kupari (Cu) Pintamaa 1,1 14,3 16,9 63,7 2,6 15,1 17,0 58,0 5,8 27,8 28,3 51,5 Pohjamaa 4,2 20,5 26,6 83,0 6,4 22,6 25,1 63,4 5,5 35,0 35,7 77,5 Rauta (Fe) Pintamaa Pohjamaa Elohopea (Hg) Pintamaa 0,005 0,017 0,019 0,102 0,005 0,029 0,030 0,069 0,005 0,031 0,041 0,202 Pohjamaa <0,005 0,005 0,009 0,046 <0,005 0,016 0,017 0,064 <0,005 0,011 0,015 0,820 Kalium (K) Pintamaa Pohjamaa Magnesium (Mg) Pintamaa Pohjamaa

15 S41/2008/30 12 Alkuaine Hiekka/Sora Moreeni Savi Min. Med. Ka. Maks. Min. Med. Ka. Maks. Min. Med. Ka. Maks. mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg Mangaani (Mn) Pintamaa Pohjamaa Molybdeeni (Mo) Pintamaa <0,20 0,76 0,90 4,65 0,22 1,16 1,23 3,57 0,34 1,43 1,41 3,44 Pohjamaa <0,20 0,75 0,97 4,04 <0,20 1,21 1,25 3,82 0,36 1,14 1,28 4,10 Natrium (Na) Pintamaa 25,0 73,3 79,9 253,0 25,0 88,6 91,5 243,0 97,3 253,5 252,9 494,0 Pohjamaa 25,0 87,1 90,7 232,0 25,0 104,5 114,3 309,0 109,0 356,5 371,9 620,0 Nikkeli (Ni) Pintamaa 1,7 16,8 18,5 48,0 3,2 19,4 20,7 52,9 11,1 32,0 31,8 45,2 Pohjamaa 4,1 19,0 22,3 77,0 5,3 20,8 21,4 55,7 10,8 36,6 37,2 57,5 Fosfori (P) Pintamaa Pohjamaa Lyijy (Pb) Pintamaa 3,30 6,74 7,38 17,50 3,61 8,04 8,35 18,30 5,29 15,30 15,90 35,50 Pohjamaa 1,79 5,57 6,35 16,30 2,51 6,68 7,84 45,40 5,07 13,60 13,32 27,70 Rikki (S) Pintamaa < < < Pohjamaa < < < Antimoni (Sb) Pintamaa 0,04 0,12 0,13 0,36 0,05 0,13 0,14 0,31 0,09 0,26 0,25 0,54 Pohjamaa 0,03 0,11 0,12 0,29 0,04 0,12 0,13 0,39 0,08 0,24 0,24 0,60 Seleeni (Se) Pintamaa 0,2 0,5 0,5 1,6 0,3 0,5 0,5 1,0 0,4 0,5 0,5 1,2 Pohjamaa 0,1 0,5 0,5 1,7 0,1 0,5 0,5 1,9 0,3 0,5 0,6 4,0 Tina (Sn) Pintamaa 0,25 0,75 0,74 1,65 0,31 0,90 0,91 1,72 0,54 1,62 1,60 3,49 Pohjamaa 0,21 0,69 0,69 1,34 0,25 0,83 0,89 3,51 0,65 1,63 1,64 2,40 Strontium (Sr) Pintamaa 3,95 8,99 9,51 23,40 5,00 8,40 9,49 28,30 12,30 33,25 31,62 46,60 Pohjamaa 4,13 8,05 9,10 23,70 3,21 8,22 9,74 34,60 11,50 34,90 33,50 46,50 Titaani (Ti) Pintamaa Pohjamaa Tallium (Tl) Pintamaa 0,03 0,16 0,17 0,51 0,05 0,22 0,24 0,56 0,15 0,50 0,49 0,68 Pohjamaa 0,03 0,17 0,21 0,70 0,03 0,27 0,28 0,59 0,15 0,60 0,57 0,77 Uraani (U) Pintamaa 0,33 1,54 1,73 11,40 0,64 1,56 1,66 4,07 1,16 4,07 4,41 8,69 Pohjamaa 0,57 1,75 2,19 15,10 0,95 2,25 2,42 7,35 1,18 4,77 5,23 13,20 Vanadiini (V) Pintamaa 8,6 44,2 43,4 97,2 14,7 53,7 53,7 103,0 24,1 79,8 77,7 127,0 Pohjamaa 13,6 43,6 45,4 84,5 14,7 48,8 50,9 109,0 28,2 87,0 87,7 126,0 Sinkki (Zn) Pintamaa 21,1 75,3 91,8 361,0 25,1 101,0 101,8 193,0 31,8 110,0 113,3 198,0 Pohjamaa 19,3 55,3 60,4 160,0 16,8 54,1 57,3 141,0 27,5 102,5 104,4 159,0 ph Pintamaa 4,06 4,50 4,55 5,62 3,72 4,37 4,34 4,73 3,79 4,89 4,95 7,18 Pohjamaa 4,13 4,79 4,86 5,96 3,79 4,61 4,60 5,04 4,23 5,36 5,29 6,89 Hiili (C) % Pintamaa 0,10 1,10 1,13 2,56 0,40 1,77 1,90 4,40 0,52 2,36 2,64 9,57 Pohjamaa 0,06 0,34 0,42 1,59 0,12 0,55 0,69 2,27 0,24 0,41 0,83 7,27

16 S41/2008/30 13 Kesäkuussa 2007 tuli voimaan valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) (Valtioneuvosto, 2007). Valtioneuvoston asetuksen mukaiset kynnysarvot maaperässä yleisesti esiintyville haitallisille alkuaineille on esitetty alla olevassa taulukossa 4. Arvot on määritetty kokonaispitoisuuksina kuiva-aineesta alle 2 mm raekoosta. Yhden tai useamman haitallisen aineen pitoisuuden kynnysarvon ylittyessä maaperässä on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve. Alueilla, joilla taustapitoisuus on kynnysarvoa korkeampi, pidetään taustapitoisuutta kynnysarvona. Taulukko 4. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot maaperässä haitallisille aineille. Alkuaine Kynnysarvo, mg/kg Antimoni (Sb) 2 Arseeni (As) 5 Elohopea (Hg) 0,5 Kadmium (Cd) 1 Koboltti (Co) 20 Kromi (Cr) 100 Kupari (Cu) 100 Lyijy (Pb) 60 Nikkeli (Ni) 50 Sinkki (Zn) 200 Vanadiini (V) 100 Tutkimusalueella alkuaineiden pitoisuuserot eri maalajeissa ovat selviä. Mediaaniarvoja vertailemalla saadaan asiasta luotettava kuva, eivätkä yksittäiset, muusta aineistosta suuresti poikkeavat arvot vaikuta tulokseen. Tutkimusaineistossa lähes kaikkien alkuaineiden alhaisimmat pitoisuudet ovat lajittuneissa mineraalimaanäytteissä, esimerkkeinä alumiini, barium, kalium ja lyijy. Taulukossa 8 on esitetty pinta- ja pohjamaan väliset korrelaatiot kaikissa maalajeissa koko aineistosta (lajittuneet maalajit, moreeni ja savi) ja laskettu tunnusluvut pinta- ja pohjamaan pitoisuuksien suhteelle. Joidenkin alkuaineiden, esim. bariumin, kalsiumin, kaliumin, kromin, kuparin, natriumin, uraanin ja magnesiumin pitoisuudet pohjamaissa ovat suuremmat kuin pintamaissa, mikä viitta geologiseen alkuperään. Edellisestä poiketen pintamaahan ovat rikastuneet sinkki, fosfori, lyijy, rikki, elohopea, kadmium, beryllium, molybdeeni ja hiili, mikä ainakin osittain selittyy ihmisen toiminnalla. Arseenipitoisuudet ovat Pirkanmaalla korkeampia kuin muualla Suomessa. Pitoisuudet ovat korkeita kaikissa maalajeissa sekä pinta- että pohjamaassa (Kuva 2). Maalajista riippumatta arseenin luonnollinen taustapitoisuus Pirkanmaan näytteissä on suurempi kuin PIMA-asetuksen kynnysarvo 5 mg kg -1. Suurimmat yksittäiset As-pitoisuudet on tässä tutkimuksessa mitattu lajittuneista pohjamaanäytteistä.

17 S41/2008/30 14 Kuva 2. Pinta- ja pohjamaanäytteiden As-pitoisuudet Pirkanmaalla maalajeittain. Vaakasuora viiva kuvaa arseenin kynnysarvoa (5 mg kg -1 ). Muiden alkuaineiden osalta PIMA-asetuksessa annettu kynnysarvo ylittyy satunnaisesti. Esimerkiksi lyijyn kynnysarvo, 60 mg kg -1, ei ylity lainkaan (kuva 3). Sinkin kynnysarvo, 200 mg kg -1, ylittyy muutamissa hiekkanäytteissä (kuva 4). Koboltin osalta maksimipitoisuudet olivat kaikissa maalajeissa ja näytesyvyyksissä yli kynnysarvon, 20 mg kg -1 ja mediaanipitoisuus ylitti kynnysarvon savikoilla Hiekka ja sora Taulukossa 5 on verrattu Pirkanmaan lajittuneiden mineraalimaanäytteiden pohjamaan pitoisuuksien mediaaneja koko Suomen vastaaviin pitoisuuksiin. Useiden alkuaineiden pitoisuudet ovat Pirkanmaalla jopa 2-3-kertaiset koko Suomen pitoisuuksiin verrattuna. Selvimmät erot ovat alumiinin, bariumin, kalsiumin, koboltin, kromin, kuparin, raudan, kaliumin, magnesiumin, mangaanin, nikkelin, rikin, titaanin, vanadiinin ja sinkin pitoisuuksissa. Mediaanipitoisuuksia tarkasteltaessa kynnysarvot eivät kuitenkaan ylity muiden kuin arseenin kohdalla.

18 S41/2008/30 15 Kuva 3. Pinta- ja pohjamaanäytteiden Pb-pitoisuudet Pirkanmaalla maalajeittain. Lyijyn kynnysarvo (60 mg kg -1 ) ei ylity. Kuva 4. Pinta- ja pohjamaanäytteiden Zn-pitoisuudet maalajeittain Pirkanmaalla. Vaakasuora viiva kuvaa sinkin kynnysarvoa (200 mg kg -1 ).

19 S41/2008/30 16 Taulukko 5. Alkuaineiden kuningasvesiliukoiset pitoisuudet Pirkanmaan ja koko Suomen harjujen ja reunamuodostumien pohjamaan <2 mm raekokolajitteessa (Salminen ym. 2007). Pirkanmaan hiekat Koko Suomen hiekat Mediaani Mediaani Näytemäärä Alumiini mg/kg Arseeni mg/kg 8,9 <10 Boori mg/kg <5,0 <5,0 Barium mg/kg 55,8 21,9 Kalsium mg/kg Kadmium mg/kg <0,1 <1,0 Koboltti mg/kg 8,27 2,88 Kromi mg/kg 34,0 12,6 Kupari mg/kg 20,5 7,86 Rauta mg/kg Kalium mg/kg Magnesium mg/kg Mangaani mg/kg ,9 Molybdeeni mg/kg 0,75 <3,0 Natrium mg/kg 87,1 58,0 Nikkeli mg/kg 19,0 5,57 Fosfori mg/kg Lyijy mg/kg 5,57 <5,0 Rikki mg/kg 61 10,6 Antimoni mg/kg 0,11 <15,0 Strontium mg/kg 8,05 4,91 Titaani mg/kg Vanadiini mg/kg 43,6 15,6 Sinkki mg/kg 55,3 14, Moreeni Tässä tutkimuksessa kerätyissä näytteissä suurimmat pitoisuudet hienorakeisten maalajien jälkeen olivat moreeninäytteillä. Taulukossa 6 on verrattu Pirkanmaa ja koko Suomen moreenien pohjamaanäytteiden alkuainepitoisuuksien mediaaneja. Samoin kuin lajittuneissa maalajeissa myös moreenien alkuainepitoisuudet ovat Pirkanmaalla usein 2-3-kertaiset muuhun Suomeen verrattuna, poikkeuksena fosfori ja kalsium, jotka ovat hieman korkeammat lajittuneissa maalajeissa. Mediaanipitoisuuksia tarkasteltaessa kynnysarvot eivät ylity moreenissa muiden kuin arseenin kohdalla.

20 S41/2008/30 17 Alkuainepitoisuudet moreeneissa ovat enimmäkseen pohjamaissa korkeammat kuin pintamaissa (Taulukko 8). Hiili, kadmium, elohopea, rikki ja sinkki ovat kuitenkin rikastuneet moreenin pintaosiin, mikä lienee ihmisen toiminnasta johtuvaa. Taulukko 6. Alkuainepitoisuuksien mediaaniarvot Pirkanmaalta otettujen moreenien pohjamaanäytteissä ja koko maasta otettujen moreenien pohjamaanäytteissä. (Tarvainen ym., 2006). Alkuaine Pirkanmaa, pohjamaanäytteet Koko Suomi, pohjamaanäytteet Mediaani mg/kg Mediaani mg/kg Näytemäärä Alumiini Barium 74,5 43,4 Kalsium Koboltti 9,42 4,1 Kromi 39,9 17,7 Kupari 22,6 11,5 Rauta Kalium Magnesium Mangaani Natrium 104,5 368 Fosfori Strontium 8,22 7,7 Titaani Vanadiini 48,8 22,6 Sinkki 54,1 22, Savi Savinäytteissä alkuainepitoisuudet ovat kauttaaltaan korkeammat kuin karkeammissa maalajeissa. Taulukossa 7 on verrattu Pirkanmaalta otettujen, enimmäkseen viljelykäytössä olevien savikoiden pinta- ja pohjamaan alkuainepitoisuuksia koko maan peltomaiden vastaaviin pitoisuuksiin. Alumiinin, arseenin, koboltin, kuparin, raudan, magnesiumin, molybdeenin, nikkelin, lyijyn, vanadiinin ja sinkin määrät maaperässä ovat alueella selvästi suuremmat kuin koko maan peltomaanäytteissä keskimäärin. Kuningasvesiliukoista kaliumia, arseenia, nikkeliä ja sinkkiä on tutkimusalueen pintamaanäytteissä melkein kolme kertaa enemmän kuin koko maan näytteissä keskimäärin. Kaliumin runsauteen vaikuttanevat savipeltojen runsaat kiille- ja savimineraalimäärät.

Espoon maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen

Espoon maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen Etelä-Suomen yksikkö S41/2010/39 9.1.2012 Espoo Espoon maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 9.1.2012 Tekijät Timo Tarvainen Raportin laji Arkistoraportti

Lisätiedot

Espoon kaupungin pintamaan taustapitoisuudet Jaana Jarva

Espoon kaupungin pintamaan taustapitoisuudet Jaana Jarva Etelä-Suomen Yksikkö 1/2012 9.1.2012 n kaupungin pintamaan taustapitoisuudet Jaana Jarva Pintamaan taustapitoisuus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 9.1.2012 Tekijät Jaana Jarva Raportin

Lisätiedot

Tampereen seudun taajamien taustapitoisuudet ja kohonneiden arseenipitoisuuksien vaikutus maankäyttöön

Tampereen seudun taajamien taustapitoisuudet ja kohonneiden arseenipitoisuuksien vaikutus maankäyttöön Etelä-Suomen yksikkö S41/2009/31 19.5.2009 Espoo Tampereen seudun taajamien taustapitoisuudet ja kohonneiden arseenipitoisuuksien vaikutus maankäyttöön Timo Tarvainen, Jaana Jarva, Birgitta Backman, Samrit

Lisätiedot

Alkuaineiden taustapitoisuudet Pirkanmaan ja Satakunnan moreeniaineksessa Päivi Niemistö

Alkuaineiden taustapitoisuudet Pirkanmaan ja Satakunnan moreeniaineksessa Päivi Niemistö Etelä-Suomen yksikkö S41/2008/26 30.4.2008 Espoo Alkuaineiden taustapitoisuudet Pirkanmaan ja Satakunnan moreeniaineksessa Päivi Niemistö GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 30.4.2008

Lisätiedot

Hämeenlinnan taajamageokemia. Timo Tarvainen

Hämeenlinnan taajamageokemia. Timo Tarvainen Hämeenlinnan taajamageokemia Timo Tarvainen Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 17 2011 Kannen kuva: Näytteenottajia Hämeenlinnan toripuistossa kesällä 2010. Kuvaaja Tauno Valli GTK. Sisäkannen kuva: Näytteenottoa

Lisätiedot

Heinolan taajama-alueiden maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen, Birgitta Backman ja Ilaria Guagliardi

Heinolan taajama-alueiden maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen, Birgitta Backman ja Ilaria Guagliardi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Heinolan taustapitoisuudet Arkistoraportti 108/2014 Heinolan taajama-alueiden maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen, Birgitta Backman ja Ilaria Guagliardi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Maaperän alkuainepitoisuudet Hämeenkosken Käikälässä Tarja Hatakka, Arto Pullinen

Maaperän alkuainepitoisuudet Hämeenkosken Käikälässä Tarja Hatakka, Arto Pullinen Maankäyttö ja Ympäristö S41/2008/74 15.12.2008 Espoo Maaperän alkuainepitoisuudet Hämeenkosken Käikälässä Tarja Hatakka, Arto Pullinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 15.12.2008

Lisätiedot

Helsingin täyttömaiden taustapitoisuudet Tarja Hatakka, Timo Tarvainen ja Antti Salla

Helsingin täyttömaiden taustapitoisuudet Tarja Hatakka, Timo Tarvainen ja Antti Salla Etelä-Suomen yksikkö S41/2010/63 16.12.2010 Espoo Helsingin täyttömaiden taustapitoisuudet Tarja Hatakka, Timo Tarvainen ja Antti Salla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 16.12.2010

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4464/11.01.05/2013 100 Maaperän haitta-aineiden taustapitoisuudet ja maaperän kunnostustoiminta Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Harri Anttila, puh. (09) 816

Lisätiedot

Tampereen taajama-alueen maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen, Samrit Luoma ja Tarja Hatakka

Tampereen taajama-alueen maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen, Samrit Luoma ja Tarja Hatakka GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tampereen taustapitoisuudet Arkistoraportti 128/2013 Tampereen taajama-alueen maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen, Samrit Luoma ja Tarja Hatakka GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

Geokemiallinen maaperänäytteenotto taajama-alueilla Tarja Hatakka, Mikael Eklund, Jaana Jarva ja Timo Tarvainen

Geokemiallinen maaperänäytteenotto taajama-alueilla Tarja Hatakka, Mikael Eklund, Jaana Jarva ja Timo Tarvainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-suomen yksikkö Espoo 96/2015 Geokemiallinen maaperänäytteenotto taajama-alueilla Tarja Hatakka, Mikael Eklund, Jaana Jarva ja Timo Tarvainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maaperänäytteenotto

Lisätiedot

Tutkimusraportti 163 Report of Investigation 163

Tutkimusraportti 163 Report of Investigation 163 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Tutkimusraportti 163 Report of Investigation 163 Timo Tarvainen (toim.), Mikael Eklund, Maija Haavisto-Hyvärinen, Tarja Hatakka, Jaana Jarva, Virpi

Lisätiedot

Tutkimusraportti 201 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet

Tutkimusraportti 201 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti 2 23 Pääkaupunkiseudun maaperän taustapitoisuudet Summary: Geochemical Baselines in the Metropolitan Area Timo Tarvainen, Tarja Hatakka, Antti Salla, Jaana Jarva,

Lisätiedot

Kannettavan XRF-analysaattorin käyttö moreenigeokemiallisessa tutkimuksessa Pertti Sarala, Anne Taivalkoski ja Jorma Valkama

Kannettavan XRF-analysaattorin käyttö moreenigeokemiallisessa tutkimuksessa Pertti Sarala, Anne Taivalkoski ja Jorma Valkama Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 120/2014 Kannettavan XRF-analysaattorin käyttö moreenigeokemiallisessa tutkimuksessa Pertti Sarala, Anne Taivalkoski ja Jorma Valkama Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 3 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero

Lisätiedot

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1

Lisätiedot

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ JASOLLINEN JÄRJESTELMÄ Oppitunnin tavoite: Oppitunnin tavoitteena on opettaa jaksollinen järjestelmä sekä sen historiaa alkuainepelin avulla. Tunnin tavoitteena on, että oppilaat oppivat tieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Faktat Arseenin esiintyminen kallioperässä ja pohjavedessä Mitä pitää mitata ja milloin? Arseenipitoisuuden

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus

Lisätiedot

SEDIMENTTISELVITYKSET 2014

SEDIMENTTISELVITYKSET 2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUM- PROVINSSIN PERUSTILASELVITYKSET SEDIMENTTISELVITYKSET 2014 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 20854 Keliber Oy Sedimenttiselvitykset 2014 i KELIBER OY SEDIMENTTISELVITYKSET

Lisätiedot

Kokemäenjoen suunniteltujen ruoppausten sedimenttitutkimus

Kokemäenjoen suunniteltujen ruoppausten sedimenttitutkimus Kokemäenjoen suunniteltujen ruoppausten sedimenttitutkimus Raumanjuopa ja Luotsinmäenhaara Kaisa Lehto Maaperägeologian osasto Maantieteen ja geologian laitos Turun Yliopisto 3.2.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen

Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Luontainen arseeni maa- ja kallioperässä ASROCKS hanke Arseenin liukeneminen

Lisätiedot

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS Vastaanottaja Nokian kaupunki, Asko Riihimäki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.12.2013 KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS KOHMALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE

Lisätiedot

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21

Lisätiedot

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa 1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti

Lisätiedot

ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja

ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja maa-ainesten kestävään käyttöön luontaisesti korkeiden arseenipitoisuuksien alueilla PANK-menetelmäpäivä 23.1.2014 LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Mikä ASROCKS-hanke?

Lisätiedot

Ympäristögeokemialliset platinaryhmän metallitutkimukset Espoon ja Helsingin alueella v. 1998-2009 Timo Tarvainen ja Jaana Jarva

Ympäristögeokemialliset platinaryhmän metallitutkimukset Espoon ja Helsingin alueella v. 1998-2009 Timo Tarvainen ja Jaana Jarva Etelä-Suomen yksikkö S41/2009/41 22.7.2009 Espoo Ympäristögeokemialliset platinaryhmän metallitutkimukset Espoon ja Helsingin alueella v. 1998-2009 Timo Tarvainen ja Jaana Jarva Ympäristögeokemialliset

Lisätiedot

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3

Lisätiedot

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial

Lisätiedot

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 21.3.2013 PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.03.2013 / M29L2013

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012 1 Tutkimustodistus 214-3257 1(4) Raahen Vesi Oy Marintie 1 9214 Pattijoki Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte otettu 25.8.214 Näytteen ottaja Jukka Ollikkala Saapunut 26.8.214 Näytteenoton syy Jaksottainen

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/13 Päivämäärä Dnro 27.03.2013 731/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.04.2013 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) liitettä I ja II,

Lisätiedot

ASROCKS-hankkeen Action 1 vaiheen tutkimuskohteet

ASROCKS-hankkeen Action 1 vaiheen tutkimuskohteet Arkistoraportti 3/2013 ASROCKS-hankkeen Action 1 vaiheen tutkimuskohteet Timo Tarvainen, Pirjo Kuula-Väisänen ja Paavo Härmä LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS Arkistoraportti 3/2013 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke

Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Maa-ainespäivä, SYKE 4.5.2011 1 Tausta Hankkeen taustana on pysyvän kaivannaisjätteen määrittely kaivannaisjätedirektiivin (2006/21/EY), komission päätöksen (2009/359/EY)

Lisätiedot

Maaperän Kd-arvot ja geokemiallinen koostumus Pirkanmaalla ja Uudellamaalla Timo Tarvainen ja Jaana Jarva

Maaperän Kd-arvot ja geokemiallinen koostumus Pirkanmaalla ja Uudellamaalla Timo Tarvainen ja Jaana Jarva Etelä-Suomen yksikkö S41/2009/59 6.11.2009 Espoo Maaperän Kd-arvot ja geokemiallinen koostumus Pirkanmaalla ja Uudellamaalla Timo Tarvainen ja Jaana Jarva GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU 2012 16WWE0993 25.3.2013 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2012 Osa V Jätejakeiden tarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2012 Osa V Jätejakeiden tarkkailu

Lisätiedot

Neulastutkimus Tampereen Tarastenjärvellä

Neulastutkimus Tampereen Tarastenjärvellä Lasse Aro RAPORTTI Dnro 923/28/2012 Metsäntutkimuslaitos 7.6.2013 p. 050-3914025 e-mail lasse.aro@metla.fi Toimitusjohtaja Pentti Rantala Pirkanmaan jätehuolto Oy Naulakatu 2 33100 Tampere Neulastutkimus

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE, NUKKUMAJOEN SAHA-ALUE, INARI

TUTKIMUSSELOSTE, NUKKUMAJOEN SAHA-ALUE, INARI POHJOIS-SUOMEN BETONI- 23.12.2015 JA MAALABORATORIO OY Nahkimontie 9 tel. 016-364 902 E-Mail etunimi.sukunimi@pbm.fi 1 INARIN KUNTA Arto Leppälä Piiskuntie 2 99800 IVALO TUTKIMUSSELOSTE, NUKKUMAJOEN SAHA-ALUE,

Lisätiedot

Eviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009

Eviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009 Eviran raportti Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009 Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007 2009 Dnro 7171/0749/2010 Eviran

Lisätiedot

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta

Lisätiedot

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio M173K2015 Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Kokkovaran tilan pintamalli. Korkeusulottuvuutta

Lisätiedot

Alkuaineiden taustapitoisuudet eri maalajeissa Satakunnan alueella Erna Kuusisto, Timo Tarvainen ja Pekka Huhta

Alkuaineiden taustapitoisuudet eri maalajeissa Satakunnan alueella Erna Kuusisto, Timo Tarvainen ja Pekka Huhta Espoon yksikkö, maaperä ja ympäristö S41/1141/2007/11 27.5.2007 Espoo Alkuaineiden taustapitoisuudet eri maalajeissa Satakunnan alueella Erna Kuusisto, Timo Tarvainen ja Pekka Huhta GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA 2015. Terrafame Oy. Raportti 22.4.

TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA 2015. Terrafame Oy. Raportti 22.4. Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.4.2016 Viite 1510016678-009 Osaprojekti Biologinen tarkkailu pintavesissä TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN

Lisätiedot

Oravikosken taajaman ja sen laajenemisalueen maaperän pilaantuneisuuden arviointi Anna Tornivaara, Maria Nikkarinen & Alpo Eronen

Oravikosken taajaman ja sen laajenemisalueen maaperän pilaantuneisuuden arviointi Anna Tornivaara, Maria Nikkarinen & Alpo Eronen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS K284/42/2007 Yksikkö Kuopio 20.12.2007 Oravikosken taajaman ja sen laajenemisalueen maaperän pilaantuneisuuden arviointi Anna Tornivaara, Maria Nikkarinen & Alpo Eronen GEOLOGIAN

Lisätiedot

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the

Lisätiedot

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)

Lisätiedot

Sulfidisavien tutkiminen

Sulfidisavien tutkiminen Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: neuvonta@viljavuuspalvelu.fi Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: neuvonta@viljavuuspalvelu.fi Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro 1/8 Näytteen numero 1 2 3 4 5 6 7 Peruslohkotunnus 754-07722- 19 754-07334- 19 Pintamaan maalaji a) HeS HeS HeS HeS HsS HsS HeS Multavuus a) rm rm rm rm rm rm rm 0,8 1,0 0,7 0,5 0,4 0,6 0,5 Happamuus ph

Lisätiedot

RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET

RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.6.2011 Viite 82136875 RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA

Lisätiedot

Svärdfeltin ampumarata

Svärdfeltin ampumarata SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SIPOON KUNTA Svärdfeltin ampumarata Ympäristötekniset lisätutkimukset FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.12.2012 P19175P001 Ympäristötekniset lisätutkimukset 1 (7) Svanström Terhi

Lisätiedot

Esimerkki eräästä maaperänäytteenotossa käytetystä ohjeesta

Esimerkki eräästä maaperänäytteenotossa käytetystä ohjeesta FINAS S51/2000 Opas näytteenoton teknisten vaatimusten täyttämiseksi akkreditointia varten 123 (129) Esimerkki eräästä maaperänäytteenotossa käytetystä ohjeesta FINAS S51/2000 Opas näytteenoton teknisten

Lisätiedot

MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSSELVITYS

MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSSELVITYS GEOPALVELU OY TYÖ N:O 13043 22.03.2013 SKOL jäsen ATALAN KERROSTALOT 1 / 6838 / ATALA / TAMPERE Atanväylä 2 33580 TAMPERE Ristimäenkatu 2 33310 Tampere Puhelin (03) 2767 200 Faksi (03) 2767 222 Sähköposti

Lisätiedot

ASROCKS-hanke: - Tulosten soveltaminen käytäntöön eli arseenin huomioiminen kiviainesten louhinnassa ja maanrakentamisessa

ASROCKS-hanke: - Tulosten soveltaminen käytäntöön eli arseenin huomioiminen kiviainesten louhinnassa ja maanrakentamisessa ASROCKS-hanke: - Tulosten soveltaminen käytäntöön eli arseenin huomioiminen kiviainesten louhinnassa ja maanrakentamisessa ASROCKS-hankkeen koko henkilöstö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS With the contribution

Lisätiedot

Raportti Sivu 1 (7) K1301600 2BQWOKQ8N98 Vahanen Oy Projekti TT 1099 Kyösti Nieminen Tilausnumero Sisäänkirjattu 2013-11-13 Linnoitustie 5 Raportoitu 2013-11-21 02600 ESPOO Materiaalin analysointi Asiakkaan

Lisätiedot

2. Arseeni maailmanlaajuisena ongelmana

2. Arseeni maailmanlaajuisena ongelmana Arseeni maailmanlaajuisena ongelmana 2. Arseeni maailmanlaajuisena ongelmana Kirsti Loukola-Ruskeeniemi Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka, PL 6200, 02015 TKK Juomaveden liian korkea arseenipitoisuus

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY VESISAMMALTEN METALLIPITOISUUDET 16X170583 5.5.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2013 Osa IVb_4 Vesisammalten metallipitoisuudet Talvivaaran kaivoksen alapuolisten virtavesien

Lisätiedot

Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet

Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet 151/2013 11 Liite 1 Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet Dioksiinien ja furaanien kokonaispitoisuuksien määrittämiseksi seuraavien dibentso-pdioksiinien ja dibentsofuraanien

Lisätiedot

TARASTENJÄRVEN ASEMAKAAVA-ALUEET 8475 JA 740 ARSEENIN TAUSTAPITOISUUS SEKÄ KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET

TARASTENJÄRVEN ASEMAKAAVA-ALUEET 8475 JA 740 ARSEENIN TAUSTAPITOISUUS SEKÄ KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET Vastaanottaja Kangasalan kunta Tampereen kaupunki ID 1 244 731 Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 4.5.2015 TARASTENJÄRVEN ASEMAKAAVA-ALUEET 8475 JA 740 ARSEENIN TAUSTAPITOISUUS SEKÄ KIVIAINEKSEN

Lisätiedot

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset Booriryhmä Hiiliryhmä Typpiryhmä Happiryhmä Halogeenit Jalokaasut Jaksollinen järjestelmä ja sidokset 13 Jaksollinen järjestelmä on tärkeä kemian työkalu. Sen avulla saadaan tietoa alkuaineiden rakenteista

Lisätiedot

5. Arseenin luontaiset pitoisuudet Pirkanmaalla

5. Arseenin luontaiset pitoisuudet Pirkanmaalla Arseenin luontaiset pitoisuudet Pirkanmaalla 5. Arseenin luontaiset pitoisuudet Pirkanmaalla Birgitta Backman 1, Ritva Mäkelä-Kurtto 2, Merja Eurola 2 ja Samrit Luoma 1 1 Geologian tutkimuskeskus, PL 96,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET

YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET utkimusraportti 1 (7) Veijanmäenkatu 16-20, ampere ENV259 7.12.2011 YMPÄRISÖEKNISE UKIMUKSE VEIJANMÄENKAU 16-20 33560 AMPERE 7.12.2011 VAHANEN ENVIRONMEN OY Linnoitustie 5 H, FI-02600 Espoo Kyllikinkatu

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja:

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja: Jyväskylän Ympäristölaboratorio TUTKIMUSTODISTUS Päivä: 09.10.14 Sivu: 1(1) Tilaaja: PIHTIPUTAAN LÄMPÖ JA VESI OY C/O SYDÄN-SUOMEN TALOUSHAL. OY ARI KAHILAINEN PL 20 44801 PIHTIPUDAS Näyte: Verkostovesi

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012 Tiia Sillanpää ja Eeva Kaarina Aaltonen / 26.11.2012 KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012 1. TAUSTA Kokkolan jätevedenpuhdistamolla

Lisätiedot

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 2/2015 Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos,

Lisätiedot

WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE

WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE SELVITYS 35/14/AnM 18.2.2014 1(34) WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Selvitys tuhkien ominaisuuksista ja haitallisuudesta ympäristölle SELVITYS

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy RAASEPORIN KAUPUNKI BILLNÄS - RUUKKIALUE. Pilaantuneiden maiden kartoitus P12684

FCG Finnish Consulting Group Oy RAASEPORIN KAUPUNKI BILLNÄS - RUUKKIALUE. Pilaantuneiden maiden kartoitus P12684 FCG Finnish Consulting Group Oy RAASEPORIN KAUPUNKI BILLNÄS - RUUKKIALUE Pilaantuneiden maiden kartoitus P12684 20.3.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Pilaantuneiden maiden kartoitus 1 ( 1 ) PAL P12684

Lisätiedot

NS. KUTVOSEN TEHDASALUE HERRALANTIE 12, SUONENJOKI MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUT- KIMUS, TUTKIMUSRAPORTTI

NS. KUTVOSEN TEHDASALUE HERRALANTIE 12, SUONENJOKI MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUT- KIMUS, TUTKIMUSRAPORTTI Vastaanottaja Suonenjoen kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 13.01.2014 NS. KUTVOSEN TEHDASALUE HERRALANTIE 12, SUONENJOKI MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUT- KIMUS, TUTKIMUSRAPORTTI Tarkastus

Lisätiedot

Kokkolan ja Pietarsaaren seudun ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuonna 2012. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus 2013

Kokkolan ja Pietarsaaren seudun ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuonna 2012. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus 2013 Kokkolan ja Pietarsaaren seudun ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuonna 2012 Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus 2013 Johdanto Ilmanlaadun bioindikaattoritutkimusten avulla pyritään saamaan

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3. Jari Mäkinen, Heikki Forss 15.12.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3. Jari Mäkinen, Heikki Forss 15.12. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3 Jari Mäkinen, Heikki Forss 15.12.1998 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LEPPÄVIRRAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HEIMONVUORI

Lisätiedot

Sijaintikartta. Mittakaava 1:20000 Koordinaattijärjestelmä: KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: 6829061:3219479-6832721:3223359.

Sijaintikartta. Mittakaava 1:20000 Koordinaattijärjestelmä: KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: 6829061:3219479-6832721:3223359. Sijaintikartta Tutkimuskohde Mittakaava 1:20000 0 Koordinaattijärjestelmä: KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: 6829061:3219479-6832721:3223359 Ympäristö-ELYt Kuntarajat 2 km KOHDE: Porin Veturitallit TYÖNUMERO:

Lisätiedot

MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS, ASEMAKAAVANMUU- TOSALUE, LUOLALA- TUPAVUORI

MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS, ASEMAKAAVANMUU- TOSALUE, LUOLALA- TUPAVUORI Vastaanottaja Naantalin kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 29.5.2012 MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS, ASEMAKAAVANMUU- TOSALUE, LUOLALA- TUPAVUORI MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS,

Lisätiedot

Eero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen 26.11.2008. Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö

Eero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen 26.11.2008. Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen 26.11.28 Eero Mäntylä Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö Kompostilannoituksen jälkeen Kompostien käytön edut maanviljelyssä

Lisätiedot

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS

Lisätiedot

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

Oravikosken taajaman laajenemisalueen maaperän pilaantuneisuuden arviointi lisäselvitys alueille C ja D

Oravikosken taajaman laajenemisalueen maaperän pilaantuneisuuden arviointi lisäselvitys alueille C ja D GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M107K2011 Kuopio 10.8.2011 Oravikosken taajaman laajenemisalueen maaperän pilaantuneisuuden arviointi lisäselvitys alueille C ja D Anna Tornivaara, Maria Nikkarinen & Pekka Forsman

Lisätiedot

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori

Lisätiedot

MAAPERÄTUTKIMUKSET PAPINHAANKATU 11 RAUMA

MAAPERÄTUTKIMUKSET PAPINHAANKATU 11 RAUMA Vastaanottaja Rauman kaupunki Tekninen virasto Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 08.07.2014 MAAPERÄTUTKIMUKSET PAPINHAANKATU 11 RAUMA MAAPERÄTUTKIMUKSET Päivämäärä 08/07/2014 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT

AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT H.Honkanen Kemiallisessa sähköparissa ( = paristossa ) ylempänä oleva, eli negatiivisempi, metalli syöpyy liuokseen. Akussa ei elektrodi syövy pois, vaan esimerkiksi lyijyakkua

Lisätiedot

Kansalaisnäytteet paljastavat vakavia puutteita Talvivaaran valvonnassa

Kansalaisnäytteet paljastavat vakavia puutteita Talvivaaran valvonnassa 1 Kansalaisnäytteet paljastavat vakavia puutteita Talvivaaran valvonnassa Seuraavassa taulukossa on Ylä-Lumijärven keltaisen herkkäliikkeisen sekä sen alla olevan sakan koostumus kiintoainetta kohden.

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006.

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006. Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006 Seppo Elo - 2 - GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Seppo Elo KUVAILULEHTI

Lisätiedot

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus 31.3.2016 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi Selvitys Sodankylän ympäristön maankäyttöä ja kaivostoimintaa tukevasta maaperätiedonkeruusta ja toimintamallista - maaperätiedonkeruu

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU 2013 16X170605 28.4.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2013 Osa IX Jätejakeiden tarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2013 Osa IX Jätejakeiden tarkkailu

Lisätiedot

ASIA ILMOITUKSEN TEKIJÄ. PÄÄTÖS Nro 82/12/1 Dnro PSAVI/65/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.8.2012

ASIA ILMOITUKSEN TEKIJÄ. PÄÄTÖS Nro 82/12/1 Dnro PSAVI/65/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.8.2012 1 PÄÄTÖS Nro 82/12/1 Dnro PSAVI/65/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.8.2012 ASIA Koetoimintailmoitus Pahtavaaran kaivoksen Länsimalmin rikastettavuuden selvittämisestä, Sodankylä ILMOITUKSEN TEKIJÄ

Lisätiedot

LUMENKAADON VAIKUTUS MAAPERÄN HAITTA-AINEPITOISUUKSIIN Leea Fraktman. Tiivistelmä

LUMENKAADON VAIKUTUS MAAPERÄN HAITTA-AINEPITOISUUKSIIN Leea Fraktman. Tiivistelmä Tiivistelmä Tutkimuksessa selvitettiin Helsingin alueen maapohjalle sijoitettujen lumenkaatopaikkojen maaperän haitta-ainepitoisuuksia. Helsingissä on vakituisessa käytössä yhdeksän lumenkaatopaikkaa,

Lisätiedot

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAANRAKENNUKSESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017 Tavoite Tavoitteena on saada uusiomateriaalit

Lisätiedot

Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla. Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009

Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla. Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009 Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009 1 Luontainen arseeni Suomessa Arseeni luonnon alkuaine, joka esiintyy usein kullan yhteydessä

Lisätiedot

LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS

LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Maaperän tutkimusraportti Päivämäärä 08.07.2013 LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS Päivämäärä 08/07/2013 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä

Lisätiedot

Standardien merkitys jätelainsäädännössä

Standardien merkitys jätelainsäädännössä Standardien merkitys jätelainsäädännössä Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan seminaari SFS:ssä 13.5.2014 11:45-16:15 Malminkatu 34, Helsinki Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013),

Lisätiedot