Alkuaineiden taustapitoisuudet eri maalajeissa Pirkanmaan alueella Erna Kuusisto ja Timo Tarvainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alkuaineiden taustapitoisuudet eri maalajeissa Pirkanmaan alueella Erna Kuusisto ja Timo Tarvainen"

Transkriptio

1 Etelä-Suomen yksikkö, maankäyttö ja ympäristö S41/2008/30 Espoo Alkuaineiden taustapitoisuudet eri maalajeissa Pirkanmaan alueella Erna Kuusisto ja Timo Tarvainen

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Erna Kuusisto, Timo Tarvainen Raportin laji Arkistoraportti Raportin nimi Alkuaineiden taustapitoisuudet eri maalajeissa Pirkanmaan alueella Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Tiivistelmä Pirkanmaan alueelta on kerätty pintamaa- (0-25 cm), pohjamaa- ja humusnäytteet 180 näyteprofiilista. Näyteprofiilit edustavat alueen yleisimpiä maalajeja eli hiekkaa/soraa, moreenia ja savea. Näytteistä on analysoitu 30 alkuaineen pitoisuudet tarkoituksena selvittää maaperän taustapitoisuudet tutkimusalueella. Arseenin luonnollinen taustapitoisuus on enimmäkseen suurempi kuin Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) kynnysarvo kaikissa tutkituissa maalajeissa. Koboltin taustapitoisuus ylitti asetuksen kynnysarvon savikoilla. Lisäksi asetuksen kynnysarvo ylittyi satunnaisesti koboltin, elohopean, nikkelin, vanadiinin, sinkin ja kromin osalta. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Pirkanmaa, Tampereen seutu, kemialliset analyysit, taustapitoisuudet, humus, pintamaa, pohjamaa Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Hauho, Hämeenkyrö, Kangasala, Kylmäkoski, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Pälkäne, Tampere, Toijala, Valkeakoski, Ylöjärvi Karttalehdet 2114, 2122, 2123, 2124, 2132 ja 2141 Muut tiedot Arkistosarjan nimi Geokemia Arkistotunnus S41/2008/30 Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Julkisuus 28 suomi julkinen Yksikkö ja vastuualue Hanketunnus Etelä-Suomen yksikkö, Maankäyttö ja ympäristö Allekirjoitus/nimen selvennys Allekirjoitus/nimen selvennys

3 Sisällysluettelo 1 Johdanto 1 2 Pirkanmaan kallio- ja maaperä 2 3 Materiaalit ja menetelmät Näytteenottosuunnitelma Näytteenotto Esikäsittelyt ja analytiikka Maaperänäytteet Humus Laadunvarmistus Tilastolliset menetelmät 9 4 Tulokset Alkuaineiden pitoisuudet eri näytemateriaaleissa Hiekka ja sora Moreeni Savi Humus 20 5 Yhteenveto 22 6 Kirjallisuusviitteet 23

4 S41/2008/ JOHDANTO Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) maaperägeokemian tietokantaa täydennettiin vuonna 2006 keräämällä ja analysoimalla Pirkanmaan alueelta 60 maaprofiilista pintamaa-, pohjamaa- sekä humusnäytteitä. Näytteenottoa jatkettiin kesällä ja syksyllä 2007, jolloin vastaavat näytteet kerättiin 120 profiilista. Profiilit edustivat alueen yleisimpiä maalajeja eli savea, moreenia ja lajittuneita hiekkaa ja soraa. Näytteistä analysoitiin kuningasvesiliukoisia pitoisuuksia. Kuningasvesiliuotusmenetelmää on yleisesti käytetty maanäytteiden analyyseissä geokemian kartoitusprojekteissa ja pilaantuneiden maiden arvioinnissa. Nykyisillä analyysimenetelmillä voidaan analysoida luotettavasti sellaisia ympäristöselvitysten kannalta keskeisiä alkuaineita (mm. arseeni, kadmium, lyijy ja elohopea), jotka ovat puuttuneet lähes kokonaan aiemmista geokemiallisista kartoitusohjelmista. Tässä tutkimuksessa käytetyt näytteenotto-, esikäsittely- ja analyysimenetelmät valittiin Porvoon ympäristössä tehdyn laajan pilottitutkimuksen tulosten perusteella (Tarvainen ym. 2003). Tavoite oli tuottaa ensivaiheessa kasvukeskusten ympäristöviranomaisille päätöksenteossa tarvittavaa tietoa geologiasta ja diffuusista ilmalaskeumasta peräisin olevien haitallisten aineiden taustapitoisuuksista. Taustapitoisuustietoja tarvitaan muun muassa maa-alueiden pilaantuneisuutta arvioitaessa ja tulevan puhdistamolietedirektiivin soveltamiseen. Vastaavia tutkimuksia on aiemmin tehty Porvoon ympäristön lisäksi pääkaupunkiseudun kehyskuntien (Kirkkonummi, Vihti, Hyvinkää, Nurmijärvi, Järvenpää, Tuusula, Kerava ja Sipoo) alueella (Tarvainen ym. 2006) sekä Satakunnassa (Kuusisto ym. 2007). GTK on tehnyt kaksi suurta valtakunnallista moreenigeokemiallista kartoitusta: suuralueellisen kartoituksen näytteenottotiheydellä 1 näyte/300 km 2 (Koljonen 1992) ja alueellisen kartoituksen tiheydellä 1 näyte/4 km 2 (Salminen 1995). Molemmissa kartoituksissa on kerätty näytteitä ainoastaan (lähes) muuttumattomasta pohjamaasta. Molemmissa kartoituksissa on analysoitu <0,06 mm raekoko, analytiikassa uuttomenetelmä on ollut kuningasvesiuutto. Suuralueellisessa kartoituksessa on tehty lisäksi kokonaispitoisuusmäärityksiä. Suuralueellisen kartoituksen Etelä- ja Väli-Suomen näytteistä on jälkikäteen määritetty myös pitoisuudet <2 mm raekoossa sekä kuningasvesiuutolla että totaaliliuotuksella (Tarvainen 1995). Alueellisen kartoituksen näytteistä on valittu 90 näytteen otos, joista on määritetty kuningasvesiliukoisten pitoisuuksien lisäksi ammoniumasetaatti-edta-uuttoon perustuvat pitoisuudet (Tarvainen ja Kallio 2002). Laajimmissa valtakunnallisissa maaperägeokemiallisissa kartoituksissa on käytetty näytemateriaalina moreenia, joka on Suomen yleisin maalaji. Vuosina koottiin kansainvälisen Baltic Soil Survey -hankkeen yhteydessä näytteitä noin 130 maaprofiilista maatalousmailta. Tähän näytteenottoon sisältyi moreenin lisäksi hienojakoisia maalajeja (savi, siltti), karkeita lajittuneita maita ja orgaanisia maalajeja. Baltic Soil Survey -hanke poikkesi moreenigeokemiallisista kartoituksista myös siinä, että näytteitä otettiin pohjamaan lisäksi pintamaasta. Suomen alustavat tulokset, jotka perustuivat kuningasvesiuuttoihin, julkaistiin 1999 (Tarvainen ja Kuusisto 1999). Kaikkien kymmenen Itämeren maan maatalousmaiden geokemiallisen kartoituksen tulokset julkaistiin vuonna 2003 (Reimann ym. 2003). Baltic Soil Survey -kartoituksen mukaan useiden hivenalkuaineiden pitoisuudet ovat keskimääräistä

5 S41/2008/30 2 korkeammat savimailla kuin muissa maalajeissa. Etelä-Suomen savien alkuainepitoisuuksia ovat kuvanneet myös Salminen ym. (1997). Lapista on tehty geokemiallista maaperäkartoitusta lisäksi Pohjoiskalottihankkeen (Bølviken ym. 1986), Kuolan ekogeokemian hankkeen (Reimann ym. 1998) ja Barentsin ekogeokemiallisen kartoitushankkeen yhteydessä (Salminen ym. 2004). Koko Suomesta on uusia analyysituloksia Euroopan-laajuisen FOREGSin geokemiallinen kartoituksen julkaisussa (Salminen ym. 2005). Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää yli 30 alkuaineen taustapitoisuudet Pirkanmaalla eri maalajien pintaosassa ja muuttumattomassa pohjamaassa sekä humuksessa, alkuaineiden luonnollinen pitoisuusvaihtelu ja hajakuormituksen vaikutus pintamaahan. 2 PIRKANMAAN KALLIO- JA MAAPERÄ Tutkimusalue sijoittuu geokemialliselle suuralueelle, joka ulottuu Etelä- Pohjanmaan rannikolta Hämeeseen (Niemistö, 2008). Pirkanmaan pohjoisosassa sijaitsee Tampereen liuskealue, joka rajautuu pohjoisessa Keski-Suomen granitoidikompleksiin ja etelässä Pirkkalan migmatiittialueeseen. Migmatiittialueella mustaliuskeet ja grafiittipitoiset liuskeet ovat yleisempiä kuin Tampereen liuskelueella, jota hallitsevat useat syväkivi-intrusiot sekä emäksiset, intermediääriset ja happamat metavulkaniitit (Lestinen ym. 1996). Pirkkalan migmatiittialueen ja Tampereen liuskealueen välinen raja on enimmäkseen terävä, mutta paikoin liuskeet vaihtuvat gneisseiksi ja migmatiiteiksi vähitellen (Lehtinen ym. 1998). Kallioperän vaihtelevuus ilmenee pinnanmuotojen runsaana vaihteluna sekä maisemaa leimaavina murroslinjoina. Alueen pohjois- ja koillisosissa maaston muoto jyrkkenee, maasto käy karummaksi ja kalliopaljastumien ja soiden osuus kasvaa. Pirkanmaan ja samalla Etelä-Suomen korkein kohta on Venäläisvuori Juupajoella (323,5 m mpy). Pirkanmaan maisemaa leimaavat näkyvät pitkittäisharjujonot. Tampereen kaupungin kautta kulkee yksi Suomen merkittävimmistä harjujaksoista. Se saa alkunsa Salpausseliltä ja kulkee yhtäjaksoisesti Pälkäneelle ja Kangasalle ja edelleen Tampereen ja Ylöjärven kautta Hämeenkyröön. Pirkanmaan yleisin maalaji on hiekkamoreeni, joka peittää peruskalliota keskimäärin 5 metrin paksuisen kerroksena. Drumliinien ja kumpumoreenien alueilla moreenien kerrospaksuus voi olla jopa 20 metriä (Lestinen ym. 1996). Savi- ja hiesumaita esiintyy jonkin verran alueen eteläosissa vesistöjen varsilla ja karkeita hiekkoja ja soria pitkittäisharjuilla ja reunamuodostumilla. Yleisilmeeltään maasto on rikkonaista eikä laajoja tasankoja esiinny. Soita on melko vähän, eniten alueen luoteisosissa. Harjut ja niiden välissä sijaitsevat suuret Kokemäenjoen vesistön järvet tekevät Pirkanmaan maisemista arvokkaita luontokohteita. Huomattavimpia järviä alueella ovat Näsijärvi, Längelmävesi, Pyhäjärvi, Vesijärvi, Roine, Kukkia, Mallasvesi, Va-

6 S41/2008/30 3 najavesi, Kyrösvesi ja Tarjanne. Vesistöjen osuus pinta-alasta Pirkanmaalla on 12 %. Pirkanmaan maakunta on muodostunut Tampereen talousalueen pohjalta. Sen pintaala on neliökilometriä ja asukasluku noin henkeä. Pirkanmaan keskus on Tampereen kaupunki ja sen kehyskunnat, joissa asuu yli 60 % koko maakunnan väestöstä. 3 MATERIAALIT JA MENETELMÄT 3.1 Näytteenottosuunnitelma Näytteenottosuunnitelma perustui 1: mittakaavaisiin numeerisiin maaperäkarttoihin. Tutkimusassistentti Mikael Eklund valitsi näyteprofiilien ottopaikat maaperäkarttojen vallitsevien maalajien perusteella. Näytteitä otettiin seuraavien kuntien alueelta: Hauho, Hämeenkyrö, Kangasala, Kylmäkoski, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Pälkäne, Tampere, Toijala, Valkeakoski ja Ylöjärvi. 60 profiilia tehtiin karkeisiin lajittuneisiin maalajeihin, hiekka- ja soraharjuihin, jotka sijaitsevat usein pohjavesialueilla. 60 profiilia kaivettiin moreenimaahan eri kivilajiyksiköiden alueella. Moreenin alkuainepitoisuudet kuvastavat alla olevaa kallioperää paremmin kuin muut maalajit. Loput 60 profiilia sijoittuivat savikoille, jotka ovat usein viljelykäytössä. Savien luonnolliset hivenainepitoisuudet ovat usein suuremmat kuin muissa maalajeissa ja maatalouden vaikutus saattaa näkyä pintakerroksissa. Näytteet otettiin taajamien ja teollisuuslaitosten ulkopuolelta välttäen alueita, joissa voisi olla poikkeuksellisen suurta ihmisen toiminnasta aiheutuvaa kuormitusta. 3.2 Näytteenotto Vuonna 2006 maaperäprofiileja kaivettiin 60 kpl ja vuonna kpl (Kuva 1). Näistä kerättiin pintamaanäyte ja pohjamaanäyte. Humusnäyte saatiin 75 paikasta. Savikoista suurin osa on viljeltyjä, joten niistä kaikista ei humusnäytettä saatu. Yleisesti ottaen pohjamaa kuvastaa geologiaa, pintamaassa ja humuksessa näkyy lisäksi ihmisen aiheuttama hajakuormitus (ilmasta tuleva laskeuma, teollisuuden ja liikenteen vaikutus ja pelloilla myös lannoitteiden vaikutus). Pintamaanäytteet otettiin mahdollisen humuskerroksen alta 0-25 cm syvyydestä. Pelloilla tämä on muokkauskerros ja metsissä yhdistelmä vaaleaa huuhtoutumiskerrosta ja ruskeaa rikastumiskerrosta. Pohjamaanäyte otettiin 25 cm:n paksuisesta kerroksesta muuttumatonta pohjamaata (C-kerros), joka on noin cm:n syvyydellä. Yleensä sopiva kerros on cm:n syvyydellä. Humusnäytteet koottiin viidestä osanäytteestä 50 m x 50 m alueelta karttaan merkityn pisteen ympäriltä. Humusnäytteitä ei voi ottaa kaikista paikoista, esim. pelloilta. Paras humusnäytteen ottopaikka on metsässä pieni aukko puiden välissä. Näytteet kerättiin humusnäytteenottimella, näytteenottajat käyttivät talkittomia hansikkaita. Tuorehumus, juuret, kivet ja mineraaliaines poistettiin näytteenottimella otetusta

7 S41/2008/30 4 humuskakusta, tumma maatunut humus laitettiin näytepussiin ja toimitettiin laboratorioon kuivattavaksi. Näytteenottomenettely on kehitetty FOREGSin geokemiallisen kartoitushankkeen pohjalta (Salminen ym. 1998). Keskeiset erot FOREGSin näytteenotto-oppaaseen ovat seuraavat: näytemateriaaleina on käytetty vain maaperä- ja humusnäytteitä, näytepaikat on valittu edustamaan eri maalajeja, näytteen koko on hieman pienempi kuin FOREGSissa, maatalousmaita on otettu mukaan, maaperänäytteitä ei otettu kenttäyhdistelmänä 3-5 kuopasta vaan yhdestä kuopasta. Näytetunnukset ovat muotoa TTTA-2007-X.1, TTTA-2007-X.2 ja TTTA X.3, missä X on juokseva numero ja pisteellä erotettu osa kuvaa näytemateriaalin: 1 = humus, 2 = pintamaa 0-25 cm ja 3 = muuttumaton pohjamaa cm. Esimerkiksi näyte TTTA on ensimmäisen näytepaikan (näytepiste 61) humusnäyte ja näyte TTTA on 180. näytepaikan (näytepiste 240) pintamaanäyte. Jokaiselta näytteenottopaikalta otettiin kaksi valokuvaa: toinen yleiskuva maisemasta näytekuopan ympärillä, toinen lähikuva näytekuopasta. Näytteet tuotiin GTK:n Espoon laboratorioon ( alkaen Labtium Oy) kerran viikossa. Näytteet kuivattiin <40 o C:ssa mahdollisimman pian näytteiden saapumisen jälkeen.

8 S41/2008/30 5 Kuva 1. Näytteenottopisteiden sijoittuminen tutkimusalueella. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MML/ Esikäsittelyt ja analytiikka Maaperänäytteet Määritykset tehtiin GTK:n kemian laboratoriossa/labtiumin laboratoriossa kuivatuista (<40 o C) ja <2 mm:n fraktioon seulotuista näytteistä. ph-määritystä varten näytteet uutettiin 0,01 M CaCl 2 :lla ja ph määritettiin Radiometer ion 85 phmittarilla.

9 S41/2008/30 6 Taulukko 1. Mineraalimaanäytteistä tehdyt alkuainemääritykset määritysrajoineen Määritysrajat Analyysitekniikka Alkuaine mg/kg Ag 0,05 ICP-MS Al 15 ICP-AES As 0,2 GF-AAS B 5 ICP-AES Ba 1 ICP-AES Be 0,005 ICP-MS Bi 0,01 ICP-MS C 0,01 % CS-analysaattori Ca 50 ICP-AES Cd 0,1 ICP-MS Co 0,5 ICP-AES Cr 1 ICP-AES Cu 1 ICP-MS Fe 50 ICP-AES Hg Hg-analysaattori K 100 ICP-AES Mg 10 ICP-AES Mn 1 ICP-AES Mo 0,2 ICP-MS Na 50 ICP-AES Ni 2 ICP-AES P 50 ICP-AES Pb 0,5 ICP-MS S 50 ICP-AES Sb 0,02 ICP-MS Se 1 ICP-MS Sn 0,5 ICP-MS Sr 1 ICP-AES Ti 2 ICP-AES Tl 0,03 ICP-MS U 0,03 ICP-MS V 1 ICP-AES Zn 3 ICP-AES

10 S41/2008/30 7 Suurinta alkuaineiden pitoisuutta, mikä luonnossa maaperästä äärimmäisen happamissa olosuhteissa voi liueta, arvioitiin uuttamalla näytteet kuningasvedellä 90 C:ssa (AR). AR-uutto liuottaa kiteiset saostumamineraalit, sulfidimineraalit, sekä useimmat suolat, kuten apatiitin ja titaniitin, osan kiilteistä (biotiitti), talkista ja savimineraaleista, mutta ei rapautumattomia maasälpiä, amfiboleja ja pyrokseeneja. AR-liuotetuista näytteistä määritettiin Ag, Be, Bi, Cd, Cu, Mo, Pb, Sb, Se, Sn, Tl ja U ICP-MS:lla (Perkin Elmer Sciex Elan 6000). As-pitoisuudet määritettiin GF- AAS:lla (Perkin Elmer SIMAA-6000). Al, B, Ba, Ca, Co, Cr, Fe, K, Mg, Mn, Na, Ni, P, S, Sr, Ti, V ja Zn määritettiin ICP-AES:lla (Thermo Jarrel Ash Iris). Määritysrajat on esitetty taulukossa 1. Elohopea määritettiin seulotusta <2 mm näytteestä pyrolyyttisesti Hganalysaattorilla (AMA 254). Näytteet kuivattiin alle 40 o C lämpötilassa. Hiilipitoisuus määritettiin jauhetuista näytteistä Eltra CS500-analysaattorilla (Tarvainen ym., 2006) Humus Kuivattuja (<40 o C) näytteitä esihienonnettiin puristelemalla näytteitä varovasti käsin näytepussin läpi. Näytteet seulottiin <2 mm:n fraktioon, jotka seulottiin uudestaan <2 mm:n fraktioon. Näin menetellen pyrittiin poistamaan näytteistä niiden mahdollisesti sisältämä näytteeseen kuulumaton aines (esimerkiksi juuret ja maatumattomat oksankappaleet). Alkuainemäärityksiä varten näytteet uutettiin väkevällä typpihapolla mikroaaltouunissa (CEM Mars 5). Elohopea määritettiin liuoksesta kylmähöyryatomiabsorptiotekniikalla (CV-AAS, Perkin Elmer FIMS 400). Al, Ca, Fe, K, Mg, Mn, Na, P, S ja Ti- pitoisuudet määritettiin induktiivisesti kytketyllä plasmaatomiemissiospektrometrilla (ICP-AES, Thermo Jarrel Ash Iris). Ag, As, B, Ba, Be, Bi, Br, Cd, Co, Cr, Cu, Li, Mo, Ni, Pb, Rb, Sb, Se, Sn, Sr, Th, Tl, U, V ja Zn määritettiin induktiivisesti kytketyllä plasma-massaspektrometrilla (ICP-MS, Perkin Elmer Sciex Elan 6000). ph:n määritystä varten näytteet uutettiin 0,01 M CaCl 2 :lla ja ph määritettiin Radiometer ion 85 ph-mittarilla. Hehkutushäviötä varten näytteitä kuivattiin 2 tuntia 105 C:ssa ja määritys tehtiin 550 C:ssa ja 850 C:ssa gravimetrisesti. Hiili- ja typpipitoisuus määritettiin Elementar vario MAX CN-analysaattorilla (Tarvainen ym., 2006). Yhteenveto humusnäytteistä tehdystä analytiikasta määritysrajoineen on esitetty taulukossa 2.

11 S41/2008/30 8 Taulukko 2. Humusnäytteistä tehdyt määritykset määritysrajoineen Alkuaine tai parametri Määritysraja Yksikkö Analyysitekniikka Ag 0,01 mg/kg ICP-AES Al 2 mg/kg ICP-AES As 0,02 mg/kg ICP-MS B 5 mg/kg ICP-MS (ICP-AES v. 2005) Ba 0,05 mg/kg ICP-MS Be 0,1 mg/kg ICP-MS Bi 0,1 mg/kg ICP-MS Br 20 mg/kg ICP-MS C 0,02 % C-analysaattori Ca 10 mg/kg ICP-AES Cd 0,01 mg/kg ICP-MS Co 0,02 mg/kg ICP-MS Cr 0,2 mg/kg ICP-MS Cu 0,02 mg/kg ICP-MS Fe 10 mg/kg ICP-AES Hg 0,04 mg/kg CV-AAS K 50 mg/kg ICP-AES Li 0,4 mg/kg ICP-MS LOI (550 C) 0,01 % Mg 5 mg/kg ICP-AES Mn 1 mg/kg ICP-AES Mo 0,01 mg/kg ICP-MS N 0,05 % CN-analysaattori Na 20 mg/kg ICP-AES Ni 0,3 mg/kg ICP-MS P 30 mg/kg ICP-AES Pb 0,02 mg/kg ICP-MS ph 0,1 ph Rb 0,01 mg/kg ICP-MS S 10 mg/kg ICP-AES Sb 0,02 mg/kg ICP-MS Se 0,5 mg/kg ICP-MS Sn 0,5 mg/kg ICP-MS Sr 0,01 mg/kg ICP-MS Th 0,02 mg/kg ICP-MS Ti 0,5 mg/kg ICP-AES Tl 0,01 mg/kg ICP-MS U 0,01 mg/kg ICP-MS V 0,02 mg/kg ICP-MS Zn 0,4 mg/kg ICP-MS

12 S41/2008/ Laadunvarmistus Pirkanmaan alueen analyysitulosten laadunvarmistuksessa käytettiin niitä analyysimenetelmiä, jotka oli todettu hyvin toistettaviksi Porvoon ympäristössä tehdyssä pilottitutkimuksessa. Porvoon tutkimuksessa otettiin tasaisesti koko näyteverkoston alueelta kolmessakymmenessä näytepaikassa kaksi näytettä (varsinaiset näytteet ja rinnakkaisnäytteet) pinta- ja pohjamaasta, paikoin myös humuksesta. Varsinaiset näytteet ja rinnakkaisnäytteet analysoitiin kaksi kertaa. Näin saatiin 30 havaintopistettä, joista oli 4 mittaustulosta: varsinaisen näytteen ensimmäinen ja toinen analyysi sekä rinnakkaisnäytteiden ensimmäinen ja toinen analyysi. Näin voitiin verrata näytteenottopisteiden välisten pitoisuuksien eron merkitsevyyttä verrattuna näytteenotto- ja analyysivirheeseen. Pirkanmaan tutkimusalueelta rinnakkaisnäytteet otettiin 9 profiilista (pintamaasta, pohjamaasta ja humuksesta) ja analysoitiin samalla tavalla kuin varsinaiset näytteet. Lisäksi GTK:n kemian laboratorio/labtium sovelsi omaa tavanomaista laadunvarmistustaan. 3.5 Tilastolliset menetelmät Kenttätiedot ja analyysitulokset yhdistettiin SPSS -tilasto-ohjelmalla. Samalla tarkistettiin pitoisuustasot mahdollisten raportointivirheiden havaitsemiseksi ja verrattiin eri analyysierissä käytettyjä määritysrajoja. Näytepisteiden sijainti on tarkastettu ArcGIS -ohjelmistolla. Näyteverkko on varsin harva ja näytteet ovat yhdestä pisteestä kerättyjä näytteitä. Alueellista kartoitusta varten kerättävät näytteet ovat yleensä kentällä tehtyjä yhdistelmänäytteitä. Yhdistämällä kentällä 3-5 paikasta otettua näytemateriaalia pienennetään paikallista satunnaista vaihtelua, yhdistetyt kartoitusnäytteet edustavat siten paremmin laajempaa aluetta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää taustapitoisuuksien vaihteluväli eri näytemateriaaleissa. Yksittäisiin näyteprofiileihin perustuva aineisto antaa paremman kuvan pitoisuuksien minimeistä ja maksimeista, mutta soveltuu huonosti alueellisten geokemiallisten karttojen tekemiseen. Siksi tulokset on esitetty maalajikohtaisina taulukoina, ei karttoina. 4 TULOKSET 4.1 Alkuaineiden pitoisuudet eri näytemateriaaleissa Tässä osassa tarkastellaan alkuaineiden esiintymistä eri maalajeissa. Eri maankäyttömuotoja ei ole eroteltu. Moreeniluokka voi sisältää pohjamoreenin lisäksi moreenimuodostumanäytteitä. Sora- ja hiekkanäytteet edustavat yhteistä karkeiden lajittuneiden luokkaa ja savi on omana luokkanaan. GTK:n maaperäkartoissa on eroteltu myös paljastuneet tai lähes paljastuneet kalliomaat ja eloperäiset soiden turvekerrostumat, mutta näistä ei kerätty näytteitä tässä tutkimuksessa. Pirkanmaan geokemiallisessa kartoituksessa on kerätty näytteitä seuraavista maaperäkartoituksessa erotelluista maalajeista: 1. Sora ja hiekka 2. Moreeni 3. Savi.

13 S41/2008/30 10 Savinäytteet on otettu useimmiten läheltä peltoja. Moreenit ovat tasaisesti jakautuneet laaksojen ylemmille laidoille ja kallioalueiden rinteille. Lajittuneet sorat ja hiekat sijaitsevat harjujen ja niistä levinneiden deltamaisten muodostumien yhteydessä. Ympäristötieteissä mineraalimaalajien alkuainepitoisuuksia määritettäessä analysoidaan usein näytteen alle 2 mm:n lajitteesta alkuaineen kuningasveteen tai väkevään typpihappoon liukeneva osa. Tämä osuus kuvastaa alkuaineen maasta luonnonolosuhteissa irtoavaa osuutta. Tässä luvussa tarkastellaan tuloksia, jotka on saatu kuningasvesiuuttoa käyttäen. Maaperän alkuainepitoisuuksiin vaikuttaa merkittävästi maannostumisprosessi. Ilma, vesi ja ravinteita käyttävät organismit muuttavat maa-aineksen kemiallista koostumusta ja synnyttävät maannoksen. Suomi kuuluu kosteaan ja viileään ilmastovyöhykkeeseen, jossa sateena maan pinnalle tulevan veden määrä on huomattavasti suurempi kuin siitä haihtuvan, joten maaperän yläosasta liukenevat aineet kulkevat maaperässä pinnalta alaspäin. Tällaisissa ilmasto-olosuhteissa kehittyy ns. podsol-maannos, joka on yleisin maannostyyppi mm. metsäisillä moreenimailla. Podsol on kerroksellinen, yleensä alle puoli metriä paksu maannos, joka kehittyy parhaiten huokoisiin, vettä läpäiseviin maalajeihin. Ylin, eloperäinen karikekerros koostuu lähinnä kasvinjäänteistä, jotka muuttuvat vähitellen humukseksi. Tällöin muodostuu orgaanisia happoja, jotka yhdessä hiilihapon kanssa liuottavat mineraalimaasta rautaa, alumiinia ja muita alkuaineita, ja siirtävät niitä maannosprofiilissa alaspäin. Jäljelle jää tuhkanharmaa, lähinnä kvartsia ja maasälpää sisältävä, huuhtoutumiskerros. Sen alaosassa happamuus vähenee ja liuenneena kulkeutuneet alkuaineet, lähinnä rauta, alumiini ja orgaaniset yhdisteet, saostuvat rikastumiskerrokseksi. Alaspäin mentäessä rikastumiskerros vaihtuu vähittäin mineraalimaaksi, jossa kemialliset muutokset ovat vähäisiä. Maakerrostuman pohjaosista otetut mineraalimaanäytteet edustavat yleisesti ottaen paikallista geologiaa, pintamaa- ja humusnäytteissä näkyy lisäksi ihmistoiminnan vaikutus. Humusnäytteiden pitoisuuksissa korostuu selvemmin ilmaperäisen kuormituksen vaikutus (esim. liikenteen ja teollisuuden päästöt), kun taas pintamaanäytteiden pitoisuuksiin vaikuttaa lisäksi muu ihmistoiminta mm. metsien ja peltojen lannoitus. Alkuaineiden esiintymistä eri maalajeissa pintamaassa ja pohjamaassa on tarkasteltu erikseen. Ulkoisten maaperää muuttavien tekijöiden vaikutukset näkyvät maan pintaosissa kun taas syvemmällä maaperän laatu säilyy pitempään muuttumattomana. Taulukossa 3 on yhteenveto alkuaineiden esiintymisestä maaperän pinta- ja pohjamaanäytteissä alle 2 mm:n lajitteessa. Eri alkuaineiden pitoisuudet on määritetty kuningasvesiuutosta (AR).

14 S41/2008/30 11 Taulukko 3. Maaperänäytteiden alkuainepitoisuudet maalajeittain pinta- ja pohjamaassa. Pitoisuudet määritetty kuningasvesiuutosta (AR) <2 mm lajitteesta. Min. = Minimi, Med. = Mediaani, Ka. = Aritmeettinen keskiarvo, Maks. = Maksimi. Alkuaine Hiekka/Sora Moreeni Savi Min. Med. Ka. Maks. Min. Med. Ka. Maks. Min. Med. Ka. Maks. mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg Näytepisteiden lkm Hopea (Ag) Pintamaa <0,05 0,08 0,09 0,29 <0,05 0,14 0,16 0,46 <0,05 0,12 0,13 0,70 Pohjamaa <0,05 0,06 0,07 0,40 <0.05 0,08 0,09 0,29 <0,05 0,11 0,12 0,36 Alumiini (Al) Pintamaa Pohjamaa Arseeni (As) Pintamaa 0,8 7,8 11,2 97,6 0,6 7,0 9,1 28,6 1,5 6,3 7,1 20,0 Pohjamaa 1,0 8,9 14,6 176,0 1,7 7,6 9,1 29,9 0,1 6,8 7,7 33,0 Boori (B) Pintamaa <5 <5 <5 14,0 <5 <5 <5 11,2 <5 5,3 5,0 11,0 Pohjamaa <5 <5 <5 15,5 <5 <5 <5 11,6 <5 5,8 5,5 9,0 Barium (Ba) Pintamaa 12,0 51,2 58,1 128,0 28,2 66,8 76,5 206,0 45,3 154,5 147,7 233,0 Pohjamaa 16,0 49,7 55,8 153,0 21,0 74,5 76,6 221,0 45,4 171,0 177,6 309,0 Beryllium (Be) Pintamaa 0,15 0,50 0,56 1,39 0,20 0,61 0,65 1,31 0,32 0,99 0,97 1,84 Pohjamaa 0,15 0,46 0,53 1,51 0,16 0,49 0,56 1,63 0,26 1,00 1,04 2,54 Vismutti (Bi) Pintamaa 0,05 0,18 0,20 0,56 0,05 0,20 0,20 0,55 <0,1 0,23 0,23 0,56 Pohjamaa 0,05 0,18 0,18 0,42 0,05 0,18 0,18 0,44 <0,1 0,25 0,26 0,59 Kalsium (Ca) Pintamaa Pohjamaa Kadmium (Cd) Pintamaa <0,1 0,11 0,12 0,53 <0,1 <0,1 0,10 0,24 <0,1 0,22 0,22 0,62 Pohjamaa <0,1 <0,1 0,11 0,74 <0,1 <0,1 <0,1 0,18 <0,1 0,12 0,14 0,92 Koboltti (Co) Pintamaa 1,15 8,15 8,88 21,50 2,51 10,75 11,33 28,20 4,68 21,40 20,51 35,10 Pohjamaa 2,37 8,27 9,87 30,50 2,86 9,42 10,04 28,60 5,18 20,35 20,80 33,80 Kromi (Cr) Pintamaa 7,9 30,6 35,0 74,3 9,5 42,1 43,3 95,0 25,0 67,6 65,0 95,4 Pohjamaa 10,6 34,0 38,1 75,5 9,5 39,9 42,3 92,1 25,0 76,1 73,9 103,0 Kupari (Cu) Pintamaa 1,1 14,3 16,9 63,7 2,6 15,1 17,0 58,0 5,8 27,8 28,3 51,5 Pohjamaa 4,2 20,5 26,6 83,0 6,4 22,6 25,1 63,4 5,5 35,0 35,7 77,5 Rauta (Fe) Pintamaa Pohjamaa Elohopea (Hg) Pintamaa 0,005 0,017 0,019 0,102 0,005 0,029 0,030 0,069 0,005 0,031 0,041 0,202 Pohjamaa <0,005 0,005 0,009 0,046 <0,005 0,016 0,017 0,064 <0,005 0,011 0,015 0,820 Kalium (K) Pintamaa Pohjamaa Magnesium (Mg) Pintamaa Pohjamaa

15 S41/2008/30 12 Alkuaine Hiekka/Sora Moreeni Savi Min. Med. Ka. Maks. Min. Med. Ka. Maks. Min. Med. Ka. Maks. mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg Mangaani (Mn) Pintamaa Pohjamaa Molybdeeni (Mo) Pintamaa <0,20 0,76 0,90 4,65 0,22 1,16 1,23 3,57 0,34 1,43 1,41 3,44 Pohjamaa <0,20 0,75 0,97 4,04 <0,20 1,21 1,25 3,82 0,36 1,14 1,28 4,10 Natrium (Na) Pintamaa 25,0 73,3 79,9 253,0 25,0 88,6 91,5 243,0 97,3 253,5 252,9 494,0 Pohjamaa 25,0 87,1 90,7 232,0 25,0 104,5 114,3 309,0 109,0 356,5 371,9 620,0 Nikkeli (Ni) Pintamaa 1,7 16,8 18,5 48,0 3,2 19,4 20,7 52,9 11,1 32,0 31,8 45,2 Pohjamaa 4,1 19,0 22,3 77,0 5,3 20,8 21,4 55,7 10,8 36,6 37,2 57,5 Fosfori (P) Pintamaa Pohjamaa Lyijy (Pb) Pintamaa 3,30 6,74 7,38 17,50 3,61 8,04 8,35 18,30 5,29 15,30 15,90 35,50 Pohjamaa 1,79 5,57 6,35 16,30 2,51 6,68 7,84 45,40 5,07 13,60 13,32 27,70 Rikki (S) Pintamaa < < < Pohjamaa < < < Antimoni (Sb) Pintamaa 0,04 0,12 0,13 0,36 0,05 0,13 0,14 0,31 0,09 0,26 0,25 0,54 Pohjamaa 0,03 0,11 0,12 0,29 0,04 0,12 0,13 0,39 0,08 0,24 0,24 0,60 Seleeni (Se) Pintamaa 0,2 0,5 0,5 1,6 0,3 0,5 0,5 1,0 0,4 0,5 0,5 1,2 Pohjamaa 0,1 0,5 0,5 1,7 0,1 0,5 0,5 1,9 0,3 0,5 0,6 4,0 Tina (Sn) Pintamaa 0,25 0,75 0,74 1,65 0,31 0,90 0,91 1,72 0,54 1,62 1,60 3,49 Pohjamaa 0,21 0,69 0,69 1,34 0,25 0,83 0,89 3,51 0,65 1,63 1,64 2,40 Strontium (Sr) Pintamaa 3,95 8,99 9,51 23,40 5,00 8,40 9,49 28,30 12,30 33,25 31,62 46,60 Pohjamaa 4,13 8,05 9,10 23,70 3,21 8,22 9,74 34,60 11,50 34,90 33,50 46,50 Titaani (Ti) Pintamaa Pohjamaa Tallium (Tl) Pintamaa 0,03 0,16 0,17 0,51 0,05 0,22 0,24 0,56 0,15 0,50 0,49 0,68 Pohjamaa 0,03 0,17 0,21 0,70 0,03 0,27 0,28 0,59 0,15 0,60 0,57 0,77 Uraani (U) Pintamaa 0,33 1,54 1,73 11,40 0,64 1,56 1,66 4,07 1,16 4,07 4,41 8,69 Pohjamaa 0,57 1,75 2,19 15,10 0,95 2,25 2,42 7,35 1,18 4,77 5,23 13,20 Vanadiini (V) Pintamaa 8,6 44,2 43,4 97,2 14,7 53,7 53,7 103,0 24,1 79,8 77,7 127,0 Pohjamaa 13,6 43,6 45,4 84,5 14,7 48,8 50,9 109,0 28,2 87,0 87,7 126,0 Sinkki (Zn) Pintamaa 21,1 75,3 91,8 361,0 25,1 101,0 101,8 193,0 31,8 110,0 113,3 198,0 Pohjamaa 19,3 55,3 60,4 160,0 16,8 54,1 57,3 141,0 27,5 102,5 104,4 159,0 ph Pintamaa 4,06 4,50 4,55 5,62 3,72 4,37 4,34 4,73 3,79 4,89 4,95 7,18 Pohjamaa 4,13 4,79 4,86 5,96 3,79 4,61 4,60 5,04 4,23 5,36 5,29 6,89 Hiili (C) % Pintamaa 0,10 1,10 1,13 2,56 0,40 1,77 1,90 4,40 0,52 2,36 2,64 9,57 Pohjamaa 0,06 0,34 0,42 1,59 0,12 0,55 0,69 2,27 0,24 0,41 0,83 7,27

16 S41/2008/30 13 Kesäkuussa 2007 tuli voimaan valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) (Valtioneuvosto, 2007). Valtioneuvoston asetuksen mukaiset kynnysarvot maaperässä yleisesti esiintyville haitallisille alkuaineille on esitetty alla olevassa taulukossa 4. Arvot on määritetty kokonaispitoisuuksina kuiva-aineesta alle 2 mm raekoosta. Yhden tai useamman haitallisen aineen pitoisuuden kynnysarvon ylittyessä maaperässä on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve. Alueilla, joilla taustapitoisuus on kynnysarvoa korkeampi, pidetään taustapitoisuutta kynnysarvona. Taulukko 4. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot maaperässä haitallisille aineille. Alkuaine Kynnysarvo, mg/kg Antimoni (Sb) 2 Arseeni (As) 5 Elohopea (Hg) 0,5 Kadmium (Cd) 1 Koboltti (Co) 20 Kromi (Cr) 100 Kupari (Cu) 100 Lyijy (Pb) 60 Nikkeli (Ni) 50 Sinkki (Zn) 200 Vanadiini (V) 100 Tutkimusalueella alkuaineiden pitoisuuserot eri maalajeissa ovat selviä. Mediaaniarvoja vertailemalla saadaan asiasta luotettava kuva, eivätkä yksittäiset, muusta aineistosta suuresti poikkeavat arvot vaikuta tulokseen. Tutkimusaineistossa lähes kaikkien alkuaineiden alhaisimmat pitoisuudet ovat lajittuneissa mineraalimaanäytteissä, esimerkkeinä alumiini, barium, kalium ja lyijy. Taulukossa 8 on esitetty pinta- ja pohjamaan väliset korrelaatiot kaikissa maalajeissa koko aineistosta (lajittuneet maalajit, moreeni ja savi) ja laskettu tunnusluvut pinta- ja pohjamaan pitoisuuksien suhteelle. Joidenkin alkuaineiden, esim. bariumin, kalsiumin, kaliumin, kromin, kuparin, natriumin, uraanin ja magnesiumin pitoisuudet pohjamaissa ovat suuremmat kuin pintamaissa, mikä viitta geologiseen alkuperään. Edellisestä poiketen pintamaahan ovat rikastuneet sinkki, fosfori, lyijy, rikki, elohopea, kadmium, beryllium, molybdeeni ja hiili, mikä ainakin osittain selittyy ihmisen toiminnalla. Arseenipitoisuudet ovat Pirkanmaalla korkeampia kuin muualla Suomessa. Pitoisuudet ovat korkeita kaikissa maalajeissa sekä pinta- että pohjamaassa (Kuva 2). Maalajista riippumatta arseenin luonnollinen taustapitoisuus Pirkanmaan näytteissä on suurempi kuin PIMA-asetuksen kynnysarvo 5 mg kg -1. Suurimmat yksittäiset As-pitoisuudet on tässä tutkimuksessa mitattu lajittuneista pohjamaanäytteistä.

17 S41/2008/30 14 Kuva 2. Pinta- ja pohjamaanäytteiden As-pitoisuudet Pirkanmaalla maalajeittain. Vaakasuora viiva kuvaa arseenin kynnysarvoa (5 mg kg -1 ). Muiden alkuaineiden osalta PIMA-asetuksessa annettu kynnysarvo ylittyy satunnaisesti. Esimerkiksi lyijyn kynnysarvo, 60 mg kg -1, ei ylity lainkaan (kuva 3). Sinkin kynnysarvo, 200 mg kg -1, ylittyy muutamissa hiekkanäytteissä (kuva 4). Koboltin osalta maksimipitoisuudet olivat kaikissa maalajeissa ja näytesyvyyksissä yli kynnysarvon, 20 mg kg -1 ja mediaanipitoisuus ylitti kynnysarvon savikoilla Hiekka ja sora Taulukossa 5 on verrattu Pirkanmaan lajittuneiden mineraalimaanäytteiden pohjamaan pitoisuuksien mediaaneja koko Suomen vastaaviin pitoisuuksiin. Useiden alkuaineiden pitoisuudet ovat Pirkanmaalla jopa 2-3-kertaiset koko Suomen pitoisuuksiin verrattuna. Selvimmät erot ovat alumiinin, bariumin, kalsiumin, koboltin, kromin, kuparin, raudan, kaliumin, magnesiumin, mangaanin, nikkelin, rikin, titaanin, vanadiinin ja sinkin pitoisuuksissa. Mediaanipitoisuuksia tarkasteltaessa kynnysarvot eivät kuitenkaan ylity muiden kuin arseenin kohdalla.

18 S41/2008/30 15 Kuva 3. Pinta- ja pohjamaanäytteiden Pb-pitoisuudet Pirkanmaalla maalajeittain. Lyijyn kynnysarvo (60 mg kg -1 ) ei ylity. Kuva 4. Pinta- ja pohjamaanäytteiden Zn-pitoisuudet maalajeittain Pirkanmaalla. Vaakasuora viiva kuvaa sinkin kynnysarvoa (200 mg kg -1 ).

19 S41/2008/30 16 Taulukko 5. Alkuaineiden kuningasvesiliukoiset pitoisuudet Pirkanmaan ja koko Suomen harjujen ja reunamuodostumien pohjamaan <2 mm raekokolajitteessa (Salminen ym. 2007). Pirkanmaan hiekat Koko Suomen hiekat Mediaani Mediaani Näytemäärä Alumiini mg/kg Arseeni mg/kg 8,9 <10 Boori mg/kg <5,0 <5,0 Barium mg/kg 55,8 21,9 Kalsium mg/kg Kadmium mg/kg <0,1 <1,0 Koboltti mg/kg 8,27 2,88 Kromi mg/kg 34,0 12,6 Kupari mg/kg 20,5 7,86 Rauta mg/kg Kalium mg/kg Magnesium mg/kg Mangaani mg/kg ,9 Molybdeeni mg/kg 0,75 <3,0 Natrium mg/kg 87,1 58,0 Nikkeli mg/kg 19,0 5,57 Fosfori mg/kg Lyijy mg/kg 5,57 <5,0 Rikki mg/kg 61 10,6 Antimoni mg/kg 0,11 <15,0 Strontium mg/kg 8,05 4,91 Titaani mg/kg Vanadiini mg/kg 43,6 15,6 Sinkki mg/kg 55,3 14, Moreeni Tässä tutkimuksessa kerätyissä näytteissä suurimmat pitoisuudet hienorakeisten maalajien jälkeen olivat moreeninäytteillä. Taulukossa 6 on verrattu Pirkanmaa ja koko Suomen moreenien pohjamaanäytteiden alkuainepitoisuuksien mediaaneja. Samoin kuin lajittuneissa maalajeissa myös moreenien alkuainepitoisuudet ovat Pirkanmaalla usein 2-3-kertaiset muuhun Suomeen verrattuna, poikkeuksena fosfori ja kalsium, jotka ovat hieman korkeammat lajittuneissa maalajeissa. Mediaanipitoisuuksia tarkasteltaessa kynnysarvot eivät ylity moreenissa muiden kuin arseenin kohdalla.

20 S41/2008/30 17 Alkuainepitoisuudet moreeneissa ovat enimmäkseen pohjamaissa korkeammat kuin pintamaissa (Taulukko 8). Hiili, kadmium, elohopea, rikki ja sinkki ovat kuitenkin rikastuneet moreenin pintaosiin, mikä lienee ihmisen toiminnasta johtuvaa. Taulukko 6. Alkuainepitoisuuksien mediaaniarvot Pirkanmaalta otettujen moreenien pohjamaanäytteissä ja koko maasta otettujen moreenien pohjamaanäytteissä. (Tarvainen ym., 2006). Alkuaine Pirkanmaa, pohjamaanäytteet Koko Suomi, pohjamaanäytteet Mediaani mg/kg Mediaani mg/kg Näytemäärä Alumiini Barium 74,5 43,4 Kalsium Koboltti 9,42 4,1 Kromi 39,9 17,7 Kupari 22,6 11,5 Rauta Kalium Magnesium Mangaani Natrium 104,5 368 Fosfori Strontium 8,22 7,7 Titaani Vanadiini 48,8 22,6 Sinkki 54,1 22, Savi Savinäytteissä alkuainepitoisuudet ovat kauttaaltaan korkeammat kuin karkeammissa maalajeissa. Taulukossa 7 on verrattu Pirkanmaalta otettujen, enimmäkseen viljelykäytössä olevien savikoiden pinta- ja pohjamaan alkuainepitoisuuksia koko maan peltomaiden vastaaviin pitoisuuksiin. Alumiinin, arseenin, koboltin, kuparin, raudan, magnesiumin, molybdeenin, nikkelin, lyijyn, vanadiinin ja sinkin määrät maaperässä ovat alueella selvästi suuremmat kuin koko maan peltomaanäytteissä keskimäärin. Kuningasvesiliukoista kaliumia, arseenia, nikkeliä ja sinkkiä on tutkimusalueen pintamaanäytteissä melkein kolme kertaa enemmän kuin koko maan näytteissä keskimäärin. Kaliumin runsauteen vaikuttanevat savipeltojen runsaat kiille- ja savimineraalimäärät.

Maaperän geokemiallisten kartoitusten tunnuslukuja

Maaperän geokemiallisten kartoitusten tunnuslukuja Etelä-Suomen yksikkö S41/0000/2006/1 Espoo 16.06.2006 Maaperän geokemiallisten kartoitusten tunnuslukuja Timo Tarvainen 2006 Timo Tarvainen Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO 1 2 TILASTOLLISET TUNNUSLUVUT

Lisätiedot

Tampereen seudun taajamien taustapitoisuudet ja kohonneiden arseenipitoisuuksien vaikutus maankäyttöön

Tampereen seudun taajamien taustapitoisuudet ja kohonneiden arseenipitoisuuksien vaikutus maankäyttöön Etelä-Suomen yksikkö S41/2009/31 19.5.2009 Espoo Tampereen seudun taajamien taustapitoisuudet ja kohonneiden arseenipitoisuuksien vaikutus maankäyttöön Timo Tarvainen, Jaana Jarva, Birgitta Backman, Samrit

Lisätiedot

Alkuaineiden taustapitoisuudet eri maalajeissa Vihdin ja Kirkkonummen alueilla

Alkuaineiden taustapitoisuudet eri maalajeissa Vihdin ja Kirkkonummen alueilla Espoon yksikkö, Maaperä ja ympäristö S41/232,241/26/1 Espoo 23.3.26 Alkuaineiden taustapitoisuudet eri maalajeissa Vihdin ja Kirkkonummen alueilla Timo Tarvainen ja Eeva Teräsvuori 26 S41/232,241/26/1

Lisätiedot

maaperässä Timo Tarvainen ja Jaana Jarva Geologian tutkimuskeskus

maaperässä Timo Tarvainen ja Jaana Jarva Geologian tutkimuskeskus Luontaisten haittaaineiden esiintyvyys maaperässä Timo Tarvainen ja Jaana Jarva Geologian tutkimuskeskus Metallit kallioperässä ja maaperässä Eri kivilajeissa on luonnostaan erilaisia metallipitoisuuksia

Lisätiedot

Hämeen maaperän taustapitoisuudet Esiselvitys Timo Tarvainen

Hämeen maaperän taustapitoisuudet Esiselvitys Timo Tarvainen Etelä-Suomen yksikkö S41/2010/22 4.5.2010 Espoo Hämeen maaperän taustapitoisuudet Esiselvitys Timo Tarvainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Timo Tarvainen Raportin laji

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

Tampereen seudun taajamien taustapitoisuudet: Esiselvitys Jaana Jarva ja Timo Tarvainen

Tampereen seudun taajamien taustapitoisuudet: Esiselvitys Jaana Jarva ja Timo Tarvainen Etelä-Suomen yksikkö S41/2008/36 24.6.2008 Espoo Tampereen seudun taajamien taustapitoisuudet: Esiselvitys Jaana Jarva ja Timo Tarvainen Tampereen seudun taajamat GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1

Lisätiedot

LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta.! = analyysitulos epävarma

LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta.! = analyysitulos epävarma LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta Havnro Vuosi X Y Aines Pvm_511p Al_511p Ba_511p Ca_511p Co_511p Cr_511p Cu_511p Fe_511p K_511p La_511p Li_511p Mg_511p 30759 89 7333802 3461760 MR 19910128

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ JASOLLINEN JÄRJESTELMÄ Oppitunnin tavoite: Oppitunnin tavoitteena on opettaa jaksollinen järjestelmä sekä sen historiaa alkuainepelin avulla. Tunnin tavoitteena on, että oppilaat oppivat tieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Suomen kangasmaat inventointiin vuosina 1986

Suomen kangasmaat inventointiin vuosina 1986 Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 1/29 Pekka Tamminen Kangasmaiden ominaisuudet valtakunnan metsien 8. inventoinnin pysyvillä koealoilla 1986 1995 e e m t a Taustaa Suomen kangasmaat inventointiin

Lisätiedot

Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen

Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Luontainen arseeni maa- ja kallioperässä ASROCKS hanke Arseenin liukeneminen

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

TUTKIMUSTODISTUS 2012E TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus

Lisätiedot

Sedimenttianalyysin tulokset

Sedimenttianalyysin tulokset Liite 6 Sedimenttianalyysin tulokset Sedimenttinäytteet otettiin kokoomanäytteenä ruopattavista kohdista noin 1,2 metrin syvyyteen saakka. Näytteissä on mukana siis eloperäisen aineksen lisäksi pohjan

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS Vastaanottaja Nokian kaupunki, Asko Riihimäki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.12.2013 KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS KOHMALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE

Lisätiedot

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio M173K2015 Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Kokkovaran tilan pintamalli. Korkeusulottuvuutta

Lisätiedot

Hämeenlinnan maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen

Hämeenlinnan maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen Etelä-Suomen yksikkö S41/2010/57 1.12.2010 Espoo Hämeenlinnan maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 1.12.2010 Tekijät Timo Tarvainen Raportin

Lisätiedot

SEDIMENTTISELVITYKSET 2014

SEDIMENTTISELVITYKSET 2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUM- PROVINSSIN PERUSTILASELVITYKSET SEDIMENTTISELVITYKSET 2014 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 20854 Keliber Oy Sedimenttiselvitykset 2014 i KELIBER OY SEDIMENTTISELVITYKSET

Lisätiedot

ARSEENI MAAPERÄSSÄ. Timo Tarvainen

ARSEENI MAAPERÄSSÄ. Timo Tarvainen Toimittajat: Kirsti Loukola-Ruskeeniemi ja Pertti Lahermo Geologian tutkimuskeskus, 45 49, 2004. ARSEENI MAAPERÄSSÄ Tarvainen, Timo 2004. Arseeni maaperässä. Arseeni Suomen luonnossa, ympäristövaikutukset

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/13 Päivämäärä Dnro 27.03.2013 731/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.04.2013 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) liitettä I ja II,

Lisätiedot

Sulfidisavien tutkiminen

Sulfidisavien tutkiminen Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä

Lisätiedot

ASROCKS-hankkeen Action 1 vaiheen tutkimuskohteet

ASROCKS-hankkeen Action 1 vaiheen tutkimuskohteet Arkistoraportti 3/2013 ASROCKS-hankkeen Action 1 vaiheen tutkimuskohteet Timo Tarvainen, Pirjo Kuula-Väisänen ja Paavo Härmä LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS Arkistoraportti 3/2013 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta

Lisätiedot

Esimerkki eräästä maaperänäytteenotossa käytetystä ohjeesta

Esimerkki eräästä maaperänäytteenotossa käytetystä ohjeesta FINAS S51/2000 Opas näytteenoton teknisten vaatimusten täyttämiseksi akkreditointia varten 123 (129) Esimerkki eräästä maaperänäytteenotossa käytetystä ohjeesta FINAS S51/2000 Opas näytteenoton teknisten

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU 2012 16WWE0993 25.3.2013 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2012 Osa V Jätejakeiden tarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2012 Osa V Jätejakeiden tarkkailu

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio Tutkimustodistus 2012-8409 1(3) 06.08.2012 Pöyry Finland Oy PL 40774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte Kaivovesi Näyte otettu 12.06.2012 Näytteen ottaja Esa-Pekka Kukkonen Saapunut 13.06.2012 Näytteenoton syy

Lisätiedot

Maaperän Kd-arvot ja geokemiallinen koostumus Pirkanmaalla ja Uudellamaalla Timo Tarvainen ja Jaana Jarva

Maaperän Kd-arvot ja geokemiallinen koostumus Pirkanmaalla ja Uudellamaalla Timo Tarvainen ja Jaana Jarva Etelä-Suomen yksikkö S41/2009/59 6.11.2009 Espoo Maaperän Kd-arvot ja geokemiallinen koostumus Pirkanmaalla ja Uudellamaalla Timo Tarvainen ja Jaana Jarva GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä

Lisätiedot

KK4 P25 KK2 P24 KK1 KK3 P26 KK5 P23. HP mg/kg öljy. HP mg/kg öljy. Massanvaihto 2004 (syv. 3m) Massanvaihto 2000

KK4 P25 KK2 P24 KK1 KK3 P26 KK5 P23. HP mg/kg öljy. HP mg/kg öljy. Massanvaihto 2004 (syv. 3m) Massanvaihto 2000 Kaupunginvaltuusto 25.1.2016 Liite 2 3 P25 KK4 491-2-10-111 P26 P24 KK2 KK3 KK1 Rakennenäytteet kellarikerroksesta: MHT1 (Tiiliseinä) MHT2 (Betonilattia) P23 HP 2 1100 mg/kg öljy KK5 Massanvaihto 2004

Lisätiedot

MAAPERÄTUTKIMUS. RAPORTTI (Täydennetty ) Ristinummentie KYLMÄLÄ

MAAPERÄTUTKIMUS. RAPORTTI (Täydennetty ) Ristinummentie KYLMÄLÄ MAAPERÄTUTKIMUS RAPORTTI 14.8.2014 (Täydennetty 24.10.2014) Ristinummentie 121 Ristinummentie 121 2 / 11 Sisällysluettelo 1 KOHTEEN PERUSTIEDOT... 3 1.1 Kohdetiedot ja tilaaja... 3 1.2 Toimeksiannon laatija...

Lisätiedot

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 :

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminets inta MOREENITUTKIMUS AHLAINEN, SAHAKOSKI Tutkimuskohteen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tyon suoritus ja

Lisätiedot

HÄMEENLINNA ASEMANSEUTU MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUDEN JATKOTUT- KIMUS

HÄMEENLINNA ASEMANSEUTU MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUDEN JATKOTUT- KIMUS Vastaanottaja Hämeenlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 7.10.2015 Viite 1510019903 HÄMEENLINNA ASEMANSEUTU MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUDEN JATKOTUT- KIMUS ASEMANSEUTU MAAPERÄN PILAANTUNEISUUDEN

Lisätiedot

TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA 2015. Terrafame Oy. Raportti 22.4.

TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA 2015. Terrafame Oy. Raportti 22.4. Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.4.2016 Viite 1510016678-009 Osaprojekti Biologinen tarkkailu pintavesissä TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN

Lisätiedot

PIMA-selvitys/raportti

PIMA-selvitys/raportti PIMA-selvitys/raportti Hietakyläntie 171 Pyhäsalmi Kunta: Pyhäjärvi Kaupunginosa: 403 Kortteli/Tila: 25 Tontti/Rek.nro: 38 Sivu 2 / 4 PIMA-selvitys/raportti 1. KOHDE JA TUTKIMUKSET 1.1 Toimeksianto Raahen

Lisätiedot

Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio

Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio 1 Tausta Metsätaloustoimenpiteiden vesiensuojelun kannalta kiintoaineshuuhtouman torjunta on avainasemassa.

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI V.1 Luonnos LEMPÄÄLÄN KUNTA. Pilaantuneen maan selvitys Lempäälän keskusta, Lempoinen, Ryynikkä

TUTKIMUSRAPORTTI V.1 Luonnos LEMPÄÄLÄN KUNTA. Pilaantuneen maan selvitys Lempäälän keskusta, Lempoinen, Ryynikkä TUTKIMUSRAPORTTI 101001368 27.1.2016 V.1 Luonnos LEMPÄÄLÄN KUNTA Pilaantuneen maan selvitys Lempäälän keskusta, Lempoinen, Ryynikkä 1 Sisältö 1 JOHDANTO 4 2 KOHDE 4 3 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET ALUEELLA 4

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006.

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006. Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006 Seppo Elo - 2 - GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Seppo Elo KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Auri Koivuhuhta Sonkajärvi

Auri Koivuhuhta Sonkajärvi Sotkamon Talvivaaran ympäristön vesien harvinaiset maametallien sekä talliumin, lyijyn ja uraanin pitoisuudet GTK:n tekemän selvityksen tulosten esittely Esityksen sisältö Mitä ovat harvinaiset maametallit

Lisätiedot

Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turv le. Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila

Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turv le. Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turvemaille Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila Mitä humusaineet ovat? Liuenneen eloperäisen (orgaanisen) aineksen eli humuksen värillinen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI. Porin kaupunki, TPK/OM/rt. Veturitallinkatu / Muistokatu, Pori

YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI. Porin kaupunki, TPK/OM/rt. Veturitallinkatu / Muistokatu, Pori 303037 YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI Porin kaupunki, TPK/OM/rt Veturitallinkatu / Muistokatu, Pori 21.2.2011 303037 YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI Porin kaupunki, TPK/OM/rt

Lisätiedot

MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSSELVITYS

MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSSELVITYS GEOPALVELU OY TYÖ N:O 13043 22.03.2013 SKOL jäsen ATALAN KERROSTALOT 1 / 6838 / ATALA / TAMPERE Atanväylä 2 33580 TAMPERE Ristimäenkatu 2 33310 Tampere Puhelin (03) 2767 200 Faksi (03) 2767 222 Sähköposti

Lisätiedot

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 2/2015 Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus 31.3.2016 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen

Lisätiedot

LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous

LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous Luonnonhuuhtoumaan vaikuttavat mm.: Geologia, ilmasto Maaperä, topografia, kasvillisuus

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi Selvitys Sodankylän ympäristön maankäyttöä ja kaivostoimintaa tukevasta maaperätiedonkeruusta ja toimintamallista - maaperätiedonkeruu

Lisätiedot

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset

Lisätiedot

Esikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi ok Metallit 1. Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA ok

Esikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi ok Metallit 1. Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA ok Pvm: 16.8.2013 1/2 Projekti: 1510005691/9 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 TUHKAKYLÄ Tutkimuksen nimi: Talvivaara Sotkamo Oy, sakkanäytteiden kaatopaikkakelpoisuustutkimukset, Maauimala, kon

Lisätiedot

Liite 1 (1/2) ISO/DIS µg/l

Liite 1 (1/2) ISO/DIS µg/l Liite 1 (1/2) Mittausmenetelmät ja määritysrajat (1/2) Määritys Mittausmenetelmä Määritysraja Yksikkö ph, titraattori SFS 3021:1979 Kokonaistyppi vesistövedestä SFS-EN ISO 11905-1:1998 50 µg/l Kokonaisfosfori

Lisätiedot

5. Arseenin luontaiset pitoisuudet Pirkanmaalla

5. Arseenin luontaiset pitoisuudet Pirkanmaalla Arseenin luontaiset pitoisuudet Pirkanmaalla 5. Arseenin luontaiset pitoisuudet Pirkanmaalla Birgitta Backman 1, Ritva Mäkelä-Kurtto 2, Merja Eurola 2 ja Samrit Luoma 1 1 Geologian tutkimuskeskus, PL 96,

Lisätiedot

MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS, ASEMAKAAVANMUU- TOSALUE, LUOLALA- TUPAVUORI

MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS, ASEMAKAAVANMUU- TOSALUE, LUOLALA- TUPAVUORI Vastaanottaja Naantalin kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 29.5.2012 MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS, ASEMAKAAVANMUU- TOSALUE, LUOLALA- TUPAVUORI MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS,

Lisätiedot

Kompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama

Kompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama ESY Q16.2/2006/5 16.11.2006 Espoo Kompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 16.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti

Lisätiedot

TARASTENJÄRVEN ASEMAKAAVA-ALUEET 8475 JA 740 ARSEENIN TAUSTAPITOISUUS SEKÄ KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET

TARASTENJÄRVEN ASEMAKAAVA-ALUEET 8475 JA 740 ARSEENIN TAUSTAPITOISUUS SEKÄ KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET Vastaanottaja Kangasalan kunta Tampereen kaupunki ID 1 244 731 Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 4.5.2015 TARASTENJÄRVEN ASEMAKAAVA-ALUEET 8475 JA 740 ARSEENIN TAUSTAPITOISUUS SEKÄ KIVIAINEKSEN

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

VUORES-ISOKUUSI III, ASEMAKAAVA 8639, TAMPERE KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET

VUORES-ISOKUUSI III, ASEMAKAAVA 8639, TAMPERE KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.11.2016 VUORES-ISOKUUSI III, ASEMAKAAVA 8639, TAMPERE KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET

Lisätiedot

TERRAFAME OY OSA VII: SEDIMENTIN LAATU JA NUASJÄRVEN PURKUPUTKEN VAIKU- TUSTARKKAILU

TERRAFAME OY OSA VII: SEDIMENTIN LAATU JA NUASJÄRVEN PURKUPUTKEN VAIKU- TUSTARKKAILU Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Tarkkailuraportti Päivämäärä Toukokuu, 2016 TERRAFAME OY OSA VII: SEDIMENTIN LAATU JA NUASJÄRVEN PURKUPUTKEN VAIKU- TUSTARKKAILU TERRAFAME OY OSA VII: SEDIMENTIN

Lisätiedot

Luonnonmukaiset menetelmät tulvasuojelun suunnittelussa. Kristiina Nuottimäki

Luonnonmukaiset menetelmät tulvasuojelun suunnittelussa. Kristiina Nuottimäki Luonnonmukaiset menetelmät tulvasuojelun suunnittelussa Kristiina Nuottimäki Luonnonmukaiset menetelmät tulvasuojelun suunnittelussa Hulevesitulvat Geologian hyödyntäminen tulvasuojelussa Ratkaisut Hulevesitulvat

Lisätiedot

Metallilla pilaantuneiden maiden liukoisuuskokeet-hanke 2012

Metallilla pilaantuneiden maiden liukoisuuskokeet-hanke 2012 Liukoisuustestit riskinarvioinnissa Timo Tarvainen (Geologian tutkimuskeskus) Auli Kuusela-Lahtinen VTT, Birgitta Backman ja Pekka Hänninen GTK, Jussi Reinikainen ja Kaisa Niskala SYKE Metallilla pilaantuneiden

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

Meltauksen geokemiallisten aineistojen tarkastelua Pasi Lehmuspelto, Riitta Pohjola ja Anne Peltoniemi-Taivalkoski

Meltauksen geokemiallisten aineistojen tarkastelua Pasi Lehmuspelto, Riitta Pohjola ja Anne Peltoniemi-Taivalkoski Pohjois-Suomi S49/2009/38 4.6.2009 Rovaniemi Meltauksen geokemiallisten aineistojen tarkastelua Pasi Lehmuspelto, Riitta Pohjola ja Anne Peltoniemi-Taivalkoski GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä

Lisätiedot

Alkuaineiden taustapitoisuudet eri maalajeissa Satakunnan alueella Erna Kuusisto, Timo Tarvainen ja Pekka Huhta

Alkuaineiden taustapitoisuudet eri maalajeissa Satakunnan alueella Erna Kuusisto, Timo Tarvainen ja Pekka Huhta Espoon yksikkö, maaperä ja ympäristö S41/1141/2007/11 27.5.2007 Espoo Alkuaineiden taustapitoisuudet eri maalajeissa Satakunnan alueella Erna Kuusisto, Timo Tarvainen ja Pekka Huhta GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAANRAKENNUKSESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017 Tavoite Tavoitteena on saada uusiomateriaalit

Lisätiedot

Rovaniemen Kuluskairan iskupora-aineisto - laaduntarkastusraportti Anne Taivalkoski

Rovaniemen Kuluskairan iskupora-aineisto - laaduntarkastusraportti Anne Taivalkoski Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 86/2014 Rovaniemen Kuluskairan iskupora-aineisto - laaduntarkastusraportti Anne Taivalkoski GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI / Dnro Tekijät Anne Taivalkoski Raportin

Lisätiedot

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori

Lisätiedot

1. Johdanto. Kirsti Loukola-Ruskeeniemi Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka, PL 6200, TKK

1. Johdanto. Kirsti Loukola-Ruskeeniemi Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka, PL 6200, TKK Johdanto 1. Johdanto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka, PL 6200, 02015 TKK Arseeni on alkuaine, jota on luontaisesti pieniä määriä kallioperässä ja maaperässä. Kallioperästä arseenia saattaa

Lisätiedot

kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut)

kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut) Suunnittelu- ja mitoitusohjeita ojitettujen kosteikkojen suunnitteluun Björn Klöve (Oulun yliopisto) Taustaa Ojitetuillet ill kosteikoille ill ei ole olemassa mitoitus- ja suunnitteluohjeita (mitoitus

Lisätiedot

NS. KUTVOSEN TEHDASALUE HERRALANTIE 12, SUONENJOKI MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUT- KIMUS, TUTKIMUSRAPORTTI

NS. KUTVOSEN TEHDASALUE HERRALANTIE 12, SUONENJOKI MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUT- KIMUS, TUTKIMUSRAPORTTI Vastaanottaja Suonenjoen kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 13.01.2014 NS. KUTVOSEN TEHDASALUE HERRALANTIE 12, SUONENJOKI MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUT- KIMUS, TUTKIMUSRAPORTTI Tarkastus

Lisätiedot

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE *Vesilaitosvesi

TESTAUSSELOSTE *Vesilaitosvesi 20.11.201 1-4031 1 (4) Kirkkonummen kunta / Vesihuoltolaitos Lehtinen Maria PL 20 02401 KIRKKONUMMI Tilausnro 91197 (103/Meiko), saapunut 3.11.201, näytteet otettu 3.11.201 (11:30) Näytteenottaja: Luvyn

Lisätiedot

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Ympäristölupahakemuksen täydennys Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen

Lisätiedot

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT 1 (24) PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT Tuire Valjus Menetelmän perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta

Lisätiedot

Oravikosken taajaman laajenemisalueen maaperän pilaantuneisuuden arviointi lisäselvitys alueille C ja D

Oravikosken taajaman laajenemisalueen maaperän pilaantuneisuuden arviointi lisäselvitys alueille C ja D GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M107K2011 Kuopio 10.8.2011 Oravikosken taajaman laajenemisalueen maaperän pilaantuneisuuden arviointi lisäselvitys alueille C ja D Anna Tornivaara, Maria Nikkarinen & Pekka Forsman

Lisätiedot

Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus

Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus TASO-hankkeen loppuseminaari 11.11.2013 Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus Jarkko Akkanen Biologian laitos Joensuun kampus OSAHANKE Turvetuotannon

Lisätiedot

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI

Lisätiedot

LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS

LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Maaperän tutkimusraportti Päivämäärä 08.07.2013 LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS Päivämäärä 08/07/2013 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

GEOLTMIALLINEN TULKINTA. Pekka Huhta Jarmo Nikander

GEOLTMIALLINEN TULKINTA. Pekka Huhta Jarmo Nikander GEOLTMIALLINEN TULKINTA Pekka Huhta Jarmo Nikander 09031 977 Työn tarkoitus Käytettävissä oli sadan liejunäytteen analyysitulokset (AAS). Näytteet oli otettu Iisveden Jauholahdesta, Kokinsalmesta ja Suihanlahdesta.

Lisätiedot

Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama

Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama ESY Q16.2/2006/4 28.11.2006 Espoo Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 28.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti

Lisätiedot

METSÄMAAN HIILEN VIRRAT VEDEN MUKANA

METSÄMAAN HIILEN VIRRAT VEDEN MUKANA METSÄMAAN HIILEN VIRRAT VEDEN MUKANA John Derome ja Antti-Jussi Lindroos Latvusto Karike Metsikkösadanta Hiilidioksidi Humuskerros Maavesi MAAVEDEN HIILI KOKONAIS-HIILI (TC)

Lisätiedot

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys (antti.pasanen@gtk.fi) Anu Eskelinen, Anniina Kittilä, Jouni Lerssi, Heikki Forss, Taija Huotari-Halkosaari, Pekka Forsman, Marja Liisa

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja

Lisätiedot

RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA

RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2433/93/2/10 OULAINEN Rimpikoivikko Esko Iisalo 30.4.1993 RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA SISÄLLYSLUETTELO TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI

Lisätiedot

Lausunto Dragon Mining Dragon Mining Kaapelinkulman luvan tarkistus

Lausunto Dragon Mining Dragon Mining Kaapelinkulman luvan tarkistus Lausunto Dragon Mining Dragon Mining Kaapelinkulman luvan tarkistus 20.5.2015 Esitetty asiakirja ei voi olla metallimalmilouhoksen ympäristölupa. Asiakirjan esittäminen sellaisena asettaa sekä toiminnanharjoittajan

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI MÄKIKATU 12, KUOPIO MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUT- KIMUKSET, TUTKIMUSRAPORTTI

KUOPION KAUPUNKI MÄKIKATU 12, KUOPIO MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUT- KIMUKSET, TUTKIMUSRAPORTTI Vastaanottaja Kuopion kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 17.10.2014 KUOPION KAUPUNKI MÄKIKATU 12, KUOPIO MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUT- KIMUKSET, TUTKIMUSRAPORTTI Tarkastus Päivämäärä 17/10/2014

Lisätiedot

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Suomen vesistöjen tummuminen Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Mitä vesien tummumisella tarkoitetaan? Kuva: Stefan Löfgren Tummumisella käsitetään humuksen lisääntymistä, joka ilmenee veden

Lisätiedot

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987 SISALLYSLUETTELO LIITELUETTELO Lähtötiedot Naytteenotto ja kustannukset Näytteiden käsittely Tulokset kohteittain 4.1 Heinikkolehto

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN

Lisätiedot

Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy Senaatti-kiinteistöt MAAPERÄN HAITTA-AINESELVITYS HELSINGIN RUSKEASUO, TONTTI LISÄTUTKIMUS 21.8.

Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy Senaatti-kiinteistöt MAAPERÄN HAITTA-AINESELVITYS HELSINGIN RUSKEASUO, TONTTI LISÄTUTKIMUS 21.8. Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy Senaatti-kiinteistöt MAAPERÄN HAITTA-AINESELVITYS HELSINGIN RUSKEASUO, TONTTI 91 16-742-2 LISÄTUTKIMUS 21.8.2014 12.9.2014 Sisällys 1 JOHDANTO... 2 1.1 Alueen historia...

Lisätiedot

Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset

Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset Hannu Komulainen Tutkimusprofessori (emeritus) Terveydensuojeluosasto 21.11.2016 Ihminen ympäristössä:maaperä, 21.11.2016, Helsinki 1 Esityksen sisältö: Rajaukset

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi

Geologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi Geologian tutkimuskeskus Inari, Angeli Rovaniemi 17.12.1997 Kaoliinitutkimukset Inarin kunnassa Angelin ympäristössä Jalkavaara 1 ja 2 nimisillä valtausalueilla kaivosrekisterinumero 5622/1 ja 2 Tutkimukset

Lisätiedot

!"## "$! % & $ $ " #$ " '( $&

!## $! % & $ $  #$  '( $& !"## $ "$! % & $ " #$ " ' $& !"##"$! %&$$"#$" '$& * && ) * *!"" #$$$% & #$$$% ''') ! ",-*..-" / 0.!/12.*" $ %, )-. -. 1 3 4 - $ % 5 / - 0 0. /.-.* $ 5 4 $ 3 4 $ * 4 $4 5 4 $4 65 4 $4 0-4 $4 0 $ $44 0 $

Lisätiedot

Suurpellon purosedimenttinäytteen analyysitulokset Timo Tarvainen ja Mikael Eklund

Suurpellon purosedimenttinäytteen analyysitulokset Timo Tarvainen ja Mikael Eklund GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Espoo 150/2013 Suurpellon purosedimenttinäytteen analyysitulokset Timo Tarvainen ja Mikael Eklund GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET. RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA

Lisätiedot

SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE

SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE Vastuuhenkilö Lehtolainen Sivu/sivut 1 / 5 SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE Seosmullalla tarkoitetaan MMMa 24/11 liitteen I kasvualustojen seosmullat (5A2) ryhmään kuuluvaa lannoitevalmistetta, joka

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ

Lisätiedot

Happamat sulfaattimaat ja metsätalous

Happamat sulfaattimaat ja metsätalous Happamat sulfaattimaat ja metsätalous Nina Jungell Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Rannikon alue 1 Entistä merenpohjaa, muodostuivat yli 4000 vuotta sitten. 22.11.2013 Finlands skogscentral 3 Happamat

Lisätiedot