TOIMINTAKERTOMUS ja tilinpäätös vuodelta 2015

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS ja tilinpäätös vuodelta 2015

2

3 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1 Kuntayhtymän johtajan katsaus Kuntayhtymän hallinto Yhtymähallitus Yksilöjaosto Henkilöstöjaosto Sopimustyöryhmä Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus Organisaatio Sopimusohjaus Tilivelvolliset Yleinen ja alueen taloudellinen kehitys Kuntayhtymän toiminnan ja talouden muutokset sekä asetettujen tavoitteiden toteutuminen Hyvinvointipalvelut Terveyspalvelut Hallinto- ja tukipalvelut Kuntayhtymän henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Yhtymähallituksen selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma Tase Kokonaistulot ja -menot Tilikauden tuloksen käsittely Talousarvion toteutuminen Hallinto- ja tukipalvelut Hyvinvointipalvelut Varhaiskasvatuspalvelut Perhe- ja sosiaalipalvelut Hoito- ja hoivapalvelut Terveyspalvelut Vastaanottopalvelut Suun terveydenhuolto Erikoissairaanhoito ja kuntoutus Aikuispsykososiaaliset palvelut Ympäristöterveydenhuolto Työterveyshuolto Kuntayhtymän tuloslaskelman toteumavertailu Investointien toteuma Rahoitusosan toteutuminen Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöksen liitetiedot Kuntayhtymän tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkiota koskevat liitetiedot... 60

4 LIITTEET OHEISMATERIAALIT Maisema-taulukoiden kokoomataulut Henkilöstökertomus Tuoteryhmäkohtaiset Maisema-toteutumataulukot Talousarvion toteutumavertailu

5 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS VUODELTA Kuntayhtymän johtajan katsaus Kallion perustehtävänä on järjestää alueen asukkaille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä edistäen. Strategian päämääristä on noussut voimakkaimmin esille kotona asumisen ja pärjäämisen tukeminen. Sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen että Kallion alueen palveluiden yhtenäistäminen ovat myös edelleen olleet ohjaamassa Kalliota strategisella tasolla. Vuoden 2015 tavoitteet pohjautuivat Kallion strategisiin valintoihin, joilla Kallio on tukenut asukkaiden arjessa pärjäämistä kustannustehokkailla palveluilla ja osaavalla henkilöstöllään. Kuntayhtymän taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden perustana on ollut tuottavuuden ja vaikuttavuuden lisääminen. Palveluiden kehittämisellä asiakaslähtöisiksi ja sujuviksi, toimialat ylittäviksi asiakkaan poluiksi on luonut uudenlaista toimintakulttuuria ja uusia toimintamuotoja. Asiakkaan ja hänen lähipiirinsä aktiivisuutta omissa prosesseissaan tuettiin edelleen ja näin tavoiteltiin asiakkaan oman vastuun ottamista omasta hyvinvoinnistaan. Todettakoon, että Kallio pystyi järjestämään pääsääntöisesti lakisääteiset palvelut hoitotakuu- ja palveluvelvoitteiden edellyttämällä tavalla. Kuntayhtymän henkilöstö esimiehineen on ottanut toimintojen uudistamisen haasteen vastaan paneutuen määrätietoisesti yhteisten palveluiden ja käytäntöjen uudistamiseen. Tuloksina tästä on nähtävissä Kallion oman toiminnan uudelleen järjestelyjä mm. sosiaalihuoltolain muutoksen vauhdittama neuvolan perhetyön ja lapsiperheiden kotipalvelun yhteisen tiimin muodostaminen ja alkuarviointitiimin toiminnan aloittaminen perhepalveluissa sekä lääkärin vastaanotoilla ajanvaraustoiminnan uudistaminen. Kallion talousarvio 2015 sisälsi yhdessä jäsenkuntien kanssa tietoisesti otettuja palvelutuotannon määrään ja kustannuksiin liittyviä kuntakohtaisia riskejä muun muassa vastaanotto-, varhaiskasvatus-, sekä hoito- ja hoivapalveluissa. Myös erikoissairaanhoidon ennustettavuus on haasteellista. Kuntakohtainen käyttö vaihtelee vuosittain. Meneillään oleva valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja toimintaympäristön muutokset loivat tarpeen Kallion palvelustrategian arvioinnille ja päivittämiselle. Päivitystyö saatettiin alkuun vuoden lopulla ja se valmistuu vuoden 2016 kevätpuolella yhteistyössä yhtymähallituksen, jäsenkuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. Kallio on toiminut edelleen vahvana yhtenäisenä alueena ja osallistunut aktiivisesti niin Pohjois- Pohjanmaan maakunnalliseen kuin Oulun eteläisen alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen valtakunnallisten linjausten mukaisesti. Kallio on alueellamme osaava ja luotettava sosiaali- ja terveydenhuollon toimija ja vetovoimainen työnantaja. Kalliolla on halu ja kyky toimia jatkossakin sote-palveluiden tuottamisessa osana maakunnan tasoisia järjestelyitä. Kallion vuoden 2015 tilinpäätöksessä käyttötalouden nettomenot olivat 128,1 milj. euroa, kasvua vuoteen 2014 oli 4,2 prosenttia. Oman toiminnan jäsenkuntalaskutus oli 91,3 milj. euroa, nousua edelliseen tilinpäätökseen 4,6 prosenttia. Ostetun erikoissairaanhoidon jäsenkuntalaskutus oli 36,8 milj. euroa, nousua edelliseen tilinpäätökseen 3,1 prosenttia. Kallion menestyksestä kiitos kuuluu henkilöstölle, joka on työllään turvannut hyvät ja laadukkaat palvelut alueen asukkaille. Kiitoksen sanat esitän myös poliittisille päätöksentekijöille, joilta on löytynyt tahtoa ja luottamusta tukea meitä Kallion työntekijöitä. Johanna Kiiskilä kuntayhtymän johtaja 1

6 2 Kuntayhtymän hallinto Perussopimuksen mukaan kuntayhtymän ylintä päätäntävaltaa käyttää yhtymäkokous, johon jäsenkunnat nimeävät edustajansa siten, että kutakin alkavaa 2500 asukasta kohden nimetään jokaisesta kunnasta yksi edustaja. Yhtymäkokous on kokoontunut vuonna 2015 kaksi (2) kertaa ja käsitellyt 17 asiaa. 2.1 Yhtymähallitus Kuntayhtymän yhtymähallituksessa on 13 yhtymäkokouksen valitsemaa jäsentä. Yhtymäkokous valitsi kokouksessaan kuntayhtymän yhtymähallituksen toimikaudeksi sekä nimesi jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat. Yhtymäkokous myönsi yhtymähallituksen jäsen Tea Ruhalle eron yhtymähallituksen jäsenyydestä ja nimesi yhtymähallituksen jäseneksi Marja Onnelan Ylivieskasta lukien. Varsinainen jäsen Varajäsen Kunta Jouko Hannula, puheenjohtaja Jani Palola Ylivieska Kaisa Haapakoski Sirkku Vinkka Ylivieska Pauli Korpi-Tassi Karoliina Nevalainen Ylivieska Alpo Löytynoja Auli Mustikkamaa Ylivieska Tea Ruha, Marja Onnela alkaen Juha Liukkonen Ylivieska Esko Kangas, 2. varapuheenjohtaja Jarmo Kivioja Nivala Eeva-Leena Ainasoja Eija-Riitta Niinikoski Nivala Satu Pirnes Henna-Maria Råman Nivala Eero Erkkilä Marjut Holappa Nivala Antti Toivola, 1.varapuheenjohtaja Kari Honkala Sievi Terhi Kangas Ari Ahola Sievi Risto Mäkelä, 3.varapuheenjohtaja Teijo Visuri Alavieska Marja Isokääntä Veijo Kauppila Alavieska Yhtymähallitus on kokoontunut vuonna kertaa ja käsitellyt 134 asiaa. Esittelijänä on toiminut kuntayhtymän johtaja ja pöytäkirjanpitäjänä talousjohtaja Yksilöjaosto Toimikausi Yhtymähallitus on nimennyt yksilöjaostoon neljä jäsentä ja jokaiselle jäsennelle henkilökohtaisen varajäsenen sekä jaoston jäsenten keskuudesta puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan. Varsinainen jäsen Varajäsen Kunta Risto Mäkelä, puheenjohtaja Marja Isokääntä Alavieska Alpo Löytynoja, varapuheenjohtaja Auli Mustikkamaa Ylivieska Eeva-Leena Ainasoja Jarmo Kivioja Nivala Terhi Kangas Antti Toivola Sievi Yksilöjaosto on kokoontunut vuonna 2015 kahdeksan (8) kertaa ja käsitellyt 58 asiaa. Esittelijänä on toiminut hyvinvointipalvelujohtaja ja sihteerinä hallintopalvelupäällikkö. 2

7 2.1.2 Henkilöstöjaosto Toimikausi Yhtymähallitus on nimennyt henkilöstöjaostoon neljä jäsentä ja jokaiselle jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen sekä jaoston jäsenten keskuudesta jaoston puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan. Varsinainen jäsen Varajäsen Kunta Antti Toivola, puheenjohtaja Terhi Kangas Sievi Esko Kangas, varapuheenjohtaja Satu Pirnes Nivala Marja Isokääntä Risto Mäkelä Alavieska Kaisa Haapakoski Jani Palola Ylivieska Henkilöstöjaosto on kokoontunut vuonna 2015 kahdeksan (8) kertaa ja käsitellyt 39 asiaa. Esittelijänä on toiminut henkilöstöpäällikkö ja sihteerinä kehittämispäällikkö. 2.2 Sopimustyöryhmä Varsinainen jäsen Ikonen Olli Ojanperä Terho Valtanen Kari Päivi Karikumpu, alkaen Tervo Janne Alavieskan kunta Ylivieskan kaupunki Nivalan kaupunki Sievin kunta 2.3 Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus Yhtymäkokous on valinnut kuntayhtymän tarkastuslautakunnan jäsenet toimikaudeksi ja nimesi jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Varsinainen jäsen Varajäsen Kunta Maarit Jutila, puheenjohtaja Juhani Isotalus Alavieska Heikki Häyrynen, varapuheenjohtaja Ritva Saviluoto Nivala Ahti Hannula Maarit Silver Sievi Terttu Alanen Eero Myllykangas Ylivieska Tilintarkastusyhteisönä toimii BDO Audiator Oy. 3

8 2.4 Organisaatio Toimintaorganisaatio: 2.5 Sopimusohjaus Kuntayhtymän perussopimuksen ja hallintosäännön lähtökohtia ovat sopimusohjaus ja omistajaohjauksen kanavointi jäsenkunnista kuntayhtymään kuntajohtajien välityksellä. Sopimusohjaus on prosessi, jossa määritellään väestön palvelujen tarve sekä sovitaan palvelujen määrästä ja laadusta. Talousarvion valmistelussa tulosaluekohtaiset palvelukuvaukset, väestön palvelutarpeen ennakointi sekä sovittu palvelujen taso ja määrä ovat määrärahavarausten perustana. Jäsenkuntien mahdollisuus rahoittaa lakisääteisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita on heikentynyt mm. valtionosuusjärjestelmässä tapahtuneiden leikkausten vuoksi. Vuoden 2015 talousarviota sopeutettiin kuntien taloustilanne huomioiden. Talousarvio sisälsi jäsenkuntien kanssa sovittuja taloudellisia ja toiminnallisia riskejä. Riskit on kuvattu palvelukuvauksissa. Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät aiheuttamisperiaatteen mukaisesti vahvistetun toiminta- ja taloussuunnitelman pohjalta. Kunnittaisen kustannustenjaon välineenä on Maisema-laskentatyökalu, jonka avulla lasketaan kullekin jäsenkunnalle tulosalueittaiset kustannukset tuoteryhmäkohtaisina suursuoritteina suunniteltujen/käytettävien palvelusuoritteiden mukaisessa suhteessa. Maisema-mallin suunnitelma- ja kustannustenjakotaulukot toimivat kuntayhtymän ohjausjärjestelmänä, talousarvion pohjana ja sekä seurannan että tilinpäätöksen työkaluina. Taulukoissa palveluita on käsitelty tuoteryhmittäin suursuoritteina (ks. luku 5.1 ). Maisema suunnitelmataulukot ovat talousarvion oheismateriaalina. 4

9 2.6 Tilivelvolliset Tilivelvollinen toimielin: Yhtymähallitus Tilivelvolliset viranhaltijat: vs. Kuntayhtymän johtaja Kuntayhtymän johtaja Urho Möller Johanna Kiiskilä Toimialajohtajat: Terveyspalvelut, terveyspalvelujohtaja Hyvinvointipalvelut, hyvinvointipalvelujohtaja Hallinto- ja tukipalvelu, talousjohtaja Päivi Peltokorpi Pirjo Matikainen Urho Möller Tulosaluejohtajat: Varhaiskasvatuspalvelut, palvelujohtaja Marja Ranta-Nilkku Perhe- ja sosiaalipalvelut, palvelujohtaja Leena Iisakkila Hoito- ja hoivapalvelut, vs. palvelujohtaja Reetta Hjelm Hoito- ja hoivapalvelut, palvelujohtaja Reetta Hjelm Vastaanottopalvelut, vt. hoitotyön johtaja Erikoissairaanhoito ja kuntoutus, johtava ylilääkäri Aikuisten psykososiaaliset palvelut, psykiatri-ylilääkäri Työterveyshuolto, ylilääkäri Suun terveydenhuolto, ylihammaslääkäri Ympäristöterveydenhuolto, ympäristöterveydenhuollon johtaja Reetta Hjelm Risto Olli Tuija Päivärinta Osmo Konu Marja-Liisa Laitala Meeri Rinta-Jouppi Palvelupäälliköt: Varhaiskasvatuspalvelut palvelupäällikkö, päiväkotihoito palvelupäällikkö, perhepäivähoito, ostopalvelut, palvelusetelit, lastenhoidon tuet Perheiden palvelut johtava sosiaalityöntekijä, aikuissosiaalityö johtava sosiaalityöntekijä, lastensuojelu palvelupäällikkö, vammaispalvelut Hoito- ja hoivapalvelut palvelupäällikkö, ympärivuorokautiset palvelut palvelupäällikkö, kotiin annettavat palvelut Avosairaanhoito, osastonhoitaja Avoterveydenhuolto, palvelupäällikkö Sari Suhonen Ulla-Maija Miettilä Kaija Jokela Sari Mehtälä Janne Nikula Virpi Kamunen Arja Rättyä Pirjo Jääskelä 5

10 3 Yleinen ja alueen taloudellinen kehitys Valtiovarainministeriön viimeisimmän talouskatsauksen mukaan talouden epävarmuus jatkuu edelleen. Suomen kansantuote on samalla tasolla kuin vuonna 2007 ja kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti kolme vuotta. Taloustilanne Suomessa on pitkän laskun jälkeen edelleen heikko eikä mitään nopeaa kasvua vuodelle 2016 ole näköpiirissä. Vuosi 2016 tulee olemaan kuntatalouden näkökulmasta haasteellinen, sen taustalla on hidas talouskehitys, valtionosuusleikkaukset ja palvelutarpeen kasvu. Viime vuosina Kallion alueen väestömäärän kasvu on ollut positiivinen, väestön kasvu kuitenkin lisää palvelukysyntää ja on aiheuttanut laskennallisesti noin euron vuotuisen kustannuspaineen palveluiden järjestämiselle. Valtakunnallisessa vertailussa Kallio on pystynyt pitämään kustannustasonsa alle valtakunnan keskiarvon kun huomioidaan alueen väestön palvelutarvetekijät. Palvelutarpeet terveyspalveluissa ja ikäihmisten palveluissa kasvavat jatkossa. Huolestuttavaa on myös lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian tarpeen kasvu. Väestön ikääntyessä ja väestömäärän kasvaessa terveyspalvelujen tarve nousee lähivuosina vähintään puolentoista prosentin vuosivauhtia, jos terveyspalvelujen ikäryhmittäinen käyttö pysyy nykytasolla. Väestökehitykseen perustuvan arvion mukaan kuntasektorin menot kasvavat nopeimmin vanhusten pitkäaikaishoidon palveluissa sekä että 2020-luvuilla. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion jäsenkuntien taloudellinen tilanne on maan keskitasoa heikompi. Tilastokeskuksen tilastoaineiston mukaan jäsenkuntien taseisiin kertynyt alijäämä ja taseiden mukainen omavaraisuusaste konkretisoivat tilanteen: Kertynyt yli-/ alijäämä eur/as Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Omavaraisuusaste % Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Alueen kuntatalouden taustatekijät huomioon ottaen Kallion järjestämien palvelujen kustannuskehityksen hallintaan kohdistuu erityisiä odotuksia huolimatta siitä, että asukaslukuun suhteutetut kustannukset, palvelujen tarvetekijät huomioon ottaen, alittavat valtakunnallisen keskiarvon. 6

11 Lähde: Kuntaliitto, Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset eur/asiakas 2014 Jäsenkuntien tuloveroprosentit ovat oleellisesti maan keskiarvoa korkeammat: Veroprosentit Alavieska 21,00 21,00 21,50 21,50 21,50 21,50 21,50 Nivala 20,50 20,50 21,00 21,00 21,50 21,50 21,50 Sievi 21,00 21,00 21,25 21,75 21,75 21,75 21,75 Ylivieska 21,00 21,00 21,00 21,50 21,50 21,50 21,50 Koko maan ka. 19,00 19,25 19,25 19,25 19,75 19,75 19,75 Lähde: Verohallinto Jäsenkuntien vuoden vaihteen yhteenlaskettu väestömäärä on kehittynyt seuraavasti: Väkiluku Miehiä Naisia Yhteensä Muutos Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio yhteensä Väkiluku Muutos Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne 7

12 Väestön ikärakenne vuoden 2015 alussa ilmenee seuraavasta kuviosta: Jäsenkuntien väestön ikärakenteen muutoksesta seuraa myös väestön huoltosuhteen muutos, johon ikääntymisen lisäksi vaikuttaa alueen syntyvyys. 8

13 Seuraavassa taulukossa on esitetty alle 15-vuotiaiden ja yli 65 vuotta täyttäneiden määrän suhde vuotiaiden määrään: Huoltosuhde Alavieska 71,9 73,5 80,6 87,6 94,9 97,7 96,7 Nivala 77,2 78,4 84,8 87,1 88,2 89,0 88,8 Sievi 78,4 80,0 84,5 87,3 91,5 94,5 94,9 Ylivieska 63,3 64,7 69,7 73,7 73,8 73,0 71,5 Pohjois-Pohjanmaan maakunta 60,6 61,8 65,9 69,1 71,8 73,1 73,1 KOKO MAA 58,3 59,3 63,3 66,4 69,2 70,4 69,7 Lähde Tilastokeskus: Lopullinen tieto 2015, väestöennuste Työssäkäyvän väestön määrän väheneminen asettaa tulevaisuudessa uudenalaisia paineita palvelujärjestelmän kehittämiselle ja rahoituspohjalle samalla, kun ikääntyvän väestön palvelutarpeet kasvavat. Laskennallisiin kustannuksiin valtionosuuden määräytymisessä vaikuttaa jäsenkuntien sairastavuus- ja vammaisuuskertoimet, jotka kuvaavat Kallion alueen väestön palvelutarpeet maan keskimääräistä suuremmiksi: 9

14 Kelan terveyspuntarin vuoden 2014 kansantauti-indeksien yhteiskuva osaltaan kertoo jäsenkuntien palvelutarpeisiin liittyvistä haasteista: 10

15 4 Kuntayhtymän toiminnan ja talouden muutokset sekä asetettujen tavoitteiden toteutuminen Vuoden 2015 talousarvion ja suunnitelmakauden toiminnalliset tavoitteet pohjautuivat Kallion palvelustrategiaan. Keskeisimpiä kehittämiskohteita olivat Kallion palvelualueen yhtenäistäminen, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja kotona asumisen tukeminen. Näiden tavoitteiden edistämiseksi kehitettiin ja optimoitiin palvelurakennetta. Tavoitteena oli myös parantaa prosessien johtamista sekä asiakas- ja kustannusvaikuttavuutta. Ennaltaehkäisevää näkökulmaa vahvistettiin edelleen niin hyvinvointi- kuin terveyspalveluissa. Vuoden 2015 talousarvio sisälsi satsauksia arjessa pärjäämisen tukemiseen. Kuntayhtymän lääkäriresursseja vahvistettiin neljällä viralla, omaishoidon tuen määrärahoja kasvatettiin tarvetta vastaavaksi sekä tilikauden aikana palveluntarvetta vastaavasti lisättiin resursseja muun muassa varhaiskasvatukseen, vammaispalveluihin ja erikoissairaanhoitoon. Lapset puheeksi -menetelmä otettiin kattavasti käyttöön konkreettisena keinona tukea hyvää kehitystä ja ehkäistä ongelmia. Lasten palveluissa otetaan huomioon vanhempien tuen ja hoidon tarve ja aikuisten palveluissa vastaavasti lasten tuen tarve. 4.1 Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalveluissa edistettiin vuoden aikana alueen asukkaiden elämänhallintaa, terveyttä ja hyvinvointia sekä omatoimisuutta. Kaikilla tulosalueilla korostui tavoite toimia ennaltaehkäisevästi ja tukea asiakkaiden arjessa pärjäämistä. Toimialat ylittävää kehittämistyötä jatkettiin yhdessä terveyspalveluiden kanssa asiakasprosessien toimivuuden näkökulmasta lapsiperheiden, ikäihmisten sekä päihde- ja mielenterveysasiakkaiden asioissa sekä laatu- ja asiakasturvallisuusasioissa Hyvinvointipalveluiden yhtymäkokoukseen nähden sitovat tavoitteet Varhaiskasvatuspalveluiden tavoitteet Tavoite 1 Edistetään lasten ja perheiden hyvinvointia ja arjessa pärjäämistä järjestämällä palvelut varhaiskasvatussuunnitelman mukaisilla yhtenäisillä toimintavoilla. Sopeutetaan palvelurakennetta perheiden tarpeiden mukaisesti ja vaikuttavasti. Kehitetään lasten ja perheiden kanssa toimivien välistä yhteistyötä verkostomaisen perhekeskusmallin mukaisesti. Mittarit: 1. Kallion varhaiskasvatussuunnitelman mukaiset yhtenäiset toimintatavat toteutuvat kunnallisissa ja yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa. A. Kaikille lapsille on laadittu yhteistyössä vanhempien kanssa varhaiskasvatussuunnitelma 3 kk:n kuluessa päivähoidon alkamisesta. Tilanne (%) vuoden lopussa. Toteutuminen: 91 % B. Lapsiryhmän varhaiskasvatussuunnitelmien määrä kunnallisissa ja yksityisissä palveluissa. Tilanne (%) vuoden lopussa. 11

16 Toteutuminen: 81 % 2. Selvitetään kaksi kertaa vuodessa niiden lasten määrä, joiden hoidon tarve ei johdu vanhempien työstä tai opiskelusta. Arvioidaan tiedon perusteella päiväkotien kerhomuotoisten hoitopaikkojen riittävyyttä ja sopeutetaan palvelurakennetta tarpeen mukaisesti. Kerhomuotoisten hoitopaikkojen määrä päiväkodeissa suhteessa lapsiin, joilla hoidon tarve ei johdu työstä tai opiskelusta (%). Toteutuminen: Vuoden aikana subjektiivista päivähoito-oikeutta kunnallisissa tai yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa käytti kuukausittain keskimäärin 228 lasta, joiden hoidon tarve ei johtunut vanhempien työstä tai opiskelusta (vuonna 2014 vastaava luku oli 198 lasta). Lasten päivähoito oli koko- tai osapäiväistä vaihdellen joko 1-10 pv/kk, pv/ kk tai yli 15 pv/kk. Em. lapsista 25 %:a oli päivähoidossa yli 20 tuntia/vk ja em. 228:sta lapsesta 31 %:lla päivähoidon tarve johtui kuntoutuksellista syistä tai päivähoito järjestettiin lastensuojelun avohuollon tukitoimena (vuonna 2014 vastaava luku oli 30 %). Palvelurakennetta on sopeutettu lapsia ja perheitä paremmin palvelevaksi syksystä 2013 alkaen siten, että Vilkunan (N) ja Simonpuiston (Y) päiväkodeissa yhdessä ryhmässä lapsilla oli mahdollisuus osallistua joko alku- tai loppuviikon osaviikkoiseen toimintaan (2-3 pv/vk, kokopäivähoito). Kakaravaaran päiväkodissa (S) vastaava osaviikkoinen hoito järjestettiin päiväkodissa toimivassa pienryhmässä. Näillä järjestelyillä lapset saivat osallistua oman, säännöllisesti kokoontuvan ryhmän toimintaan. Vuoden 2015 aikana hoitopaikka pystyttiin järjestämään osaviikkoisesta kokopäivä- tai pienryhmästä 31 %:lle lapsista, joiden hoidon tarve ei johtunut vanhempien työstä tai opiskelusta (vuonna 2014 vastaava luku oli 37 %). Nykyistä palvelurakennetta tulee vaiheittain keventää osapäiväisten ryhmien ja mahdollisten avoimien varhaiskasvatuspalveluiden (kerhotoiminta) suuntaan. 3. Verkostomainen perhekeskus A. Kuvataan varhaiskasvatuspalveluiden ja muiden toimijoiden yhdessä tekemisen mallit, joita tarvitaan useita palveluja käyttävien perheiden tukemiseen. Toteutuminen: Lastenneuvolassa tehtävän laajan 4-vuotistarkastuksen toteutuksen yhteistyökäytännöt ovat vakiintuneet lasten vanhempien, lastenneuvolan ja varhaiskasvatuspalveluiden henkilökunnan välillä. Lastensuojelun ja varhaiskasvatuspalveluiden yhteistyöprosessien mallinnus valmistui toukokuussa. Lastensuojelun ja varhaiskasvatuspalveluiden yhteistyökäytännöt (esim. asiakasperheen kanssa tehtävä yhteistyösuunnitelma) otettiin käyttöön yhdenmukaisesti kuntayhtymän alueella. Syksyn aikana järjestettiin henkilöstölle kuntakohtaiset koulutustilaisuudet verkostomaisen perhekeskuksen uusista käytännöistä. B. Lapset puheeksi - menetelmäkoulutuksen käyneiden työntekijöiden määrä varhaiskasvatuspalveluissa. Toteutuminen: 97 työntekijää suoritti vuoden aikana Lapset puheeksi -menetelmäkoulutuksen, joka on noin kolmannes varhaiskasvatuspalveluiden koko henkilökunnasta. Lisäksi kouluttajakoulutuksen suoritti 6 työntekijää. 12

17 Tavoite 2 Palveluita järjestetään monituottajamallilla. Yksityisten palveluiden (palvelusetelit ja yksityisen hoidon tuet) prosenttiosuus (%) varhaiskasvatuspalveluiden kustannuksista lukuun ottamatta lasten kotihoidon tukea. Tavoite enintään 30 %. Mittari: Yksityisten palveluiden (palvelusetelit ja yksityisen hoidon tuet) prosenttiosuus (%) varhaiskasvatuspalveluiden kustannuksista lukuun ottamatta lasten kotihoidon tukea. Toteutuminen: Palvelusetelien ja yksityisen hoidon tuen toteutuminen vuonna 2015 varhaiskasvatuspalveluiden budjetista, lukuun ottamatta lasten kotihoidon tukea, oli Kallion kaikkien kuntien osalta 20 %. (Alavieska 5 %, Nivala 13 %, Sievi 5 %, Ylivieska 30 %). Tarkasteltaessa yksityisten palveluiden piirissä (palvelusetelit ja yksityisen hoidon tuet) olevaa lapsimäärää Kallion kaikkien kuntien osalta, kotihoidon tukea lukuun ottamatta, yksityisten palveluiden piirissä oli 27 % lapsista (Alavieska 6 %, Nivala 21 %, Sievi 11 % ja Ylivieska 39 % lapsista). Vuosi 2015 ja suunnitelmakausi A. Hakalahden vuoropäiväkodin (Ylivieska) laajentamisen suunnittelu ja rakentamishankkeen toteuttaminen tarveselvityksen mukaisesti, jotta päiväkodin yhteydessä olevista siirtotiloista voidaan luopua. Toteutuminen: Yhtymähallitus ( ) esitti, että Ylivieskan kaupunki pitää kiireellisenä hankkeena esillä Hakalahden päiväkodin yhteydessä toimivien siirtotilojen korvaamista tarveselvitystä mittavammalla laajennuksella tai päiväkodin uudisrakentamisella. Koska varhaiskasvatuspalvelut siirtyivät kuntien sivistystoimeen alkaen, rakentamishankeen edistäminen tuotiin esille Ylivieskan kaupungin vuoden 2016 taloussuunnitelman ja suunnitelmakauden investointiohjelman laatimisen yhteydessä. B. Keltasirkun päiväkodin (Alavieska) kiinteistön saneeraaminen ja toiminnan laajentaminen Toteutuminen: Keltasirkun päiväkodin toiminta siirtyi kesäkuussa 2015 uusittuihin tiloihin. C. Varhaiskasvatuspalveluiden tilatarveselvityksen jatkaminen (Sievi). Toteutuminen: Hankkeen suunnittelu ja rakentaminen ei sisältynyt Sievin vuoden 2015 toiminta- ja taloussuunnitelmaan. Perhe- ja sosiaalipalveluiden tavoitteet Tavoite 1 Edistetään lasten ja perheiden hyvinvointia ja arjessa pärjäämistä perhe- ja aikuissosiaalityössä, perhepalveluissa ja vammaisten palveluissa järjestämällä palvelut suunnitelmallisesti, yhtenäisillä toimintavoilla sekä kehittämällä lasten ja perheiden kanssa toimivien välistä yhteistyötä verkostomaisen perhekeskusmallin mukaisesti. Mittarit: 1. Perhe- ja aikuissosiaalityön, perhepalveluiden sekä vammaisten palveluiden yhtenäisten toimintamallien, ohjeiden ja kriteerien mukainen toiminta. Palvelu/ asiakassuunnitelmien määrä, tilanne (%) vuoden lopussa. 13

18 Toteutuminen: Palvelu-/asiakassuunnitelmia tehtiin perhe- ja aikuissosiaalityössä suuresta asiakasmäärästä johtuen vain useita palveluja käyttäville asiakkaille. Perhepalveluissa ja lastensuojelussa palvelusuunnitelmat tehtiin noin 70 %:lle asiakkaista ja perheneuvolassa kaikille asiakkaille. 2. Verkostomainen perhekeskus Kuvataan perheiden palveluiden ja muiden toimijoiden yhdessä tekemisen mallit, joita tarvitaan useita palveluja käyttävien perheiden tukemiseen; esimerkiksi yhteinen palvelusuunnitelma asiakkaille. Toteutuminen: Verkostomaisen perhekeskuksen kehittämistyöryhmä on paneutunut erityisesti yhteisten palvelusuunnitelmien laatimisen ohjeistukseen ja vastuutyöntekijän roolin määrittelemiseen. Lastensuojelun ja varhaiskasvatuspalveluiden yhteistyöprosessien mallinnus valmistui toukokuussa. Muutoinkin yhteistyökäytäntöjä varhaiskasvatuksen kanssa tarkistettiin. Kastehankkeen puitteissa pidettiin yhteinen kehittämisaamupäivä A-klinikan ja lastensuojelun työntekijöiden kesken syyskuussa, jossa sovittiin yhteisistä käytännöistä. Perheneuvolassa toteutettiin loppuvuoden alkuvuoden 2015 aikana vanhempana vahvemmaksi ryhmä yhteistyössä perhepalveluohjaajien ja ennaltaehkäisevän perhetyön perhetyöntekijöiden kanssa. Syksyn aikana järjestettiin henkilöstölle kuntakohtaiset koulutustilaisuudet verkostomaisen perhekeskuksen uusista käytännöistä. 3. Lapset puheeksi - menetelmäkoulutuksen käyneiden työntekijöiden määrä perhepalveluissa. Toteutuminen: Lapset puheeksi -menetelmäkoulutuksesta todistuksen on saanut perhepalveluiden 34 työntekijästä 28 työntekijää. Lisäksi kouluttajakoulutuksen suoritti 4 työntekijää. Tavoite 2 Perhe- ja aikuissosiaalityössä, perhepalveluissa sekä vammaisten palveluissa vaikutetaan asiakkaiden terveys- ja hyvinvointieroihin kehittämällä monialaisia prosesseja sekä yhteisesti sovittuja toimintatapoja asiakkaiden kotona pärjäämisen tukemiseksi. Mittarit: 1. Monialaisten prosessien tarkistaminen asiakassegmentoinnin pohjalta ja yhteisen palvelusuunnitelman kehittäminen useita palveluja käyttäville asiakkaille. Tulosalueen ylittävien palveluprosessien käytäntöjen vakiinnuttaminen ja arviointi sekä tulosalueiden yhteisten palvelusuunnitelmien määrä. Toteutuminen: Mielenterveyskuntoutujien ja päihdeasiakkaiden palveluasumisen prosessi mallinnettiin moniammatillisena yhteistyönä. Perheneuvolassa on kehitetty moniammatillista yhteistyötä erityisesti Kallion erityistyöntekijöiden, perhepalveluohjaajien ja perhetyöntekijöiden kanssa sekä Nivalassa neuvolan kanssa. Tulosalueiden yhteisiä palvelusuunnitelmia tehtiin varhaiskasvatuksen, kotihoidon ja terapiayksikön kanssa yhteensä 94 asiakkaalle. Lisäksi tulosalueet ylittäviä yhteisiä palveluntarpeen arviointeja tehtiin alkuarviointitiimissä 100 asiakkaalle. 2. Kehitysvammahuollossa asiakkaiden kotona pärjäämistä tuetaan järjestämällä sekä aikuisille kehitysvammaisille lyhytaikaishoitoa että kehitysvammaisille lapsille tilapäishoitoa. A. Omissa asumispalveluyksiköissä lyhytaikaishoidossa asiakkaiden määrä ja hoitopäivät (aikuiset kehitysvammaiset). 14

19 Toteutuminen: Kuntayhtymän omissa yksiköissä lyhytaikaishoidossa oli 16 aikuista kehitysvammaista, joilla hoitovuorokausia oli 387. Lyhytaikaishoitoa ostettiin ostopalveluna 10 asiakkaalle, yhteensä 372 hoitovuorokautta. Yhteensä lyhytaikaishoitoa järjestettiin 26 asiakkaalle, joilla oli hoitovuorokausia 759. Edelliseen vuoteen verrattuna sekä asiakkaiden että hoitovuorokausien määrät laskivat hieman. B. Omissa tilapäishoitoyksiköissä olevien sekä tilapäistä perhehoitoa käyttävien asiakkaiden määrä ja hoitopäivät (lapset ja nuoret). Toteutuminen: Lasten ja nuorten tilapäishoidossa omassa palvelutuotannossa oli yhteensä 13 asiakasta ja 392 hoitovuorokautta. Tilapäistä perhehoitoa tarjottiin 43 alaikäiselle asiakkaalle ja hoitopäiviä oli yhteensä Ostopalveluna hankittiin lapsille/nuorille tilapäishoitoa yhteensä 251 vuorokautta. Yhteensä kehitysvammaisille lapsille ja nuorille järjestettiin tilapäishoitoa 59 asiakkaalle, joilla hoitovuorokausia oli Edelliseen vuoteen verrattuna sekä asiakasmäärä että hoitovuorokausien määrä kasvoivat. Suunnitelmakausi Suunnitelmakaudella toteutetaan Ylivieskan perhepalvelukeskukselle pysyvät toimitilat. Toteutuminen: Yhtymähallitus on lähettänyt Ylivieskan kaupungille esityksen pysyvien toimitilojen järjestämisestä. Hoito- ja hoivapalveluiden tavoitteet Tavoite 1 Ennalta ehkäisevät ja monipuoliset eri toimijoiden tuottamat palvelut tukevat asiakkaiden hyvinvointia, osallisuutta ja mahdollistavat arjessa pärjäämisen. Ikäihmisistä (yli 75- vuotiaat) 91 prosenttia asuu omassa kodissa. Palvelut järjestetään ikääntyvän väestön palveluiden kehittämissuunnitelman linjausten ja tavoitteiden mukaisesti. Mittarit: 75 vuotta täyttäneiden palveluiden peittävyydet yksityisten palveluiden prosenttiosuus Toteutuminen: Ennaltaehkäiseviä palveluita on tuotettu monipuolisesti yhdessä eri vapaaehtoisten ja kuntien kanssa ja siten yhdessä autettu ikääntyvien arjessa pärjäämistä. Vuoden aikana järjestettiin kansalaisfoorumit kerran jokaisessa kunnassa ja tavattiin kunnan muut toimijat. Kotihoito aloitti vuoden aikana asiakasraatien pitämisen kunnittain. Palveluita on järjestetty ikääntyvän väestön palveluiden kehittämissuunnitelman linjausten ja tavoitteiden mukaisesti, mutta palveluiden peittävyys ei ole kaikin osin toteutunut vuodelle 2015 asetetun tavoitteen mukaisesti. Peittävyystavoitteet Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelmassa ovat: yli 75-vuotiaista on omaishoidontuen piirissä 7 %, säännöllisen kotihoidon piirissä 14 %, ympärivuorokautisessa palveluasumisessa 9 %, yli 75-vuotiaille lyhytaikaishoidon paikkoja on 2 % ja alle 75-vuotiaista on 1 % ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. 15

20 Taulukko 1. Yli 75- vuotta täyttäneiden palveluiden peittävyydet v.2015 Kotona asuu 89,6 % Omaishoito 6,8 % Säännöllinen kotihoito 13,4 % Tehostettu palveluasuminen 10,4 % Kotona asuminen lisääntyi 0,4 % viime vuoteen verrattuna. Kotihoito on ostanut erilaisia palveluita (asiakaspalvelujen ostot, turvapalvelut, erityisryhmien palvelut, kuljetuspalvelut, palvelusetelit ja annosjakelupalvelu) eurolla, joiden osuus on 10,3 % kotihoidon toteutuneista nettokuluista. Kotihoidon palveluseteleitä on käyttänyt 78 asiakasta ja ostopalveluita on hankittu 17 asiakkaalle sisältäen (kotihoito, siivous ja omaishoidon vapaa) eli yhteensä 3,9 %:lle kotihoidon/tukipalveluiden/ omaishoidon asiakkaista. Ympärivuorokautisissa palveluissa osto- ja palvelusetelipalveluiden suhde omaan palvelutuotantoon oli 32,2 %. Tavoite 2 Palvelut järjestetään yhdenmukaisesti, kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti. Kotihoitopalveluissa sairaanhoitajan välitön asiakasaika on 3,5 tuntia/päivä (45 %) ja lähihoitajan 5 tuntia/päivä (65 %) ja omahoitajuus toteutuu (enintään viisi eri hoitajaa/asiakas). Ympärivuokautisten palveluiden nettokulut suhteessa 75 vuotta täyttäneiden määrään laskevat vuodesta Mittarit: hoito- ja hoivapalveluihin jonottavien asiakkaiden määrä ja jonotusaika kotihoitopalvelujen välitön asiakasaika samaa asiakasta hoitavien hoitajien määrä/kotihoidon asiakas henkilöstömitoitus toteutuneet nettokulut/75 vuotta täyttäneet suhteessa vuoden 2014 nettokuluihin Toteutuminen: Hoito- ja hoivapalveluissa on jonotettu tehostettuun palveluasumiseen. Yli kolme kuukautta jonottaneita on ollut Alavieskaa lukuun ottamatta jokaisessa kunnassa. Pahin tilanne on ollut loppuvuodesta Sievissä. Nivalan tilannetta helpotettiin jonkin verran tilapäisen asumisyksikön avaamisella kesäkuussa. Taulukko 2. Tehostettuun palveluasumiseen jonottavien määrä vuoden 2015 lopussa. Kunta Jonossa olevat 3 kk täyttynyt Alavieska 0 0 Nivala 14 5 Sievi 13 6 Ylivieska 6 2 Kotihoidon välitön asiakasaika oli lähihoitajilla 57,4 % (v ,8 %) ja sairaanhoitajilla 32,9 % (v ,1 %), keskimäärin kaikilla hoitajilla yhteensä 45 % (v ,3 %). Välittömän asiakasajan lasku johtui kotihoidon organisaatiomuutoksesta säännölliseen ja tilapäiseen kotihoitoon. Myös toiminnanohjausjärjestelmän vaihto ja työaikajärjestelmän muutos laskivat välitöntä aikaa. 16

21 Kotihoidon asiakkaista 38,5 %:lla käy enintään viisi hoitajaa (säännöllisessä kotihoidossa 15,9 % ja tilapäisessä kotihoidossa 72,35 %). Omahoitajuuden toteuttamista on haitannut kotihoidon uudelleenorganisointi tilapäiseen ja säännölliseen kotihoitoon ja uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto. Tehostetussa palveluasumisessa henkilöstömitoitus oli 0,61. IKIS -suunnitelman tavoite oli 0,6 henkilöstömitoitus. Nettokulut olivat euroa/ 75 vuotta täyttänyt, jossa laskua edelliseen vuoteen oli 94 euroa/ 75 vuotta täyttänyt. Tavoite 3 Ikäihmisten palveluiden prosessi vakiinnutetaan. Yhteiset monialaiset palveluprosessit tarkistetaan asiakassegmentoinnin pohjalta ja aloitetaan vastuutyöntekijä -käytännön kehittäminen. kotisairaala ja SAP -prosessi (selvitä, arvioi, palveluohjaa) muistisairaan palvelupolku mielenterveyskuntoutujan asumispalveluun siirtyminen päihdekuntoutujan asumispalveluun siirtyminen vaikeavammaisen asumispalveluun siirtyminen (yli 65 -vuotiaat) Mittari: ikäihmisten palveluiden prosessi on kuvattu ja otettu käyttöön kotisairaala- ja SAP -prosessi on arvioitu yhteiset palveluprosessit on kuvattu ja käyttöönotto aloitettu Toteutuminen: Ikäihmisten palveluiden prosessia on kehitetty yhteistyössä terveydenhuollon kanssa ja yhteinen IKIS -johtoryhmä on aktiivisesti linjannut ja arvioinut yhteisten prosessien kehittämistä. Kotisairaalaprosessia on yhdessä kehitetty, luotu toimintakäytännöt ja myös toteutettu. SAP- prosessi on vakiintunut ja arvioitu monialaisesti loppuvuonna. Kun mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut siirtyivät kokonaisuudessaan hoito- ja hoivapalveluihin huhtikuussa, asiakkuudet kartoitettiin ja käyttöön otettiin uutena mielenterveysrai arviointimenetelmä. Asumispalveluita antavat yksityiset yritykset tarkastettiin syksyn aikana. Palveluprosessiin otettiin työntekijä arvioimaan asiakkaiden sijoittamistarvetta asumispalveluihin, vastaamaan seurantakäynneistä ja kehittämään yhdessä moniammatillisen työryhmän kanssa mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden asumis- ja kuntoutumispalveluita. Vaikeavammaiset siirtyvät ikäihmisten palveluihin täytettyään 65 vuotta. Muistisairaan palvelupolun läpikäynti päätettiin siirtää teemavuoteen Työnjakoselvitys terveydenhuollon asiantuntijahoitajien kanssa alkaa Jyvä hanketulosten hyödyntämisen myötä, kun lopulliset tulokset on saatu. Ikälain mukaisen vastuutyöntekijän tehtävänkuva laadittiin, mutta henkilöstövajeen vuoksi vastuutyöntekijän nimeämistä ei voitu vielä tehdä. Suunnitelmakausi Ikääntyvän väestön palveluiden kehittämissuunnitelmaan sisältyvän toimenpideohjelman toimenpiteet toteutetaan vuosisuunnitelman mukaan. Sievin ja Ylivieskan lisääntyvän palveluasumisen tilaratkaisut on selvitetty ja toteutetaan suunnitelmakauden aikana. 17

22 Toteutuminen: Hoito- ja hoivapalvelujen palvelurakenteen kehittämistä jatkettiin asetettujen peittävyystavoitteiden saavuttamiseksi ja muita toimenpiteitä vietiin eteenpäin suunnitelman mukaisesti. Sievin ja Ylivieskan lisääntyvän palveluasumisen tilaratkaisuja on selvitetty. Myös Nivalan ikäihmisten tehostetun palveluasumisen peittävyyttä ja tilojen pirstoutuneisuutta on käsitelty yhdessä kaupungin kanssa. Suunnitelman vuositeemaa yksinäisyys- ja turvallisuus on viety käytäntöön yhteistyössä kuntien ja vapaaehtoisten toimijoiden kanssa. 4.2 Terveyspalvelut Terveyspalveluissa otettiin huomioon ennaltaehkäisevän työn merkitys ja arjessa pärjäämisen tukeminen. Investointeja vaativia toimintoja on järjestetty alueella uudestaan. Sähköisten palveluiden käyttöönoton valmistelua on työstetty, tietoteknisistä asioista johtuen täytäntöönpano on viivästynyt. Laatujärjestelmä on otettu käyttöön ja potilasturvallisuutta on kehitetty yhdessä hyvinvointipalveluiden kanssa. Prosesseja on kehitetty Lean -filosofian mukaisesti. Avosairaanhoidon tulosalueelta ja suun terveydenhuollosta osallistuttiin Hyvä Potku hankkeeseen. Sen tavoitteena oli parantaa hoidon saatavuutta ja asiakaslähtöisyyttä sekä lisätä vaikuttavuutta terveydenhuollossa. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion avosairaanhoidon yksiköt saivat toiminnastaan kehittäjä -maininnan. Perusteluna oli tehdyt muutokset ja kehitystyö kuten, lääkäreiden ajanvarauskirjojen uudelleen organisointi, laboratoriolähetteiden yhtenäistämisohjeet vastaanottoalueelle, jonon purku, hoitotakuu- ja kontrollijonojärjestelmän aloitus. Toimialojen ylittävää yhteistyötä on jatkettu yhdessä hyvinvointipalveluiden kanssa Terveyspalveluiden yhtymäkokoukseen nähden sitovat tavoitteet Vastaanotto- ja vuodeosastopalvelujen tulosalue Tavoite 1 Vastaanottopalveluiden saatavuuden toteutuminen tavoitteiden mukaisesti Välitön yhteydensaanti toteutuu vähintään 80 %:sti. Hoidon tarpeen arviointi toteutetaan kolmessa vuorokaudessa. Odotusaika lääketieteellisesti perusteltuun ei-kiireelliseen hoitoon toteutetaan Kallion alueen terveyskeskuksessa neljässä viikossa. Päivystysaikojen ja kiireettömien vastaanottoaikojen suhde lisätään enemmän kiireettömän vastaanottoaikojen suuntaan, tavoite 25/75 %. Toimintoja kehitetään Lean -filosofian mukaisesti. Mittarit: Puheluiden läpipääsy % Ei-kiireelliseen hoitoon pääsyaika viikkoina Päivystysaikojen käyttö suhteessa kiireettömiin vastaanottoaikoihin Toteutuminen Puheluiden läpipääsy 80 %, joka oli tavoitteen mukainen. Hoitoon pääsy on 2 vuorokausi - 4 viikon välillä. Päivystyksen ja kiireettömän vastaanoton suhde vuoden aikana Kallion alueella oli seuraava: päivystys 47 % ja kiireetön vastaanotto 53 %. Tavoitteiden mukaiseen suhteeseen ei vielä päästy, mutta ensimmäisen kerran kiireettömällä vastaanotolla oli isompi osuus. Kuntakohtaiset erot ovat myös kaventuneet. Tavoite 2 Kotona pärjäämisen tukeminen moniammatillisena yhteistyönä 18

23 Asiakaslähtöinen palveluprosessi vakiinnutetaan yhteisiä toimintoja edelleen kehittämällä: kotisairaalatoiminta (maksukäytäntö, kustannusten selvitystyön aloitus), SAP-prosessi (selvitä-arvioi-palveluohjaa), ikäihmisten palveluprosessi sekä vastuutyöntekijä käytännön kehittäminen. Uusi toimintamalli (terveyshyötymalli) otetaan käyttöön paljon terveyspalveluita käyttäville. Mittarit: Kotisairaalan toimintaluvut Kotisairaala- ja SAP -prosessi (selvitä, arvioi, palveluohjaa) on arvioitu Vuodeosastoilla jatkohoitoa odottavien määrät, siirtoviivemaksut Terveyshyötymalli -prosessi on kuvattu ja toiminta on käynnistynyt Toteutuminen Kotisairaalan nimissä hoidettiin vuoden aikana 48 potilasta, yhteensä 160 käyntiä. Kotisairaala- ja SAP -prosessia on arvioitu. Molemmat toiminnat ovat vakiintuneet käytännöiksi. Kotisairaalakäyntejä on toteutettu yhdessä kotihoidon, palveluasumisen yksiköiden, vastaanottojen sekä vuodeosastojen yhteistyönä. SAP -prosessia (selvitä, arvioi, palveluohjaa) arvioitaessa asiakkaiden pääsyä tehotettuun palveluasumiseen tai kotihoitoon. Toimijat arvioivat SAP -prosessia yhteisesti loppuvuonna ja sen perusteella mm. kokoontumisia aikataulutettiin ja kokoonpanoa täydennettiin kotiutuskoordinaattorin lisäksi fysioterapeutilla. Vuodeosastoilla jonotti vuoden aikana jatkohoitopaikkaa yhteensä 40 potilasta, joista osa siirtyi pitkäaikaispotilaaksi. Erikoissairaanhoidossa jonotusvuorokausista (109) kertyi siirtoviivemaksua yhteensä euroa, joka on lähes puolet enemmän kuin muutamana aiempana vuotena. Muualla terveyskeskuksissa oli hoidossa 140 potilasta. Terveyshyötymalli on viitekehys ja kehittämisen ajattelumalli, jonka käyttö mahdollistaa hoidon hallitun järjestämisen sekä parantaa hoidon vaikuttavuutta. Perusterveydenhuollon kehittämisestä tulee mallin avulla näyttöön perustuvaa toimintaa. Terveyshyötymallin mukainen toiminta on potilas- ja tiimikeskeistä, vuorovaikutus on potilasta voimaannuttavaa. Potilaalle tarjotaan omahoidon tukikeinoja ja hoitotiimillä on käytössään ajantasaiset tiedot potilaasta. Peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa käyttöön otettu omahoitoalusta tukee terveyshyötymallin mukaista ajattelua, vahvistamalla potilaan asemaa omaan hoitoonsa. Tietoteknisistä syistä johtuen omahoitoalusta ei toiminut vielä vuonna Tavoite 3 Edistetään lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvinvointia ja arjessa pärjäämistä järjestämällä toimintatavoiltaan yhtenäiset neuvolapalvelut sekä kehittämällä lasten ja perheiden kanssa toimivien välistä yhteistyötä verkostomaisen perhekeskusmallin mukaisesti. Mittarit: Toteutuneet lakisääteiset tarkastukset Kuvataan yhdessä tekemisen malleja useita palveluja käyttävien perheiden tukemiseen; esimerkiksi yhteinen palvelusuunnitelma asiakkaille Lapset puheeksi- menetelmäkoulutuksen käyneiden työntekijöiden määrä neuvolapalveluissa Toteutuminen Oman toiminnan lakisääteiset tarkastukset toteutuivat lukuun ottamatta lastenneuvolan 8kk:n ikäisten lääkärin tarkastusta. Syksyllä 2015 aloitettiin naisopiskelijoiden lääkärin tarkastukset ja opiskelijaterveydenhuollossa lääkärin tarkastusten määrä on lähes kolminkertaistu- 19

24 nut vuodesta Miesopiskelijoiden tarkastukset toteutettiin kutsuntatarkastuksen yhteydessä. Kouluterveydenhuollossa määräaikaistarkastukset toteutuivat lukuvuonna kokonaisuutena paremmin kuin edellisenä lukuvuonna; tarkistamatta jäi vain Sievin yläkoululla 46 oppilasta (17 %) ja Ylivieskan yläkoululla 30 oppilasta (5,3 %). Laajat tarkastukset järjestetään, mutta vanhempien osallistuminen koululaisten laajoihin tarkastuksiin vaihtelee hieman vuosittain. Nivalassa vanhempien osallistuminen on selkeästi lisääntynyt (ks. taulukko 1). Taulukko 1:Laajat tarkastukset (vanhempi mukana) lukuvuosi 1 lk 5 lk 8 lk Alavieska 94,4 % 100,0 % 71.4% 64,7 % 58.5% 68,0 % Nivala 73.7% 69,8 % 50 % 47,4 % 44.5% 30,2 % Sievi 85,40 % 78,4 % 56.2% 73,4 % 40.9 % 48,9 % Ylivieska 85.2% 90,8 % 74.8% 88,4 % 70.1% 67,6 % Yhteistyössä hyvinvointipalveluiden kanssa valmisteltiin neuvolan perhepalveluohjaajien ja ennaltaehkäisevän perhetyön yhdistäminen yhdeksi hyvinvointipalveluihin kuuluvaksi yksiköksi, joka toimii neuvolan yhteydessä. Perhekeskuksen kehittämisryhmässä on kehitetty vastuutyöntekijämallia useita palveluja käyttäville perheille. Kaikki neuvolan terveydenhoitajat ja perhepalveluohjaajat ovat käyneet Lapset puheeksimenetelmäkoulutuksen. Yksi terveydenhoitaja sekä kaksi perhepalveluohjaajaa ovat suorittaneet kouluttajakoulutuksen. Suun terveydenhuolto Tavoite 1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Väestön hampaiden reikiintyminen vähenee ja suun terveys paranee. Keinoja eri väestöryhmien vaikuttavaan terveyden edistämiseen kehitetään sekä omana toimintana että yhteistyömahdollisuuksia (Kallion kuntien opetustoimet, YSO, Oulun yliopisto) hyödyntäen. Mittarit: Hampaiden terveyttä kuvaavat indeksit ((dt = reikiintyneiden maitohampaiden lukumäärä, DMFT = reikiintyneiden, paikattujen tai poistettujen pysyvien hampaiden lukumäärä) Mittari Tavoite Toteuma 2015 Toteuma 2014 Toteuma vuotiaiden dt < 0,6 0,3 0,3 0,5 (reikiintyneiden hampaiden lkm) 5-vuotiaiden dmft = 0 (tervehampaisten osuus tarkastetuista) > 75 % 84 % 83 % ei mitattu 12-vuotiaiden DMFT = 0 (tervehampaisten osuus tarkastetuista) > 50 % 42 % 49 % ei mitattu 15-vuotiaiden DMF = 0 (tervehampaisten osuus tarkastetuista) > 22 % 31 % 32 % 30 % Toteutuminen Tavoitteet saavutettiin 5- ja 15-vuotiailla, mutta 12-vuotiaiden ikäryhmässä tavoite hieman alittui. 20

25 Tavoite 2 Tuottavuuden lisääminen toimintamalleja kehittäen Työnjakoa sekä suun terveydenhuollon ammattiryhmien että työyksiköiden kesken kehitetään edelleen. Kehitetään jo olemassa olevia toimintamalleja ja luodaan uusia keinoja palvelujen yhtenäistämiseksi yhteistyössä suun terveydenhuollon eri toimipisteiden sekä muiden Kallion toimijoiden kanssa. Mittari: Ryhmätilaisuuksien ja niihin osallistuneiden henkilöiden lukumäärä Toimintamalli ikäihmisten suunterveyden edistämiseksi yhteistyössä hoito- ja hoivapalvelujen kanssa valmistuu ja otetaan käyttöön Toteutuminen Väestön suun terveyden edistämiseen suunnattuja ryhmätilaisuuksia eri asiakasryhmille, esim. lapset ja nuoret, opiskelijat, erityisryhmät (mm. päihde- ja mielenterveyskuntoutujat, kehitysvammaiset) järjestettiin suunnitelman mukaisesti yhteensä 248 tilaisuutta, joissa osallistujia oli Ikääntyvien ja pitkäaikaissairaiden suun terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi on otettu käyttöön moniammatilliset toimintamallit yhteistyössä Kallion hoito- ja hoivapalvelujen kanssa. Erikoissairaanhoito ja kuntoutus Tavoite 1 Yhtenäistetään erikoissairaanhoidon käyttöön liittyviä käytäntöjä Terveyskeskuskohtaiset toimintakäytännöt yhtenäistetään pitkäjänteisesti. Mittari: Erikoissairaanhoidon kuntakohtaiset kustannukset ja käyttö. Kuntakohtaiset erot kaventuvat. Toteutuminen Erikoissairaanhoidon asukaskohtaiset erot jäsenkuntien välillä ovat pienentyneet ja kustannukset ovat lähempänä toisiaan kuin ennen (Ylivieska 1041, Nivala 1020, Sievi 1091, Alavieska 1030). Tavoite 2 Erikoissairaanhoidon ostoja suunnataan kokonaistaloudellisesti edullisempiin sairaaloihin, lähinnä Keski-Pohjanmaan keskussairaalaan Mittari: Keski-Pohjanmaan keskussairaalan osuus ostetusta erikoissairaanhoidosta kasvaa edelliseen vuoteen verrattuna. Lähetteiden määrä Keski-Pohjanmaan keskussairaalaan suhteessa muihin palveluntuottajiin kasvaa. Toteutuminen Keski-Pohjanmaan keskussairaalan osuus ostetusta erikoissairaanhoidon kustannuksista on pysynyt 10 %:ssa, eikä todennäköisesti nykyisellä sote-järjestelmällä tästä merkittävästi muutu. Lähetteiden määrä Keski-Pohjanmaan keskussairaalaan on noussut ensisijaisesti psykiatrisen päivystyksen siirtymisen, mutta osin myös somaattisten lähetteiden lisääntymisen vuoksi 40 %. Muissa sairaaloissa lähetteet ovat lisääntyneet keskimäärin 8 %. 21

26 Aikuispsykososiaaliset palvelut Tavoite 1. Terapiakeskuksessa vaikutetaan asiakkaiden terveys- ja hyvinvointieroihin kehittämällä monialaisia prosesseja sekä yhteisesti sovittuja toimintatapoja asiakkaiden kotona pärjäämisen tukemiseksi. Monialaisten prosessien tarkistaminen ja yhteisen hoito- ja palvelusuunnitelman kehittäminen useita palveluja käyttäville asiakkaille. Mittari: Yhteiset prosessit kuvattu ja käyttöönotto aloitettu Toteutuminen Yhteiset prosessit on osittain kuvattu ja käyttöönotto aloitettu. Kotihoidon kanssa tehtävä yhteistyöprosessin kuvaus ja joidenkin asiakasryhmien prosessin kuvaaminen on edelleen kesken. Tavoite 2 Nuorisopsykiatrisen yksikön toiminnan vakiinnuttaminen Tavoitteena on vastata vakavasti oireilevien nuorten hoidon tarpeeseen Kallion alueella Mittari: Nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon menojen väheneminen Toteutuminen Kalliiden nuorisopsykiatristen kustannusten kasvu on taittunut. Tavoite 3 Edistetään lasten ja perheiden hyvinvointia ja arjessa pärjäämistä järjestämällä palvelut yhtenäisillä toimintavoilla sekä kehittämällä lasten ja perheiden kanssa toimivien välistä yhteistyötä. Kaikki lapsiperheiden kanssa työskentelevät Terapiakeskuksen työntekijät ovat käyneet Lapset puheeksi- toimintamallin koulutuksen ja käyttävät sitä lapsiperheiden kanssa. Mittari: Lapset puheeksi -menetelmäkoulutettujen määrä ja systemaattinen käyttö lapsiperheiden kanssa Kuvataan perheiden palveluiden ja muiden toimijoiden yhdessä tekemisen mallit, joita tarvitaan useita palveluja käyttävien perheiden tukemiseen; esimerkiksi yhteinen hoitoja palvelusuunnitelma asiakkaille Toteutuminen Vakinainen henkilökunta on käynyt Lapset puheeksi - koulutuksen ja menetelmä on käytössä. Kalliossa on kuvattu yhteiset mallit ja yhteisiä neuvotteluja käydään. Yhteisen hoito- ja palvelusuunnitelman tekeminen yhteistyökumppaneiden kanssa on pääosin toteutunut. Ympäristöterveydenhuolto Tavoite Suunnitelmallisen valvonnan (terveysvalvonta ja eläinlääkintähuollon valvonta) toteutumisasteen nostaminen teoreettiseen maksimiin nykyisellä täysimääräisellä henkilöstöllä toimittaessa. Mahdollinen maksimi on 70 %. Mittari: toteutumaprosentti 22

27 Toteutuminen Suunnitelmallisen valvonnan toteutumaprosentti oli 63. Kokonaissuoritemäärä valvonnoissa on noussut. Työterveyshuolto Tavoite Valtioneuvoston asetuksessa hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (708/2013) määritellään, että työterveyshuolloilla on oltava kirjallinen laatujärjestelmä viimeistään vuoden 2016 alussa. Tämä tarkoittaa sitä että Peruspalvelukuntayhtymä Kallion työterveyshuollon on luotava laatujärjestelmä vuoden 2015 aikana. Mittari: Työterveyshuollolla on käytössä laatujärjestelmä Toteutuminen Laatujärjestelmä on otettu käyttöön. 4.3 Hallinto- ja tukipalvelut Yleishallinto Yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta soveltuvin osin kuntalain (410/2015) 38 :n tarkoittamalla tavalla. Kuntayhtymän johtaja Kuntayhtymän organisaation kokonaisuuden johtamisesta vastaa kuntayhtymän johtaja. Hän vastaa kuntayhtymän strategisesta johtamisesta ja taloudellisuudesta sekä kuntayhtymälle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Kuntayhtymän johtaja huolehtii kuntayhtymän palvelutuotannon järjestämisvastuun toteutumisesta sekä kuntayhtymän hallinnosta ja taloudesta yhtymähallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Hallinto- ja tukipalvelut Talousjohtajan alaisuudessa toimii kuntayhtymän hallintokeskus, joka palvelee kuntayhtymän kaikkia toimielimiä ja tulosalueita. Hallintokeskus tukee muutosta, joka toimialat ylittävänä on tuotanto-organisaation toiminnan tehokkuuden, taloudellisuuden ja tuottavuuden parantamiseksi välttämätöntä väestön palveluiden saatavuuden varmistamiseksi rajallisten voimavarojen ja palvelutarpeiden kasvun viitekehyksessä. Tarpeellisten muutosten läpiviemisessä huolehditaan henkilöstön työhyvinvoinnista sekä luotettavan ulkoisen ja sisäisen viestinnän järjestämisestä. Toiminnan kehittämiseksi koordinoidaan, hallinnoidaan ja toteutetaan alueellisia kehittämishankkeita Hallinto- ja tukipalveluiden yhtymäkokoukseen nähden sitovat tavoitteet Tavoite 1 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio on aktiivinen toimija alueellaan valmistauduttaessa tuleviin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksiin. 23

28 Mittari: on arvioitu muuttuvan toimintaympäristön vaikutukset kuntayhtymän strategisiin linjauksiin ja tarvittavat päivitykset strategioihin on tehty. Toteutuminen Palvelustrategian ja henkilöstöstrategian päivitykset on käynnistetty. Tavoite 2 Kuntayhtymän tasolla laadunhallinnan yhteensovittaminen ja koordinointi Toimialoilla on käynnissä laatujärjestelmien käytön laajentaminen. Laadunhallinnalla on keskeinen merkitys toiminnan kehittämisen ja palveluiden tuottamiskyvyn turvaamisessa. Mittarit: laatujärjestelmien käyttöönotto on koordinoitu kuntayhtymän tasolla esimiestyön tueksi on suunniteltu koulutusta ja laadunhallinnan raportointijärjestelmää on käyttöönotettu. Toteutuminen Laatujärjestelmän käyttöönotto on suunniteltu ja kuvattu Kallion laadunhallinnan suunnitelmaluonnoksessa, joka valmistuu vuonna Ensimmäinen laadunarviointi on toteutettu ITE -itsearviointi- ja laadunhallintamenetelmällä. Esimieskoulutukset alkavat keväällä Tavoite 3 Sähköisen asioinnin käyttöönoton koordinointi ja tukeminen Mittarit: Kanta-arkiston käyttö osana palveluprosessia on juurrutettu sähköinen asiointitili on otettu käyttöön asiakkaiden omahoito kokonaisuuden käyttöönotto on toteutettu Toteutuminen Sähköisen asioinnin käyttöä on laajennettu. Sähköisen asiointitillin käyttöönottoa hidastaa Effica järjestelmän rajapinnan puutteet. Tavoite 4 Varhaiskasvatuspalveluiden siirtäminen jäsenkunnille Mittari: varhaiskasvatuksen siirtäminen jäsenkunnille on aikataulutettu. Toiminnan siirto toteutetaan laaditun projektisuunnitelman mukaisesti. Toteutuminen Varhaiskasvatuspalveluiden siirto toteutettiin lukien. 24

29 5 Kuntayhtymän henkilöstö Vuoden lopussa kuntayhtymän palveluksessa oli 1032 vakinaisessa palvelussuhteessa olevaa henkilöä. Avoimia tai määräaikaisesti täytettyjä toimia ja virkoja oli yhteensä 64. Henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämistä pidettiin edelleen tärkeänä. Tästä on esimerkkinä työhyvinvointityöryhmän työskentely. Työergonomiaan kiinnitettiin edelleen huomiota; työntekijät ovat suorittaneet ergonomiakortteja ja yksiköihin on hankittu ergonomisia apuvälineitä työnteon helpottamiseksi. Vuoden aikana koko henkilöstön sairauspoissaoloja kertyi yhteensä päivää eli n. 73,2 bruttohenkilötyövuotta, mikä on 6,9 bruttohenkilötyövuotta enemmän kuin vuonna Koko henkilöstön sairauspoissaolojen keskipituus kalenteripäivinä nousi vuodesta 2014, jolloin se oli 18,3 kalenteripäivää ja oli nyt 20,1 kalenteripäivää yhtä bruttohenkilötyövuotta kohti. Suurimpana syynä sairauspoissaolojen nousuun on ollut useiden vaikeiden sairauksien aiheuttamat poissaolot. Henkilökuntaa palasi työhön hyvinkin pitkien sairauspoissaolojen jälkeen Kevan erimuotoisilla tuilla sekä Kelan osasairauspäivärahalla. Vuoden 2015 henkilöstömenot yhteensä olivat 53,9 milj. euroa. Palkkausmenojen muutosta vuodesta 2010 esittää seuraava kuvio: Kuntayhtymän erillinen henkilöstötilinpäätös esitetään tilinpäätösaineiston oheismateriaalina. 25

30 6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Merkittävin riski lähitulevaisuudessa on toimintaympäristön muutokset: niin valtakunnalliset kuin alueelliset sosiaali- ja terveydenhuollon muutokset sekä kuntien taloudellisen kantokyvyn riittävyys jatkossa. Haasteena on myös ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuus ja digitalisaation mukana tuomat muutokset palveluiden järjestämiseen. Toimitilojen kunto ja tarkoituksenmukaisuus nykyisiin vaatimuksiin nähden on riski, jota on arvioitava jatkuvasti. Käynnissä oleva SoTe- ja aluerakenneuudistus on keskeneräinen. Valtakunnalliset linjaukset tulevasta maakunnallisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta ovat vielä valmistelussa, joten epävarmuus tulevista muutoksista vaikeuttaa toiminnan pitkäjännitteistä suunnittelua ja kehittämistyötä. Muutokseen valmistautuminen on huomioitava, mutta peruspalveluiden järjestämisestä muutosvaiheessakin on huolehdittava. Huomioiden jäsenkuntien edelleen kiristyvä taloudellinen tilanne ja palveluiden kysynnän samanaikainen kasvu väestön ikääntymisen ja väestön tarpeiden lisääntymisen seurauksena, on palveluiden saatavuuden turvaaminen käytettävissä olevilla voimavaroilla haasteellista. Lakisääteisten velvoitteiden täyttämismahdollisuuksiin liittyy edelleen epävarmuutta. Erityisesti ongelma konkretisoituu asiantuntijuutta ja erityisosaamista vaativien virkojen ja tehtävien täyttöasteena. Rekrytointitoimenpiteistä huolimatta kaikkia asiantuntijatehtäviä ei ole saatu täytettyä ja myös sijaisten rekrytoinnissa on nähtävillä vaikeutumista käytettävissä olevan osaajien määrän vähentyessä. Erityisen riskin muodostaa tilanne, jos alan koulutus vähenee alueella. 7 Yhtymähallituksen selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Kuvaus sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Peruspalvelukuntayhtymä Kallion sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa yhtymähallitus. Kuntayhtymän johtaja vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä ja organisoimisesta kuntayhtymän organisaatiossa. Toimialajohtajat; talousjohtaja, terveyspalvelujohtaja ja hyvinvointipalvelujohtaja vastaavat sisäisen valvonnan ja vastuiden järjestämisestä omalla toimialallaan. Esimiehet vastaavat oman yksikkönsä sisäisestä tarkkailusta. Yhtymäkokous vahvisti Peruspalvelukuntayhtymä Kallion sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet syksyllä Yhtymähallitus hyväksyi Peruspalvelukuntayhtymä Kallion sisäisen valvonnan ohjeen. Yhtymähallitus vastaa riskienhallinnan toimivuudesta koko kuntayhtymän tasolla sekä asettaa sen tavoitteet. Kuntayhtymän johtajalla on riskienhallinnan toteuttamis- ja valvontavastuu. Toimialajohtajat vastaavat oman toimialansa riskienhallinnasta. Kuvaus sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan seuranta- ja arviointitoimenpiteistä Toiminnan seurantaa ja itsearviointia ovat suorittaneet mm. kuntayhtymän johtaja, toimialajohtajat, tulosalueiden johtajat, tulosyksiköiden esimiehet, tietohallinnon asiantuntijat ja työsuojelu/työhyvinvointi organisaatio. Pääsääntöisesti seuranta- ja arviointityö on tehty osana normaalia esimiestyötä. Lisäksi määräajoin tietosuojaa ja tietoturvaa auditoidaan. 26

31 Arviointi oli pääasiassa toimintoihin ja talouteen liittyvää ajankohtais- ja jälkikäteisvalvontaa, joka kohdistui mm. seuraaviin osa-alueisiin: talouden seuranta toimintojen ja prosessien arviointi toimintaan ja talouteen liittyvät täsmäytykset toiminnan sisäiset ja ulkoiset auditoinnit (AVI) asiakaspalaute hyvä hallintotapa ja johtamiskäytännöt, kuntayhtymän sääntöjen noudattaminen Lisäksi johtamiseen sekä talous- ja tietohallintoon sisältyvinä ennaltaehkäisevinä toimenpiteinä tarkkailtiin muun muassa: tilivelvollisten säännölliset kokoukset hyväksymis- ja vahvistusmenettelyjä viranhaltijapäätökset ja hankintaprosessit tietojärjestelmien käyttöoikeuksia ja niiden myöntämisperiaatteita henkilöstön tietosuojan ja tietoturvan osaamisen varmistaminen, TIETUS-tentti sisäisen valvonnan raportointia on lisätty osavuosikatsausten tilinpäätöksen valmistelun yhteydessä. Erikseen voidaan todeta mm. seuraavat toimialoilla tehdyt toimenpiteet: tulosaluekohtaista riskien arviointia ja raportointia on edelleen kehitetty tietosuoja ja tietoturvapolitiikat on hyväksytty yhtymähallituksessa ja toimialojen tietosuojavastaavien toiminta on käynnistynyt toimipisteiden riskien arvioinnin apuvälineeksi on otettu RiskiArvi ohjelman käyttöä on laajennettu potilasturvallisuutta edistävä, vaaratilanteiden ja läheltä piti tilanteiden seurannassa käytettävä HaiPro järjestelmää laajennettiin myös työsuojeluun liittyvien poikkeama- ja vahinkotilanteiden systemaattiseen keräämiseen ja raportointiin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan systemaattista raportointia on kehitetty mm. osana osavuosikatsauksia ja tilinpäätöstä. Tilivelvollisten säännöllisissä kokouksissa arvioidaan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä sisäisen valvonnan toteutumista. Kuntayhtymän vahinko- ja omaisuusvakuuttaminen ajantasaistetaan säännöllisesti vuosittain. Olennaisimmat toimintaan ja talouteen liittyvät riskit 1. täyttämättömät asiantuntijoiden virat ja toimet 2. kasvavat paineet talouden kehityksen heikkenemiselle ja organisaation toimintakyky talouden tasapainottamistyössä ja toimintoja uudelleen arvioitaessa 3. palvelukysynnän muutokset esim. varhaiskasvatuksen, lastensuojelun, erikoissairaanhoidon ja vammaispalveluiden osalta 4. merkittävimpien tietojärjestelmien ja puhe-/datayhteyksien toimintavarmuus esim. sähköhuollon häiriötilanteissa Tunnistetut keskeiset sisäisen valvonnan osa-alueiden kehittämisalueet (puutteet) 1. Yhtymäkokouksen vahvistaman sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteiden mukaisten toimintamallien juurruttaminen osaksi kuntayhtymän arjen johtamis- ja esimiestyötä 2. Asiakastarpeiden muutosten tunnistaminen, raportointi ja varautuminen 3. Sähköisen asioinnin prosessien arviointi ja auditointi 4. Kulunvalvonnan ylläpidon, ohjeistuksen ja käytänteiden päivittäminen ja valvonta 27

32 Suunnitellut kehittämistoimet 1. RiskiArvi ja HaiPro ohjelmiston käytön edelleen laajentaminen ja raportoinnin hyödyntäminen 2. Sisäisen valvonnan tiedonkeruun ja analysoinnin edelleen tehostaminen 3. Asiakastarpeiden analysoinnin ja raportoinnin kehittäminen 4. Sähköisen asioinnin prosessien arviointi ja auditointi toteutetaan 5. Kulunvalvonnan prosessit on arvioitu Kannanotto sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä Sisäinen valvonta tuottaa keskeisiltä osin riittävän varmuuden toiminnan tuloksellisuudesta, lain- ja hyvän hallintotavan noudattamisesta, varojen ja omaisuuden turvaamisesta sekä johtamisen edellyttämän luotettavan toiminnallisen ja taloudellisen informaation riittävyydestä. Yhtymäkokouksen hyväksymät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteiden mukaista toimintamallia ja raportointia on juurrutettu. Toimintamallin vakiinnuttamiseen kiinnitetään jatkossa edelleen huomioita. 28

33 8 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Jäsenkuntien välinen kustannustenjako määräytyy kuntakohtaisten Maisema-taulukoiden kautta. Kuntayhtymän rahoituksen järjestämiseksi jäsenkunnat ovat maksaneet kuukausittain 1/12 talousarviossa hyväksytystä talousarviostaan etukäteen kahtena eränä. Sairaaloiden laskuttama erikoissairaanhoito laskutettiin sellaisenaan edelleen jäsenkunnilta. Jäsenkunnittain kustannusosuuksien ennakoitiin määräytyvän hyväksytyn talousarvion ja siihen tehtyjen muutosten perusteella seuraavasti vuonna 2015: Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio Talousarvio 2015 eur eur eur eur eur Vastaanottopalvelut Suun terveydenhuolto Erikoissairaanhoito josta ostettu erikoissairaanhoito Aikuisten psykososiaaliset palvelut Hoito- ja hoivapalvelut Kuntoutuspalvelut Perhepalvelut Vammaispalvelut Ympäristöterveydenhuolto Työterveyshuolto Varhaiskasvatus Toimeentulotuki ja työllistäminen Projektit Kallio Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Talousarvio 2015 Tilinpäätös 2015 Kulut Tuotot Netto Kulut Tuotot Netto Vastaanottopalvelut Suun terveydenhuolto Erikoissairaanhoito josta ostettu erikoissairaanhoito Aikuispsykososiaaliset palvelut Hoito- ja hoivapalvelut Kuntoutuspalvelut Perhepalvelut Vammaispalvelut Ympäristöterveydenhuolto Työterveyshuolto Varhaiskasvatus Toimeentulotuki ja työllistäminen Projektit Yhteensä Maisema-taulukoiden kuluihin sisältyvät sisäisten erien nettomenot. 29

34 8.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut TULOSLASKELMA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut 0 Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Tilikauden ylijäämä Toimintatuotot/ toimintakulut % 100,4 % 100,4 % Vuosikate/ poistot % 102,4 % 104,7 % Vuosikate euroa/asukas 18,09 16,61 Asukasmäärä

35 8.2 Rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutokset Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta Investointien tulorahoitus % 142,82 % 74,41 % Pääomamenojen tulorahoitus % 142,82 % 74,41 % Lainanhoitokate >1 >1 Kassavarat Kassasta maksut Kassan riittävyys pv 22 pv 28 pv Asukasmäärä

36 8.3 Tase T A S E VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 1. Aineettomat oikeudet Aineettomat hyödykkeet yht II Aineelliset hyödykkeet 4. Koneet ja kalusto Aineelliset hyödykkeet yht III Sijoitukset 1. Osakkeet ja osuudet Sijoitukset yht PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ B TOIMEKSIANTOJEN VARAT C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus 1. Aineet ja tarvikkeet Vaihto-omaisuus yhteensä II Saamiset Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yht Saamiset yhteensä III Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset yht VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ

37 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma IV Edellisten tilikausien yli/alijäämä V Tilikauden yli/alijäämä OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET PAKOLLISET VARAUKSET D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2. Lahjoitusrahastojen pääoma Muut toimeksiantojen pääoma TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT YHT E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen II Lyhytaikainen 2. Lainat rahoitus- ja vak.lai Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen vieras po. yht VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA Omavaraisuusaste, % 14,8 % 13,8 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 11,7 % 12,6 % Kertynyt ylijäämä Kertynyt ylijäämä, /asukas 4 4 Lainakanta Kokonaistulot ja -menot TULOT eur % MENOT eur % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Korkotuotot 26 0 Korkokulut 0 Muut rahoitustuotot Muut rahoituskulut Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet inv.menoihin Käyttöomaisuusinvestoinnit Käyttöomaisuuden myyntitulot Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä

38 8.5 Tilikauden tuloksen käsittely Yhtymähallitus esittää yhtymäkokoukselle, että tilikaudelta muodostunut tulos ,16 vahvistetaan ja kirjataan edellisten tilikausien yli- ja alijäämätilille. 9 Talousarvion toteutuminen Kuntayhtymän yhtymäkokouksen kertomusvuodelle vahvistaman talousarvion toteutuma muodostui seuraavaksi: TP 2014 TA 2015 TA 2015 TA 2015 TP 2015 Ali/Yli Tot% Toimintatuotot alkuperäinen muutokset muutettu Myyntituotot ,8 Maksutuotot ,8 Tuet ja avustukset ,5 Muut toimintatuotot ,7 Toimintatuotot yhteensä ,0 Toimintakulut Palkat ja palkkiot ,1 Eläkekulut ,3 Muut henkilösivukulut ,1 Henkilöstökulut yhteensä ,5 Palvelujen ostot ,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 Avustukset ,4 Muut toimintakulut ,8 Toimintakulut yhteensä ,8 Toimintakate ,5 Suunn. mukaiset poistot ,4 Kuntien maksuosuus ,6 Vuoden 2015 talousarviossa henkilöstökorvaukset sisältyivät muihin henkilösivukuluihin. Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan tililuettelo suosituksen mukaan henkilöstökorvaukset on siirretty tiliryhmään palkat ja palkkiot. Verrattuna talousarvion mukaiseen jäsenkuntien maksuosuuteen ( euroa) toteumaprosentiksi saadaan 100,6 %. Kallion kokonaiskustannukset kasvoivat edellisen vuoden tilinpäätökseen +3,2 %. Oman toiminnan kustannusten kasvu verrattuna vuoden TP2014 on +3,3 %. Ostetun erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu verrattuna vuoden TP2014 on +3,1 %. Ostettu erikoissairaanhoito ylittää vahvistetun muutetun talousarvion euroa. Oman toiminnan talousarvio ylittää vahvistetun talousarvion euroa. Kokonaisuutena kuntayhtymän talousarvio ylitti vahvistetun muutetun talousarvion euroa. 34

39 Kuva: Toimintatulot Kuva: Toimintamenojen jakauma Muiden palveluiden ostoihin suurimpina palveluostoryhminä sisältyvät: TP 2014 TP 2015 milj. - asiakaspalveluiden ostot (pois lukien esh) 11,4 11,4 - palvelusetelipalvelut 4,9 5,7 - ruokahuoltopalvelut 3,2 3,4 - puhtaanapitopalvelut 2,1 2,2 - sairaankuljetuspalvelut 1,7 1,8 35