TOIMINTAKERTOMUS ja tilinpäätös vuodelta 2018

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS ja tilinpäätös vuodelta 2018

2

3 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2018 Sisällysluettelo 1 Kuntayhtymän johtajan katsaus Kuntayhtymän hallinto Yhtymähallitus Yksilöjaosto Henkilöstöjaosto Sopimustyöryhmä Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus Organisaatio Sopimusohjaus Tilivelvolliset Yleinen ja alueen taloudellinen kehitys Kuntayhtymän toiminnan ja talouden muutokset sekä asetettujen tavoitteiden toteutuminen Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalveluiden yhtymäkokoukseen nähden sitovat tavoitteet Terveyspalvelut Terveyspalveluiden yhtymäkokoukseen nähden sitovat tavoitteet Hallinto- ja tukipalvelut Hallinto- ja tukipalveluiden yhtymäkokoukseen nähden sitovat tavoitteet Kuntayhtymän henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Yhtymähallituksen selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma Tase Kokonaistulot ja menot Tilikauden tuloksen käsittely Talousarvion toteutuminen Hallinto- ja tukipalvelut Hyvinvointipalvelut Perhe- ja sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Vastaanottopalvelut Erikoissairaanhoito ja kuntoutus Työterveyshuolto Suun terveydenhuolto Ympäristöterveydenhuolto Aikuispsykososiaaliset palvelut Kuntayhtymän tuloslaskelman toteumavertailu Investointien toteuma Rahoitusosan toteutuminen Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöksen liitetiedot Kuntayhtymän tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkiota koskevat liitetiedot... 63

4 LIITTEET OHEISMATERIAALIT Maisema-taulukoiden kokoomataulut Henkilöstökertomus Tuoteryhmäkohtaiset Maisema-toteutumataulukot Talousarvion toteutumavertailu

5 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS VUODELTA Kuntayhtymän johtajan katsaus Kallion perustehtävänä on järjestää alueen asukkaille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä edistäen. Vuoden 2018 toiminnalliset tavoitteet pohjautuivat Kallion palvelustrategiaan. Palvelutuotannon keskeisin kehittämiskohde oli, että ihmiset pärjäävät omassa arjessaan. Kuntalaisten omassa arjessa pärjäämisen edistämiseksi kehitettiin ja optimoitiin palvelurakennetta, parannettiin prosessien johtamista sekä asiakas- ja kustannusvaikuttavuutta. Ennaltaehkäisevää näkökulmaa vahvistettiin niin hyvinvointi- kuin terveyspalveluissa. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen oli jokaisen Kallion ammattilaisen tehtävänä. Kallion strategia sisälsi tavoitteen ottaa huomioon kuntalaisten osallisuuden palveluiden kehittämisessä ja heidän tarvitsemissaan palveluissa. Keskeinen tavoite oli tunnistaa paljon palveluita käyttävät, suunnitella ja räätälöidä heille heidän tarvitsemansa palvelut monialaisesti. Kärkihankkeina oli paljon sosiaali- ja terveyspalveluita käyttävät asiakkaat ja yöpartiotoiminnan aloittaminen. Paljon palveluita käyttäville asiakkaille otettiin käyttöön Moniasiakas puheeksi - toimintamalli. Yöpartiosta tuettiin kotihoidon asiakkaiden kotona pärjäämistä ja mahdollistettiin asiakkaiden turvallinen siirtyminen vuodeosastolta kotiin entistä aikaisemmin. Kallio on alueellamme tunnustettu, osaava ja luotettava sosiaali- ja terveydenhuollon toimija ja vetovoimainen työnantaja. Kalliolla on halu ja kyky kehittää toimintaansa jatkossakin sotepalveluiden tuottamisessa osana tulevia sote järjestelyitä. Kallion vuoden 2018 tilinpäätöksessä käyttötalouden nettomenot olivat 115,7 milj. euroa, toteuma talousarvioon nähden +0,1%. Oman toiminnan jäsenkuntalaskutus oli 77,5 milj. euroa, toteuma talousarvioon nähden +1,3%. Ostetun erikoissairaanhoidon jäsenkuntalaskutus oli 38,2 milj. euroa, toteuma talousarvioon nähden -2,2%. Edellisen vuoden toteumaan verrattuna kustannuskasvua on lastensuojelun, kotihoidon ja vammaispalveluiden kustannuksissa. Erityinen kiitos Kallion menestyksestä ja toiminnan kehittämisestä kuuluu henkilöstölle, joka on työllään turvannut hyvät ja laadukkaat palvelut alueen asukkaille. Kiitoksen sanat esitän myös poliittisille päätöksentekijöille, joilta on löytynyt tahtoa ja luottamusta tukea meitä Kallion työntekijöitä. Kuntayhtymän henkilöstö esimiehineen on ottanut toimintojen uudistamisen haasteen vastaan paneutuen määrätietoisesti yhteisten palveluiden ja käytäntöjen uudistamiseen. Kallio on toiminut edelleen strategiansa mukaisesti vahvana yhtenäisenä alueena ja osallistunut aktiivisesti Pohjois-Pohjanmaan maakunnalliseen SoTe -valmisteluun. Kallion henkilöstö on osallistunut esimerkiksi Jokilaaksojen aluesimulaation työryhmien valmistelutyöhön. Maakuntaja SoTe-uudistuksen lainsäädäntötyö päättyi eduskunnassa Tehty esivalmistelutyö Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa ei mene hukkaan. Tehty työ luo hyvän tietopohjan tulevien Sote-uudistusten alueelliseksi toteuttamiseksi. Urho Möller vt. kuntayhtymän johtaja 1

6 2 Kuntayhtymän hallinto Perussopimuksen mukaan kuntayhtymän ylintä päätäntävaltaa käyttää yhtymäkokous, johon jäsenkunnat nimeävät edustajansa siten, että kutakin alkavaa 2500 asukasta kohden nimetään jokaisesta kunnasta yksi edustaja. Asukaslukupohjana on yhtymäkokousta edeltävän vuoden viimeisen päivän väestömäärä. Yhtymäkokouksessa kullakin edustajalla on yksi ääni. Kuntayhtymän luottamuselimiä ovat perussopimuksen mukaisesti yhtymäkokous, yhtymähallitus ja tarkastuslautakunta sekä yhtymähallituksen jaostot. Yksilöjaosto toimii sosiaalihuoltolain 6 :ssä ja tartuntatautilain 16 :ssä tarkoitettuna toimielimenä ja henkilöst ö- jaosto päättää yhtymähallituksen tekemien linjausten mukaisesti virka- ja työehtosopimusten soveltamisesta sekä erilaisista harkinnanvaraisista palkantarkistuksista ja palvelussuhdeasioista. Yhtymähallitus voi harkintansa mukaan asettaa muitakin työryhmiä, toimikuntia tai vastaavia toimielimiä, joiden tehtävät se määrittelee asettamispäätöksessään. Yhtymäkokous kokoontui vuonna 2018 kaksi (2) kertaa. 2.1 Yhtymähallitus Kuntayhtymän yhtymähallituksessa on 13 yhtymäkokouksen valitsemaa jäsentä sekä jokaisella jäsenellä henkilökohtainen varajäsen. Yhtymähallituksen jäsenet Yhtymäkokous valitsi kokouksessaan kuntayhtymän yhtymähallituksen toimikaudeksi sekä nimesi jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat. Puheenjohtaja Esko Kangas, 1. varapj. Annikki Sipilä, 2. varapj. Kaisa Haapakoski ja 3. varapj. Terhi Kangas Varsinainen jäsen Varajäsen Kunta Annikki Sipilä, 1. varapuheenjohtaja Marika Kääntä Alavieska Marja Isokääntä Aaro Isotalus Alavieska Esko Kangas, puheenjohtaja Maarit Leppimaa Nivala Irja Erkkilä Eija-Riitta Niinikoski Nivala Heli Palola Jarmo Kivioja Nivala Eero Erkkilä Pekka Pääkkö Nivala Terhi Kangas, 3. varapuheenjohtaja Merja Ruuttula Sievi Ari Ahola Jenny Kilpeläinen Sievi Paula Haapakoski Juhani Isotalo Ylivieska Kaisa Haapakoski, 2. varapuheenjohtaja Tero Vähäkangas Ylivieska Jouko Ylimäki Kati Marjakangas Ylivieska Pauli Korpi-Tassi Juhani Nevala Ylivieska Alpo Löytynoja Markku Orpana Ylivieska Vuonna 2018 yhtymähallitus kokoontui 11 kertaa. Esittelijänä toimi vt. kuntayhtymän johtaja ja pöytäkirjanpitäjänä hallintopalvelusihteeri. 2

7 2.1.1 Yksilöjaosto Yksilöjaosto toimii sosiaalihuoltolain 6 :ssä ja tartuntatautilain 16 :ssä tarkoitettuna toimielimenä. Hallintosäännön mukaan yhtymähallitus on valinnut jäsentensä ja varajäsentensä keskuudesta yksilöjaostoon neljä (4) jäsentä ja jokaiselle jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen. Jaoston jäsenten keskuudesta on valittu jaoston puheenjohtaja ja yksi varapuheenjohtaja. Yksilöjaoston esittelijänä toimii ao. toimialajohtaja tai hänen määräämänsä toimialan asiantuntija. Sihteerinä toimii hallintopalvelupäällikkö ja varalla hallintopalvelusihteeri. Yksilöjaoston jäsenet Puheenjohtaja Terhi Kangas ja varapuheenjohtaja Annikki Sipilä Varsinainen jäsen Varajäsen Kunta Terhi Kangas, puheenjohtaja Ari Ahola Sievi Annikki Sipilä, varapuheenjohtaja Marja Isokääntä Alavieska Esko Kangas Irja Erkkilä Nivala Alpo Löytynoja Markku Orpana Ylivieska Yksilöjaosto kokoontui vuonna 2018 kahdeksan (8) kertaa Henkilöstöjaosto Henkilöstöjaosto päättää yhtymähallituksen tekemien linjausten mukaisesti virka- ja työehtosopimusten soveltamisesta sekä erilaisista harkinnanvaraisista palkantarkistuksista ja palvelussuhdeasioista. Yhtymähallitus on valinnut henkilöstöjaostoon jäsentensä ja varajäsentensä keskuudesta neljä (4) jäsentä ja jokaiselle jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen. Jaoston jäsenten keskuudesta on valittu jaoston puheenjohtaja ja yksi varapuheenjohtaja. Jaoston kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus on yhtymähallituksen puheenjohtajalla, kuntayhtymän johtajalla ja toimialajohtajilla. Henkilöstöjaoston esittelijänä toimii henkilöstöpäällikkö tai muu kuntayhtymän johtajan määräämä viranhaltija. Sihteerinä toimii henkilöstösihteeri ja varalla hallintopalvelupäällikkö. Henkilöstöjaoston jäsenet Puheenjohtaja Kaisa Haapakoski ja varapuheenjohtaja Eero Erkkilä Varsinainen jäsen Varajäsen Kunta Kaisa Haapakoski, puheenjohtaja Jouko Ylimäki Ylivieska Eero Erkkilä, varapuheenjohtaja Jarmo Kivioja Nivala Marja Isokääntä Annikki Sipilä Alavieska Ari Ahola Terhi Kangas Sievi Henkilöstöjaosto kokoontui vuonna 2018 neljä (4) kertaa. 3

8 2.2 Sopimustyöryhmä Kuntien omistajaohjausta edistävänä valmistelu- ja yhteistyöelimenä toimii yhtymähallituksen toimikaudekseen nimeämä sopimustyöryhmä, joka muodostuu jäsenkuntien kuntajohtajista ja kuntayhtymän johtavista viranhaltijoista. Sopimustyöryhmän puheenjohtajana toimii kuntayhtymän johtaja. Varsinainen jäsen Olli Ikonen Päivi Karikumpu Hanna Salminen Mauno Ranto Terho Ojanperä Maria Sorvisto Alavieskan kunta Nivalan kaupunki Sievin kunta Ylivieskan kaupunki 2.3 Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus Yhtymäkokous valitsee kuntayhtymän tarkastuslautakuntaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä kaksi muuta jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat jäsenkuntien valtuutettuja. Tarkastuslautakunta ajalla Yhtymäkokous valitsi kokouksessaan kuntayhtymän tarkastuslautakunnan jäsenet toimikaudeksi Puheenjohtajaksi nimettiin Ahti Hannula ja varapuheenjohtajaksi Sakari Rahkala. Varsinainen jäsen Varajäsen Kunta Eija Jutila Maarit Jutila Alavieska Riitta Ekstam Heikki Häyrynen Nivala Ahti Hannula, puheenjohtaja Piritta Huovari Sievi Sakari Rahkala, varapuheenjohtaja Eero Myllykangas Ylivieska Tarkastuslautakunta kokoontui ajalla seitsemän (7) kertaa. Yhtymäkokous valitsee tarkastuslautakunnan esityksestä yhtymän hallinnon ja talouden tarkastamista varten JHTT -yhteisön tai JHTT -tilintarkastajan enintään kuuden tilikauden tarkastamista varten. Tilintarkastusyhteisönä vuonna 2018 on toiminut BDO Audiator Oy. 4

9 2.4 Organisaatio Toimintaorganisaatio: 2.5 Sopimusohjaus Kuntayhtymän perussopimuksen ja hallintosäännön lähtökohtia ovat sopimusohjaus ja omistajaohjauksen kanavointi jäsenkunnista kuntayhtymään kuntajohtajien välityksellä. Sopimusohjaus on prosessi, jossa määritellään väestön palvelujen tarve sekä sovitaan palvelujen määrästä ja laadusta. Talousarvion valmistelussa tulosaluekohtaiset palvelukuvaukset, väestön palvelutarpeen ennakointi sekä sovittu palvelujen taso ja määrä ovat määrärahavarausten perustana. Jäsenkuntien mahdollisuus rahoittaa lakisääteisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita on heikentynyt mm. valtionosuusjärjestelmässä tapahtuneiden leikkausten vuoksi. Vuoden 2018 talousarviota sopeutettiin kuntien taloustilanne huomioiden. Talousarvio sisälsi jäsenkuntien kanssa sovittuja taloudellisia ja toiminnallisia riskejä. Riskit on kuvattu palvelukuvauksissa. Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät aiheuttamisperiaatteen mukaisesti vahvistetun toiminta- ja taloussuunnitelman pohjalta. Kunnittaisen kustannustenjaon välineenä on Maisema-laskentatyökalu, jonka avulla lasketaan kullekin jäsenkunnalle tulosalueittaiset kustannukset tuoteryhmäkohtaisina suursuoritteina suunniteltujen/käytettävien palvelusuoritteiden mukaisessa suhteessa. Maisema-mallin suunnitelma- ja kustannustenjakotaulukot toimivat kuntayhtymän ohjausjärjestelmänä, talousarvion pohjana ja sekä seurannan että tilinpäätöksen työkaluina. Taulukoissa palveluita on käsitelty tuoteryhmittäin suursuoritteina. Maisema toteumataulukot ovat toimintakertomuksen oheismateriaalina. 5

10 2.6 Tilivelvolliset Tilivelvollinen toimielin: Yhtymähallitus Tilivelvolliset viranhaltijat: Kuntayhtymän johtaja Johanna Patanen ent. Kiiskilä virkavapaalla vt. kuntayhtymän johtaja Urho Möller Toimialajohtajat: Terveyspalvelut, terveyspalvelujohtaja Hyvinvointipalvelut, hyvinvointipalvelujohtaja Hallinto- ja tukipalvelut, talousjohtaja Päivi Peltokorpi Pirjo Matikainen Urho Möller Tulosaluejohtajat: Perhe- ja sosiaalipalvelut, palvelujohtaja Hoito- ja hoivapalvelut, palvelujohtaja Vastaanottopalvelut, hoitotyön johtaja Erikoissairaanhoito ja kuntoutus, johtava ylilääkäri Aikuisten psykososiaaliset palvelut, psykiatri-ylilääkäri Työterveyshuolto, ylilääkäri Suun terveydenhuolto, ylihammaslääkäri vt. ylihammaslääkäri Ympäristöterveydenhuolto, ympäristöterveydenhuollon johtaja vt. ympäristöterveydenhuollon johtaja Leena Iisakkila Reetta Hjelm Margit Yli-Kotila Risto Olli Tuija Päivärinta Osmo Konu Marja-Liisa Laitala Sakari Mustakallio Meeri Rinta-Jouppi Aili Heikkinen Palvelupäälliköt: Perheiden palvelut johtava sosiaalityöntekijä, aikuissosiaalityö johtava sosiaalityöntekijä, lastensuojelu palvelupäällikkö, vammaispalvelut Hoito- ja hoivapalvelut palvelupäällikkö, ympärivuorokautiset palvelut palvelupäällikkö, kotiin annettavat palvelut Avosairaanhoito, hoitotyön johtaja Avoterveydenhuolto, palvelupäällikkö Kaija Jämbäck Kaija Jokela Päivi Uusimäki Janne Nikula Virpi Kamunen Margit Yli-Kotila Pirjo Jääskelä 6

11 3 Yleinen ja alueen taloudellinen kehitys Valtiovarainministeriön viimeisimmän talouskatsauksen mukaan maailmantalouden nopean kasvun myötä myös Suomen BKT:n kasvu ylsi vuonna ,5 prosenttiin verrattuna vuoteen 2017 mikä oli myös vahvan kasvun vuosi. Julkinen talous alkaa kuitenkin vähitellen heikentyä 2020-luvun alkuvuosina, kun talouskasvu hidastuu ja sopeutustoimet päättyvät. Julkista taloutta heikentää väestön ikääntyminen, joka kasvattaa eläke-, terveys- ja hoivamenoja. Jäsenkuntien investointitarpeet mm. sivistystoimen toimitiloihin lisäävät haasteita kuntatalouden tasapainottamiselle. Kiihtyvä inflaatio ja ulkomaankaupan häiriöt ovat myös riskinä vuonna Työmarkkinoilla 2018 saavutetut työ- ja virkaehtosopimukset kasvattavat kustannuksia vuonna Vuosi 2018 oli alueen kuntatalouden näkökulmasta haasteellinen, vaikka osa Kallion alueen jäsenkunnista pystynevät tekemään positiivisen tilinpäätöksen vuodelta Alueen yleinen talouden kasvu on muuta maata hitaampi, valtionosuuksissa tapahtuvat leikkaukset ja epävarmuus verotulojen tulevasta kertymästä sekä kasvavat palvelutarpeet, erityisesti lastensuojelussa, ikäihmisten palveluissa ja vammaispalveluissa tuovat haasteita kuntatalouden tasapainottamiselle vuonna Viime vuosina Kallion alueen väestömäärän kasvu on ollut positiivinen, väestön kasvu taittui kaikissa Kallion jäsenkunnissa vuonna Vuodesta 2010 lukien Kallion alueen väestöpohjan on kuitenkin kasvanut 1000 asukkaalla. Valtakunnallisessa vertailussa Kallio on pystynyt pitämään kustannustasonsa alle valtakunnan keskiarvon kun huomioidaan alueen väestön palvelutarvetekijät. Jäsenkuntien vuoden vaihteen yhteenlaskettu väestömäärä on kehittynyt seuraavasti: Väkiluku Miehiä Naisia Yhteensä Muutos Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio yhteensä Väkiluku Muutos Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne Palvelutarpeet terveyspalveluissa, vammaispalveluissa ja ikäihmisten palveluissa kasvavat jatkossa. Huolestuttavaa on myös lastensuojelun tarpeen kasvu Ylivieskassa ja Nivalassa. Väestön ikääntyessä ja väestömäärän kasvaessa terveyspalvelujen tarve nousee lähivuosina vähintään puolentoista prosentin vuosivauhtia, jos terveyspalvelujen ikäryhmittäinen käyttö pysyy nykytasolla. Väestökehitykseen ja palvelutarpeen kehitykseen perustuvan arvion mukaan kuntasektorin menot Kallion alueella kasvavat nopeimmin vammaispalveluissa ja vanhusten pitkäaikaishoidon palveluissa tulevina vuosina. 7

12 Väestön ikärakenne vuoden 2017 alussa ilmenee seuraavasta kuviosta: Väestön ikäjakauma ja yli Kallio Ylivieska Sievi Nivala Alavieska Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: Jäsenkuntien väestön ikärakenteen muutoksesta seuraa myös väestön huoltosuhteen muutos, johon ikääntymisen lisäksi vaikuttaa alueen syntyvyys Väestöllinen huoltosuhde jäsenkunnittain 81,4 78,1 80,0 78,4 80,4 74,9 74,7 75,3 72,6 73,5 70,5 70,8 70,0 69,4 67,9 67,1 66, ,7 63,5 62,0 57,9 55,5 52, Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu].issn= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ].Saantitapa: 8

13 Huoltosuhde Alavieska 75,3 76,0 80,6 87,6 94,9 97,7 96,7 Nivala 80,4 81,6 84,8 87,1 88,2 89,0 88,8 Sievi 81,4 83,0 84,5 87,3 91,5 94,9 94,9 Ylivieska 66,0 67,4 69,7 73,7 73,8 73,0 71,5 Pohjois-Pohjanmaan maakunta 63,0 64,0 65,9 69,1 71,8 73,1 73,1 KOKO MAA 60,5 61,5 63,3 66,4 69,2 70,4 69,7 Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: Työssäkäyvän väestön määrän väheneminen asettaa tulevaisuudessa uudenalaisia paineita palvelujärjestelmän kehittämiselle ja rahoituspohjalle, samalla kun ikääntyvän väestön palvelutarpeet kasvavat. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion jäsenkuntien taloudellinen tilanne on ollut maan keskitasoa heikompi. Tilastokeskuksen tilastoaineiston mukaan jäsenkuntien taseisiin kertynyt alijäämä ja taseiden mukainen omavaraisuusaste konkretisoivat tilanteen. Kallion viimevuosien maltillinen kustannuskehitys on kohentanut kuntien tilannetta. Kertynyt yli- /alijäämä eur/as Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Omavaraisuusaste % Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Lähde: Tilastokeskus Jäsenkuntien tuloveroprosentit ovat keskimääräistä korkeammat: Veroprosentit Alavieska 21,50 21,50 21,50 21,50 22,00 Nivala 21,50 21,50 21,50 21,50 22,00 Sievi 21,75 21,75 21,75 21,75 21,75 Ylivieska 21,50 21,50 21,50 21,50 22,00 Keskimääräinen, koko maa 19,82 19,85 19,90 19,84 19,88 Lähde: Verohallinto 9

14 Alueen kuntatalouden taustatekijät huomioon ottaen Kallion järjestämien palvelujen kustannuskehityksen hallintaan kohdistuu erityisiä odotuksia huolimatta siitä, että asukaslukuun suhteutetut kustannukset, palvelujen tarvetekijät huomioon ottaen, alittavat valtakunnallisen keskiarvon. Kelan terveyspuntarin vuoden 2017 kansantauti-indeksien yhteiskuva osaltaan kertoo jäsenkuntien palvelutarpeisiin liittyvistä haasteista: 180 Kansantauti-indeksi 2017, vakioitu ,5 159,9 146,9 141,1 134, , Lähde: Kela, Kelasto-raportit, Terveyspuntarin kansantaudit Tarvevakioidut menot vuonna 2017: Kunta Tarvekerroin Tarvevakioidut menot, indeksi Alavieska 1,24 97 Nivala 1,16 99 Sievi 1,15 97 Ylivieska 1,04 96 Pohjois-Pohjanmaan maakunta 1,04 96 Koko maa 1, Lähde: THL, Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot Tarvekerroin kuvastaa kunnan asukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollonpalvelujen tarvetta suhteessa koko maan keskiarvoon. Tarvevakioidut menot on saatu jakamalla kunnan sosiaalija terveydenhuollonpalvelujen menot kuntakohtaisella tarvekertoimella. 10

15 Asukaslukuun suhteutetut nettomenot 2017 yhteensä terveydenhuolto sosiaalityö muu sosiaali- ja terveystoiminta* Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Pohjois-Pohjanmaa Manner-Suomi * Päihdehuollon erityispalvelut, Ympäristöterveydenhuolto, Muu sosiaali- ja terveystoiminta Lähde: Kuntaliitto, Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset eur/asukas

16 4 Kuntayhtymän toiminnan ja talouden muutokset sekä asetettujen tavoitteiden toteutuminen Vuoden 2018 toiminnalliset tavoitteet pohjautuivat Kallion palvelustrategiaan. Palvelutuotannon keskeisin kehittämiskohde oli, että ihmiset pärjäävät omassa arjessaan. Kuntalaisten omassa arjessa pärjäämisen edistämiseksi kehitettiin ja optimoitiin palvelurakennetta, parannettiin prosessien johtamista sekä asiakas- ja kustannusvaikuttavuutta. Ennaltaehkäisevää näkökulmaa vahvistettiin niin hyvinvointi- kuin terveyspalveluissa. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen oli jokaisen Kallion ammattilaisen tehtävänä. Kallion strategia sisälsi tavoitteen ottaa huomioon kuntalaisten osallisuuden palveluiden kehittämisessä ja heidän tarvitsemissaan palveluissaan. Keskeinen tavoite oli tunnistaa paljon palveluita käyttävät, suunnitella ja räätälöidä heille heidän tarvitsemansa palvelut monialaisesti. Kärkihankkeina oli paljon sosiaali- ja terveyspalveluita käyttävät asiakkaat ja yöpartiotoiminnan aloittaminen. Paljon palveluita käyttäville asiakkaille otettiin käyttöön Moniasiakas puheeksi -toimintamalli. Yöpartiosta tuettiin kotihoidon asiakkaiden kotona pärjäämistä ja mahdollistettiin asiakkaiden siirtyminen vuodeosastolta kotiin entistä aikaisemmin. Mielenterveyspalveluiden vahvistamista jatkettiin edelleen. Mielenterveyskuntoutujille järjestettiin kotikuntoutusta, joka tarkoitti vahvaa arjen tukea asiakkaiden kotiin. Lasten palveluissa edelleen otettiin huomioon vanhempien tuen ja hoidon tarve ja aikuisten palveluissa vastaavasti lasten tuen tarve. Lapset puheeksi -menetelmän käyttöä laajennettiin edelleen konkreettisena keinona tukea hyvää kehitystä ja ehkäistä ongelmia. Kalliosta osallistuttiin aktiivisesti kuntien Lape-työryhmiin. Tietojärjestelmien kehittyminen mahdollisti yhä laajemmin sähköisen asioinnin sosiaali - ja terveyspalveluissa. Käyttöönotetut Kanta-palvelut, sähköinen resepti ja kanta-arkisto mahdollistivat asiakkaille tietoturvallisen tavan seurata omia potilastietojaan tietoverkossa. Kalliossa valmisteltiin myös sosiaalitoimen liittymistä Kantaan. Kallio otti käyttöön omassa toiminnassa myös muita sähköisiä palveluita helpottamaan arjen palveluprosessien sujuvuutta, huomioiden alueelliset ja valtakunnalliset linjaukset. Toiminnan ja palveluprosessien kehittämisellä parannettiin Kallion kykyä vastata muuttuviin palvelutarpeisiin. Henkilöstöresurssien käyttöön kiinnitettiin huomiota toiminnan kehittämisessä. Kokonaisuutena arvioiden henkilöstöresurssin määrä tasapainotettiin optimaaliselle tasolle huomioiden palveluiden tuotantokyvyn ja prosessien uudistaminen. Vapautuvien virkojen ja toimien täyttämisestä päätettiin tapauskohtaisesti. Työjärjestelyillä, kuten henkilöstön sijoittelulla, työaikamuodolla, työvuorosuunnittelulla, vuosilomasuunnittelulla, hallittiin kustannuksia ja parannettiin toiminnan tuottavuutta. Vuoden 2018 aikana kunnilla oli useita rakentamishankkeita Kallion omaan palvelutuotantoon. Uudet toimitilat ikäihmisten ja kehitysvammaisten palveluasumisessa vastaavat paremmin asiakkaiden palvelutarvetta ja sujuvoittaa hoivaprosesseja. Epätarkoituksenmukaisia vanhoja kiinteistöjä poistui käytöstä. 12

17 4.1 Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalveluissa vuoden aikana edistettiin ja tuettiin palveluissa alueen asukkaiden osallisuutta, elämänhallintaa, terveyttä ja hyvinvointia sekä omatoimisuutta, tarvittaessa moniammatillisesti tai -alaisesti. Tavoitteena oli toimia ennaltaehkäisevästi ja tukea asiakkaiden arjessa pärjäämistä. Moniasiakas puheeksi toimintamallia työstettiin monialaisissa työryhmissä kuudelle merkittävimmille asiakassegmenteille, joita olivat: 1. La s- tensuojelun ja mielenterveystyön kehittämistyöryhmä, 2. Aikuissosiaalityön, mielente r- veys- ja päihdepalveluiden kehittämistyöryhmä, 3. Aikuissosiaalityön ja avosairaanhoidon palveluiden kehittämistyöryhmä, 4. Vammaispalveluiden sekä avosairaanhoidon, fysiot e- rapian ja päivystyksen kehittämistyöryhmä, 5. Kotihoidon, avosairaanhoidon ja päivy s- tyspalveluiden kehittämistyöryhmä, 6. Kotihoidon ja vuodeosastohoidon kehittämistyöryhmä Tuottavuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi käytettiin LEAN toimintamallia, jonka koulutuksiin osallistui useita työntekijöitä. Perhe- ja sosiaalipalveluissa LEAN toimintamallia sovellettiin aikuissosiaalityön prosessiin, lasten palvelutarpeen arviointiin ja kehitysvammahuollossa henkilöstön yhteiskäytön organisoimiseen. Hoito - ja hoivapalveluissa mallia käytettiin palveluiden uudelleen muotoiluun asiakaslähtöisemmiksi, pa l- velutarpeen arvioinnin sekä tilapäishoidon toimintamallin kehittämiseen Hyvinvointipalveluiden yhtymäkokoukseen nähden sitovat tavoitteet Perhe- ja sosiaalipalveluiden tavoitteet Tavoite 1 Edistetään lasten ja perheiden hyvinvointia ja arjessa pärjäämistä perhe- ja aikuissosiaalityössä, perhepalveluissa ja vammaisten palveluissa järjestämällä palvelut suunnitelmall i- sesti, yhtenäisillä toimintavoilla sekä kehittämällä lasten, aikuisten ja perheiden kanssa toimivien välistä yhteistyötä. Mittarit: 1. Palvelutarpeen arviointien määrä aikuissosiaalityössä ja vammaispalveluissa sekä lastensuojelutarpeen selvitysten määrä ja kuinka monta % arvioista johtaa palveluun, tilanne vuoden lopussa. 2. Monialaisten työllistämissuunnitelmien määrä kasvaa vuodesta Toimiva arki lapsille ja perheille, Pohjois-Pohjanmaan Lape- hankeen mukainen työskentely. Toimi- ja tulosalueet ylittävien palveluprosessien kehittäminen/ päivitys peruspalvelujen (sivistystoimien) ja erityispalvelujen kanssa. (Päivitetyt/ kehitetyt pr o- sessit) Lapset puheeksi keskustelujen ja neuvonpitojen määrä perhe- ja sosiaalipalveluissa kasvaa vuodesta Haastavien elämäntilanteiden ennaltaehkäisy ja niissä tukeminen kehitysvammahuo l- lon palveluissa. Tahkokankaan asiantuntijatyöryhmän kanssa yhteisen konsultaatioprosessin kehittäminen ja mallintaminen Kriisiluonteisten laitoshoidon päivien määrän vähentäminen verrattuna vuoteen

18 Toteutuminen: 1. Palvelutarpeen arviointeja tehtiin aikuissosiaalityössä 249 asiakkaalle ja vammaispalveluun saapui 444 vammaispalvelulain mukaista hakemusta, joiden yhteydessä asiakkaan tilanne arvioitiin. Lasten palvelutarpeen arviointeja (sisältää arviot lastensuojelutarpeesta) valmistui 313 kappaletta ja niistä 130 (41,5 %) johti joko sosiaalihuollon palveluihin tai lastensuojelun palveluun. Palveluihin siirtyi 10,8 % enemmän asiakkaita kuin edellisenä vuonna. Palvelutarpeen arviointiin on vammaispalveluissa panostettu mm. kehittämällä vammaispalvelun moniammatillista työryhmää. Työryhmä arvioi moniammatillisesti asiakkaan palveluntarpeen ja tarvittaessa ohjaa muihin palveluihin. Kehitysvammai s- ten itsemääräämisoikeus -työryhmä aloitti myös toiminnan tammikuun 2018 alussa. Työryhmä kiersi kaikki PPKY Kallion kehitysvammaisten asumispalveluyksiköt ja m o- niammatillisen työryhmän vetämänä käytiin itsemääräämisoikeuden toteutumisesta keskustelua henkilöstön kanssa. 2. Monialaisten työllistämissuunnitelmien määrä (257) kasvoi edellisestä vuodesta kahdeksalla (8) suunnitelmalla. 3. Kuntien Lape -työryhmissä aloitettiin päivitystyö koskien yhteistyöhön liittyviä prosesseja. Lastensuojelun tulosyksikön työntekijät olivat edustajina kuntien Lapetyöryhmissä ja osallistuivat Lape-tilaisuuksiin paikallisesti sekä Oulussa tai Skypen kautta. Viisi lastensuojelun työntekijää osallistui Lape hankkeen lastensuojeluosion kautta perheterapian perusteet -koulutukseen. Johtava sosiaalityöntekijä osallistui lastensuojelun edustajana kunnan yhteistyökumppanien erilaisiin kehittämistyöry h- miin, joissa päivitetettin/käytiin läpi yhteistyöhön liittyviä prosessimallinnuksia. Alavieskassa kehitettiin avointa kohtaamispaikkaa, Nivalassa vanhemmuuden tukea ja Sievissä eroperheiden tukea. Erityispalveluiden osalta tavoitteeseen liittyen luotiin Moniasiakas toimintamalli sosiaalityön ja terapiapalveluiden välille. Tavoite Lapset puheeksi -keskustelujen ja -neuvonpitojen määrän kasvamisesta perhe- ja sosiaalipalveluissa vuodesta 2017, ei täysin toteutunut. Vaikka Lapset puheeksi -keskustelut olivat säännöllisessä käytössä perhe- ja sosiaalipalveluissa, käytiin niitä yhteensä 24 kappaletta eli 11 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Neuvonpitoja oli 18, joka on 12 enemmän kuin edellisenä vuonna. Lapset puheeksi -keskustelujen väheneminen johtuu siitä, että peruspalveluissa (neuvola, koulu ja varhaiskasvatus) Lapset puheeksi -keskustelut käydään säännöllisesti. 4. Tahkokankaan asiantuntijatyöryhmän kanssa kehitettiin asiakastyötä mm. Koskituvan ja Kuuselan asumisyksiköissä. Työskentelystä saatiin vastetta suoraan asiakkaiden hyvinvointiin. Asiantuntijatyöryhmä kävi asumispalveluyksiköissä neljä (4) kertaa. Laitoshoitovuorokausien määrä oli 637, mikä on 101 vrk enemmän kuin edellisenä vuonna, joten kriisiluonteisten laitosjaksojen kohdalla ei saavutettu tavoitetta. Suurin osa kriisijaksoille ohjatuista asui omassa kodissa. Asiantuntijatyöryhmätyöskentelyllä pystyttiin minimoimaan omista asumisyksiköistä tulevat kriisijaksot. Kehitysvammaisten palvelusäätiön Itsenäiset -hankkeen kumppanina aloitettiin kehittämistyö, jolla pyritään tukemaan yksin asuvien kehitysvammaisten pärjäämistä. Tukiasunnoissa asuvia kehitysvammaisia Kallion alueella oli 46 asiakasta, joista uusia asiakkaita oli 5. Asiakkaista suurin osa (22) asuu Ylivieskan alueella. 14

19 Tavoite 2 Perhe- ja aikuissosiaalityössä, perhepalveluissa sekä vammaisten palveluissa vaikutetaan asiakkaiden terveys- ja hyvinvointieroihin tukemalla asiakasta moniammatillisena yhteistyönä. Moniasiakas saa hänelle tarpeellisia ja kohdennettuja palveluja. Palvelut ovat suunnitelmallisia ja niiden koordinointi on tehokasta. Palveluprosesseja tarkastellaan asiakkaan palvelukokonaisuuden näkökulmasta. Tunnistetaan paljon palveluja käyttävät. Otetaan käyttöön Moniasiakas puheeksi -toimintamalli. Nimetään asiakasvastaava, joka koordinoi palveluja. Mittarit: 1. Moniasiakas puheeksi -toimintamalliin koulutettujen määrä, %-osuus työntekijöistä 2. Asiakasvastaavien määrä (kuinka monelle asiakkaalle määritelty) Toteutuminen: 1. Moniasiakas puheeksi -toimintamallin koulutuksiin osallistui 87 % (81) työntekijöistä perhe- ja sosiaalipalvelujen tuloalueelta. Sosiaalityön (lastensuojelu ja aikuissosiaalityö) ja mielenterveyspalveluiden välinen moniasiakkuus -malli kehitettiin, kuvattiin ja otettiin käyttöön. Myös vammaispalv e- lujen, fysioterapian ja avosairaanhoidon mallin kehittäminen käynnistettiin yhdessä henkilöstön kanssa. Kehitysvammapalveluissa määriteltiin jokaiselle asiakkaalle oma palveluohjaaja. Aikuissosiaalityön ja avosairaanhoidon välinen moniasiakkuus -mallin kehittäminen aloitettiin. 2. Moniasiakas -mallin mukaisia asiakasvastaavia perhe- ja sosiaalipalveluissa oli kuusi (6) vuonna Kehitysvammahuollossa sovittiin, että moniasiakas -mallin mukaisissa prosesseissa vastuutyöntekijänä toimii aina palveluohjaaja ja vastaavasti laste n- suojelussa lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Tavoite 3 Kehitysvammahuollossa tuetaan asiakkaiden kotona pärjäämistä järjestämällä sekä aiku i- sille kehitysvammaisille lyhytaikaishoitoa että kehitysvammaisille lapsille tilapäishoitoa. Mittarit: Omissa asumispalveluyksiköissä lyhytaikaishoidossa asiakkaiden määrä ja hoitopäivät (aikuiset kehitysvammaiset) kasvaa tai pysyy vuoden 2017 tasolla. Omissa tilapäishoitoyksiköissä olevien sekä tilapäistä perhehoitoa käyttävien asia k- kaiden määrä ja hoitopäivät (lapset ja nuoret) kasvaa tai pysyy vuoden 2017 taso lla. Toteutuminen: Omissa asumispalveluyksiköissä aikuisille kehitysvammaisille järjestettiin tilapäistä hoitoa 17 asiakkaalle (+1, suluissa muutosta kuvaava luku vuodelta 2017), ja hoitovuorokausia oli 550 (-12). Lisäksi tilapäishoitoa järjestettiin ostopalveluna 11 asiakkaalle (+4) ja hoitovuorokausia oli 496 (+142). Yhteensä aikuisille kehitysvammaisille järjestettiin tilapäishoitoa 28 asiakkaalle (+5) 1046 hoitovuorokautta (+130). Kehitysvammaisille lapsille ja nuorille järjestettiin joko perhehoitoa tai tilapäistä hoitoa Tarhin toimintayksikössä yhteensä 51 asiakkaalle (+1) 1683 hoitopäivää (+16). Lisäksi ostopalveluna tilapäishoitoa järjestettiin 8 asiakkaalle (+6) 229 hoitopäivää (+132). Yhteensä lapsille ja nuorille järjestettiin tilapäishoitoa 59 asiakkaalle (+7) 1912 hoitopäivää (+148). 15

20 Suunnitelmakausi 1. Suunnitelmakaudella toteutetaan Ylivieskan perhepalvelukeskukselle pysyvät toimitilat. 2. Lisääntyvän kysynnän tarpeisiin oman tuotannon käyttöön rakennetaan 15-paikkainen yksikkö haasteellisesti käyttäytyville kehitysvammaisille asiakkaille. Toteutuminen: 1. Perhepalvelukeskuksen kaikille palveluille ei vielä löytynyt pysyviä tiloja vuoden 2018 aikana, mutta kaikki toiminnat siirrettiin pois Pistotien tilapäisrakennuksesta helmikuussa Uusi kehitysvammaisten asumisyksikkö Kotipesä valmistui suunnitelman mukaisesti. Asukkaat uuteen yksikköön muuttavat tammikuussa Hoito- ja hoivapalveluiden tavoitteet Tavoite 1 Tavoitteena on asiakkaan terveyden ja toimintakyvyn turvaaminen eri toimijoiden kanssa niin, että asiakkaan hyvä arki toteutuu hänen omassa yhteisössään. Asiakas ja läheiset osallistetaan asiakkaan itsenäisen suoriutumisen tukemiseen. Heitä tuetaan tarvittaessa monialaisesti ja/tai mahdollisesti hyödyntämällä soveltuvaa digitalisaatiota. Mittarit: Asiakasraadit ja kansalaisfoorumit toteutuvat vuosittain asiakasnäkökulman esiin nostamiseksi kaikissa yksiköissä. Asiakkaan kuntoutumisen mahdollisuuden muutos ja palvelutaloon joutumisen uhan muutos edelliseen vuoteen verrattuna. ( Rai -mittari). Toteutuminen: Tehostetun palveluasumisen ja kotihoidon asiakasraadit toteutuivat kuluneen vuoden aikana kaikissa toimintayksiköissä. Kotihoidon asiakkailla oli kuntoutumisen mahdollisuus päivittäisissä toiminnoissa RAI toimintakykymittarilla arvioituna 117/523 asiakkaalla (22,4 %:lla arvioiduista asiakkaista), jossa laskua vuoden alkupuoleen on 18,6 %. Toteumat kunnittain olivat: Alavieskassa 12,3 % (7/57), Nivalassa 18,8 % (32/170), Sievissä 32,5% (25/77) ja Ylivieska 24,2% (53/219). Kotona hoidetaan toimintakyvyltään heikompia asiakkaita mm. yöpartion käynnin turvin. Tehostetun palveluasumisen paikkaa jonottavia ei vuodeosastoilla vuoden loppupuoliskolla ollut enää juurikaan. Laitoshoitoon joutumisen uhka kotihoidon asiakkailla oli 26,8 %:lla ( 140 / 523 ). Edelliseen vuoteen verrattuna laitoshoitoon joutumisen uhka oli noussut 1,8 %:lla asiakkaista, joka on vähäistä verrattuna siihen, että kotona hoidetaan yhä huonompikuntoisempia asiakkaita. Laitoshoitoon joutumisen uhka kunnittain: Alavieskassa 28,1 % (16/57), Nivalassa 26,5 % (45/170), Sievissä 27,3 % (21/77) ja Ylivieskassa 26,5 % (58/219). 16

21 Tavoite 2 Asiakkaan saamat palvelut tuotetaan määräajassa, kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti. Mittarit: Hoito- ja hoivapalvelun jonotusaika (< 3 kk). Kotihoitopalveluissa kaikkien hoitajien välitön asiakasaika yhteensä on 60 %. 75 vuotta täyttäneiden palveluiden peittävyydet toteutuvat Kallion alueen ikäänt y- neiden hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Toteutuneet nettokulut/75 vuotta täyttäneet laskevat verrattuna vuoden 2017 nettokuluihin. Toteutuminen: Alkuvuonna yli 3 kk tehostettua palveluasumista jonottaneita oli eri kunnissa yksittäisiä (yht. 7 asiakasta), mutta määrä oli merkittävästi vähentynyt edellisvuodesta (v asiakasta). Vuoden aikana tilanne parani ja vuoden lopussa oli enää 3 asiakasta jonottanut yli 3 kk. Kotihoidossa ei ollut palveluun jonottajia, vaan kaikki kotiutettavat pääsivät kotihoidon palveluihin, mikä näkyy mm. kustannusten ylityksenä. Kaikkien kotihoidon hoitajien välitön asiakasajan toteuma oli 53,8 % (vrt. v ,1 %). Kotihoidon kehittämiseen liittyvät välttämättömät koulutukset lisäsivät välillisen työajan osuutta. 75 vuotta täyttäneistä kotona asui v ,3 %. Yli 75-vuotiaiden tehostetun palveluasumisen peittävyys laski viime vuoteen verrattuna 0,3 %. Kotona asui Alavieskassa 87,8 %, Nivalassa 88,1 %, Sievissä 89,2 % ja Ylivieskassa 90,7 %. Muutosta ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakasrakenteessa tapahtui seuraavasti: Alle 75- vuotiaiden asiakasmäärä vähentyi n. 6 asiakkaan verran, mutta yli 75-vuotiaiden määrä pysyi lähes ennallaan. Taulukko vuotta täyttäneiden palveluiden peittävyydet Kotona asuu 89,30 % Omaishoito 7,10 % Jatkuva ja säännöllinen kotihoito 14,30 % Tehostettu palveluasuminen 10,70 % Yli 75-vuotiaiden nettokustannukset v.2018 olivat /75 -vuotta täyttänyt. Nousua edellisvuodesta oli 252. Lisääntynyt palvelutarve ja yöpartiotoiminnan aloittaminen nostivat kustannuksia. Tavoite 3 Asiakkaan tarvitsemat palvelut järjestyvät asiakaslähtöisesti ja joustavasti eri toimijoiden yhteistyönä. Luodaan toimintamalli Moniasiakkuuksien hallintaan. Erityisryhmien kotikuntoutusmalli vakiintuu monialaisen ja -ammatillisen ohjausryhmän tuella. Yöpartio toteutetaan terveys- ja sosiaalipalvelujen yhteistyönä kustannusvaikuttavasti. Tilapäishoidon suunnitelma valmistuu vuoden 2018 aikana. 17

22 Mittarit: Moniasiakkuuksien hallintaan on luotu toimintamalli. Kotihoidon, vastaanoton, päivystyksen ja vuodeosastojen moniasiakkaista 10 % :lle on nimetty vastuuhenkilöt Arvioidaan kotikuntoutuksen toimintamalli. Vuodeosastojen ulkopuolisten ostojen määrä on vähemmän kuin vuonna Vuodeosastojen keskimääräinen hoitoaika lyhenee vuodesta Tilapäishoidon toimintasuunnitelma on valmis. Toteutuminen: Suuresta asiakas- ja työntekijämäärästä johtuen Moniasiakas toimintamallin käyttöönotto oli arvioitua hitaampaa, joten päädyttiin aloittamaan mallin käytäntöön vieminen pilotoimalla ja sitä lähdettiin viemään käytäntöön yhteistyössä vastaanoton, kotihoidon ja vuodeosaston kanssa. Kokoontumisia työryhmällä oli kahdeksan kertaa, joista kolme ke rtaa on ollut yhteistyössä vastaanottopalveluiden kanssa. Moniasiakkaiden vastuuhenkilöiden nimeäminen aloitettiin pilotoinnissa. Kotikuntoutuksen toimintamalli arvioitiin ja sen tarpeellisuus todettiin. Vajaan kahden toimintavuoden aikana kotikuntoutuksen turvin tehostetusta palveluasumisesta tai kevyemmästä palvelu- tai tukiasumisesta kotiutettiin mielenterveys- ja päihdeasiakkaita omaan kotiinsa yht. 71 asiakasta. Muita asiakkuuksia tuli terapiakeskuksesta, kotihoidosta, aikuissosiaalityöstä ja myös sairaaloista yksittäistapauksia. Kotikuntoutuksessa on o l- lut kahden toimintavuoden aikana v asiakasta ja v asiakasta. 22 asiakkaan kohdalla kotikuntoutus päättyi. Yöpartiotoiminnan aloittamisen myötä vuodeosastohoidon ulkopuolisten ostojen määrä vähentyi edelliseen vuoteen verraten. Ulkopaikkakunnilla hoitovuorokausia kertyi 372 (1374 hoitopäivää v.2018). Kallion vuodeosastoilla hoidettujen ulkokuntalaisten hoitovuorokausien määrässä (1226) oli kasvua vuoteen 2017 (382). Keskimääräinen hoitoaika lyhentyi 6,7 hoitovuorokauteen (v ,0 vuorokautta). Tilapäishoidon toimintasuunnitelma saatiin valmiiksi. Pitkäaikaisesta asumisesta oli tarkoitus lopettaa tilapäishoidon paikat ja saada tilapäishoidolle omat yksiköt. Tilapäisho i- don yksikköinä toimivat Hopeakoti ja Kotikartano 4. Tilapäispaikkoja ei saatu riittävästi, joten vuoden lopussa pitkäaikaisasumisessa oli vielä Sievin Koivulassa 2-3 paikkaa käytössä tilapäishoidolle. Omavieskasta tilapäishoito lopetettiin. Myös Sievin Kotirinteessä oli vuoden lopussa yksi tilapäishoidon paikka vielä käytössä. Vuoden lopulla Sievin ku n- nan aloitteesta tehtiin suunnitelma vanhan Pajulan alakerran muuttamisesta tilapäishoidon yksiköksi. Tilapäishoidon organisointi ja suunnittelu keskitett iin Kalliossa, jossa hyödynnettiin yhteistä sähköistä tilapäispaikkojen suunnitteluohjelmaa. Suunnitelmakausi Ikääntyvän väestön päivitetty suunnitelma vuosille ohjaa toimintaa. Pohjois- Pohjanmaan Sote-alueen palveluja koskevat suunnitelmat otetaan soveltuvin osin huomioon vuosisuunnitelmissa. Hyödynnetään ja kokeillaan maakunnassa vaikuttavaksi t o- dettuja digitaalisia ratkaisuja. Nivalan, Sievin ja Ylivieskan tehostetun palveluasumisen uudet rakentamisprojektit ovat valmistuneet vuoden 2018 loppuun mennessä. Mittarit: Toteutuneet tilaratkaisut ja Kallion alueen ikääntyvän väestön hyvinvointisuunnite l- man indikaattorit. Digitalisaatioratkaisuja on kokeiltu tai on käytössä. 18

23 Toteutuminen: Sievin palvelukeskus Pajulan uusi osa valmistui marraskuussa korvaamaan vanhoja toimitiloja. Nivalan ja Ylivieskan tehostetun palveluasumisen uudet rakentamisprojektit etenivät pääosin tavoiteaikataulun mukaisesti, mutta käyttöönotto siirtyi seuraavan vuoden puolelle. Kallion alueen ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelma vuosille indikaattoreineen ohjasi toiminnan suunnittelua, seurantaa ja arviointia. Vuoden 2018 osalta ikääntyneiden palvelutoiminnassa päästiin Kallion alueen hyvinvointisuunnitelman indikaattorien tavoitetasolle omaishoidon tuessa ja säännöllisen kot i- hoidon peittävyydessä, mutta tehostetussa palveluasumisessa ei päästy tavoitteeseen. Alle 75-vuotiaiden osuudessa asumispalveluissa ei päästy 1 %:n tavoitteeseen. Kotihoidossa oli käytössä toiminnanohjausjärjestelmä ja tilapäishoidon suunnitteluohjelma otettiin uutena käyttöön. Käytössä oli myös lääkkeiden sähköinen tilausohjelma. Uusia turvapuhelimiin liittyviä lisälaitteita otettiin käyttöön, esimerkiksi paikantavia laitteita ja kaatumisen ilmaisimia. Vuoden aikana otettiin kotihoidossa käyttöön myös lääkeautomaatit. 19

24 4.2 Terveyspalvelut Terveyspalveluissa on toimittu ennaltaehkäisevästi ja tuettu kuntalaisten arjessa pärjäämistä. Terveyden edistämiseen on saatu koordinointia. Asiakkaiden omahoitoisuutta on l i- sätty tuottamalla palveluita myös sähköisenä laajentamalla nykyisiä palveluita mm. aja n- varaus ja tekstiviestimuistutus. Lisäksi otettiin käyttöön sähköinen hoidon tarpeen arviointi vastaanotolla, hammashoidossa ja työterveyshuollossa. Potilasturvallisuutta on kehitetty yhdessä hyvinvointipalveluiden kanssa ja uusia toimintamalleja on valmisteltu ja otettu käyttöön. Tuottavuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi on sovellettu LEAN-mallia ja kehitetty toimintaprosesseja mm. reseptin uudistamisprosessi, kansantautihoitajien sähköisen ajanvarauksen kehittämien ja potilaiden hoitoon pääsy suunterveydenhuollossa. Moniasiakas puheeksi toimintamallia on työstetty monialaisissa työryhmissä kuudelle merkittävimmille asiakassegmenteille; 1. Lastensuojelun ja mielenterveystyön kehittämistyöryhmä, 2. Aikuissosiaalityön, mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämistyöryhmä, 3. Aikuissosiaalityön ja avosairaanhoidon palveluiden kehittämistyöryhmä, 4. Vammaispalveluiden sekä avosairaanhoidon, fysioterapian ja päivystyksen kehittämistyöryhmä, 5. Kotihoidon, avosairaanhoidon ja päivystyspalveluiden kehittämistyöryhmä, 6. Kotihoidon ja vuodeosastohoidon kehittämistyöryhmä Terveyspalveluiden yhtymäkokoukseen nähden sitovat tavoitteet Vastaanotto- ja vuodeosastopalvelujen tulosalue Tavoite 1 Asiakkaan sähköisten asiointikanavien kehittäminen palveluissa ja uusien toimintatapojen käyttöönotto digitalisaation edistämisen myötä. Digitaalisen ajanvarauksen kehittäminen avoterveyden ja avosairaanhoidon palveluissa, jotta vastaanottoajat toteutuvat 100 %:sti. Asiakkaita ohjataan käyttämään Kantapalveluja. Mittarit: Sähköinen ajanvaraus ja sähköinen hoidon tarpeen arvio on otettu käyttöön vuoden 2018 aikana Ajanvarauksen tekstiviestimuistutus on otettu käyttöön vuoden 2018 aikana Toteutuminen Sähköinen ajanvaraus on käytössä laboratorioon, kansantautihoitajille, äitiysneuvolan ensikäynnille ja lastenneuvolassa 1 v., 1,5 v ja 2 v tarkastuksiin sekä äkillisesti sairastuneen lapsen hoitotodistuksia varten. Sähköinen hoidon tarpeen arvio on käytössä lääkärija hoitajavastaanotoilla, fysioterapiassa ja neuvolassa rokotusneuvonnan osalta. Tekstiviestimuistutukset varatuista ajoista otettiin käyttöön lääkärin- ja hoitajan vastaanotoilla, neuvola-, koulu- sekä opiskeluterveydenhuollossa. Tavoite 2 Edistetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja arjessa pärjäämistä järjestämällä toimintatavoiltaan yhtenäiset neuvolapalvelut sekä kehittämällä lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimivien välistä yhteistyötä Toimiva arki lapsille ja perheille, Pohjois- Pohjanmaan Lape- hankkeen mukaisen työskentelymallin mukaan. 20

25 Mittarit: Määräaikaistarkastukset toteutuu 100 % ja yksilöllisen tuen tarpeen mukaisia lisäkäyntejä 15 % käynneistä Lapset puheeksi keskustelujen (raskausaikana ja 3 -vuotiaille kotona/yksityisessä päivähoidossa oleville) ja neuvonpitojen määrä kasvaa vuoden 2017 määristä Laajojen tarkastusten (1. ja 5. luokka) luokkakohtaiset yhteenvedot toteutuvat 100 % Toteutuminen Neuvolapalveluissa lakisääteiset tarkastukset on toteutettu lukuun ottamatta lastenneuvolan 8kk:n ikäisten lääkärin tarkastusta, joka on tehty tarvittaessa. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa on lähes kaikki lv suunnitellut määräaikaistarkastukset toteutuneet. Yksilöllisen tarpeen mukaiset lisäkäyntien määrä on lisääntynyt, mutta asetettuun tavoitteeseen käynneistä ei vielä täysin päästä. Lapset puheeksi keskusteluja on käyty suunnitellusti, keskustelun pohjalta pidetyt neuvonpidot eivät ole lisääntyneet vuoden 2017 määrästä. Laajojen tarkastusten yhteenvedot lv ovat toteutuneet tavoitteen mukaisesti. Tavoite 3 Asiakkaan tukeminen moniammatillisena yhteistyönä. Moniasiakas saa hänelle tarpeellisia ja kohdennettuja palveluja. Palvelut ovat suunnitelmallisia ja niiden koordinointi on tehokasta. Palveluprosesseja tarkastellaan asiakkaan palvelukokonaisuuden näkökulmasta. Tunnistetaan paljon palveluja käyttävät. Otetaan käyttöön Moniasiakas puheeksi toimintamalli. Nimetään asiakasvastaava, joka koordinoi palveluja. Mittarit: Moniasiakas puheeksi toimintamalliin koulutettujen määrä, % työntekijämäärästä Asiakasvastaava määrittelyjen määrä Vuodeosaston ulkopuolisten ostojen määrä on vähempi kuin vuonna Vuodeosastojen keskimääräinen hoitoaika lyhenee vuodesta Toteutuminen Moniasiakas puheeksi toimintamallin on käynyt noin 75 % vastaanoton henkilöstöstä ja noin 88 % osaston henkilökunnasta. 1 asiakasvastaava on määritelty. Moniasiakas puheeksi toimintamallia pilotoidaan ja sitä kautta luodaan toimintamalli. Kallion ulkopuolisen vuodeosastohoidon ostojen määrä on vähentynyt huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna. Ulkopaikkakunnilla hoitovuorokausia kertyi 372 kun vuonna 2017 oli hoitovuorokautta. Vuodeosastojen keskimääräinen hoitoaika on lyhentynyt 1,3 vuorokautta viime vuodesta. Erikoissairaanhoito ja kuntoutus Tavoite 1 Psykiatrisen erikoissairaanhoidon alueellinen järjestäminen Psykiatrinen erikoissairaanhoito Oulun eteläisellä alueella on viime vuosina ollut voimakkaassa muutoksessa. Visalan sairaalan suljettua Oulaskankaan sairaalaan perustettiin psykiatrinen osasto, jonka toiminta vuoden 2017 lopulla on vaakalaudalla. Kuntayhtymän tulee varautua muutoksessa olevan psykiatriseen hoidon järjestämiseen. 21

26 Mittari: Psykiatrisen erikoissairaanhoidon kustannukset kokonaisuudessaan eivät nouse vuoden 2017 tasosta Toteutuminen Psykiatrian kustannukset ovat selvästi nousseet vuoden 2017 tasosta. Suurimpana syynä näyttävät olevan PPSHP:n psykiatrian klinikan maksusitoumuksella sairaanhoitopiirin ulkopuolelta hankittavat ostopalvelut mm. valtion psykiatrisista sairaaloista, Keski- Pohjanmaan keskussairaalasta ja muista sairaaloista, etenkin Tampereen yliopistollisesta sairaalasta. Visalan sairaalan sulkeminen selittää ainakin osan näistä ostopalveluista. Tavoite 2 Pitkäaikaistyöttömien työkykyselvitykset Peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa on aloittanut vuoden 2017 aikana työkykykoordinaattori. Toiminnalla tavoitellaan pitkäaikaistyöttömien terveydentilan ja työkyvyn arvioinnin tehostamista. Toimintamalliin voidaan kuitenkin liittää myös muiden haasteellisempien työkykyasioiden selvittämistä. Toiminnoissa tarvitaan yhteistyötä jäsenkuntien kanssa mm. työkokeilupaikkojen järjestämisessä. Mittari: Prosessi on kuvattu ja toiminta on vakiintunut vuoden 2018 aikana Toteutuminen Toimintaprosessi on kuvattu ja lähetekäytännöt on luotu sekä on perustettu terveydenhuollon moniammatillinen työkykyryhmä (työkykykoordinattori, sosiaalityöntekijä, psykologi, lääkäri). Työterveyshuolto Tavoite 1 Sähköisten välineiden käyttö terveydenhuollossa lisääntyy tulevaisuudessa. Työterveyshuollossa on alettu kehittämään sähköistä terveystarkastusta, joka tulevaisuudessa ainakin osittain voisi korvata perinteisen työterveyshuollon terveystarkastuksen. Sähköinen terveystarkastus on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2018 aikana. Mittari: Sähköinen terveystarkastus on otettu käyttöön vuoden 2018 aikana. Toteutuminen Sähköisen terveystarkastus on kehitetty ja pilotoitu vuoden 2018 aikana. Suun terveydenhuolto Tavoite 1 Tuottavuuden lisääminen Kehitetään jo olemassa olevia toimintamalleja ja luodaan uusia keinoja palvelujen yhtenäistämiseksi yhteistyössä suun terveydenhuollon eri toimipisteiden sekä muiden Kallion toimijoiden kanssa. Yhteistyötä Kallion muiden sektoreiden kanssa parannetaan (lastenneuvola, kotihoito). Kehitetään Moniasiakas puheeksi toimintamallia. 22

27 Mittarit: Suuhygienistien käynnit lisääntyvät vuoden 2017 tasosta Lapset puheeksi menetelmään koulutuettujen määrän tavoite 20 % Moniasiakas puheeksi toimintamalliin koulutettujen määrä, % työntekijämäärästä Toteutuminen Suuhygienistien käynnit ovat lisääntyneet vuoden 2017 tasosta käyntiä (13,6 %). Lapset puheeksi koulutuksia ei järjestetty vuonna 2017, joten koulutettujen määrä jää vielä tavoitteesta. Moniasiakas puheeksi koulutuksessa kävi lähes kaikki suun terveydenhuollon henkilöstöstä, noin reilut 98 %. Tavoite 2 Hoitoon pääsyn parantaminen Kehitetään edelleen ajanvarauksen toimivuutta (oikea-aikainen hoito) sekä työnjakoa eri ammattiryhmien kesken. Kiireettömään hoitoon pääsee hoitotakuun rajoissa. Kiireellistä hoitoa tarvitsevien asiakkaiden käyntien määrä vähenee. Hoitoon pääsy paranee ja hoitojaksot lyhenevät. Mittarit: Laaditaan kriteerit suun sairauksien riskiarvion mukaisen tutkimusvälin määrittämiseen vuoden 2018 aikana Päivystyskäyntien määrä vähenee vuoden 2017 tasosta Hoitoon pääsyaika nopeampi kuin vuonna 2017 Toteutuminen Kriteerit suun sairauksien riskiarvion mukaisen tutkimusvälin määrittämiseen on laadittu yli 18-vuotiaille. Päivystyskäyntien määrä on vähentynyt 198 käyntiä (2,4 %) vuoden 2017 tasosta. Hoitoon pääsyaika ei ole nopeutunut vuoden 2017 tasosta. Ympäristöterveydenhuolto Tavoite 1 Suunnitelmallisen valvonnan toteutumisen varmistaminen (terveysvalvonta ja eläinlääkintähuollon valvonta) pitämällä tarkastusten suorittamisaste korkeana. Mahdollinen maksimi on 85 % täysimääräisellä henkilöstöllä toimittaessa. Mittari: Toteutumaprosentti Toteutuminen Kokonaisuutena valvonnan toteutumisaste oli 84,5 % suunnitellusta. 23

28 Aikuispsykososiaaliset palvelut Tavoite 1 Tavoitteena on nuorisopsykiatrisen yksikön hoitoprosessin kehittäminen nuorten psykiatrisen hoidon sekä päihdehoidon osalta. Hoidon alkuarvioinnin tehostaminen, yhteistyön lisääminen koulujen ja perhepalveluiden kanssa. Otetaan käyttöön Moniasiakas puheeksi toimintamalli. Mittarit: Nuorisopsykiatrisen yksikön hoitoprosessit kuvattu Sosiaalipalveluiden ja aikuispsykososiaalisten palveluiden työryhmä on aloittanut toiminnan Toteutuminen Prosessikuvaus on etenemässä. Alkuarviointia on tehostettu ja alkuarviointiin on päässyt 3 viikon sisällä. Myös varsinainen hoidon käynnistyminen on nopeutunut. Moniasiakas puheeksi toimintamalli on otettu käyttöön syksyllä. Tavoite 2 Pitkäaikaisasiakkaiden hoitoprosessien uudistaminen Omassa asunnossa asuvien pitkäaikaisasiakkaiden pärjäämään akuuteissa tilanteissa ilman sairaalahoitoa Terapiakeskuksen akuuttivastaanoton ja / tai kotikuntoutuksen tuella. Moniasiakas puheeksi toimintamallin kehittäminen. Mittarit: Sairaalajaksojen ja hoitopäivien määrä laskee vuoden 2017 tasosta Moniasiakas puheeksi toimintamalliin koulutettujen määrä Toteutuminen Sairaalajaksot ovat kasvaneet vuoden 2017 tasosta. Psykiatrian kustannukset ovat nousseet pääasiassa PPSHP:n maksusitoumuksella sairaanhoitopiirin ulkopuolelta ostettavissa palveluissa, joissa kustannukset ovat kaksinkertaistuneen kahteen miljoonaan euroon. Itse psykiatrian klinikan kustannuksissa on tapahtunut maltillisempaa nousua n. 6 %. Eniten psykiatrian kustannukset ovat nousseet nuorisopsykiatriassa (mm. sairaanhoitopiirien ulkopuoliset ostot TAYS:n vaikeahoitoinen nuorten yksikkö) Moniasiakas puheeksi toimintamalli koulutuksen kävi lähes koko henkilöstö (87,2 %). Tavoite 3 Suonen sisäisten huumeiden käyttäjien terveyshaittojen vähentäminen Ruisku- ja neulanvaihtopisteen perustaminen, välillinen vaikutus; leikkipaikoilla ei ole likaisia neuloja tai ruiskuja. Mittari: Toiminta on vakiintunut vuonna 2018 Toteutuminen Lokakuussa -17 aloittanut KIOSKI (käytettyjen ruiskujen ja neulojen vaihtopiste) on osoittautunut hyvin tarpeelliseksi ja kävijämäärä on koko ajan noussut. Suunnitelmakausi Tavoitteena on nuorisopsykiatrian kalliiden osastohoitojen vähentäminen. 24

29 4.3 Hallinto- ja tukipalvelut Yleishallinto Yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta soveltuvin osin kuntalain (410/2015) 39 :n tarkoittamalla tavalla. Kuntayhtymän johtaja Kuntayhtymän organisaation kokonaisuuden johtamisesta vastaa kuntayhtymän johtaja. Hän vastaa kuntayhtymän strategisesta johtamisesta ja taloudellisuudesta sekä kuntayhtymälle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Kuntayhtymän johtaja huolehtii kuntayhtymän palvelutuotannon järjestämisvastuun toteutumisesta sekä huolehtii kuntayhtymän hallinnosta ja taloudesta yhtymähallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Hallinto- ja tukipalvelut Talousjohtajan alaisuudessa toimii kuntayhtymän hallintokeskus, joka palvelee kuntayhtymän kaikkia toimielimiä ja tulosalueita. Hallintokeskuksen tehtävänä on tukea muutosta, jonka tavoitteena on toimialat ylittävän tuotanto-organisaation toiminnan tehokkuuden, taloudellisuuden ja tuottavuuden parantaminen. Tarpeellisten muutosten läpiviemisessä huolehditaan henkilöstön työhyvinvoinnista sekä luotettavan ulkoisen ja sisäisen viestinnän järjestämisestä. Toiminnan kehittämiseksi koordinoidaan, hallinnoidaan ja toteutetaan alueellisia kehittämishankkeita Hallinto- ja tukipalveluiden yhtymäkokoukseen nähden sitovat tavoitteet Tavoite 1 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio on aktiivinen toimija alueellaan valmistauduttaessa tuleviin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksiin. Mittari: on arvioitu muuttuvan toimintaympäristön vaikutukset kuntayhtymän strategisiin linjauksiin ja tuleviin muutoksiin varautuminen on aloitettu. Toteutuminen Vuonna 2018 Maakunta- ja sote-uudistuksen toteutuksen aikataulu siirtyi vuodella alkamaan Uudistuksen lainsäädännön valmistelu kuitenkin keskeytettiin Eduskunnassa Tarvittavan Sote- ja palvelurakenneuudistuksen jatkolinjaukset siirtyvät eduskuntavaalien jälkeisen hallituksen tehtäväksi. Pohjois-Pohjanmaalla nyt pysähtyneen uudistuksen valmistelu on ollut aktiivista ja tehty työ ei mene hukkaan. Tehty esivalmistelutyö antaa hyvän pohjan tulevan hallituksen uudistuksen valmistelulle ja toteutukselle. Kallio on osallistunut aktiivisesti aiemmin valmistelussa olleeseen Maakunta- ja Sote uudistuksen valmistelutyöhön ja on myös luovuttanut asiantuntija työpanosta valmistelutyöhön. Kallio on osallistunut aktiivisesti Jokilaaksojen aluesimulointityöhön mikä antaa myös jatkossa mahdollisuuksia alueen toimijoiden tiiviimpään yhteistyöhön. 25

30 Tavoite 2 Sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksessa tukeminen Vahvistetaan muutosjohtajuutta ja henkilöstön osallisuutta muutokseen sekä toiminnan kehittämiseen henkilöstö- ja palvelustrategian suunnassa. Tuetaan yksiköitä toimintakäytäntöjen parantamisessa, jotta voidaan entistä paremmin vastata sote uudistuksen haasteisiin. Mittari: henkilöstöstrategian toimeenpano on toteutettu työyksikkötasolla muutosviestinnän suunnitelma on laadittu osana viestintästrategian päivittämistä Lean osaajia on koulutettu ja kehittämishankkeita on meneillään Toteutuminen Henkilöstöstrategian toimeenpano on toteutettu suunnitellusti työyksikkötasolla. Muutosviestinnän suunnittelu on käynnistynyt maakuntatasoisen valmisteluna Muutoksen tuki-hankkeen myötä. Kuntayhtymän edustajat osallistuvat hankkeen valmisteluun ohjausryhmä ja työryhmätasolla. Muutosviestintään kiinnitetään huomiota kaikessa kuntayhtymän viestinnässä. Esimiesten valmiuksia muutosviestintään on vahvistettu esimiesten koulutuksen kautta. Lean koulutus on toteutunut suunnitellusti. Neljätoista esimiestä ja työntekijää on suorittanut LEAN koulutuksen ja koulutuksen myötä on uusia toimintamalleja otettu käyttöön Tavoite 3 Sähköisen palveluiden käyttöönoton koordinointi ja tukeminen Mittari: Kansa-hankkeen käyttöönoton suunnittelu ja toteutus kansallisen aikataulun mukaisesti Asiakkaiden omahoito kokonaisuuden käytön edelleen laajentaminen Toteutuminen Kanta ja Kansa hankkeiden osalta käyttö ja valmistelu ovat edenneet kansallisen aikataulutuksen mukaisesti. Asiakkaiden omahoito kokonaisuuden käyttöä on laajennettu edistetty. 26

31 5 Kuntayhtymän henkilöstö Sosiaali- ja terveydenhuollossa ollaan muutosten edessä. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio osallistui aktiivisesti toimivan organisaatio- ja johtamismallin kehittämiseen. Erityisesti muutosjohtajuutta kehitettiin ja henkilöstön osallisuutta siihen painotettiin. Organisaation uudistumisella pyrittiin valmistautumaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tuomiin haasteisiin. Toimialoja ylittävää johtamista kehitettiin entisestään. Esimiesten johtamista vahvistettiin ja muutosjohtamista kehitettiin esimiessparrauksella, joka alkoi huhtikuussa 2016 ja jatkui vuoden 2018 loppuun. Esimiehiä on osallistunut POP-maakunnan järjestämään Muutosjohtamisen valmennusohjelmaan. Henkilöstökoulutuksen tavoitteena yleisesti on vastata uusien toimintojen osaamishaasteisiin ja työntekijöiden uralla kehittymiseen. Henkilöstöhallinto on tukenut henkilöstöstrategian tavoitteiden toteutumista ja jalka u- tumista yksiköissä. Kallion henkilöstöhallinnon ohjeistusten päivittäminen jatkui vuonna Organisaationa on pyritty uudistumaan niin, että oltaisiin entistä valmiimpia sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tuomiin haasteisiin. Toimialat ylittävää johtamista on kehitetty entisestään. Kallion tavoitteena on olla houkutteleva uuden ajan työnantaja jolla on motivoitunut, osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Työntekijöiden re k- rytoimiseen Kalliossa on kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Työaikajärjestelmien uudistamista on jatkettu vuoden 2018 aikana. Toimintaamme on kehitetty muutoksilla, joilla on myönteistä vaikutusta sekä asiakkaisiin että samalla työntekijöiden hyvinvointiin. Esimiehet ovat yhä aktiivisemmin pitäneet työpaikkakokouksia ja kehityskeskustel u- ja oman henkilökuntansa kanssa. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion palveluksessa oli vuoden lopussa työssä 864,5 vakinaisen viran/toimen haltijaa. Hallinto- ja tukipalveluissa oli 32 vakanssia, hyvinvointipalveluissa 477 ja terveyspalveluissa 355,5 vakanssia. Henkilöstö osallistui aktiivisesti koulutuksiin. Lakimääräinen suositus vähintään kolmesta koulutuspäivästä toteutui, 3,5pv/työntekijä (2017 v. 3,3pv/tt). Yhteistyö työterveyshuollon kanssa oli vaikuttavaa. Aktiivisen tuen toimintamallin avulla työpaikalla ehkäistiin ja ratkaistiin työssä selviytymiseen liittyviä ongelmia suunnitelmallisesti. Yhteistyötä työterveyshuollon kanssa tehostettiin vuonna 2018 mm. pitämällä työterveysneuvotteluja (työntekijä, työnantajan ja työterveyshuollon edustaja). Työte r- veysneuvottelut ovat osa varhaista, aktiivista mallia, ja niiden avulla tuettiin henkilöstön työkykyä ja työhön paluuta. Sairauspoissaolojen määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. Painopiste muuttui siten, että lyhyiden sairauspoissaolojen määrä (1-3pv ja 4 29 pv) lisääntyi. Näissä luvuissa näkyi pitkän kausi-influenssan vaikutukset. Suurin väheneminen tapahtui pitkien poissaolojen määrissä (yli 90 pv ja yli 180 pv). Tehty pitkäjänteinen työ ja panostaminen Aktiivisen tukeen työkykyä uhkaavissa tilanteissa näkyi tässä kohtaa. Kuntayhtymän erillinen henkilöstötilinpäätös esitetään tilinpäätösaineiston oheismateriaalina. 27

32 6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Merkittävin epävarmuustekijä lähitulevaisuudessa on toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset: niin valtakunnalliset kuin alueelliset sosiaali- ja terveydenhuollon muutokset sekä kuntien ja jatkossa uusien sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden taloudellisen kantokyvyn riittävyys palveluiden rahoittamiseen. Haasteena on myös ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuus ja riittävyys monituottajaisessa toimintaympäristössä. Digitalisaation mukana tuomat muutokset ja mahdollisuudet palveluiden järjestämisessä haastavat perinteiset toimintamallit. SoTe- ja maakuntauudistuksen valmistelu päättyi Tarvittavan tulevan uudistuksen linjaukset siirtyvät eduskuntavaalien jälkeisen hallituksen tehtäväksi. Jatkossa on toivottavaa, että tuleva esivalmistelu ja toteutustyö pohjautuu vahvistettuun lainsäädäntöön. Kallion toimitilojen osalta on riskejä ja epävarmuustekijöitä saatu merkittävästi vähennettyä yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. Yhteensä kolme uutta tehostetun palveluasumisen yksikköä on rakennettu; Nivalaan, Sieviin ja Ylivieskaan. Nivalan terveyskeskuksessa on toteutettu peruskorjaus ja laajennus. Kehitysvammahuollon 15 paikkainen erityisyksikkö on rakennettu Ylivieskaan. Sievin hyvinvointikeskuksen uudisrakennuksen suunnittelu on tehty, rakentaminen toteutuu vuoden 2019 aikana. Ylivieskan perhepalvelukeskuksen parakkiväistötilojen käyttö on päättynyt, toiminta oli ollut väistötiloissa vuodesta Ylivieskan perhepalvelukeskus kokonaisuutena siirtyy Smarthousen tiloihin 2019 kesäkuuhun mennessä, osa toiminnoista on muuttanut Smarthousen tiloihin jo vuonna Huomioiden jäsenkuntien tiukka taloudellinen tilanne ja palveluiden kysynnän samanaikainen kasvu väestön ikääntymisen ja väestön tarpeiden lisääntymisen seurauksena, on palveluiden saatavuuden turvaaminen käytettävissä olevilla voimavaroilla haasteellista. Lakisääteisten velvoitteiden täyttämismahdollisuuksiin liittyy edelleen epävarmuutta. Ajoittain ongelma konkretisoituu asiantuntijuutta ja erityisosaamista vaativien virkojen ja tehtävien täyttöasteena. Rekrytointitoimenpiteistä huolimatta kaikkia asiantuntijatehtäviä ei ole saatu täytettyä ja myös sijaisten rekrytoinnissa on nähtävillä vaikeutumista käytettävissä olevan osaajien määrän vähentyessä. Erityisen riskin muodostaa tilanne, jos alan koulutus vähenee alueella. 7 Yhtymähallituksen selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Kuvaus sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Peruspalvelukuntayhtymä Kallion sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa yhtymähallitus. Kuntayhtymän johtaja vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä ja organisoimisesta kuntayhtymän organisaatiossa. Toimialajohtajat; talousjohtaja, terveyspalvelujohtaja ja hyvinvointipalvelujohtaja vastaavat sisäisen valvonnan ja vastuiden järjestämisestä omalla toimialallaan. Esimiehet vastaavat oman yksikkönsä sisäisestä tarkkailusta ja varautumisesta. Yhtymäkokous vahvisti Peruspalvelukuntayhtymä Kallion sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet vuonna Yhtymähallitus hyväksyi Peruspalvelukuntayhtymä Kallion sisäisen valvonnan ohjeen. Yhtymähallitus vastaa riskienhallinnan toimivuudesta koko kuntayhtymän tasolla sekä asettaa sen tavoitteet. Kuntayhtymän johtajalla on riskienhallinnan toteuttamis- ja valvontavastuu. Toimialajohtajat vastaavat oman toimialansa riskienhallinnasta. 28

33 Kuvaus sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan seuranta- ja arviointitoimenpiteistä Toiminnan seurantaa ja itsearviointia ovat suorittaneet mm. kuntayhtymän johtaja, toimialajohtajat, tulosalueiden johtajat, tulosyksiköiden esimiehet, tietohallinnon asiantuntijat ja työsuojelu/työhyvinvointi organisaatio. Pääsääntöisesti seuranta- ja arviointityö on tehty osana normaalia esimiestyötä. Lisäksi määräajoin tietosuojaa ja tietoturvaa auditoidaan ja henkilöstön osaamista testataan säännöllisesti. Arviointi oli pääasiassa toimintoihin ja talouteen liittyvää ajankohtais- ja jälkikäteisvalvontaa, joka kohdistui mm. seuraaviin osa-alueisiin: talouden seuranta toimintojen ja prosessien arviointi toimintaan ja talouteen liittyvät täsmäytykset toiminnan sisäiset ja ulkoiset auditoinnit (AVI, Fimea), omavalvonta, Kallion ostopalveluiden valvontasuunnitelma asiakaspalaute hyvä hallintotapa ja johtamiskäytännöt, kuntayhtymän sääntöjen noudattaminen Lisäksi johtamiseen sekä talous- ja tietohallintoon sisältyvinä ennaltaehkäisevinä toimenpiteinä tarkkailtiin muun muassa: tilivelvollisten säännölliset kokoukset hyväksymis- ja vahvistusmenettelyjä viranhaltijapäätökset ja hankintaprosessit tietojärjestelmien käyttöoikeuksia ja niiden myöntämisperiaatteita henkilöstön tietosuojan ja tietoturvan osaamisen varmistaminen, TIETUS-tentti sisäisen valvonnan raportointia on kehitetty osavuosikatsausten tilinpäätöksen valmistelun yhteydessä. Erikseen voidaan todeta mm. seuraavat toimialoilla tehdyt toimenpiteet: tulosaluekohtaista riskien arviointia ja raportointia on edelleen kehitetty tietosuoja ja tietoturvapolitiikat osana riskienhallintaa ja toimialojen tietosuojavastaavien toiminta on vakiintunut ja raportointi on vakiintunut. Logiseurannan automatisointia on kehitetty ja sitä tukeva Logmonitor ohjelmisto on käyttöönotettu. toimipisteiden riskien arvioinnin apuvälineenä käytetty RiskiArvi ohjelman käyttöä on edistetty HaiPro järjestelmän käyttöä niin potilasturvallisuuden kuin työsuojeluun liittyvien poikkeamien, vaaratilanteiden ja läheltä piti tilanteiden seurannassa on vakiintunut osaksi riskien ja vaarojen tunnistamista Lääketurvallisuuteen liittyviä ohjeistuksia on päivitetty Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan systemaattista raportointi on vakiintunut mm. osana osavuosikatsauksia ja tilinpäätöstä. Tilivelvollisten säännöllisissä kokouksissa arvioidaan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä sisäisen valvonnan toteutumista. Kuntayhtymän vahinko- ja omaisuusvakuuttaminen ajantasaistetaan säännöllisesti vuosittain. 29

34 Olennaisimmat toimintaan ja talouteen liittyvät riskit 1. täyttämättömät asiantuntijoiden virat ja toimet 2. SoTe rakenneuudistusten aikataulullinen ja sisällöllinen epävarmuus. Valmistelutyöhön jatkossa sitoutuvat resurssit. 3. palvelukysynnän muutokset esim. lastensuojelun, erikoissairaanhoidon ja vammaispalveluiden osalta 4. merkittävimpien tietojärjestelmien ja puhe-/datayhteyksien toimintavarmuus esim. sähköhuollon häiriötilanteissa 5. Palveluiden tuottaminen käyttötarkoitukseen nähden vanhentuneissa ja epätarkoituksenmukaisissa tiloissa. Tunnistetut keskeiset sisäisen valvonnan osa-alueiden kehittämisalueet (puutteet) 1. Yhtymäkokouksen vahvistaman sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteiden mukaisten toimintamallien edelleen juurruttaminen osaksi kuntayhtymän arjen johtamis- ja esimiestyötä 2. Asiakastarpeiden muutosten tunnistaminen, raportointi ja varautuminen. Paljon palveluita tarvitsevien asiakaslähtöinen palveluprosessien toteutus. 3. Organisaation esimiesten ja henkilöstön muutosjohtamisen valmiuksien vahvistaminen Suunnitellut kehittämistoimet 1. RiskiArvi ja HaiPro ohjelmiston käytön edelleen laajentaminen ja raportoinnin hyödyntäminen. Sisäisen valvonnan tiedonkeruun ja analysoinnin edelleen tehostaminen. 2. Asiakastarpeiden analysoinnin ja raportoinnin kehittäminen. Moniasiakas puheeksi toimintamallin käyttöönotto. 3. Muutosprosessien hallintaan liittyvä koulutus ja viestintä Kannanotto sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä Sisäinen valvonta tuottaa keskeisiltä osin riittävän varmuuden toiminnan tuloksellisuudesta, lain- ja hyvän hallintotavan noudattamisesta, varojen ja omaisuuden turvaamisesta sekä johtamisen edellyttämän luotettavan toiminnallisen ja taloudellisen informaation riittävyydestä. Yhtymäkokouksen hyväksymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteiden mukaista toimintamallia ja raportointia on toteutettu. Toimintamallin kehittämiseen kiinnitetään jatkossa edelleen huomiota. 30

35 8 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Jäsenkuntien välinen kustannustenjako määräytyy kuntakohtaisten Maisema-taulukoiden kautta. Kuntayhtymän rahoituksen järjestämiseksi jäsenkunnat ovat maksaneet kuukausittain 1/12 talousarviossa hyväksytystä talousarviostaan etukäteen kahtena eränä. Sairaaloiden laskuttama erikoissairaanhoito laskutettiin sellaisenaan edelleen jäsenkunnilta. Jäsenkunnittain kustannusosuuksien ennakoitiin määräytyvän hyväksytyn talousarvion perusteella seuraavasti vuonna 2018: Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kallio Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Vertailutaso eur eur eur eur eur Vastaanottopalvelut Suun terveydenhuolto Erikoissairaanhoito josta ostettu erikoissairaanhoito Aikuispsykososiaaliset palvelut Hoito- ja hoivapalvelut Kuntoutuspalvelut Perhepalvelut Vammaispalvelut Ympäristöterveydenhuolto Työterveyshuolto Toimeentulotuki ja työllistäminen Projektit Kallio Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Talousarvio 2018 Tilinpäätös 2018 Vertailutaso Kulut Tuotot Netto Kulut Tuotot Netto Vastaanottopalvelut Suun terveydenhuolto Erikoissairaanhoito josta ostettu erikoissairaanhoito Aikuispsykososiaaliset palvelut Hoito- ja hoivapalvelut Kuntoutuspalvelut Perhepalvelut Vammaispalvelut Ympäristöterveydenhuolto Työterveyshuolto Toimeentulotuki ja työllistäminen Projektit Kallio Maisema-taulukoiden kuluihin sisältyvät sisäisten erien nettomenot. 31

36 8.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut TULOSLASKELMA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 4 0 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Tilikauden ylijäämä Toimintatuotot/ toimintakulut % 100,4 % 100,5 % Vuosikate/ poistot % 100,6 % 100,4 % Vuosikate euroa/asukas 17,32 16,97 Asukasmäärä

37 8.2 Rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutokset Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta Investointien tulorahoitus % 66,99 % 172,76 % Pääomamenojen tulorahoitus % 66,99 % 172,76 % Lainanhoitokate >1 >1 Kassavarat Kassasta maksut Kassan riittävyys pv 24 pv 27 pv Asukasmäärä

38 8.3 Tase T A S E VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 1. Aineettomat oikeudet Aineettomat hyödykkeet yht II Aineelliset hyödykkeet 4. Koneet ja kalusto Aineelliset hyödykkeet yht III Sijoitukset 1. Osakkeet ja osuudet Sijoitukset yht PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ B TOIMEKSIANTOJEN VARAT C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus 1. Aineet ja tarvikkeet Vaihto-omaisuus yhteensä II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 3. Muut saamiset 4. Siirtosaamiset Pitkäaik.saamiset yhteensä Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yht Saamiset yhteensä III Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset yht VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ

39 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma IV Edellisten tilikausien yli/alijäämä V Tilikauden yli/alijäämä OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET PAKOLLISET VARAUKSET D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2. Lahjoitusrahastojen pääoma Muut toimeksiantojen pääoma TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT YHT E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen II Lyhytaikainen 6. Ostovelat Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen vieras po. yht VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA Omavaraisuusaste, % 14,2 % 14,9 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 13,2 % 13,0 % Kertynyt ylijäämä Kertynyt ylijäämä, /asukas 5 5 Lainakanta Kokonaistulot ja menot TULOT eur % MENOT eur % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Korkotuotot 4 0 Korkokulut 0 Muut rahoitustuotot Muut rahoituskulut Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet inv.menoihin Käyttöomaisuusinvestoinnit Käyttöomaisuuden myyntitulot 0 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä Kokonaistulojen ja -menojen täsmäytys Kokonaistulot ,87 Kokonaismenot , ,44 Muut maksuvalmiuden muutokset ,25 Rahavarojen muutokset , ,44 Täsmäytys 0,00 35

40 8.5 Tilikauden tuloksen käsittely Yhtymähallitus esittää yhtymäkokoukselle, että tilikaudelta muodostunut tulos 3 270,81 vahvistetaan ja kirjataan edellisten tilikausien yli- ja alijäämätilille. 9 Talousarvion toteutuminen Kuntayhtymän yhtymäkokouksen kertomusvuodelle vahvistaman talousarvion toteutuma muodostui seuraavaksi: TP 2017 TA 2018 TP 2018 Ali/Yli Tot% Toimintatuotot Myyntituotot ,8 Maksutuotot ,3 Tuet ja avustukset ,5 Muut toimintatuotot ,7 Toimintatuotot yhteensä ,3 Toimintakulut Palkat ja palkkiot ,7 Eläkekulut ,2 Muut henkilösivukulut ,8 Henkilöstökulut yhteensä ,4 Palvelujen ostot ,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,5 Avustukset ,3 Muut toimintakulut ,9 Toimintakulut yhteensä ,4 Toimintakate ,1 Rahoitustuotot ja -kulut Suunn. mukaiset poistot ,5 Kuntien maksuosuus ,1 Verrattuna talousarvion mukaiseen jäsenkuntien maksuosuuteen ( euroa) toteumaprosentiksi saadaan 100,1 %. Kallion kokonaiskustannukset kasvoivat edellisen vuoden tilinpäätökseen verrattuna 3,6 %. Oman toiminnan kustannusten nousu verrattuna vuoden 2017 tilinpäätökseen on 5,3 %. Ostetun erikoissairaanhoidon kustannusten nousu verrattuna vuoden 2017 tilinpäätökseen on 0,2 %. Ostettu erikoissairaanhoito alittaa vahvistetun talousarvion euroa. Oman toiminnan talousarvio ylittää vahvistetun talousarvion euroa. Kokonaisuutena kuntayhtymän talousarvio ylitti vahvistetun talousarvion euroa. 36

41 Maksutuotot 7,2 % Muut myyntitulot 2,6 % Toimintatulot 2018 Tuet ja avustukset 0,4 % Muut toimintatuotot 0,1 % Vuokratuotot 0,04 % Jäsenkuntien osuudet esh:n ostoihin 29,4 % Jäsenkuntien maksuosuudet 59,6 % Kuva: Toimintatulot Toimintamenot 2018 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3,5 % Avustukset 5,3 % Vuokrakulut 4,6 % Muut toimintakulut 0,3 % Muiden palvelujen osto 22,4 % Henkilöstökulut 36,2 % Erikoissairaanhoido n palvelut 27,8 % Kuva: Toimintamenojen jakauma 37