TOIMINTAKERTOMUS ja tilinpäätös vuodelta 2017

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS ja tilinpäätös vuodelta 2017

2

3 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2017 Sisällysluettelo 1 Kuntayhtymän johtajan katsaus Kuntayhtymän hallinto Yhtymähallitus Yksilöjaosto Henkilöstöjaosto Sopimustyöryhmä Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus Organisaatio Sopimusohjaus Tilivelvolliset Yleinen ja alueen taloudellinen kehitys Kuntayhtymän toiminnan ja talouden muutokset sekä asetettujen tavoitteiden toteutuminen Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalveluiden yhtymäkokoukseen nähden sitovat tavoitteet Terveyspalvelut Terveyspalveluiden yhtymäkokoukseen nähden sitovat tavoitteet Hallinto- ja tukipalvelut Hallinto- ja tukipalveluiden yhtymäkokoukseen nähden sitovat tavoitteet Kuntayhtymän henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Yhtymähallituksen selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma Tase Kokonaistulot ja menot Tilikauden tuloksen käsittely Talousarvion toteutuminen Hallinto- ja tukipalvelut Hyvinvointipalvelut Perhe- ja sosiaalipalvelut Hoito- ja hoivapalvelut Terveyspalvelut Vastaanottopalvelut Erikoissairaanhoito ja kuntoutus Työterveyshuolto Suun terveydenhuolto Ympäristöterveydenhuolto Aikuispsykososiaaliset palvelut Kuntayhtymän tuloslaskelman toteumavertailu Investointien toteuma Rahoitusosan toteutuminen Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöksen liitetiedot Kuntayhtymän tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkiota koskevat liitetiedot... 61

4 LIITTEET OHEISMATERIAALIT Maisema-taulukoiden kokoomataulut Henkilöstökertomus Tuoteryhmäkohtaiset Maisema-toteutumataulukot Talousarvion toteutumavertailu

5 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS VUODELTA Kuntayhtymän johtajan katsaus Kallion perustehtävänä on järjestää alueen asukkaille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä edistäen. Strategian päämääristä on noussut voimakkaimmin esille kotona asumisen ja pärjäämisen tukeminen. Sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen että Kallion alueen palveluiden yhtenäistäminen ovat myös edelleen olleet ohjaamassa Kalliota strategisella tasolla. Vuoden 2017 tavoitteet pohjautuivat Kallion strategisiin valintoihin, joilla Kallio on tukenut asukkaiden arjessa pärjäämistä kustannustehokkailla palveluilla ja osaavalla henkilöstöllään. Kuntayhtymän taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden perustana oli tuottavuuden ja vaikuttavuuden lisääminen. Palveluiden kehittämisellä asiakaslähtöisiksi ja sujuviksi, toimialat ylittäviksi asiakkaan poluiksi luotiin uudenlaista toimintakulttuuria ja uusia toimintamuotoja. Asiakkaan ja hänen lähipiirinsä aktiivisuutta omissa prosesseissaan tuettiin edelleen ja näin tavoiteltiin asiakkaan oman vastuun ottamista omasta hyvinvoinnistaan. Todettakoon, että Kallio pystyi järjestämään pääsääntöisesti lakisääteiset palvelut hoitotakuu- ja palveluvelvoitteiden edellyttämällä tavalla. Kuntayhtymän henkilöstö esimiehineen on ottanut toimintojen uudistamisen haasteen vastaan paneutuen määrätietoisesti yhteisten palveluiden ja käytäntöjen uudistamiseen. Yhtymähallituksen tekemät päätökset oman toiminnan kehittämisestä ja resursoinnista ovat tuottaneet tulosta ja osaltaan mahdollistaneet toimintaprosessien uudistamista. Esimerkiksi lääkäriresurssin lisääminen, erityisryhmien kotikuntoutuksen käynnistäminen, nuorisopsykiatrisen yksikkö Nupun resursointi, panostukset Lapset Puheeksi toimintamallin juurruttamiseen sekä panostukset perhetyöhön ovat selkeästi tuottaneet tuloksia. Kallio on toiminut edelleen vahvana yhtenäisenä alueena ja osallistunut aktiivisesti Pohjois- Pohjanmaan maakunnalliseen SoTe - valmisteluun. Erityisesti PoPSTer työryhmien valmistelutyöhön on tehty resurssipanostuksia. Kallio on alueellamme tunnustettu, osaava ja luotettava sosiaalija terveydenhuollon toimija ja vetovoimainen työnantaja. Kalliolla on halu ja kyky kehittää toimintaansa jatkossakin sote-palveluiden tuottamisessa osana maakunnan tasoisia järjestelyitä. Kallion vuoden 2017 tilinpäätöksessä käyttötalouden nettomenot olivat 111,7 milj. euroa, kasvua vuoteen 2016 oli -0,2 prosenttia. Oman toiminnan jäsenkuntalaskutus oli 73,5 milj. euroa, muutos edelliseen tilinpäätökseen -0,5 prosenttia. Ostetun erikoissairaanhoidon jäsenkuntalaskutus oli 38,2 milj. euroa, muutos edelliseen tilinpäätökseen +0,5 prosenttia. Kallion menestyksestä ja toiminnan kehittämisestä erityisesti kiitos kuuluu henkilöstölle, joka on työllään turvannut hyvät ja laadukkaat palvelut alueen asukkaille. Kiitoksen sanat esitän myös poliittisille päätöksentekijöille, joilta on löytynyt tahtoa ja luottamusta tukea meitä Kallion työntekijöitä. Urho Möller vt. kuntayhtymän johtaja 1

6 2 Kuntayhtymän hallinto Perussopimuksen mukaan kuntayhtymän ylintä päätäntävaltaa käyttää yhtymäkokous, johon jäsenkunnat nimeävät edustajansa siten, että kutakin alkavaa 2500 asukasta kohden nimetään jokaisesta kunnasta yksi edustaja. Asukaslukupohjana on yhtymäkokousta edeltävän vuoden viimeisen päivän väestömäärä. Yhtymäkokouksessa kullakin edustajalla on yksi ääni. Kuntayhtymän luottamuselimiä ovat perussopimuksen mukaisesti yhtymäkokous, yhtymähallitus ja tarkastuslautakunta sekä yhtymähallituksen jaostot. Yksilöjaosto toimii sosiaalihuoltolain 6 :ssä ja tartuntatautilain 16 :ssä tarkoitettuna toimielimenä ja henkilöst ö- jaosto päättää yhtymähallituksen tekemien linjausten mukaisesti virka- ja työehtosopimusten soveltamisesta sekä erilaisista harkinnanvaraisista palkantarkistuksista ja palvelussuhdeasioista. Yhtymähallitus voi harkintansa mukaan asettaa muitakin työryhmiä, toimikuntia tai vastaavia toimielimiä, joiden tehtävät se määrittelee asettamispäätöksessään. Yhtymäkokous kokoontui vuonna 2017 kolme (3) kertaa. 2.1 Yhtymähallitus Kuntayhtymän yhtymähallituksessa on 13 yhtymäkokouksen valitsemaa jäsentä sekä jokaisella jäsenellä henkilökohtainen varajäsen. Yhtymähallituksen jäsenet Yhtymäkokous valitsi kokouksessaan kuntayhtymän yhtymähallituksen toimikaudeksi sekä nimesi jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat. Puheenjohtaja Jouko Hannula, 1. varapj. Antti Toivola, 2. varapj. Esko Kangas ja 3. varapj. Risto Mäkelä Yhtymäkokous myönsi yhtymähallituksen varajäsen Juha Liukkoselle eron yhtymähallituksen varajäsenyydestä alkaen ja nimesi yhtymähallituksen jäsenen Marja Onnelan varajäseneksi Esko Elsilän Ylivieskasta lukien. Varsinainen jäsen Varajäsen Kunta Risto Mäkelä, 3.varapuheenjohtaja Teijo Visuri Alavieska Marja Isokääntä Veijo Kauppila Alavieska Esko Kangas, 2. varapuheenjohtaja Jarmo Kivioja Nivala Eeva-Leena Ainasoja Eija-Riitta Niinikoski Nivala Satu Pirnes Henna-Maria Råman Nivala Eero Erkkilä Marjut Holappa, Nivala Merja Pajukoski alk. Antti Toivola, 1.varapuheenjohtaja Kari Honkala Sievi Terhi Kangas Ari Ahola Sievi Jouko Hannula, puheenjohtaja Jani Palola Ylivieska Kaisa Haapakoski Sirkku Vinkka Ylivieska Pauli Korpi-Tassi Karoliina Nevalainen Ylivieska Alpo Löytynoja Auli Mustikkamaa Ylivieska Marja Onnela Juha Liukkonen, Esko Elsilä alk. Ylivieska 2

7 Yhtymähallituksen jäsenet Yhtymäkokous valitsi kokouksessaan kuntayhtymän yhtymähallituksen toimikaudeksi sekä nimesi jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat. Puheenjohtaja Esko Kangas, 1. varapj. Annikki Sipilä, 2. varapj. Kaisa Haapakoski ja 3. varapj. Terhi Kangas Yhtymäkokous myönsi yhtymähallituksen varajäsen Annu Pärkälle eron yhtymähallituksen varajäsenyydestä alkaen ja nimesi yhtymähallituksen jäsenen Terhi Kankaan varajäseneksi Merja Ruuttulan lukien. Varsinainen jäsen Varajäsen Kunta Annikki Sipilä, 1. varapuheenjohtaja Marika Kääntä Alavieska Marja Isokääntä Aaro Isotalus Alavieska Esko Kangas, puheenjohtaja Maarit Leppimaa Nivala Irja Erkkilä Eija-Riitta Niinikoski Nivala Heli Palola Jarmo Kivioja Nivala Eero Erkkilä Pekka Pääkkö Nivala Terhi Kangas, 3. varapuheenjohtaja Annu Pärkkä, Sievi Merja Ruuttula alk. Ari Ahola Jenny Kilpeläinen Sievi Paula Haapakoski Juhani Isotalo Ylivieska Kaisa Haapakoski, 2. varapuheenjohtaja Tero Vähäkangas Ylivieska Jouko Ylimäki Kati Marjakangas Ylivieska Pauli Korpi-Tassi Juhani Nevala Ylivieska Alpo Löytynoja Markku Orpana Ylivieska Vuonna 2017 yhtymähallitus kokoontui 12 kertaa. Kokoukset olivat ajalla seitsemän kertaa ja ajalla viisi kertaa. Esittelijänä toimi vs. kuntayhtymän johtaja ja pöytäkirjanpitäjänä hallintopalvelusihteeri Yksilöjaosto Yksilöjaosto toimii sosiaalihuoltolain 6 :ssä ja tartuntatautilain 16 :ssä tarkoitettuna toimielimenä. Hallintosäännön mukaan yhtymähallitus on valinnut jäsentensä ja varajäsentensä keskuudesta yksilöjaostoon neljä (4) jäsentä ja jokaiselle jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen. Jaoston jäsenten keskuudesta on valittu jaoston puheenjohtaja ja yksi varapuheenjohtaja. Yksilöjaoston esittelijänä toimii ao. toimialajohtaja tai hänen määräämänsä toimialan asiantuntija. Sihteerinä toimii hallintopalvelupäällikkö ja varalla hallintopalvelusihteeri. Yksilöjaoston jäsenet Puheenjohtaja Risto Mäkelä ja varapuheenjohtaja Alpo Löytynoja Varsinainen jäsen Varajäsen Kunta Risto Mäkelä, puheenjohtaja Marja Isokääntä Alavieska Alpo Löytynoja, varapuheenjohtaja Auli Mustikkamaa Ylivieska Eeva-Leena Ainasoja Jarmo Kivioja Nivala Terhi Kangas Antti Toivola Sievi 3

8 Yksilöjaoston jäsenet Puheenjohtaja Terhi Kangas ja varapuheenjohtaja Annikki Sipilä Varsinainen jäsen Varajäsen Kunta Terhi Kangas, puheenjohtaja Ari Ahola Sievi Annikki Sipilä, varapuheenjohtaja Marja Isokääntä Alavieska Esko Kangas Irja Erkkilä Nivala Alpo Löytynoja Markku Orpana Ylivieska Yksilöjaosto kokoontui vuonna 2017 kahdeksan (8) kertaa. Kokoukset olivat ajalla viisi kertaa ja ajalla kolme kertaa Henkilöstöjaosto Henkilöstöjaosto päättää yhtymähallituksen tekemien linjausten mukaisesti virka- ja työehtosopimusten soveltamisesta sekä erilaisista harkinnanvaraisista palkantarkistuksista ja palvelussuhdeasioista. Yhtymähallitus on valinnut henkilöstöjaostoon jäsentensä ja varajäsentensä keskuudesta neljä (4) jäsentä ja jokaiselle jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen. Jaoston jäsenten keskuudesta on valittu jaoston puheenjohtaja ja yksi varapuheenjohtaja. Jaoston kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus on yhtymähallituksen puheenjohtajalla, kuntayhtymän johtajalla ja toimialajohtajilla. Henkilöstöjaoston esittelijänä toimii henkilöstöpäällikkö tai muu kuntayhtymän johtajan määräämä viranhaltija. Sihteerinä toimii henkilöstösihteeri ja varalla hallintopalvelupäällikkö. Henkilöstöjaoston jäsenet Puheenjohtaja Antti Toivola ja varapuheenjohtaja Esko Kangas Varsinainen jäsen Varajäsen Kunta Antti Toivola, puheenjohtaja Terhi Kangas Sievi Esko Kangas, varapuheenjohtaja Satu Pirnes Nivala Marja Isokääntä Risto Mäkelä Alavieska Kaisa Haapakoski Jani Palola Ylivieska Henkilöstöjaoston jäsenet Puheenjohtaja Kaisa Haapakoski ja varapuheenjohtaja Eero Erkkilä Varsinainen jäsen Varajäsen Kunta Kaisa Haapakoski, puheenjohtaja Jouko Ylimäki Ylivieska Eero Erkkilä, varapuheenjohtaja Jarmo Kivioja Nivala Marja Isokääntä Annikki Sipilä Alavieska Ari Ahola Terhi Kangas Sievi Henkilöstöjaosto kokoontui vuonna 2017 neljä (4) kertaa. Kokoukset olivat ajalla kaksi kertaa ja ajalla kaksi kertaa. 4

9 2.2 Sopimustyöryhmä Kuntien omistajaohjausta edistävänä valmistelu- ja yhteistyöelimenä toimii yhtymähallituksen toimikaudekseen nimeämä sopimustyöryhmä, joka muodostuu jäsenkuntien kuntajohtajista ja kuntayhtymän johtavista viranhaltijoista. Sopimustyöryhmän puheenjohtajana toimii kuntayhtymän johtaja. Varsinainen jäsen Olli Ikonen Terho Ojanperä Päivi Karikumpu Janne Tervo, alk. Hanna Salminen Alavieskan kunta Ylivieskan kaupunki Nivalan kaupunki Sievin kunta 2.3 Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus Yhtymäkokous valitsee kuntayhtymän tarkastuslautakuntaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä kaksi muuta jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat jäsenkuntien valtuutettuja. Tarkastuslautakunta ajalla Varsinainen jäsen Varajäsen Kunta Maarit Jutila, puheenjohtaja Juhani Isotalus Alavieska Heikki Häyrynen, varapuheenjohtaja Ritva Saviluoto Nivala Ahti Hannula Maarit Silver Sievi Terttu Alanen Eero Myllykangas Ylivieska Tarkastuslautakunta ajalla Yhtymäkokous valitsi kokouksessaan kuntayhtymän tarkastuslautakunnan jäsenet toimikaudeksi Puheenjohtajaksi nimettiin Ahti Hannula ja varapuheenjohtajaksi Sakari Rahkala. Varsinainen jäsen Varajäsen Kunta Eija Jutila Maarit Jutila Alavieska Riitta Ekstam Heikki Häyrynen Nivala Ahti Hannula, puheenjohtaja Piritta Huovari Sievi Sakari Rahkala, varapuheenjohtaja Eero Myllykangas Ylivieska Tarkastuslautakunta kokoontui ajalla neljä kertaa ja ajalla kerran. Yhtymäkokous valitsee tarkastuslautakunnan esityksestä yhtymän hallinnon ja talouden tarkastamista varten JHTT -yhteisön tai JHTT - tilintarkastajan enintään kuuden tilikauden tarkastamista varten. Tilintarkastusyhteisönä vuonna 2017 on toiminut BDO Audiator Oy. 5

10 2.4 Organisaatio Toimintaorganisaatio: 2.5 Sopimusohjaus Kuntayhtymän perussopimuksen ja hallintosäännön lähtökohtia ovat sopimusohjaus ja omistajaohjauksen kanavointi jäsenkunnista kuntayhtymään kuntajohtajien välityksellä. Sopimusohjaus on prosessi, jossa määritellään väestön palvelujen tarve sekä sovitaan palvelujen määrästä ja laadusta. Talousarvion valmistelussa tulosaluekohtaiset palvelukuvaukset, väestön palvelutarpeen ennakointi sekä sovittu palvelujen taso ja määrä ovat määrärahavarausten perustana. Jäsenkuntien mahdollisuus rahoittaa lakisääteisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita on heikentynyt mm. valtionosuusjärjestelmässä tapahtuneiden leikkausten vuoksi. Vuoden 2017 talousarviota sopeutettiin kuntien taloustilanne huomioiden. Talousarvio sisälsi jäsenkuntien kanssa sovittuja taloudellisia ja toiminnallisia riskejä. Riskit on kuvattu palvelukuvauksissa. Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät aiheuttamisperiaatteen mukaisesti vahvistetun toiminta- ja taloussuunnitelman pohjalta. Kunnittaisen kustannustenjaon välineenä on Maisema-laskentatyökalu, jonka avulla lasketaan kullekin jäsenkunnalle tulosalueittaiset kustannukset tuoteryhmäkohtaisina suursuoritteina suunniteltujen/käytettävien palvelusuoritteiden mukaisessa suhteessa. Maisema-mallin suunnitelma- ja kustannustenjakotaulukot toimivat kuntayhtymän ohjausjärjestelmänä, talousarvion pohjana ja sekä seurannan että tilinpäätöksen työkaluina. Taulukoissa palveluita on käsitelty tuoteryhmittäin suursuoritteina. Maisema toteumataulukot ovat toimintakertomuksen oheismateriaalina. 6

11 2.6 Tilivelvolliset Tilivelvollinen toimielin: Yhtymähallitus Tilivelvolliset viranhaltijat: Kuntayhtymän johtaja Johanna Kiiskilä virkavapaalla vs. kuntayhtymän johtaja Urho Möller Toimialajohtajat: Terveyspalvelut, terveyspalvelujohtaja vs. terveyspalvelujohtaja Hyvinvointipalvelut, hyvinvointipalvelujohtaja Hallinto- ja tukipalvelut, talousjohtaja Päivi Peltokorpi Risto Olli Pirjo Matikainen Urho Möller Tulosaluejohtajat: Perhe- ja sosiaalipalvelut, palvelujohtaja Hoito- ja hoivapalvelut, palvelujohtaja Vastaanottopalvelut, hoitotyön johtaja Erikoissairaanhoito ja kuntoutus, johtava ylilääkäri Aikuisten psykososiaaliset palvelut, psykiatri-ylilääkäri Työterveyshuolto, ylilääkäri Suun terveydenhuolto, vt. ylihammaslääkäri Ympäristöterveydenhuolto, ympäristöterveydenhuollon johtaja Leena Iisakkila Reetta Hjelm Margit Yli-Kotila Risto Olli Tuija Päivärinta Osmo Konu Sakari Mustakallio Meeri Rinta-Jouppi Palvelupäälliköt: Perheiden palvelut johtava sosiaalityöntekijä, aikuissosiaalityö Rauno Perttula virka avoin johtava sosiaalityöntekijä, lastensuojelu Kaija Jokela palvelupäällikkö, vammaispalvelut Päivi Uusimäki Hoito- ja hoivapalvelut palvelupäällikkö, ympärivuorokautiset palvelut palvelupäällikkö, kotiin annettavat palvelut Avosairaanhoito, hoitotyön johtaja Avoterveydenhuolto, palvelupäällikkö Janne Nikula Virpi Kamunen Margit Yli-Kotila Pirjo Jääskelä 7

12 3 Yleinen ja alueen taloudellinen kehitys Valtiovarainministeriön viimeisimmän talouskatsauksen mukaan maailmantalouden nopean kasvun myötä myös Suomen BKT:n kasvu ylsi vuonna ,2 prosenttiin verrattuna vuoteen Myönteistä on että BKT:n kasvu kattoi kaikki päätoimialat, teollisuus mukaan lukien. Kiihtyvä inflaatio on kuitenkin riskinä vuonna Työmarkkinoilla 2018 saavutetut työ- ja virkaehtosopimukset vakauttavat tulevan kustannuskehityksen ennustettavuutta. Vuosi 2018 on kuntatalouden näkökulmasta haasteellinen, vaikka Kallion alueen jäsenkunnat pystynevät tekemään positiivisen tilinpäätöksen vuodelta Alueen yleinen talouden kasvu on muuta maata hitaampi, valtionosuuksissa tapahtuvat leikkaukset ja epävarmuus verotulojen tulevasta kertymästä sekä kasvavat palvelutarpeet, tuovat haasteita kuntatalouden tasapainottamiselle vuonna Viime vuosina Kallion alueen väestömäärän kasvu on ollut positiivinen, väestön kasvu kuitenkin lisää palvelukysyntää ja on aiheuttanut laskennallisesti noin euron vuotuisen kustannuspaineen palveluiden järjestämiselle. Valtakunnallisessa vertailussa Kallio on pystynyt pitämään kustannustasonsa alle valtakunnan keskiarvon kun huomioidaan alueen väestön palvelutarvetekijät. Jäsenkuntien vuoden vaihteen yhteenlaskettu väestömäärä on kehittynyt seuraavasti: Väkiluku Miehiä Naisia Yhteensä Muutos Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio yhteensä Väkiluku Muutos Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne Palvelutarpeet terveyspalveluissa, vammaispalveluissa ja ikäihmisten palveluissa kasvavat jatkossa. Huolestuttavaa on myös lastensuojelun tarpeen kasvu Ylivieskassa ja Nivalassa. Väestön ikääntyessä ja väestömäärän kasvaessa terveyspalvelujen tarve nousee lähivuosina vähintään puolentoista prosentin vuosivauhtia, jos terveyspalvelujen ikäryhmittäinen käyttö pysyy nykytasolla. Väestökehitykseen ja palvelutarpeen kehitykseen perustuvan arvion mukaan kuntasektorin menot Kallion alueella kasvavat nopeimmin vammaispalveluissa ja vanhusten pitkäaikaishoidon palveluissa tulevina vuosina. 8

13 Väestön ikärakenne vuoden 2017 alussa ilmenee seuraavasta kuviosta: Väestön ikäjakauma ja yli Kallio Ylivieska Sievi Nivala Alavieska Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: Jäsenkuntien väestön ikärakenteen muutoksesta seuraa myös väestön huoltosuhteen muutos, johon ikääntymisen lisäksi vaikuttaa alueen syntyvyys Väestöllinen huoltosuhde jäsenkunnittain 80,0 78,1 78,4 74,9 74,7 73,5 70,5 72,6 70,8 69,4 70,0 67,9 66,1 67,1 64,7 63,5 62,0 57,9 55,5 52, Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: 9

14 Seuraavassa taulukossa on esitetty ennuste alle 15-vuotiaiden ja yli 65 vuotta täyttäneiden määrän suhde vuotiaiden määrään: Huoltosuhde Alavieska 73,5 74,5 80,6 87,6 94,9 97,7 96,7 Nivala 78,4 79,9 84,8 87,1 88,2 89,0 88,8 Sievi 80,0 81,0 84,5 87,3 91,5 94,9 94,9 Ylivieska 64,7 67,2 69,7 73,7 73,8 73,0 71,5 Pohjois-Pohjanmaan maakunta 61,8 60,1 65,9 69,1 71,8 73,1 73,1 KOKO MAA 59,3 62,7 63,3 66,4 69,2 70,4 69,7 Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne , väestöennuste Työssäkäyvän väestön määrän väheneminen asettaa tulevaisuudessa uudenalaisia paineita palvelujärjestelmän kehittämiselle ja rahoituspohjalle, samalla kun ikääntyvän väestön palvelutarpeet kasvavat. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion jäsenkuntien taloudellinen tilanne on ollut maan keskitasoa heikompi. Tilastokeskuksen tilastoaineiston mukaan jäsenkuntien taseisiin kertynyt alijäämä ja taseiden mukainen omavaraisuusaste konkretisoivat tilanteen. Kallion viimevuosien maltillinen kustannuskehitys on kohentanut kuntien tilannetta. Kertynyt yli- /alijäämä eur/as Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Omavaraisuusaste % Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Jäsenkuntien tuloveroprosentit ovat oleellisesti maan keskiarvoa korkeammat: Veroprosentit Alavieska 21,00 21,50 21,50 21,50 21,50 21,50 21,50 21,50 Nivala 20,50 21,00 21,00 21,50 21,50 21,50 21,50 21,50 Sievi 21,00 21,25 21,75 21,75 21,75 21,75 21,75 21,75 Ylivieska 21,00 21,00 21,50 21,50 21,50 21,50 21,50 21,50 Koko maan ka. 19,25 19,25 19,25 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 Lähde: Verohallinto 10

15 Alueen kuntatalouden taustatekijät huomioon ottaen Kallion järjestämien palvelujen kustannuskehityksen hallintaan kohdistuu erityisiä odotuksia huolimatta siitä, että asukaslukuun suhteutetut kustannukset, palvelujen tarvetekijät huomioon ottaen, alittavat valtakunnallisen keskiarvon. Kelan terveyspuntarin vuoden 2016 kansantauti-indeksien yhteiskuva osaltaan kertoo jäsenkuntien palvelutarpeisiin liittyvistä haasteista: Lähde: Kela, Kelasto-raportit, Terveyspuntarin kansantaudit Tarvevakioidut menot vuonna 2016: Kunta Tarvekerroin Tarvevakioidut menot, indeksi Alavieska 1,25 94 Nivala 1,16 95 Sievi 1, Ylivieska 1,03 96 Pohjois-Pohjanmaan maakunta 1,04 96 Koko maa 1, Lähde: THL, Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot Tarvekerroin kuvastaa kunnan asukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollonpalvelujen tarvetta suhteessa koko maan keskiarvoon. Tarvevakioidut menot on saatu jakamalla kunnan sosiaalija terveydenhuollonpalvelujen menot kuntakohtaisella tarvekertoimella. 11

16 Lähde: Kuntaliitto, Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset eur/asukas

17 4 Kuntayhtymän toiminnan ja talouden muutokset sekä asetettujen tavoitteiden toteutuminen Vuoden 2017 toiminnalliset tavoitteet pohjautuivat Kallion palvelustrategiaan. Palvelutuotannon keskeisin kehittämiskohde oli, että ihmiset pärjäävät omassa arjessaan. Kuntalaisten omassa arjessa pärjäämisen edistämiseksi kehitettiin ja optimoitiin palvelurakennetta, parannettiin prosessien johtamista sekä asiakas- ja kustannusvaikuttavuutta. Vuoden 2017 lopulla käynnistettiin kotihoidon yöpartiotoiminnan pilotointi. Ennaltaehkäisevää näkökulmaa vahvistettiin niin hyvinvointi- kuin terveyspalveluissa. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen oli jokaisen Kallion ammattilaisen tehtävänä. Kallion strategia sisälsi tavoitteen ottaa huomioon kuntalaisten osallisuuden palveluiden kehittämisessä ja heidän tarvitsemissaan palveluissaan. Keskeinen tavoite oli tunnistaa paljon palveluita käyttävät, suunnitella ja räätälöidä heille heidän tarvitsemansa palvelut monialaisesti. Tähän tavoitteeseen kehitettiin Moniasiakas puheeksi toimintamalli, johon laaditaan toteuttamisen malli vuoden 2018 aikana. Kärkihankkeena oli mielenterveyspalveluiden vahvistaminen. Mielenterveyskuntoutujille aloitettiin uutena toimintana kotikuntoutus, joka tarkoittaa vahvaa arjen tukea asiakkaiden kotiin. Kotikuntoutus on osoittanut tarpeellisuutensa ja sille asetetut ensimmäisen vuoden toiminnalliset ja kustannustavoitteet on saavutettu. Myös nuorisopsykiatrisen yksikön toimintaa vahvistettiin resurssilisäyksellä sekä terapiakeskuksessa aloitettiin uutena toimintona akuuttivastaanotto. Lasten palveluissa otettiin edelleen huomioon vanhempien tuen ja hoidon tarve ja aikuisten palveluissa vastaavasti lasten tuen tarve. Lapset puheeksi -menetelmän käyttöä laajennettiin edelleen konkreettisena keinona tukea hyvää kehitystä ja ehkäistä ongelmia. Tietojärjestelmien kehittyminen mahdollisti yhä laajemmin sähköisen asioinnin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Käyttöönotetut Kanta-palvelut, sähköinen resepti ja kanta-arkisto mahdollistaa asiakkaille tietoturvallisen tavan seurata omia potilastietojaan tietoverkossa. Kallio valmistautui sosiaalitoimen Kansa-hankkeen toteutukseen. Kallion tavoitteena omassa toiminnassa oli käyttöönottaa myös muita sähköisiä palveluita mm. ajanvaraus helpottamaan arjen palveluprosessien sujuvuutta, huomioiden alueelliset ja valtakunnalliset linjaukset. Toiminnan ja palveluprosessien kehittämisellä parannettiin Kallion kykyä vastata muuttuviin palvelutarpeisiin. Henkilöstöresurssien käyttöön kiinnitettiin huomiota toiminnan kehittämisessä. Kokonaisuutena arvioiden henkilöstöresurssin määrä pyrittiin tasapainottamaan optimaaliselle tasolle huomioiden palveluiden tuotantokyvyn ja prosessien uudistaminen. Vapautuvien virkojen ja toimien täyttämisestä päätettiin tapauskohtaisesti. Työjärjestelyillä, kuten henkilöstön sijoittelulla, työaikamuodolla, työvuorosuunnittelulla, vuosilomasuunnittelulla, hallittiin kustannuksia ja parannettiin toiminnan tuottavuutta. 4.1 Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalveluissa edistettiin vuoden aikana alueen asukkaiden elämänhallintaa, terveyttä ja hyvinvointia sekä omatoimisuutta. Kaikilla tulosalueilla korostui tavoite toimia ennaltaehkäisevästi ja tukea asiakkaiden arjessa pärjäämistä. Toimialat ylittävää kehittämistyötä jatkettiin yhdessä terveyspalveluiden kanssa lapsiperheiden, ikäihmisten sekä päihde- ja mielenterveysasiakkaiden palveluissa. Uutena toimintana alkuvuodesta alkoi mielenterveysasiakkaiden kotikuntoutus, joka on osoittanut tarpeellisuutensa ja sille asetetut ensimmäisen vuoden toiminnalliset ja kustannustavoitteet on saavutettu. Loppuvuodesta aloitettiin uutena palvelumuotona kotihoidon yöpartiotoiminta, jota järjestettiin kotihoidon ja vuodeosaston yhteistyönä. 13

18 4.1.1 Hyvinvointipalveluiden yhtymäkokoukseen nähden sitovat tavoitteet Perhe- ja sosiaalipalvelut Tavoite 1 Edistetään lasten ja perheiden hyvinvointia ja arjessa pärjäämistä perhe- ja aikuissosiaalityössä, perhepalveluissa ja vammaisten palveluissa järjestämällä palvelut suunnitelmallisesti, yhtenäisillä toimintavoilla sekä kehittämällä lasten ja perheiden kanssa toimivien välistä yhteistyötä verkostomaisen perhekeskusmallin mukaisesti. Mittari 1: Palvelutarpeen arviointien määrä eri palveluissa ja kuinka monta % lastensuojelutarpeen selvityksistä johtaa palveluun, tilanne vuoden lopussa Toteutuminen Palvelutarpeen arviointeja tehtiin aikuisille 119 kappaletta ja lapsille tehtiin 406 palvelutarpeen arviointia. Lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnin asiakkaista vuoden aikana 30,7 % siirtyi palveluihin (sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut tai lastensuojelu). Palveluihin siirtyi 4,7 % enemmän asiakkaita kuin edellisenä vuonna. Mittari 2: Asiakaspalautejärjestelmien kehittäminen/toteutuneet asiakaspalautekyselyt Toteutuminen Perheneuvolassa toteutettiin vuoden 2017 aikana keväällä ja syksyllä tehostetusti asiakaspalautekyselyt. Keväällä asiakaspalautteita kerättiin kahden viikon ajan ja syksyllä kolmen viikon aikana. Molemmilla kerroilla asiakaspalautteisiin vastasi n. 50 asiakasta. Palautetta on ollut mahdollista antaa myös aina käyntien jälkeen. Palautteet on käsitelty henkilöstön kanssa. Lastensuojelun asiakaspalautejärjestelmää kehitetään LAPE- hankkeen yhteydessä. Kehitysvammahuollossa aloitettiin säännöllisten omaisten iltojen järjestäminen. Pajapihlajassa, Tarhissa, Kipinässä, Koskituvalla ja Kotituvalla illat toteutuivat ja niissä kerättiin palautetta palveluista. Tulolantuvan ja Kuuselan omaisten illat siirtyivät keväälle Mittari 3: Verkostomainen perhepalvelukeskus a) Toimi- ja tuloalueet ylittävien palveluprosessien kehittäminen/päivitys erityisesti sivistystoimien kanssa. Toteutuminen Toimi- ja tulosalueet ylittävien palveluprosessien kehittämin/päivittäminen on aloitettu. Nivalan sivistystoimen kanssa on yhteistyössä sovittu päivitettävät prosessit ja yhteistyön toimintakäytännöt. Ylivieskassa prosessityö sivistystoimen kanssa on aloitettu. Perheneuvola, neuvola ja erityistyöntekijät suunnittelivat yhteistä hoitopolkua psyykkisistä tai muista syistä oireileville lapsille. Yhteistyökuvioita selkeytettiin, vaikka yhteistä tietojärjestelmässä näkyvää hoitosuunnitelmaa ei ollut vielä mahdollista toteuttaa. Perhe- ja sosiaalipalvelujen edustajat osallistuivat kuntien Lape- työryhmien työskentelyyn. b) Lapset puheeksi keskustelujen ja neuvonpitojen määrä perhe- ja sosiaalipalveluissa kasvaa vuodesta

19 Toteutuminen Tavoite Lapset puheeksi keskustelujen ja neuvonpitojen määrän kasvamisesta perhe- ja sosiaalipalveluissa vuodesta 2016, ei toteutunut. Vaikka Lapset puheeksi -keskustelut ovat säännöllisessä käytössä perhe- ja sosiaalipalveluissa, käytiin niitä yhteensä 35 kappaletta eli 24 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Neuvonpitoja pidettiin kuusi (6) kertaa, joka on saman verran kuin edellisenä vuonna. Lapset puheeksi keskustelujen väheneminen johtuu siitä, että peruspalveluissa (neuvola, koulu ja varhaiskasvatus) Lapset puheeksi -keskustelut käydään yhä kattavammin, mikä vähentää tarvetta käydä niitä perheja sosiaalipalveluissa. Mittari 4: Asiakkaiden haastavien elämäntilanteiden ennaltaehkäisy ja niissä tukeminen kehitysvammahuollon palveluissa. a) Toteutuneet Haasteprosessi -menetelmän määrät omissa kehitysvammahuollon asumispalveluissa Toteutuminen Kehitysvammahuollossa asiakkaiden haastavien elämäntilanteiden ennaltaehkäisyssä on hyödynnetty haasteprossien työkaluja. Lisäksi on lisätty Tahkokankaan moniammatillisen työryhmän jalkautumista suoraan yksiköihin työstämään yhdessä henkilöstön kanssa haastavia tilanteita. Haastavien tilanteiden hoitamista on jatkokehitetty yhteistyössä asumisen ohjaajien ja esimiesten kanssa. b) Kriisiluonteisten laitoshoidon päivien määrän vähentäminen verrattuna vuoteen 2016 Toteutuminen Kriisiluonteisia laitoshoitopäiviä oli 187, joka on 233 päivää vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tavoite 2 Perhe- ja aikuissosiaalityössä, perhepalveluissa sekä vammaisten palveluissa vaikutetaan asiakkaiden terveys- ja hyvinvointieroihin tunnistamalla monialaista palvelua tarvitsevat, kehittämällä monialaisia prosesseja sekä yhteisesti sovittuja toimintatapoja asiakkaiden kotona pärjäämisen tukemiseksi. Mittari 1: Monialaisten prosessien tarkistaminen asiakassegmentoinnin pohjalta ja yhteisen palvelusuunnitelman kehittäminen useita palveluja käyttäville asiakkaille yhdessä mielenterveys- ja päihdepalvelujen kanssa. - Monialaisten työllistämissuunnitelmien määrä kasvaa vuodesta Useita palveluja käyttävien asiakkaiden yhteisten palvelusuunnitelmien määrä Toteutuminen Monialaisia työllistämissuunnitelmia tehtiin yhteensä 249 kappaletta joka on 19 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tavoitteen toteutumattomuuden syy on se, että Ylivieskan TE- toimistosta puuttui usean kuukauden ajan työntekijä, joka olisi toiminut sosiaaliohjaajan työparina suunnitelmien tekemisessä. Useita palveluja käyttävien asiakkaille yhteisiä palvelusuunnitelmia tehtiin 8 kappaletta aikuissosiaalityön ja päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhteistyönä. Kehittämistyö jatkuu vuonna 2018 osana Moniasiakas puheeksi -toimintamallia. 15

20 Mittari 2: Kehitysvammahuollossa asiakkaiden kotona pärjäämistä tuetaan järjestämällä sekä aikuisille kehitysvammaisille lyhytaikaishoitoa että kehitysvammaisille lapsille tilapäishoitoa. - Omissa asumispalveluyksiköissä lyhytaikaishoidossa asiakkaiden määrä ja hoitopäivät (aikuiset kehitysvammaiset) kasvaa tai pysyy vuoden 2016 tasolla. - Omissa tilapäishoitoyksiköissä olevien sekä tilapäistä perhehoitoa käyttävien asiakkaiden määrä ja hoitopäivät (lapset ja nuoret) kasvaa tai pysyy vuoden 2016 tasolla. Toteutuminen Kallion omissa yksiköissä järjestettiin lyhytaikais- tai tilapäishoitoa yht. 968 (+197 vrk. v. 2016) vuorokautta yhteensä 35 asiakkaalle. Näistä 19 oli lapsia, mikä on hieman enemmän kuin vuonna Lasten hoitopäiviä seuranta-aikana kertyi 396, mikä on suurin piirtein saman verran kuin edellisenä vuonna. Perhehoidossa asiakasmäärä (34) oli sama edelliseen vuoteen verrattuna, mutta hoitopäivien määrässä 1271 (+345) reilu lisäys. Aikuisten lyhytaikaishoidossa oli 16 asiakasta, mikä vastaa edellisen vuoden tasoa, mutta hoitopäiviä kertyi 572 vrk, joka on reilusti enemmän (+193) edelliseen vuoteen verrattuna. Lisäksi muuta tilapäistä hoitoa järjestettiin ostopalveluina 15 asiakkaalle yhteensä 248 vrk. Suunnitelmakausi Suunnitelmakaudella toteutetaan Ylivieskan perhepalvelukeskukselle pysyvät toimitilat. Toteutuminen Perhepalvelukeskukselle ei vielä löytynyt pysyviä tiloja vuoden 2017 aikana. Lisääntyvän kysynnän tarpeisiin oman tuotannon käyttöön rakennetaan 15-paikkainen yksikkö haasteellisesti käyttäytyville kehitysvammaisille asiakkaille. Toteutuminen Uuden kehitysvammaisten asumisyksikön suunnittelu ja rakentaminen on edennyt. Asiakkaita uuteen yksikköön on kartoitettu ja hakemuksia on saapunut. Suunnittelu etenee yhdessä omaisten ja asiakkaiden kanssa. Hoito- ja hoivapalvelut Tavoite 1 Asiakkaan hyvä arki toteutuu kohdentamalla palvelut asiakaslähtöisesti, osallistamalla asiakas toimintakykynsä ylläpitoon ja tukemalla hänen toimintakykyään tarvittaessa monialaisesti ja digitalisaatiota hyödyntäen. Mittarit: Asiakasraadit ja kansalaisfoorumit toteutuvat vuosittain asiakasnäkökulman esiin nostamiseksi kaikissa yksiköissä. Otetaan käyttöön uusi mittari, joka osoittaa tehostettuun palveluasumiseen joutumisen riskiä (Rai -MapLe Risk cap -mittari). Toteutuminen Kansalaisfoorumit järjestettiin jokaisessa kunnassa. Kotihoidossa asiakasraadit pidettiin asiakkaille ja heidän läheisilleen kunnittain kaksi kertaa vuoden aikana. Myös tehostetussa palveluasumisessa asiakasraadit toteutettiin kaikissa yksiköissä. 16

21 RAI- toimintakykymittariarvion mukaan vuoden lopussa kotihoidon asiakkaista 24,9 %:lla oli ympärivuorokautiseen hoitoon joutumiseen uhka. Nousua viimeiseen osavuosikatsaukseen oli 2,0 %. Tehostettuun palveluasumiseen joutumisen uhka jakautui kunnittain seuraavasti: Alavieskassa 29,7 %, Nivalassa 22,7 %, Sievissä 25,3 % ja Ylivieskassa 25,6 %. Viimeisen puolen vuoden aikana on ympärivuorokautiseen hoitoon joutumiseen uhka noussut eniten Alavieskassa 16,3 %, Sievissä nousua oli 1,6 %. Vastaavasti vähentymistä ympärivuorokautisen hoidon uhassa on tapahtunut Nivalassa 2,4 % ja Ylivieskassa 0,2 %. Tavoite 2 Asiakkaan saamat palvelut tuotetaan yhdenmukaisesti, kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti. Mittarit: Hoito- ja hoivapalveluihin jonottavien asiakkaiden määrä ja yli 3kk jonottaneiden määrä laskevat vuoteen 2016 verrattuna. Kotihoitopalveluissa kaikkien hoitajien välitön asiakasaika yhteensä on 60 %. 75 vuotta täyttäneiden palveluiden peittävyydet toteutuvat päivitetyn IKIS - suunnitelman mukaisesti. Toteutuneet nettokulut/75 vuotta täyttäneet laskevat verrattuna vuoden 2016 nettokuluihin. Toteutuminen Kotihoitopalveluihin ei ollut jonottajia vuoden 2017 toisella vuosipuoliskolla. Tehostettuun palveluasumiseen jonottavien asiakkaiden määrä oli vuoden 2017 lopussa pienempi kuin vuoden 2016 vastaavana ajankohtana. Paikkaa odotti joulukuussa 10 asiakasta vähemmän kuin viime vuoden vastaavaan aikaan. Yli 3kk jonottaneiden määrä väheni (25 %) viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Asukasvaihtuvuus vuositasolla on kuitenkin ollut edellisen vuoden tasolla. Taulukko 1. Tehostettuun palveluasumiseen jonottavien määrät joulukuussa 2016 ja 2017 Kunta Jonossa olevat 3 kk täyttynyt Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Heti vuodenvaihteen jälkeen kukaan jonottaneista asiakkaista ei ollut jonottanut yli 3 kuukautta. Kotihoidon välitön asiakasaika oli kaikkien hoitajien osalta 54,07 %, joka nousi 0,3 % edelliseen vuoteen verrattuna. 75 vuotta täyttäneistä kotona asui 89,0 %, joka on 0,4 % edellisvuotta vähemmän (Alavieskassa 87,6 %, Nivalassa 87,5 %, Sievissä 88,9 % ja Ylivieskassa 90,8 %). Ylivieskassa kotona asumisen peittävyys nousi 0,1 %, mutta laski Alavieskassa 0,2 %, Nivalassa 0,9 %, ja Sievissä 0,4 %. Kotona asumisen vähentyminen tarkoittaa vastaavasti tehostetun palveluasumisen peittävyyden nousua 0,4 % koko Kalliossa. Tehostetun palveluasumisen peittävyyteen (11 %) Kalliossa vaikuttaa Alavieskan ja Nivalan osalta hieman myös yli 75- vuotiaiden määrän tilapäisvaihtelu edellisvuoteen verrattuna ja sekä palvelusetelin että omien palveluiden lisäkäyttö, joilla vähennettiin yli 3 kk jonottaneiden määrää tehostettuun palveluasumiseen. Tehostetun palvelun peittävyys oli 2 % korkeampi kuin Kallion alueen ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelman tavoite (9 %). 17

22 Taulukko vuotta täyttäneiden palveluiden peittävyydet Kotona asuu 89,0 % Omaishoito 6,9 % Jatkuva ja säännöllinen kotihoito 12,8 % Tehostettu palveluasuminen 11,0 % 75-vuotiaiden nettokustannukset v olivat , jossa nousua 303 edelliseen vuoteen verrattuna, mikä johtuu pääosin yli 75-vuotiaiden tilapäisestä määrän vähenemisestä v Tavoite 3 Palvelukokonaisuuksia ja palveluprosesseja tarkistetaan niin, että asiakkaan tarvitsemat palvelut järjestyvät joustavasti riippumatta hoidosta päävastuussa olevasta yksiköstä. Tunnistetaan paljon palveluita käyttävät, joille suunnitellaan yksilölliset palvelut moniammatillisesti; yhteisten palvelusuunnitelmien määrä. Mielenterveysasiakkaan kotikuntoutus alkaa vaiheittain monialaisen yhteistyöryhmän ohjauksessa, asiakasmäärä on vähintään vuoden aikana. Kotihoidon, aikuispsykososiaalisten palveluiden, vastaanoton, palveluasumisen ja vuodeosastojen asiakasprosessin yhdyspintatyö jatkuu vuoden 2017 loppuun. Kriteerit sosiaalihuoltolain mukaisiin kuljetuspalveluihin valmistuvat vuoden loppuun mennessä. Mittarit: yhteinen hoito-, palvelu- ja kuntoutumissuunnitelma on laadittu 35 %:lle paljon palveluita käyttävistä asiakkaista. Kotikuntoutusta järjestetään 50 asiakkaalle 1. vuoden aikana. Asiakasprosessin vastuut yhdyspinnoissa on kirjallisesti sovittu ja tarpeelliset yhdessä sovitut tarkistuslistat luotu. Sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalvelujen myöntämiselle on kriteerit luotu. Toteutuminen Kartoitus moniasiakkaista hoito- ja hoivapalveluissa valmistui alkuvuodesta. Moniasiakkuuksien tunnistamiseksi asiakaskontakteissa ja toimintamallin luomiseksi on tulosalueelta nimetty jäsenet kahteen tulosalueen moniasiakkuuksia koskevaan laaja-alaiseen kehittämistyöryhmään, joiden työ jatkuu kevääseen Uutena toimintana aloitettiin erityisryhmien kotikuntoutus, jonka avulla kotiutettiin asumispalveluista 37 asiakasta, tuettiin asiakkaita erikoissairaanhoitopaikkojen vähentyessä ja otettiin terapiakeskuksesta jatkokuntoutukseen 37 asiakasta. Vuoden aikana asiakkaita on ollut kotikuntoutuksessa yhteensä 77. Yhdyspintatyöryhmässä on käyty läpi yksiköiden välistä asiakasvaihtoa ja siihen liittyviä haastekohtia potilasturvallisuuden ja hoidon jatkuvuuden näkökulmasta. Yhteistyössä alueen kuntien ja kuntayhtymien kanssa on parannettu asiakkaiden kotiutusprosessia. Hoitotyön lähete otettiin käyttöön Oulaskankaan sairaalaan tapahtuvissa asiakas- tai potilassiirroissa. Hoito- ja hoivapalveluissa päätettiin ottaa käyttöön terveydenhuollon kanssa yhtenäinen ns. ISBAR -asiakkaan arviointiväline. Osastoilta kotiuttamisen tehostamiseksi on kotihoidossa aloitettu keväästä lähtien pilottikokeiluna ns. Kotitreeni - toiminta ja aloitettiin yöpartiopilotti Nivala-Ylivieska alueella yhteistyössä kotihoidon ja vuodeosaston kanssa. Sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalveluiden kriteerit ja toimintamalli on laadittu yhteistyössä vammaispalveluiden kanssa. 18

23 4.2 Terveyspalvelut Suunnitelmakausi Ikääntyvän väestön päivitetty suunnitelma vuosille ohjaa toimintaa. Pohjoisen Sote -alueen palveluja koskevat suunnitelmat otetaan huomioon vuosisuunnitelmissa. Nivalan, Sievin ja Ylivieskan tehostetun palveluasumisen ja tilapäishoidon tilatarpeisiin tehtävät uudet rakentamisprojektit ovat valmistuneet suunnitelmakauden aikana. Mittarit: Toteutuneet tilaratkaisut ja Ikääntyvän väestön päivitetyn suunnitelman vuosille indikaattorit. Toteutuminen Ikääntyvän väestön päivitetty suunnitelma vuosille on hyväksytty Kalliossa ja peruskunnissa alkuvuoden aikana ja esitelty laajasti eri yhteyksissä. Suunnitelma indikaattoreineen on ohjannut toiminnan suunnittelua, seurantaa ja arviointia. Vuoden 2017 osalta ikääntyneiden palvelutoiminnassa ei ylletty Kallion alueen ikääntyvän väestön hyvinvointisuunnitelman indikaattorien tavoitetasolle omaishoidon tukea lukuun ottamatta. Kallion alueella Nivalan, Sievin ja Ylivieskan tehostetun palveluasumisen yksikköjen rakentaminen on käynnistynyt viime kevään ja syksyn aikana ja olivat vuodenvaihteessa tavoiteaikataulussa. Rakennusprojektien toteutumisen kautta tavoitteena on saada myös lisää tilapäishoidon paikkoja. Terveyspalveluissa edistettiin vuoden aikana asiakkaan terveyttä ja hyvinvointia sekä arjessa pärjäämistä. Tulosalueilla korostui tavoite toimia ennaltaehkäisevästi asiakkaan arkea tukien. Asiakkaiden omahoitoisuutta parannettiin lisäämällä sähköisiä palveluita laajentamalla mm. sähköistä ajanvarausta ja ottamalla käyttöön itseilmoittauminen. Toimialat ylittävää kehittämistyötä jatkettiin yhdessä hyvinvointipalveluiden kanssa etenkin lapsiperheiden, ikäihmisten sekä päihde- ja mielenterveysasiakkaiden palveluissa. Erityisesti mielenterveyspotilaiden kotona asumista tukevia palveluja on parannettu kotikuntoutuksen avulla, johon terapiakeskuksesta on annettu psykiatrin ja psykiatrisen sairaanhoitajan työpanosta vaativimmissa tilanteissa. Uusittu lääkehoitosuunnitelma otettiin käyttöön koko kuntayhtymässä Terveyspalveluiden yhtymäkokoukseen nähden sitovat tavoitteet Vastaanotto- ja vuodeosastopalvelujen tulosalue Tavoite 1 Vastaanottopalveluiden saatavuuden toteutuminen tavoitteiden mukaisesti Välitön yhteydensaanti toteutuu vähintään 80 %:sti. Hoidon tarpeen arviointi toteutetaan kolmessa vuorokaudessa. Odotusaika lääketieteellisesti perusteltuun ei-kiireelliseen hoitoon toteutetaan Kallion alueen terveyskeskuksessa kahdessa viikossa. Päivystysaikojen ja kiireettömien vastaanottoaikojen suhdetta lisätään enemmän kiireettömän vastaanottoaikojen suuntaan, tavoite 25/75 %. Uusia toimintatapoja otetaan käyttöön digitalisaation edistämisen myötä. Asiakkaita ohjataan käyttämään Kantapalveluja. Päivystys- ja vastaanottoalueella koulutetaan henkilöstöä päivystävän sairaanhoitajan tehtäviin ja Lapset puheeksi -menetelmäkoulutukseen. Mittarit: Puheluiden läpipääsy % Ei-kiireelliseen hoitoon pääsyaika Päivystysaikojen käyttö suhteessa kiireettömiin vastaanottoaikoihin Päivystävän sairaanhoitaja koulutuksen käyneiden määrän tavoite 30 % ja Lapset puheeksi menetelmäkoulutuksen määrän tavoite 20 % 19

24 Toteutuminen Puheluiden läpipääsyyn eli välittömään yhteydensaannin velvoitteeseen on vastattu alkuvuoden aikana % koko Kallion alueella, mutta vaihteluväli on ollut 80 % - 98 % kuntien kesken. Ei-kiireelliseen hoitoon pääsy (kiireettömien vastaanottoaikojen saaminen lääkärille) toteutui Kallion alueella 3 kk:n sisällä. Hoitoon pääsyä seurataan jonokirja käytännön mukaan jatkuvasti. Odotusaika on vaihdellut, keväällä oli pitempää jonoa, jolloin odotusaika venyi pisimmillään jopa seitsemään viikkoon. Jonot saatiin purettua kesän aikana, jonka jälkeen odotusaika on pääasiassa 2-4 viikkoa. Päivystysaikojen käyttö suhteessa kiireettömiin vastaanottoaikoihin oli 27 % vuoden aikana. Kuntakohtaisia vaihteluja on. Päivystävän sairaanhoitajien ja Lapset Puheeksi -menetelmän koulutukset toteutuivat. Päivystävän sairaanhoitajan koulutuksen käyneiden määrä on 8 ja lääkkeenmääräämiskoulutuksen on suorittanut 8, joten yhteensä 42 % on ko. koulutuksen käynyt. Lapset puheeksi menetelmäkoulutuksen käyneitä on 3 kansantautihoitajaa (8 %). Tavoite 2 Kotona pärjäämisen tukeminen moniammatillisena yhteistyönä Palveluprosesseja tarkastellaan asiakkaan palvelukokonaisuuden näkökulmasta. Tunnistetaan paljon palveluja käyttävät ja suunnitellaan heidän palvelut moniammatillisesti. Aloitetaan toistuvien hoitojaksojen seuranta samalla asiakkaalla / samalla diagnoosilla. Mittarit: Vastaanoton, aikuispsykososiaalisen, kotihoidon, palveluasumisen ja vuodeosastojen asiakasprosessin yhdyspintatyö paljon palveluita käyttävien osalta jatkuu vuoden loppuun. Yhteinen hoitosuunnitelma on laadittu 35 %:lle paljon palveluita käyttävistä asiakkaista Mielenterveyspotilaiden matalankynnyksen palveluiden suunnitelman tarkistaminen tehty Muualla Kallion vuodeosastopalveluissa odottavien määrä ja kustannukset eivät nouse vuoden 2016 tasosta Toteutuminen Yhdyspintatyöryhmän toiminnassa on käyty läpi yksiköiden välistä asiakasvaihtoa ja siihen liittyviä haastekohtia potilasturvallisuuden ja hoidon jatkuvuuden näkökulmasta. Yhteisen hoitosuunnitelman osalta työ on kesken. Vastaanotto- ja mielenterveyspalveluja käyttävien asiakkaiden palvelukokonaisuuksia on tunnistettu ja on sovittu käytänteistä yhteisten potilaiden kohdalla. Muualla vuodeosastohoidossa olevia asiakkaita oli koko ajan keskimäärin 3,8. Huomioitava on, että Kalliossa ei ole ollut vuodeosastolla käytössä kahta lisäpaikkaa, jotka näkyvät ulkopaikkakuntien käytössä. Ulkopaikkakunnilla vuodeosastohoitopäivät kasvoivat edellisvuodesta 732 hoitopäivällä ja kustannukset näin ollen nousivat. Tavoite 3 Edistetään lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvinvointia ja arjessa pärjäämistä järjestämällä toimintatavoiltaan yhtenäiset neuvolapalvelut sekä kehittämällä lasten ja nuorten perheiden kanssa toimivien yhteistyötä verkostomaisen perhekeskusmallin mukaisesti Lakisääteiset tuen tarpeen selvittämiseen määräaikaistarkastukset ja asiakkaiden yksilöllisen tuen tarpeeseen liittyvät lisäkäynnit toteutuvat. Asiakas/ perhe saa tarvitsemansa tuen oikea-aikaisesti moniammatillista yhteistyötä kehittämällä perheiden palveluissa ja oppilashuollossa. Kuvataan neuvolapalveluiden näkökulmasta ennaltaehkäisevän perhetyön, depressiohoitajien ja perheneuvolapalveluiden tarvetta suhteessa palvelutarjontaan. 20

25 Mittarit: Määräaikaistarkastukset toteutuu 100 % Yksilöllisen tarpeen mukaisia lisäkäyntejä on 15 % käynneistä Lapset puheeksi -keskustelut toteutetaan 100 % raskausaikana ja lastenneuvolassa 3- vuotiaat kotona /yksityisessä päivähoidossa olevat Toteutuminen Lakisääteiset määräaikaistarkastukset toteutuivat lukuun ottamatta lastenneuvolan 8 kk:n ikäisten lääkärin tarkastusta, joka on toteutettu tarvittaessa sekä kouluterveydenhuollossa lukuvuonna terveydenhoitajan määräaikaistarkastukset toteutumisprosentti vaihteli %. Terveydenhoitajan tarkastus jäi Sievissä tekemättä 67 oppilaalle. Ylivieskan yläkoulu oli keväällä käyttökiellossa ja tarkastukset siirrettiin terveyskeskukseen, jonne 30 % kutsutuista jäi tulematta. Yksilöllisen tarpeen mukaisten lisäkäyntien määrä väheni edellisvuodesta. Tavoitteeseen 15 % kaikista käynneistä ei päästy. Käyntien keskiarvo lastenneuvolassa oli 11,5 %, äitiysneuvolassa 12,4 % ja kouluterveydenhuollossa 8,5 %. Lapset puheeksi- keskustelut ovat toteutuneet suunnitellusti (462 kpl). Ainoastaan Nivalan äitiysneuvolassa osa raskaana olevista ei halunnut käydä lapset puheeksi keskustelua. Erikoissairaanhoito ja kuntoutus Tavoite 1 Psykiatrisen erikoissairaanhoidon toiminnan muutos Visalan sairaalan toiminta on mahdollisesti loppumassa. Sairaalasta siirretään avohoitoon potilaita, jotka voivat vaatia runsaasti tukea. Osa saattaa tarvita palveluasumista ja osa potilaista saatetaan joutua siirtämään kalliimmille paikoille OYS:n psykiatrian klinikalle tai Kokkolaan hoitoon. Tilanteen ja kustannusten hallitsemiseksi sekä potilaiden hyvän hoidon ja inhimillisen kohtelun turvaamiseksi kuntayhtymässä suunnitellaan aloitettavaksi kotikuntoutuksen toimintamalli, jonka avulla potilaita pystytään paremmin auttamaan selviämään arjessa mahdollisimman itsenäisesti. Mallin avulla kullekin potilaalle pyritään räätälöimään sopiva tuki, jonka avulla hän selviää. Mittari: Visalasta siirtyvien potilaiden kustannukset kokonaisuudessaan eivät nouse Toteutuminen Visalasta siirtyvät potilaat ovat kaikki hoidon piirissä ja heidät on voitu hoitaa kustannusneutraalisti. Psykiatrian kustannukset kuntayhtymän tasolla ovat selvästi 2016 kustannuksia matalammat. Tavoite 2 Erikoissairaanhoidon uusien toimintatapojen selvitys Kustannusten nousun hillitsemiseksi selvitetään, onko erikoissairaanhoitoa mahdollista toteuttaa vielä laajemmin osana omaa toimintaa esimerkiksi ulkopuolisen kumppanin kanssa jollain uudella tavalla. Mittari: Selvitys on tehty Toteutuminen Selvitetty eri palveluiden toiminnan käynnistämistä omissa tiloissa tai laajempaa ostamista. Toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä ei löytynyt. 21

26 Työterveyshuolto Tavoite 1 Lakisääteisen työterveyshuollon eli ennaltaehkäisevän työn painottaminen Uusi kuntalaki on tullut voimaan Lain mukaan kunnallisten työterveyshuoltojen on yhtiöitettävä kunnallisten työnantajien ulkopuolelle myytävät sairaanhoitopalvelut vuoden 2016 loppuun kestävän siirtymäajan aikana. Hallituksen esityksen mukaan mahdollinen siirtymäaika olisi tulossa vuoden 2019 alkuun asti. Mittarit: Ennaltaehkäisevän työn (korvausluokka 1) osuus suurempi suhteessa sairasvastaanottoon Käytyjen kolmikantaneuvotteluiden määrä nousee vuoden 2016 tasosta Toteutuminen Painottamalla toimintaa ennaltaehkäisevään työhön, korvausluokka 1 työterveyshuoltoa on saatu lisättyä suhteessa korvausluokka 2 työterveyshuoltoon vuoden 2017 aikana Käytyjen kolmikantaneuvottelujen määrä nousi hiukan vuoden 2016 tasosta. Tavoite 2 Omaishoitajien määräaikaiset terveystarkastukset toteutetaan vuoden 2017 aikana Mittari: Suunnitellut tarkastukset on toteutettu Toteutuminen Omaishoitajien tarkastukset on aloitettu työterveyshuollossa vuoden 2017 aikana. Suun terveydenhuolto Tavoite 1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Väestön hampaiden ja suun terveys paranee. Keinoja eri väestöryhmien vaikuttavaan terveyden edistämiseen kehitetään sekä omana toimintana että yhteistyömahdollisuuksia (Kallion kuntien opetustoimet, YSO, Oulun yliopisto) hyödyntäen. Paljon palveluja käy t- tävät tunnistetaan ja tavoitteena palvelutarpeen vähentäminen pitkällä aikavälillä. Mittarit: Hampaiden terveyttä kuvaavat indeksit: dt = reikiintyneiden maitohampaiden lukumäärä (keskiarvo ikäluokassa; mitä pienempi arvo, sitä parempi on hampaiden terveys) dmft ja DMFT = 0, hampaat ovat täysin terveet. Reikiintyneiden, paikattujen tai poistettujen pysyvien hampaiden lukumäärä (keskiarvo ikäluokassa; mitä suurempi arvo, sitä suuremmalla osuudella ikäluokasta ei ole ollut koskaan reikiä hampaissaan) Mittari Tavoite 5-vuotiaiden dt (reikiintyneiden hampaiden lkm) < 0,5 5-vuotiaiden dmft = 0 (tervehampaisten osuus tarkastetuista) > 75 % 12-vuotiaiden DMFT = 0 (tervehampaisten osuus tarkastetuista) > 50 % 15-vuotiaiden DMF = 0 (tervehampaisten osuus tarkastetuista) > 25 % Tehdään selvitys paljon palveluista käyttävistä asiakkaista 22

27 Toteutuminen Mittari Tavoite Toteuma 5-vuotiaiden dt (reikiintyneiden hampaiden lkm) < 0,5 0,4 5-vuotiaiden dmft = 0 (tervehampaisten osuus tarkastetuista) > 75 % 81 % 12-vuotiaiden DMFT = 0 (tervehampaisten osuus tarkastetuista) > 50 % 42 % 15-vuotiaiden DMF = 0 (tervehampaisten osuus tarkastetuista) > 25 % 25 % Paljon palveluita käyttävien asiakkaiden selvityksen menetelmän suunnittelu on aloitettu. Tavoite 2 Tuottavuuden lisääminen toimintamalleja kehittäen Kehitetään jo olemassa olevia toimintamalleja ja luodaan uusia keinoja palvelujen yhtenäistämiseksi yhteistyössä suun terveydenhuollon eri toimipisteiden sekä muiden Kallion toimijoiden kanssa. Kehitetään edelleen ajanvarauksen toimivuutta (oikea-aikainen hoito) sekä työnjakoa eri ammattiryhmien kesken. Yhteistyötä Kallion muiden sektoreiden (lastenneuvola, kotihoito) kanssa parannetaan. Mittarit: Vaativat käynnit ja toimenpiteet suuhygienisteille lisääntyvät vuoden 2016 tasosta Lapset puheeksi -menetelmään koulutettujen suun terveydenhuollon hoitohenkilöstön määrän tavoite 20 % Kotihoidon palveluiden piirissä olevien hoidon tarpeen kartoitus tehty Toteutuminen Suuhygienistien vaativista toimenpiteistä ovat lisääntyneet suun terveystarkastukset koululaisten ikäluokissa. Suun terveystarkastuksia koululaisten ikäluokissa on siirretty suuhygienisteille Nivalassa ja Ylivieskassa. Suuhygienistin tekemät vaativat oikomishoidon toimenpiteet ovat lisääntyneet merkittävästi. Lapsen puheeksi menetelmäkoulutukseen on vuonna 2017 osallistunut yksi hammashoitaja ja yksi suuhygienisti. Kotihoidon piirissä olevien hoidon tarpeen kartoitusta ei vielä ole aloitettu. Ympäristöterveydenhuolto Tavoite 1 Suunnitelmallisen valvonnan (terveysvalvonta ja eläinlääkintähuollon valvonta) toteutumisasteen nostaminen teoreettiseen maksimiin täysimääräisellä henkilöstöllä toimittaessa. Mahdollinen maksimi on 80 %. Mittari: Toteutumaprosentti Toteutuminen Kokonaisuutena valvonnan toteutumisaste oli 80,4 % suunnitellusta. Eri lakien mukaisissa toteutumaprosenteissa oli eroja. 23

28 Aikuispsykososiaaliset palvelut Tavoite 1 Nuorisopsykiatrisen yksikön hoitoprosessin kehittäminen moniammatillisesti nuorten psykiatrisen hoidon sekä päihdehoidon osalta Tavoitteena on hoidon alkuarvioinnin tehostaminen, yhteistyön lisääminen koulujen ja perhepalveluiden kanssa. Mittari: Hoitoon pääsy pysyy hoitotakuussa Toteutuminen Hoitoon pääsy on hoitotakuussa. Käyntimäärät ovat selvästi lisääntyneet. Tavoite 2 Pitkäaikaisasiakkaiden ja paljon palveluita käyttävien hoitoprosessien uudistaminen Tunnistetaan paljon palveluja käyttävät ja suunnitellaan heidän palvelut moniammatillisesti. Kotona asumista tuetaan pitkäaikaisasiakkaiden palvelukodista siirtyessä omaan asuntoon, tuen tarpeen arviointi, uusien toimintamuotojen luominen, joilla tuetaan kotona asumista. Mahdolliseen akuuttitarpeen kasvuun varaudutaan. Mittarit: Mielenterveysasiakkaan kotikuntoutus alkaa vaiheittain monialaisen yhteistyöryhmän ohjauksessa Aikuispsykososiaalisen, kotihoidon, palveluasumisen, vastaanoton ja vuodeosastojen asiakasprosessin yhdyspintatyö paljon palveluita käyttävien osalta jatkuu vuoden loppuun. Yhteinen hoitosuunnitelma on laadittu 35 %:lle paljon palveluita käyttävistä asiakkaista Toteutuminen Kotikuntoutus on käynnistynyt maaliskuussa Paljon palveluja käyttävien asiakkuuksien läpikäynti on alkamassa. Yhteisen hoitosuunnitelman osalta työ on kesken. Tavoite 3 Suonen sisäisten huumeiden käyttäjien terveyshaittojen vähentäminen Perustetaan ruisku- ja neulanvaihtopisteet. Välillinen vaikutus on, että leikkipaikoilla ei ole likaisia neuloja tai ruiskuja. Mittari: Toiminta perustettu ja käynnistetty Toteutuminen Toiminta on käynnistetty lokakuussa. 4.3 Hallinto- ja tukipalvelut Yleishallinto Yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta soveltuvin osin kuntalain (410/2015) 39 :n tarkoittamalla tavalla. 24

29 Kuntayhtymän johtaja Kuntayhtymän organisaation kokonaisuuden johtamisesta vastaa kuntayhtymän johtaja. Hän vastaa kuntayhtymän strategisesta johtamisesta ja taloudellisuudesta sekä kuntayhtymälle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Kuntayhtymän johtaja huolehtii kuntayhtymän palvelutuotannon järjestämisvastuun toteutumisesta sekä huolehtii kuntayhtymän hallinnosta ja taloudesta yhtymähallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Hallinto- ja tukipalvelut Talousjohtajan alaisuudessa toimii kuntayhtymän hallintokeskus, joka palvelee kuntayhtymän kaikkia toimielimiä ja tulosalueita. Hallintokeskuksen tehtävänä on tukea muutosta, jonka tavoitteena on toimialat ylittävän tuotanto-organisaation toiminnan tehokkuuden, taloudellisuuden ja tuottavuuden parantaminen. Tarpeellisten muutosten läpiviemisessä huolehditaan henkilöstön työhyvinvoinnista sekä luotettavan ulkoisen ja sisäisen viestinnän järjestämisestä. Toiminnan kehittämiseksi koordinoidaan, hallinnoidaan ja toteutetaan alueellisia kehittämishankkeita Hallinto- ja tukipalveluiden yhtymäkokoukseen nähden sitovat tavoitteet Tavoite 1 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio on aktiivinen toimija alueellaan valmistauduttaessa tuleviin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksiin. Mittari: on arvioitu muuttuvan toimintaympäristön vaikutukset kuntayhtymän strategisiin linjauksiin ja tuleviin muutoksiin varautuminen on aloitettu. Toteutuminen Maakunta- ja sote-uudistuksen toteutuksen aikataulu siirtyi vuodella alkamaan Uudistuksen lainsäädäntö tullaan vahvistamaan kesäkuussa Pohjois-Pohjanmaalla uudistuksen valmistelu on organisoitu ja resursointia vahvistetaan suunnitelmallisesti. Kallion on osallistunut aktiivisesti maakunnan valmistelutyöhön ja on myös luovuttanut asiantuntija työpanosta valmistelutyöhön. Kallion toiminnan kehittämisessä huomioidaan tulevan maakuntavalmistelun linjauksia. Tavoite 2 Sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksessa tukeminen Vahvistetaan muutosjohtajuutta ja henkilöstön osallisuutta muutokseen sekä toiminnan kehittämiseen henkilöstö- ja palvelustrategian suunnassa. Tuetaan yksiköitä toimintakäytäntöjen parantamisessa, jotta voidaan entistä paremmin vastata sote uudistuksen haasteisiin. Mittari: henkilöstöstrategian toimeenpano on toteutettu työyksikkötasolla muutosviestinnän suunnitelma on laadittu osana viestintästrategian päivittämistä Lean osaajia on koulutettu ja kehittämishankkeita on meneillään Toteutuminen Henkilöstöstrategian toimeenpano on toteutettu suunnitellusti työyksikkötasolla. Muutosviestinnän suunnittelu on käynnistynyt maakuntatasoisen valmisteluna Muutoksen tuki-hankkeen myötä. Kuntayhtymän edustajat osallistuvat hankkeen valmisteluun ohjausryhmä ja työryhmätasolla. Muutosviestintään kiinnitetään huomiota kaikessa kuntayhtymän viestinnässä. Esimiesten valmiuksia muutosviestintään on vahvistettu esimiesten koulutuksen kautta. Lean koulutus on toteutunut suunnitellusti. 25

30 Tavoite 3 Sähköisen palveluiden käyttöönoton koordinointi ja tukeminen Mittari: Kanta-arkiston käytön tukeminen asiakasrajapinnassa Kansa-hankkeen käyttöönoton suunnittelu ja toteutus kansallisen aikataulun mukaisesti Asiakkaiden omahoito kokonaisuuden käytön edelleen laajentaminen Toteutuminen Asiakkaiden kantapalveluiden käyttö on lisääntynyt. Kanta ja Kansa hankkeiden osalta käyttö ja valmistelu ovat edenneet kansallisen aikataulutuksen mukaisesti. Asiakkaiden omahoito kokonaisuuden käyttöä on laajennettu edistetty. 5 Kuntayhtymän henkilöstö Henkilöstöstrategiaan liittyvien toimenpideohjelmien toteuttaminen ja jalkauttaminen henkilöstöhallinnon tuen avulla saatiin tehtyä yksiköissä ja olemassa olevien ohjeiden päivittäminen jatkuu edelleen vuonna Organisaationa pyrittiin uudistumaan niin, että oltaisiin entistä valmiimpia sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tuomiin haasteisiin. Osallistuttiin myös aktiivisesti maakunnan sote-valmisteluun eri työryhmissä. Toimialat ylittävää johtamista kehitettiin entisestään. Kallion tavoitteena on olla houkutteleva uuden ajan työnantaja, jolla on motivoitunut, osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Työntekijöiden rekrytoimiseen Kalliossa kiinnitettiin entistä enemmän huomiota. Työaikajärjestelmien uudistamista jatkettiin vuoden 2017 aikana. Toimintaamme kehitettiin muutoksilla, joilla oli myönteistä vaikutusta sekä asiakkaisiin ja potilaisiin että samalla työntekijöiden hyvinvointiin. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion palveluksessa oli vuoden lopussa työssä 835 vakinaisen viran/toimen haltijaa. Hallinto- ja tukipalveluissa oli 30 vakanssia, hyvinvointipalveluissa 462 ja terveyspalveluissa 343 vakanssia. Pitkäaikaisten sairauspoissaolojen vähentämiseksi oli käytössä aktiivisen tuen malli. Aktiivinen tuki on menettelytapa, jonka avulla työpaikka ehkäisee ja ratkaisee työssä selviytymiseen liittyviä ongelmia suunnitelmallisesti. Yhteistyötä työterveyshuollon kanssa tehostettiin edelleen vuonna 2017 mm. lisäämällä työterveysneuvotteluja (työntekijä, työnantajan ja työterveyshuollon edustaja). Työterveysneuvottelut ovat osa varhaista, aktiivista mallia, ja niiden avulla tuetaan henkilöstön työkykyä ja työhön palaamista. Kaikkien sairauspoissaolojen määrä laski. Koko henkilöstön sairauspoissaolojen keskipituus kalenteripäivinä on 16,1 kalenteripäivää henkilötyövuotta kohden ( ,1 kalenteripäivää). Vähentymistä oli 5,0 kalenteripäivä/henkilötyövuosi. Tavoitteena oli vähentää vakinaisen henkilökunnan sairaspoissaolojen pituutta max. 14 kalenteripäivään viran- tai toimenhaltijaa kohden. Suunta oli oikea. Vuoden 2017 henkilöstömenot olivat yhteensä 44,8 milj. euroa (2016, 44,3milj. euroa). 26

31 Kuntayhtymän erillinen henkilöstötilinpäätös esitetään tilinpäätösaineiston oheismateriaalina. 27

32 6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Merkittävin riski lähitulevaisuudessa on toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset: niin valtakunnalliset kuin alueelliset sosiaali- ja terveydenhuollon muutokset sekä kuntien ja jatkossa maakuntien taloudellisen kantokyvyn riittävyys sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden rahoittamiseen. Haasteena on myös ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuus ja riittävyys monituottajaisessa toimintaympäristössä. Digitalisaation mukana tuomat muutokset ja mahdollisuudet palveluiden järjestämisessä haastavat perinteiset toimintamallit. Toimitilojen kunto ja tarkoituksenmukaisuus nykyisiin vaatimuksiin nähden on riski, jota on arvioitava jatkuvasti. Epäkuranttien toimitilojen riski korostuu siirryttäessä maakuntatason palveluiden järjestämiseen. SoTe- ja maakuntauudistuksen valmistelu on käynnissä. Esitys lainsäädännöksi on annettu eduskunnalle. Tavoitteena on, että lainsäädäntö vahvistettaisiin siten, että maakuntien väliaikaishallinto voisi järjestäytyä kesällä 2018 ja SoTe palveluiden järjestämisvastuu siirtyy maakunnille alkaen. Epävarmuus mm. valinnanvapauden sisällöstä, laajuudesta, palvelutuotannon rakenteesta, vaikeuttaa toiminnan pitkäjännitteistä suunnittelua ja kehittämistyötä. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio osallistuu tulevan uudistuksen valmisteluun aktiivisesti, mutta peruspalveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta muutosvaiheessakin on huolehdittava. Huomioiden jäsenkuntien tiukka taloudellinen tilanne ja palveluiden kysynnän samanaikainen kasvu väestön ikääntymisen ja väestön tarpeiden lisääntymisen seurauksena, on palveluiden saatavuuden turvaaminen käytettävissä olevilla voimavaroilla haasteellista. Lakisääteisten velvoitteiden täyttämismahdollisuuksiin liittyy edelleen epävarmuutta. Ajoittain ongelma konkretisoituu asiantuntijuutta ja erityisosaamista vaativien virkojen ja tehtävien täyttöasteena. Rekrytointitoimenpiteistä huolimatta kaikkia asiantuntijatehtäviä ei ole saatu täytettyä ja myös sijaisten rekrytoinnissa on nähtävillä vaikeutumista käytettävissä olevan osaajien määrän vähentyessä. Erityisen riskin muodostaa tilanne, jos alan koulutus vähenee alueella. 7 Yhtymähallituksen selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Kuvaus sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Peruspalvelukuntayhtymä Kallion sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa yhtymähallitus. Kuntayhtymän johtaja vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä ja organisoimisesta kuntayhtymän organisaatiossa. Toimialajohtajat; talousjohtaja, terveyspalvelujohtaja ja hyvinvointipalvelujohtaja vastaavat sisäisen valvonnan ja vastuiden järjestämisestä omalla toimialallaan. Esimiehet vastaavat oman yksikkönsä sisäisestä tarkkailusta ja varautumisesta. Yhtymäkokous vahvisti Peruspalvelukuntayhtymä Kallion sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet syksyllä Yhtymähallitus hyväksyi Peruspalvelukuntayhtymä Kallion sisäisen valvonnan ohjeen. Yhtymähallitus vastaa riskienhallinnan toimivuudesta koko kuntayhtymän tasolla sekä asettaa sen tavoitteet. Kuntayhtymän johtajalla on riskienhallinnan toteuttamis- ja valvontavastuu. Toimialajohtajat vastaavat oman toimialansa riskienhallinnasta. 28

33 Kuvaus sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan seuranta- ja arviointitoimenpiteistä Toiminnan seurantaa ja itsearviointia ovat suorittaneet mm. kuntayhtymän johtaja, toimialajohtajat, tulosalueiden johtajat, tulosyksiköiden esimiehet, tietohallinnon asiantuntijat ja työsuojelu/työhyvinvointi organisaatio. Pääsääntöisesti seuranta- ja arviointityö on tehty osana normaalia esimiestyötä. Lisäksi määräajoin tietosuojaa ja tietoturvaa auditoidaan ja henkilöstön osaamista testataan säännöllisesti. Arviointi oli pääasiassa toimintoihin ja talouteen liittyvää ajankohtais- ja jälkikäteisvalvontaa, joka kohdistui mm. seuraaviin osa-alueisiin: talouden seuranta toimintojen ja prosessien arviointi toimintaan ja talouteen liittyvät täsmäytykset toiminnan sisäiset ja ulkoiset auditoinnit (AVI, Fimea) asiakaspalaute hyvä hallintotapa ja johtamiskäytännöt, kuntayhtymän sääntöjen noudattaminen Lisäksi johtamiseen sekä talous- ja tietohallintoon sisältyvinä ennaltaehkäisevinä toimenpiteinä tarkkailtiin muun muassa: tilivelvollisten säännölliset kokoukset hyväksymis- ja vahvistusmenettelyjä viranhaltijapäätökset ja hankintaprosessit tietojärjestelmien käyttöoikeuksia ja niiden myöntämisperiaatteita henkilöstön tietosuojan ja tietoturvan osaamisen varmistaminen, TIETUS-tentti sisäisen valvonnan raportointia on kehitetty osavuosikatsausten tilinpäätöksen valmistelun yhteydessä. Erikseen voidaan todeta mm. seuraavat toimialoilla tehdyt toimenpiteet: tulosaluekohtaista riskien arviointia ja raportointia on edelleen kehitetty tietosuoja ja tietoturvapolitiikat osana riskienhallintaa ja toimialojen tietosuojavastaavien toiminta on vakiintunut ja raportointi on vakiintunut. Logiseurannan automatisointia on kehitetty. toimipisteiden riskien arvioinnin apuvälineenä käytetty RiskiArvi ohjelman käyttöä on edistetty HaiPro järjestelmän käyttöä niin potilasturvallisuuden kuin työsuojeluun liittyvien poikkeamien, vaaratilanteiden ja läheltä piti tilanteiden seurannassa on vakiintunut osaksi riskien ja vaarojen tunnistamista Lääketurvallisuuteen liittyviä ohjeistuksia on päivitetty Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan systemaattista raportointi on vakiintunut mm. osana osavuosikatsauksia ja tilinpäätöstä. Tilivelvollisten säännöllisissä kokouksissa arvioidaan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä sisäisen valvonnan toteutumista. Kuntayhtymän vahinko- ja omaisuusvakuuttaminen ajantasaistetaan säännöllisesti vuosittain. 29

34 Olennaisimmat toimintaan ja talouteen liittyvät riskit 1. täyttämättömät asiantuntijoiden virat ja toimet 2. SoTe- ja maakuntauudistuksen valmisteluun sitoutuu jatkossa yhä enemmän esimiesten resurssia. 3. palvelukysynnän muutokset esim. lastensuojelun, erikoissairaanhoidon ja vammaispalveluiden osalta 4. merkittävimpien tietojärjestelmien ja puhe-/datayhteyksien toimintavarmuus esim. sähköhuollon häiriötilanteissa 5. Palveluiden tuottaminen käyttötarkoitukseen nähden vanhentuneissa ja epätarkoituksenmukaisissa tiloissa sekä pitkään jatkuneiden väistötilojen käyttö. Tunnistetut keskeiset sisäisen valvonnan osa-alueiden kehittämisalueet (puutteet) 1. Yhtymäkokouksen vahvistaman sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteiden mukaisten toimintamallien edelleen juurruttaminen osaksi kuntayhtymän arjen johtamis- ja esimiestyötä 2. Asiakastarpeiden muutosten tunnistaminen, raportointi ja varautuminen. Paljon palveluita tarvitsevien asiakaslähtöinen palveluprosessien toteutus. 3. Organisaation esimiesten ja henkilöstön muutosjohtamisen valmiuksien vahvistaminen Suunnitellut kehittämistoimet 1. RiskiArvi ja HaiPro ohjelmiston käytön edelleen laajentaminen ja raportoinnin hyödyntäminen. Sisäisen valvonnan tiedonkeruun ja analysoinnin edelleen tehostaminen. 2. Asiakastarpeiden analysoinnin ja raportoinnin kehittäminen. Moniasiakas puheeksi toimintamallin käyttöönotto. 3. Muutosprosessien hallintaan liittyvä koulutus ja viestintä Kannanotto sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä Sisäinen valvonta tuottaa keskeisiltä osin riittävän varmuuden toiminnan tuloksellisuudesta, lain- ja hyvän hallintotavan noudattamisesta, varojen ja omaisuuden turvaamisesta sekä johtamisen edellyttämän luotettavan toiminnallisen ja taloudellisen informaation riittävyydestä. Yhtymäkokouksen hyväksymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteiden mukaista toimintamallia ja raportointia on toteutettu. Toimintamallin kehittämiseen kiinnitetään jatkossa edelleen huomiota. 30

35 8 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Jäsenkuntien välinen kustannustenjako määräytyy kuntakohtaisten Maisema-taulukoiden kautta. Kuntayhtymän rahoituksen järjestämiseksi jäsenkunnat ovat maksaneet kuukausittain 1/12 talousarviossa hyväksytystä talousarviostaan etukäteen kahtena eränä. Sairaaloiden laskuttama erikoissairaanhoito laskutettiin sellaisenaan edelleen jäsenkunnilta. Jäsenkunnittain kustannusosuuksien ennakoitiin määräytyvän hyväksytyn talousarvion perusteella seuraavasti vuonna 2017: Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kallio Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Vertailutaso eur eur eur eur eur Vastaanottopalvelut Suun terveydenhuolto Erikoissairaanhoito josta ostettu erikoissairaanhoito Aikuispsykososiaaliset palvelut Hoito- ja hoivapalvelut Kuntoutuspalvelut Perhepalvelut Vammaispalvelut Ympäristöterveydenhuolto Työterveyshuolto Toimeentulotuki ja työllistäminen Projektit Kallio Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Talousarvio 2017 Tilinpäätös 2017 Vertailutaso Kulut Tuotot Netto Kulut Tuotot Netto Vastaanottopalvelut Suun terveydenhuolto Erikoissairaanhoito josta ostettu erikoissairaanhoito Aikuispsykososiaaliset palvelut Hoito- ja hoivapalvelut Kuntoutuspalvelut Perhepalvelut Vammaispalvelut Ympäristöterveydenhuolto Työterveyshuolto Toimeentulotuki ja työllistäminen Projektit Kallio Maisema-taulukoiden kuluihin sisältyvät sisäisten erien nettomenot. 31

36 8.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut TULOSLASKELMA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 0 0 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Tilikauden ylijäämä Toimintatuotot/ toimintakulut % 100,5 % 100,4 % Vuosikate/ poistot % 100,4 % 101,4 % Vuosikate euroa/asukas 16,97 16,00 Asukasmäärä

37 8.2 Rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutokset Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta Investointien tulorahoitus % 172,76 % 96,90 % Pääomamenojen tulorahoitus % 172,76 % 96,90 % Lainanhoitokate >1 >1 Kassavarat Kassasta maksut Kassan riittävyys pv 27 pv 23 pv Asukasmäärä

38 8.3 Tase T A S E VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 1. Aineettomat oikeudet Aineettomat hyödykkeet yht II Aineelliset hyödykkeet 4. Koneet ja kalusto Aineelliset hyödykkeet yht III Sijoitukset 1. Osakkeet ja osuudet Sijoitukset yht PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ B TOIMEKSIANTOJEN VARAT C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus 1. Aineet ja tarvikkeet Vaihto-omaisuus yhteensä II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 3. Muut saamiset Siirtosaamiset Pitkäaik.saamiset yhteensä Lyhytaikaiset saamiset 1. Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yht Saamiset yhteensä III Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset yht VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ

39 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma IV Edellisten tilikausien yli/alijäämä V Tilikauden yli/alijäämä OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET PAKOLLISET VARAUKSET D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2. Lahjoitusrahastojen pääoma Muut toimeksiantojen pääoma TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT YHT E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen II Lyhytaikainen 2. Lainat rahoitus- ja vak.lai Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen vieras po. yht VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA Omavaraisuusaste, % 14,9 % 15,1 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 13,0 % 12,6 % Kertynyt ylijäämä Kertynyt ylijäämä, /asukas 5 4 Lainakanta Kokonaistulot ja menot TULOT eur % MENOT eur % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Korkotuotot 0 0 Korkokulut 0 0 Muut rahoitustuotot Muut rahoituskulut Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet inv.menoihin Käyttöomaisuusinvestoinnit Käyttöomaisuuden myyntitulot Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä

40 8.5 Tilikauden tuloksen käsittely Yhtymähallitus esittää yhtymäkokoukselle, että tilikaudelta muodostunut tulos 2 486,66 vahvistetaan ja kirjataan edellisten tilikausien yli- ja alijäämätilille. 9 Talousarvion toteutuminen Kuntayhtymän yhtymäkokouksen kertomusvuodelle vahvistaman talousarvion toteutuma muodostui seuraavaksi: TP 2016 TA 2017 TP 2017 Ali/Yli Tot% Toimintatuotot Myyntituotot ,6 Maksutuotot ,6 Tuet ja avustukset ,8 Muut toimintatuotot ,8 Toimintatuotot yhteensä ,3 Toimintakulut Palkat ja palkkiot ,7 Eläkekulut ,3 Muut henkilösivukulut ,0 Henkilöstökulut yhteensä ,4 Palvelujen ostot ,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 Avustukset ,0 Muut toimintakulut ,0 Toimintakulut yhteensä ,0 Toimintakate ,8 Rahoitustuotot ja -kulut Suunn. mukaiset poistot ,9 Kuntien maksuosuus ,9 Yhtymähallitus hyväksyi määrärahasiirron erityisryhmien palveluista kotihoitoon. Kustannusten siirrolla katettiin kotihoidon yöpartion pilotoinnin kustannuksia. Verrattuna talousarvion mukaiseen jäsenkuntien maksuosuuteen ( euroa) toteumaprosentiksi saadaan 97,9 %. Kallion kokonaiskustannukset vähenivät edellisen vuoden tilinpäätökseen verrattuna -0,2 %. Oman toiminnan kustannusten lasku verrattuna vuoden 2016 tilinpäätökseen on -0,5 %. Ostetun erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu verrattuna vuoden 2016 tilinpäätökseen on +0,5 %. Ostettu erikoissairaanhoito alittaa vahvistetun muutetun talousarvion euroa. Oman toiminnan talousarvio alittaa vahvistetun talousarvion euroa. Kokonaisuutena kuntayhtymän talousarvio alitti vahvistetun muutetun talousarvion euroa. 36

41 Maksutuotot 7,5 % Muut myyntitulot 2,4 % Toimintatulot 2017 Tuet ja avustukset 0,4 % Muut toimintatuotot 0,7 % Vuokratuotot 0,04 % Jäsenkuntien osuudet esh:n ostoihin 30,4 % Jäsenkuntien maksuosuudet 58,6 % Kuva: Toimintatulot Toimintamenot 2017 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3,3 % Avustukset 5,3 % Muiden palvelujen osto 20,1 % Vuokrakulut 4,6 % Muut toimintakulut 0,3 % Henkilöstökulut 35,9 % Erikoissairaanhoid on palvelut 30,6 % Kuva: Toimintamenojen jakauma 37