Monilukutaidosta. POM2SSU Syksy 2014 Kainulainen

Transkriptio

1 Monilukutaidosta POM2SSU Syksy 2014 Kainulainen

2

3 Eri näkökulmat kielenopetuksessa (Luukkaa 2004 mukaillen) Mikä kieli on? Perinteinen (formalistinen) opetustapa Rakenneosien järjestelmä, autonominen säännöstö Funktionaalinen kielenopetus Sosiaalinen ja kognitiivinen ilmiö, keino ilmaista merkityksiä Miten kieltä opitaan? Mitä kehitetään? Sisäistämällä sääntöjärjestelmä; harjoittelun, toiston ja korjauksen kautta Normien ja sääntöjen hallintaa, kykyä nimetä ja luokitella kieltä Oppimalla tarkkailemaan ja muuntelemaan kielenkäyttöä aidoissa tilanteissa Tiedostumista kielestä, sen muodoista ja merkityksistä; taitoa käyttää kieltä Tarkastelun yksikkö? Irralliset sanat, lauseet ja virkkeet Tekstit konteksteissaan Mikä on tekstien asema? Tekstit ovat poiminnan paikkoja, esimerkkejä kieliopillisista seikoista Tekstit ovat vuorovaikutuksen yksikköjä, opetuksen jäsentäviä voimia

4 Millaista tietoa kielestä oppilas tarvitsee? (Kauppista 2010 ja Aaltoa 2011 mukaillen) Tietoa kielen tehtävistä (kielen funktiot) Mitä kaikkea kielellä tehdään? Miten se toimii eri yhteyksissä? Tietoa kielen rakenteista ja niiden tehtävistä Millaisia rakenteita kielessä on? Mitä merkityksiä niillä ilmaistaan? Käsitteitä kielestä puhumiseen Tietoa kielen variaatiosta ja muuttumisesta Miten kieltä käytetään eri tilanteissa ja teksteissä? Miten kieli muuttuu? Tietoa kielenkäytön normeista (sopimusluonne)

5 Plurilingvaalinen(monikielinen) lähestymistapa (Eurooppalainen viitekehys 2003, 23 24, 185) Plurilingvaalinen lähestymistapa kielten opetuksessa sisältää ajatuksen kieltenoppimisesta formaaleissa ja informaaleissa ympäristöissä siten, että eri konteksteissa opitut kielet ja kulttuurit synnyttävät yksilöllisenkielellisenviestintätaidon, plurilingvaalisenkompetenssin. Plurilingvaalisen kielenopetuksen päämääränä on kehittää mahdollisimman moniulotteinen kielellinen repertoaari, jossa kaikilla erikielten kieli- ja kommunikaatiotaidoilla on sijansa. Lähestymistapa siis sisältää ajatuksen eri kielten välisestä synergiasta mutta myös ajatuksen oman äidinkielen sisällä tapahtuvasta monimuotoisuudesta.

6 Koulun roolina on tarjota (A. Kauppinen 2007) tehtäviäja keskusteluja, joissa eri kielimuodotpääsevätoikeuksiinsa kielimuotojenja kieltenvertailua muuntelutehtäviä: samaasia eri tilanteissaja eritarkoituksiin kielennormienopettamista.

7 Miten toteutan pluralistista ja yhteisöllistä kielikäsitystä (A. Kauppinen 2007) 1. Kielen ja kulttuurin variaatio: tilanteiset oppimiskäytänteet, oppilaan tekstimaailman hyödyntäminen 2. Teoriatieto: kielitieto, tekstitieto, normit, kirjallisuustieto 3. Käytänteiden/kulttuurien erot: esim. muuntelutehtävät 4. Kriittinen kehystäminen: tekstien kontekstuaalinen tarkastelu ja analyysi

8 Aikanamme kuki myöntänee, että lapsien kunkinaikainen tila ja yhtämyötäinen edistys on määrääwä, mitä milloinki äidinkielen opetuksesta on ohjattawa, miten siinä meneteltävä. Lapsi kun kouluun tullessaan tuo kielensä mukanaan, on tämä käytännöllinen, waikka vielä heikkoki taito pantawa opetuksen perustukseksi. Kieli-opetuksen tuleeki sentähden alusta olla käytännöllinen, kielituntoa, puhe-, kirjotus- ja lukutaitoa kehittäwän, alati silmällä pitäen, että aine on lapsien selkeästi käsittämä ja tulee semmoisena oikein omistetuksi. Tähän sulkeutuu sitte wähitellen kielen muodon ja lain käsitys, ei suinkaan ajatuksellisina ohjeina, waan niin että edessä olewa puhuttu, kirjotettu, lukukirjasta luettu aine asetetaan tarkasteltavaksi ja ilmiöistä aina sääntö johdetaan, se lapsen mieleen terotetaan, puhuen ja kirjottain käytetään ynnä wasta wiimiseksi kieliopista oikein pysywäiseksi mieleen istutetaan. Kaikki tämä tapahtuu, ilman eri kieliopillisia seikkoja lapsille nimittelemättä ja määrittelemättä, mitä wasta warsinaisessa kieliopissa on tehtäwä. Opetus on näin kielestä ja kieleen taivuttamista. J. Länkelä 1867

9 Polku tekstimaailmaan (Luukkaa 2005 sekä Sajavaaraa, Luukkaa & Pöyhöstä 2007: 34 mukaillen)

10 Maailma muuttuu mitä tekeekoulu? (Luukka ym. 2008) Tutkimuksen mukaan: kieltenopettajien ja oppilaiden mediamaailmat eivät kohtaa teollisen yhteiskunnan toimintatavat: tieto on opettajan hallussa ja kirjattunaopetussuunnitelmiinja oppikirjoihin. oppilaat opetustyön kohteita, eivät aktiivisia toimijoita eivätkä saa ääntään kuuluviin opetus on lineaarista, oppikirjakeskeistä ja työtavoiltaan yksipuolista koulussa ei juurikaan käsitellä oppilaiden vapaa-ajan sähköisiä mediatekstejä vaan opettajien valitsemia painettuja tekstejä. oppilaidenvapaa-aika: multimodaalisettekstit, internet; opettajien vapaa-aika: painetut, lineaariset tekstit, kuten sanomalehdet, kaunokirjallisuus, aikakauslehdetja tietokirjallisuus. erot opettajien ja oppilaiden mediankäytössä eivät johdu esimerkiksi viestinten käyttömahdollisuuksista vaan siitä, miten mediaansuhtaudutaan.

11 PLE ns. kolmantena tilana (mukailtu mm. Kainulainen 2011) PLE = personal learning vironment, henkilökohtainen oppimisen ympäristö, joka yhdistää teknologian, pedagogiikan, oppimisen ja ihmiset tukien oppijan omistajuutta omaan oppimisprosessiinsa (ks. esim.juntunen & Laakkonen 2014) Omat tekstit: tekstiviestit, sähköpostiviestit, päiväkirjat, blogit, piirrokset, runot, vitsit, some kaikkinensa (fb, twitter, meser, irc, instagram, gosus, wa ym.) tiimaritavara jne. VAPAA-AJAN TEKSTIT JA TEKSTI- KÄYTÄNTEET Kodintekstit: tuotepakkaukset, muistilaput, TV, radio, internet, kirjat, julisteet, vuodevaatteet, pelit, leikit, lehdet, äänitallenteet jne. kulttuurit, sosiaaliset instituutiot ja auktoriteetit KOLMAS TILA PLE Yhteiskunnan tekstit: ajokortit, ajanvarauskortit; Eri yhteisöjen järjestyssäännöt; joukkotiedotus Oppikirjat ja -vihot, KOULUN TEKSTIT JA TEKSTI- KÄYTÄNTEET teknologia, tekstien tuottamiseen ja kuluttamiseen käytetyt laitteet ja välineet kirjoitelmat/aineet, tuotokset, säännöt, ohjeet, koulutv, opetusvideot, internet, e-oppimateriaali, koulun käyttämät alustat jne.

12 Teksti (ks. esim. Halliday 1978; Heikkinen 1999 Alho & Kauppinen 2008; Kotus 2008) Laajantekstikäsityksen mukaan teksti voiolla puhuttua, kirjoitettua, kuvitteellista tai faktaa, sanallista, kuvallista, äänellistä, graafista tai vaikka kaikkien näiden muotojen yhdistelmiä. Siten teksti voiolla visuaalinen, viitottu, pistekirjoitettu, monologi, dialogi, sähköinen, painettu, julkinen, institutionaalinen, yksityinen, fiktiivinen, faktuaalinen, väri, koko jne. taustalla semiotiikan näkökulma.

13 Teksteille on yhtenäistä se, että ne muodostavat merkityksellisen kokonaisuuden ja se, että niiden vastaanottaminen on aina tulkintaa, kuulijan, katsojan, lukijan aktiivista merkityksenantoa. Tekstiä voi tarkastella sekä prosessina että tuotteena. Prosessista puhuttaessa korostuu merkitysten tulkinta, tuotteesta puhuttaessa tekstin esinemäisyys ja konkreettisuus. Tekstiä voi tarkastella tuottajan tai vastaanottajan näkökulmasta. Teksti on vaihtoehtojen kokoelma. Teksti on teko, jolla on kussakin kontekstissa omanlaisensa konventiot.

14 Tekstien multimodaalisuus ja monimediaisuus (Ks. esim. Kress & van Leeuwen 1996; 2001; Pahl& Rowsell 2005) Yksipuolisten ilmaisu- ja tuotantotapojen sijasta tekstejätuotetaanmultimodaalisestirajojarikkoenja useitamedioitakäyttäen. Tekstien multimodaalisuus tarkoittaa myös sitä, että teksti on jollakin tasolla universaalinen vetoavuudeltaan ja tarkoitukseltaan, mutta sen lopullinenmerkitysluodaantilanne-ja kulttuurikontekstissa. Multimodaalisuuden ja monimediaisuuden voisi myös sanoa säilyvän vaikka tekstikäytänteet tekstin kanssa toimiessa ovat erilaisia.

15 Tekstin tuottamisen ja kuluttamisen moninaisuudesta (ks. mm. Baynham 1995; Fairclough 1997; Halliday 1978; Kern 2000; Luukka 2012) Miten? Miksi? Millä seurauksella? Tekstikäytänteet Tekstien tuottamisen, kuluttamisen, käytön tavat, tekstien merkitys yhteisössä Sosiokulttuurinen konteksti sosiokulttuuriset käytänteet esim. luokassa Tekstitapahtumat mitä teksteille ja tekstien kanssa tehdään Miten toimitaan? Mitä ja miten ilmaistaan ja tulkitaan? Teksti; muodot sisällöt merkitykset sosiokulttuuriset käytänteet omassa yhteisössä sosiaaliset roolit tarkoitus yleisö tekstilajit tyyli Tilannekonteksti Käytettävät mallit Prosessitieto TEKSTI Sisältötieto fyysinen tilanne sanasto kielioppi sosiokulttuuriset käytänteet kohdeyhteisössä aihe tavoite

16 Tyttöilyä nykymalliin Miten? Miksi? Millä seurauksella? Tekstikäytänteet Tekstien tuottamisen, kuluttamisen, käytön tavat, tekstien merkitys yhteisössä Sosiokulttuurinen konteksti sosiokulttuuriset käytänteet esim. luokassa Tekstitapahtumat mitä teksteille ja tekstien kanssa tehdään Miten toimitaan? sosiokulttuuriset käytänteet omassa yhteisössä sosiaaliset roolit tarkoitus yleisö tekstilajit tyyli Tilannekonteksti Käytettävät mallit Prosessitieto TEKSTI Sisältötieto fyysinen tilanne sanasto kielioppi sosiokulttuuriset käytänteet kohdeyhteisössä aihe tavoite Mitä ja miten ilmaistaan ja tulkitaan? Teksti; muodot sisällöt merkitykset

17

18 Samasta asiasta? html html

19 Mitä teksti käsittelee? Mihin tekstin sisältö perustuu? Millä tasolla teksti liikkuu: yleisellä, yleistävällä, yksityiskohtaisella? Tekstin merkityksen syntymisestä Miten teksti rakentuu? Missä muodossa teksti on, onko se puhuttua, kirjoitettua vai? Koheesio, teema reemarakenteet, konjunktioiden ja muiden partikkeleiden käyttö, pronominien käyttö Millaiset ovat tekstin henkilöiden väliset suhteet? Millaisen roolin teksti rakentaa kirjoittajalle ja lukijalle? Miten asenteet, varmuusasteet, totuusarvot jne. on esitetty? Nimeäminen, verbi-ja osallistujatyypit (transitiivisuus), lausemuodot Tekstien rakentaminen; tekstin funktiot ja koherenssi Ilmenemismuoto (mode) Tekstuaalinen metafunktio Maailmaan osallistuminen; tekstinja lukijan vuorovaikutus, tekstiin kirjoittunut lukija Modusvalinnat, modaalisuus, kirjoittajan rooli, puhefunktiot, pronominien käyttö, verbin 1. ja 2. persoonan muodot, omistusliitteet Ala (field) Osallistujaroolit (tenor) Maailman hahmottaminen; tekstin suhde kielenulkoiseen todellisuuteen Ideationaalinen metafunktio TEKSTIN MERKITYSPOTENTIAALI Interpersoonainen metafunktio KIELI REKISTERI GENRE Ks. lisää mm. Halliday 1978; Eggins & Martin 1997; Luukka 2002; Alho & Kauppinen 2008

20 Tekstien kanssa toimiminen lukemalla ja kirjoittamalla on yksi kulttuurisista käytänteistä, tapa rakentaa ja purkaa merkityksiä kielen avulla. Tekstit eivät siis koskaan ole irrallaan siitä tilanteesta, jossa ne on tuotettu ja jossa niitä käytetään. Tekstit ja kieli sekä lukemisen ja kirjoittamisen käytänteet muuttuvat, kun maailma ympärillämme muuttuu. Tästä syystä tulevaisuuden tekstitaitoja hahmotettaessa on yritettävä ennustaa se toimintaympäristö, jossa tulevaisuudessa tekstien kanssa eletään. (Luukka 2004.)

21 Monilukutaito (ks. esim. Barton & Hamilton 2000; Baynham 1995; Cope & Kalantzis 2000; Lemke 1989, 31; van Leeuwen & Humhrey 1996; Luukka 2004a; 2004b; Luke 2005; Pahl & Rowsell 2005): Tekstitaito, -taidot, -käytänteet (multiliteracy): tekstien kanssa toimimisen taitoja ja strategioita, kokoelma mukautuvia käytäntöjä, jotka kattavat lukemisen, kirjoittamisen, viestinnän ja vuorovaikutuksen, laskemisen, tiedonhallinnan ja oppimisen sekä näiden taitojen yhdistelmät. Ne ovat kykyä tulkita ja tuottaa merkityksiä erilaisten semioottisten systeemien avulla, kykyä toimia erilaisten tekstien kanssa erilaisissa konteksteissa. Tekstitaidot liittyvät aina johonkin elämänalueeseen, esimerkiksi vapaaaikaan, harrastuksiin, työhön tai kouluun. Keskeistä on tekstien merkitysten ja käyttötapojen ymmärtäminen sekä sosiaalinen näkökulma tekstien käyttöön ja tuottamiseen. Tekstitaito-ajattelun mukaan esimerkiksi oppiminen on aina sidoksissa kieleen eli sisältöjen oppiminen on aina myös kielen oppimista. Taustalla laaja tekstikäsitys! Mitä osaat sanoa, lukea ja kirjoittaa omalla äidinkielelläsi.

22 Monilukutaito uusien opetussuunnitelmien perusteiden luonnoksessa Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten viestien tulkinnan ja tuottamisen taitoja. Se liittyy kiinteästi ajattelutaitoihin ja kykyyn hankkia, muokata, tuottaa, esittää, arvioida ja arvottaa tietoa erilaisissa oppimisympäristöissä ja -tilanteissa. Tietoa voidaan tuottaa ja esittää sanallisten, kuvallisten, numeeristen tai muiden symbolijärjestelmien sekä näiden yhdistelmien avulla. Monilukutaito kattaa erilaiset lukutaidot, esimerkiksi peruslukutaidon, kirjoitustaidon, matemaattisen lukutaidon, kuvanlukutaidon, medialukutaidon ja digitaalisen lukutaidon. Monilukutaitoon liittyy laaja tekstikäsitys, jonka mukaan viestit voivat olla muun muassa kirjoitettuja, puhuttuja, audiovisuaalisia, painettuja, analogisia tai digitaalisia. Monilukutaitoa opiskellaan jatkumona koko perusopetuksen ajan osana kaikkien oppiaineiden opiskelua. Oppiminen etenee kielellisten, visuaalisten ja numeeristen perustaitojen hallinnasta kohti laaja-alaisia tekstien ymmärtämis-ja tuottamistaitoja. Monilukutaito kehittyy arkikielestä kohti eri tiedonalojen käsitteellisen kielen ja esitystapojen hallintaa. Monilukutaitoisuuden kehittyminen edellyttää rikasta tekstiympäristöä, sitä hyödyntävää pedagogiikkaa ja kunkin oppiaineen viestintäkäytänteiden opettamista. Oppilasta ohjataan ymmärtämään ja hallitsemaan eri oppiaineille tyypillisiä tapoja käsitteellistää ja ilmaista asioita. Opetuksessa hyödynnetään monimuotoisia ja erikielisiä tekstejä sekä mahdollistetaan niiden kulttuuristen yhteyksien ymmärtäminen. Oppimistilanteissa oppilaat välittävät hankkimaansa tietoa, etsivät ratkaisuja ongelmiin ja tuottavat uutta tietoa monessa eri muodossa ja eri välinein. Opetus mahdollistaa oppilaan viestintätaitojen kehittymisen perinteisissä ja monimediaisissateknologisesti tuetuissa oppimisympäristöissä. Opetusjärjestelyt mahdollistavat erilaisten tekstien tulkinnan, käyttämisen ja tuottamisen sekä yksin että yhdessä muiden kanssa. Perusopetus kannustaa oppilasta laajentamaan monilukutaitoaan, löytämään ja tuottamaan itselleen merkityksellisiä viestinnän muotoja. Monilukutaidon opetuksessa arvostetaan ja hyödynnetään oppilaan vapaa-ajan tekstejä ja niistä nousevia tulkintoja maailmasta. Monipuoliset oppimistilanteet mahdollistavat sen, että oppilas voi nauttia erilaisista teksteistä ja käyttää taitojaan aktiivisena osallistujana ja vaikuttajana.

23 Monilukutaito Monilukutaitoinen osaa tulkita, käyttää ja tuottaa monimediaisia ja perinteisiä tekstejä, jotka käyttävät kielellisiä, visuaalisia, äänellisiä ja spatiaalisia keinoja, sosiaalisia, kulttuurisia, yhteiskunnallisia ja taloudellisia tarpeita varten erilaisissa sosiaalisissa ja kulttuurisissa konteksteissa (Luukka 2012)

24 maantieto biologia terveystieto matematiikka fysiikka kemia määrittele luokittele kerro kuvaa selosta prosesseja selosta tapahtumia ohjaa selitä vertaile selitä suhteita arvioi äidinkieli ja kirjallisuus argumentoi pohdi muut kielet uskonto elämänkatsomustieto historia yhteiskuntaoppi kuvataide musiikki liikunta käsityö kotitalous

25 Lähestymistapoja tekstitaitoihin, monilukutaitoon (ks. esim. Linnakylä 2000; Luukka 2009) Kognitiivinen lähestymistapa Lukeminen ja kirjoittaminen ovat vahvasti yhteydessä ajatteluun ja muihin kognitiivisiin toimintoihin. Yksilö tarvitsee strategioita, joiden oppiminen on keskeistä. Taidot voidaan jakaa osataitoihin, joita harjoittelemalla oppii taitavaksi lukijaksi. Taidot siirtyvät tilanteesta ja tekstilajista toiseen, ja niitä voidaan mitata ja arvioida objektiivisesti. Taidot opitaan ensisijaisesti koulussa, ja ne siirtyvät sujuvasti käyttöön koulun ulkopuolelle. Jos lukeminen ja kirjoittaminen eivät suju, syitä etsitään yksilöstä: kognitiivisten kykyjen puutteista, ajattelutaitojen ongelmista, kypsymättömyydestä, motivaatiosta

26 Lähestymistapoja tekstitaitoihin, monilukutaitoon Sosiaalinen lähestymistapa (ks. esim. Linnakylä 2000; Luukka 2009) Lukemisen ja kirjoittamisen käytänteet vaihtelevat tilanteittain ja tekstilajeittain. Teksteihin liittyvät normit, ihanteet ja arvostukset ovat erilaisia eri yhteisöissä ja kulttuureissa. Taito ei ole yksilöllistä vaan sosiaalisten käytänteiden hallintaa ja toimintaa tekstien kanssa. Kognitio nähdään sosiaalisena ilmiönä: se on jaettu ja neuvoteltava, ei yksilöllinen ja synnynnäinen; se kehittyy yhteisöissä toimittaessa; yksilö kasvaa eri yhteisöiden arvoihin, asenteisiin ja toimintatapoihin, joiden yhdistelmästä syntyy kognitio.

27 Tekstitaitojen sosiaalinen ulottuvuus (Bartonia 1999 sekä Pahlia& Rowsellia 2005 mukaillen) Tekstitapahtuma (literacy event) Tekstikäytänteet (literacy practises) Sosiaaliset käytänteet (social practise) Iltasadun lukeminen (Sadun) äänen lukeminen luetun kuunteleminen Lapsen ja vanhemman vuorovaikutustilanne seurustelu kotona

28 Kansainvälisen multiliteracy-pedagogiikan mukaisen opetuksen piirteitä ovat (ks. esim. The New London Group 2000; Pahl & Rowsell 2005): Autenttisuus: autenttisia tekstejä ja autenttisia tehtäviä (vrt. tekstimaisema) Yhteisöllisyys/yhteistoiminnallinen oppiminen: oppiminen aidossa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, aidoissa viestintätehtävissä, aidossa tutkivassa keskustelussa Ohjattu, tiedostava oppiminen: toiminen ohjatussa oppimisprosessissa; reflektointitaidot ja metakielen taidot keskeisiä Kriittisyys: tekstien sosiaalisen ja kulttuurisen kontekstin huomioiminen, niihin vaikuttavien ideologioiden, arvojen ja uskomusten tarkastelu; oman (tämänhetkisen ja tulevaisuuden) tekstimaiseman tutkiminen em. näkökulmista Siirtovaikutteinen oppiminen: opetuksella pyritään synnyttämään ja omaksumaan taitoja, käytänteitä, toimia erilaisissa tilanteissa tilanteiden vaatimalla tavalla.

29 Tavoitteina monilukutaidon (erityisesti kriittisten tekstitaitojen) opetuksessa (Luken 2000 mukaan): taito murtaa tekstin koodeja, mm. sen rakenteita ja konventioita (codingpractices). taito purkaa tekstin merkitys kulttuurisessa kontekstissaan (text-meaningpractices). taito käyttää tekstiä (pragmaticpractices) taito analysoida kriittisesti tekstiä ja sen funktiota (critical practices).

30 Tarttumapintoja monilukutaidon opetukseen Tekstien kehystäminen Autenttisuus ja autenttiset tekstit Interventiotyöskentely Genre-pedagogiikka

31 Tekstien kehystäminen Aluksi Millainen olo tekstistä tulee? Mitä tämä teksti yrittää tehdä minulle? Sitten Miksi teksti on kirjoitettu, mikä tehtävä tekstillä on? Kuka tekstin on tuottanut ja miten? Missä se on julkaistu? Ketä varten teksti on tuotettu? Kuka sitä käyttää, mihin ja miten? Mistä löytyy samanlaisia tekstejä? Millaisia tarkoitusperiä tekstillä on? Kenen etuja se palvelee?

32 Autenttisuudesta monilukutaidon opetuksessa Monilukutaidon opetuksessa(tai äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa ylipäätään) tulisi käyttää autenttisia tekstejä oppijoiden omista tekstimaisemista- sekä informaaleista että formaaleista tekstiympäristöistä- sekä oppilaalle tärkeistä uusista tekstimaisemista. Autenttiset tekstit ovat aitoja todellisen elämän tekstejä, ne ovat käyttäjilleen merkityksellisiä ja relevantteja, ja ne myös heijastavat ympäröivää kulttuuria ja todellisen elämän tekstimaisemaa(ks. esim. Widdowson 1990; Sulkunen 2004). Kielenkäyttö on luonteeltaan autenttista, jos se on sosiaalisesti merkityksellistä ja perustuu sosiaaliseen todellisuuteen tai luo sitä (Luukka& Leiwo2004 ; ks. myöswiddowson 1990).

33 Autenttisuus toimintana Autenttisuus tulisi näkyä myös toiminnassa, autenttisina tehtävinä vastakohtana kouluun liittyvälle näennäistekemiselle (kärjistäen= kirjoitetaanvain senvuoksi, ettäon kirjoitustunti) ilman että tehtävillä ja toiminnalla on oikeasti tai oppilaalle merkitystä. Autenttisuuskäytännönopetustoiminnassatarkoittaasiissitä, että esimerkiksi kirjoitustehtävissä kirjoitetaan oikeita tekstejä oikeaantarkoitukseen(hiebert, Valencia & Afflerbach1994).

34 Interventiot monilukutaidon opetuksessa (ks. esim. Leppänen 2004; Pope 1995) Interventiollatarkoitetaansanakirjanmukaanpuuttumistatai sekaantumistaesimerkiksijohonkintilanteeseen. Myös teksteihin voidaan puuttua ja sekaantua siten, että samallaopitaanjotaintekstienrakenteistaja kielestä. Kirjallisuuden ja kirjoittamisen opetuksessa tavoitteena interventiossa on muokata, sovittaa ja säätää tekstejä uuteen muotoon. Toimiva tapa ymmärtää tekstiä ja sen tarkoitusta, on muuttaa tekstiäja tutkiamuutostentekemiävaikutuksia. Interventioidenavullavoidaan ohjataja herkistää tutkimaantekstienmonimuotoisuutta. Tekstuaalinen interventio työtapana sopii tekstitaito-opetukseen siksi, että siinä korostuu lukijan ja tekstin laatijan aktiivinen rooli tekstienparissa.

35 Interventiotyöskentelynvaiheet 1. Lähtötekstin analyysi ja upottaminen kulttuuriseen kontekstiinsa: tutkiminen, ymmärtäminen ja purkaminen 2. Intervention laatiminen 3. Syntyneen tekstin tutkiminen ja vertaaminen alkuperäiseen tekstiin 4. Interventioiden käsittely ryhmässä

36 Genre-pedagogiikka Teksteihin voi käydä käsiksi myös genrelähtöisesti: Genre-pedagogiikka on yksi menetelmä tekstitaitojen opetukseen; siitä puhutaan myös erikseen kirjoittamisen opetuksen suuntauksena. Pedagogiikka perustuu pääasiassa Hallidayn, Bernsteinin ja Vygotskynajatuksiin oppimisesta, erityisesti kielen oppimisesta ja omaksumisesta.

37 Tekstilaji genrenä (ks. esim. Luukka 2004; Kotus 2008) Tekstilajin käsitteellä kuvataan tekstien kielellisten ja rakenteellisten valintojen suhdetta tekstin tavoitteeseen ja siihen kulttuuriseen kontekstiin, jonka osa teksti on. Tekstilaji on tietynlaista sosiaalista käytännettä palveleva kielenkäyttötapa. Se on mm. sellaisten tekstien joukko, joilla on yhteisiä kommunikatiivisia päämääriä: tunnistettavissa oleva kommunikatiivinen tapahtuma, jota luonnehtii se, että yhteisön jäsenet ymmärtävät samankaltaisesti lajiin kuuluvien tekstien kommunikatiiviset päämäärät. Tekstilajit ovat sanatonta tietoa, jota tekstin tuottajat ja lukijat käyttävät hyväkseen toiminnassaan.

38 Tekstityyppi genrenä? (ks. lisää mm. Mäntynen, Shore & Solin 2006; Werlich1983; Callaghan, Knapp & Noble 1993; Cope & Kalantzis 1993; Luukka 2003; Swales 2001) Tekstityypillä tarkoitetaan yleensä kielen muodoista ja rakenteista lähtevää luokkaa, jolla pyritään kuvaamaan rajattua määrää kielellis-retorisia strategioita. Monia tekstilajeja voisi todennäköisesti luonnehtia tietyllä tekstityypillä, mutta toisaalta tietty tekstilaji voi sisältää useampaa tekstityyppiä. Esimerkiksi lehtiuutisessa voi olla kuvailevia, kertovia ja eritteleviä jaksoja. Sama teksti voi siis sisältää kielellisesti erilaisia jaksoja, eli erilaisia tekstityyppejä, joista yksi on usein kuitenkin vallitseva. Tekstityypit ovat melko universaaleja, kun taas tekstilajit ovat enemmänkin kulttuurispesifejä.

39 Genrejen jaottelua (ks. esim. Werlich 1983; Callaghan, Knapp& Noble 1993; Cope& Kalantzis 1993; Luukka 2003; Swales 2001) TEKSTITYYPIT/ (abstraktit) GENRET ovat sosiaalisia ja kulttuurisia prosesseja, jotka KUVAAVAT SELITTÄVÄT OHJAAVAT PERUSTELEVAT KERTOVAT ja jotka näyttäytyvät/edustuvat seuraavina tekstilajeina/ konkreettisina genreinä Tilanteiden tapahtumien ja ilmiöiden kuvaukset Tiedonannot Määritelmät Tekniset kuvaukset Tiederaportit Tilanteiden ja tapahtuminen selostukset Syiden ja seurausten selostukset Selitykset Esseet Ohjeet Neuvonta Työohjeet Reseptit Manuaalit Mielipidekirjoitukset Arvioinnit Arvostelut Pohdiskelevat esseet Keskustelut Väittelyt Sadut, tarinat, kertomukset, myytit Muistelmat Omat tarinat Historian tapahtumat Työselostukset ja niillä on omat tyypilliset rakenteensa ja kielioppinsa

40 Abstraktiotason genret (tekstuaalisetvalinnat, jotka toteuttavat tiettyjä tehtäviä yhteisössä) kuvaava selittävä ohjaileva perusteleva kertova konkretisoituvat, konventionaalistuvat työselostuksina, esseinä, arvosteluina, satuina; uutisina, mainoksina, tekstiviesteinä, lakiteksteinä, romaaneina jne.

41 Avuksi genren, tekstityypin tunnistukseen Kertova kertomuskielioppi toiminta, tapahtumat, juonen eteneminen ajan määrittely toimintaa kuvaavat verbit, mennyt aikamuoto aktiiviset toimijat Selittävä/erittelevä sidoskeinot, konnektorit kausaalisuus varmuus/epävarmuus määrittelevä, pohdiskeleva, argumentoiva preesensin ja perfektin käyttö Ohjaileva neuvonta, velvoittava, käskevä käskymuodot, ohjaileva passiivi, modaalinen muoto Perusteleva kantaaottavuus sanavalinta, väitelauseet, asiavalinnat sanajärjestys Kuvaava sanasto, sidosteisuuden puuttuminen adjektiivien käyttö kielikuvat olemista tai havaitsemista ilmaisevat verbit Ei aktiivisia toimijoita kertoja kuvaa näkemäänsä tai kokemaansa aikamuoto (-> mitä muutos aiheuttaa?!)

42 Kirjallisuutta tekstistä, tekstitaidoista/monilukutaidosta, genreistä mm. Barton, D Literacy. An introduction to the ecology of written language. 6. painos. Oxford, UK: Blackwell. Callaghan, M., Knapp, P. & Noble, G Genre in practice. TeoksessaB. Cope & M. Kalantzis8toim.) The powers of literacy. A genre approach to teaching writing. Pittburgh: University of Pittsburgh Press, Cope,, B. & Kalantzis, M. (toim.) The Powers of Literacy. A Genre Approach to Teaching. Writing. University of Pittsburgh Press. Fairclough, N Miten media puhuu. Suom. Virpi Blom& Kaarina Hazard. Tampere: Vastapaino. Halliday,, M. A. K Language as social semiotic. London. Edward Arnold. Heikkinen, V Ideologinen merkitys. Kriittisen tekstintutkimuksen teoriassa ja käytännössä. Helsinki: SKS. Kainulainen, J Tekstikäytänteet, tekstimaisemat ja kolmannet tilat koulupuheen rakentajina. TeoksessaA. Kauppinen, H. Lehti-Eklund, H. Makkonen-Craig & R. Juvonen (toim.) Lukiolaisten äidinkieli. Suomen-ja ruotsinkielisten lukioiden opiskelijoiden tekstimaisemat ja kirjoitustaitojen arviointi. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kern, R Literacy and language teaching. Oxford: Oxford university Press Kotus 2008 = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Luukka, M.-R Näkökulmaluokohteen: diskurssintutkimuksen taustaoletukset. TeoksessaK. Sajavaara& A. Piirainen-Marsh (toim.) Kieli, diskurssija yhteisö. Jyväskylän yliopisto. Soveltavankielentutkimuksen keskus. Soveltavan kielentutkimuksen teoriaa ja käytäntöä 2, Luukka, M.-R Genre-pedagogiikka: askelia tekstitaitojen jatkumolla. Teoksessa M.-R. Luukka & P. Jääskeläinen (toim.) Hiiden hirveä hiihtämässä: hirveä(n) ihana kirjoittamisen opetus. ÄOL:n vuosikirja XLVIII. Helsinki: ÄOL, Luukka, M.-R Tekstejä, luovuutta ja prosesseja Näkökulmiakirjoittamiseen ja sen opetukseen. TeoksessaM.-R. Luukka & P. Jääskeläinen (toim.) Hiiden hirveä hiihtämässä: hirveä(n) ihana kirjoittamisen opetus. ÄOL:n vuosikirja XLVIII. Helsinki: ÄOL, Luukka, M.-R Tulevaisuuden tekstitaitureita. Teoksessa M.-R. Luukka & P. Jääskeläinen (toim.) Hiiden hirveä hiihtämässä: hirveä(n) ihana kirjoittamisen opetus. ÄOL:n vuosikirja XLVIII. Helsinki: ÄOL, Luukka, M.-R Tekstitaidot teksteistä käytänteisiin. Teoksessa M. Harmanen & T. Takala (toim.) Tekstien pyörityksessä. Tekstitaitoja alakoulusta yliopistoon. ÄOL:n vuosikirja Hki: ÄOL, Mäntynen, A. Shore, S. & Solin, A. (toim.) Genre tekstilaji. Tietolipas 213. Helsinki: SKS. The New London Group A pedagogy of multiliteracies. Desingning social futures. TeoksessaTeoksessaB. Cope ja M. Kalantzis (toim.) Multiliteracies. Literacy learning and the design of social futures. London: Routledge, Pahl, K. & Rowsell, J Literacy and education. Understanding the new literacy studies in the classroom. London: Paul Chapman Publishing. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Helsinki: Opetushallitus. Werlich, E A text grammar of English. Heidelberg: Quelle& Meyer.

43 Kirjallisuutta autenttisuudesta ja interventiosta Bachman, L. F Fundamental considerations in language testing. Oxford: Oxford University Press. Bachman, L. F. & Palmer, A. S Language testing in practice. Oxford: Oxford University Press. Hiebert, E. H., Valencia, S. W. & Afflerbach, P. P Definitions and perspectives. Teoksessa S. W. Valencia, E. H. Hiebert & P. P. Afflerbach (toim.) Authentic reading assessment. Newark: International Reading Association, Leppänen, S Jokaisessa meissä asuu pieni toisinkirjoittaja: tekstuaalinen interventio lukemisen ja kirjoittamisen opetuksessa. Teoksessa M.-R. Luukka & P. Jääskeläinen (toim.) Hiiden hirveä hiihtämässä: hirveä(n) ihana kirjoittamisen opetus. ÄOL:n vuosikirja XLVIII. Helsinki: ÄOL, Luukka, M.-R. & Leiwo, M Opetussuunnitelmaäidinkielenopetuksensuunnannäyttäjänä. Teoksessa K. Sajavaara & S. Takala(toim.) Kielikoulutus tienhaarassa. Jyväskylän yliopisto. Soveltavan kielentutkimuksen keskus, The New London Group A pedagogy of multiliteracies. Designing social futures. Teoksessa B. Cope ja M. Kalantzis(toim.) Multiliteracies. Literacy learning and the design of social futures. London: Routledge, Pope, R Textual intervention. Critical and creative strategies for literacy studies. London: Routledge. Sulkunen, S Millaiset tekstit ovat nuorten mieleen? Lukukoetekstien autenttisuus suomalaisnuorten kulttuurissa. Teoksessa P. Linnakylä, S. Sulkunen & I. Arffman (toim.) Tulevaisuudenlukijat. Suomalaisnuorten lukijaprofiileja. PISA Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos, Sulkunen, S Text authencityin international reading literacy assessment. Focusing PISA Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä Studies in Humanities 4. Widdowson, H. G Aspects of language teaching. Oxford: Oxford University Press.