SLUMMI ON UUSI TEHDAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SLUMMI ON UUSI TEHDAS"

Transkriptio

1 024 Peruste # SLUMMI ON UUSI TEHDAS VENEZUELAN URBAANIT SOSIAALISET LIIKKEET JA YHTEISKUNNALLINEN MUUTOS Maailman väestöstä yhä suurempi osa asuu slummeissa. Yhteiskunnallisen konfliktin paikka ei enää ole tuotantoprosessissa, vaan siellä, missä urbaanit massat asuvat. Venezuelassa slummien asukkaat ovat toteuttaneet massiivisia hankkeita, kuten köysiratametron Caracasin vuortenrinteiden hökkelikyliin. Kansalaisliikkeiden, asukasneuvostojen ja valtaapitävän sosialistipuolueen symbioosi hyödyttää kaikkia osapuolia. Mutta onko kyseessä etujen vaihtaminen poliittiseen kannatukseen, vai aito yhteiskunnallinen muutos, jossa aloite on vihdoin urbaaneilla köyhillä? raisa musakka

2 Slummi on uusi tehdas Venezuelan urbaanit sosiaaliset liikkeet ja yhteiskunnallinen muutos 025 aupungit ovat olleet strategisessa pääroolissa Latinalaisen Amerikan yhteiskunnallisessa muutoksessa luvulta lähtien kaupungeista muodostui tärkein maaperä uusille konflikteille ja vaatimuksille, joita esittivät niin globaalin pääoman haltijat kuin urbaaneille alueille pakkautuneet vähäosaiset väestöryhmät. (Sassen 1998). Samalla, kun 1980-luvulta alkanut uusliberaali prosessi synnytti entistä vahvemman ja ylikansallisemman eliitin, on urbaanista, epävirallista (informal) työtä tekevien luokasta muodostunut 2000-luvulle tultaessa planeetan nopeimmin kasvava yhteiskuntaluokka. (Davis 2006, 178). Näistä virallisen talouselämän ja yhteiskunnan tarjoaman hyvinvoinnin ulkopuolelle jäävistä, kasvavista köyhyyden kaupungeista on samalla tullut tärkeitä poliittisen järjestäytymisen paikkoja. Slummien yhteiskunnalliset liikkeet ovat kokeneet vuosikymmenien saatossa Venezuelassa ja eri puolilla Latinalaista Amerikkaa erään tärkeän muutoksen: opposition mobilisoimisesta on siirrytty toimimaan yhteistyössä valtaapitävien poliittisten puolueiden kanssa. Osa ruohonjuuritason liikkeistä on onnistunut neuvottelemaan ja muokkaamaan omia vaatimuksiaan institutionaaliselle tasolle, minkä ansiosta juuri näistä liikkeistä on tullut valtavirran kollektiivisen toiminnan tutkimukselle kaikkein näkyvimpiä. Caracasin metron jatkeeksi rakennettu köysirataverkosto on yksi konkreettinen esimerkki siitä, kuinka järjestäytyneet slummien asukkaat ovat saaneet vaatimuksensa toteutetuksi, sekä tuntuvaa käytännön helpotusta arkeensa slummiyhteisön ja valtion yhteistyöllä. Kun slummin asukas ennen käveli tuhansia rappuja jyrkkää vuorenrinnettä päästäkseen slummista kaupunkiin, nyt Metrocable-köysirata yhdistää muun muassa San Agustínin hökkelikylän pääkaupungin metroverkostoon. Hugo Chávezin kaudella slummeihin on syntynyt asukasneuvostoja. San Agustínissa niitä on jo useita, ja neuvostojen aloitteesta köysiratahanke toteutettiin valtion tuella, mutta täysin asukkaiden toimesta. Yhtään ulkopuolista työntekijää ei palkattu. Toiset ruohonjuuritason liikkeet ovat sen sijaan kytkeytyneempiä kulttuuripolitiikkaan. Esimerkkejä tällaisista liikkeistä ovat muun muassa Caracasin slummien katujuhlien järjestäjät ja katutaiteilijat, jotka pyrkivät vahvistamaan läsnäoloaan kaupungin kaduilla. San Agustínin asukkaat ovat vallanneet läheisen Alameda-teatterin muuttaen sen sosiaalikeskukseksi. Myös yhteisöjen media-aktivistit ovat vallanneet mediatiloja saadakseen yhteisöjensä ääntä kuuluviin. venezuelan laboratorio Venezuela ei ole maanosan ainoa maa, jossa yhteiskunnan syrjityimmät ryhmät ovat pyrkineet ottamaan aloitteen

3 026 Peruste # VENEZUELA ON OLLUT VIIME VUOSIKYMMENTEN AIKANA AINOITA MAITA, JOSSA YHTEISKUNNAN SYRJITYT, VENEZUELAN TAPAUKSESSA URBAANI KÖYHÄLISTÖ, ON TEHNYT MUUTAKIN KUIN KAPINAN. itselleen. Maaseudulla syntyneistä liikkeistä huomiota ovat saaneet muun muassa Meksikossa vuonna 1994 kapinaan nousseet alkuperäisväestöä puolustavat zapatistit sekä maattomien liike (MST) Brasiliassa. Nämä liikkeet eivät kuitenkaan ole onnistuneet saamaan aikaan samanlaista poliittista ja sosiaalista muutosta. Venezuela on ollut viime vuosikymmenten aikana ainoita maita, jossa yhteiskunnan syrjityt, Venezuelan tapauksessa urbaani köyhälistö, on tehnyt muutakin kuin kapinan. Venezuelasta onkin muodostunut vallankumousteorioiden tutkijoille tämän päivän laboratorio. (Lebowitz 2006, 96.) Venezuelassa alkoi vuonna 1998 poliittinen prosessi, josta käytetään nimeä bolivaarinen vallankumous. Nimi juontaa 1800-luvun alussa vaikuttaneeseen venezuelalaiseen Simón Bolívariin, joka johti mantereen itsenäistymistaisteluita Espanjan siirtomaavallasta. Maan nykyinen presidentti, syövän kanssa kamppaileva Hugo Chávez näyttäytyy kannattajilleen Bolívarin keskenjääneen työn jatkajana. Vuonna 2005 Chávez alkoi kutsua maan poliittista prosessia sosialistiseksi siirtymäksi. (Lalander 2010, 2.) Alettiin puhua 2000-luvun sosialismin rakentamisesta. Kuulostaa uhkarohkealta yritykseltä maassa, jossa perinteisesti öljytuloista riippuvainen talous ei ole vain rikastuttanut pientä eliittiä, vaan myös johtanut käytännössä oman tuotannon ja maataloussektorin katoamiseen. Samalla kaupungit ovat tupaten täynnä maaseudulta saapuneita, prekaareissa oloissa ja epävirallisella sektorilla työskenteleviä köyhiä. Politiikan suunnanmuutos vuoden 1998 presidentinvaalien jälkeen ja uusliberaalien talousoppien ainakin osittainen korvaaminen aloitti hiljalleen lähes koko maanosassa poliittisen kurssin kääntymisen vasemmalle. Venezuelan viitoittaman mallin läheisimpinä seuraajina on pidetty Boliviaa ja Ecuadoria. Venezuelan prosessi on ollut käynnissä jo 14 vuotta, joten sen tuottamien sosiaalisten ohjelmien tulosten ja merkitysten arvioimiseen on kertynyt edellä mainittuihin maihin verrattuna huomattavasti enemmän materiaalia. slummien muodostuminen ja marginaalisuuden myytti Venezuelan pääkaupungin Caracasin slummit, barriot, ovat muodostuneet syrjäytymisen, urbanisaation ja maaseudulta tulleen siirtolaisuuden muovaamiin köyhyyden olosuhteisiin, aivan kuten Rio de Janeiron favelat, Sao Paulon periferia, Santiago de Chilen población ja Buenos Airesin villat luvulta lähtien vaikuttanut, urbaanin segregaation aiheuttamaa problematiikkaa analysoinut koulukunta halusi haastaa aikaisemman köyhyystutkimuksen synnyttämän marginaalisuuden myytin. Koulukunta kyseenalaisti käsityksen, jonka mu-

4 Slummi on uusi tehdas Venezuelan urbaanit sosiaaliset liikkeet ja yhteiskunnallinen muutos 027 kaan slummit muodostivat urbaaniin elämään nähden periferian ja marginaalin. Sen sijaan heidän mukaansa kaupunkien laitamien suurten slummien asukkaat tulivat integroiduiksi kaupungin elämään klientelististen verkostojen kautta. Latinalaisen Amerikan politiikkaan perinteisesti kuuluvassa klientelismissä, eli eräänlaisessa laillisuuden puitteissa tapahtuvassa korruptiossa poliitikot ja virkamiehet jakavat kunnan tai valtion varoja edistääkseen omaa uraansa tai puolueensa menestystä. Rahaa annetaan vain oman poliittisen linjan tukijoille, tai niille, jotka voidaan taivuttaa kannattajiksi. 60-luvun koulukunnan keskeinen väite oli, että urbaanit köyhät olivat kuitenkin juuri näiden verkostojen ansiosta kykeneviä sosiaaliseen liikkuvuuteen, yritteliäisyyteen ja poliittiseen osallistumiseen. Neljä vuosikymmentä myöhemmin tutkijat palasivat uudelleen niiden marginaalisuusteorioiden ääreen, joita 60-luvun koulukunta kritisoi. (González de la Rocha et al. 2004) ja 90-luvuilla alkanut uusliberaali politiikka oli lisännyt sellaisia perinteisiä marginaalisuuden ilmiöitä kuten työttömyyttä, kasvavaa epävirallista sektoria, vaihdantataloutta sekä sosiaalista syrjäytymistä ja väkivaltaa. Nämä tekijät ovat tänä päivänäkin vahvasti läsnä Caracasin slummeissa. Oppositio on kritisoinut nykyistä sosialistihallitusta siitä, että väkivalta ja henkirikokset eivät ole laskeneet, vaan päinvastoin jopa lisääntyneet maan pääkaupungissa. Maalta saapunutta väestöä pursuavat kaupunkien laitamien slummit, lisääntyvä köyhyys ja segregaatio sekä kohoavat rikollisuusluvut ja turvattomuus johtivat köyhien kaupunginosien kriminalisoimiseen. Köyhyys ja rikollisuus linkittyivät niin tiiviisti yhteen, että itse köyhyys nähtiin rikoksena. Tämä johti muun muassa slummien häätöihin, muureihin rikkaiden ja köyhien kaupunginosien välillä ja erilaisiin slummien asukkaita koskeviin liikkumisrajoituksiin. Näiden alueiden nähtiin vaarantavan kaupungin järjestyksen ja terveyden. Caracasissa köyhien barrioiden psykologinen torjuminen meni niin pitkälle, ettei näitä kaupungin väkirikkaimpia alueita edes piirretty kaupungin virallisiin karttoihin. puolueen ja liikkeiden symbioosi Venezuelassa oli jo ennen Chávezin valtaantuloa olemassa vahvat slummien naapuriverkostot ja ruohonjuuritason kansalaisliikkeet. Köyhien barrioiden asukkaat olivat vuosikymmenien aikana järjestäytyneet erilaisten konkreettisten teemojen edistämiseksi, kuten puhtaan juomaveden saamiseksi omaan barrioon. Kun Chávez nousi valtaan, suurelta osin köyhien slummien asuk- CARACASISSA KÖYHIEN BARRIOIDEN PSYKOLOGINEN TORJUMINEN MENI NIIN PITKÄLLE, ETTEI NÄITÄ KAUPUNGIN VÄKIRIKKAIMPIA ALUEITA EDES PIIRRETTY KAUPUNGIN VIRALLISIIN KARTTOIHIN.

5 028 Peruste # kaiden äänillä, oli ruohonjuuritason verkosto poliittiselle järjestäytymiselle jo valmiina. Chávezin sosialistipuolue PSUV ja slummien korttelikomiteat muodostivat molempia osapuolia hyödyttävän symbioosin. Symbioosia on myös kritisoitu ruohonjuuritason liikkeiden sisältä. PSUV:n on pelätty nielaisevan autonomiset urbaanit liikkeet. Valtion rahoitusta on myös jaettu poliittisin perustein suosien liikkeitä, jotka toimivat yhteistyössä sosialistipuolueen kanssa. Tässä Chávezin hallinto jatkaa Latinalaisen Amerikan sosiaalipolitiikassa vahvaa klientelististä perinnettä. Osa liikkeistä on myös jakautunut tai näivettynyt, kun kaikki toimijat eivät ole suostuneet tiiviiseen yhteistyöhön sosialistipuolueen kanssa. Myös oppositio on pyrkinyt, etenkin vaalien alla, lähestymään slummien yhteisöjä. Mielenkiintoinen kysymys on myös se, onko prosessi alhaalta ylöspäin vai ylhäältä alaspäin tuotettu. Venezuelassa puhutaan osallistuvasta demokratiasta, jolla tarkoitetaan asukasneuvostojen painoarvoa kunnallispolitiikassa. Esimerkiksi tietyillä alueilla budjetista VUONNA 2002 VALTIO PERUSTI URBAANIN MAAKOMITEAN, JONKA TARKOITUKSENA OLI LAILLISTAA HALLITSEMATTOMASTI JA NOPEASTI LAITTOMIN VALTAUKSIN SYNTYNEIDEN SLUMMIEN ASUKKAIDEN OMISTUSOIKEUDELLINEN ASEMA. ei päätä kaupunginhallitus, vaan useita satoja jäseniä käsittävä valtuusto. (Hetland 2012). Toisaalta nämä osallistuvan demokratian muodot ovat kuitenkin samalla koko ajan riippuvaisia keskushallinnon rahoituksesta. vaikutukset carratera negrassa Sosiologi Sujatha Fernandes on tehnyt urbaaneihin yhteiskunnallisiin liikkeisiin liittyvää etnografista tutkimusta eräässä Caracasin köyhässä lähiössä nimeltä Carretera Negra (suom. musta valtatie). Hän seurasi alueen ihmisten elämää yhdeksän kuukauden ajan vuosina Fernandes kertoo tutkimusta tehdessään tutustuneensa terveysklinikoihin slummialueiden sydämissä. Ennen ihmiset kuolivat noilla alueilla tauteihin, jotka olisivat olleet ehkäistävissä. Slummeihin on myös valtion tuella perustettu soppakeittiöitä, jotka tarjoavat lämpimän aterian köyhien yksinhuoltajaperheiden lapsille. Hän myös kertoo koulupudokkaista, jotka jatkavat opintojaan iltaisin työtä ja opiskelua yhdistävässä ohjelmassa. Vuonna 2002 valtio perusti urbaanin maakomitean, jonka tarkoituksena oli laillistaa hallitsemattomasti ja nopeasti laittomin valtauksin syntyneiden slummien asukkaiden omistusoikeudellinen asema. Samalla slummien asukkaita myös tuettiin perustamaan omia komiteoita ja osuuskuntiaan. Vuoteen 2005 mennessä Venezuelan urbaanien keskusten maakomiteoissa oli jaettu yli maanomistustodistusta. Köyhien perheiden lapsille ja yksinhuoltajille lämpimän aterian päivässä tarjoavia soppakeittiöitä oli vuoteen 2004

6 Slummi on uusi tehdas Venezuelan urbaanit sosiaaliset liikkeet ja yhteiskunnallinen muutos 029 mennessä yli Aliravitsemusta vastaan perustettiin myös Misión Mercal - ohjelma, subventoiduin hinnoin elintarvikkeita myyvien valtion supermarkettien ketju, joka ostaa tuotteensa osuuskunnilta(fernandes 2008, 2). Kiistattomin merkitys sosiaalisilla ohjelmilla on ollut yksittäisten Carretera Negra- slummin asukkaiden henkilökohtaisissa kokemuksissa. Soppakeittiöiden kaltaiset ohjelmat ovat muuttaneet radikaalisti heidän elämäänsä, eikä pelkästään materiaalisessa merkityksessä. Kertomuksissa keskeiseksi nousi henkilökohtainen voimaantumisen tunne, jota slummin asukkaat ovat kokeneet sitouduttuaan yhteisölliseen työhön. Fernandes kuitenkin havaitsi ohjelmien toimeenpanossa samalla vakavia puutteita. Epäkohdiksi hän mainitsee muun muassa stipendien kanavoinnin ontumisen, jaettavien tuotteiden hamstraamisen ja näpistämisen sekä tilanteen, jossa ihmiset olivat työllistettynä hallituksen ohjelmissa, mutta vailla elämisen kattavaa palkkaa. Viimeiseksi mainittu vaikutti olevan erityisen yleistä naisilla. (Fernandes 2008, 1). Sosiaaliohjelmat, kuten terveydenhuollon Misión Barrio Adentro tai koulutuspoliittinen Misión Ribas, koskettavat erityisesti juuri naisia. Fernandesin mukaan köyhien asuinalueiden naiset ovatkin sitoutuneet entistä enemmän ruohonjuuritason politiikkaan. Kuitenkin suurin osa yhteisöjen johtohahmoista on edelleen miehiä. Myös hallituksen ohjelmia kontrolloivat miesten hallinnoimat byrokratiat. Naiset ovat siis lisänneet tuntuvasti poliittista osallistumistaan, mutta politiikka on edelleen miesjohtoista, kun kampanjoita tuotetaan osin ylhäältä alaspäin valtion edustajien tarjotessa slummeissa toteutettavien hankkeiden ideat ja puitteet. (Fernandes 2005, 97.) Fernandes näkee Chávezin hallituksen politiikassa niin yhtymäkohtia kuin irtiottoja edeltäjiinsä. Sosiaalipolitiikan saralla hallitus on onnistunut luomaan vaihtoehtoisen mallin valtion väliintulolle hyvinvoinnin takaajana ja jakajana, joka tekee selvän pesäeron edeltäjien uusliberaaliin politiikkaan. Samalla nykyinen politiikka on kuitenkin voimakkaasti riippuvainen öljyn hinnasta. Siten onkin epäselvää, kykeneekö hallituksen sosiaalipolitiikka vahvistamaan vaihtoehtoista uusliberalismin vastaista malliaan, joka pystyisi torjumaan globaalien markkinoiden otteen. (Fernandes 2008, 2). luokkataistelun uudet subjektit Yhteiskunnallisen konfliktin näyttämön siirtymä tehtaasta slummiin tarkoittaa myös luokkataistelun subjektien uudelleenmäärittelyä. Proletariaatti näyttääkin siirtyneen yhä kauemmas työväenluokan kollektiivisesta identiteetistä, kun läheisin toveri taistelussa ei ole työkumppani, vaan vecino, naapuri. (Fernandes 2010, ). Viime vuosikymmenten uusliberaalien reformien myötä luokkavoimien kartta piirtyi uudelleen, ja marginaalisten ryhmien kokemat jatkuvat tappiot ovat olleet nähtävissä urbaanissa kaupunkimaisemassa. Julkisen tilan privatisointi, slummialueiden militarisointi, poliisivalvonta ja häädöt ovat johtaneet sosiaalisen tilan ja yhteisöllisen elämän kutistumiseen kaupungeissa. Venezuelassa aktivistit ovat nähneet

7 030 Peruste # taistelussa julkisesta tilasta Chávezin ja hänen retoriikkansa ikään kuin edustajanaan valtion sisällä. Ratkaisevaa on silti se, missä määrin valtion byrokraatit, poliisi ja armeija ovat valmiita todella tukemaan uudenlaista politiikkaa. Oma roolinsa on myös perinteisen eliitin palkkaamilla yksityisillä turvapalveluilla. Joskus poliisi tai yksityiset turvapalvelut ovat myötämielisiä lupia kysymättömille kadunvaltauksille, musiikille ja juhlille, joskus taas eivät. Kuitenkaan Sujatha Fernandesin mukaan kukaan ei voi enää pysäyttää rumpuja. Slummien asukkaista, jotka aikaisemmin olivat unohdettuja, näkymättömiä, ja joiden olemassaolo pyrittiin tukahduttamaan ja kieltämään, on nyt tullut politiikan subjekti. He näkyvät ja kuuluvat kaupungin kaduilla. Köyhät barriot on myös piirretty Caracasin nykyiseen viralliseen karttaan. Kirjoittaja on Ecuadorissa asuva toimittaja, joka on sosiaalipolitiikan pro gradu -tutkielmaa tehdessään perehtynyt Etelä- Amerikan köyhyystutkimukseen. lähteet: Davis, Mike (2006) Planet of Slums. Verso, London. Fernandes, Sujatha. (2011) Every day War of Position: Social Movements and the Caracas Barrios in a Chávez Era. Colombia Internacional 73, sivut Fernandes, Sujatha (2010) Who Can Stop the Drums? Urban Social Movements in Chávez s Venezuela. Duke University Press, Durham and London. Fernandes, Sujatha (2008) Social Policy in Chávez s Venezuela: A Radical Alternative or More of the Same? ReVista. Harvard Review of Latin America. (Syksy 2008, Venezuela-teemanumero. Fernando Coronil, Jeffrey Cedeño, Vicente Lecuna, ja Jonathan Eastwood (toim.), sivut Fernandes, Sujatha (2005) Barrio Women and Popular Politics in Cháve s Venezuela. Latin American Politics and Society, 49 (3), sivut González de la Rocha, Mercedes, Janice Perlman, Helen Safa, Elizabeth Jelin, Bryan R. Roberts, and Peter M. Ward. (2004) From the Marginality of the 1960s to the New Poverty of Today: A LARR Research Forum. Latin American Research Review. Lebowitz, Michael (2006) Build It Now Socialism for the Twenty-First Century. Monthly Review Press, New York. Hetland Gabriel (2012) Grassroots Democracy in Venezuela. (The Nation: berkeley.edu/sites/default/files/documents/student_papers/hetland%20-%20grassroots%20 Democracy%20in%20Venezuela,%20The%20Nation%20% %29.pdf), tarkistettu Lulander, Rickard (2012) Neo-Constitutionalism in 21 st Century Venezuela: Participatory Democracy or Centralized Populism? Teoksessa: Deftlet Nolte & Almut Schilling-Vacaflor (toim.) New Constitutionalism in Latin America: Promises and Practices. Ashgate Publishing Limited, Farnham, Surrey. Sassen, Saskia (1998) Whose City is it? Globalization and the Formation of New Claims. The New Press, New York.

8 Slummi on uusi tehdas Venezuelan urbaanit sosiaaliset liikkeet ja yhteiskunnallinen muutos 031 Sandra Cristina Gobet

Tämä työ täyttää minut Barrio Adentro -sosiaaliohjelma ja sen synnyttämät voimaantumisen kokemukset San Agustínin slummissa Caracasissa

Tämä työ täyttää minut Barrio Adentro -sosiaaliohjelma ja sen synnyttämät voimaantumisen kokemukset San Agustínin slummissa Caracasissa Tämä työ täyttää minut Barrio Adentro -sosiaaliohjelma ja sen synnyttämät voimaantumisen kokemukset San Agustínin slummissa Caracasissa Raisa Musakka Tampereen yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Lisätiedot

Katseet kohti Latinalaista Amerikkaa! Ari Mäki 1

Katseet kohti Latinalaista Amerikkaa! Ari Mäki 1 Katseet kohti Latinalaista Amerikkaa! Ari Mäki 1 Suomen lähti alueelle kaupan kautta Kaupalliset tarpeet pohjana - ensimmäiset edustustot 1929 Buenos Airesiin, 1931 Rio de Janeiroon Kauppasopimuksia jo

Lisätiedot

ja liikkeiden ja puolueiden suhde Espanjassa

ja liikkeiden ja puolueiden suhde Espanjassa ja liikkeiden ja puolueiden suhde Espanjassa Taustaa * Uusliberalismi, talouskriisi, työttömyys * Kansalaisten turhautuminen politiikkaan ja korruptioon * 15- m - liike muutti poliittista mielenmaisemaa

Lisätiedot

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos.

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin. Kirjakysymysten maksimipistemäärä on 30 pistettä. Vastaa kysymyksiin

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

MEDVEDEV JA VENÄJÄN NYKYINEN POLIITTINEN MURROS/Luukkanen

MEDVEDEV JA VENÄJÄN NYKYINEN POLIITTINEN MURROS/Luukkanen MEDVEDEV JA VENÄJÄN NYKYINEN POLIITTINEN MURROS/Luukkanen Georgi Alafuzoff: Venäjä vallankumouksen tai isojen muutosten edessä...venäjä on historiallisessa käännekohdassa, joka murtaa nykyisen korruptioon

Lisätiedot

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät 6.10.2016 Tässä esityksessä: Mitä on syrjäytymispuhe? Syrjäyttävä arki Monien keskustojen tunnistaminen

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Ovatko Latinalaisen Amerikan maat kehitysmaita?

Ovatko Latinalaisen Amerikan maat kehitysmaita? Kehitysmaatutkimuksen johdantokurssi ti 13.9.2011 klo.16-18 Kehitysmaayhteiskunta: Bolivia Yhteydenotot: eija.ranta-owusu@helsinki.fi, 09-191 24261 Ovatko Latinalaisen Amerikan maat kehitysmaita? Kehitysmaa

Lisätiedot

ABS:n ajankohtaiskatsaus. Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013

ABS:n ajankohtaiskatsaus. Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013 ABS:n ajankohtaiskatsaus Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013 Missä mennään sidosryhmien kanssa muodostetun kauppatieteiden kansallisen strategian toimeenpanon kanssa? - ABS perustettiin osittain strategian

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Lapsuudentutkimuksen dualismista lapsuuden politiikkaan

Lapsuudentutkimuksen dualismista lapsuuden politiikkaan Lapsuudentutkimuksen dualismista lapsuuden politiikkaan Harriet Strandell Lapsuuden ja nuoruuden tutkimuksen menetelmät ja lapsuus- ja nuorisokuvat Helsinki 28.9.2011 19.10.2011 1 Erityinen lasten perinne

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN AINEISTO

AINEISTOKOKEEN AINEISTO TAMPEREEN YLIOPISTO YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA Aineisto palautetaan vastauspapereiden kanssa. Aineistoon voi tehdä alleviivauksia ja muita merkintöjä tarpeen mukaan. Aineistopaperiin ei merkitä

Lisätiedot

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Päivi Arvonen KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Kuka on katulapsi? Lapsi joka asuu kadulla ja on vailla vakinaista asuntoa on katulapsi. Myös lasta, joka joutuu vieeämään päivät kadulla elantoa

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Miten katkaista työttömyys reittinä köyhyyteen ja syrjäytymiseen? 12. marraskuuta 2014 Helsingin yliopisto Heikki Hiilamo

Miten katkaista työttömyys reittinä köyhyyteen ja syrjäytymiseen? 12. marraskuuta 2014 Helsingin yliopisto Heikki Hiilamo Miten katkaista työttömyys reittinä köyhyyteen ja syrjäytymiseen? 12. marraskuuta 2014 Helsingin yliopisto Heikki Hiilamo Hyvinvoinnin kolme kehitysvaihetta Rikkaat Rikkaat Super-Rikkaat Rikkaat Keskiluokka

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina

Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina Kunnallistieteen päivät 11.-12.11.2004 Heikki Paloheimo Politiikan tutkimuksen laitos 30014 Tampereen yliopisto heikki.paloheimo@uta.fi Edustuksellisen

Lisätiedot

GE2 Yhteinen maailma. 2. Maailman ihmiset Kaupungistuva maailma

GE2 Yhteinen maailma. 2. Maailman ihmiset Kaupungistuva maailma GE2 Yhteinen maailma 2. Maailman ihmiset Kaupungistuva maailma Mikä on kaupunki? Luokittelutavat erilaisia eri valtioissa. EU:n määritelmä: kaupunki on kunta, jossa yli 50 000 as. + väentiheys yli 500

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015

Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015 1 Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015 HUOM! Tutkintovaatimukset 2012-2015 on otettu käyttöön 1.9.2012 alkaen. Teoksia, jotka ovat poistuneet vaatimuksista ei voi tämän jälkeen enää tenttiä. Vanhojen

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

MEKSIKON 1900-LUKU MEKSIKON 1900-LUKU. Vallankumouksellisen maan politiikka, talous ja ulkopolitiikka KAKTUS KAKTUS.

MEKSIKON 1900-LUKU MEKSIKON 1900-LUKU. Vallankumouksellisen maan politiikka, talous ja ulkopolitiikka KAKTUS KAKTUS. VTT Petri Minkkisen Meksikon 1900-luku Vallankumouksellisen maan politiikka, talous ja ulkopolitiikka on ensimmäinen suomenkielinen Meksikon historiaan keskittyvä teos. Minkkinen on tehnyt Meksikoon liittyvää

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä

Lisätiedot

KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ

KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ Kuntalaisten ilonaiheet ovat hyvät asumisen olosuhteet (5 %), hyvät liikunta-, urheilu- ja kuntoilumahdollisuudet (1 %), hyvin toimivat kulttuuripalvelut

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

MAPOLIS toisenlainen etnografia

MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS ELETYN MAAILMAN TUTKIMUSMENETELMÄ LÄHTÖKOHTIA Maailmassa oleminen on yksilöllistä elettynä tilana maailma on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa Arkiset kokemukset,

Lisätiedot

Sulkevat ja avaavat suhteet

Sulkevat ja avaavat suhteet Sulkevat ja avaavat suhteet Nuoret, vertaisuus ja yhteisöllinen kiinnittyminen Sosiaalipedagogiikan päivät Mikkeli 7.4.2017 Riikka Korkiamäki riikka.korkiamaki@uta.fi Lähtökohta-ajatus Intiimikään suhde

Lisätiedot

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10. Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. kesäkuuta 2011 (24.06) (OR. en) 11844/11 SOC 586 EDUC 207

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. kesäkuuta 2011 (24.06) (OR. en) 11844/11 SOC 586 EDUC 207 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. kesäkuuta 2011 (24.06) (OR. en) 11844/11 SOC 586 EDUC 207 ILMOITUS Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 10535/11 SOC 422

Lisätiedot

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskus Joitakin havaintoja brittiläisistä terroristeista Etnisesti kirjava ryhmä Ei psykopatologioita Koulutustaso vaihteleva Eivät

Lisätiedot

MAAILMANPOLITIIKKA Globaali poliittinen talous GLOBALISAATIO KESKINÄISRIIPPUVUUS. Liisa Laakso. finanssimarkkinoiden vapautuminen

MAAILMANPOLITIIKKA Globaali poliittinen talous GLOBALISAATIO KESKINÄISRIIPPUVUUS. Liisa Laakso. finanssimarkkinoiden vapautuminen MAAILMANPOLITIIKKA Globaali poliittinen talous Liisa Laakso GLOBALISAATIO finanssimarkkinoiden vapautuminen o USA:n pankkikriisi o uusliberalismi (Washingtonin konsensus) uusliberalismi (Washingtonin konsensus)

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

UUSIA Network Anne Bland. Vaikuttavuusinvestointi-opintomatka Lontooseen

UUSIA Network Anne Bland. Vaikuttavuusinvestointi-opintomatka Lontooseen 12.11.2014 UUSIA Network Anne Bland Vaikuttavuusinvestointi-opintomatka Lontooseen 12-14.11.2014 UUSIA Network Perustettu syksyllä 2014 (ent. Social Business International Oy) UUSIA Network Oy on yhteiskunnallinen

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2. SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Reijo Väärälä 1 Sote politiikkaprosessina Politiikan toimintatavan

Lisätiedot

Näkökulma korruptioon

Näkökulma korruptioon Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO

EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO 28/09/2017 1 EU JA DEMOKRATIA Kysymys demokraattisesta oikeutuksesta

Lisätiedot

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät

Lisätiedot

Kuntalaisaktivismi pelastaa demokratian?

Kuntalaisaktivismi pelastaa demokratian? Kuntalaisaktivismi pelastaa demokratian? Tuusula 5.10.2017 Julia Jousilahti Tutkija, projektipäällikkö Demos Helsinki @juliajousilahti Demos Helsinki Riippumaton yhdistysmuotoinen ajatushautomo, perustettu

Lisätiedot

Yhteinen keittiö sosiologian ja osallisuuden näkökulmasta

Yhteinen keittiö sosiologian ja osallisuuden näkökulmasta Yhteinen keittiö sosiologian ja osallisuuden näkökulmasta Yhteinen keittiö hankkeen aloitusseminaari 3.4.2017, Kirkkohallitus Maria Ohisalo, köyhyystutkija, VTM, Itä-Suomen yliopisto Yli 70 tutkijaa, 5

Lisätiedot

Mitä Venäjälle kuuluu?-

Mitä Venäjälle kuuluu?- Mitä Venäjälle kuuluu?- Kypsyneen Putinismin aikakausi 03.06.2013 Journalistiseminaari, Oulu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS Hanna Smith Aleksanteri Instituutti, Helsingin yliopisto Putinismin

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa

Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa Osallistuin CIMAMin konferenssiin 12.-14.8.2013 Rio de Janeirossa sekä sen yhteydessä järjestettyyn postkonferenssiin 15.-16.8. Postkonferenssi

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten.

Valtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. helmikuuta 2011 (18.02) (OR. en) 6491/11 SOC 124 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Sosiaalisen suojelun komitea Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) / Neuvosto

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Ajatuksia eri tutkimushankkeiden tuloksien pohjalta

Ajatuksia eri tutkimushankkeiden tuloksien pohjalta Ajatuksia eri tutkimushankkeiden tuloksien pohjalta Annukka Jyrämä KTT, dosentti, Kehittämispäällikkö innovatiivinenkaupunki.aalto.fi 29.11.12 Annukka Jyrämä Innovative city Innovatiivinen kaupunki -ohjelma

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman avausseminaari 16.3.2004 Heikki Paloheimo Valtio-opin laitos 20014 Turun yliopisto heikki.paloheimo@utu.fi Äänestysaktiivisuus

Lisätiedot

ETENE ja sote. Ritva Halila Ylilääkäri, pääsihteeri. Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

ETENE ja sote. Ritva Halila Ylilääkäri, pääsihteeri. Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE ETENE ja sote Ritva Halila Ylilääkäri, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia STM, HY SLL/Duodecim EGE, EN 2 Ritva Halila ETENE

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä!

Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä! Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä! Heli Siirilä Maaseutuasumisen teemaryhmä, erityisasiantuntija Lappeenranta 24.1.2012 25.1.2012 1 Esityksen kooste Mistä maaseudun palvelusopimuksessa on kyse?

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

TAMPERE TULEVAISUUDEN KUNTAMALLIN EDELLÄKÄVIJÄ?

TAMPERE TULEVAISUUDEN KUNTAMALLIN EDELLÄKÄVIJÄ? TAMPERE TULEVAISUUDEN KUNTAMALLIN EDELLÄKÄVIJÄ? Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Kaupunginvaltuuston seminaari 23.3.2015 Aleksi Neuvonen, aleksi.neuvonen@demoshelsinki.fi, @leksis

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen muutos

Yhteiskunnallinen muutos Yhteiskunnallinen muutos yhteiskunnallinen aikakauslehti #1/2013 ZYGMUNT BAUMAN IDEAT JA MUUTOS L. RANDALL WRAY SLUMMI ON UUSI TEHDAS Muutoksen maailmassa yksi asia on muuttumaton: taukoamaton muuttuminen.

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

IDIS- JUANKOSKI YHTEISKUNNALLINEN YRITYS PAIKALLISEN ELINVOIMAN RAKENTAJANA PED-VERKOSTO JUANKOSKI - KUNTAKOKEILU

IDIS- JUANKOSKI YHTEISKUNNALLINEN YRITYS PAIKALLISEN ELINVOIMAN RAKENTAJANA PED-VERKOSTO JUANKOSKI - KUNTAKOKEILU IDIS- JUANKOSKI YHTEISKUNNALLINEN YRITYS PAIKALLISEN ELINVOIMAN RAKENTAJANA PED-VERKOSTO JUANKOSKI - KUNTAKOKEILU ESITYKSEN SISÄLTÖ 1 Taustaa ja viitekehys 2 Paikallinen näkemys toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015 Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Yleistä sotehenkilöstön näkökulmasta /1 Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr. Hilkka Halonen toimitusjohtaja Meriva sr hilkka.halonen@meriva.com Hyvinvointi määritelmät Elintaso tulot, asuminen, työllisyys, koulutus ja terveys Yhteisyyssuhteet paikallis- ja perheyhteisyys, ystävyyssuhteet

Lisätiedot

Kivi leivässä vai manteli puurossa?

Kivi leivässä vai manteli puurossa? Kivi leivässä vai manteli puurossa? Itseoppineet perinteenkerääjät arkiston keruuideologian haastajina FT tutkijatohtori Kati Mikkola Helsingin yliopisto / SKS:n tutkimusosasto Esityksen kuvat: SKS ja

Lisätiedot

Ohjaustyön dilemmoista käsitteen ja käytänteiden pohdintaa

Ohjaustyön dilemmoista käsitteen ja käytänteiden pohdintaa Ohjaustyön dilemmoista käsitteen ja käytänteiden pohdintaa OHJAUSTYÖN DILEMMAT JA ELÄMÄNKULKUJEN JÄNNITTEET käytäntö tutkimustapaaminen 17.5.2013 Itä-Suomen yliopisto Jussi Silvonen Yliopistotutkija, dosentti

Lisätiedot

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)

Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) IKÄRYHMIEN LÄHEMPI TARKASTELU Ikäryhmien lähempi tarkastelu

Lisätiedot

TERRORISMI, SUOMI JA EUROOPPA LEENA MALKKI VTT, YLIOPISTONLEHTORI EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO

TERRORISMI, SUOMI JA EUROOPPA LEENA MALKKI VTT, YLIOPISTONLEHTORI EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO TERRORISMI, SUOMI JA EUROOPPA LEENA MALKKI VTT, YLIOPISTONLEHTORI EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO LUENNON SISÄLTÖ Katsaus terrorismitilastoihin globaalilla tasolla Terrorismin trendit Euroopassa Suomi, terrorismi

Lisätiedot

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Yleistä Suomen Keskustanaiset ry toimii aktiivisesti sukupuolten välisen tasa-arvon ja ihmisten

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia

Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia Toimitusjohtaja Jouni Eho, Oxford Research Oy,10.6.2013 Copyright 2012 Sisällysluettelo 1. Miksi Avoinkotka kokeiluhanke? 2. Miten kokeiluhanke

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Muslimimiehet diasporassa

Muslimimiehet diasporassa Muslimimiehet diasporassa * sukupuolijärjestelmän keskeisiä piirteitä arabimaailmassa * tapausesimerkki Pohjois - Marokosta * kohtaamisia läntisen hyvinvointivaltion kanssa hegemoninen sukupuoli rajul

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen Välittämisen koodi RoadShow 10.3.2015 Seinäjoki Elina Stenvall, tutkija Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmä (SPARG)

Lisätiedot

KaKe-tapaaminen 4.10.2012 Malmitalossa. Kehkeytyvä suunnittelu Yrjö Laasanen Vantaan kaupunki

KaKe-tapaaminen 4.10.2012 Malmitalossa. Kehkeytyvä suunnittelu Yrjö Laasanen Vantaan kaupunki KaKe-tapaaminen 4.10.2012 Malmitalossa Kehkeytyvä suunnittelu Yrjö Laasanen Vantaan kaupunki A) Perinteinen suunnittelu: Tavoite/Keino -hierarkia B) Oppimissyklit C) Bifurkaatio eli ajallinen haaraumakohta,

Lisätiedot

Suomen Kansanopistoyhdistys. Finlands Folkhögskolförening 10.4.2008

Suomen Kansanopistoyhdistys. Finlands Folkhögskolförening 10.4.2008 Suomen Kansanopistoyhdistys Finlands Folkhögskolförening 10.4.2008 10.4.2008 Jyrki Ijäs VOS -työryhmä puheenjohtaja Hannu Salvi rehtori Ville Marjomäki talouspäällikkö Jorma Kallio sihteerit: Jyrki Ijäs,

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Kulttuurin taloudelliset vaikutukset. Kulttuurifoorumi - Kulturforum Porvoo Borgå

Kulttuurin taloudelliset vaikutukset. Kulttuurifoorumi - Kulturforum Porvoo Borgå Kulttuurin taloudelliset vaikutukset Kulttuurifoorumi - Kulturforum Porvoo Borgå 12.3.2015 Timo Cantell Helsingin kaupungin tietokeskus timo.cantell@hel.fi Matti ja Maija lähtevät Helsingin Musiikkitaloon

Lisätiedot

Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi. 31.10.2013 Saila Tykkyläinen

Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi. 31.10.2013 Saila Tykkyläinen Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi 31.10.2013 Saila Tykkyläinen ESITYKSEN SISÄLTÖ Mitä on yhteiskunnallinen yritystoiminta? Miksi yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta kannattaa innostua? Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

EU:N TULEVAN RR- OHJELMAKAUDEN VALMISTELU

EU:N TULEVAN RR- OHJELMAKAUDEN VALMISTELU EU:N TULEVAN RR- OHJELMAKAUDEN 2014-2020 VALMISTELU Mervi Nikander/ohjelmapäällikkö Lapin liitto Rahoituksesta Euroopan komission rahoituskehysehdotus pienentää saatavaa rahoitusta Taisto Saari / Stora

Lisätiedot

KANTA TARKISTUKSINA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2017/2025(INI)

KANTA TARKISTUKSINA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2017/2025(INI) Euroopan parlamentti 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2017/2025(INI) 4.5.2017 KANTA TARKISTUKSINA naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta ulkoasiainvaliokunnalle

Lisätiedot

Yhteisötalouden käsitteestä

Yhteisötalouden käsitteestä Yhteisötalouden käsitteestä Hanna Moilanen projektipäällikkö Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti FinSERN-tapaaminen 5.9.2011 Ruralia-instituutti /Hanna Moilanen/Yhteisötalouden käsitteestä 7.9.2011

Lisätiedot

VOIKO VELKA SYTYTTÄÄ VALLAN KUMOUKSEN?

VOIKO VELKA SYTYTTÄÄ VALLAN KUMOUKSEN? 014 Peruste #1 2013 VOIKO VELKA SYTYTTÄÄ VALLAN KUMOUKSEN? Ajatus 99 prosentista 1 onnistui tekemään jotain, missä kukaan ei ole suuren laman jälkeen Yhdysvalloissa onnistunut: herättämään henkiin yhteiskuntaluokan

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 5. toukokuuta 2006 (05.05) (OR. en) 8993/06 OJ/CRP1 16

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 5. toukokuuta 2006 (05.05) (OR. en) 8993/06 OJ/CRP1 16 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 5. toukokuuta 2006 (05.05) (OR. en) 8993/06 OJ/CRP1 16 ESITYSLISTAEHDOTUS Kokous: PYSYVIEN EDUSTAJIEN KOMITEAN 2139. KOKOUS (Coreper I) Paikka ja aika: Maanantai 8.5.

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

Viisi tähteä alle 150 eurolla 14 kaupungissa

Viisi tähteä alle 150 eurolla 14 kaupungissa 27.9.2011 Viisi tähteä alle 150 eurolla 14 kaupungissa Vasta julkaistun Hotels.comin Hotel Price Index -raportin (HPI) mukaan vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla oli tarjolla laaja valikoima ylellisiä

Lisätiedot

Arki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena

Arki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena Arki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena Sosiaalipedagogiikan päivät, Mikkeli 7.4.2017 Elina Nivala, Sanna Ryynänen & Päivikki Rapo Taustaa Elämä tauolla? Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot