Yhteiskunnallinen muutos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteiskunnallinen muutos"

Transkriptio

1 Yhteiskunnallinen muutos yhteiskunnallinen aikakauslehti #1/2013 ZYGMUNT BAUMAN IDEAT JA MUUTOS L. RANDALL WRAY SLUMMI ON UUSI TEHDAS

2 Muutoksen maailmassa yksi asia on muuttumaton: taukoamaton muuttuminen. herakleitos Peruste on voittoa tavoittele maton neljä kertaa vuodessa ilmestyvä yhteiskunnallinen aikakauslehti. Julkaisua voi tilata maksutta osoitteesta Päätoimittaja: Kuutti Koski Toimituskunta: Elina Aaltio, Rita Dahl, Teppo Eskelinen, Johanna Perkiö, Laura Tuominen & Elina Vainikainen Graafinen suunnittelu ja taitto: Anna Kalso Kannen kuva: Sandra Cristina Gobet Julkaisija: Vasemmistofoorumi Osoite: Peruste / Vasemmistofoorumi, Lintulahdenkatu 10, Helsinki Paino: Miktor/Vammalan Kirjapaino Oy ISSN X Osuuskunta Tradeka-yhtymä on tukenut tämän julkaisun tuottamista. 2013

3 002 Kuutti Koski pääkirjoitus Apatiaa vastaan YHTEISKUNNALLINEN MUUTOS 004 Johanna Perkiö Ideat muutoksen generaat toreina 014 David Graeber Voiko velka sytyttää vallan kumouksen? 020 Kuutti Koski Vallaton politiikka haastattelussa Zygmunt Bauman haastattelu 024 Raisa Musakka Slummi on uusi tehdas Venezuelan urbaanit sosiaaliset liikkeet ja yhteiskunnallinen muutos 032 Teppo Eskelinen Reformi vai vallankumous? Sosialismin suuri strategia keskustelu nykypäivän valossa 048 Ruurik Holm / Jussi Saramo debatti Vaikutus mahdollisuudet hallituksessa ja oppositiossa 058 Miika Salo Vasemmiston strategia ja parlamen tarismi 068 S. Lähteenaho, H. Nuutinen, V. Korkkula, J. Kulometsä, K. Kristensen, A. Paakkari, M. Pekkola, P. Purokuru, J. Rissanen, V. Viljanen Tuhat liikettä tuhannella tasolla 078 Elina Aaltio haastattelu L. Randall Wray Keynesin perillinen KIRJAT 082 Erik Olin Wright: Envisioning Real Utopias. (Keijo Lakkala) 085 Helena Holgersson: Icke-medborgarskapets urbana geografi. (Olivia Maury) 088 Taiteilijan esittely: Sandra Cristina Gobet

4 002 PÄÄKIRJOITUS Peruste # apatiaa vastaan hteiskunnallinen muutos tarkoittaa koko yhteiskunnan muotoutumisesta uudenlaiseksi, jonkinlaista siirtymää. Politiikan valtasuhteiden muutos tai vallanvaihdos ei vielä ole yhteiskunnallinen muutos. Teollistumista, toisen maailmansodan jälkeistä rakennemuutosta tai vaikkapa yhteiskunnan yksilöllistymistä voisi varmaan sellaisena jo pitää. Tämä Perusteen numero keskittyy siihen, miten yhteiskunnallinen muutos tapahtuu. Se on yksi yhteiskuntatieteiden keskeisimpiä kysymyksiä. Mitään yhtä, kovin pätevää selitystä en ole kuitenkaan kuullut. Asiaa lienee siis syytä pohtia. Jotkut ovat pyrkineet paikantamaan rakenteellisia liikelakeja, jotka johtavat tiettyyn yhteiskuntamuotoon. On Marxia, Parsonsia, Rostowia ja Fukuyamaa, jotka kaikki ovat esittäneet enemmän tai vähemmän vääjäämättömiä kehitys- POLITIIKAN VALTASUHTEIDEN MUUTOS TAI VALLANVAIHDOS EI VIELÄ OLE YHTEISKUNNALLINEN MUUTOS. TEOLLISTUMISTA, TOISEN MAAILMANSODAN JÄLKEISTÄ RAKENNEMUUTOSTA TAI VAIKKAPA YHTEISKUNNAN YKSILÖLLISTYMISTÄ VOISI VARMAAN SELLAISENA JO PITÄÄ. prosesseja. En usko vääjäämättömiin kehitysprosesseihin enkä historian loppuihin. Yhteiskunnat muuttuvat hyvin eri tavoin ja moniin eri suuntiin. Jotkut teoreetikot painottavat teknologista kehitystä yhteiskunnallisen muutoksen moottorina. Esimerkiksi internet on epäilemättä keksintö, jonka yleistynyt käyttö on muuttanut ainakin joitain yhteiskuntia tai niiden osia. Kehitystaloustieteilijä Ha-Joon Chang tosin esittää, että pyykinpesukone on muuttanut yhteiskuntaa paljon nettiä enemmän. Changin tulkinnan mukaan se on esimerkiksi edistänyt sukupuolten välistä tasa-arvoa. Itse teknologiat eivät kuitenkaan vielä muuta mitään. Muutokseen tarvitaan ideoita ja suuret ideat eivät koskaan ole pelkästään teknisiä. Internet tai pyykinpesukone eivät olisi muuttaneet yhteiskuntaa, jos niitä ei olisi saatu laajasti ihmisten käyttöön. Teknisiä keksintöjä voi myös käyttää muutosta edistävästi tai muutosta vastustavasti. Esimerkiksi Perusteen haastattelema sosiologi Zygmunt Bauman on kutsunut internetin yhteisöpalveluja pennejä taivaasta -tyyppiseksi aarteeksi jokaiselle diktaattorille ja salaiselle palvelulle. Tämän tulkinnan mukaan niin kutsuttu sosiaalinen media edistäisi pikemminkin muuttumattomuutta kuin yhteiskunnallista muutosta.

5 003 Ideoiden ja keinojen lisäksi yhteiskunnallinen muutos edellyttää liikkeelle panevia voimia. Nämä voivat tulla virallisen politiikan tasolta. Useimmiten muutokset ovat kuitenkin edellyttäneet laajempaa yhteiskunnallista liikehdintää, esimerkkinä vaikkapa feodalismin murtuminen, orjuuden (osittainen) lakkauttaminen tai hyvinvointivaltion rakentaminen (hyvinvointivaltion rakentamisesta ks. Johanna Perkiön ja Miika Salon artikkelit). Tuhat liikettä tuhannella tasolla -artikkelin kirjoittajat esittelevät maantieteilijä ja yhteiskuntateoreetikko David Harveyn erittelyn yhteiskunnan tasoista. Kirjoittajat ovat Harveyn kanssa samaa mieltä siitä, että kokonaisvaltainen siirtymä edellyttää muutosta yhteiskunnan kaikilla tasoilla. He kritisoivat Harveytä kuitenkin yhtenäisen liikkeen haikailusta. Tästä seuraisi kirjoittajien mukaan vain jähmettyminen johonkin kankeaan ismiin. Liikkeiden hajanaisuudesta voi kuitenkin seurata myös tehottomuutta. Zygmunt Bauman esittää, ettei Occupy Wall Street ole ollut tehokas, koska siltä puuttui pohja-ajatus. Se ei ole vaikuttanut millään tapaa Wall Streetin toimintaan, hän valittelee. Niin kutsutuksi arabikevääksi brändättyä kansannousujen aaltoa Bauman pitää osin onnistuneena, mutta esimerkiksi Egyptissä sillä ei ollut muuta yhteistä ideaa kuin Mubarakin kaataminen. Yhteiskunnallinen muutos jäi puolitiehen. David Graeberin tulkinnan mukaan suurin osa maailmanhistorian kansannousuista on liittynyt tavalla tai toisella velkaan. Graeber kirjoittaa tässä lehdessä siitä, kuinka velka vaikutti myös Occupy Wall Streetin taustalla. Hänen mielestään liikkeen tulevaisuus olisi nimenomaan epäoikeudenmukaisen, velkojen paisuttamiseen perustuvan järjestelmän vastustamisessa. Olivat taustalla vaikuttavat voimat ja liikkeitä yhdistävät tekijät mitä hyvänsä, yhteiskunnan jatkuva muutos on välttämätöntä pelkästään jo tarkoittamattomien tai ulkoisten muutosten vuoksi. Ilmastonmuutos käy esimerkistä: se muuttaa yhteiskuntaa joka tapauksessa. Aktiivisella toiminnalla voimme vaikuttaa siihen, millaisia nuo muutokset ovat. Mutta pelkkä muutos ei vielä kerro yhtään mitään siitä, onko kehitys toivottavaa. Toisinaan muutoksen, vaikkapa sen ilmastonmuutoksen, vastustaminenkin voi ajaa toisenlaista, toivottavaa muutosta. Yhteiskunnallisen muutoksen pahin vihollinen ei ehkä olekaan muutosvastarinta, vaan pikemminkin apatia. Kuutti Koski Päätoimittaja OLIVAT TAUSTALLA VAIKUTTAVAT VOIMAT JA LIIKKEITÄ YHDISTÄVÄT TEKIJÄT MITÄ HYVÄNSÄ, YHTEIS KUNNAN JATKUVA MUUTOS ON VÄLTTÄMÄTÖNTÄ PELKÄSTÄÄN JO TARKOITTAMATTOMIEN TAI ULKOISTEN MUUTOSTEN VUOKSI. ILMASTONMUUTOS KÄY ESIMERKISTÄ: SE MUUTTAA YHTEISKUNTAA JOKA TAPAUKSESSA. AKTIIVISELLA TOIMINNALLA VOIMME VAIKUTTAA SIIHEN, MILLAISIA NUO MUUTOKSET OVAT.

6 004 Peruste # IDEAT MUUTOKSEN GENERAAT TOREINA Greater than the tread of mighty armies is an idea whose time has come. Victor Hugo Ideoilla on iso rooli poliittisissa muutoksissa. Etenkin tilanteissa, joissa vanha poliittinen paradigma murtuu, kamppailu ongelmien ja uusien tavoitteiden määrittelystä nousee keskeiseen asemaan. Suomalaisen hyvinvointivaltion kehitys on yksi esimerkki siitä, kuinka ideat ovat realisoituneet konkreettisiksi poliittisiksi uudistuksiksi. johanna perkiö

7 Ideat muutoksen generaat toreina 005 hteiskunnallinen muutos on monimutkainen prosessi, jossa vuorottelevat pitkäkestoiset tasapainotilat ja lyhyet nopeat muutosjaksot. Yhteiskuntapolitiikka saattaa joskus uudistua perustavanlaatuisesti lyhytkestoisten harvinaisten hetkien kautta. Tällöin tasapainotilan haastava yhtäkkinen murros tai kriisi avaa mahdollisuuksien ikkunan pinnan alla kypsyneille uusille ajattelutavoille ja poliittisille ohjelmille. Toisinaan taas politiikkaprosessit saattavat edetä pienin askelin vuosikymmeniä, jolloin muutos voidaan hahmottaa usein vasta jälkikäteen. (Saari 2011, 10 14; Tirronen 2011, 26.) Suomalaisessa hyvinvointipolitiikassa koettiin harvinainen hetki ainakin ja 1960-lukujen taitteessa, jolloin valtion rooli kansalaisten hyvinvoinnin turvaajana määriteltiin kokonaan uudelleen. Tätä ajanjaksoa voidaan hyvällä syyllä kutsua hyvinvointivaltioidean läpimurroksi. (Uljas 2012.) Pienimuotoisempi harvinainen hetki oli käsillä vuoden 2008 lopussa, jolloin Sata-komitean puheenjohtaja Markku Lehto teki ensimmäisen ehdotuksensa sosiaaliturvan kokonaisuudistukseksi. Ehdotus törmäsi kuitenkin työnantajien Kela-maksun poistoon ja eri osapuolten intressiristiriitoihin. (Saari 2009.) 1990-luvun lamasta alkanut asteittainen hyvinvointivaltion purkaminen taas voidaan hahmottaa pienten askelten politiikkana, jonka suuret linjat ovat konkretisoituneet vasta vähitellen. Yhteiskunnallisten instituutioiden muutosta tarkasteltaessa huomiota voidaan kiinnittää esimerkiksi eturyhmien välisiin valtasuhteisiin tai ulkoisten tekijöiden aiheuttamaan muutospaineeseen. Lisäksi jo olemassa olevat institutionaaliset rakenteet suuntaavat tulevaisuuden kehitystä. Viime vuosina tutkijat ovat kiinnittäneet yhä enemmän huomiota yhtäältä ideoiden ja kielellisten määrittelyiden rooliin ja toisaalta toimijoiden tekemiin valintoihin poliittisissa muutosprosesseissa. (Saari & Kananen 2009; Saari 2009.) Etenkin nopeissa ja kokonaisvaltaisissa muutosprosesseissa keskeiseen asemaan nousee taistelu tulkinnasta, jossa poliittiset toimijat kamppailevat siitä, kenen määritelmä ongelmista ja niiden ratkaisuista saavuttaa hallitsevan aseman. Hallitsevan tulkinnan muotoutuminen vaikuttaa suoraan siihen, ETENKIN NOPEISSA JA KOKONAISVALTAISISSA MUUTOSPROSESSEISSA KESKEISEEN ASEMAAN NOUSEE TAISTELU TULKINNASTA, JOSSA POLIITTISET TOIMIJAT KAMPPAILEVAT SIITÄ, KENEN MÄÄRITELMÄ ONGELMISTA JA NIIDEN RATKAISUISTA SAAVUTTAA HALLITSEVAN ASEMAN.

8 006 Peruste # Sandra Cristina Gobet millaisiin politiikkaratkaisuihin päädytään. (Hall 1993; Hiilamo & Kangas 2009, ) paradigmat ja niiden murtuminen Peter Hall (1993) erottelee klassikkoartikkelissaan kolme institutionaalisen muutoksen tasoa. Ensimmäisen asteen muutos kuvaa rutiininomaista poliittista päätöksentekoa, kun taas toisen asteen muutoksissa politiikan keinot muuttuvat tavoitteiden pysyessä ennallaan. Kolmannen asteen muutoksissa sen sijaan on kyse politiikkaparadigman muutoksesta, jossa sekä tavoitteenasettelu että keinot muuttuvat. Poliittisen paradigman käsitteellä viitataan vallalla olevaan koko yhteiskuntaa tai sen tiettyä osa-aluetta koskevaan hallitsevaan kokonaisnäkemykseen. Paradigmat sisältävät ääneen lausumattomia ennakkokäsityksiä siitä, miten maailma toimii ja millaisessa suhteessa sen eri osat ovat toisiinsa. Ne toimivat eräänlaisina silmälaseina, joiden läpi politiikkavaihtoehtojen valikoimaa tarkastellaan. Jokaiseen paradigmaan sisältyy oma tyypillinen tapansa määritellä politiikan ongelmat, tavoitteet ja keinot. (Hall 1993.) Hallitsevat paradigmat asettavat kehykset yhteiskunnalliselle keskustelulle. Ne määrittävät, mistä asioista ylipäätään puhutaan, millä tavalla niistä puhutaan ja millaiset uudistukset nähdään mahdollisina ja tavoiteltavina. Taloudellisen ja poliittisen eliitin ideoilla ja arvoilla on usein taipumus muuttua yleispäteviksi tulkintakehyksiksi, riip-

9 Ideat muutoksen generaat toreina 007 ENSIMMÄISEN ASTEEN MUUTOS KUVAA RUTIININOMAISTA POLIITTISTA PÄÄTÖKSENTEKOA, KUN TAAS TOISEN ASTEEN MUUTOKSISSA POLITIIKAN KEINOT MUUTTUVAT TAVOITTEIDEN PYSYESSÄ ENNALLAAN. KOLMANNEN ASTEEN MUUTOKSISSA SEN SIJAAN ON KYSE POLITIIKKAPARADIGMAN MUUTOKSESTA, JOSSA SEKÄ TAVOITTEENASETTELU ETTÄ KEINOT MUUTTUVAT. pumatta siitä kuinka empiirisesti uskottavia tai moraalisesti hyväksyttäviä ne ovat. Tällöin ne näyttävät itsestään selviltä ja ainoilta mahdollisilta tavoilta tulkita yhteiskunnallista todellisuutta. (Kangas 2006, 204; Hiilamo & Kangas 2009, 68.) Paradigman murros on kokonaisvaltainen prosessi, jota edeltää pitkään jatkunut edeltävän paradigman kriisiytyminen, lukuisat ongelmien paikkausyritykset ja lopulta uusien vaihtoehtojen etsintä. Paradigmojen murroskohdissa ideat ja mielikuvat vaikuttavat voimakkaasti poliittisen muutoksen suuntaan. (Hall 1993.) Idea on käsitteenä monitulkintainen, mutta yleisesti ottaen ideat voidaan ymmärtää ajatusmalleina, jotka sisältävät olettamuksia todellisuuden luonteesta ja asioiden välisistä syy-seuraussuhteista (ks. Béland & Cox 2011). Ideat vaikuttavat eri tasoilla: ne voidaan ymmärtää ainakin a) ongelmanmäärittelyinä (esim. prekarisoituneet työmarkkinat tai finanssikeinottelu), b) konkreettisina politiikkaratkaisuina (esim. perustulo tai rahoitusmarkkinavero), c) politiikkaratkaisujen taustalla olevina tavoitteina (esim. työllisyysasteen nosto tai rahoitusmarkkinoiden vakaus), d) abstrakteina periaatteina, joihin ongelmanmäärittelyissä, politiikkaratkaisuissa ja niiden tavoitteenasetteluissa vedotaan (esim. tasa-arvo, ihmisoikeudet tai yksilönvapaus) sekä e) taustalla vaikuttavana ajan henkenä, paradigmana tai ideologiana (esim. keynesiläisyys tai uusliberalismi) (ks. Mehta 2011; Julkunen 2009, 223). Ideoihin sisältyy sekä kognitiivisia että normatiivisia ulottuvuuksia. Ne pyrkivät sekä selittämään sitä, miten maailma toimii että määrittelemään, miten sen pitäisi toimia. (Schmidt 2008, 306.) Ideoita tarkasteleva tutkimussuuntaus pyrkii ottamaan aikaisempaa tarkemmin huomioon rationaalisen toiminnan rajat. Poliittinen vaikuttaminen ja päätöksenteko eivät ole yksinomaan omaan etuun ja tietoon perustuvaa rationaalista suunnittelua. Koska poliittisten toimijoiden kokonaiskuva tilanteesta ja tieto päätöksen kaikista vaikutuksista on aina rajallista, ideoilla, uskomuksilla ja mielikuvilla on iso merkitys päätöksentekoprosessissa. (Saari & Kananen 2009, 15 16; Saari 2011, 11.) Eri toimijat eivät useinkaan jaa yhteistä näkemystä ideoiden sisällöistä. Esimerkiksi perustulosta tai yksilönvapaudesta voidaan esittää hyvin

10 008 Peruste # SUOMESSA KOETTIIN 1950-LUVUN LOPULLA PARADIGMAN MURROS, JOSSA KOKO TALOUS- JA YHTEISKUNTAPOLITIIKAN SUUNTA MUUTTUI. erilaisia tulkintoja. Kehystämällä idea tietynlaisilla sanavalinnoilla voidaan pyrkiä sekä vetoamaan yleiseen mielipiteeseen että muokkaamaan sitä haluttuun suuntaan. Maailman kuvaaminen tietyillä sanavalinnoilla piirtää rajoja sille, millaiset muutokset nähdään tavoiteltavina tai ylipäätään mahdollisina. Kielelliset kamppailut ovat aina valtakamppailuja siitä, kuka saa muotoilla ne kysymykset joista keskustellaan ja päättää, millä käsitteillä niistä keskustellaan. (Kangas 2006, 192, ) Historia on pullollaan esimerkkejä poliittisista ratkaisuista, joissa asian kielellinen kehystäminen on ollut ratkaisevassa asemassa. Esimerkiksi puheet rakenteellisista jäykkyyksistä tai kestävyysvajeesta rakentavat mielikuvan negatiivisesta asiantilasta, joka pitää ilman muuta korjata (Saari & Kananen 2009, 25). Myös monien konkreettisten poliittisten aloitteiden läpimenossa on ollut kysymys ennen kaikkea siitä, millaisin kehyksin aloite on määritelty julkisessa keskustelussa. Esimerkiksi keskustelu lasten kotihoidontuesta johti hyvin erilaisiin tulkintoihin ja poliittisiin ratkaisuihin Suomessa ja Ruotsissa (ks. Hiilamo & Kangas 2009). Kerran vakiinnuttuaan kehystykset suuntaavat myös tulevaisuuden tulkintoja. ideoiden vaikutus: case hyvinvointivaltio Suomessa koettiin 1950-luvun lopulla paradigman murros, jossa koko talousja yhteiskuntapolitiikan suunta muuttui. Hyvinvointivaltiokehitystä tiukasti vastustanut poliittinen ja taloudellinen eliitti joutui taipumaan laajamittaisen kansanliikkeen vaatimusten edessä ja hyväksymään hyvinvointijärjestelmien rakentamisen myös omalle agendalleen. Murrosta edelsi ideoiden kamppailu, jossa poliittinen oikeisto ajoi palaamista 1930-luvun yövartijavaltioon ja vasemmisto uutta, ennen kuulumatonta, tuloeroja tasaavaa sosiaalipolitiikkaa. (Uljas 2012.) Vuosien välillä syntyivät tai uudistuivat työttömyysturva- ja työeläkejärjestelmä, sairausvakuutus ja 40 tunnin työviikko (Uljas 2008, 121). Tuosta ajankohdasta sai alkunsa myös 1980-luvulle asti jatkunut hyvinvointivaltion aktiivinen rakennuskausi. 1 Laajoja ihmismassoja mobilisoineen kansanliikkeen lisäksi hyvinvointivaltioidean läpimurtoon vaikuttivat ainakin poliittisen voimatasapainon muutos (vasemmistopuolueiden vaalivoitot) 2 sekä päättäjiin retorisesti vetoava asiantuntijanäkemys. Vuonna 1960 julkais- 1 On melko vaikea määrittää, milloin hyvinvointivaltion rakentaminen varsinaisesti päättyi. Poliittisen eliitin ajatukset alkoivat muuttua jo 1970-luvun lopulla. Hyvinvointivaltio kuitenkin laajeni vielä melkein koko 1980-luvun, mutta samanaikaisesti ilmenivät myös ensimmäiset selvät merkit hyvinvointivaltion alasajon alkamisesta. (Sähköpostikeskustelu Jouko Kajanojan kanssa ) 2 Vuonna 1958 eduskuntaan oli syntynyt itsenäisyyden ajan ensimmäinen vasemmistoenemmistö, joka yhdessä ay-liikkeen kanssa ajoi läpi useita sosiaalipoliittisia tavoitteita (Uljas 2008, 121).

11 Ideat muutoksen generaat toreina 009 tu Pekka Kuusen 60-luvun sosiaalipolitiikka -teos kehysti sosiaalipolitiikan myönteistä talous- ja yhteiskuntakehitystä tukevaksi projektiksi tavalla, joka vetosi päättäjiin puolueesta riippumatta (Bergholm & Saari 2009). Ideat hyvinvointijärjestelmistä eivät luonnollisesti syntyneet tyhjästä, vaan niitä lainailtiin maasta toiseen valikoiden ja omiin paikallisiin olosuhteisiin soveltaen. Lisäksi hyvinvointivaltiokehityksen taustalla oli elinkeinorakenteessa tapahtuneita muutoksia sekä abstraktimpia kansalaisoikeuksien kehitykseen ja sosiaaliseen tasaarvoon liittyviä ideoita (Saari & Kananen 2009, 16). Hyvinvointivaltion rakentaminen ei kuitenkaan ollut mikään suunnitelmallinen kokonaisprojekti, vaan järjestelmät syntyivät poliittisina kompromisseina yksi kerrallaan, ja niiden muotoutumiseen vaikuttivat useat sattumanvaraiset tekijät (Kangas 2006). Toinen paradigman murros länsimaisissa hyvinvointivaltioissa ollaan koettu 1980-luvulta alkaen. Tätä on yleisesti luonnehdittu siirtymänä keynesiläisestä uusliberaaliin paradigmaan (Hall 1993). Murroksen kehittyminen lähti liikkeelle vastauksena edeltäneessä paradigmassa ilmenneisiin ongelmiin. Tapa, jolla ongelmiin on vastattu on levinnyt hyvin samankaltaisena maasta toiseen. Murrokseen liittyi sekä talous- että sosiaalipolitiikan ongelmien, tavoitteiden ja keinojen radikaali uudelleenmäärittely (Kananen & Kantola 2009, 121). Suomalaisessa sosiaalipolitiikassa siirryttiin kansalaisten sosiaalisten oikeuksien turvaamisesta, tuloerojen tasaamisesta ja hyvän kehän tavoittelusta kilpailukyvyn ja tuottavuuden tavoittelemiseen (Kananen & Kantola 2009), kansalaisten aktivointiin ja kannustamiseen (Björklund & Airio 2009) sekä kohdennettuun köyhyyspolitiikkaan (Kuivalainen & Niemelä 2009). Esimerkiksi hallitusohjelmista on luettavissa uusien ideoiden ja käsitteiden nousu politiikan asialistalle 1990-luvun puolivälissä sekä niiden muuttuminen politiikan valtavirraksi 2000-luvun alkupuolella (Björklund & Airio 2009, 156; Kananen & Kantola 2009, 134). Suomessa yhteiskuntapolitiikan paradigman murrokselle antoi oikeutuksen 1990-luvun lama, vaikka uudet ajattelutavat olivat kehittyneet eliitin keskuudessa jo aiemmin. Laman aikaan julkisesta sektorista käytyyn keskusteluun vakiintuivat sellaiset lääketieteelliset termit kuin pöhötauti, syöpä ja kasvain. Tautimetaforan vakiinnuttua oli helppo perustella hoitotoimenpiteiden välttämättömyys. (Kantola 2002.) Laman aikaiset tulkinnat, esimerkiksi ajatus julkisen sektorin hallitsemattomasta paisumisesta, ovat suunnanneet hyvinvointivaltiosta käytävää keskustelua myös laman jälkeen (Kangas 2006, 192) ja 1990-luvuilla hegemoniasta kilpailivat kuitenkin myös toisenlaiset ideat. Keynesiläisen täystyöllisyyspolitiikan yskiessä tilalle tarjottiin muun muassa työn jakamista edistäviä politiikkaratkaisuja, kansalaistuloa sekä erilaisia duaalitalousmalleja, joissa osa kansalaisista työskentelisi työmarkkinoiden ulkopuolella yleishyödyllisissä kansalaistöissä. Nämä vaihtoehdot herättivät kiinnostusta aina ministeriöitä myöten (tosin ei ole merkkejä siitä, että ne olisivat nousseet esimerkiksi hal-

12 010 Peruste # ESIMERKIKSI 1990-LUVULLA KAMPPAILUN HÄVINNYT PERUSTULON IDEA JA 1970 LUVULLA SYNTYNYT KASVU IDEOLOGIAN KYSEENALAISTAVA KOHTUUTALOUDEN IDEA OVAT JÄLLEEN PONNAHTANEET ESIIN ENTISTÄ ELINVOIMAISEMPINA. litusohjelmista käytyyn keskusteluun). Valtakamppailun voittanut uusliberaali toimenpideohjelma syrjäytti lopulta muut ideat marginaaliin. (Julkunen 2009.) Institutionaalisten rakenteiden 3 muuttaminen on hyvin erilainen prosessi kuin niiden perustaminen (Saari 2011, 18). Näyttääkin siltä, että ideat ovat muuttuneet 1990-luvun puolivälin jälkeen enemmän ja nopeammin kuin instituutiot (Kuivalainen & Niemelä 2009, 189). Institutionaaliset muutokset ovat olleet pieniä ja vaiheittaisia, instituutioiden perusrakenteiden pysyessä ennallaan. Esimerkiksi etuuksien saamisen ehtoja on tiukennettu ja indeksikorotuksia jätetty tekemättä. 4 Tutkijat ovat viitanneet instituutioiden muutosjähmeyteen polkuriippuvuuden käsitteellä. Sen mukaan aikaisemmat poliittiset ratkaisut lukitsevat tiettyjä rakenteita ja ehdollistavat myöhempiä toimenpiteitä. Instituution synnyn alkuvaiheessa useita vaihtoehtoisia polkuja on auki, mutta mitä pidemmälle instituution kehitys etenee, sitä kapeammaksi muuttuu vaihtoehtojen valikoima. (Tirronen 2011, 31.) Joskus kuitenkin useiden pienten institutionaalisten muutosten vähittäinen kasaantuminen saattaa lopulta johtaa suureen kokonaismuutokseen (Palier 2012). Hyvinvointivaltion uudistamisen suunnasta kamppaillaan edelleen. Hegemonista kannustuspolitiikkaa pyrkivät haastamaan ainakin punavihreät tulonjakomekanismien muutosta ja vertaistaloutta korostavat ideat, postkeynesiläinen kysynnän lisäämistä painottava täystyöllisyysajattelu sekä tiettyjen ryhmien ulossulkemiseen pyrkivä nationalistis-konservatiivinen ajattelu. Näiden lisäksi on ajattelua, joka ei varsinaisesti haasta vallitsevaa paradigmaa, mutta pyrkii joko muuttamaan sitä hiukan sosiaalisemmaksi tai vaihtoehtoisesti heikentämään hyvinvointivaltiota entisestään. Eräs konkreettisimmista viime aikoina pinnalla olleista uudistusehdotuksista on ollut idea kaikille maksettavasta perustulosta. Perustulon kannattajakunta ei jaa mitään yhtenäistä ideologiaa, vaan aloite voidaan (muodossa tai toisessa) sovittaa niin nykyisen hyvinvointiparadigman kuin sitä haastavien tulkintojen osaksi. Tämä on näkynyt myös siinä, millaisin argumentein perustulosta ollaan julkisuudessa keskusteltu (Perkiö 2013). 3 Viittaan institutionaalisilla rakenteilla tässä tiettyihin muodollisiin (esimerkiksi verotusta, tulonsiirtoja tai hyvinvointipalveluita koskeviin) järjestelmiin, joiden olemassaolo konkretisoituu lainsäädännössä ja niitä edustavissa organisaatioissa (verohallinto, Kela, terveyskeskukset). Termillä instituutio voidaan viitata myös ihmisyhteisön epämuodollisempiin käytäntöihin, kuten vaikkapa lahjan antamiseen tietyissä tilanteissa. Yleensä instituutioihin liittyy niin muodollisia kuin epämuodollisiakin ulottuvuuksia. 4 Tosin nykyinen hallitus teki työttömän perusturvaan 100 euron korotuksen, jota voidaan pitää poikkeamana aikaisemmalta polulta.

13 Ideat muutoksen generaat toreina 011 Sandra Cristina Gobet

14 012 Peruste # lopuksi Tässä artikkelissa on tarkasteltu ideoita, jotka ovat onnistuneet realisoitumaan poliittisiksi ohjelmiksi ja hyvinvointivaltion instituutioiksi. Toisaalta on myös sellaisia ideoita, jotka eivät koskaan onnistu löytämään poliittista toteutustaan. Institutionaaliset polkuriippuvuudet saattavat estää uusien innovaatioiden toteutumisen, vaikka nämä olisivat huomattavasti edeltäjiään parempia. Näin on käynyt esimerkiksi öljylle vaihtoehtoisten energiamuotojen kehittämisessä (ks. Aromaa 2012). Vaikka idea painuisi marginaaliin, se ei välttämättä tarkoita, että se unohtuisi lopullisesti. Ideat saattavat nousta uudelleen esiin uudessa kontekstissa ja uudenlaisten ongelmien yhteydessä. Esimerkiksi 1990-luvulla kamppailun hävinnyt perustulon idea ja 1970-luvulla syntynyt kasvuideologian kyseenalaistava kohtuutalouden idea ovat jälleen ponnahtaneet esiin entistä elinvoimaisempina. Politiikkaprosesseja tarkasteleva tutkimuskirjallisuus tuntee ilmiön nimeltä idea jonka aika on tullut. Tällä viitataan siihen, että ideoilla on usein pitkät juuret kaukana menneisyydessä, ja jossain vaiheessa yhteiskunnallinen tilanne kypsyy tietyn idean toteutumiselle. (Tirronen 2011, 30.) Ajan kypsyessä uudet toimijat omaksuvat idean agendalleen ja omien ideologioidensa osaksi. Tällöin idean tulkinta ja sen toteutuksen muoto saattavat muuttua paljonkin siitä, mitä alkuperäiset kannattajat ovat tavoitelleet. Näin on jossain määrin käynyt esimerkiksi rahoitusmarkkinaverolle. EU-komission ehdotukset eivät ole tyydyttäneet rahoitusmarkkinaveroa ajaneita kansalaisjärjestöjä. Myös perustulo on vähitellen nousemassa valtavirtapolitiikan asialistalle. Samalla sen tulkinnasta käyty kamppailu kiihtyy. Aloitteen kannattajien on luovittava poliittisten kompromissien ja omien tavoitteidensa välillä. Kerran muotonsa löytänyttä instituutiota on hyvin vaikea muuttaa jälkikäteen. Kirjoittaja on tohtorikoulutettava Tampereen yliopistossa ja BIEN Finland - Suomen perustuloverkosto ry:n puheenjohtaja. lähteet Aromaa, Juha (2012). Finanssikapitalistien tuotto-odotukset alas. Peruste 1/2012, Ekologinen talous. Vasemmistofoorumi, Helsinki. Daniel & Cox, Robert Henry (2011) Introduction. Ideas and Politics. Teoksessa Béland, Daniel & Cox, Robert Henry (eds.) Ideas and Politics in Social Science Research. Oxford University Press, Oxford, pp Björklund, Liisa & Airio, Ilpo (2009) Moraali ja kannustinrakenteen muutos - miten kannustamisesta tuli suomalaisen hyvinvointipolitiikan valtavirtaa?. Teoksessa Kananen, Johannes & Saari, Juho (toim.) Ajatuksen voima. Ideat hyvinvointivaltion uudistamisessa. Minerva, Helsinki. Hall, Peter A. (1993) Policy Paradigms, Social Learning, and the State: The Case of Economic Policymaking in Britain. Comparative Politics Vol. 25, No. 3, pp Hiilamo, Heikki ja Kangas, Olli (2009) Lasten kotihoidon tuki Miksi idea menestyi Suomessa

15 Ideat muutoksen generaat toreina 013 mutta ei Ruotsissa?. Teoksessa Kananen, Johannes & Saari, Juho (toim.) Ajatuksen voima. Ideat hyvinvointivaltion uudistamisessa. Minerva, Helsinki. Julkunen, Raija (2009) Ikäpolitiikka - kuinka työuran pidentämisestä tuli keskeinen sosiaalipolitiikan tavoite?. Teoksessa Kananen, Johannes & Saari, Juho (toim.) Ajatuksen voima. Ideat hyvinvointivaltion uudistamisessa. Minerva, Helsinki. Kananen, Johannes & Kantola, Anu (2009) Kilpailukyky ja tuottavuus Kuinka uudet käsitteet saavuttivat hallitsevan aseman hyvinvointivaltion muutoksessa?. Teoksessa Kananen, Johannes & Saari, Juho (toim.) Ajatuksen voima. Ideat hyvinvointivaltion uudistamisessa. Minerva, Helsinki. Kangas, Olli (2006) Politiikka ja sosiaaliturva Suomessa. Teoksessa Paavonen, Tapani & Kangas, Olli: Eduskunta hyvinvointivaltion rakentajana. Edita, Helsinki. Kangas, Olli; Mikko Niemelä & Sampo Varjonen (2011) Toimeentulotuen Kela-siirron kehykset politiikan asialistoilla ja kansalaismielipide. Teoksessa Niemelä, Mikko & Saari, Juho (toim.) Politiikan polut ja hyvinvointivaltion muutos. Kela. Helsinki. Kantola, Anu (2002) Markkinakuri ja managerivalta. Poliittinen hallinta Suomen 1990-luvun talouskriisissä. Loki, Helsinki. Kuivalainen, Susan & Niemelä, Mikko (2009) Universalismista selektivismiin? - miten köyhyyspolitiikka vakiintui ja 2000-luvun alun Suomessa?. Teoksessa Kananen, Johannes & Saari, Juho (toim.) Ajatuksen voima. Ideat hyvinvointivaltion uudistamisessa. Minerva, Helsinki. Mehta, Jal (2011) The Varied Roles of Ideas in Politics: From Whether to How, Teoksessa Béland, Daniel & Cox, Robert Henry (toim.) Ideas and Politics in Social Science Research. Oxford University Press, Oxford, pp Palier, Bruno (2012) Ordering change: Understanding the Bismarckian Welfare Reform Trajectory. Teoksessa Palier, Bruno (toim.) A Long Goodbye to Bismarck? The Politics of Welfare Reforms in Continental Europe. Amsterdam University Press, Amsterdam. Perkiö, Johanna (2013, tulossa) Taistelu tulkinnasta: perustulo Suomen julkisessa keskustelussa Teoksessa Eskelinen, Teppo & Heikkilä, Suvi (toim.) Talous ja arvo. Sophi, Jyväskylä. Saari, Juho (2009) Harvinainen hetki tammikuu 2009 ja suomalaisen sosiaalipolitiikan tulevaisuus, Yhteiskuntapolitiikka 74 (2009):3. Saari, Juho & Kananen, Johannes (2009) Sosiaalipolitiikan ideat. Teoksessa Kananen, Johannes & Saari, Juho (toim.) Ajatuksen voima. Ideat hyvinvointivaltion uudistamisessa. Minerva, Helsinki. Saari, Juho & Bergholm, Tapio (2009) Paradigmat, agendat ja kehykset - miten Pekka Kuusen 60-luvun sosiaalipolitiikka on vaikuttanut suomalaisen hyvinvointivaltion kehitykseen?. Teoksessa Kananen, Johannes & Saari, Juho (toim.) Ajatuksen voima. Ideat hyvinvointivaltion uudistamisessa. Minerva, Helsinki. Saari, Juho (2011) Pienten askelten politiikka ja hyvinvointivaltion muutos. Teoksessa Niemelä, Mikko & Saari, Juho (toim.) Politiikan polut ja hyvinvointivaltion muutos. Kela, Helsinki. Schmidt, Vivien A. (2008) Discursive Institutionalism: The Explanatory Power of Ideas and Discourse. Annu. Rev. Polit. Sci : Tirronen, Jarkko (2011) Politiikkaprosessin sisällä. Polkuriippuvuus, agendan asettaminen ja innovaatioiden leviäminen. Teoksessa Niemelä, Mikko & Saari, Juho (toim.) Politiikan polut ja hyvinvointivaltion muutos. Kela, Helsinki. Uljas, Päivi (2008) Hegemonia ja sen murros, Yhteiskuntapolitiikka 73 (2008):2. Uljas, Päivi (2011) Hyvinvointivaltion läpimurto. Into, Helsinki.

16 014 Peruste # VOIKO VELKA SYTYTTÄÄ VALLAN KUMOUKSEN? Ajatus 99 prosentista 1 onnistui tekemään jotain, missä kukaan ei ole suuren laman jälkeen Yhdysvalloissa onnistunut: herättämään henkiin yhteiskuntaluokan käsitteen poliittisena kysymyksenä. Tämän mahdollisti luokkavallan luonteessa tapahtunut hienovarainen muutos Yhdysvalloissa, mikä oman ymmärrykseni mukaan liittyy erottamattomasti velkaan. david graeber 1 Suom. huom. Maailmallekin levinneen Occupy-liikkeen iskulause Me olemme 99 prosenttia viittaa tulojen ja varallisuuden keskittymiseen yhdelle prosentille väestössä, ja käsitykseen, jonka mukaan loput 99 prosenttia väestöstä maksavat tämän pienen vähemmistön tekemistä virheistä.

17 Voiko velka sytyttää vallan kumouksen? LUVULLA TAI 80-LUVUN ALUSSA BUSSIKUSKIT TAI SIIVOOJAT TUSKIN OLISIVAT TUNTENEET SYMPATIAA VELKAONGELMISTA KÄRSIVIÄ MAISTEREITA KOHTAAN. sana ryhmää, joka keksi iskulauseen Me olemme 99 prosenttia ( We Are the 99 Percent ), voin kertoa, ettemme miettineet eriarvoisuutta tai edes luokkaa, vaan erityisesti luokkavaltaa. Nyt on käynyt selväksi, että yhtä prosenttia edustavat ovat velkojan asemassa: he pystyvät muuttamaan varallisuutensa poliittiseksi vaikutusvallaksi ja vaikutusvallan takaisin varallisuudeksi. Hallituksen kaiken muun edelle ajava tehtävä on yrittää politiikallaan estää pörssikurssien lasku keinolla millä hyvänsä, käyttäen verotuksellisia, rahapoliittisia, poliittisia ja jopa sotilaallisia apuvälineitä. Maailman voimakkaimman imperiumin olemassaolon ensisijainen tarkoitus tuntuu olevan taata, että varallisuuden virta ohjautuu sille pienelle väestönosalle, joka pitää hallussaan rahoitusvarallisuutta. Tämän seurauksena yhä suurempi määrä varallisuudesta päätyy takaisin laillistetun lahjonnan järjestelmään, jollaiseksi amerikkalainen politiikka on todellisuudessa muodostunut. Kun organisoimme Wall Streetin valtausta elokuussa 2011, meillä ei ollut selkeää käsitystä siitä, keitä paikalle tulisi, vai tulisiko kukaan. Hyvin pian huomasimme kuitenkin kaavan. Ylivoimaisesti suurin osa Occupy-mielenosoitukseen osallistuneista oli tavalla tai toisella amerikkalaisen velkajärjestelmän pakolaisia. Ensin saapuivat opiskelijat, jotka olivat joutuneet velkaloukkuun. Tyypillinen tarina kuului: Tein kovasti töitä ja noudatin kaikkia sääntöjä, ja nyt en löydä töitä, jotta voisin maksaa opintolainani. Samaan aikaan finanssirikollisten velat maksetaan, vaikka he ovat vastuussa talouden tuhoamisesta. Merkittävää ei ollut se, että mielenosoittajien leiri alkoi täyttyä velkapakolaisista, vaan miten paljon heidän viestinsä vetosi läpi yhteiskunnan luvulla tai 80-luvun alussa bussikuskit tai siivoojat tuskin olisivat tunteneet sympatiaa velkaongelmista kärsiviä maistereita kohtaan. Occupy-liike sai kuitenkin lämpimiä solidaarisuuden osoituksia ammattiliitoilta. Jokin oli selvästi muuttunut. Näimme itsemme osana samaa velkaantuneiden luokkaa. Tämä oli mahdollista vain, koska amerikkalaisen kapitalismin luonteessa tapahtui monia muutoksia. Jo monien vuosikymmenten ajan on puhuttu kapitalismin rahataloudellistumisesta tai finanssoitumisesta. Tätä on kuitenkin kuvattu aina abstraktina ja lähes taianomaisena prosessina. Sen ansiosta Wall Streetin ei tarvitse enää luoda voitto-

18 016 Peruste # SUURIN OSA MAAILMANHISTORIASSA TAPAHTUNEISTA VALLANKUMOUKSISTA, KAPINOISTA JA KANSANNOUSUISTA ON LIITTYNYT AINAKIN JOSSAIN MÄÄRIN VELKAAN. MUKAAN VOIDAAN LUKEA KAPINAT, JOTKA JOHTIVAT KREIKKALAISIIN DEMOKRATIOIHIN SEKÄ AMERIKAN VALLANKUMOUS JA SUURIN PIIRTEIN KAIKKI MUUTKIN ANTIKOLONIALISTISET KANSANNOUSUT. ja kaupan hedelmistä tai teollisuudesta, koska se on keksinyt tavan, jolla voi tuottaa varallisuutta puhtaan spekulaation avulla. Samaan aikaan finanssiteollisuus haluaa estää meitä tarkastelemasta niitä todellisia yhteiskunnallisia suhteita, joihin sen voitot perustuvat. Tavalliset ihmiset eivät muka voi ymmärtää, mitä Wall Streetillä tapahtuu, sillä sen prosessit ovat liian monimutkaisia ja kehittyneitä. Occupy Wall Street -liike antoi meille mahdollisuuden nähdä tuo järjestelmä sellaisena kuin se on: valtavana moottorina, jonka tehtävänä on tuottaa lisää velkaa. Velan avulla rikkaat keräävät varallisuutta meiltä muilta, sekä kotimaassa että ulkomailla. Manipuloimalla lainsäädäntöä kotimaassa voidaan varmistaa, että yhä useammat putoavat syvemmälle ja syvemmälle velkaloukkuun. Artikkelin kirjoittamisen hetkellä suunnilleen kolmella neljästä amerikkalaisesta on jonkinlaista velkaa. Perintätoimisto ahdistelee niinkin useaa kuin yhtä seitsemästä amerikkalaisesta. On mahdotonta tietää, miten suuri osuus keskivertokotitalouden tuloista menee suoraan finanssipalveluteollisuudelle korkoina, erilaisina maksuina ja sakkoina. Saatavilla olevien tilastotietojen perusteella voidaan arvioida, että osuus olisi jossain 15 ja 20 prosentin välillä. Ja jos tarkastelun ulkopuolelle jätetään neljännes väestöstä, joka on joko liian rikasta tai liian köyhää ollakseen velkaa kenellekään, osuus on vielä suurempi. Finanssoituminen ei tarkoita siis ainoastaan rahan manipulointia. Se tarkoittaa pohjimmiltaan kykyä manipuloida valtiovaltaa irrottamaan muiden ihmisten tuloista osan itselleen. Wall Street ja Washington ovat toisin sanoen yhdistyneet. Finanssoituminen, arvopaperistaminen ja sotateollisuuden kasvu ovat kaikki saman prosessin eri puolia. Kiiltävien pankkikonttorien määrä on moninkertaistunut amerikkalaisissa kaupungeissa. Ne ovat tahrattomia kauppoja, jotka myyvät ei-mitään, ja silti niiden ulkopuolella seisovat aseistetut vartijat. Tämä on vain kaikista välittömin ja tuntuvin symboli sille kansakunnalle, joka meistä on tullut. * * * Suurin osa maailmanhistoriassa tapahtuneista vallankumouksista, kapinoista ja kansannousuista on liittynyt ainakin jossain määrin velkaan. Mukaan voidaan lukea kapinat, jotka johtivat kreikkalaisiin demokratioihin sekä

19 Voiko velka sytyttää vallan kumouksen? 017 Amerikan vallankumous ja suurin piirtein kaikki muutkin antikolonialistiset kansannousut. Saatamme olla nyt vastaavan murroskohdan kynnyksellä. Historia on kuitenkin osoittanut, että velallisten kokoaminen yhtenäiseksi kansanliikkeeksi on hyvin vaikeaa, sillä velallisuus eristää ihmiset toisistaan. Lisäksi velkaan liittyvät ahdistuksen ja nöyryytyksen tunteet tekevät siitä tehokkaan ideologisen aseen. Historia on kuitenkin myös todistanut, että kun tällaisia liikkeitä muodostuu, niiden käynnistämät yhteiskunnalliset seuraukset ovat usein räjähdysmäisiä. Millaisia tulevaisuudennäkymiä Occupy-liikkeellä on, jos siitä kehittyy kokoava kansanliike velkaa vastustaville? Jos näin käy, taistelua ei voiteta ehdottamalla poliittisia linjanmuutoksia. Occupyn voima piilee sen kyvyssä kyseenalaistaa poliittisen järjestelmän uskottavuus ja vedota niin monen amerikkalaisen jakamaan tunteeseen, että korruptoitunut poliittinen luokka ei pysty enää ratkaisemaan tavallisten kansalaisten ongelmia, saati sitten maailman ongelmia. Aidosti demokraattisen järjestelmän luominen tarkoittaa, että aloitamme kokonaan alusta. Taloudellisen järjestelmän tilanne ei poikkea tästä millään tavalla. Ensimmäiseksi on tuotava julki ongelman ydin: nykyisiä taloudellisia järjestelyjämme voi tuskin kutsua edes kapitalismiksi. Kyseessä on mafiakapitalismi, joka perustuu koronkiskontaan, kiristykseen ja ennalta järjestettyihin kasinopeleihin. Toiseksi on tehtävä selväksi, miten suuressa määrin järjestelmän epäoikeudenmukaisuus jäytää sitä moraalista perustetta, jonka avulla velkojat pitävät niin monia amerikkalaisia otteessaan. Tilanne kiihdyttää prosessia, jonka seurauksena ihmiset vaihe vaiheelta vetävät tukensa koko järjestelmältä. Yhä kasvava joukko on jo tehnyt näin kieltäytymällä maksamasta velkojaan, joko pakosta tai omasta valinnastaan. Jopa järjestelmän huipulla olevista yhä useampi on myöntänyt epävirallisissa yhteyksissä, että nykyinen tilanne on kestämätön. Velkojen anteeksianto jossain muodossa tulee tapahtumaan (kuten olemme jo nähneet suurten pankkien kohdalla). Todellinen taistelu käydään siitä, miten järjestelmä pelastetaan tehdäänkö se viime hetkellä järjestelmän pelastamiseksi mafiakapitalismilta vai pyritäänkö määrätietoisesti johonkin toisenlaiseen järjestelmään (ehkä ottaen mallia Islannilta, missä väestöstä yli neljänneksellä oli velkaa, ja kaikki niistä mitätöitiin). Velkojen anteeksianto antaa mahdollisuuden paitsi taloudelliseen myös älylliseen ja henkiseen uudistumiseen. Jo ajatuksen tasolla tällainen mahdollisuus antaa tilaa käsitykselle, jonka mu- JOPA JÄRJESTELMÄN HUIPULLA OLEVISTA YHÄ USEAMPI ON MYÖNTÄNYT EPÄVIRALLISISSA YHTEYKSISSÄ, ETTÄ NYKYINEN TILANNE ON KESTÄMÄTÖN. VELKOJEN ANTEEKSIANTO JOSSAIN MUODOSSA TULEE TAPAHTUMAAN (KUTEN OLEMME JO NÄHNEET SUURTEN PANKKIEN KOHDALLA).

20 018 Peruste # MUTTA JOS ESITTÄISIN VAATIMUKSEN NYT, PYYTÄISIN VELKOJEN MAHDOLLISIMMAN LAAJAA ANTEEKSIANTOA. SEURAAVAKSI TOIMENPITEEKSI EHDOTTAISIN TYÖTUNTIEN MERKITTÄVÄÄ VÄHENTÄMISTÄ ESIMERKIKSI VIISITUNTISIA TYÖPÄIVIÄ TAI VIIDEN KUUKAUDEN VUOSILOMAA. kaan velka on vain eräänlainen lupaus jonka teemme toisillemme, ja että todellisessa demokratiassa kaikki osallistuvat tärkeistä kysymyksistä käytävään keskusteluun. Millaisia lupauksia haluamme yhteiskuntana tehdä? Tässä valossa tarkasteltuna ylivelkaantumisen ongelma (engl. debt overhang; tilanne jossa velkaa on niin paljon, että sitä on mahdotonta saada lisää edes järkeviin investointeihin), on huomattavasti syvällisempi. Yhteinen velkamme pakottaa meidät tekemään lupauksia, joita on mahdotonta pitää. Voidaksemme maksaa velkojien luokalle korkoa lisäämme tuotannon määrää sekä luonnonvarojen hyödyntämistä. Tästä väistämättömänä seurauksena jatkamme ympäristön tuhoamista vauhdilla, joka jo nyt ylittää selvästi luonnon kantokyvyn. Mikä voisi olla tätä mielipuolisempaa toimintaa? Tämän vuoksi mittavan vastarintaliikkeen organisointi on niin tärkeää. Johtajamme ovat osoittaneet jo kauan sitten, että he eivät pysty ajattelemaan riittävän suuressa mittakaavassa. Teknokraattinen puuhastelu ei johda mihinkään. Vain kansalaisyhteiskunnan liike voi muuttaa moraalisia ja poliittisia mahdollisuuksien horisonttejamme ja näiden horisonttien on selkeästi muututtava. Occupy-liike on ollut viisas vastustaessaan kiusausta asettaa konkreettisia vaatimuksia. Mutta jos esittäisin vaatimuksen nyt, pyytäisin velkojen mahdollisimman laajaa anteeksiantoa. Seuraavaksi toimenpiteeksi ehdottaisin työtuntien merkittävää vähentämistä esimerkiksi viisituntisia työpäiviä tai viiden kuukauden vuosilomaa. Jos nämä ehdotukset tuntuvat pöyristyttäviltä, jopa käsittämättömiltä, se kertoo vain täydellisestä näköalojen kaventumisesta. Vain 50 vuotta sitten monet ihmiset uskoivat, että olisimme nykyhetkeen mennessä päätyneet tuohon pisteeseen. Kun olemme rikkoneet lisää velkaa synnyttävät moottorit, voimme alkaa jälleen ajatella aikaamme sopivalla mittakaavalla ja loistokkuudella. David Graeber on sosiaaliantropologian dosentti Goldsmiths-yliopistossa (University of London) ja Debt: The First 5000 years -teoksen kirjoittaja. Artikkeli on julkaistu The Nation -lehdessä. Käännös Niina Oisalo. www. thenation.com/article/169759/can-debtspark-revolution#

VOIKO VELKA SYTYTTÄÄ VALLAN KUMOUKSEN?

VOIKO VELKA SYTYTTÄÄ VALLAN KUMOUKSEN? 014 Peruste #1 2013 VOIKO VELKA SYTYTTÄÄ VALLAN KUMOUKSEN? Ajatus 99 prosentista 1 onnistui tekemään jotain, missä kukaan ei ole suuren laman jälkeen Yhdysvalloissa onnistunut: herättämään henkiin yhteiskuntaluokan

Lisätiedot

IDEAT MUUTOKSEN GENERAAT TOREINA

IDEAT MUUTOKSEN GENERAAT TOREINA 004 Peruste #1 2013 IDEAT MUUTOKSEN GENERAAT TOREINA Greater than the tread of mighty armies is an idea whose time has come. Victor Hugo Ideoilla on iso rooli poliittisissa muutoksissa. Etenkin tilanteissa,

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SLUMMI ON UUSI TEHDAS

SLUMMI ON UUSI TEHDAS 024 Peruste #1 2013 SLUMMI ON UUSI TEHDAS VENEZUELAN URBAANIT SOSIAALISET LIIKKEET JA YHTEISKUNNALLINEN MUUTOS Maailman väestöstä yhä suurempi osa asuu slummeissa. Yhteiskunnallisen konfliktin paikka ei

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän?

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Puheenvuoro Sosiaalipoliittisen yhdistyksen kestävän kehityksen työpolitiikka seminaarissa

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus. LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa

Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus. LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa Miksi Professori nauroi Arkkipiispalle ja miksi ei nauranut? Erolan ja Mäkisen

Lisätiedot

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä 1990-luku SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka Liisa Häikiö Idea: Ongelman määrittely: mistä on kysymys? Miten ongelma on mahdollista ratkaista? Hyvinvointi: Mitä se on? Sosiaalipolitiikka:

Lisätiedot

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten

Lisätiedot

Miten katkaista työttömyys reittinä köyhyyteen ja syrjäytymiseen? 12. marraskuuta 2014 Helsingin yliopisto Heikki Hiilamo

Miten katkaista työttömyys reittinä köyhyyteen ja syrjäytymiseen? 12. marraskuuta 2014 Helsingin yliopisto Heikki Hiilamo Miten katkaista työttömyys reittinä köyhyyteen ja syrjäytymiseen? 12. marraskuuta 2014 Helsingin yliopisto Heikki Hiilamo Hyvinvoinnin kolme kehitysvaihetta Rikkaat Rikkaat Super-Rikkaat Rikkaat Keskiluokka

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

Uusi työ haastamassa taloutta Tulevaisuuden isoja linjoja

Uusi työ haastamassa taloutta Tulevaisuuden isoja linjoja Uusi työ haastamassa taloutta Tulevaisuuden isoja linjoja K-E Michelsen 31.10.2014 3.11.2014 1 Miksi Suomesta loppuu työ? 1. Suomi on kulkenut historiallisen kehityskaaren, jossa työn ja yhteiskuntarakenteen

Lisätiedot

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Leg osahanke Yksityissektorin toiminta ja

Lisätiedot

Kohti humaaneja organisaatioita

Kohti humaaneja organisaatioita Kohti humaaneja organisaatioita Hoivan etiikka ja perheiden ylisukupolvisiin psykososiaalisiin ongelmiin liittyvät käytännöt Brid Featherstone 6.11.2015 Miksi kirjoitimme kirjan? Uusliberalismi, taloudellisen

Lisätiedot

vaikutusmahdollisuudet hallituksessa ja oppositiossa

vaikutusmahdollisuudet hallituksessa ja oppositiossa 048 DEBATTI Peruste #1 2013 vaikutusmahdollisuudet hallituksessa ja oppositiossa Peruste laittoi Vasemmistofoorumin toiminnanjohtaja Ruurik Holmin ja kulttuuri- ja urheiluministerin erityisavustaja Jussi

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari ja kokous Rantasalmi 28.5.2010 Outi Ratamäki Suomen ympäristökeskus Väitöskirja: Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1 SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi 1 Onnellisuus ja hyvinvointipolitiikka Pohjoismaisessa tutkimusperinteessä hyvinvointi on

Lisätiedot

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Kompleksisuus ja dynaamisuus Kuntien kuten muidenkin organisaatioiden nähdään toimivan

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Uusia (?) rooleja koulurakennukselle Mikkelin Ihastjärvellä. Kumppanuuspäivä 14.10.2015 Manu Rantanen

Uusia (?) rooleja koulurakennukselle Mikkelin Ihastjärvellä. Kumppanuuspäivä 14.10.2015 Manu Rantanen Uusia (?) rooleja koulurakennukselle Mikkelin Ihastjärvellä Kumppanuuspäivä 14.10.2015 Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 15.10.2015 1 Kuvat: Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 15.10.2015 2 Sisältö

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

MEDVEDEV JA VENÄJÄN NYKYINEN POLIITTINEN MURROS/Luukkanen

MEDVEDEV JA VENÄJÄN NYKYINEN POLIITTINEN MURROS/Luukkanen MEDVEDEV JA VENÄJÄN NYKYINEN POLIITTINEN MURROS/Luukkanen Georgi Alafuzoff: Venäjä vallankumouksen tai isojen muutosten edessä...venäjä on historiallisessa käännekohdassa, joka murtaa nykyisen korruptioon

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Puheenjohtajana: yksikön johtaja Arja Kallio 10.00 10.10 Tervetuloa, Yksikön johtaja Arja Kallio 10.10 10.50 Käytännön asioita aloittaville huippuyksiköille, Tiedeasiantuntija

Lisätiedot

SOSIAALIPUMMIT? - Suomalaiset oleskeluyhteiskunnassa

SOSIAALIPUMMIT? - Suomalaiset oleskeluyhteiskunnassa Juho Saari, UEF, KWRC SOSIAALIPUMMIT? - Suomalaiset oleskeluyhteiskunnassa SUOMALAINEN TILANNEKUVA : Tuloerot ovat kansainvälisesti katsoen pienet. Naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia. Lasten hyvinvointi

Lisätiedot

1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. 2. VALITKAA KARTALTA YKSI SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN PITKÄAIKAINEN KUMPPANIMAA.

1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. 2. VALITKAA KARTALTA YKSI SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN PITKÄAIKAINEN KUMPPANIMAA. pari pari 1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. POHTIKAA...miten niiden toteutuminen vaikuttaa Naomin/Dain elämään....mitä tapahtuu, jos tavoitteet eivät toteudukaan....miten tavoitteiden

Lisätiedot

Sukunimi. Etunimet. Henkilötunnus: - pv kk v tunnus. Ohjeita

Sukunimi. Etunimet. Henkilötunnus: - pv kk v tunnus. Ohjeita Ohjeita 1. Kirjoita nimesi ja henkilötunnuksesi täydellisenä jokaiseen koepaperiin. Tehtävät tarkastetaan eri yliopistoissa, joten henkilötietojen kirjoittaminen jokaiseen vastauspaperiin on ehdottoman

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia

Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia Toimitusjohtaja Jouni Eho, Oxford Research Oy,10.6.2013 Copyright 2012 Sisällysluettelo 1. Miksi Avoinkotka kokeiluhanke? 2. Miten kokeiluhanke

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN AINEISTO

AINEISTOKOKEEN AINEISTO TAMPEREEN YLIOPISTO YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA Aineisto palautetaan vastauspapereiden kanssa. Aineistoon voi tehdä alleviivauksia ja muita merkintöjä tarpeen mukaan. Aineistopaperiin ei merkitä

Lisätiedot

Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma. Eero Vaara

Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma. Eero Vaara Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma Eero Vaara Perinteisiä näkökulmia strategiaan Käskemistä Päätöksentekoa Suunnittelua Analysointia Politikointia Kulttuurin luomista ja muuttamista Sosiaalista

Lisätiedot

Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat. Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto

Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat. Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto Maailmanjärjestys, ideologiat ja metsä Jäsentely 1. Johdanto 2. Tarkastelun teoreettiset lähtökohdat, systeemiteorian

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan

Lisätiedot

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen MARJAANA SEPPÄNEN M A R J A A N A. S E P P Ä N E N @ U L A P L A N D. F I K I I T O K S E T : A N N E L I P O H J O L A J A M E

Lisätiedot

Valta koneille. K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1

Valta koneille. K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1 Valta koneille K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1 - Tämän päivän ehkä suurin yksittäinen kysymys tulevaisuuden työmarkkinoille on koneen ja ihmisen välinen työnjako Kaksi kuvaa Auguste Rodinin veistoksesta

Lisätiedot

Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen

Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen Sitran trendilista 1. Ennakoimattomien tapahtumien tiheys

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Sosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen. Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo

Sosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen. Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo Sosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo Sosiaalisen tilanteen trendi Lapsiköyhyys V. 1990 köyhissä kotitalouksissa

Lisätiedot

Ratuke. Onko etiikalla roolia työturvallisuudessa? 30.10.2012. Novetos Oy Tapio Aaltonen

Ratuke. Onko etiikalla roolia työturvallisuudessa? 30.10.2012. Novetos Oy Tapio Aaltonen Ratuke Onko etiikalla roolia työturvallisuudessa? 30.10.2012 Novetos Oy Tapio Aaltonen Taustakysymyksiä Mitä on etiikka Turvallisuuden ulottuvuuksia Työkulttuuri Eettinen johtaminen 29.10.2012 Arvot ja

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Työkaluja liikennepolitiikan ymmärtämiseen ja siihen vaikuttamiseen. Heikki Metsäranta Strafica Oy

Työkaluja liikennepolitiikan ymmärtämiseen ja siihen vaikuttamiseen. Heikki Metsäranta Strafica Oy Työkaluja liikennepolitiikan ymmärtämiseen ja siihen vaikuttamiseen Heikki Metsäranta Strafica Oy Esityksen sisältö 1. Miksi? 2. Muutoksen typologia 3. Muutoksen syklit 4. Polkuriippuvuus 5. Muutoksen

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti

PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti Muutos 2011:n ensisijainen tavoite on Suomen kansalaisten etu ja keinot sen ajamiseksi ovat suora demokratia sekä sananvapaus. Muutos 2011 nostaa esimerkeiksi

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Muutoksesta voimaa Jari Stenvall Professori Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto

Muutoksesta voimaa Jari Stenvall Professori Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto Presentaation nimi Muutoksesta voimaa Jari Stenvall Professori Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto Presentaation nimi 2 Haaste - Muuttumattomuudesta voimaa? - Ihmisten taipumus puolustaa olemassa olevaa

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee

Lisätiedot

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskus Joitakin havaintoja brittiläisistä terroristeista Etnisesti kirjava ryhmä Ei psykopatologioita Koulutustaso vaihteleva Eivät

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Globaalin kehityksen epävarmuus

Globaalin kehityksen epävarmuus Globaalin kehityksen epävarmuus Metsäalan tulevaisuusseminaari, 1.11.2007 Jukka Pirttilä Tutkimuskoordinaattori Palkansaajien tutkimuslaitos Puheen rakenne Kyse talouden globalisaatiosta: kansallisten

Lisätiedot

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi Eeva Ollila Koivusalo M, Ollila E, Alanko A. Kansalaisesta kuluttajaksi Markkinat ja muutos terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Kohti vahvempia alueellisia kuntoutuksen toimintaverkostoja?

Kohti vahvempia alueellisia kuntoutuksen toimintaverkostoja? Kohti vahvempia alueellisia kuntoutuksen toimintaverkostoja? Sari Miettinen Yliopettaja TtT HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu Esityksen sisältö Näkökulma 1: Kuntoutusjärjestelmän kehittyminen Näkökulma 2:

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos.

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin. Kirjakysymysten maksimipistemäärä on 30 pistettä. Vastaa kysymyksiin

Lisätiedot

Yhteiset mahdollisuudet yhdessä oppien

Yhteiset mahdollisuudet yhdessä oppien Yhteiset mahdollisuudet yhdessä oppien Rehtori, Diakonia-ammattikorkeakoulu Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere-talo Isot ajurit Kaksi isoa ajuria: kansantalous ja kunta- ja palvelurakenne

Lisätiedot

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Hiljaista tietoa syntyy kun yhteisöllistä keskustelua ja tiedonvaihtoa ei tapahdu vaan kommunikointi rajoittuu

Lisätiedot

Talous ja hyvinvointiprosessit positiivisina mahdollistajina. Kyösti Urponen Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 25.4.

Talous ja hyvinvointiprosessit positiivisina mahdollistajina. Kyösti Urponen Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 25.4. Talous ja hyvinvointiprosessit positiivisina mahdollistajina Kyösti Urponen Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 25.4.2013 Hyvinvointikysymysten kaksi kulttuuria Nykyinen hyvinvointivaltio

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

SOTE-SOLMUJA JA PAKKOPAITAA Miten käy kunnallisen itsehallinnon ja lähidemokratian? Lahti 6.4.2014 Antti Holopainen

SOTE-SOLMUJA JA PAKKOPAITAA Miten käy kunnallisen itsehallinnon ja lähidemokratian? Lahti 6.4.2014 Antti Holopainen Voidaanko kansanvallan rapauttaminen pysäyttää? SOTE-SOLMUJA JA PAKKOPAITAA Miten käy kunnallisen itsehallinnon ja lähidemokratian? Lahti 6.4.2014 Antti Holopainen Kansanvallan rapauttaminen edennyt pitkälle

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN HISTORIA

YRITTÄJYYDEN HISTORIA YRITTÄJYYDEN HISTORIA Kuka on yrittäjä? Mitä on yrittäjyys? Mikä on yrittäjäuran polku? (omavaraistaloudesta vaihdantatalouteen) Entrepreneur = yrittäjä Entrepreneur on ranskaa ja tarkoittaa: toimija,

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Päätöksentekoon vaikuttaminen 18.01.2013. Minerva Krohn

Päätöksentekoon vaikuttaminen 18.01.2013. Minerva Krohn Päätöksentekoon vaikuttaminen 18.01.2013 Minerva Krohn 1 Sidonnaisuudet Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri (HL) Kaupunginvaltuutettu, Helsinki, Vihreät v 1997- Kouluttajana lääkeyrityksen tilaisuudessa

Lisätiedot