Konsernin sisäisen rahoituksen markkinaehtoisuus

Transkriptio

1 Anita Isomaa-Myllymäki Konsernin sisäisen rahoituksen markkinaehtoisuus Markkinaehtoperiaatteen soveltamisen oikeudelliset rajoitukset etuyhteysluotonannossa Yliopistollinen väitöskirja, joka Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi luentosalissa Pinni B1097 perjantaina 25. marraskuuta 2016 klo 12. With an English Summary ALMA TALENT 2016 Helsinki

2 Copyright 2016 Talentum Media Oy ja Anita Isomaa-Myllymäki Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN ISBN (sähkökirja) ISBN (verkkokirja) Kansi: Outi Pallari Taitto: Sirpa Puntti, Marja-Leena Saari Paino: BALTO print 2016 Liettua Anna palautetta kirjasta:

3 For the rational study of the law the black-letter man may be the man of the present, but the man of the future is the man of statistics and the master of economics. Oliver Wendell Holmes, Jr ( ) Oikeustieteilijä on voinut pitkään tyytyä lakitekstin kielellisten merkitysten tulkintaan. Nykyisin oikeusoppineelta edellytetään kuitenkin yhä enemmän myös tilastotieteen ja taloustieteen erityisosaamista ainakin, jos hän valitsee erikoistumisalakseen siirtohinnoittelun. Siirtohinnoittelun oikaiseminen perustuu toki lakiin, mutta markkinaehtoisen hinnan määrittäminen ei ole mahdollista ilman taloudellista ja matemaattista osaamista. Lisäksi säännöksen yksittäisessä soveltamistilanteessa ei ole selvää, minkä tosiseikkojen tulee vaikuttaa olennaisesti juuri kyseisessä tapauksessa siirtohinnan markkinaehtoisuuden arviointiin. Siirtohinnoittelu ei ole tarkkaa tiedettä. Se ei voi toimia pelkästään talouden maailmassa ilman lain huomioonottamista tai päinvastoin. On mahdotonta ajatella, että siirtohinnoittelun ammattilainen voisi toimia ilman sekä taloustieteellistä että juridista työkalupakkia. Tämä tutkimus antaa lukijalleen välineitä kumpaankin työkalupakkiin. Antoisa, mutta myös raskas kolmivuotinen tutkimushanke on nyt saatettu päätökseen ja on kiitosten aika. Vuonna 2008 lähdin professori Seppo Penttilän assistentin tuolilta oikeisiin töihin saatettuani KTM-opintoni päätökseen. Lähtiessäni lupasin, että jos joskus vielä palaan vero-oikeudellisten opintojen pariin, teen väitöskirjani hänen ohjauksessaan. Lupaus on nyt täytetty. Professori Penttilä ansaitsee työn ohjaajana ja nuoren juristin vero-oikeuden polulle ohjanneena ensimmäiset kiitokset. Hän on ollut aina valmis keskustelemaan tutkimukseen liittyvistä kysymyksistä ja haastanut tekemiäni tutkimuksellisia ratkaisuja aina tarvittaessa. Hän on myös kantanut huolta siitä, että tutkimus ei pääse laajenemaan liikaa. Kaikkea ei voi eikä pidäkään käsitellä väitöskirjatyön laajuudessa. Professori Marjaana Helminen on tutustunut tutkimusteemaani aloittaessani oikeustieteen lisensiaatin jatko-opinnot syksyllä 2012 Helsingin yliopistossa. Tarkastelin tämän väitöskirjan aihepiiriä tuolloin käytännönläheisesti ja ainoas- XVII

4 taan tuona hetkenä vallinneen verotuskäytännön näkökulmasta. Tämä aika antoi minulle uskoa ja innostusta väitöskirjahankkeen aloittamiseen. Todettakoon, että tutkimus on tuon ajankohdan jälkeen kokenut täydellisen muodonmuutoksen. Tutkimuksen esitarkastajana ja vastaväittäjän tehtävään lupautuneena professori Helmisellä on ollut merkittävä rooli myös tutkimushankkeen loppuunsaattamisessa. Hänen esittämänsä huomiot ovat olleet nuorelle tutkijalle kullanarvoisia. Dosentti Kristiina Äimä on kannustanut minua tutkimushankkeessani ja antanut käsikirjoituksesta koko tutkimushankkeen ajan arvokasta palautetta. Hänen esittämänsä huomiot ovat syventäneet tutkimuskysymysten käsittelyä. Hänen kanssaan on ollut aina ilo keskustella tutkimukseen liittyvistä ja hieman sen ulkopuolisistakin seikoista. Hän on myös toiminut tutkimuksen toisena esitarkastajana esittäen käsikirjoituksen lopulliseen muotoon saattamisessa tärkeitä huomioita. OTK, johtava veroasiantuntija Sami Laaksonen on keskustellut kanssani monista mielenkiintoisista, tutkimukseeni liittyvistä kysymyksistä laatiessani tutkimuksen erityistä osaa eli tieteellisiä erillisjulkaisuja. Hän on auttanut minua tuomaan aihepiirin käsittelyyn tärkeää käytännön näkökulmaa. Professori Reijo Knuutisen kanssa käymäni keskustelut ovat auttaneet minua kehittämään teoreettista ajatteluani. Professori Knuutisen vaikutus on näkyvissä myös tutkimuksen lähdeaineistossa. Professori Veikko Vahtera on antanut arvokasta palautetta erityisesti tämän tutkimuksen johdanto-osan luvuista 2 ja 3 sekä neuvoja useista hankkeen loppuunsaattamiseen liittyvistä käytännön asioista. Yliopistonlehtori Matti Urpilainen tarjoutui ystävällisesti kommentoimaan käsikirjoitustani ja auttoi minua tutkimuksen johdanto-osan lukujen 4 ja 5 viimeistelyssä. IBFD:n Senior Research Associate Laura Ambagtsheen-Pakarinen ja IBFD:n kirjaston henkilökunta ovat auttaneet minua tutkimusmateriaalin hankinnassa ja edesauttaneet erityisesti tutkimuksen vertailevan osuuden kirjoitustyötä. Kiitän kirjan kustantajaa Alma Talentia, erityisesti sisältöpäällikkö Arja Lappeteläistä ja kustannustoimittaja Jemmi Rantasta kirjan julkaisukuntoon saattamisesta. Verotus-lehden päätoimittajana artikkelieni julkaisun ajankohtana toiminut Olli Nykänen ja lehden toimitussihteeri Marita Kuusiola ovat mahdollistaneet tutkimuksen erityisen osan julkaisemisen ja painokuntoon saattamisen. Kiitän heitä antoisasta yhteistyöstä. Artikkelien julkaiseminen on nuoremmalle tieteenharjoittajalle erinomainen mahdollisuus tutkimustyön tunnetuksi tekemiseen ja palautteen saamiseen jo tutkimushankkeen kestäessä. Tutkimushanketta ovat tukeneet apurahoin Suomalainen Konkordia-liitto ry ja Liikesivistysrahasto. Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulu on tarjonnut käyttööni työtilan tutkimuksen viimeistelyä varten ja mahdollistanut monta tutkimuksen käytännön toteuttamiseen liittyvää yksityiskohtaa. Johtamiskorkeakoulun yritysjuridiikan ja vero-oikeuden opintosuunnan henkilökunta toivotti minut tervetulleeksi vanhaan opiskelu- ja työpaikkaani viimeistelemään tutkimuksen johdanto-osaa. He ovat saaneet kuulla tutkimuksestani varmasti enemmän XVIII

5 kuin tarpeeksi. Kiitos myös kaikille entisille ja nykyisille kollegoilleni, jotka ovat seuranneet tutkimusprosessia vuosien varrella ja muistaneet tiedustella aina sopivan hetken tullen, miten väitöskirjatyö etenee. Vanhempiani, Eva ja Eljas Isomaata kiitokset eivät enää valitettavasti tavoita. Heidän kannustuksensa ja tukensa oikeustieteelliselle uralle on ollut tärkein tämän kirjan syntymiseen vaikuttanut tekijä. Puolisoni, KTL, OTM Janne Myllymäki kannusti minut määrätietoisesti takaisin jo kerran hautaamani väitöskirjaprojektin pariin. Ilman hänen kannustustaan tämä tutkimus olisi voinut jäädä tekemättä. Hän on kommentoinut tekstejäni kirjoitusprojektin aikana ja käynyt kanssani mielenkiintoisia keskusteluja tutkimuksen oikeusteoreettisesta osuudesta. Tutkimuksesta on puhuttu automatkojen, aamukahvien ja illallisten aikana. Nyt ruokapöytäkeskustelu siirtyy Jannen kirjoitusprojekteihin. Perheeseen mahtunee vielä toinenkin oikeustieteellinen väitöskirja. Viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisempänä kiitokset kuuluvat pojallemme Eljakselle, joka on osoittanut puolitoistavuotiaan, kokoaan suuremman miehen tarmokkuudella suurta kiinnostusta tämän tutkimuksen lähdemateriaalia ja äidin tärkeintä työvälinettä, tietokonetta, kohtaan. Hänen ansiostaan tutkimuksen tekemisestä ei ole tullut tarpeettoman vakavaa. Tampereella Anita Isomaa-Myllymäki XIX