Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Päivien teema: Kuntoutuksen tulokset näkyviksi Scandic Marina Congress Center Helsinki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 12. 13. 4. 2011. Päivien teema: Kuntoutuksen tulokset näkyviksi Scandic Marina Congress Center Helsinki"

Transkriptio

1 Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Päivien teema: Kuntoutuksen tulokset näkyviksi Scandic Marina Congress Center Helsinki

2

3 Tervetuloa 39. Valtakunnallisille Kuntoutuspäiville! Kuntoutuksen tulokset näkyviksi Vuoden 2011 Valtakunnallisten Kuntoutuspäivien ohjelman pääteemana on esitellä kuntoutusalalla kehitettyjä hyviä käytäntöjä ja tutkittua tietoa niiden toimivuudesta ja vaikuttavuudesta. On turhaa keksiä pyörää uudelleen. Monet esille nostettavista työkäytännöistä ja toimintamalleista pystyttäisiin varsin helposti ottamaan laajempaan käyttöön ja kehittämään kuntoutusta asiakaslähtöisempään, sujuvampaan ja tuloksellisempaan suuntaan. Esimerkeiksi tästä voi nostaa työpaikkojen varhaisen reagoinnin ja tuen mallin, tuetun työllistymisen toimintamallin sekä Ikaalisten kaupungin palveluohjausmallin. Mutta päivien ohjelmassa on myös monia muita, vähintään yhtä kiinnostavien ja innovatiivisten työkäytäntöjen esittelyjä. Kuntoutuspäivien ohjelmassa korostuu kuntoutuksen monimuotoisuus ja laaja-alaisuus. Voimme tutustua naapurimaidemme Viron ja Venäjän kuntoutuksen haasteisiin, ja kotimaamme ajankohtaiseen keskusteluun työurien pidentämisestä, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden uudistamisesta sekä palvelujen kilpailuttamisesta. Matti Tuusa Koulutuspäällikkö Kuntoutussäätiö 39. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 1

4 Työryhmät Tiistai Yleisohjelma Työryhmät 1. Kuntoutuksen toimeenpanon kehittäminen 2. Challenges and Partnerships of Rehabilitation in the Baltic Sea Region 3. Työkyvyn tukeminen työterveyshuollon ja työpaikan yhteisenä haasteena 4. Kolmannen ja julkisen sektorin kuntoutusyhteistyön kehittäminen Keskiviikko Työryhmät 5. Lainsäädäntö ja palvelurakenteet muutoksessa 6. Kuntoutuksen marginaalissa 7. Hyvät käytännöt kehiin 8. Toimivia malleja työhönpaluun tueksi Yleisohjelma Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

5 Sisällysluettelo Ohjelma 5 Luentotiivistelmät 15 Työryhmä 1 15 Ulla Buchert ja Mirkka Vuorento, Maahanmuuttajat kuntoutuspalvelujen asiakkaana 15 Workshop 2 16 Olga I. Borodkina, Problems and Perspectives of Social Rehabilitation of Disabled People in Russia 16 Dagmar Narusson, Development of Social Rehabilitation Services in Estonia 19 Tiina Talvik and Tiina Stelmach, Challenges of (Re)habilitation of Children - Estonian Agrenska Foundation as a Novelty Model of Family Services 22 Työryhmä 3 24 Kristiina Mukala, Työterveyshuollon uudet painotukset työkyvyn tukemisessa 24 Nina Holopainen ja Sanna Pesonen, Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyömallin rakentaminen ja merkitys työyhteisölle 26 Pauliina Juntunen ja Pirjo Juvonen-Posti, Työhyvinvoinnin tukeminen työpaikan ja työterveyshuollon yhteishaaste 28 Elina Sipponen, Osaaminen osana työkykyä Moniosaajavalmennus 30 Työryhmä 4 33 Mika Ala-Kauhaluoma, Outi Hietala-Paalasmaa, Timo Saarinen, Mikko Henriksson ja Louna Hakkarainen, Kolmannen ja julkisen sektorin yhteistyön lähtökohdat ja mahdollisuudet kuntoutuksessa 33 Kari Lahti, Päihde- ja mielenterveyspäiväkeskus SOVATEKin paikallisena yhteistyökumppanina ja taustavaikuttajana 35 Jenni Airaksinen, Sektoreiden välinen yhteistyö teoriassa ja käytännössä Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 3

6 Työryhmä 5 38 Matti Tuusa, Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla 38 Työryhmä 6 40 Jenni Blomgren ja Helka Hytti, Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden työttömyystausta 40 Peppi Saikku, Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus 43 Johanna Korkeamäki, Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena 45 Työryhmä 7 46 Heidi Härmä ja Virva Ryynänen, Muistiluotsi asiantuntija- ja tukikeskus 46 Sinikka Reito, Ikaalilainen palveluohjaus auttaa työikäistä palvelujärjestelmän labyrintissa 48 Katja Noponen, Työhönvalmennuksen avulla avoimille työmarkkinoille 51 Leila Pölkky-Pieksa, Paltamon mallin avulla työttömyys kuriin 53 Työryhmä 8 54 Jouni Puumalainen, Työhön paluu -projektin arviointiasetelma Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

7 Tiistai Yleisohjelma 9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.30 Tervetuloa Kuntoutussäätiön hallituksen puheenjohtaja, asiamies Antti Mykkänen, Kunnallisalan kehittämissäätiö 9.40 Valtiovallan tervehdys sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula, sosiaali- ja terveysministeriö Miten kehittää kuntoutuksen vaikuttavuutta? professori Pekka Rissanen, Tampereen yliopisto Millaisin keinoin kehitetään työhyvinvointia ja pidennetään työuria? sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Tauko Rights and Inclusion of Disabled Persons President Anne Hawker, Rehabilitation International Kuntouttajamitalin jako Lounas Cocktailtilaisuus Scandic Marina Center, Ravintola Marine, 2. krs Keskiviikko Yleisohjelma Kilpailuttamisen käytännöt ja kuntoutuksen kehittäminen -paneelikeskustelu Keskustelun vetäjänä toimii Kuntoutussäätiön hallituksen pj. Antti Mykkänen johtaja Raija Volk, sosiaali- ja terveysministeriö toiminnanjohtaja Markku Salo, Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko, Kela toimitusjohtaja Vesa Lehtomäki, Korona Invest Oy Päivien päätös 39. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 5

8 Tiistai Työryhmä 1 Kuntoutuksen toimeenpanon kehittäminen Tämän työryhmän punaisena lankana on ajankohtaisen tutkimustiedon vieminen käytäntöön. Eri tutkimus- ja kehittämishankkeissa on selvitetty palvelujärjestelmämme toimivuutta ja kehitetty uusia toimintamalleja. Nyt on juurruttamisen aika. Tarkastelun kohteena tässä työryhmässä ovat maahanmuuttajien palvelut, työllistämisen tukipalvelut ja vaikeavammaisten kuntoutus. Puheenjohtaja: professori Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Avaus Maahanmuuttajat kuntoutuspalvelujen asiakkaina tutkija Ulla Buchert, Kuntoutussäätiö Työvalmennuksen nykytila ja kehittämistarpeet Kristiina Härkäpää Kahvitauko Vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittäminen tutkija Marjatta Martin, Lapin yliopisto Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina ylitarkastaja Patrik Kuusinen, työ- ja elinkeinoministeriö Työryhmän päätös Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

9 Tiistai Workshop 2 Challenges and Partnerships of Rehabilitation in the Baltic Sea Region The workshop is organized in co-operation with Rifi (Rehabilitation International Finnish Committee) and RI Commission on Policy and Services. The workshop gathers together rehabilitation experts from various neighbouring countries in the Baltic Sea Region. The aim is to share mutual interests, challenges and achievements of rehabilitation. Practical examples of service development cover issues of pediatric rehabilitation in Estonia, social rehabilitation and employment support of persons with disabilities in Estonia and Russia. Chairman of the Seminar: Mr. Veijo Notkola, General Manager, Rehabilitation Foundation Moderator: Ms. Anne Hawker, RI President Opening Ms. Jonna Siikamäki, National Secretary, Rifi Problems and Perspectives of Social Rehabilitation of Disabled people in Russia Professor Olga Borodkina, Social Research Institute, State University of St. Petersburg, Russia Development of Social Rehabilitation Services in Estonia Lecturer Dagmar Narusson, Institute of Social Work, University of Tartu, Estonia Coffee Break Challenges of (Re)habilitation of children Professor Emerita Tiina Talvik, University of Tartu, Estonia Conclusion Ms. Anne Hawker, RI President Closing 39. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 7

10 Tiistai Työryhmä 3 Työkyvyn tukeminen työterveyshuollon ja työpaikan yhteisenä haasteena Puheenjohtajat: projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö, Punk-hanke ja arviointipäällikkö Tuomas Koskela, Kuntoutussäätiö, Innokuntoutus Työterveyshuoltolain mukaan työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistyössä tulee edistää mm. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa. Jotta tässä tehtävässä onnistutaan, tarvitaan yhteisesti sovittuja toimintamalleja. Työryhmässä paneudutaan työterveyshuollon tehtävään työkyvyntukijana ja malleihin, joissa yhteistyötä on kehitetty. Työpaikan rooli työkykyasioissa ja terveyden edistäjänä on saanut uutta painotusta ja tähän on kehittämistyössä myös haettu käytäntöjä ja varhaiskuntoutusmalleja Avaus Työterveyshuollon tehtävien uudet painotukset työkyvyn tukemisessa lääkintöneuvos Kristiina Mukala, sosiaali- ja terveysministeriö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyömallin rakentaminen ja merkitys työyhteisölle. Esimerkki PoKa-hankkeesta. kehitysjohtaja Nina Holopainen, Kiteen kaupunki ja kehittämispäällikkö Sanna Pesonen Kuntien eläkevakuutus Kahvitauko Varhainen tuki pientyöpaikoilla, esimerkkejä Punk-hankkeesta Työkyvyntuki nettiopas apuna työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyöstä sovittaessa projektisuunnittelija Pauliina Juntunen, Kuntoutussäätiö, Punk-hanke Osaaminen osana työkykyä Moniosaajavalmennus projektisuunnittelija Elina Sipponen, Kuntoutussäätiö, Punk-hanke Työpaikka työkyvyn ja terveyden edistämisen areenana teemajohtaja Päivi Husman, Työterveyslaitos Loppukeskustelu Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

11 Tiistai Työryhmä 4 Kolmas ja julkinen sektori kuntoutuksessa Puheenjohtajat: tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mika Ala-Kauhaluoma ja tutkija Outi Hietala-Paalasmaa, Kuntoutussäätiö Kolmanteen sektoriin kohdistuu kuntoutuksessakin monia odotuksia. Julkisen sektorin organisaatiot ovat entistä enemmän siirtämässä palveluiden toteuttamisvastuuta järjestöille ja säätiöille, joilla on samanaikaisesti myös kansalaisyhteiskuntaan sekä edunvalvontaan liittyviä tavoitteita. Tässä työryhmässä avataan sektoreiden välistä yhteistyötä paikallisten esimerkkien sekä yleisemmän tason jäsennysten avulla. Aluksi esitellään yhteistyön lähtökohtia ja mahdollisuuksia tutkiva ja kehittävä KoJu-hanke. Sen jälkeen paneudutaan Jyväskylän ja Salon tapausten avulla erityisesti päihde- ja mielenterveyskuntoutuksessa tehtyyn yhteistyöhön. Lopuksi sektoreiden välistä yhteistyötä tarkastellaan yleisemmällä tasolla Tavoitteena kolmannen ja julkisen sektorin kuntoutusyhteistyön kehittäminen (KoJu-hanke) Mika Ala-Kauhaluoma ja Outi Hietala-Paalasmaa Salon kaupungin ja mielenterveysseuran kuntoutukseen liittyvä yhteistyö näkökulmien ja strategioiden yhteensovittamista toiminnanjohtaja Eevaliisa Lindholm, Salon mielenterveysseura Kahvitauko Jyväskyläläinen SOVATEK-säätiö tarjoaa sosiaali-, valmennus-, terveysja kuntoutuspalveluja laajenevien ja monimutkaistuvien ongelmien ehkäisyyn ja hoitoon. Säätiö on myös järjestölähtöinen toimija syrjäytymisen ehkäisemiseen ja osallisuuden edistämiseen. Jyväskylän kaupunki ja Vaajakosken Suvanto ry ovat säätiön perustajayhteisöjä. SOVATEK-säätiö julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi, SOVATEK-säätiö SOVATEK aikuissosiaalityön näkökulmasta kehitysjohtaja, dosentti Sakari Möttönen, Jyväskylän Kaupunki, hallintokeskus Päihde- ja mielenterveyspäiväkeskus SOVATEKin paikallisena yhteistyökumppanina ja taustavaikuttajana toiminnanjohtaja Kari Lahti, Vaajakosken Suvanto ry Sektoreiden välinen yhteistyö teoriassa ja käytännössä kunnallispolitiikan yliopistonlehtori Jenni Airaksinen, Tampereen yliopisto, Yhdyskuntatieteiden laitos Päivän päätös 39. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 9

12 Keskiviikko Työryhmä 5 Lainsäädäntö ja palvelurakenteet muutoksessa Puheenjohtaja: koulutuspäällikkö Matti Tuusa, Kuntoutussäätiö Terveydenhuoltolaki uudistuu vuonna 2011 ja se tarjoaa uudet puitteet julkisten terveyspalvelujen järjestämiselle ja kehittämiselle, ja myös lääkinnälliselle kuntoutukselle. Työryhmässä käydään keskustelua lakiuudistuksesta sekä lainsäätäjän, kuntatason lääkinnällisen kuntoutuksen että kansanterveysjärjestöjen näkökulmasta. Esittelemme työryhmässä myös kahden kiinnostavan kuntoutusalan kehittämishankkeen tavoitteita ja havaintoja. Toisen hankkeen avulla selvitellään mahdollisuuksia luoda yhteinen sähköinen tietojärjestelmä ammatilliseen kuntoutukseen, ja toisen avulla kehitetään rinnakkain kuntoutuslaitosten toimintaprosesseja ja tilasuunnittelua Avaus Matti Tuusa 9.10 Uusi terveydenhuoltolaki voimaan toukokuussa Mitä uutta kuntoutuksen näkökulmasta? hallitusneuvos Anne Koskela, sosiaali- ja terveysministeriö kommenttipuheenvuorot lääkinnällinen kuntoutus: kuntoutusylilääkäri Sakari Malin, Länsi-Pohjan keskussairaala kansanterveysjärjestöt: toiminnanjohtaja Sirpa Pajunen, Iholiitto ry Kahvitauko Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa Kuntoutuslaitosten prosessien ja tilasuunnittelun kehittämishanke (Kunto-hanke) teemajohtaja Kari Reijula, Työterveyslaitos Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

13 Keskiviikko Työryhmä 6 Kuntoutuksen marginaalissa Puheenjohtajat: tutkimus- ja kehittämispäällikkö Tiina Pensola, Kuntoutussäätiö ja professori Ullamaija Seppälä, Helsingin yliopisto Suomalainen kuntoutusjärjestelmä on kokonaisuudessaan tunnetusti pirstaloitunut ja valikoiva. On myös ryhmiä, joiden kuntoutustarpeita ei tunnisteta eikä niihin vastata. On suuri riski, ettei näihin ryhmiin kuuluvien hyvinvointia pystytä turvaamaan ja he jäävät kokonaan kuntoutusjärjestelmän ulkopuolelle. Keskustelemme siitä, keitä nämä ihmiset ovat, onko tällainen vaara todellinen ja kuinka vakavasta asiasta oikein on kysymys Kuntoutuksen marginaalissa Ullamaija Seppälä Kuntoutuksen marginaaliin Tiina Pensola Kahvitauko Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden työttömyystausta erikoistutkija, VTT Jenni Blomgren, Kela Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus tutkija, VTM Peppi Saikku, THL Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena tutkija, VTM Johanna Korkeamäki, Kuntoutussäätiö Kuntoutuksen marginaalista loppukeskustelu Lounas 39. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 11

14 Keskiviikko Työryhmä 7 Hyvät käytännöt kehiin Puheenjohtaja: seurantapäällikkö Janne Jalava, Raha-automaattiyhdistys Tässä työryhmässä nostamme esiin joitakin kuntoutusalalla kehitettyjä hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja. Malleja yhdistää se, että ne kaikki on kehitetty palvelujärjestelmämme harmaille vyöhykkeille, ja myös se, että niiden toimintamallit ovat käyttökelpoisia sovellettavaksi muuallakin Avaus 9.10 Muistiluotsi asiantuntija- ja tukikeskusohjelma projektisuunnittelija Heidi Härmä, Muistiliitto ry 9.40 Ikaalislainen palveluohjauksen käytäntö kuntoutusvastaava, palveluohjaaja Sinikka Reito, Ikaalisten sosiaali- ja terveystoimi Kahvitauko Työhönvalmennuksen avulla avoimille työmarkkinoille toimitusjohtaja Katja Noponen, Katja Noponen Oy Paltamon mallin avulla työttömyys kuriin toiminnanjohtaja Leila Pölkky-Pieska, Paltamon työvoimatalo ry Lounas Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

15 Keskiviikko Työryhmä 8 Tukea työhön paluuseen sitä tarvitseville Puheenjohtaja: projektipäällikkö Raija Tiainen, Kuntoutussäätiö, Työhön paluu-hanke Tämä työryhmä tuo näkyväksi systemaattisen kehittämistyön tuloksia, joiden avulla voidaan tukea työhön paluuta ja pidentää työuria. Työryhmässä kuullaan ajankohtaista tietoa työkyvyttömyyden yleisestä kehityksestä ja työhön paluun mallien hyödyllisyydestä. Onnistunut masennuksesta toipuvan henkilön työhön paluu ei ole tuurista kiinni, vaan se on suunnitelmallista eri tahojen yhteistyötä ja vastuunottoa. Työhön palaajan näkökulmasta se on inhimillistä ja pitkäjänteistä tukemista ja konkreettista vastaantuloa työpaikalta. Työryhmässä pohditaan myös sitä, miten ilmapiiriä työpaikoilla saataisiin kohennettua niin, että sinne olisi hyvä palata ja erityisesti, että siellä olisi hyvä olla Avaus 9.10 Työkyvyttömyyseläkkeet laskussa toimiiko työhön paluu? ylilääkäri Jukka Kivekäs, Varma 9.45 Työhön paluu -projektin arvioinnin tuloksi tutkija Jouni Puumalainen, Kuntoutussäätiö Kahvitauko Työhön paluun tuen ryhmätoiminnan malli kuntoutusneuvoja/projektisuunnittelija Marja Oivo, Kuntoutussäätiö, kuntoutussuunnittelija Sari Harju, Helsingin kaupungin Työterveyskeskus Työhön paluun yksilöllisen tuen malli Raija Tiainen, työhön palaaja Kirsi Niinimäki Hyvinvointia työelämään näkökulmia hyvinvointiin, jopa innostukseen ja iloon työpaikoilla psykoterapeutti, NLP Trainer, henkilöstöjohdon valmentaja Riitta Malkamäki Lounas 39. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13

16 Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

17 Luentotiivistelmät Työryhmä 1 Kuntoutuksen toimeenpanon kehittäminen Tutkija Ulla Buchert ja tutkija Mirkka Vuorento, Kuntoutussäätiö Maahanmuuttajat kuntoutuspalvelujen asiakkaina Suomessa asuvien maahanmuuttajien määrä on kasvanut melko tasaisesti viimeiset kaksikymmentä vuotta, mutta monissa kuntoutuspalveluissa ei näy edelleenkään juuri lainkaan maahanmuuttajia. Aihetta ei ole juurikaan tutkittu Suomessa, joten syitä tilanteeseen voidaan vain arvailla: eivätkö maahanmuuttajat tarvitse kuntoutusta, halua kuntoutukseen tai pääse kuntoutukseen? Esityksen aiheena on maahanmuuttajien kuntoutus, kuntoutukseen pääsyyn ja osallistumiseen vaikuttavat tekijät sekä niiden huomioon ottaminen kuntoutuksen toteuttamisessa. Ensin käydään läpi, mitä tiedetään Suomessa asuvista maahanmuuttajista ja heidän kuntoutusta koskevista oikeuksistaan. Toiseksi perehdytään maahanmuuttajien kuntoutusta sivunneiden tutkimusten tuloksiin. Tällöin pääpaino on mielenterveyskuntoutukseen liittyvissä, maahanmuuttajien mielenterveyttä ja mielenterveyspalvelujen käyttöä koskevien tutkimusten tuloksissa sekä ammatilliseen kuntoutukseen liittyvissä, maahanmuuttajien terveyttä, työllisyyttä ja palvelujen käyttöä koskevien tutkimusten tuloksissa. Lopuksi esitellään lyhyesti esityksen aiheeseen liittyvä, Kuntoutussäätiön Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksessa meneillään oleva, Kansaneläkelaitoksen rahoittama tutkimushanke Maahanmuuttajat kuntoutuspalvelujen asiakkaina. 39. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 15

18 Workshop 2 Challenges and Partnerships of Rehabilitation in the Baltic Sea Region Professor Olga I. Borodkina, Social Research Institute, State University of St. Petersburg, Russia Problems and Perspectives of Social Rehabilitation of Disabled People in Russia Recent years have seen the development of rehabilitation services, programs and rehabilitation education in Estonia. Background According to official data there are more than disabled people registered in St.Petersburg, representing about 17 % of the city s total population; among them more than 80 % people at pension age (almost ), about 16 % are people at working age (over ) and less than 2 % are disabled children (almost ). Social protection of people with handicaps is one of the priority issues of social policy on the national and local level in Russia. However despite of the active measures undertaken by the Government of St.Petersburg, it is necessary to admit that many problems concerning the quality of the disabled people s life remain unsolved. In this context it is extremely important to take into account the point of view of people with handicaps. These circumstances have determined the tasks and methods of the sociological study conducted in in St. Petersburg. Methods The main research method was interviewing people with handicaps: the interviews were carried out based on semi-structured questionnaires with a significant number of open questions. The questions concerned different aspects of quality of life of people with handicaps (in particular education, employment, rehabilitation, mobility, attitudes of the society towards disabled people etc.). The research aims were to find out the most significant problems of three main groups of disabled people, namely people with disabilities such as limited motor skills, visually handicapped people and hearing impaired people. As a result the research sample consisted of 96 respondents, among them 60 respondents were people with limited motor skills, Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

19 15 respondents were visually handicapped people and 21 respondents were hearing impaired people. Also 14 expert interviews were carried out in the framework of the research: interviews with the heads of non-governmental organizations, specialists on rehabilitation, specialists in social work, psychologists and heads of departments, teachers and social pedagogues. Results The analysis of the research results allows to assert that the medical model of disability is still dominating in the sphere of social support. Within this model a person with handicaps is considered as a person with stable physical, mental, intellectual or sensorial disabilities and due to this fact all efforts are directed to improve or maintain his/her physical and mental condition. The modern approach to social rehabilitation of people with handicaps has to be based on the socially oriented model of disability, which considers disability as a social construction. Disability is not just the condition of a person, but also the result of his/her relations with the social environment. Barriers of the existing environment including social, legal, cultural issues are the main reasons of the social exclusion of people with handicaps. Therefore the strong efforts should be directed not only on the improvement or maintenance of a physical condition of disabled people, but also on overcoming environmental barriers, on stimulating the process of interaction between disabled and other people, on their inclusion to social life. The essential indicator of quality of life for any person is income. The data prove that the level of income of disabled people is usually very low. The main source of income for the majority is the disability pension (58,3 %), another important source is the salary (21,9 % ), which is still rather low. The main perspectives of increasing the quality of life of people with limited possibilities might be connected to their professional education (also increasing qualifications and retraining) and further employment. That is why the question of training and professional education is one of the key points of developing system of social integration of people with handicaps. There are different opportunities for disabled people in St. Petersburg and in Russia to get qualified professional education in special professional rehabilitation centers. However, the main part of the state organizations of high and higher professional education is not equipped to provide access for disabled people and so despite legitimized equal opportunities for all people within the system of general and professional education it is still closed to them. Besides, the present system of professional education for disabled people offers a limited number of professional specialties and does not fully correspond to the demands of the labor market and as a result rather often the professional education does not increase the competitive ability of disabled people on the labor market. One of the key issues of social support of disabled people is rehabilitation. Rehabilitation of disabled people is a system and a process of full or part restitution of abilities of people with limited possibilities to household, social and professional activities. Rehabilitation of disabled people is directed at reduction or as full as possible compensation of activity limits caused by deterioration of health with stable body s dysfunctions aiming at social adaptation of disabled people, increasing their financial independence and integration to society. By the Russian legislation, rehabilitation of disabled people has to be realized in the framework of «the individual rehabilitation program» (IRP), which is a complex of optimal rehabilitation measures for disabled person including certain kinds, forms, extent, time schedule and way 39. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 17

20 of realization of medical, professional and other rehabilitation measures aiming at restitution, compensation of affected or lost body s functions for certain activities According the research data a rather large part of the respondents with limited possibilities don t use IRP, moreover many respondents explained it by lack of information. Only one third of the respondents, who use IRP, consider IRP as effective and very effective. The mail reason of low effectiveness of the system of individual rehabilitation program is that IRP is not developed taking into account the individual characteristics of the person, his/her needs. In practice there is individual approch in the rehabilitation system. The research data also demonstrated that disabled people were limited in their social activity. In Russia there is not enough public facilities. But it is necessary to note that the level of accessibility of many public places (especially modern buildings, i.e. shopping and recreation centers) is higher than the frequency of visiting them by people with limited possibilities. In the interviews many respondents expressed a passive position and lack of willing to be included to the social life, lack of motivation to have an active social life. Conclusions The existing system of social rehabilitation of disabled people causes a lot of critics from the disabled people as well as experts. At the same time it is necessary to highlight significant positive shifts initiated by the government to improve the quality of social services for people with limited possibilities and activating efforts of non-governmental organizations working with disabled people, which play an important role in advocacy of disabled people s interests. However, public authorities should follow the social conception of disability, which means that disability is a product of social relations and reflect the social, technological and legal aspects of society. The main efforts of public authorities in the field of social support of disabled people are directed to the creation of the accessible e environment, i.e. the environment creating with taking into account of disable people s needs. But today the accessibility is assessed only from the technical infrastructure s point of view, when the social model of disability demands to make assessment using the criteria of quality of life, level of social integration, observance of human rights. The significant changes in the field of social work are also needed. Social work besides the traditional social services has to support the development of ability of people with limited possibilities to live independent and manage their own life Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

21 Lecturer Dagmar Narusson, Department of Social Work Administration, Pärnu College, University of Tartu, Estonia Development of Social Rehabilitation Services in Estonia Recent years have seen the development of rehabilitation services, programs and rehabilitation education in Estonia. Development of rehabilitation services Current social rehabilitation system was started in 2000 when the Social Benefits for Disabled Persons Act was adopted. Since 2000 rehabilitation teams provide rehabilitation services for disabled children and since 2002 services for disabled adults. The number of rehabilitation service providers is increasing constantly. In 2007 there was 63 rehabilitation services providers and in 2011 there are 102 rehabilitation services providers. The provision of rehabilitation services is ensured by the Social Insurance Board. Particular attention is paid to the development of rehabilitation services so as to improve the ability of people with disabilities to cope independently, increase their social inclusion and facilitate their working or taking up a job. Rehabilitation services are listed in the Government of the Republic regulation no 256 of December 20, 2007, where it is also specified how many services may be provided per one calendar year. Generally one service is allowed to be provided to adults 10 hours and to children 20 hours per calendar year, except the service of physiotherapist for children, which is provided hours per year depending on the disability and services of social worker and occupational therapist for people with mental special needs, provided 35 hours per year. Services currently provided are: a personal rehabilitation plan (assessment and planning of rehabilitation); supervision how to conduct the activities described in the rehabilitation plan; the service of physiotherapist (individual and group work), the service of occupational therapist and creative therapist, the services of social worker, special education teacher, speech therapist and psychologist (indvidual, family and group services). According to the Social Welfare Act (RT I 2004, 89, 603) there is a requirement for providers of rehabilitation services to have in rehabilitation teams a minimum of five specialists who have: acquired officially recognised higher education or equal qualifications in 1) psychology, 2) medical science, 3) social work, 4) nursing, 5) special needs education, speech therapy or pedagogy, 6) physiotherapy, or 7) occupational therapy. Rehabilitation service providers are registered in register of economic activities, administrated by the Ministry of Economic Affairs and Communications (register can be found on the choosing providing rehabilitation service for the area of activity). In 2010 was registered 1625 specialist in rehabilitation teams. Many specialists practice in different teams at the same time, so the actual number on the specialists was 1336 (year 2010). 39. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19

22 Development of rehabilitation programs In 2005 was started a new rehabilitation development project named PITRA I. The project aim was to improve rehabilitation services and service quality, also work out training program for rehabilitation team members. In 2008 project PITRA II was continued and focused more on the development of rehabilitation programs and co-work between local government social service units, Estonian Unemployment Insurance Fund, Social Insurance Board and social rehabilitation service providers. PITRA II worked out co-work system model and tested it in the pilot project. PITRA I and II were funded by European Social Fund. Since PITRA II Estonian rehabilitation developers emphasize the importance of implementing rehabilitation programs. New rehabilitation programs were started to pilot in 2010 by the supervision of Astangu Rehabilitation Centre. The aim of the pilot project is to facilitate disabled persons working activity and entering to labour market. 250 disabled persons participate in the project during the period June 2010 October All together 16 different rehabilitation teams develop and provide different rehabilitation programs. Rehabilitation program project is also important designation on the process of implementing assessment tools of WHO International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF). Part of the rehabilitation program pilot project is testing the assessment instrument Disability Assessment Schedule WHO DAS. Development of rehabilitation education Tartu University Pärnu College in Estonia developed new graduate level training program in Social Rehabilitation. Social Rehabilitation Training Project was started in Training curriculum consists of 8 modules (22,5 ECTS). The aim of the training project was to educate practitioners from rehabilitation teams (doctors, nurses, social workers, psychologists, speech therapists, physiotherapists etc) to be experts in rehabilitation. 422 rehabilitation specialists finished the complete training program in Training was supervised by 25 lecturers and 3foreign experts (Matti Tuusa, David Imber and Göran Skogman). Training project was funded by European Social Fond and Estonian Ministry of Social Affairs. Part of the Social Rehabilitation Training Project was the development of rehabilitation specialist professional standars. Expert team described the range of skills and competencies expected of a rehabilitation specialist working in rehabilitation teams. Next step should be preparation of a professional standard for rehabilitation specialists in cooperation with the Ministry of Social Affairs, the Estonian Qualifications Authority and institutions providing rehabilitation services and programs. After the Social Rehabilitation Training Project 2009 team of the researchers continued with the research focucing on the development of quality of rehabilitation specialist activities. During the training and supervised practice, rehabilitation specialists developed mandatory course works. Two of the course works were (1) case study reports and (2) written projects of new rehabilitation programs. Case study reports include client s assessment by using ICF categories. These written papers were main focus of this study analysis. Research team focused on the specialists cowork with the client and quality of dialogical relationship and analyzed written texts from three perspective: (1) aim setting in the rehabilitation process and how the aim Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

23 influences the rehabilitation plan; (2) overview of the assessment texts in the rehabilitation, how specialists compile assessment and which kind of information they use; (3) how practitioners understand the concept of dialogical relationship and how they share responsibility during the collaboration period. Results show that assessment texts are in general written comprehensively and compendiously and focus rather on problems. There are future challenges for specialists to balance the persons and specialist responsibility in planned activities and ability to build up rehabilitation process on clients personal resources. Next important landmark in Estonian rehabilitation education is Autumn Tartu University Pärnu College starts educating students according to the new rehabilitation curriculum. New curriculum is titled Social work and rehabilitation administration and students choose the speciality of social work administration or rehabilitation administration ( ee). New education prorgam will support the development of quality of rehabilitation services and programs. 39. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 21

24 Prof.em, MD, PhD Tiina Talvik, Tartu University Hospital, Children's Clinic Estonian Agrenska Foundation MD, PhD Tiina Stelmach, Estonian Agrenska Foundation, Tartu, Estonia; Tartu University Hospital, Children's Clinic Challenges of (Re)habilitation of Children - Estonian Agrenska Foundation as a Novelty Model of Family Services Introduction Rehabilitation of children differs from the rehabilitation of adults in many featurers. The first important aspect is certainly early and aetiological diagnoses (which can be extremely complicated in rare disorders) of the child which plays key-role in planning the rehabilitation services including education and prognosis and frequently, genetic counselling of the family. The second challenge is early and evidence based intervention which enables us to use plasticity of the brain. The third challenge is family based rehabilitation (Estonian model), which include involvement of all family members. This consists of three parts first of all professional, updated information about the disability/disorder and prognostic issues. Second part includes educating and training parents in rehabilitation methods. The third and in fact, the key issue and final aim of rehabilitation process is planning adequate education for children with impairments (academic and professional training according to the abilities) to create the possibility to work and get paid in the future. To fulfil all these aims Tammistu Family Centre of Estonian Agrenska Foundation was established. There are currently over 7000 children (up to 18 years of age) with disabilities in Estonia, among those ~ 3500 children with severe and profound disabilities Aim Aim of Tammistu Family Centre is to provide information and family-supportive services for better future for children and adolescents with special needs; to help - via teaching and services - to get optimal possible independence for children with disabilities - when growing up and becoming an adult Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

25 Activities To reach these aims, special network services have been designed in cooperation with parents and based on their expectations: 1. Disability-specific family courses and programmes as cost-efficient means of rehabilitation include: up-to-date information from professionals on the essence of a certain disability/ disorder; disability-specific training and information dissemination; coping strategies from families to families. 2. Respite care for children with severe disability is provided - to offer rest to the families and relief from the burden of caring. This service enables the parents to maintain their position at job market, lead their professional life and have more time for siblings. 3. Teaching of social skills to children and youth with disabilities and provision of supported employment and job practice for young people with special needs, in cooperation with Labour Market Board and Social Insurance Board. 4. Advanced/ongoing education for parents, professionals and other network members. 5. Practice base for rehabilitation research and for updating skills of students of respective areas (University of Tartu fields of medicine, physiotherapy, social work, special education) in the course of their regular participation in family programmes and respite camps(under supervision). 39. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 23

26 Työryhmä 3 Työkyvyn tukeminen työterveyshuollon ja työpaikan yhteisenä haasteena Lääkintöneuvos Kristiina Mukala, STM Työterveyshuollon uudet painotukset työkyvyn tukemisessa Väestömme demografinen kehitys suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle on herättänyt kysymyksen miten tulevaisuudessa ylläpidämme hyvinvoivaa Suomea. Keskusteluissa merkittäväksi tekijäksi on noussut työssäoloajan pidentäminen ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrän vähentäminen. Kaikilla työikäisillä tulisi olla mahdollisuus tehdä töitä sillä työkyvyllä mikä heillä on. Työkyky muuttuu elämän aikana ja siihen vaikuttavat monet eri tekijät. Työkyky ei ole sama kuin täydellinen psyykkinen ja fyysinen terveys. Hyvässä hoitotasapainossa olevaa pitkäaikaissairautta potevan työkyky voi olla parempi kuin terveen kanssasisaren. Kohtaavatko työn asettamat vaatimukset ja työntekijän edellytykset: fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen suorituskyky ja osaaminen? Kuka vastaa työkyvystä? Voiko vastuun ulkoistaa? Työturvallisuuslaki (738/2002) velvoittaa työnantajaa huolehtimaan työn terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Työntekijän tulee lain mukaan ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista, jotta työnantaja voi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin niiden poistamiseksi. Työterveyshuoltolakia (1383/2001) sovelletaan työhön, jossa työnantaja on velvollinen noudattamaan työturvallisuuslakia. Työterveyshuoltolaissa säädetään työnantajan työterveyshuollon järjestämisvelvollisuudesta, työterveyshuollon ennaltaehkäisyn ensisijaisuudesta ja laajuudesta, työterveyshuollon toteuttamiseen liittyvästä yhteistyöstä ja toiminnan ajallisesta kattavuudesta koko työntekijän työuran ajan. Työterveyshuolto tulee järjestää ja toteuttaa siinä laajuudessa kuin työstä, työjärjestelyistä, henkilöstöstä, työpaikan olosuhteista ja niiden muutoksista johtuva tarve edellyttää. Lain tarkoituksena on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta; 3. työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa, sekä 4. työyhteisön toimintaa Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

27 Turvallisuuden hallintaan perustuva ajattelutapa korostaa työnantajan vastuuta työn ja työympäristön turvallisuudesta ja terveellisyydestä. Työterveyshuolto on asiantuntijataho, jonka käyttäminen on työnantajan lakisääteinen velvoite (TTlaki 10 2mom). Työnantajan on voitava luottaa työterveyshuollon asiantuntijan antamiin neuvoihin ja ohjeisiin. Hyvällä työterveyshuoltokäytännöllä on pyritty siihen, että työterveyshuollon toiminta, joka lähtee työpaikan tarpeista, on järjestelmällistä ja suunnitelmallista. Työpaikkaselvitykset, joilla saadaan tietoa työpaikan olosuhteista, luovat perustan työterveyshuollon toiminnalle. Keväällä 2009 jätti loppuraporttinsa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtajan Jukka Ahtelan vetämä kaksikantainen työryhmä. Raportissa oli monia ehdotuksia miten työterveyshuoltoa, työelämää, työhyvinvointia, yhteistyötä, koulutusta ja työkyvyn hallintaa tulee kehittää, jotta päästäisiin tavoitteeseen työurien pidentämisessä. Tämän raportin perusteella sosiaali- ja terveysministeriö asetti kaksi ja työ- ja elinkeinoministeriö yhden kolmikantaisen työryhmän viemään tehtyjä ehdotuksia eteenpäin. Ryhmät jättivät loppuraporttinsa pääministeri Kiviniemelle Valtiosihteeri Rantahalvarin vetämässä työterveyshuollon kehittämistä pohtineessa työryhmässä kiinnitettiin erityistä huomiota työterveysyhteistyöhön. Työpaikka on työkyvyn hallinnan ja tukemisen keskeinen paikka. Työnantajalla on vastuu työkyvyn hallinnasta. Yhteistyössä työntekijöiden ja työterveyshuollon kanssa työnantaja laatii kirjallisen työkyvyn hallintasuunnitelman ja sairauspoissaolojen seurannan, josta ilmenevät eri toimijoiden vastuualueet. Toimintamalli kirjataan erilliseksi dokumentiksi, jos yrityksessä on yli 20 työntekijää. Pienemmissä yrityksissä suunnitelma kirjataan työterveyshuollon työpaikkaselvitysraporttiin. Työterveyshuollon vastuut kirjataan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Tätä edellyttää myös vuoden Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 25

28 Kehitysjohtaja Nina Holopainen, Kiteen kaupunki Kehittämispäällikkö Sanna Pesonen, Kuntien eläkevakuutus Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyömallin rakentaminen ja merkitys työyhteisölle PoKa-hanke Keva toteuttaa yhdessä Kuntoutussäätiön ja Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen kanssa pohjoiskarjalaisten kuntatyöpaikkojen ammatillisen kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin kehittämishankkeen vuosina Kehittämishankkeen tavoitteena on henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen ja työssä jatkamisen tukeminen ja siten kuntien tuloksellisuuden parantaminen henkilöstön työkyvyttömyysriskin paremman hallinnan kautta. Hankkeen aikana maakunnan alueella toimii alueellinen kuntoutuspalveluohjaaja, jonka työn tavoitteena on edistää ammatillisen kuntoutuksen toimintakäytäntöjä työpaikoilla, työterveyshuollon käypiä toimintamalleja sekä ylläpitää ja parantaa yhteyksiä Kevan kuntoutusyksikköön ja eläkeratkaisutoimintaan. Kuntoutuspalveluohjaaja on ollut mukana käytännössä osatyökykyisten kuntatyöntekijöiden työssä jatkamismahdollisuuksien selvittämisprosesseissa sekä ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteissä työnantajien, kuntatyöntekijöiden ja työterveyshuoltojen apuna. Tätä kautta hankkeeseen osallistuvissa kunnissa ja työterveyshuolloissa on kuntoutuksen näkökulmaa vahvistettu sekä rakennettu erilaisille kunnille sopivia ammatillisen kuntoutuksen toimintakäytäntöjä. Hankkeen toisessa osakokonaisuudessa kunnat rakentavat tai vahvistavat jo käytössä olevia aktiivisen tuen toimintamalleja esimiestyön avuksi. Toimintamallin kehittämisen tueksi on järjestetty esimiesvalmennuksia työhyvinvoinnin, aktiivisen ja tehostetun tuen kehittämisen pääperiaatteista. Keskeistä tässä osakokonaisuudessa on myös työnantajan ja työterveyshuollon yhteistoiminnan kehittäminen ja siten työterveyshuollon vaikuttavuuden edistäminen. Hanke toimii kunta-, rypästyöpaja- ja maakuntatasolla. Kunnissa hankkeen etenemisen vastuu on projektiryhmillä, jotka koostuvat johdon, esimiesten, työterveyshuollon ja työntekijöiden edustajista. Projektiryhmät ovat laatineet täsmälliset kuntakohtaiset tavoitteet hankkeeseen. Rypästyöpajoissa kunnat työskentelevät ryhmissä, jotka on koottu kunnista ja kuntayhtymistä, joilla on yhtenäiset tavoitteet mm. aktiivisen tuen toimintamallien kehittämisessä. Ryppäille on järjestetty hankkeen aikana yhteisiä työpajoja. Lisäksi PoKa- hankkeen puitteissa on järjestetty maakunnallisia verkostotyöpajoja, joissa aiheina on ollut mm. ammatillinen kuntoutus ja työterveyshuoltoyhteistyö. Hanke on edennyt niin, että aktiivisen tuen toimintamallit ovat useimmissa kunnissa jo lähes valmiita ja niiden esittely työntekijöille on sovittu pidettäviksi kevään 2011 aikana. Kuntoutuspalveluohjauksen osalta työ painottuu kevään ja syksyn 2011 aikana käynnissä olevien kuntoutusprosessien ohjauksen loppuun saattamiseen ja ohjaavaan rooliin siten, että tunnistetut hyvät toimintatavat ja käytännöt jäävät osaksi kuntien toimintatapaa myös hankkeen päätyttyä. PoKa-hankkeen arvioinnissa tarkastellaan kuntoutuspalveluohjauksen sekä aktiivisen tuen toimintamallin käytännön vaikutusta valittaviin mittareihin ja kokemuksiin prosesseista. Kokonaisarviointi tullaan raportoimaan projektin päätösseminaarissa loppuvuodesta Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

29 Case Kitee Kiteen kaupunki toimii työnantajana noin henkilölle. Noin puolet henkilöstöstä työskentelee sosiaali- ja terveyspalveluita seutukunnallisesti tuottavassa Helli-liikelaitoksessa. Kiteen kaupungilla ollaan laatimassa monipuolista työhyvinvoinnin edistämisen mallia osana kaupunkistrategiaan kuuluvaa henkilöstöohjelmaa. Mallin yhtenä ulottuvuutena on työterveyshuollon toimintamallin uudistaminen ja samalla työterveyshuollon käsitteen laventaminen. Lähtökohtana on, että työnantaja eli Kiteen kaupungin johto on työhyvinvoinnin vastuullinen johtaja ja samalla myös työterveyshuollon toimintaan liittyvien prosessien omistaja, aikaisemman passiivisen sivustaseuraajan roolin sijaan. Työhyvinvoinnin edistäminen on strateginen valinta ja työterveyshuolto johdon strateginen kumppani. Malli perustuu työkykyyn vaikuttavien (uhka)tekijöiden ennakointiin, jota tehdään laajapohjaisena kaupungin johdon ja esimiesten, kaupungille työterveyshuoltoa tuottavien yritysten ja organisaatioiden, henkilöstöhallinnon ja työsuojelun yhteistyönä. Ennakoinnissa huomioidaan aiempaa vahvemmin myös mahdolliset psykososiaaliset kuormitustekijät, esimerkiksi palvelutuotannon muutokset, fyysisten ohella. Työhyvinvoinnin mallissa on kolme ulottuvuutta. Ensinnäkin mallissa panostetaan ennaltaehkäisevään toimintaan työkyvyn ylläpitämiseksi. Työkyvyn uhkatekijöiden ennakoinnin kautta työyhteisöihin voidaan työterveyshuollon ja esimiesten kumppanuusyhteistyönä suunnata ja räätälöidä täsmätoimenpiteitä, esim. muutosprosessiin liittyvää valmennusta tai suunnattuja työpaikkaselvityksiä. Toiseksi Keski-Karjalan PoKa ryppään työskentelyssä on jäsentynyt ja terävöitynyt varhaisen tuen ja aikaisen reagoinnin malli, KAARI-malli ( Keski-Karjalan aikaisen aktiivisen reagoinnin malli ), joka toimii mm. esimiesten käsikirjana heidän jokapäiväisessä työssään. Tavoitteena on ennen kaikkea tietoisuuden ja osaamisen lisääminen työkykymuutosten havainnoinnissa ja niiden puheeksi ottamisessa. Kolmanneksi, PoKa hankkeen aikana on kirkastettu myös tehostetun tuen käytänteitä ja toimintatapoja tilanteisiin, joissa työyksikön omat voimavarat eivät yksin riitä. Kiteellä on käytetty alueellisen PoKa -kuntoutuspalveluohjaajan palveluita erityisen ahkerasti, mikä on sysännyt liikkeelle toiminnan jatkuvuuteen PoKa hankkeen jälkeen liittyvän selvittelyn lähikuntien yhteistyönä. Samalla on kehitelty myös pelisääntöjä työkokeilujen ja työkykyongelmien johdosta tapahtuvien henkilöstön uudelleensijoitusten toteuttamiseksi ja rahoittamiseksi. Myös Kiteen kaupungin poliittinen johto on ollut kuulolla Terveenä työssä työhyvinvoinnin mallin kehittelyn eri vaiheista. Eri yhteyksissä on nostettu keskusteluun työhyvinvoinnin, tuloksellisuuden ja tuottavuuden yhteys. Tietoisuus työpahoinvoinnin kustannuksista sairauspoissaolojen ja ennenaikaisten eläköitymisten muodossa on herättänyt päätöksentekijöitä huomaamaan työterveyshuoltoon ja työhyvinvoinnin edistämiseen suunnattujen panostusten arvo ja merkitys myös kaupungin talouden kannalta. 39. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 27

30 Projektisuunnittelija, TtM, ft Pauliina Juntunen ja johtava projektipäällikkö, FL Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Vanhempi asiantuntija, LL, kun PD, kuntoutuksen erityispätevyys, Pirjo Juvonen-Posti, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin tukeminen työpaikan ja työterveyshuollon yhteishaaste Vuoden 2011 alussa voimaan tulleen sairasvakuutuslain (SvL) 13 luvun 5 muutoksen avulla on haluttu kohdentaa työnantajien ja työterveyshuollon toiminta entistä painokkaammin, tavoitteellisemmin ja suunnitelmallisemmin työhyvinvoinnin tukemiseen muuttamalla lakisääteisen työterveyshuoltokustannuksen korvattavuutta. Jatkossa työpaikat, joille on laadittu yhteistyössä työterveyshuollon kanssa työkyvyn tukemisen toimintamalli, saavat 60 % Kela-korvauksen hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisista lakisääteisestä työterveyshuoltokustannuksesta. Työpaikka ja työterveyshuolto sopivat työkyvyn tuki -mallia laatiessaan yhteistyöstä ja työnjaosta työkykyasioiden hoitamisessa, jolloin myös esimiestyö helpottuu ja selkeytyy. Erillinen työkyvyn tuki -malli tulee kehittää kaikille työpaikoille, joissa on yli 20 työntekijää. Pienemmillä työpaikoilla riittää, että työkyvyn tukemiseen liittyvistä yksityiskohdista on sovittu ja että ne on kirjattu osaksi työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa tai työpaikkaselvitystä. Mallin avulla pyritään edistämään työntekijöiden työssä jatkamista oikea-aikaisesti mm. varhaisen reagoinnin ja tuen, sairauspoissaolojen seurannan ja pitkältä sairauslomalta työhön paluun tukemisen avulla. Malli myös selkiyttää ja yhtenäistää toimintatapoja yrityksen sisällä, sekä auttaa oikeudenmukaisuuden toteuttamisessa: kaikkia samassa tilanteessa olevia kohdellaan samoin perustein. Nettipohjainen työkirja Työkyvyn tuki -toimintamallin tekemisessä on hyvä käyttää apuna helppokäyttöistä, nettipohjaista ja ilmaista Työkyvyn tuki työkirjaa, joka löytyy osoitteesta Työkirjan täyttämisen aloittaminen vaatii rekisteröitymisen ohjelmaan. Tällöin määritellään salasana ja käyttäjätunnus, joilla pääsee jatkossakin muokkaamaan jo tekemäänsä tekstiä. Rekisteröitymisen voi tehdä yrityksen edustaja esim. työsuojelu- tai henkilöstöhallinnosta tai pienemmissä työpaikoissa esim. työterveyshoitaja. Työkirjaan saa myös katselutunnukset, jotka voi antaa esim. yrityksen henkilöstölle, jotta he voivat halutessaan seurata työkyvyn tukimallin tekoprosessia. Työkyvyn tuki -työkirjassa on ohjeet jokaista kohtaa varten. Työkirjassa on myös materiaalipankki, josta löytyy erilaisia lomakkeita ja ohjeita mm. työkykyarvioprosessista, työterveyshuollon järjestämästä työkokeilusta, työhön paluun vaihtoehdot -koontitaulukko sekä päihdetilanteiden hoitamisesta työelämässä. Työkirjassa on valmiit tekstipohjat jokaisen otsikon alla. Työkirjassa on punaisella kirjoitettuna kohdat, jotka erityisesti tulee muuttaa kyseiselle työpaikalle sopiviksi. Alusta toimii, kuten kaikki tekstinkäsittelyohjelmat eli kaikkea tekstiä voidaan muuttaa ja täydentää. Työkirjassa on seitsemän pääotsikkoa: 1) Työhyvinvoinnin kehittämisen tavoitteet X-työpaikassa, 2) Sairauspoissaolojen ilmoitus- ja raportointikäytännöt, 3) Työkykyasioiden puheeksiot Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 12. 13. 4. 2011. Päivien teema: Kuntoutuksen tulokset näkyviksi

Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 12. 13. 4. 2011. Päivien teema: Kuntoutuksen tulokset näkyviksi Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 12. 13. 4. 2011 Päivien teema: Kuntoutuksen tulokset näkyviksi Tervetuloa 39. Valtakunnallisille Kuntoutuspäiville! Kuntoutuksen tulokset näkyviksi Tervetuloa Kuntoutuspäiville!

Lisätiedot

PoKa-hanke. Kuntoutuspäivät 12.4.2011. Keva Sanna Pesonen

PoKa-hanke. Kuntoutuspäivät 12.4.2011. Keva Sanna Pesonen PoKa-hanke Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Keva Sanna Pesonen Hankkeen taustaa Pohjois-Karjalan maakunnan alueella käynnissä oleva kuntatyöpaikkojen ammatillisen kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin kehittämishanke

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland Overview on Finnish Rural network and its objectives Rural Network Unit, Finland Sivu 1 26.5.2009 Rural Network in Finland consist of all actors under - the Rural Development Programme for Mainland of

Lisätiedot

Structure of Service Production in Central Finland

Structure of Service Production in Central Finland Structure of Service Production in Central Finland Martti Ahokas Regional Council of Central Finland Introduction Traditionally services in Finland produced by over 400 municipalities The service production

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo Windows Phone Module Descriptions Mikä on RekryKoulutus? Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja hankkia

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Equality of treatment Public Services

Equality of treatment Public Services Equality of treatment Public Services Providing high-quality Public Services in Europe based on the values of Protocol 26 (TFEU), Warsaw 12.10.2012 Kristian Siikavirta, Doctor of Law 18.10.2012 1 University

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE

WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE T i i n a R a n t a n e n R e g i o n a l M a n a g e r, V i c t i m S u p p o r t F i n l a n d 17.6.2013 1 VS FINLAND S SERVICES Help line (nation wide) Mon - Tue

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10 Kestävä kehitys, vastuullisuus Työryhmän kokous 26.10 Agenda Kooste haastattelukierrokselta (toimitetaan myöhemmin) Toimintasuunnitelma 2016, alustava ehdotus Raportti 2016 muoto ja sisältö, alustava ehdotus

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process. SafetyBIM research project 10/2007 2/2009. (TurvaBIM in Finnish)

Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process. SafetyBIM research project 10/2007 2/2009. (TurvaBIM in Finnish) Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process research project 10/2007 2/2009 (TurvaBIM in Finnish) Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction

Lisätiedot

Matti Sarvimäki. July 2010. 10/2009 Senior Researcher Government Institute for Economic Research, Helsinki

Matti Sarvimäki. July 2010. 10/2009 Senior Researcher Government Institute for Economic Research, Helsinki Department of Economics Aalto University School of Economics P.O. Box 21240, 00076 Aalto Helsinki, Finland Tel: +358(0)40 304 5515 m.sarvimaki@lse.ac.uk http://hse-econ./sarvimaki/ Matti Sarvimäki July

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 19.9.2014 Työkykyinen työntekijä -yhteinen tavoitteemme terveydenhuollossa Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn verkostoseminaari 19.9.2014 Lahti Timo Leino, ylilääkäri TTL 19.9.2014

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

for employers Työvoimaa kuntoutujista ja kaikki voittaa! Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa Satakunnan ammattikorkeakoulu

for employers Työvoimaa kuntoutujista ja kaikki voittaa! Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa Satakunnan ammattikorkeakoulu Työvoimaa kuntoutujista ja kaikki voittaa! Projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa Satakunnan ammattikorkeakoulu Employer Counselling www.tyomieli.fi Many models focus on rehabilitees We need to take care

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland: Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

REFRESH EDUCATION! BETTER QUALITY AND EQUAL RESULTS IN BASIC EDUCATION

REFRESH EDUCATION! BETTER QUALITY AND EQUAL RESULTS IN BASIC EDUCATION REFRESH EDUCATION! BETTER QUALITY AND EQUAL RESULTS IN BASIC EDUCATION CREATING A MOTIVATION AND SUCCESSFUL LEARNING ENVIRONMENT FOR ALL International seminar initiated by the Finnish Ministry of Education

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-toimisto

Keski-Suomen TE-toimisto Keski-Suomen TE-toimisto Administrative structure Ministry of Employment and the Economy (TEM) Centre for Economic Development, Transport and the Environment (ELY Centre) 15 Employment and Economic Development

Lisätiedot

Suomen 2011 osallistumiskriteerit

Suomen 2011 osallistumiskriteerit KAH Suomen 2011 osallistumiskriteerit ARTEMIS Call 2011 -työpaja @ Helsinki 17.1.2011 Oiva Knuuttila KAH ARTEMIS Advanced Research and Technology for Embedded Intelligence and Systems Sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä

Lisätiedot

Sisällysluettelo Table of contents

Sisällysluettelo Table of contents Sisällysluettelo Table of contents OTC:n Moodlen käyttöohje suomeksi... 1 Kirjautuminen Moodleen... 2 Ensimmäinen kirjautuminen Moodleen... 2 Salasanan vaihto... 2 Oma käyttäjäprofiili... 3 Työskentely

Lisätiedot

Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025

Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025 Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025 views of transport officials and politicians Vilja Varho Introduction Experts have doubts about whether sufficiently effective policies

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen 03.06.2009 Antti Koskelin CIO Konecranes Group 2009 Konecranes Plc. All rights Konecranes overview Business Agenda CIO Agenda Mindset for modern CIO Konecranes

Lisätiedot

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50- Aalto Doctoral Programme in Science, Follow-up Questionnaire for Doctoral Students - Perustieteiden tohtoriohjelma, seurantakysely jatko-opiskelijoille (22 % answered to the questionnaire) 1. Gender -

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence JA CHALLENGE 18.-19.4.2013 Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence 12.11.2014 Challenges of the City of Turku What kind of city you would

Lisätiedot

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION Lapsen nimi / Name of the child Lapsen ikä / Age of the child yrs months HYVINKÄÄN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut Lapsen päivähoito daycare center / esiopetusyksikkö

Lisätiedot

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela Finnish families and holidays in the Sun Views among parents of underaged children about sunprotection on holiday trips Lotta Laine*, Liisa Pylkkänen, and Tapani Koskela Cancer Society of Finland Finnish

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011

Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Pauliina Juntunen (TtM, ft) Kuntoutussäätiö/ Punk Työkyky - Masto-hanke julkaisee yrittäjän työkyvyn tukitietokortin - MastDO tarjoaa myös tietoa!

Lisätiedot

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentosarja: Suomi ikääntyy 2015 19.2.2015 Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA Sisältö Käsitteitä:

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

www.arcada.fi Camilla Wikström-Grotell, prefekt, prorektor DIAK to be Arcada s new neighbour A new sports hall is being planned

www.arcada.fi Camilla Wikström-Grotell, prefekt, prorektor DIAK to be Arcada s new neighbour A new sports hall is being planned OPINTOJEN TEHOKKUUS, LAATU JA PEDAGOGISET RATKAISUT työelämä- ja opiskelijalähtöiset pedagogiset ratkaisut amk-koulutuksessa 16.9. Työpaja I: Opintojen tehokkuus ja laatu www.arcada.fi DIAK to be Arcada

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

Data Quality Master Data Management

Data Quality Master Data Management Data Quality Master Data Management TDWI Finland, 28.1.2011 Johdanto: Petri Hakanen Agenda 08.30-09.00 Coffee 09.00-09.30 Welcome by IBM! Introduction by TDWI 09.30-10.30 Dario Bezzina: The Data Quality

Lisätiedot

7. Product-line architectures

7. Product-line architectures 7. Product-line architectures 7.1 Introduction 7.2 Product-line basics 7.3 Layered style for product-lines 7.4 Variability management 7.5 Benefits and problems with product-lines 1 Short history of software

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Helsinki Metropolitan Area Council

Helsinki Metropolitan Area Council Helsinki Metropolitan Area Council Current events at YTV The future of YTV and HKL On the initiative of 4 city mayors the Helsinki region negotiation consortiums coordinating group have presented that:

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Struve route description. NGO PAIK Aivar Niinemägi 11.11.2015

Struve route description. NGO PAIK Aivar Niinemägi 11.11.2015 Struve route description NGO PAIK Aivar Niinemägi 11.11.2015 https://www.youtube.com/watch?v =f-up1t1es6s# http://www.geocaching.com/track/ map_gm.aspx?id=2954533 http://www.savasrokiskis.lt/en/struv e-route

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Nordic Forum for Geostatistics 2007 Session 3, GI infrastructure and use of spatial database Statistics Finland, Population

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

Trends and challenges in Home Care in Finland

Trends and challenges in Home Care in Finland Trends and challenges in Home Care in Finland Leena Lähdesmäki, lecturer Soile Tikkanen, lecturer Oulainen Vocational College, Social and Health Care Unit Finland Introductions In Finland, the municipalities

Lisätiedot

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10)

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10) RT 80260 EN May 1998 1 (10) AGREEMENT ON BUILDING WORKS This agreement template is based on the General Terms and Conditions of Building Contracts YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-7, KH X4-00241.

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Työmarkkinoiden tulevaisuuden näkymät Pohjois-Savossa

Työmarkkinoiden tulevaisuuden näkymät Pohjois-Savossa Työmarkkinoiden tulevaisuuden näkymät Pohjois-Savossa Yhdessä tekemällä kaikkien työpanos käyttöön seminaari Pohjois-Savon ELY-keskus, Juha Kaipiainen, strategiapäällikkö, vs. yksikön päällikkö 22.2.2011

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

WORKING WITH ELDERLY SUBJECTED TO VIOLENCE OR ABUSE

WORKING WITH ELDERLY SUBJECTED TO VIOLENCE OR ABUSE WORKING WITH ELDERLY SUBJECTED TO VIOLENCE OR ABUSE Päivi Helakallio Coordinator Suvanto ry Edinburgh 6-9.9.2015 SUVANTO RYHMÄ (GROUP) Suvanto group started operating in April 2009. Workers of Kinapori

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Paavo Moilanen Introduction & Background Metropolitan Area Council asked 2005: What is good land use for the transport systems plan? At first a literature

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Dear Family, Home and the family are the most important growth environment and community for the child. Alongside with home,

Lisätiedot

ETIIKKASEMINAARI 18.11.2015. Rahoitushauissa huomioitavaa

ETIIKKASEMINAARI 18.11.2015. Rahoitushauissa huomioitavaa ETIIKKASEMINAARI 18.11.2015 Rahoitushauissa huomioitavaa Tutkimuksen eettisten kysymysten luonteen yhteensopivuus rahoittajien edellyttämän tarkkuuden ja muodon kanssa? Tutkimuksen eettisiä kysymyksiä

Lisätiedot

Questionnaire for graduated doctors from the School of Science 2014 Kysely Perustieteiden korkeakoulusta valmistuneille tohtoreille 2014

Questionnaire for graduated doctors from the School of Science 2014 Kysely Perustieteiden korkeakoulusta valmistuneille tohtoreille 2014 Questionnaire for graduated doctors from the School of Science 2014 Kysely Perustieteiden korkeakoulusta valmistuneille tohtoreille 2014 (69 graduated doctors in 2014) 22 % answered to the survey 1. Department

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

VET QUALITY MANAGEMENT SYSTEM

VET QUALITY MANAGEMENT SYSTEM http://treballiformacio.caib.es/portal www.vetquality.net ES/05/B/F/PP-149311 RATIONALE VET QUALITY In the open, modern society in which we live, and in the changing, dynamic environment of productive

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella. Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013

Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella. Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013 Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013 Mistä kysymys? Onko yrityksesi ottamassa ensi askeleita kansainvälistymisessä tai suuntaamassa uusille

Lisätiedot

Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015

Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015 SOTE ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittäminen Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti?

Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti? For professional use only Not for public distribution Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti? 08.02.2012 Jyrki Merjamaa, Head of Asset Management Aberdeen Asset

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot