Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Päivien teema: Kuntoutuksen tulokset näkyviksi Scandic Marina Congress Center Helsinki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 12. 13. 4. 2011. Päivien teema: Kuntoutuksen tulokset näkyviksi Scandic Marina Congress Center Helsinki"

Transkriptio

1 Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Päivien teema: Kuntoutuksen tulokset näkyviksi Scandic Marina Congress Center Helsinki

2

3 Tervetuloa 39. Valtakunnallisille Kuntoutuspäiville! Kuntoutuksen tulokset näkyviksi Vuoden 2011 Valtakunnallisten Kuntoutuspäivien ohjelman pääteemana on esitellä kuntoutusalalla kehitettyjä hyviä käytäntöjä ja tutkittua tietoa niiden toimivuudesta ja vaikuttavuudesta. On turhaa keksiä pyörää uudelleen. Monet esille nostettavista työkäytännöistä ja toimintamalleista pystyttäisiin varsin helposti ottamaan laajempaan käyttöön ja kehittämään kuntoutusta asiakaslähtöisempään, sujuvampaan ja tuloksellisempaan suuntaan. Esimerkeiksi tästä voi nostaa työpaikkojen varhaisen reagoinnin ja tuen mallin, tuetun työllistymisen toimintamallin sekä Ikaalisten kaupungin palveluohjausmallin. Mutta päivien ohjelmassa on myös monia muita, vähintään yhtä kiinnostavien ja innovatiivisten työkäytäntöjen esittelyjä. Kuntoutuspäivien ohjelmassa korostuu kuntoutuksen monimuotoisuus ja laaja-alaisuus. Voimme tutustua naapurimaidemme Viron ja Venäjän kuntoutuksen haasteisiin, ja kotimaamme ajankohtaiseen keskusteluun työurien pidentämisestä, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden uudistamisesta sekä palvelujen kilpailuttamisesta. Matti Tuusa Koulutuspäällikkö Kuntoutussäätiö 39. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 1

4 Työryhmät Tiistai Yleisohjelma Työryhmät 1. Kuntoutuksen toimeenpanon kehittäminen 2. Challenges and Partnerships of Rehabilitation in the Baltic Sea Region 3. Työkyvyn tukeminen työterveyshuollon ja työpaikan yhteisenä haasteena 4. Kolmannen ja julkisen sektorin kuntoutusyhteistyön kehittäminen Keskiviikko Työryhmät 5. Lainsäädäntö ja palvelurakenteet muutoksessa 6. Kuntoutuksen marginaalissa 7. Hyvät käytännöt kehiin 8. Toimivia malleja työhönpaluun tueksi Yleisohjelma Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

5 Sisällysluettelo Ohjelma 5 Luentotiivistelmät 15 Työryhmä 1 15 Ulla Buchert ja Mirkka Vuorento, Maahanmuuttajat kuntoutuspalvelujen asiakkaana 15 Workshop 2 16 Olga I. Borodkina, Problems and Perspectives of Social Rehabilitation of Disabled People in Russia 16 Dagmar Narusson, Development of Social Rehabilitation Services in Estonia 19 Tiina Talvik and Tiina Stelmach, Challenges of (Re)habilitation of Children - Estonian Agrenska Foundation as a Novelty Model of Family Services 22 Työryhmä 3 24 Kristiina Mukala, Työterveyshuollon uudet painotukset työkyvyn tukemisessa 24 Nina Holopainen ja Sanna Pesonen, Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyömallin rakentaminen ja merkitys työyhteisölle 26 Pauliina Juntunen ja Pirjo Juvonen-Posti, Työhyvinvoinnin tukeminen työpaikan ja työterveyshuollon yhteishaaste 28 Elina Sipponen, Osaaminen osana työkykyä Moniosaajavalmennus 30 Työryhmä 4 33 Mika Ala-Kauhaluoma, Outi Hietala-Paalasmaa, Timo Saarinen, Mikko Henriksson ja Louna Hakkarainen, Kolmannen ja julkisen sektorin yhteistyön lähtökohdat ja mahdollisuudet kuntoutuksessa 33 Kari Lahti, Päihde- ja mielenterveyspäiväkeskus SOVATEKin paikallisena yhteistyökumppanina ja taustavaikuttajana 35 Jenni Airaksinen, Sektoreiden välinen yhteistyö teoriassa ja käytännössä Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 3

6 Työryhmä 5 38 Matti Tuusa, Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla 38 Työryhmä 6 40 Jenni Blomgren ja Helka Hytti, Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden työttömyystausta 40 Peppi Saikku, Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus 43 Johanna Korkeamäki, Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena 45 Työryhmä 7 46 Heidi Härmä ja Virva Ryynänen, Muistiluotsi asiantuntija- ja tukikeskus 46 Sinikka Reito, Ikaalilainen palveluohjaus auttaa työikäistä palvelujärjestelmän labyrintissa 48 Katja Noponen, Työhönvalmennuksen avulla avoimille työmarkkinoille 51 Leila Pölkky-Pieksa, Paltamon mallin avulla työttömyys kuriin 53 Työryhmä 8 54 Jouni Puumalainen, Työhön paluu -projektin arviointiasetelma Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

7 Tiistai Yleisohjelma 9.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.30 Tervetuloa Kuntoutussäätiön hallituksen puheenjohtaja, asiamies Antti Mykkänen, Kunnallisalan kehittämissäätiö 9.40 Valtiovallan tervehdys sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula, sosiaali- ja terveysministeriö Miten kehittää kuntoutuksen vaikuttavuutta? professori Pekka Rissanen, Tampereen yliopisto Millaisin keinoin kehitetään työhyvinvointia ja pidennetään työuria? sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Tauko Rights and Inclusion of Disabled Persons President Anne Hawker, Rehabilitation International Kuntouttajamitalin jako Lounas Cocktailtilaisuus Scandic Marina Center, Ravintola Marine, 2. krs Keskiviikko Yleisohjelma Kilpailuttamisen käytännöt ja kuntoutuksen kehittäminen -paneelikeskustelu Keskustelun vetäjänä toimii Kuntoutussäätiön hallituksen pj. Antti Mykkänen johtaja Raija Volk, sosiaali- ja terveysministeriö toiminnanjohtaja Markku Salo, Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko, Kela toimitusjohtaja Vesa Lehtomäki, Korona Invest Oy Päivien päätös 39. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 5

8 Tiistai Työryhmä 1 Kuntoutuksen toimeenpanon kehittäminen Tämän työryhmän punaisena lankana on ajankohtaisen tutkimustiedon vieminen käytäntöön. Eri tutkimus- ja kehittämishankkeissa on selvitetty palvelujärjestelmämme toimivuutta ja kehitetty uusia toimintamalleja. Nyt on juurruttamisen aika. Tarkastelun kohteena tässä työryhmässä ovat maahanmuuttajien palvelut, työllistämisen tukipalvelut ja vaikeavammaisten kuntoutus. Puheenjohtaja: professori Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Avaus Maahanmuuttajat kuntoutuspalvelujen asiakkaina tutkija Ulla Buchert, Kuntoutussäätiö Työvalmennuksen nykytila ja kehittämistarpeet Kristiina Härkäpää Kahvitauko Vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittäminen tutkija Marjatta Martin, Lapin yliopisto Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina ylitarkastaja Patrik Kuusinen, työ- ja elinkeinoministeriö Työryhmän päätös Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

9 Tiistai Workshop 2 Challenges and Partnerships of Rehabilitation in the Baltic Sea Region The workshop is organized in co-operation with Rifi (Rehabilitation International Finnish Committee) and RI Commission on Policy and Services. The workshop gathers together rehabilitation experts from various neighbouring countries in the Baltic Sea Region. The aim is to share mutual interests, challenges and achievements of rehabilitation. Practical examples of service development cover issues of pediatric rehabilitation in Estonia, social rehabilitation and employment support of persons with disabilities in Estonia and Russia. Chairman of the Seminar: Mr. Veijo Notkola, General Manager, Rehabilitation Foundation Moderator: Ms. Anne Hawker, RI President Opening Ms. Jonna Siikamäki, National Secretary, Rifi Problems and Perspectives of Social Rehabilitation of Disabled people in Russia Professor Olga Borodkina, Social Research Institute, State University of St. Petersburg, Russia Development of Social Rehabilitation Services in Estonia Lecturer Dagmar Narusson, Institute of Social Work, University of Tartu, Estonia Coffee Break Challenges of (Re)habilitation of children Professor Emerita Tiina Talvik, University of Tartu, Estonia Conclusion Ms. Anne Hawker, RI President Closing 39. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 7

10 Tiistai Työryhmä 3 Työkyvyn tukeminen työterveyshuollon ja työpaikan yhteisenä haasteena Puheenjohtajat: projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö, Punk-hanke ja arviointipäällikkö Tuomas Koskela, Kuntoutussäätiö, Innokuntoutus Työterveyshuoltolain mukaan työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistyössä tulee edistää mm. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa. Jotta tässä tehtävässä onnistutaan, tarvitaan yhteisesti sovittuja toimintamalleja. Työryhmässä paneudutaan työterveyshuollon tehtävään työkyvyntukijana ja malleihin, joissa yhteistyötä on kehitetty. Työpaikan rooli työkykyasioissa ja terveyden edistäjänä on saanut uutta painotusta ja tähän on kehittämistyössä myös haettu käytäntöjä ja varhaiskuntoutusmalleja Avaus Työterveyshuollon tehtävien uudet painotukset työkyvyn tukemisessa lääkintöneuvos Kristiina Mukala, sosiaali- ja terveysministeriö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyömallin rakentaminen ja merkitys työyhteisölle. Esimerkki PoKa-hankkeesta. kehitysjohtaja Nina Holopainen, Kiteen kaupunki ja kehittämispäällikkö Sanna Pesonen Kuntien eläkevakuutus Kahvitauko Varhainen tuki pientyöpaikoilla, esimerkkejä Punk-hankkeesta Työkyvyntuki nettiopas apuna työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyöstä sovittaessa projektisuunnittelija Pauliina Juntunen, Kuntoutussäätiö, Punk-hanke Osaaminen osana työkykyä Moniosaajavalmennus projektisuunnittelija Elina Sipponen, Kuntoutussäätiö, Punk-hanke Työpaikka työkyvyn ja terveyden edistämisen areenana teemajohtaja Päivi Husman, Työterveyslaitos Loppukeskustelu Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

11 Tiistai Työryhmä 4 Kolmas ja julkinen sektori kuntoutuksessa Puheenjohtajat: tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mika Ala-Kauhaluoma ja tutkija Outi Hietala-Paalasmaa, Kuntoutussäätiö Kolmanteen sektoriin kohdistuu kuntoutuksessakin monia odotuksia. Julkisen sektorin organisaatiot ovat entistä enemmän siirtämässä palveluiden toteuttamisvastuuta järjestöille ja säätiöille, joilla on samanaikaisesti myös kansalaisyhteiskuntaan sekä edunvalvontaan liittyviä tavoitteita. Tässä työryhmässä avataan sektoreiden välistä yhteistyötä paikallisten esimerkkien sekä yleisemmän tason jäsennysten avulla. Aluksi esitellään yhteistyön lähtökohtia ja mahdollisuuksia tutkiva ja kehittävä KoJu-hanke. Sen jälkeen paneudutaan Jyväskylän ja Salon tapausten avulla erityisesti päihde- ja mielenterveyskuntoutuksessa tehtyyn yhteistyöhön. Lopuksi sektoreiden välistä yhteistyötä tarkastellaan yleisemmällä tasolla Tavoitteena kolmannen ja julkisen sektorin kuntoutusyhteistyön kehittäminen (KoJu-hanke) Mika Ala-Kauhaluoma ja Outi Hietala-Paalasmaa Salon kaupungin ja mielenterveysseuran kuntoutukseen liittyvä yhteistyö näkökulmien ja strategioiden yhteensovittamista toiminnanjohtaja Eevaliisa Lindholm, Salon mielenterveysseura Kahvitauko Jyväskyläläinen SOVATEK-säätiö tarjoaa sosiaali-, valmennus-, terveysja kuntoutuspalveluja laajenevien ja monimutkaistuvien ongelmien ehkäisyyn ja hoitoon. Säätiö on myös järjestölähtöinen toimija syrjäytymisen ehkäisemiseen ja osallisuuden edistämiseen. Jyväskylän kaupunki ja Vaajakosken Suvanto ry ovat säätiön perustajayhteisöjä. SOVATEK-säätiö julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi, SOVATEK-säätiö SOVATEK aikuissosiaalityön näkökulmasta kehitysjohtaja, dosentti Sakari Möttönen, Jyväskylän Kaupunki, hallintokeskus Päihde- ja mielenterveyspäiväkeskus SOVATEKin paikallisena yhteistyökumppanina ja taustavaikuttajana toiminnanjohtaja Kari Lahti, Vaajakosken Suvanto ry Sektoreiden välinen yhteistyö teoriassa ja käytännössä kunnallispolitiikan yliopistonlehtori Jenni Airaksinen, Tampereen yliopisto, Yhdyskuntatieteiden laitos Päivän päätös 39. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 9

12 Keskiviikko Työryhmä 5 Lainsäädäntö ja palvelurakenteet muutoksessa Puheenjohtaja: koulutuspäällikkö Matti Tuusa, Kuntoutussäätiö Terveydenhuoltolaki uudistuu vuonna 2011 ja se tarjoaa uudet puitteet julkisten terveyspalvelujen järjestämiselle ja kehittämiselle, ja myös lääkinnälliselle kuntoutukselle. Työryhmässä käydään keskustelua lakiuudistuksesta sekä lainsäätäjän, kuntatason lääkinnällisen kuntoutuksen että kansanterveysjärjestöjen näkökulmasta. Esittelemme työryhmässä myös kahden kiinnostavan kuntoutusalan kehittämishankkeen tavoitteita ja havaintoja. Toisen hankkeen avulla selvitellään mahdollisuuksia luoda yhteinen sähköinen tietojärjestelmä ammatilliseen kuntoutukseen, ja toisen avulla kehitetään rinnakkain kuntoutuslaitosten toimintaprosesseja ja tilasuunnittelua Avaus Matti Tuusa 9.10 Uusi terveydenhuoltolaki voimaan toukokuussa Mitä uutta kuntoutuksen näkökulmasta? hallitusneuvos Anne Koskela, sosiaali- ja terveysministeriö kommenttipuheenvuorot lääkinnällinen kuntoutus: kuntoutusylilääkäri Sakari Malin, Länsi-Pohjan keskussairaala kansanterveysjärjestöt: toiminnanjohtaja Sirpa Pajunen, Iholiitto ry Kahvitauko Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa Kuntoutuslaitosten prosessien ja tilasuunnittelun kehittämishanke (Kunto-hanke) teemajohtaja Kari Reijula, Työterveyslaitos Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

13 Keskiviikko Työryhmä 6 Kuntoutuksen marginaalissa Puheenjohtajat: tutkimus- ja kehittämispäällikkö Tiina Pensola, Kuntoutussäätiö ja professori Ullamaija Seppälä, Helsingin yliopisto Suomalainen kuntoutusjärjestelmä on kokonaisuudessaan tunnetusti pirstaloitunut ja valikoiva. On myös ryhmiä, joiden kuntoutustarpeita ei tunnisteta eikä niihin vastata. On suuri riski, ettei näihin ryhmiin kuuluvien hyvinvointia pystytä turvaamaan ja he jäävät kokonaan kuntoutusjärjestelmän ulkopuolelle. Keskustelemme siitä, keitä nämä ihmiset ovat, onko tällainen vaara todellinen ja kuinka vakavasta asiasta oikein on kysymys Kuntoutuksen marginaalissa Ullamaija Seppälä Kuntoutuksen marginaaliin Tiina Pensola Kahvitauko Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden työttömyystausta erikoistutkija, VTT Jenni Blomgren, Kela Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus tutkija, VTM Peppi Saikku, THL Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena tutkija, VTM Johanna Korkeamäki, Kuntoutussäätiö Kuntoutuksen marginaalista loppukeskustelu Lounas 39. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 11

14 Keskiviikko Työryhmä 7 Hyvät käytännöt kehiin Puheenjohtaja: seurantapäällikkö Janne Jalava, Raha-automaattiyhdistys Tässä työryhmässä nostamme esiin joitakin kuntoutusalalla kehitettyjä hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja. Malleja yhdistää se, että ne kaikki on kehitetty palvelujärjestelmämme harmaille vyöhykkeille, ja myös se, että niiden toimintamallit ovat käyttökelpoisia sovellettavaksi muuallakin Avaus 9.10 Muistiluotsi asiantuntija- ja tukikeskusohjelma projektisuunnittelija Heidi Härmä, Muistiliitto ry 9.40 Ikaalislainen palveluohjauksen käytäntö kuntoutusvastaava, palveluohjaaja Sinikka Reito, Ikaalisten sosiaali- ja terveystoimi Kahvitauko Työhönvalmennuksen avulla avoimille työmarkkinoille toimitusjohtaja Katja Noponen, Katja Noponen Oy Paltamon mallin avulla työttömyys kuriin toiminnanjohtaja Leila Pölkky-Pieska, Paltamon työvoimatalo ry Lounas Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

15 Keskiviikko Työryhmä 8 Tukea työhön paluuseen sitä tarvitseville Puheenjohtaja: projektipäällikkö Raija Tiainen, Kuntoutussäätiö, Työhön paluu-hanke Tämä työryhmä tuo näkyväksi systemaattisen kehittämistyön tuloksia, joiden avulla voidaan tukea työhön paluuta ja pidentää työuria. Työryhmässä kuullaan ajankohtaista tietoa työkyvyttömyyden yleisestä kehityksestä ja työhön paluun mallien hyödyllisyydestä. Onnistunut masennuksesta toipuvan henkilön työhön paluu ei ole tuurista kiinni, vaan se on suunnitelmallista eri tahojen yhteistyötä ja vastuunottoa. Työhön palaajan näkökulmasta se on inhimillistä ja pitkäjänteistä tukemista ja konkreettista vastaantuloa työpaikalta. Työryhmässä pohditaan myös sitä, miten ilmapiiriä työpaikoilla saataisiin kohennettua niin, että sinne olisi hyvä palata ja erityisesti, että siellä olisi hyvä olla Avaus 9.10 Työkyvyttömyyseläkkeet laskussa toimiiko työhön paluu? ylilääkäri Jukka Kivekäs, Varma 9.45 Työhön paluu -projektin arvioinnin tuloksi tutkija Jouni Puumalainen, Kuntoutussäätiö Kahvitauko Työhön paluun tuen ryhmätoiminnan malli kuntoutusneuvoja/projektisuunnittelija Marja Oivo, Kuntoutussäätiö, kuntoutussuunnittelija Sari Harju, Helsingin kaupungin Työterveyskeskus Työhön paluun yksilöllisen tuen malli Raija Tiainen, työhön palaaja Kirsi Niinimäki Hyvinvointia työelämään näkökulmia hyvinvointiin, jopa innostukseen ja iloon työpaikoilla psykoterapeutti, NLP Trainer, henkilöstöjohdon valmentaja Riitta Malkamäki Lounas 39. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13

16 Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

17 Luentotiivistelmät Työryhmä 1 Kuntoutuksen toimeenpanon kehittäminen Tutkija Ulla Buchert ja tutkija Mirkka Vuorento, Kuntoutussäätiö Maahanmuuttajat kuntoutuspalvelujen asiakkaina Suomessa asuvien maahanmuuttajien määrä on kasvanut melko tasaisesti viimeiset kaksikymmentä vuotta, mutta monissa kuntoutuspalveluissa ei näy edelleenkään juuri lainkaan maahanmuuttajia. Aihetta ei ole juurikaan tutkittu Suomessa, joten syitä tilanteeseen voidaan vain arvailla: eivätkö maahanmuuttajat tarvitse kuntoutusta, halua kuntoutukseen tai pääse kuntoutukseen? Esityksen aiheena on maahanmuuttajien kuntoutus, kuntoutukseen pääsyyn ja osallistumiseen vaikuttavat tekijät sekä niiden huomioon ottaminen kuntoutuksen toteuttamisessa. Ensin käydään läpi, mitä tiedetään Suomessa asuvista maahanmuuttajista ja heidän kuntoutusta koskevista oikeuksistaan. Toiseksi perehdytään maahanmuuttajien kuntoutusta sivunneiden tutkimusten tuloksiin. Tällöin pääpaino on mielenterveyskuntoutukseen liittyvissä, maahanmuuttajien mielenterveyttä ja mielenterveyspalvelujen käyttöä koskevien tutkimusten tuloksissa sekä ammatilliseen kuntoutukseen liittyvissä, maahanmuuttajien terveyttä, työllisyyttä ja palvelujen käyttöä koskevien tutkimusten tuloksissa. Lopuksi esitellään lyhyesti esityksen aiheeseen liittyvä, Kuntoutussäätiön Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksessa meneillään oleva, Kansaneläkelaitoksen rahoittama tutkimushanke Maahanmuuttajat kuntoutuspalvelujen asiakkaina. 39. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 15

18 Workshop 2 Challenges and Partnerships of Rehabilitation in the Baltic Sea Region Professor Olga I. Borodkina, Social Research Institute, State University of St. Petersburg, Russia Problems and Perspectives of Social Rehabilitation of Disabled People in Russia Recent years have seen the development of rehabilitation services, programs and rehabilitation education in Estonia. Background According to official data there are more than disabled people registered in St.Petersburg, representing about 17 % of the city s total population; among them more than 80 % people at pension age (almost ), about 16 % are people at working age (over ) and less than 2 % are disabled children (almost ). Social protection of people with handicaps is one of the priority issues of social policy on the national and local level in Russia. However despite of the active measures undertaken by the Government of St.Petersburg, it is necessary to admit that many problems concerning the quality of the disabled people s life remain unsolved. In this context it is extremely important to take into account the point of view of people with handicaps. These circumstances have determined the tasks and methods of the sociological study conducted in in St. Petersburg. Methods The main research method was interviewing people with handicaps: the interviews were carried out based on semi-structured questionnaires with a significant number of open questions. The questions concerned different aspects of quality of life of people with handicaps (in particular education, employment, rehabilitation, mobility, attitudes of the society towards disabled people etc.). The research aims were to find out the most significant problems of three main groups of disabled people, namely people with disabilities such as limited motor skills, visually handicapped people and hearing impaired people. As a result the research sample consisted of 96 respondents, among them 60 respondents were people with limited motor skills, Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

19 15 respondents were visually handicapped people and 21 respondents were hearing impaired people. Also 14 expert interviews were carried out in the framework of the research: interviews with the heads of non-governmental organizations, specialists on rehabilitation, specialists in social work, psychologists and heads of departments, teachers and social pedagogues. Results The analysis of the research results allows to assert that the medical model of disability is still dominating in the sphere of social support. Within this model a person with handicaps is considered as a person with stable physical, mental, intellectual or sensorial disabilities and due to this fact all efforts are directed to improve or maintain his/her physical and mental condition. The modern approach to social rehabilitation of people with handicaps has to be based on the socially oriented model of disability, which considers disability as a social construction. Disability is not just the condition of a person, but also the result of his/her relations with the social environment. Barriers of the existing environment including social, legal, cultural issues are the main reasons of the social exclusion of people with handicaps. Therefore the strong efforts should be directed not only on the improvement or maintenance of a physical condition of disabled people, but also on overcoming environmental barriers, on stimulating the process of interaction between disabled and other people, on their inclusion to social life. The essential indicator of quality of life for any person is income. The data prove that the level of income of disabled people is usually very low. The main source of income for the majority is the disability pension (58,3 %), another important source is the salary (21,9 % ), which is still rather low. The main perspectives of increasing the quality of life of people with limited possibilities might be connected to their professional education (also increasing qualifications and retraining) and further employment. That is why the question of training and professional education is one of the key points of developing system of social integration of people with handicaps. There are different opportunities for disabled people in St. Petersburg and in Russia to get qualified professional education in special professional rehabilitation centers. However, the main part of the state organizations of high and higher professional education is not equipped to provide access for disabled people and so despite legitimized equal opportunities for all people within the system of general and professional education it is still closed to them. Besides, the present system of professional education for disabled people offers a limited number of professional specialties and does not fully correspond to the demands of the labor market and as a result rather often the professional education does not increase the competitive ability of disabled people on the labor market. One of the key issues of social support of disabled people is rehabilitation. Rehabilitation of disabled people is a system and a process of full or part restitution of abilities of people with limited possibilities to household, social and professional activities. Rehabilitation of disabled people is directed at reduction or as full as possible compensation of activity limits caused by deterioration of health with stable body s dysfunctions aiming at social adaptation of disabled people, increasing their financial independence and integration to society. By the Russian legislation, rehabilitation of disabled people has to be realized in the framework of «the individual rehabilitation program» (IRP), which is a complex of optimal rehabilitation measures for disabled person including certain kinds, forms, extent, time schedule and way 39. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 17

20 of realization of medical, professional and other rehabilitation measures aiming at restitution, compensation of affected or lost body s functions for certain activities According the research data a rather large part of the respondents with limited possibilities don t use IRP, moreover many respondents explained it by lack of information. Only one third of the respondents, who use IRP, consider IRP as effective and very effective. The mail reason of low effectiveness of the system of individual rehabilitation program is that IRP is not developed taking into account the individual characteristics of the person, his/her needs. In practice there is individual approch in the rehabilitation system. The research data also demonstrated that disabled people were limited in their social activity. In Russia there is not enough public facilities. But it is necessary to note that the level of accessibility of many public places (especially modern buildings, i.e. shopping and recreation centers) is higher than the frequency of visiting them by people with limited possibilities. In the interviews many respondents expressed a passive position and lack of willing to be included to the social life, lack of motivation to have an active social life. Conclusions The existing system of social rehabilitation of disabled people causes a lot of critics from the disabled people as well as experts. At the same time it is necessary to highlight significant positive shifts initiated by the government to improve the quality of social services for people with limited possibilities and activating efforts of non-governmental organizations working with disabled people, which play an important role in advocacy of disabled people s interests. However, public authorities should follow the social conception of disability, which means that disability is a product of social relations and reflect the social, technological and legal aspects of society. The main efforts of public authorities in the field of social support of disabled people are directed to the creation of the accessible e environment, i.e. the environment creating with taking into account of disable people s needs. But today the accessibility is assessed only from the technical infrastructure s point of view, when the social model of disability demands to make assessment using the criteria of quality of life, level of social integration, observance of human rights. The significant changes in the field of social work are also needed. Social work besides the traditional social services has to support the development of ability of people with limited possibilities to live independent and manage their own life Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

21 Lecturer Dagmar Narusson, Department of Social Work Administration, Pärnu College, University of Tartu, Estonia Development of Social Rehabilitation Services in Estonia Recent years have seen the development of rehabilitation services, programs and rehabilitation education in Estonia. Development of rehabilitation services Current social rehabilitation system was started in 2000 when the Social Benefits for Disabled Persons Act was adopted. Since 2000 rehabilitation teams provide rehabilitation services for disabled children and since 2002 services for disabled adults. The number of rehabilitation service providers is increasing constantly. In 2007 there was 63 rehabilitation services providers and in 2011 there are 102 rehabilitation services providers. The provision of rehabilitation services is ensured by the Social Insurance Board. Particular attention is paid to the development of rehabilitation services so as to improve the ability of people with disabilities to cope independently, increase their social inclusion and facilitate their working or taking up a job. Rehabilitation services are listed in the Government of the Republic regulation no 256 of December 20, 2007, where it is also specified how many services may be provided per one calendar year. Generally one service is allowed to be provided to adults 10 hours and to children 20 hours per calendar year, except the service of physiotherapist for children, which is provided hours per year depending on the disability and services of social worker and occupational therapist for people with mental special needs, provided 35 hours per year. Services currently provided are: a personal rehabilitation plan (assessment and planning of rehabilitation); supervision how to conduct the activities described in the rehabilitation plan; the service of physiotherapist (individual and group work), the service of occupational therapist and creative therapist, the services of social worker, special education teacher, speech therapist and psychologist (indvidual, family and group services). According to the Social Welfare Act (RT I 2004, 89, 603) there is a requirement for providers of rehabilitation services to have in rehabilitation teams a minimum of five specialists who have: acquired officially recognised higher education or equal qualifications in 1) psychology, 2) medical science, 3) social work, 4) nursing, 5) special needs education, speech therapy or pedagogy, 6) physiotherapy, or 7) occupational therapy. Rehabilitation service providers are registered in register of economic activities, administrated by the Ministry of Economic Affairs and Communications (register can be found on the choosing providing rehabilitation service for the area of activity). In 2010 was registered 1625 specialist in rehabilitation teams. Many specialists practice in different teams at the same time, so the actual number on the specialists was 1336 (year 2010). 39. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19

22 Development of rehabilitation programs In 2005 was started a new rehabilitation development project named PITRA I. The project aim was to improve rehabilitation services and service quality, also work out training program for rehabilitation team members. In 2008 project PITRA II was continued and focused more on the development of rehabilitation programs and co-work between local government social service units, Estonian Unemployment Insurance Fund, Social Insurance Board and social rehabilitation service providers. PITRA II worked out co-work system model and tested it in the pilot project. PITRA I and II were funded by European Social Fund. Since PITRA II Estonian rehabilitation developers emphasize the importance of implementing rehabilitation programs. New rehabilitation programs were started to pilot in 2010 by the supervision of Astangu Rehabilitation Centre. The aim of the pilot project is to facilitate disabled persons working activity and entering to labour market. 250 disabled persons participate in the project during the period June 2010 October All together 16 different rehabilitation teams develop and provide different rehabilitation programs. Rehabilitation program project is also important designation on the process of implementing assessment tools of WHO International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF). Part of the rehabilitation program pilot project is testing the assessment instrument Disability Assessment Schedule WHO DAS. Development of rehabilitation education Tartu University Pärnu College in Estonia developed new graduate level training program in Social Rehabilitation. Social Rehabilitation Training Project was started in Training curriculum consists of 8 modules (22,5 ECTS). The aim of the training project was to educate practitioners from rehabilitation teams (doctors, nurses, social workers, psychologists, speech therapists, physiotherapists etc) to be experts in rehabilitation. 422 rehabilitation specialists finished the complete training program in Training was supervised by 25 lecturers and 3foreign experts (Matti Tuusa, David Imber and Göran Skogman). Training project was funded by European Social Fond and Estonian Ministry of Social Affairs. Part of the Social Rehabilitation Training Project was the development of rehabilitation specialist professional standars. Expert team described the range of skills and competencies expected of a rehabilitation specialist working in rehabilitation teams. Next step should be preparation of a professional standard for rehabilitation specialists in cooperation with the Ministry of Social Affairs, the Estonian Qualifications Authority and institutions providing rehabilitation services and programs. After the Social Rehabilitation Training Project 2009 team of the researchers continued with the research focucing on the development of quality of rehabilitation specialist activities. During the training and supervised practice, rehabilitation specialists developed mandatory course works. Two of the course works were (1) case study reports and (2) written projects of new rehabilitation programs. Case study reports include client s assessment by using ICF categories. These written papers were main focus of this study analysis. Research team focused on the specialists cowork with the client and quality of dialogical relationship and analyzed written texts from three perspective: (1) aim setting in the rehabilitation process and how the aim Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

23 influences the rehabilitation plan; (2) overview of the assessment texts in the rehabilitation, how specialists compile assessment and which kind of information they use; (3) how practitioners understand the concept of dialogical relationship and how they share responsibility during the collaboration period. Results show that assessment texts are in general written comprehensively and compendiously and focus rather on problems. There are future challenges for specialists to balance the persons and specialist responsibility in planned activities and ability to build up rehabilitation process on clients personal resources. Next important landmark in Estonian rehabilitation education is Autumn Tartu University Pärnu College starts educating students according to the new rehabilitation curriculum. New curriculum is titled Social work and rehabilitation administration and students choose the speciality of social work administration or rehabilitation administration ( ee). New education prorgam will support the development of quality of rehabilitation services and programs. 39. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 21

24 Prof.em, MD, PhD Tiina Talvik, Tartu University Hospital, Children's Clinic Estonian Agrenska Foundation MD, PhD Tiina Stelmach, Estonian Agrenska Foundation, Tartu, Estonia; Tartu University Hospital, Children's Clinic Challenges of (Re)habilitation of Children - Estonian Agrenska Foundation as a Novelty Model of Family Services Introduction Rehabilitation of children differs from the rehabilitation of adults in many featurers. The first important aspect is certainly early and aetiological diagnoses (which can be extremely complicated in rare disorders) of the child which plays key-role in planning the rehabilitation services including education and prognosis and frequently, genetic counselling of the family. The second challenge is early and evidence based intervention which enables us to use plasticity of the brain. The third challenge is family based rehabilitation (Estonian model), which include involvement of all family members. This consists of three parts first of all professional, updated information about the disability/disorder and prognostic issues. Second part includes educating and training parents in rehabilitation methods. The third and in fact, the key issue and final aim of rehabilitation process is planning adequate education for children with impairments (academic and professional training according to the abilities) to create the possibility to work and get paid in the future. To fulfil all these aims Tammistu Family Centre of Estonian Agrenska Foundation was established. There are currently over 7000 children (up to 18 years of age) with disabilities in Estonia, among those ~ 3500 children with severe and profound disabilities Aim Aim of Tammistu Family Centre is to provide information and family-supportive services for better future for children and adolescents with special needs; to help - via teaching and services - to get optimal possible independence for children with disabilities - when growing up and becoming an adult Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

25 Activities To reach these aims, special network services have been designed in cooperation with parents and based on their expectations: 1. Disability-specific family courses and programmes as cost-efficient means of rehabilitation include: up-to-date information from professionals on the essence of a certain disability/ disorder; disability-specific training and information dissemination; coping strategies from families to families. 2. Respite care for children with severe disability is provided - to offer rest to the families and relief from the burden of caring. This service enables the parents to maintain their position at job market, lead their professional life and have more time for siblings. 3. Teaching of social skills to children and youth with disabilities and provision of supported employment and job practice for young people with special needs, in cooperation with Labour Market Board and Social Insurance Board. 4. Advanced/ongoing education for parents, professionals and other network members. 5. Practice base for rehabilitation research and for updating skills of students of respective areas (University of Tartu fields of medicine, physiotherapy, social work, special education) in the course of their regular participation in family programmes and respite camps(under supervision). 39. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 23

26 Työryhmä 3 Työkyvyn tukeminen työterveyshuollon ja työpaikan yhteisenä haasteena Lääkintöneuvos Kristiina Mukala, STM Työterveyshuollon uudet painotukset työkyvyn tukemisessa Väestömme demografinen kehitys suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle on herättänyt kysymyksen miten tulevaisuudessa ylläpidämme hyvinvoivaa Suomea. Keskusteluissa merkittäväksi tekijäksi on noussut työssäoloajan pidentäminen ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrän vähentäminen. Kaikilla työikäisillä tulisi olla mahdollisuus tehdä töitä sillä työkyvyllä mikä heillä on. Työkyky muuttuu elämän aikana ja siihen vaikuttavat monet eri tekijät. Työkyky ei ole sama kuin täydellinen psyykkinen ja fyysinen terveys. Hyvässä hoitotasapainossa olevaa pitkäaikaissairautta potevan työkyky voi olla parempi kuin terveen kanssasisaren. Kohtaavatko työn asettamat vaatimukset ja työntekijän edellytykset: fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen suorituskyky ja osaaminen? Kuka vastaa työkyvystä? Voiko vastuun ulkoistaa? Työturvallisuuslaki (738/2002) velvoittaa työnantajaa huolehtimaan työn terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Työntekijän tulee lain mukaan ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista, jotta työnantaja voi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin niiden poistamiseksi. Työterveyshuoltolakia (1383/2001) sovelletaan työhön, jossa työnantaja on velvollinen noudattamaan työturvallisuuslakia. Työterveyshuoltolaissa säädetään työnantajan työterveyshuollon järjestämisvelvollisuudesta, työterveyshuollon ennaltaehkäisyn ensisijaisuudesta ja laajuudesta, työterveyshuollon toteuttamiseen liittyvästä yhteistyöstä ja toiminnan ajallisesta kattavuudesta koko työntekijän työuran ajan. Työterveyshuolto tulee järjestää ja toteuttaa siinä laajuudessa kuin työstä, työjärjestelyistä, henkilöstöstä, työpaikan olosuhteista ja niiden muutoksista johtuva tarve edellyttää. Lain tarkoituksena on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta; 3. työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa, sekä 4. työyhteisön toimintaa Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

27 Turvallisuuden hallintaan perustuva ajattelutapa korostaa työnantajan vastuuta työn ja työympäristön turvallisuudesta ja terveellisyydestä. Työterveyshuolto on asiantuntijataho, jonka käyttäminen on työnantajan lakisääteinen velvoite (TTlaki 10 2mom). Työnantajan on voitava luottaa työterveyshuollon asiantuntijan antamiin neuvoihin ja ohjeisiin. Hyvällä työterveyshuoltokäytännöllä on pyritty siihen, että työterveyshuollon toiminta, joka lähtee työpaikan tarpeista, on järjestelmällistä ja suunnitelmallista. Työpaikkaselvitykset, joilla saadaan tietoa työpaikan olosuhteista, luovat perustan työterveyshuollon toiminnalle. Keväällä 2009 jätti loppuraporttinsa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtajan Jukka Ahtelan vetämä kaksikantainen työryhmä. Raportissa oli monia ehdotuksia miten työterveyshuoltoa, työelämää, työhyvinvointia, yhteistyötä, koulutusta ja työkyvyn hallintaa tulee kehittää, jotta päästäisiin tavoitteeseen työurien pidentämisessä. Tämän raportin perusteella sosiaali- ja terveysministeriö asetti kaksi ja työ- ja elinkeinoministeriö yhden kolmikantaisen työryhmän viemään tehtyjä ehdotuksia eteenpäin. Ryhmät jättivät loppuraporttinsa pääministeri Kiviniemelle Valtiosihteeri Rantahalvarin vetämässä työterveyshuollon kehittämistä pohtineessa työryhmässä kiinnitettiin erityistä huomiota työterveysyhteistyöhön. Työpaikka on työkyvyn hallinnan ja tukemisen keskeinen paikka. Työnantajalla on vastuu työkyvyn hallinnasta. Yhteistyössä työntekijöiden ja työterveyshuollon kanssa työnantaja laatii kirjallisen työkyvyn hallintasuunnitelman ja sairauspoissaolojen seurannan, josta ilmenevät eri toimijoiden vastuualueet. Toimintamalli kirjataan erilliseksi dokumentiksi, jos yrityksessä on yli 20 työntekijää. Pienemmissä yrityksissä suunnitelma kirjataan työterveyshuollon työpaikkaselvitysraporttiin. Työterveyshuollon vastuut kirjataan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Tätä edellyttää myös vuoden Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 25

28 Kehitysjohtaja Nina Holopainen, Kiteen kaupunki Kehittämispäällikkö Sanna Pesonen, Kuntien eläkevakuutus Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyömallin rakentaminen ja merkitys työyhteisölle PoKa-hanke Keva toteuttaa yhdessä Kuntoutussäätiön ja Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen kanssa pohjoiskarjalaisten kuntatyöpaikkojen ammatillisen kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin kehittämishankkeen vuosina Kehittämishankkeen tavoitteena on henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen ja työssä jatkamisen tukeminen ja siten kuntien tuloksellisuuden parantaminen henkilöstön työkyvyttömyysriskin paremman hallinnan kautta. Hankkeen aikana maakunnan alueella toimii alueellinen kuntoutuspalveluohjaaja, jonka työn tavoitteena on edistää ammatillisen kuntoutuksen toimintakäytäntöjä työpaikoilla, työterveyshuollon käypiä toimintamalleja sekä ylläpitää ja parantaa yhteyksiä Kevan kuntoutusyksikköön ja eläkeratkaisutoimintaan. Kuntoutuspalveluohjaaja on ollut mukana käytännössä osatyökykyisten kuntatyöntekijöiden työssä jatkamismahdollisuuksien selvittämisprosesseissa sekä ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteissä työnantajien, kuntatyöntekijöiden ja työterveyshuoltojen apuna. Tätä kautta hankkeeseen osallistuvissa kunnissa ja työterveyshuolloissa on kuntoutuksen näkökulmaa vahvistettu sekä rakennettu erilaisille kunnille sopivia ammatillisen kuntoutuksen toimintakäytäntöjä. Hankkeen toisessa osakokonaisuudessa kunnat rakentavat tai vahvistavat jo käytössä olevia aktiivisen tuen toimintamalleja esimiestyön avuksi. Toimintamallin kehittämisen tueksi on järjestetty esimiesvalmennuksia työhyvinvoinnin, aktiivisen ja tehostetun tuen kehittämisen pääperiaatteista. Keskeistä tässä osakokonaisuudessa on myös työnantajan ja työterveyshuollon yhteistoiminnan kehittäminen ja siten työterveyshuollon vaikuttavuuden edistäminen. Hanke toimii kunta-, rypästyöpaja- ja maakuntatasolla. Kunnissa hankkeen etenemisen vastuu on projektiryhmillä, jotka koostuvat johdon, esimiesten, työterveyshuollon ja työntekijöiden edustajista. Projektiryhmät ovat laatineet täsmälliset kuntakohtaiset tavoitteet hankkeeseen. Rypästyöpajoissa kunnat työskentelevät ryhmissä, jotka on koottu kunnista ja kuntayhtymistä, joilla on yhtenäiset tavoitteet mm. aktiivisen tuen toimintamallien kehittämisessä. Ryppäille on järjestetty hankkeen aikana yhteisiä työpajoja. Lisäksi PoKa- hankkeen puitteissa on järjestetty maakunnallisia verkostotyöpajoja, joissa aiheina on ollut mm. ammatillinen kuntoutus ja työterveyshuoltoyhteistyö. Hanke on edennyt niin, että aktiivisen tuen toimintamallit ovat useimmissa kunnissa jo lähes valmiita ja niiden esittely työntekijöille on sovittu pidettäviksi kevään 2011 aikana. Kuntoutuspalveluohjauksen osalta työ painottuu kevään ja syksyn 2011 aikana käynnissä olevien kuntoutusprosessien ohjauksen loppuun saattamiseen ja ohjaavaan rooliin siten, että tunnistetut hyvät toimintatavat ja käytännöt jäävät osaksi kuntien toimintatapaa myös hankkeen päätyttyä. PoKa-hankkeen arvioinnissa tarkastellaan kuntoutuspalveluohjauksen sekä aktiivisen tuen toimintamallin käytännön vaikutusta valittaviin mittareihin ja kokemuksiin prosesseista. Kokonaisarviointi tullaan raportoimaan projektin päätösseminaarissa loppuvuodesta Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

29 Case Kitee Kiteen kaupunki toimii työnantajana noin henkilölle. Noin puolet henkilöstöstä työskentelee sosiaali- ja terveyspalveluita seutukunnallisesti tuottavassa Helli-liikelaitoksessa. Kiteen kaupungilla ollaan laatimassa monipuolista työhyvinvoinnin edistämisen mallia osana kaupunkistrategiaan kuuluvaa henkilöstöohjelmaa. Mallin yhtenä ulottuvuutena on työterveyshuollon toimintamallin uudistaminen ja samalla työterveyshuollon käsitteen laventaminen. Lähtökohtana on, että työnantaja eli Kiteen kaupungin johto on työhyvinvoinnin vastuullinen johtaja ja samalla myös työterveyshuollon toimintaan liittyvien prosessien omistaja, aikaisemman passiivisen sivustaseuraajan roolin sijaan. Työhyvinvoinnin edistäminen on strateginen valinta ja työterveyshuolto johdon strateginen kumppani. Malli perustuu työkykyyn vaikuttavien (uhka)tekijöiden ennakointiin, jota tehdään laajapohjaisena kaupungin johdon ja esimiesten, kaupungille työterveyshuoltoa tuottavien yritysten ja organisaatioiden, henkilöstöhallinnon ja työsuojelun yhteistyönä. Ennakoinnissa huomioidaan aiempaa vahvemmin myös mahdolliset psykososiaaliset kuormitustekijät, esimerkiksi palvelutuotannon muutokset, fyysisten ohella. Työhyvinvoinnin mallissa on kolme ulottuvuutta. Ensinnäkin mallissa panostetaan ennaltaehkäisevään toimintaan työkyvyn ylläpitämiseksi. Työkyvyn uhkatekijöiden ennakoinnin kautta työyhteisöihin voidaan työterveyshuollon ja esimiesten kumppanuusyhteistyönä suunnata ja räätälöidä täsmätoimenpiteitä, esim. muutosprosessiin liittyvää valmennusta tai suunnattuja työpaikkaselvityksiä. Toiseksi Keski-Karjalan PoKa ryppään työskentelyssä on jäsentynyt ja terävöitynyt varhaisen tuen ja aikaisen reagoinnin malli, KAARI-malli ( Keski-Karjalan aikaisen aktiivisen reagoinnin malli ), joka toimii mm. esimiesten käsikirjana heidän jokapäiväisessä työssään. Tavoitteena on ennen kaikkea tietoisuuden ja osaamisen lisääminen työkykymuutosten havainnoinnissa ja niiden puheeksi ottamisessa. Kolmanneksi, PoKa hankkeen aikana on kirkastettu myös tehostetun tuen käytänteitä ja toimintatapoja tilanteisiin, joissa työyksikön omat voimavarat eivät yksin riitä. Kiteellä on käytetty alueellisen PoKa -kuntoutuspalveluohjaajan palveluita erityisen ahkerasti, mikä on sysännyt liikkeelle toiminnan jatkuvuuteen PoKa hankkeen jälkeen liittyvän selvittelyn lähikuntien yhteistyönä. Samalla on kehitelty myös pelisääntöjä työkokeilujen ja työkykyongelmien johdosta tapahtuvien henkilöstön uudelleensijoitusten toteuttamiseksi ja rahoittamiseksi. Myös Kiteen kaupungin poliittinen johto on ollut kuulolla Terveenä työssä työhyvinvoinnin mallin kehittelyn eri vaiheista. Eri yhteyksissä on nostettu keskusteluun työhyvinvoinnin, tuloksellisuuden ja tuottavuuden yhteys. Tietoisuus työpahoinvoinnin kustannuksista sairauspoissaolojen ja ennenaikaisten eläköitymisten muodossa on herättänyt päätöksentekijöitä huomaamaan työterveyshuoltoon ja työhyvinvoinnin edistämiseen suunnattujen panostusten arvo ja merkitys myös kaupungin talouden kannalta. 39. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 27

30 Projektisuunnittelija, TtM, ft Pauliina Juntunen ja johtava projektipäällikkö, FL Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Vanhempi asiantuntija, LL, kun PD, kuntoutuksen erityispätevyys, Pirjo Juvonen-Posti, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin tukeminen työpaikan ja työterveyshuollon yhteishaaste Vuoden 2011 alussa voimaan tulleen sairasvakuutuslain (SvL) 13 luvun 5 muutoksen avulla on haluttu kohdentaa työnantajien ja työterveyshuollon toiminta entistä painokkaammin, tavoitteellisemmin ja suunnitelmallisemmin työhyvinvoinnin tukemiseen muuttamalla lakisääteisen työterveyshuoltokustannuksen korvattavuutta. Jatkossa työpaikat, joille on laadittu yhteistyössä työterveyshuollon kanssa työkyvyn tukemisen toimintamalli, saavat 60 % Kela-korvauksen hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisista lakisääteisestä työterveyshuoltokustannuksesta. Työpaikka ja työterveyshuolto sopivat työkyvyn tuki -mallia laatiessaan yhteistyöstä ja työnjaosta työkykyasioiden hoitamisessa, jolloin myös esimiestyö helpottuu ja selkeytyy. Erillinen työkyvyn tuki -malli tulee kehittää kaikille työpaikoille, joissa on yli 20 työntekijää. Pienemmillä työpaikoilla riittää, että työkyvyn tukemiseen liittyvistä yksityiskohdista on sovittu ja että ne on kirjattu osaksi työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa tai työpaikkaselvitystä. Mallin avulla pyritään edistämään työntekijöiden työssä jatkamista oikea-aikaisesti mm. varhaisen reagoinnin ja tuen, sairauspoissaolojen seurannan ja pitkältä sairauslomalta työhön paluun tukemisen avulla. Malli myös selkiyttää ja yhtenäistää toimintatapoja yrityksen sisällä, sekä auttaa oikeudenmukaisuuden toteuttamisessa: kaikkia samassa tilanteessa olevia kohdellaan samoin perustein. Nettipohjainen työkirja Työkyvyn tuki -toimintamallin tekemisessä on hyvä käyttää apuna helppokäyttöistä, nettipohjaista ja ilmaista Työkyvyn tuki työkirjaa, joka löytyy osoitteesta Työkirjan täyttämisen aloittaminen vaatii rekisteröitymisen ohjelmaan. Tällöin määritellään salasana ja käyttäjätunnus, joilla pääsee jatkossakin muokkaamaan jo tekemäänsä tekstiä. Rekisteröitymisen voi tehdä yrityksen edustaja esim. työsuojelu- tai henkilöstöhallinnosta tai pienemmissä työpaikoissa esim. työterveyshoitaja. Työkirjaan saa myös katselutunnukset, jotka voi antaa esim. yrityksen henkilöstölle, jotta he voivat halutessaan seurata työkyvyn tukimallin tekoprosessia. Työkyvyn tuki -työkirjassa on ohjeet jokaista kohtaa varten. Työkirjassa on myös materiaalipankki, josta löytyy erilaisia lomakkeita ja ohjeita mm. työkykyarvioprosessista, työterveyshuollon järjestämästä työkokeilusta, työhön paluun vaihtoehdot -koontitaulukko sekä päihdetilanteiden hoitamisesta työelämässä. Työkirjassa on valmiit tekstipohjat jokaisen otsikon alla. Työkirjassa on punaisella kirjoitettuna kohdat, jotka erityisesti tulee muuttaa kyseiselle työpaikalle sopiviksi. Alusta toimii, kuten kaikki tekstinkäsittelyohjelmat eli kaikkea tekstiä voidaan muuttaa ja täydentää. Työkirjassa on seitsemän pääotsikkoa: 1) Työhyvinvoinnin kehittämisen tavoitteet X-työpaikassa, 2) Sairauspoissaolojen ilmoitus- ja raportointikäytännöt, 3) Työkykyasioiden puheeksiot Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland www.helsinki.fi/yliopisto This presentation - Background

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences EUROPEAN REGIONAL DEVELOPMENT FUND INTERREG IVC 2007-2013 interregional cooperation across Europe Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences Interreg IVC/ Interreg Europe 26 May 2015, Helsinki INTERREG

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Research in Chemistry Education

Research in Chemistry Education Research in Chemistry Education The Unit of Chemistry Teacher Education, Department of Chemistry, University of Helsinki Chemistry Education Centre Kemma, National LUMA Centre, University of Helsinki Prof.

Lisätiedot

Welcome to. Finland Lahti Wellamo Community College. 11 December 2007

Welcome to. Finland Lahti Wellamo Community College. 11 December 2007 Welcome to Finland Lahti Wellamo Community College 11 December 2007 We operate in the premises of Lahti Adult Education Centre The building was inaugurated exactly 20 year ago and was built to serve university

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland Overview on Finnish Rural network and its objectives Rural Network Unit, Finland Sivu 1 26.5.2009 Rural Network in Finland consist of all actors under - the Rural Development Programme for Mainland of

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY

HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY Kaisa Sinikara, University Librarian, Professor and Elise Pirttiniemi, Project Manager, Helsinki University Library Ellen Namhila,

Lisätiedot

KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College Welcome - Tervetuloa!

KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College Welcome - Tervetuloa! KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College 2012-2013 Welcome - Tervetuloa! CONTENTS: Education system and adult education in Finland Kuopio Community College I I I I I I I I basic information main

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Kuntoutuspäivät : Kuntoutuksen marginaalissa

Kuntoutuspäivät : Kuntoutuksen marginaalissa Kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011: Kuntoutuksen marginaalissa Puheenjohtajat: tutkimus- ja kehittämispäällikkö Tiina Pensola Kuntoutussäätiö ja professori Ullamaija Seppälä, Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö

Kuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö Tutkimus ja kehittäminen Arviointi ja koulutus Viestintä ja tietopalvelut 1 on on monipuolinen ja kokenut kuntoutuksen tutkija, kehittäjä, arvioija, kouluttaja ja tiedottaja. Erityisiä osaamisalueita ovat

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

Erasmus Charter for Higher Education Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO

Erasmus Charter for Higher Education Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO Erasmus Charter for Higher Education 2014-2020 Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO 2/2009 Mikä on Erasmus-peruskirja? Erasmus-peruskirja (Erasmus Charter for Higher Education, ECHE) säilyy korkeakoulun

Lisätiedot

Building a Pyramid Project Workshop, of April, Larissa, Greece

Building a Pyramid Project Workshop, of April, Larissa, Greece Building a Pyramid Project Workshop, 15-17 of April, Larissa, Greece Nuorelta yrittäjältä vaadittavien tietojen, taitojen ja kompetenssien tunnistaminen ja niiden kehittäminen opetuksessa Özerk Göker Pyramid

Lisätiedot

Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process. SafetyBIM research project 10/2007 2/2009. (TurvaBIM in Finnish)

Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process. SafetyBIM research project 10/2007 2/2009. (TurvaBIM in Finnish) Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process research project 10/2007 2/2009 (TurvaBIM in Finnish) Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction

Lisätiedot

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Aiming at safe performance in traffic Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Medical doctors promoting traffic safety Jukka Terttunen Traffic Medicine Unit Finnish Traffic Safety Agency Vastuullinen

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma BOARD PROGRAM Hallitusohjelma Henrikki Soininen AYYH VPJ PROJEKTIT PROJECTS 1.2 Tilaohjelma opiskelijakeskukselle/student center 3.3 Tutoroinnin arvostus/valuation of tutoring 5.1 Kuntavaalitavoitteet/Municipal

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan Kuntoutuspalvelukeskus Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Koulutus, arviointi ja konsultointi auttaa kuntoutumaan tutkii ja kehittää kouluttaa ja konsultoi 1 on Valtakunnallinen työikäisten kuntoutuksen

Lisätiedot

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Ø Rotarypiiri myöntää stipendejä sille osoitettujen hakemusten perusteella ensisijaisesti rotaryaatteen mukaisiin tarkoituksiin. Ø Stipendejä myönnetään

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto

Naisjärjestöjen Keskusliitto Naisjärjestöjen Keskusliitto CEDAW SOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO VAMMAISTEN NAISTEN KANNALTA Leena Ruusuvuori 17.10.2013 CEDAW = Convention on the Elimination of All Kinds of Discrimination Against Women New

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland: Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen 03.06.2009 Antti Koskelin CIO Konecranes Group 2009 Konecranes Plc. All rights Konecranes overview Business Agenda CIO Agenda Mindset for modern CIO Konecranes

Lisätiedot

Yhdessä tunnistettuun ongelmaan tarttuminen nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi

Yhdessä tunnistettuun ongelmaan tarttuminen nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi Yhdessä tunnistettuun ongelmaan tarttuminen nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari Seinäjoki OKM/KUPO/NY GH Wrede Hyviä käytäntöjä rakentamassa Nuorisolain uudistus

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

Faculty of Agriculture and Forestry. Forestry

Faculty of Agriculture and Forestry. Forestry Faculty of Agriculture and Forestry Promoting the sustainable use of bioresources by high level teaching based on scientific research Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta Faculty of Agriculture and

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-toimisto

Keski-Suomen TE-toimisto Keski-Suomen TE-toimisto Administrative structure Ministry of Employment and the Economy (TEM) Centre for Economic Development, Transport and the Environment (ELY Centre) 15 Employment and Economic Development

Lisätiedot

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Työterveyshuollon ajankohtaisseminaari 7.2.2013 Lapin aluehallintovirasto, Rovaniemi Puheenvuoro yksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri Riitta Pöllänen, Lapin avi Diat kehittämispäällikkö Maria Rautio,

Lisätiedot

Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds

Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds PhD Anne Hemmi 14.2.2013 RRR 2013 Conference in Greifswald, Germany Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds Eutrophication in surface waters High nutrient

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

Suomalaisten korkeakoulujen osallistuminen EU-Canada-ohjelmaan: Hankkeet (EU-CANADA cooperation in higher education and vocational training)

Suomalaisten korkeakoulujen osallistuminen EU-Canada-ohjelmaan: Hankkeet (EU-CANADA cooperation in higher education and vocational training) Lisätietoa ohjelmasta: http://ec.europa.eu/education/eu-canada/doc1563_en.htm 1996 Hankekuvaukset Euroopan komission verkkopalvelussa: http://ec.europa.eu/education/eu-canada/doc1832_en.htm Promoting student

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

koiran omistajille ja kasvattajille 2013 for dog owners and breeders in 2013

koiran omistajille ja kasvattajille 2013 for dog owners and breeders in 2013 Irlanninsusikoiran luonnekysely A survey of the temperament of Irish wolfhounds koiran omistajille ja kasvattajille 213 for dog owners and breeders in 213 Teksti / author: Jalostustoimikunta / breeding

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL FinFamily PostgreSQL 1 Sisällys / Contents FinFamily PostgreSQL... 1 1. Asenna PostgreSQL tietokanta / Install PostgreSQL database... 3 1.1. PostgreSQL tietokannasta / About the PostgreSQL database...

Lisätiedot

Virta Kainuu (Koski ja Saari) Virta Kainuu (Rapid and Island) Andra Aldea-Partanen

Virta Kainuu (Koski ja Saari) Virta Kainuu (Rapid and Island) Andra Aldea-Partanen VIRTA Pidämme huolta työ- ja toimintakyvystämme sekä tulevaisuudestamme VIRTA We are Taking Care of Our Work and Performance Skills, as well as of Our Future Virta Kainuu (Koski ja Saari) Virta Kainuu

Lisätiedot

GOOD WORK LONGER CAREER:

GOOD WORK LONGER CAREER: Juhani Ilmarinen, Ville Ilmarinen, Pekka Huuhtanen, Veikko Louhevaara, Ove Näsman GOOD WORK LONGER CAREER: WORK WELL-BEING IN FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES 2010-2015 Background Collective agreement between

Lisätiedot

Kokoelmien arviointi

Kokoelmien arviointi Kokoelmien arviointi Sisältö Kokoelmia koskevan laatusuosituksen esittely Parkki-projektin kokemukset JASKAN kokemukset Kv-malleja ryhmätyö Kokoelmia koskeva laatusuositus Kunnan ikä- ja kielijakauma,

Lisätiedot

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies PL 3 00721 Helsinki www.vahinkopalvelut.net info@vahinkopalvelut.net +358-40-900 9856 TUVASA Turvallinen

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Group 2 - Dentego PTH Korvake. Peer Testing Report

Group 2 - Dentego PTH Korvake. Peer Testing Report Group 2 - Dentego PTH Korvake Peer Testing Report Revisions Version Date Author Description 1.0 Henrik Klinkmann First version Table of Contents Contents Revisions... 2 Table of Contents... 2 Testing...

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.9.2013 projektipäällikkö Anne-Mari Arola Kompassi-projektin ammatillisen kuntoutuksen

Lisätiedot

CIMO Osallisuus-työpaja

CIMO Osallisuus-työpaja This project has been funded with support from the European Commission. This publication reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible for anyuse which may be made

Lisätiedot

Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa

Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa Tutkimusasiamies Kaisa Männikkö Tutkimus- ja innovaatiopalvelut Suomen Akatemian projektit Suomen Akatemia kehottaa avoimeen tieteelliseen

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Kokouspöytäkirja. 2. Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

Kokouspöytäkirja. 2. Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. NHFiF Sihteeri Harri Koivusalo Kokouspöytäkirja Hallituksen kokous 4/2001 Aika: 17.10.2001 Klo 14:00-15:30 Paikka: Suomen Ympäristökeskus (SYKE) Läsnä: Aija-Riitta Elo puheenjohtaja Harri Koivusalo sihteeri

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Hyvinvoinnin haasteita ja mahdollisuuksia; kokemuksia ja näkemyksiä Kyamk:n TKItoiminnasta

Hyvinvoinnin haasteita ja mahdollisuuksia; kokemuksia ja näkemyksiä Kyamk:n TKItoiminnasta Hyvinvoinnin haasteita ja mahdollisuuksia; kokemuksia ja näkemyksiä Kyamk:n TKItoiminnasta 2009 2013 Ex tutkimusjohtaja Juhani Pekkola, Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Yhteiskunta perustuu luottamukseen

Lisätiedot

TietoEnator Pilot. Ari Hirvonen. TietoEnator Oyj. Senior Consultant, Ph. D. (Economics) presentation TietoEnator 2003 Page 1

TietoEnator Pilot. Ari Hirvonen. TietoEnator Oyj. Senior Consultant, Ph. D. (Economics) presentation TietoEnator 2003 Page 1 TietoEnator Pilot Ari Hirvonen Senior Consultant, Ph. D. (Economics) TietoEnator Oyj presentation TietoEnator 2003 Page 1 Sallikaa minun kysyä, mitä tietä minun tulee kulkea? kysyi Liisa. Se riippuu suureksi

Lisätiedot

UUSIA TAPOJA OPPIMISEN ARVIOINTIIN

UUSIA TAPOJA OPPIMISEN ARVIOINTIIN VOPE-seminaari 31.1.2014 UUSIA TAPOJA OPPIMISEN ARVIOINTIIN Mitä workshopissa tapahtuu? Osallistujat esittäytyvät Lämmittelykeskustelu: Mitä arviointi on? Erilaisia tapoja arvioida verkossa tapahtuvaa

Lisätiedot

Vaikuttavuus ja arviointi

Vaikuttavuus ja arviointi Vaikuttavuus ja arviointi KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa II Impact: Effect that the activities and results have on people, practices, organisations and systems Sustainability: Capacity

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

LANGUAGE ISSUES AND MULTILINGUAL LEARNING IN UNIVERSITIES

LANGUAGE ISSUES AND MULTILINGUAL LEARNING IN UNIVERSITIES LANGUAGE ISSUES AND MULTILINGUAL LEARNING IN UNIVERSITIES Chair: Taina Saarinen Speakers: Inkeri Lehtimaja, Charles Mathies Main question (Why) should international students (not) learn Finnish as a part

Lisätiedot

Työkyky ja työurien pidentäminen

Työkyky ja työurien pidentäminen 25.5.2012 Työkyky ja työurien pidentäminen Prof. (emer.) Juhani Ilmarinen, TTL (1970-2008 ) Terve Suomi 2012 seminaari: Erkonomioo usseelta erj kantilta Itä Suomen Yliopisto, Kuopio 24.5.2012 Juhani Ilmarinen

Lisätiedot

ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership

ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership ECSEL lyhyesti 2015 ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership The Public-Private Partnership keeping Europe at the Forefront of Technology Development Electronic Components and

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

EUproVET. EU Amke Perustettu AOC/Englanti, Iveta/Irlanti MBO Raad/Hollanti, Amke/Suomi/pj

EUproVET. EU Amke Perustettu AOC/Englanti, Iveta/Irlanti MBO Raad/Hollanti, Amke/Suomi/pj EUproVET EU Amke Perustettu 2008-2009 AOC/Englanti, Iveta/Irlanti MBO Raad/Hollanti, Amke/Suomi/pj EUproVET Aktiivimaita lisäksi Ranska Espanja Latvia (Tanska) Unkari?. EUproVET Lähtökohtana oli maakohtainen

Lisätiedot

Erasmus+ -peruskirjat Mitä ovat PIC ja URF? Erasmus-yhdyshenkilöiden tapaaminen Anne Siltala, CIMO

Erasmus+ -peruskirjat Mitä ovat PIC ja URF? Erasmus-yhdyshenkilöiden tapaaminen Anne Siltala, CIMO Erasmus+ -peruskirjat Mitä ovat PIC ja URF? Erasmus-yhdyshenkilöiden tapaaminen 30.1.2014 Anne Siltala, CIMO 2/2009 Korkeakoulujen Erasmus-peruskirja Erasmus Charter for Higher Education, ECHE Korkeakoulun

Lisätiedot

Association of Doctoral Students at the University of Helsinki Action plan 2016

Association of Doctoral Students at the University of Helsinki Action plan 2016 Association of Doctoral Students at the University of Helsinki Action plan 2016 The association of Doctoral Students at the University of Helsinki was founded in May 2014 and was officially registered

Lisätiedot

Eeva-Liisa Markkanen

Eeva-Liisa Markkanen 11.11.2016 Eeva-Liisa Markkanen Agenda 1. Perspectives on involving pupils in the anti-bullying work at school 2. Case-examples from schools: 1. Sydän-Laukaan koulu 2. Viherlaakson koulu 3. Experiences

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

Pricing policy: The Finnish experience

Pricing policy: The Finnish experience Pricing policy: The Finnish experience Esa Österberg Senior Researcher Alcohol and Drug Research, STAKES, Helsinki, Finland esa.osterberg@stakes.fi Three pillars of traditional Nordic alcohol control Strict

Lisätiedot

Tutkimuksen huippuyksiköt. Maiju Gyran tiedeasiantuntija

Tutkimuksen huippuyksiköt. Maiju Gyran tiedeasiantuntija Tutkimuksen huippuyksiköt Maiju Gyran tiedeasiantuntija 1 21.12.2011 Programme for Centres of Excellence in Research 2012-2017 15 CoEs 2 Success rates in CoE Programmes Programme Plans of Intent Full proposals

Lisätiedot

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 -Jukka Lotvonen -Vice President, Government Solutions -NetHawk Oyj NetHawk Government Solutions PRIVILEGED Your Wireless Forces NetHawk in Brief - Complete solutions

Lisätiedot

Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects

Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects 1 Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects Pekka Ranta Project Manager -research group, Intelligent Information Systems Laboratory 2 Semogen -project Supporting design of a machine system

Lisätiedot

Opeka self evaluation tool for teachers and schools about their digital profiles Oppika self evaluation tool for students about their digital profiles

Opeka self evaluation tool for teachers and schools about their digital profiles Oppika self evaluation tool for students about their digital profiles Opeka self evaluation tool for teachers and schools about their digital profiles Oppika self evaluation tool for students about their digital profiles Jarmo Viteli Research Director University of Tampere,

Lisätiedot

Tietoa Joensuun Eliittikisoista

Tietoa Joensuun Eliittikisoista Tietoa Joensuun Eliittikisoista Harjoittelu ja verryttely Yleisurheilukenttä (Keskuskenttä) Kisan aikana Joensuu Areena + kuntosali Pesäpallokenttä ja Louhelan kenttä heitoille Uimahalli Vesikko + kuntosali

Lisätiedot

OKM, 4.11.2013: Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa, Ea Maria Blomqvist, Åbo Akademi

OKM, 4.11.2013: Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa, Ea Maria Blomqvist, Åbo Akademi OKM, 4.11.2013: Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa, Ea Maria Blomqvist, Åbo Akademi Korkeakoulujen kestävän kehityksen kansallisista ja kansainvälisistä verkostoista

Lisätiedot

Erasmus+ osallistujaraporttien kooste

Erasmus+ osallistujaraporttien kooste Erasmus+ osallistujaraporttien kooste Erasmus+ osallistujaraporttien kooste Aineistona ammatillisen koulutuksen vuoden 2014 suomalaisten Erasmus+ -liikkuvuushankkeiden osallistujaraportit: yhteensä 2804

Lisätiedot

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 Jukka Kääriäinen 18.11.2015 VTT, Kaitoväylä 1, Oulu Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 - seminaari Teollinen

Lisätiedot

ehealth Solutions across the Northern Periphery OULU, Finland

ehealth Solutions across the Northern Periphery OULU, Finland KUTSU Terveydenhuollon etäpalveluiden kehittäminen Pohjoisen Periferian alueella Arvoisa vastaanottaja! Competitive Health Services hankkeen loppuseminaari pidetään Oulussa 3.-4.11.2010. Paikka: Oulun

Lisätiedot

Capacity utilization

Capacity utilization Mat-2.4142 Seminar on optimization Capacity utilization 12.12.2007 Contents Summary of chapter 14 Related DEA-solver models Illustrative examples Measure of technical capacity utilization Price-based measure

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot