Autististen lasten ja nuorten hoito ja kuntoutus
|
|
- Armas Halttunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus tieteessä Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva psykiatri, Eteva-kuntayhtymä Oili Sauna-aho PsL, neuropsykologian erikoispsykologi asiantuntijapalvelun päällikkö, Eteva-kuntayhtymä Leila Varkila-Saukkola FM, musiikkiterapeutti ma. kehittämiskoordinaattori, Eteva-kuntayhtymä Autististen lasten ja nuorten hoito ja kuntoutus Tutkimusnäyttöä autismin kuntoutusmenetelmien vaikuttavuudesta on niukasti, mutta nykykäsityksen mukaan kuntoutuksen aloittaminen on lapsen kehityksen kannalta hyödyllisempää kuin kuntouttamatta jättäminen. Kuntoutus myös kannattaa aloittaa varhain. Autistisen lapsen tai nuoren vaikea-asteisten käytösoireiden hallinnassa ensisijaista on arjen kokonaisvaltainen kuntoutusote sekä vastavuoroisen vuorovaikutuksen ja viestinnän varmistaminen. Vain muutamasta lääkkeestä on toistaiseksi osoitettu olevan hyötyä autismiin liittyvän haastavan käyttäytymisen hoidossa. Lisää tutkimustietoa eri kuntoutusmenetelmien vaikuttavuudesta tarvitaan. Vertaisarvioitu VV Autismikirjon häiriöillä tarkoitetaan lasten kehityksen häiriöitä, joiden ydinoireisiin kuuluvat laadulliset poikkeavuudet molemminpuolisessa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja viestinnässä sekä kapea-alaiset, kaavamaiset harrastukset ja toiminnot (1). Autismiin liittyy usein hyvin laaja-alaista toimintakyvyn heikentymistä, joka tulee esiin niin arjen toiminnoissa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä kuin myös oppimisessa. Lisäksi voi esiintyä tunne-elämän häiriöitä kuten ahdistusta, pelkoja ja uni- ja syömishäiriöitä sekä haastavaa käyttäytymistä, kuten raivokohtauksia, aggressiivisuutta ja itsensä vahingoittamista (1). Nämä oireet vaikeuttavat lapsen selviytymistä lapsiryhmässä ja kuormittavat myös lapsen vanhempia ja sisaruksia. Autismikirjon häiriöistä tavallisimmat ovat lapsuusiän autismi ja Aspergerin oireyhtymä. Autismikirjon häiriöiden esiintyvyys näyttää vähitellen kasvaneen. Nykyisin esiintyvyydeksi arvioidaan jopa 27 60/ lasta (2,3). Esiintyvyyden suureneminen saattaa johtua häiriöiden määrän todellisesta lisääntymisestä, mutta syynä voi myös olla se, että häiriöiden tunnistaminen on parantunut ja lieväoireisetkin häiriöt diagnosoidaan. Lieväoireisten häiriöiden parantuneen tunnistamisen myötä myös älyllisesti kehitysvammaisten osuus autismikirjon henkilöistä on pienentynyt: perinteisesti on arvioitu, että noin 75 %:lla autistisista henkilöistä on älyllinen kehitysvamma (1), mutta nykyinen arvio kehitysvammaisten osuudesta on vain noin 50 % (4). Kuitenkin myös älyllisesti normaalin henkilön autistisella häiriöllä on laaja-alainen vaikutus hänen elämäänsä ja toimintakykyynsä. Autismiin sinänsä ei tunneta parantavaa hoitoa, koska kyse on monialaisesta ja etiologialtaan epäyhtenäisestä neurologisesta häiriöstä. Ydinoireiden lieventäminen ja haastavan käyttäytymisen vähentäminen on kuitenkin mahdollista. Kokonaisvaltaisen kuntoutuksen avulla voidaan vahvistaa vuorovaikutus- ja kommunikointitaitoja sekä lisätä henkilön selviytymiskeinoja. Lisäksi ratkaisukeinoja haastavaan käyttäytymiseen voidaan löytää haastavia tilanteita analysoimalla. Myös lääkehoidosta voi olla apua, mutta haittavaikutusten vuoksi sitä on käytettävä harkiten. Tässä katsauksessa kuvataan niitä autismikirjon lasten ja nuorten kuntoutuksen ja lääkehoidon menetelmiä, joiden vaikuttavuudesta on olemassa tutkimusnäyttöä. Kuntoutusmenetelmät Erilaisia kuntoutuksellisia lähestymistapoja pidetään nykyisin tärkeimpinä autistisen lapsen tai nuoren kehitystä tukevina ja arjen elämää helpottavina keinoina. Pedagogisia, oppimispsykologisia ja ympäristön muokkaamiseen perustuvia kuntoutusmenetelmiä alettiin kehittää Yhdyvalloissa ja 1970-luvulla, mutta Suomessa niitä otettiin käyttöön vasta vähitellen ja 1990-luvulla (5). Mikään yksittäinen kuntoutusmenetelmä ei Suomessa ole saanut hallitsevaa asemaa, vaan erilaisia kuntoutusmenetelmiä yhdistellään yksilöllisten tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Yleensä huomio kiinnitetään kommunikointiin ja vuorovaikutukseen, sosiaalisten taitojen edistämiseen ja oman käyt- 587
2 katsaus Kirjallisuutta 1 Stakes. Psykiatrian luokituskäsikirja. Tautiluokitus ICD-10. Helsinki: Edita Duchan E, Patel DR. Epidemiology of autism spectrum disorders. Pediatr Clin North Am 2012;59: Elsabbagh M, Divan G, Koh YJ ym. Global prevalence of autism and other pervasive developmantal disorders. Autism Res 2012;5: Tantam D. Autism spectrum disorders through the life span. Lontoo: Jessica Kingsley Publisher Kerola K, Kujanpää S, Timonen T. Autismin kirjo ja kuntoutus. Jyväskylä: PS-Kustannus Ospina M, Seida J, Clark B ym. Behavioural and developmental interventions for autism spectrum disorder: a clinical systematic review. PLoS ONE. 2008;3: e pmc/articles/pmc /pdf/ pone pdf Howlin P, Magiati I, Charman T. Systematic review of early intensive behavioral interventions for children with autism. American Association on Intellectual and Developmental Disabilities 2009;114: Corsello C. Early intervention in autism. Infants &Young Children 2005;18: Lovaas OI. Behavioural treatment and normal educational and intellectual functioning in young autistic children J Consult Clin Psychol 1987;55: McEachin JJ, Smith T, Lovaas OI. Long-term outcome for children with autism who received early intensive behavioral treatment. Am J Ment Retard 1993;4: Research Autism verkkosivut (siteerattu ) autism_treatments_therapies_interventions/ 12 Gaus V. Cognitive-behavioral therapy for adult Asperger syndrome. New York: Guilford Press Flynn L, Healy O. A review of treatments for deficits in social skills and self-help skills in autism spectrum disorder. Res Autism Spectrum Disord 2012;6: Schreibman L, Stahmer AC, Suhrheinrich J. Enhancing generalization of treatment effects via pivotal response training and the individualization of treatment protocols. Kirjassa: Whalen C, toim. Real life, real progress for children with autism spectrum disorders: Strategies for successful generalization. Baltimore, MD: Paul H. Brookes Publishing Co Suomen musiikkiterapiayhdistys ry kotisivut. Tietoa musiikkiterapiasta Suomessa. Siteerattu (päivitetty ). content&view=article&id=54&item id=65 16 Gold C, Wigram T, Elefant C. Music therapy for autistic spectrum disorder. Cochrane Database Syst Rev Apr 19:CD Review. täytymisen säätelyn vahvistamiseen. Sopivien keinojen löytäminen ajan kulun, tapahtumien ja vuorovaikutustilanteiden hahmottamiseen on tärkeää, samoin opetustilanteiden saaminen toimiviksi. Yhä tärkeämpänä pidetään myös lapsen tai nuoren ja hänen perheensä sekä hänen kanssaan päivittäin toimivien henkilöiden ja asiantuntijoiden yhteistyötä sekä yhteistä näkemystä toimintamalleista. Kuntoutusmenetelmiä on tarjolla runsaasti mutta kuntoutusta koskevien suositusten antaminen on vaikeaa, koska käytettäviä kuntoutusmenetelmiä koskeva tieteellinen näyttö on puutteellista, usein tutkimusasetelmien vuoksi. Satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia ei juuri ole, eikä tutkimusten toistaminen yleensä ole kovin hyvin onnistunut. Tutkimuksiin osallistuneiden henkilöiden määrä on yleensä pieni, ja ryhmät ovat heterogeenisiä (4,6,7). Vaikka tutkimusnäyttöä kuntoutusmenetelmien vaikuttavuudesta on niukasti, on kuntoutuksen aloittaminen nykykäsityksen mukaan lapsen kehityksen kannalta hyödyllisempää kuin kuntouttamatta jättäminen, ja kuntoutus kannattaa aloittaa jo varhain (7,8). Sovellettuun käyttäytymisanalyysiin perustuvat menetelmät Käytännön autismikuntoutus perustuu yleensä oppimispsykologisen teorian tai sovelletun käyttäytymisanalyysin (Applied Behavior Analysis, ABA) mukaisiin ohjelmiin, joissa oppimisen kautta pyritään kehittämään autistisen lapsen tai nuoren tarvitsemia taitoja. Erilaisia kuntoutusohjelmia on lukuisia, ja yhteistä niille on lapsen normaalien iänmukaisten taitojen opettaminen ja vahvistaminen lapsen henkilökohtaisiin kiinnostuksen kohteisiin perustuvien tavoitteiden kautta. Tunnetuimpia ohjelmia ovat Lovaasin menetelmä ja siitä kehitetyt kuntoutusohjelmat, kuten Discrete Trial Training (DTT) ja Early Intensive Behavioral Intervention (EIBI). Näille yhteistä ovat lapsen ja aikuisen kahdenkeskiset opetustuokiot, joita toteutetaan usein kymmeniä tunteja viikossa. Menetelmä parantaa yleensä lapsen kognitiivista suoriutumista pitkällä aikavälillä (9,10). Aina odotettua kehitystä ei kuitenkaan tapahdu, ja varsinkin pienillä lapsilla onnistuneen tuloksen kannalta suurempi merkitys näyttää olevan ennen kuntoutuksen alkua mitatulla älykkyydellä kuin lapsen iällä (7). Suomessa tämäntyyppisiä ohjelmia toteutetaan harvoin sellaisenaan mm. siksi, että ne vaativat paljon aikaa. Psykologiseen oppimisteoriaan ja käyttäytymisanalyysiin perustuu myös kognitiivinen käyttäytymisterapia (KTT), jossa pyritään lisäämään yksilön tietoisuutta käyttäytymisensä syistä, omista tunnetiloistaan ja oppimistaan käyttäytymismalleista. Tavoitteena on auttaa yksilöä oppimaan tarkoituksenmukaisempia toimintamalleja, ymmärtämään omaa ja toisten käyttäytymistä sekä hyväksymään itsensä. Kognitiivinen käyttäytymisterapia sopii osalle autismikirjon nuorista (11,12). Käyttäytymisanalyyttista lähestymistapaa voidaan käyttää hyväksi myös silloin, kun pyritään pureutumaan haastavaa käyttäytymistä aiheuttaviin tekijöihin ja muuttamaan niitä. Pedagoginen TEACCH-ohjelma TEACCH-ohjelma (Treatment and Education of Autistic and Related Communication Handicapped Children) on laajalti käytetty kuntoutusohjelma, jonka lähestymistapa autismikuntoutukseen on pedagoginen. Se perustuu opetustilanteiden strukturointiin siten, että jokaiselle oppilaalle luodaan yksilölliset ja parhaat oppimistilanteet ja -materiaali. Keskeistä on myös kommunikoinnin edistäminen kuvien ja muiden puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen avulla (5,6,11). Kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen edistäminen Yksi keskeisistä autismikuntoutuksen tavoitteista on kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen edistäminen. Tässä tarkoituksessa hyödylliseksi on todettu visuaalisen aineiston, kuten kuvien, piirtämisen ja konkreettisten esineiden käyttö (4,6,11). Tietokoneiden tai mobiililaitteiden käytöstä kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen välineenä ei vielä ole riittävästi tutkimusnäyttöä, vaikkakin käytännön kokemukset ovat myönteisiä. Picture Exchange Communication System -menetelmässä (PECS) lasta motivoidaan käyttämään kuvia haluamiensa asioiden saamiseksi, ja tavoitteena on, että lapsi alkaa yleisemminkin käyttää kuvia vastavuoroisen kommunikoinnin välineenä. Kliinisen kokemuksen perusteella myös viittomien käyttö soveltuu joillekin autismikirjon henkilöille (5,11). 588
3 tieteessä 17 Kim J, Wigram T, Gold C. The effects of improvisational music therapy on joint attention behaviors in autistic children: a randomized controlled study. Autism Dev Disord 2008;38: Reichow B, Volkmar FR. Social skills interventions for individuals with autism: Evaluation for evidencebased practices within a best evidence synthesis framework. J Autism Dev Disord 2010;40: Kerola K. Strukturoitu opetus autistisen lapsen perheperusteisessa varhaiskuntoutuksessa: Akivaprojektin alkuvaiheet ja kolmen vuoden seuranta. Joensuu: Joensuun yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja Malone RP, Gratz SS, Delaney MA, Hyman SB. Advances in drug treatments for children and adolescents with autism and other pervasive developmental disorders. CNS Drugs 2005;19: McDougle CJ, Stigler KA, Erickson CA, Posey DJ. Atypical antipsychotics in children and adolescents with autistic and other pervasive developmental disorders. J Clin Psychiatry 2008;69 suppl 4: McPheeters ML, Warren Z, Sathe N ym. A systematic review of medical treatments for children with autism spectrum disorders. Pediatrics 2011;127:e Chavez B, Chavez-Brown M, Sopko MA Jr, Rey JA. Atypical antipsychotics in children with pervasive developmental disorders. Paediatr Drugs 2007;9: Stachnik JM, Nunn-Thompson C. Use of atypical antipsychotics in the treatment of autistic disorder. Ann Pharmacother 2007;41: De Hert M, Dobbelaere M, Sheridan EM, Cohen D, Correll CU. Metabolic and endocrine adverse effects of second-generation antipsychotics in children and adolescents: A systematic review of randomized, placebo controlled trials and guidelines for clinical practice. Eur Psychiatry 2011;26: Williams K, Wheeler DM, Silove N, Hazell P. Selective serotonin reuptake inhibitors (SSRIs) for autism spectrum disorders (ASD). Cochrane Database Syst Rev 2010;4:CD Abanilla PC, Hannahs GA, Wechsler R, Silva RR. The use of psychostimulants in pervasive developmental disorders. Psychiatr Q 2005;76: Rossignol DA, Frye RE. Melatonin in autism spectrum disorders: a systematic review and metaanalysis. Dev Med Child Neurol 2011;53: Krishnaswami S, McPheeters ML, Veenstra-Vanderweele J. A systematic review of secretin for children with autism spectrum disorders. Pediatrics 2011;127:e Millward C, Ferriter M, Calver S, Connell-Jones G. Gluten- and caseinfree diets for autistic spectrum disorder. Cochrane Database Syst Rev 2008 Apr 16;(2). Puheterapiassa keskeistä on vuorovaikutuksen vahvistaminen, ja terapiassa käytetään usein edellä mainittuja menetelmiä. Tuloksellinen kuntoutus edellyttää tiivistä yhteistyötä perheen sekä päivähoidon tai koulun kesken, jotta lapsen oppimat vuorovaikutuskeinot tulevat aktiiviseen käyttöön myös arjessa (11). Usein puheterapeutti onkin aktiivisesti mukana kommunikointimenetelmien arvioinnissa ja käyttöönotossa. Ydinvalmiuksien harjaannuttamisohjelma PRT Pivotal Response Training (PRT) on Kaliforniassa kehitetty ydinvalmiuksien harjaannuttamisohjelma, joka kuuluu myös ABA:n mukaisiin ohjelmiin (6,11,13,14). Suomalaiseen käyttöön PRT:ta on muokattu Honkalampi-säätiö. Sen käyttö perustuu lapsen motivaatioon ja huomiokykyyn. Luomalla jäsennettyjä mutta luonnollisia oppimistilanteita pyritään hyödyntämään lapsen ydinvalmiuksia kielen ja vuorovaikutuksen oppimisessa. Menetelmä siirretään vähitellen perheen ja muun lähiympäristön käyttöön, ja näin oppiminen jatkuu lapsen normaalissa arjessa. Musiikkiterapia Musiikkiterapia on kuntoutusmuoto, jossa musiikin eri elementtejä (rytmi, melodia, harmonia, äänensävy, dynamiikka jne.) käytetään vuorovaikutuksen keskeisenä välineenä yksilöllisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi (15). Tutkimusten perusteella musiikkiterapia saattaa edistää autistisen lapsen vuorovaikutustaitoja ja kommunikointia (16). Lupaavia tuloksia on saatu mm. improvisaation käytöstä musiikkiterapiassa. Improvisaation avulla voidaan edistää lapsen nonverbaalista kommunikointia sekä lapsen kykyä jaettuun tarkkaavaisuuteen toisen henkilön kanssa (17). Sensomotorinen kuntoutus Autismikirjon henkilöillä on tavallista useammin aistitiedon käsittelyn ja jäsentämisen häiriöitä, jotka on syytä ottaa huomioon kuntoutuksessa. Näiden alueiden kuntouttamiseen on kehitetty erilaisia menetelmiä, joista tunnetuin on sensorisen integraation terapia (SI-terapia). SI-terapian harjoituksissa painotetaan kehon eri aistien yhteistoimintaa ja vahvistetaan näin motorista hallintaa, tasapainoa ja hienomotoriikkaa (4,11). SI-terapiaa käytetään Suomessa yleisesti autismikuntoutuksessa, joskaan sen vaikuttavuudesta ei ole toistaiseksi olemassa selkeää tutkimusnäyttöä. Sosiaalisten taitojen harjaannuttaminen Sosiaalisten taitojen harjaannuttamisesta on viime vuosina tullut autismikuntoutuksen keskeinen alue, ja se sisältyy moniin edellä mainittuihin kuntoutusohjelmiin ja -menetelmiin. Hyödylliseksi on todettu myös kuvien tai kirjoitetun tekstin käyttö sosiaalisten tilanteiden ennakoinnissa ja purkamisessa (5,6,11,18). Sosiaalisten tilanteiden hallintaa voidaan opetella tekstin ja kuvien kautta ns. sosiaalisten tarinoiden avulla. Tuleva tilanne voidaan etukäteen käydä läpi vaihe vaiheelta, ja tämä helpottaa selviytymistä varsinaisessa tilanteessa. Sosiaalisten taitojen harjaannuttamisessa on käytetty myös henkilön käyttäytymisen videointia (4,11,13) sekä tietokoneavusteista kuntoutusta (6). Erilaista kuvamateriaalia voidaan käyttää myös tunnetaitojen vahvistamiseen (5). Erityispedagoginen kuntoutus Suomessa autismikuntoutus on painottunut ns. erityispedagogiseen kuntoutukseen, jossa on mukana soveltavaan käyttäytymisanalyysiin pohjautuvia kuntoutusmenetelmiä ja pedagogisia lähestymistapoja. Kuntoutus sisältää lisäksi kommunikointia edistäviä menetelmiä, ja yhä useammin otetaan huomioon myös aistitoimintojen häiriöt. Honkalampi-säätiön Akiva-projektissa 1993 tutkittiin 34 lapsen kuntoutumista, ja tulokset olivat myönteisiä (5,19). Mukana oli lapsia, joilla oli erilaisia kommunikoinnin ongelmia. Akiva-kuntoutuksen perusajatuksia ovat perheen ottaminen mukaan kuntoutukseen, kommunikoinnin kehittäminen, strukturoitu päiväohjelma ja opetustuokiot (ns. koritehtävät), säännölliset yhteistyöpalaverit, jatkuva arviointi ja inkluusio eli lapsen mahdollisuus osallistua normaalipalveluihin (päiväkoti, koulu, harrastukset). Akiva-malli kuvaa melko hyvin nykyistä suomalaista kuntoutuskäytäntöä, erityisesti strukturoidun päiväohjelman käyttö ja koritehtävät. Sen sijaan autismikirjon lasten ja nuorten osallistuminen normaalipalveluihin ei useinkaan toteudu, ja sen hyödyllisyydestä vallitsee erilaisia näkemyksiä. Ympäristön toimintatapoihin vaikuttaminen Akiva-projektissa, kuten monissa muissakin au- 589
4 katsaus 31 Buie T, Campbell DB, Fuchs GJ ym. Evaluation, diagnosis, and treatment of gastrointestinal disorders in individuals wit ASDs: A consensus report. Pediatrics 2010;125:S1. Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Ei sidonnaisuuksia. tismin kuntoutusohjelmissa, yhtenä kuntoutuksen onnistumisen edellytyksenä pidetään lähipiirin aktiivista osallistumista. Erittäin tärkeää on se, että perheellä ja päivittäin perheen kanssa toimivilla henkilöillä on riittävästi tietoa ja ymmärrystä autismista ja autistisen henkilön toimintakykyä tukevista keinoista. Perheet ja muut lähihenkilöt hyötyvät ohjauksesta ja neuvonnasta, ja myös vanhempien ohjatuista ryhmistä on myönteisiä kokemuksia (4). Käytäntö on osoittanut tärkeäksi erityisesti sen, että haastavissa tilanteissa autismikirjon henkilöiden kanssa toimivilla on mahdollisimman samankaltaiset toimintamallit. Lääkehoito Psyykenlääkkeitä on pitkään käytetty autististen lasten ja nuorten haastavan käyttäytymisen hallitsemiseen, vaikka tieteellisesti osoitettua tehoa on vain muutamilla psyykenlääkkeillä. Käytännössä lääkehoidon vasteen puuttuminen johtuu usein siitä, että haastava käyttäytyminen johtuu muista kuin psyykenlääkkeillä hoidettavista syistä. Autistinen lapsi tai nuori ei aina osaa ilmaista somaattisen sairauden oireita tai kipua, vaan epämukava olo voi purkautua aggressiivisuutena tai itsensä vahingoittamisena. Haastavaa käyttäytymistä voi ylläpitää myös esimerkiksi mielekkään toiminnan puute, kommunikointikeinojen riittämättömyys tai epätarkoituksenmukaiset toimintatavat. Tällaisten tekijöiden selvittäminen ja hoitaminen ennen psyykenlääkityksen aloittamista on ensiarvoisen tärkeää. Autismikirjon lapset ja nuoret ovat usein muita herkempiä psykoosilääkkeiden neurologisille haittavaikutuksille, ja psyykenlääkkeet voivat myös aiheuttaa paradoksaalisia reaktioita. Tämän vuoksi uusi lääkehoito on aloitettava pienellä annoksella ja lääkkeen vastetta ja mahdollisia haittavaikutuksia on seurattava huolellisesti. Yhteenveto psyykenlääkkeistä, joista tutkimusten perusteella on hyötyä autismikirjon häiriöihin liittyvien oireiden hallinnassa, on esitetty taulukossa 1. Lisäksi taulukkoon on merkitty tekijöitä, jotka tulee ottaa huomioon ennen lääkehoidon aloittamista. Taulukkoon 2 on merkitty esiteltyjen psyykenlääkkeiden tavallisempia haittavaikutuksia sekä suosituksia lääkitykseen liittyvästä laboratorio- ym. seurannasta. Psykoosilääkkeet Autististen lasten ja nuorten rauhoittamiseen on pitkään käytetty perinteisiä psykoosilääkkeitä, vaikka niitä koskevia tutkimuksia on hyvin vähän. Perinteisistä psykoosilääkkeistä on käytetty mm. klooriprotikseenia sekä lähinnä unilääkkeeksi levomepromatsiinia, joskaan niiden tehosta ei juurikaan ole tutkimuksiin perustuvaa tietoa. Haloperidolin vaikutusta haastavaan käyttäytymiseen tutkittiin melko paljon ja luvulla, ja kontrolloiduissa tutkimuksissa sen osoitettiin vähentävän ärtyisyyttä, mielialanvaihteluja, aggressiivisuutta ja itsensä vahingoittamista, hyperaktiivisuutta, kaavamaisia toimintoja ja vetäytymistä (20). Haloperidolin Taulukko 1. Psyykenlääkkeet, joista tutkimusten perusteella on hyötyä tiettyjen oireiden hallinnassa sekä tekijöitä, jotka on otettava huomioon ennen lääkehoidon aloittamista. Oire Lääke Ennen lääkehoidon aloittamista huomioitavia tekijöitä Ärtyisyys, aggressiivisuus ja itsensä vahingoittaminen Kaavamainen käyttäytyminen Hyperaktiivisuus ja tarkkaavuuden ongelmat Unihäiriöt Risperidoni, aripipratsoli Risperidoni, aripipratsoli, fluoksetiini Metyylifenidaatti Melatoniini, risperidoni (mikäli lääkkeen käytölle on perusteluja myös esim. aggressiivisuuden vuoksi) Kommunikointikeinojen riittävyyden arviointi Somaattisen sairauden tai kivun hoito Aistitiedon käsittelyn häiriöiden arviointi ja kuntoutus Ohjaavien henkilöiden toimintatapojen arviointi Merkityksellisen toiminnan järjestäminen 590
5 tieteessä Taulukko 2. Suositeltujen lääkkeiden tavallisimpia haittavaikutuksia sekä suosituksia laboratorio- ym. seurannasta (5,22,31). Lääkeaine Haittavaikutukset Seurattavia laboratorio- ym. tutkimuksia Aripipratsoli Metyylifenidaatti Risperidoni SSRI-lääkkeet Painonnousu, väsymys, ekstrapyramidaalioireet Ärtyisyys, ruokahaluttomuus, unihäiriöt, ahdistuneisuus, masentuneisuus, päänsärky, ripuli Väsymys, painonnousu ja siihen liittyvät metaboliset muutokset, hyperprolaktinemia Päänsärky, pahoinvointi, huimaus, hikoilu, motorinen levottomuus B-PVK, P-ALAT, fp-gluk, P-Na, P-K, P-lipidit EKG Verenpaine ja pulssi Paino ja BMI B-PVK, P-ALAT EKG Verenpaine ja pulssi Paino ja BMI B-PVK, P-ALAT, fp-gluk, P- Na, P-K, EKG, P-lipidit S-PRL (jos hyperprolaktinemian oireita) Verenpaine ja pulssi Paino ja BMI B-PVK, P-ALAT, P-Na, P-K EKG käyttöä rajoittavat kuitenkin sen tavalliset haittavaikutukset, ekstrapyramidaalioireet ja sydämen QT-ajan piteneminen. Toisen polven psykoosilääkkeistä eniten on tutkittu risperidonia, ja kontrolloiduissa tutkimuksissa sen on osoitettu vähentävän ärtyisyyttä, itkuisuutta, aggressiivisuutta ja itsensä vahingoittamista sekä hyperaktiivisuutta ja kaavamaisia toimintoja (20,21,22). Risperidoni ei heikennä lapsen kognitiivista suorituskykyä (22). Myös aripipratsolilla on kontrolloitujen tutkimusten perusteella lumetta parempi vaikutus ärtyisyyteen, aggressiivisuuteen ja itsensä vahingoittamiseen sekä hyperaktiivisuuteen ja kaavamaisiin toimintoihin (5). Muita toisen polven psykoosilääkkeitä (klotsapiini, olantsapiini, ketiapiini ja tsiprasidoni) on jossain määrin käytetty haastavan käyttäytymisen hoidossa, mutta niitä koskevia tutkimuksia on vähän ja tutkimustulokset ovat osittain ristiriitaisia (20,21,23,24). Klotsapiinihoidon käyttöä rajoittaa vakavien haittavaikutusten mahdollisuus. Masennuslääkkeet Koska autismille tyypilliset kaavamaiset toiminnot voidaan rinnastaa pakko-oireisiin, on kaavamaisten oireiden hoidossa käytetty masennusja ahdistuslääkkeitä, mutta näitäkin lääkkeitä koskevia tutkimuksia on vähän. Klomipramiinin on yhdessä kontrolloidussa tutkimuksessa osoitettu vähentävän kaavamaista käyttäytymistä ja hyperaktiivisuutta (20). Myös SSRI-lääkkeitä on käytetty kaavamaisten toimintojen ja ahdistuneisuuden hoidossa, vaikka niidenkään tehosta ei ole vakuuttavaa tutkimusnäyttöä. Yhden kontrolloidun tutkimuksen mukaan fluoksetiini vähentää autististen lasten kaavamaista käyttäytymistä, mutta muiden SSRI-lääkkeiden tehoa autististen lasten tai nuorten kaavamaiseen tai haastavaan käyttäytymiseen ei ole osoitettu (20,22,25). Muut lääkkeet Metyylifenidaatin käyttöä autistisilla lapsilla on tutkittu kahdessa pienehkössä ja yhdessä laajemmassa kontrolloidussa tutkimuksessa (20,22,26), ja niiden mukaan metyylifenidaatti vähentää hyperaktiivisuutta, joskin lisätutkimuksia vielä tarvitaan. Unihäiriöt ovat autistisilla lapsilla ja nuorilla tavallisia (1). Unen kesto voi olla poikkeuksellisen lyhyt ja yöuni katkonainen. Rossignolin ja Fryen (27) meta-analyysin mukaan melatoniini parantaa merkitsevästi autististen lasten ja nuorten unen kestoa ja lyhentää nukahtamisviivettä. Yöllisten heräämisten määrään se sen sijaan ei vaikuta. Sekretiini on ohutsuolen limakalvolta erittyvä hormoni, jonka 1990-luvulla väitettiin helpottavan autismin ydinoireita. Tutkimusten perusteella sekretiinillä ei kuitenkaan ole odotettua vaikutusta. Krishnaswami ym. (28) löysivät systemoitua katsausta varten seitsemän sekretiiniä koskevaa kontrolloitua tutkimusta, joista yhdessäkään sekretiini ei vaikuttanut lumetta paremmin kielellisiin taitoihin, kognitioon tai autistisiin oireisiin. Krishnaswami ym. päätyvätkin päätelmään, että näyttö sekretiinin tehottomuudesta on riittävästi osoitettu eikä sekretiiniä koskevia tutkimuksia enää kannata jatkaa. Ruokavaliohoidot On esitetty, että autistisen lapsen käyttäytyminen paranisi laktoosittoman ja kaseiinittoman ruokavalion aikana. Ruokavaliohoidosta on kuitenkin niukasti tutkimuksia, eikä nykyinen tutkimusnäyttö tue gluteenittoman ja kaseiinittoman ruokavalion käyttöä (29,30). Myöskään 591
6 katsaus ketogeenisestä ruokavaliosta ei ole riittävästi tutkimustietoa päätelmien pohjaksi (11). Lopuksi Autismikuntoutusta varten on kehitetty monia käytännössä hyviksi todettuja menetelmiä, jotka kattavat laajasti autistisen lapsen tai nuoren käytännön pulmia. Tutkimusnäyttö niiden tehosta on kuitenkin toistaiseksi melko vähäistä, ja käytössä on myös hyödyttömiksi tai jopa haitallisiksi osoitettuja menetelmiä. Tutkimustietoa on eri tavoilla pyritty kokoamaan yhteen, ja mm. säätiöpohjainen organisaatio Research Autism kerää jatkuvasti uutta tietoa autismikuntoutuksen menetelmien tutkimuksista, arvioi niiden tasoa ja päivittää tiedot internetissä ylläpitämäänsä tiedostoon (11). Ongelmina vaikuttavuusnäytön saamisessa ovat autismin taustalla olevien syiden heterogeenisyys, ryhmien pienuus ja arviointimenetelmien puutteellisuus. Yleisesti vaikuttavuuden mittarina on käytetty älykkyysosamäärää. Perinteinen älykkyyskäsite ei kuitenkaan kerro autismikirjon ongelmien vaikea-asteisuudesta tai kuntoutuksen tuloksellisuudesta. Hyvin vähän on käytössä ns. ekologisia mittareita, jotka mittaisivat henkilön toimintakyvyn muutoksia arjessa. Käytännössä kuntoutus suunnitellaan Suomessa kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon sekä paikalliset olosuhteet että perheen resurssit. Lapselle tai nuorelle pyritään luomaan kuntouttava ympäristö, jossa strukturoinnin avulla lapsi pystyy hahmottamaan aikaa, jäsentämään erilaisia toimintoja ja toimimaan vuorovaikutusta kotona, päivähoidossa ja koulussa. Lapsen tai nuoren vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin keinoja pyritään vahvistamaan musiikki- tai puheterapian sekä erilaisten puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen avulla. Kuntoutusohjelmaan on hyvä sisällyttää myös aistitiedon käsittelyn häiriöiden kuntoutusta ja sosiaalisten taitojen harjoittelua. Yhteiset toimintamallit ja tiivis yhteistyö perheen ja muiden toimijoiden kesken usein vähentää autistisen henkilön haastavaa käyttäytymistä ja edistää perheen ja muiden lähi-ihmisten jaksamista. Lisäksi jaksamista voidaan tukea lyhyt- tai tilapäishoidolla ja sopeutumisvalmennuskursseilla. Psyykenlääkkeiden merkitys autismiin liittyvän haastavan käyttäytymisen hoidossa on nykytiedon perusteella suhteellisen vähäinen, ja osa lääkityksestä on todennäköisesti turhaa tai jopa haitallista. Aiheettoman lääkityksen välttämiseksi on tärkeää selvittää ja hoitaa haastavaa käyttäytymistä ylläpitävät tekijät ennen lääkehoidon aloittamista. Vain muutaman lääkeaineen tiedetään vähentävän ärtyisyyttä, aggressiivisuutta ja itsensä vahingoittamista. Autismin ydinoireista ainoastaan kaavamaisia toimintoja voidaan vähentää lääkityksellä, kun taas sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeuksiin ja kommunikoinnin puutteisiin ei lääkehoidosta ainakaan toistaiseksi ole saatavissa merkittävää apua. Autismikirjon häiriö vaikuttaa henkilön elämään hyvin laaja-alaisesti aiheuttaen usein ongelmia sosiaalisessa elämässä, oppimisessa ja arjessa selviytymisessä. Häiriön diagnosointi ja varhaiskuntoutuksen suunnittelu on vaativa vaihe, ja vastuu tästä on perusteltua määritellä erikoissairaanhoidolle. Myöhemmän kuntoutuksen suunnittelun ja seurannan järjestämisen osalta työnjako vaihtelee eri osissa maata paikallisista resursseista ja palvelujärjestelmistä riippuen. Palvelun järjestämistavasta riippumatta varhain aloitettua ja vaikuttavaa kuntoutusta voidaan pitää autismikirjoon liittyvien ongelmien parhaana hoitona ja ehkäisynä. n English summary > in english Treatment and rehabilitation of children and adolescents with autism spectrum disorders 592
7 tieteessä english summary Terhi Koskentausta M.D., Ph.D., Deputy Chief Psychiatrist Department of Psychiatry, Psychiatric Unit for Learning Disabilities, Helsinki University Central Hospital pp.fimnet.fi Oili Sauna-aho Leila Varkila-Saukkola Treatment and rehabilitation of children and adolescents with autism spectrum disorders Children and adolescents with autism spectrum disorders often have major deficiencies in daily living skills as well as difficulties in social interaction and learning abilities. Emotional disturbances and challenging behaviour may also be present. Several kinds of rehabilitation methods and pharmacologic treatments have been recommended, but there is only little scientific evidence on their efficacy in this population. In this review, we describe those rehabilitation methods and pharmacologic treatments which have been shown to be effective in children and adolescents with autism spectrum disorders. The management of severe challenging behaviour is based on applying comprehensive rehabilitative approaches in daily life as well as promoting the interaction and communication skills of the child or adolescent. Further research on the efficacy of individual rehabilitation and treatment methods is needed. 592a
Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys
Kehitysvammaisten ja autismin kirjoon kuuluvien psykiatristen palvelujen järjestämisen haasteet ja kehittämistarpeet Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys
LisätiedotSSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI
SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva
LisätiedotKielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014
Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän
LisätiedotAutismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa
Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,
LisätiedotEtevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena
Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena Oili Sauna-aho Asiantuntijapalvelun päällikkö, neuropsykologian erikoispsykologi Tapaus Pentti 35-vuotias mies, jolla diagnosoitu keskivaikea
LisätiedotKehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi
Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotMitä diagnoosin jälkeen?
Mitä diagnoosin jälkeen? Yksilöllisyyden huomioiminen Struktuurin merkitys alussa tärkeää toimintaa ohjattaessa Rutiinien esiintyminen ja hyödyntäminen Konkreettinen kielenkäyttö ja tarvittaessa muiden
LisätiedotNUOREN AHDISTUNEISUUDEN FOKUSOITU KOGNITIIVINEN HOITO. PsM, psykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti Johanna Lukkarila Nuorisopsykiatrian pkl EPSHP
NUOREN AHDISTUNEISUUDEN FOKUSOITU KOGNITIIVINEN HOITO PsM, psykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti Johanna Lukkarila Nuorisopsykiatrian pkl EPSHP Kognitiivisen psykoterapian keskeiset painopisteet ahdistuneisuuden
LisätiedotLeikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06
Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen
LisätiedotLasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot
Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL Neural Oy, neuropsykologikeskus Mitä kielellinen erityisvaikeus on? Häiriö,
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotAutismikirjon kuntoutusmenetelmät
NÄYTESIVUT Tero Timonen (toim.) Autismikirjon kuntoutusmenetelmät Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Sisällys Aluksi Tutustu kirjaan verkkokaupassamme Sisällys Aluksi 7 OSA 1
LisätiedotTerveydenhoitajat opettajien työn tukena
Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)
LisätiedotHippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017
Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 LUKISIEPPARI Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on luku- ja kirjoitustaidon vaikeuksia. Tavoitteena on fonologisten ja nopean nimeämisen taitojen
LisätiedotSisällys. Osa 1 Käytännöllinen näkökulma...21. Esipuhe...15. Autismin aakkoset CARS-arvioinnin mukaan... 17. 1. Autismin kirjo...
Sisällys Esipuhe...15 Autismin aakkoset CARS-arvioinnin mukaan... 17 Osa 1 Käytännöllinen näkökulma...21 Kyllikki Kerola ja Sari Kujanpää 1. Autismin kirjo...23 Neurokognitiivinen tausta...23 Autistinen
LisätiedotMielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt. Kehitysvammaisten mielenterveyshäiriöt mitä etsitään ja miten hoidetaan?
Kehitysvammaisuus Terhi Koskentausta Kehitysvammaisten mielenterveyshäiriöt mitä etsitään ja miten hoidetaan? Kehitysvammaisista 30 50 %:lla esiintyy mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöitä. Häiriöiden
LisätiedotMenetelmät ja tutkimusnäyttö
Menetelmät ja tutkimusnäyttö Päivi Santalahti Dosentti, Lastenpsykiatrian erikoislääkäri HUS ja THL Ihmeelliset vuodet juhlaseminaari 13.11.2018 12.12.2018 1 Lasten mielenterveyden kehitykseen voidaan
LisätiedotNeuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen
Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin
LisätiedotADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP
ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys
LisätiedotKokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta. Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö
Kokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö Kokemuksia Google Scholars löysi hakulauseella how to deal with ADHD child in exercise miljoonia osumia. Yleisiä
LisätiedotLappeen hyvinvointimalli
Lappeen hyvinvointimalli LAPE-konfrenssi 12.3. 2018 Rehtori Ville Laivamaa Lappeen hyvinvointityöryhmä Yhteisöllinen opiskeluhuolto Tavoitteena ylläpitää lasten ja aikuisten hyvinvointia Lappeella (psyykkinen
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotKäyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa?
Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotTunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa
Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Päivi Santalahti Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, Dosentti Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö, THL 1 Tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen Miksi?
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotMITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA?
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS KUNTOOTUS KOHALLEEN KUOPIO 10.-11.9.2015 MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? Heli Sätilä LT, Lastenneurologi Ylilääkäri Päijät-Hämeen ks Liiallinen syljeneritys: johdanto Esiintyy
LisätiedotKehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
LisätiedotKuntoutuksen vaikuttavuuden tutkiminen. Anna-Liisa Salminen Tutkimusprofessori Kelan
Kuntoutuksen vaikuttavuuden tutkiminen Anna-Liisa Salminen Tutkimusprofessori Kelan tutkimusryhmä @annaliisasal Systemaattiset katsaukset Systemaattiset katsaukset ja näyttöön perustuvat hoitosuositukset
LisätiedotLapsen levottomuus ja aggressiivisuus
Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry
LisätiedotKognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus
Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon
LisätiedotMILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN?
MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN? ELLA MUTANEN SOT12 SYVENTÄVÄ PORTFOLIO, KEVÄT 2015 PORTFOLION LÄHTÖKOHDAT Oma kiinnostus Opinnäytetyö aiheeseen
LisätiedotFysioterapian vaiku0avauus
Fysioterapian vaiku0avauus Tomi Mikkola! HYKS, NaiS!! Sidonnaisuudet Luento-/konsultaatiopalkkiot:!!Abbot, Astellas Pharma, Boston Scientific, Contura! Käypä Hoito työryhmän jäsen (2011)! Virtsankarkailu
LisätiedotKuntaseminaari Eskoon Asiantuntijapalvelut
Kuntaseminaari 24.5.2017 Eskoon Asiantuntijapalvelut Ulla Yli-Hynnilä Henkilöstö esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen sairaanhoitaja (2) puheterapeutti (2) kuntoutussuunnittelija (1) toimintaterapeutti
LisätiedotAutismikirjo. Tausta, diagnostiikka ja tutkimus. Tero Timonen Maija Castrén Mari Ärölä-Dithapo. Tutustu kirjaan verkkokaupassamme NÄYTESIVUT
NÄYTESIVUT Maija Castrén Mari Ärölä-Dithapo Autismikirjo Tausta, diagnostiikka ja tutkimus Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Sisällys Aluksi Tutustu kirjaan verkkokaupassamme
LisätiedotPUHUKAA ADHD:STÄ ADHD
PUHUKAA ADHD:STÄ Tässä luvussa tarjotaan sekä vanhemmille että opettajille oivallisia tapoja puhua ADHDhäiriöstä, sen oireista ja vaikutuksista. Lukuun kuuluu kappaleita ADHD:n oireista ja niiden muuttumisesta
LisätiedotAmmattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua
Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotPäihdeongelmat autismikirjon häiriöiden kontekstissa
Päihdeongelmat autismikirjon häiriöiden kontekstissa Päihteet erityismielenkiinnon kohteena - case Helsinki 7.3.2019 Pekka Rapeli, neuropsykologi, HUS riippuvuuspsykiatria Sisältö Päihdehäiriössä on lähes
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotLASTEN VAATIVA LÄÄKINNÄLLINEN PUHETERAPIAKUNTOUTUS: VALTAKUNNALLINEN SELVITYS
LASTEN VAATIVA LÄÄKINNÄLLINEN PUHETERAPIAKUNTOUTUS: VALTAKUNNALLINEN SELVITYS Sari Kunnari, Elisa Heikkinen, Soile Loukusa, Tuula Savinainen-Makkonen, Anna-Leena Martikainen & Sini Smolander Child Language
LisätiedotKommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki
Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki 12.5.2017 Kommunikoinnin palvelut nyt Kommunikoinnin peruskartoitus Terveydenhuolto Puheterapia -palvelut
LisätiedotKela ja vaikeavammaisten
Kela ja vaikeavammaisten kuntoutus Mikael Forss Johtaja, VTT Suomen CP-Liitto ry, Jyväskylä, 28.6.2008 Vaikeavammaisen lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaat, kehitys 25 000 20 000 KKRL 9 yht. 15 000 10
LisätiedotMiten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus
Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,
LisätiedotMitä tehdä, kun lapsella on haastavaa käyttäytymistä
Mitä tehdä, kun lapsella on haastavaa käyttäytymistä Syitä, haastavan tilanteen purkaminen ja muuttaminen Neuropsykologian erikoispsykologi, PsL, asiantuntijapalvelun päällikkö Eteva ky Haastavan käyttäytymisen
LisätiedotSitoutumista ja yhteistyötä
FT, puheterapeutti Katja Koski Sitoutumista ja yhteistyötä 7 KOHDAN OHJELMALLA - TYÖKIRJA - (c) 2016 KatjaVox Oy Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä työkirjaa tai sen osia ei saa kopioida ilman lupaa KatjaVox
LisätiedotOsallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto
Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta Tt, Ttyo Maikku Tammisto Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Helsinki VAKE = Vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämis-
LisätiedotSELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry
SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA
ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus
LisätiedotSopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry
Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016
LisätiedotArjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu
Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu Jaana Paltamaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu 15.3.2017 Lähde: Wade Clin Rehabil 2005 Arjen toimintakyvyn arviointi 1/4 Kuntoutustarpeen havaitseminen
LisätiedotSisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on?
Sisällys Esipuhe...11 Osa 1 Mitä ADHD on? Kokemuspuheenvuorot ADHD-oireisten lasten äiti kertoo...17 ADHD-oireinen nuori kertoo...25 ADHD-oireinen aikuinen kertoo...29 Irma Moilanen 1 ADHD... 35 Oireet...35
LisätiedotDokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua
LisätiedotADHD/ADD-oireinen lapsi ja nuori oppijana. Skooppi-koulutus Vesa Närhi
ADHD/ADD-oireinen lapsi ja nuori oppijana Skooppi-koulutus 30. 10. -18 Vesa Närhi Oma tausta ja sidonnaisuudet PsT, neuropsykologian erikoispsykologi Yliopistotutkija, dosentti; Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteen
LisätiedotMatematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet
Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Tammikuu 2014 Erityispedagogiikka Videolinkki http://www.studerenmetdyscalculie.be/synopsis 2 Kenellä on vaikeuksia oppia laskemaan? matemaattiset oppimisvaikeudet
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
LisätiedotAdhd lasten kohtaama päivähoito
Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta
LisätiedotNEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET. 22.11.2012 Nina Lehtinen
NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET 22.11.2012 Nina Lehtinen MITÄ ON NEUROPSYKIATRIA? Neuropsykiatrian perustana on käsitys mielen ja aivojen erottamattomuudesta Tietoisuus, persoonallisuus,
LisätiedotTiedonhankintatavat kliinisen fysioterapian tutkimuksessa
Tiedonhankintatavat kliinisen fysioterapian tutkimuksessa Arja Häkkinen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylän yliopisto 27.4.2012 Objective of EVB physiotherapy: To see that research and development
LisätiedotYhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä
Yhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä - järjestävän tahon näkökulma 7.9.2017 LAPSEN OIKEUS OSALLISTUA KUNTOUTUKSEENSA LOOK- HANKKEEN JUHLASEMINAARI Riikka Peltonen, ohjauksesta vastaava
LisätiedotPakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria
Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria Pakko-oireinen häiriö Hamiltonin ahdistuneisuusasteikko/hama Y-BOCS NIMH-OC SCALE SCL-90 depression arviointi HAMD,
LisätiedotMiten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä?
Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä? AnttiAlaräisänen, LT vsylilääkäri LSHP yleissairaalapsykiatria Mitä neuropsykiatria on? Erilaisia neuropsykiatrisia
LisätiedotEhkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus
Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja
LisätiedotCY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen
ICF-CY CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia 15.11.2007 Helena Launiainen International Classification of Functioning, Disability and Health for Children and Youth Tarkastelussa Lasten ja nuorten ICF luokituksen
LisätiedotOppilaan stressitason huomioiminen koulun arjessa
Hankkeen päämäärä ja tavoitteet Poistaa esteet ja vähentää haasteita neurokirjon lapsen lähiympäristöstä ja arjesta niin, että lasten kasvua ja hyvinvointia kyetään tukemaan paremmin (autismin kirjo, ADHD-
LisätiedotAivosairaudet kalleimmat kansantautimme
Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain
LisätiedotKoulun tukitoimet. Seminaari ADHD:n Käypä Hoito suositus Vesa Närhi ; ADHD-Käypä Hoito -seminaari; Närhi
Koulun tukitoimet Seminaari ADHD:n Käypä Hoito suositus 12. 10. 1017 Vesa Närhi ADHD ja koulu koulussa suoriutuminen, sekä akateemisesti että sosiaalisesti, on keskeistä elämässä myöhemmin suoriutumiselle
LisätiedotPropyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen
Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti
LisätiedotNeuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen
Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen 17.10.2016 Työnjako arvioimisessa Perustasolla tutkitaan Neurologispohjaisista erityisvaikeuksista (esim. kielelliset erityisvaikeudet, visuaaliset
LisätiedotESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä
ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä 1 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT 2015 Henkilökunta esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen
LisätiedotVaativa erityinen tuki ja sen kehittämistarpeet - TUTKIMUS. Elina Kontu Dosentti Helsingin yliopisto
Vaativa erityinen tuki ja sen kehittämistarpeet - TUTKIMUS Elina Kontu Dosentti Helsingin yliopisto 2012-2015 KARTOITUS 2017 KEHITTÄMISEHDOTUKSET VETURI OKM/ Kehittämisryhmä VIP 2012-15 2016-17 2018-2018-
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotValteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja.
Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen
LisätiedotAuta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti
Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen
LisätiedotADHD:N LÄÄKEHOIDON SEURANTA PERUSTASOLLA (TERVEYSKESKUS/KOULUTERVEYDENHUOLTO)
ADHD:N LÄÄKEHOIDON SEURANTA PERUSTASOLLA (TERVEYSKESKUS/KOULUTERVEYDENHUOLTO) Yleistä - ADHD:n lääkehoitoa on tutkittu paljon ja näyttö lääkehoidon tehosta on vahva - lääkkeiden vaikutus perustuu ADHD:ssa
LisätiedotCOCHRANE LIBRARY tietokannat. Merja Jauhiainen Työterveyslaitos Tietopalvelukeskus
COCHRANE LIBRARY tietokannat Merja Jauhiainen Työterveyslaitos Tietopalvelukeskus The Cochrane Collaboration - Cochrane yhteistyö Archie Cochrane, skotlantilainen epidemiologi 1972 "Effectiveness and Epidemiology:
LisätiedotMiten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?
Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Pohjautuu artikkeliin: Tavoitteenasettelu perhekuntoutuksessa (Saarinen, Röntynen, Lyytinen) Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi (VET) MLL:n
LisätiedotKäytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:
Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt
LisätiedotValterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.
Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotSYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA
SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA Urheilijalle enemmän terveitä harjoituspäiviä www.terveurheilija.fi HOITO Erityisen tärkeää on varhainen puuttuminen ja aktiivisen hoito-otteen luominen MITÄ TEHDÄÄN
LisätiedotYHTEISTOIMINNASTA VOIMIA ARKEEN - PSYKOMOTORISESTA LÄHESTYMISTAVASTA VARHAISKASVATUKSESSA ANITA AHLSTRAND JA MARI JAAKKOLA
YHTEISTOIMINNASTA VOIMIA ARKEEN - PSYKOMOTORISESTA LÄHESTYMISTAVASTA VARHAISKASVATUKSESSA ANITA AHLSTRAND JA MARI JAAKKOLA PSYKOMOTORINEN LÄHESTYMISTAPA Juuret Keski-Euroopassa Suomeen vaikutteita eniten
LisätiedotKäytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys
Tiedosta hyvinvointia 1 Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Sisältö Käytösoire missä
LisätiedotKuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678
1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu
LisätiedotADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA
ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä
LisätiedotNeurologisen kuntoutuksen uusia tuulia neuropsykiatriassa: Asperger-nuorten ryhmämuotoinen kuntoutus
Neurologisen kuntoutuksen uusia tuulia neuropsykiatriassa: Asperger-nuorten ryhmämuotoinen kuntoutus Elina Vuorinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi, psykoterapeutti Neuropsykologikeskus NeuTera,
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotKalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa
Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin
Lisätiedot2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille
...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotOPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus
OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS
LisätiedotKuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen. Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri
Kuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri Kela ilona.autti-ramo@kela.fi @IlonaAutti Lyhyt taustani Lastenneurologian erikoislääkäri, kuntoutuksen erityispätevyys Käypä Hoito
LisätiedotTutkimuskysymyksestä hakustrategiaksi: PICO-asetelma informaatikon työkaluna
Tutkimuskysymyksestä hakustrategiaksi: PICO-asetelma informaatikon työkaluna Osaamisen ytimessä tietoaineistot tutuiksi BMF ry:n kevätseminaari 13.4.2011 Kuopio Finohta / Jaana Isojärvi 1 Sisältö Mikä
Lisätiedot