Autististen lasten ja nuorten hoito ja kuntoutus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Autististen lasten ja nuorten hoito ja kuntoutus"

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva psykiatri, Eteva-kuntayhtymä Oili Sauna-aho PsL, neuropsykologian erikoispsykologi asiantuntijapalvelun päällikkö, Eteva-kuntayhtymä Leila Varkila-Saukkola FM, musiikkiterapeutti ma. kehittämiskoordinaattori, Eteva-kuntayhtymä Autististen lasten ja nuorten hoito ja kuntoutus Tutkimusnäyttöä autismin kuntoutusmenetelmien vaikuttavuudesta on niukasti, mutta nykykäsityksen mukaan kuntoutuksen aloittaminen on lapsen kehityksen kannalta hyödyllisempää kuin kuntouttamatta jättäminen. Kuntoutus myös kannattaa aloittaa varhain. Autistisen lapsen tai nuoren vaikea-asteisten käytösoireiden hallinnassa ensisijaista on arjen kokonaisvaltainen kuntoutusote sekä vastavuoroisen vuorovaikutuksen ja viestinnän varmistaminen. Vain muutamasta lääkkeestä on toistaiseksi osoitettu olevan hyötyä autismiin liittyvän haastavan käyttäytymisen hoidossa. Lisää tutkimustietoa eri kuntoutusmenetelmien vaikuttavuudesta tarvitaan. Vertaisarvioitu VV Autismikirjon häiriöillä tarkoitetaan lasten kehityksen häiriöitä, joiden ydinoireisiin kuuluvat laadulliset poikkeavuudet molemminpuolisessa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja viestinnässä sekä kapea-alaiset, kaavamaiset harrastukset ja toiminnot (1). Autismiin liittyy usein hyvin laaja-alaista toimintakyvyn heikentymistä, joka tulee esiin niin arjen toiminnoissa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä kuin myös oppimisessa. Lisäksi voi esiintyä tunne-elämän häiriöitä kuten ahdistusta, pelkoja ja uni- ja syömishäiriöitä sekä haastavaa käyttäytymistä, kuten raivokohtauksia, aggressiivisuutta ja itsensä vahingoittamista (1). Nämä oireet vaikeuttavat lapsen selviytymistä lapsiryhmässä ja kuormittavat myös lapsen vanhempia ja sisaruksia. Autismikirjon häiriöistä tavallisimmat ovat lapsuusiän autismi ja Aspergerin oireyhtymä. Autismikirjon häiriöiden esiintyvyys näyttää vähitellen kasvaneen. Nykyisin esiintyvyydeksi arvioidaan jopa 27 60/ lasta (2,3). Esiintyvyyden suureneminen saattaa johtua häiriöiden määrän todellisesta lisääntymisestä, mutta syynä voi myös olla se, että häiriöiden tunnistaminen on parantunut ja lieväoireisetkin häiriöt diagnosoidaan. Lieväoireisten häiriöiden parantuneen tunnistamisen myötä myös älyllisesti kehitysvammaisten osuus autismikirjon henkilöistä on pienentynyt: perinteisesti on arvioitu, että noin 75 %:lla autistisista henkilöistä on älyllinen kehitysvamma (1), mutta nykyinen arvio kehitysvammaisten osuudesta on vain noin 50 % (4). Kuitenkin myös älyllisesti normaalin henkilön autistisella häiriöllä on laaja-alainen vaikutus hänen elämäänsä ja toimintakykyynsä. Autismiin sinänsä ei tunneta parantavaa hoitoa, koska kyse on monialaisesta ja etiologialtaan epäyhtenäisestä neurologisesta häiriöstä. Ydinoireiden lieventäminen ja haastavan käyttäytymisen vähentäminen on kuitenkin mahdollista. Kokonaisvaltaisen kuntoutuksen avulla voidaan vahvistaa vuorovaikutus- ja kommunikointitaitoja sekä lisätä henkilön selviytymiskeinoja. Lisäksi ratkaisukeinoja haastavaan käyttäytymiseen voidaan löytää haastavia tilanteita analysoimalla. Myös lääkehoidosta voi olla apua, mutta haittavaikutusten vuoksi sitä on käytettävä harkiten. Tässä katsauksessa kuvataan niitä autismikirjon lasten ja nuorten kuntoutuksen ja lääkehoidon menetelmiä, joiden vaikuttavuudesta on olemassa tutkimusnäyttöä. Kuntoutusmenetelmät Erilaisia kuntoutuksellisia lähestymistapoja pidetään nykyisin tärkeimpinä autistisen lapsen tai nuoren kehitystä tukevina ja arjen elämää helpottavina keinoina. Pedagogisia, oppimispsykologisia ja ympäristön muokkaamiseen perustuvia kuntoutusmenetelmiä alettiin kehittää Yhdyvalloissa ja 1970-luvulla, mutta Suomessa niitä otettiin käyttöön vasta vähitellen ja 1990-luvulla (5). Mikään yksittäinen kuntoutusmenetelmä ei Suomessa ole saanut hallitsevaa asemaa, vaan erilaisia kuntoutusmenetelmiä yhdistellään yksilöllisten tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Yleensä huomio kiinnitetään kommunikointiin ja vuorovaikutukseen, sosiaalisten taitojen edistämiseen ja oman käyt- 587

2 katsaus Kirjallisuutta 1 Stakes. Psykiatrian luokituskäsikirja. Tautiluokitus ICD-10. Helsinki: Edita Duchan E, Patel DR. Epidemiology of autism spectrum disorders. Pediatr Clin North Am 2012;59: Elsabbagh M, Divan G, Koh YJ ym. Global prevalence of autism and other pervasive developmantal disorders. Autism Res 2012;5: Tantam D. Autism spectrum disorders through the life span. Lontoo: Jessica Kingsley Publisher Kerola K, Kujanpää S, Timonen T. Autismin kirjo ja kuntoutus. Jyväskylä: PS-Kustannus Ospina M, Seida J, Clark B ym. Behavioural and developmental interventions for autism spectrum disorder: a clinical systematic review. PLoS ONE. 2008;3: e pmc/articles/pmc /pdf/ pone pdf Howlin P, Magiati I, Charman T. Systematic review of early intensive behavioral interventions for children with autism. American Association on Intellectual and Developmental Disabilities 2009;114: Corsello C. Early intervention in autism. Infants &Young Children 2005;18: Lovaas OI. Behavioural treatment and normal educational and intellectual functioning in young autistic children J Consult Clin Psychol 1987;55: McEachin JJ, Smith T, Lovaas OI. Long-term outcome for children with autism who received early intensive behavioral treatment. Am J Ment Retard 1993;4: Research Autism verkkosivut (siteerattu ) autism_treatments_therapies_interventions/ 12 Gaus V. Cognitive-behavioral therapy for adult Asperger syndrome. New York: Guilford Press Flynn L, Healy O. A review of treatments for deficits in social skills and self-help skills in autism spectrum disorder. Res Autism Spectrum Disord 2012;6: Schreibman L, Stahmer AC, Suhrheinrich J. Enhancing generalization of treatment effects via pivotal response training and the individualization of treatment protocols. Kirjassa: Whalen C, toim. Real life, real progress for children with autism spectrum disorders: Strategies for successful generalization. Baltimore, MD: Paul H. Brookes Publishing Co Suomen musiikkiterapiayhdistys ry kotisivut. Tietoa musiikkiterapiasta Suomessa. Siteerattu (päivitetty ). content&view=article&id=54&item id=65 16 Gold C, Wigram T, Elefant C. Music therapy for autistic spectrum disorder. Cochrane Database Syst Rev Apr 19:CD Review. täytymisen säätelyn vahvistamiseen. Sopivien keinojen löytäminen ajan kulun, tapahtumien ja vuorovaikutustilanteiden hahmottamiseen on tärkeää, samoin opetustilanteiden saaminen toimiviksi. Yhä tärkeämpänä pidetään myös lapsen tai nuoren ja hänen perheensä sekä hänen kanssaan päivittäin toimivien henkilöiden ja asiantuntijoiden yhteistyötä sekä yhteistä näkemystä toimintamalleista. Kuntoutusmenetelmiä on tarjolla runsaasti mutta kuntoutusta koskevien suositusten antaminen on vaikeaa, koska käytettäviä kuntoutusmenetelmiä koskeva tieteellinen näyttö on puutteellista, usein tutkimusasetelmien vuoksi. Satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia ei juuri ole, eikä tutkimusten toistaminen yleensä ole kovin hyvin onnistunut. Tutkimuksiin osallistuneiden henkilöiden määrä on yleensä pieni, ja ryhmät ovat heterogeenisiä (4,6,7). Vaikka tutkimusnäyttöä kuntoutusmenetelmien vaikuttavuudesta on niukasti, on kuntoutuksen aloittaminen nykykäsityksen mukaan lapsen kehityksen kannalta hyödyllisempää kuin kuntouttamatta jättäminen, ja kuntoutus kannattaa aloittaa jo varhain (7,8). Sovellettuun käyttäytymisanalyysiin perustuvat menetelmät Käytännön autismikuntoutus perustuu yleensä oppimispsykologisen teorian tai sovelletun käyttäytymisanalyysin (Applied Behavior Analysis, ABA) mukaisiin ohjelmiin, joissa oppimisen kautta pyritään kehittämään autistisen lapsen tai nuoren tarvitsemia taitoja. Erilaisia kuntoutusohjelmia on lukuisia, ja yhteistä niille on lapsen normaalien iänmukaisten taitojen opettaminen ja vahvistaminen lapsen henkilökohtaisiin kiinnostuksen kohteisiin perustuvien tavoitteiden kautta. Tunnetuimpia ohjelmia ovat Lovaasin menetelmä ja siitä kehitetyt kuntoutusohjelmat, kuten Discrete Trial Training (DTT) ja Early Intensive Behavioral Intervention (EIBI). Näille yhteistä ovat lapsen ja aikuisen kahdenkeskiset opetustuokiot, joita toteutetaan usein kymmeniä tunteja viikossa. Menetelmä parantaa yleensä lapsen kognitiivista suoriutumista pitkällä aikavälillä (9,10). Aina odotettua kehitystä ei kuitenkaan tapahdu, ja varsinkin pienillä lapsilla onnistuneen tuloksen kannalta suurempi merkitys näyttää olevan ennen kuntoutuksen alkua mitatulla älykkyydellä kuin lapsen iällä (7). Suomessa tämäntyyppisiä ohjelmia toteutetaan harvoin sellaisenaan mm. siksi, että ne vaativat paljon aikaa. Psykologiseen oppimisteoriaan ja käyttäytymisanalyysiin perustuu myös kognitiivinen käyttäytymisterapia (KTT), jossa pyritään lisäämään yksilön tietoisuutta käyttäytymisensä syistä, omista tunnetiloistaan ja oppimistaan käyttäytymismalleista. Tavoitteena on auttaa yksilöä oppimaan tarkoituksenmukaisempia toimintamalleja, ymmärtämään omaa ja toisten käyttäytymistä sekä hyväksymään itsensä. Kognitiivinen käyttäytymisterapia sopii osalle autismikirjon nuorista (11,12). Käyttäytymisanalyyttista lähestymistapaa voidaan käyttää hyväksi myös silloin, kun pyritään pureutumaan haastavaa käyttäytymistä aiheuttaviin tekijöihin ja muuttamaan niitä. Pedagoginen TEACCH-ohjelma TEACCH-ohjelma (Treatment and Education of Autistic and Related Communication Handicapped Children) on laajalti käytetty kuntoutusohjelma, jonka lähestymistapa autismikuntoutukseen on pedagoginen. Se perustuu opetustilanteiden strukturointiin siten, että jokaiselle oppilaalle luodaan yksilölliset ja parhaat oppimistilanteet ja -materiaali. Keskeistä on myös kommunikoinnin edistäminen kuvien ja muiden puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen avulla (5,6,11). Kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen edistäminen Yksi keskeisistä autismikuntoutuksen tavoitteista on kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen edistäminen. Tässä tarkoituksessa hyödylliseksi on todettu visuaalisen aineiston, kuten kuvien, piirtämisen ja konkreettisten esineiden käyttö (4,6,11). Tietokoneiden tai mobiililaitteiden käytöstä kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen välineenä ei vielä ole riittävästi tutkimusnäyttöä, vaikkakin käytännön kokemukset ovat myönteisiä. Picture Exchange Communication System -menetelmässä (PECS) lasta motivoidaan käyttämään kuvia haluamiensa asioiden saamiseksi, ja tavoitteena on, että lapsi alkaa yleisemminkin käyttää kuvia vastavuoroisen kommunikoinnin välineenä. Kliinisen kokemuksen perusteella myös viittomien käyttö soveltuu joillekin autismikirjon henkilöille (5,11). 588

3 tieteessä 17 Kim J, Wigram T, Gold C. The effects of improvisational music therapy on joint attention behaviors in autistic children: a randomized controlled study. Autism Dev Disord 2008;38: Reichow B, Volkmar FR. Social skills interventions for individuals with autism: Evaluation for evidencebased practices within a best evidence synthesis framework. J Autism Dev Disord 2010;40: Kerola K. Strukturoitu opetus autistisen lapsen perheperusteisessa varhaiskuntoutuksessa: Akivaprojektin alkuvaiheet ja kolmen vuoden seuranta. Joensuu: Joensuun yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja Malone RP, Gratz SS, Delaney MA, Hyman SB. Advances in drug treatments for children and adolescents with autism and other pervasive developmental disorders. CNS Drugs 2005;19: McDougle CJ, Stigler KA, Erickson CA, Posey DJ. Atypical antipsychotics in children and adolescents with autistic and other pervasive developmental disorders. J Clin Psychiatry 2008;69 suppl 4: McPheeters ML, Warren Z, Sathe N ym. A systematic review of medical treatments for children with autism spectrum disorders. Pediatrics 2011;127:e Chavez B, Chavez-Brown M, Sopko MA Jr, Rey JA. Atypical antipsychotics in children with pervasive developmental disorders. Paediatr Drugs 2007;9: Stachnik JM, Nunn-Thompson C. Use of atypical antipsychotics in the treatment of autistic disorder. Ann Pharmacother 2007;41: De Hert M, Dobbelaere M, Sheridan EM, Cohen D, Correll CU. Metabolic and endocrine adverse effects of second-generation antipsychotics in children and adolescents: A systematic review of randomized, placebo controlled trials and guidelines for clinical practice. Eur Psychiatry 2011;26: Williams K, Wheeler DM, Silove N, Hazell P. Selective serotonin reuptake inhibitors (SSRIs) for autism spectrum disorders (ASD). Cochrane Database Syst Rev 2010;4:CD Abanilla PC, Hannahs GA, Wechsler R, Silva RR. The use of psychostimulants in pervasive developmental disorders. Psychiatr Q 2005;76: Rossignol DA, Frye RE. Melatonin in autism spectrum disorders: a systematic review and metaanalysis. Dev Med Child Neurol 2011;53: Krishnaswami S, McPheeters ML, Veenstra-Vanderweele J. A systematic review of secretin for children with autism spectrum disorders. Pediatrics 2011;127:e Millward C, Ferriter M, Calver S, Connell-Jones G. Gluten- and caseinfree diets for autistic spectrum disorder. Cochrane Database Syst Rev 2008 Apr 16;(2). Puheterapiassa keskeistä on vuorovaikutuksen vahvistaminen, ja terapiassa käytetään usein edellä mainittuja menetelmiä. Tuloksellinen kuntoutus edellyttää tiivistä yhteistyötä perheen sekä päivähoidon tai koulun kesken, jotta lapsen oppimat vuorovaikutuskeinot tulevat aktiiviseen käyttöön myös arjessa (11). Usein puheterapeutti onkin aktiivisesti mukana kommunikointimenetelmien arvioinnissa ja käyttöönotossa. Ydinvalmiuksien harjaannuttamisohjelma PRT Pivotal Response Training (PRT) on Kaliforniassa kehitetty ydinvalmiuksien harjaannuttamisohjelma, joka kuuluu myös ABA:n mukaisiin ohjelmiin (6,11,13,14). Suomalaiseen käyttöön PRT:ta on muokattu Honkalampi-säätiö. Sen käyttö perustuu lapsen motivaatioon ja huomiokykyyn. Luomalla jäsennettyjä mutta luonnollisia oppimistilanteita pyritään hyödyntämään lapsen ydinvalmiuksia kielen ja vuorovaikutuksen oppimisessa. Menetelmä siirretään vähitellen perheen ja muun lähiympäristön käyttöön, ja näin oppiminen jatkuu lapsen normaalissa arjessa. Musiikkiterapia Musiikkiterapia on kuntoutusmuoto, jossa musiikin eri elementtejä (rytmi, melodia, harmonia, äänensävy, dynamiikka jne.) käytetään vuorovaikutuksen keskeisenä välineenä yksilöllisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi (15). Tutkimusten perusteella musiikkiterapia saattaa edistää autistisen lapsen vuorovaikutustaitoja ja kommunikointia (16). Lupaavia tuloksia on saatu mm. improvisaation käytöstä musiikkiterapiassa. Improvisaation avulla voidaan edistää lapsen nonverbaalista kommunikointia sekä lapsen kykyä jaettuun tarkkaavaisuuteen toisen henkilön kanssa (17). Sensomotorinen kuntoutus Autismikirjon henkilöillä on tavallista useammin aistitiedon käsittelyn ja jäsentämisen häiriöitä, jotka on syytä ottaa huomioon kuntoutuksessa. Näiden alueiden kuntouttamiseen on kehitetty erilaisia menetelmiä, joista tunnetuin on sensorisen integraation terapia (SI-terapia). SI-terapian harjoituksissa painotetaan kehon eri aistien yhteistoimintaa ja vahvistetaan näin motorista hallintaa, tasapainoa ja hienomotoriikkaa (4,11). SI-terapiaa käytetään Suomessa yleisesti autismikuntoutuksessa, joskaan sen vaikuttavuudesta ei ole toistaiseksi olemassa selkeää tutkimusnäyttöä. Sosiaalisten taitojen harjaannuttaminen Sosiaalisten taitojen harjaannuttamisesta on viime vuosina tullut autismikuntoutuksen keskeinen alue, ja se sisältyy moniin edellä mainittuihin kuntoutusohjelmiin ja -menetelmiin. Hyödylliseksi on todettu myös kuvien tai kirjoitetun tekstin käyttö sosiaalisten tilanteiden ennakoinnissa ja purkamisessa (5,6,11,18). Sosiaalisten tilanteiden hallintaa voidaan opetella tekstin ja kuvien kautta ns. sosiaalisten tarinoiden avulla. Tuleva tilanne voidaan etukäteen käydä läpi vaihe vaiheelta, ja tämä helpottaa selviytymistä varsinaisessa tilanteessa. Sosiaalisten taitojen harjaannuttamisessa on käytetty myös henkilön käyttäytymisen videointia (4,11,13) sekä tietokoneavusteista kuntoutusta (6). Erilaista kuvamateriaalia voidaan käyttää myös tunnetaitojen vahvistamiseen (5). Erityispedagoginen kuntoutus Suomessa autismikuntoutus on painottunut ns. erityispedagogiseen kuntoutukseen, jossa on mukana soveltavaan käyttäytymisanalyysiin pohjautuvia kuntoutusmenetelmiä ja pedagogisia lähestymistapoja. Kuntoutus sisältää lisäksi kommunikointia edistäviä menetelmiä, ja yhä useammin otetaan huomioon myös aistitoimintojen häiriöt. Honkalampi-säätiön Akiva-projektissa 1993 tutkittiin 34 lapsen kuntoutumista, ja tulokset olivat myönteisiä (5,19). Mukana oli lapsia, joilla oli erilaisia kommunikoinnin ongelmia. Akiva-kuntoutuksen perusajatuksia ovat perheen ottaminen mukaan kuntoutukseen, kommunikoinnin kehittäminen, strukturoitu päiväohjelma ja opetustuokiot (ns. koritehtävät), säännölliset yhteistyöpalaverit, jatkuva arviointi ja inkluusio eli lapsen mahdollisuus osallistua normaalipalveluihin (päiväkoti, koulu, harrastukset). Akiva-malli kuvaa melko hyvin nykyistä suomalaista kuntoutuskäytäntöä, erityisesti strukturoidun päiväohjelman käyttö ja koritehtävät. Sen sijaan autismikirjon lasten ja nuorten osallistuminen normaalipalveluihin ei useinkaan toteudu, ja sen hyödyllisyydestä vallitsee erilaisia näkemyksiä. Ympäristön toimintatapoihin vaikuttaminen Akiva-projektissa, kuten monissa muissakin au- 589

4 katsaus 31 Buie T, Campbell DB, Fuchs GJ ym. Evaluation, diagnosis, and treatment of gastrointestinal disorders in individuals wit ASDs: A consensus report. Pediatrics 2010;125:S1. Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Ei sidonnaisuuksia. tismin kuntoutusohjelmissa, yhtenä kuntoutuksen onnistumisen edellytyksenä pidetään lähipiirin aktiivista osallistumista. Erittäin tärkeää on se, että perheellä ja päivittäin perheen kanssa toimivilla henkilöillä on riittävästi tietoa ja ymmärrystä autismista ja autistisen henkilön toimintakykyä tukevista keinoista. Perheet ja muut lähihenkilöt hyötyvät ohjauksesta ja neuvonnasta, ja myös vanhempien ohjatuista ryhmistä on myönteisiä kokemuksia (4). Käytäntö on osoittanut tärkeäksi erityisesti sen, että haastavissa tilanteissa autismikirjon henkilöiden kanssa toimivilla on mahdollisimman samankaltaiset toimintamallit. Lääkehoito Psyykenlääkkeitä on pitkään käytetty autististen lasten ja nuorten haastavan käyttäytymisen hallitsemiseen, vaikka tieteellisesti osoitettua tehoa on vain muutamilla psyykenlääkkeillä. Käytännössä lääkehoidon vasteen puuttuminen johtuu usein siitä, että haastava käyttäytyminen johtuu muista kuin psyykenlääkkeillä hoidettavista syistä. Autistinen lapsi tai nuori ei aina osaa ilmaista somaattisen sairauden oireita tai kipua, vaan epämukava olo voi purkautua aggressiivisuutena tai itsensä vahingoittamisena. Haastavaa käyttäytymistä voi ylläpitää myös esimerkiksi mielekkään toiminnan puute, kommunikointikeinojen riittämättömyys tai epätarkoituksenmukaiset toimintatavat. Tällaisten tekijöiden selvittäminen ja hoitaminen ennen psyykenlääkityksen aloittamista on ensiarvoisen tärkeää. Autismikirjon lapset ja nuoret ovat usein muita herkempiä psykoosilääkkeiden neurologisille haittavaikutuksille, ja psyykenlääkkeet voivat myös aiheuttaa paradoksaalisia reaktioita. Tämän vuoksi uusi lääkehoito on aloitettava pienellä annoksella ja lääkkeen vastetta ja mahdollisia haittavaikutuksia on seurattava huolellisesti. Yhteenveto psyykenlääkkeistä, joista tutkimusten perusteella on hyötyä autismikirjon häiriöihin liittyvien oireiden hallinnassa, on esitetty taulukossa 1. Lisäksi taulukkoon on merkitty tekijöitä, jotka tulee ottaa huomioon ennen lääkehoidon aloittamista. Taulukkoon 2 on merkitty esiteltyjen psyykenlääkkeiden tavallisempia haittavaikutuksia sekä suosituksia lääkitykseen liittyvästä laboratorio- ym. seurannasta. Psykoosilääkkeet Autististen lasten ja nuorten rauhoittamiseen on pitkään käytetty perinteisiä psykoosilääkkeitä, vaikka niitä koskevia tutkimuksia on hyvin vähän. Perinteisistä psykoosilääkkeistä on käytetty mm. klooriprotikseenia sekä lähinnä unilääkkeeksi levomepromatsiinia, joskaan niiden tehosta ei juurikaan ole tutkimuksiin perustuvaa tietoa. Haloperidolin vaikutusta haastavaan käyttäytymiseen tutkittiin melko paljon ja luvulla, ja kontrolloiduissa tutkimuksissa sen osoitettiin vähentävän ärtyisyyttä, mielialanvaihteluja, aggressiivisuutta ja itsensä vahingoittamista, hyperaktiivisuutta, kaavamaisia toimintoja ja vetäytymistä (20). Haloperidolin Taulukko 1. Psyykenlääkkeet, joista tutkimusten perusteella on hyötyä tiettyjen oireiden hallinnassa sekä tekijöitä, jotka on otettava huomioon ennen lääkehoidon aloittamista. Oire Lääke Ennen lääkehoidon aloittamista huomioitavia tekijöitä Ärtyisyys, aggressiivisuus ja itsensä vahingoittaminen Kaavamainen käyttäytyminen Hyperaktiivisuus ja tarkkaavuuden ongelmat Unihäiriöt Risperidoni, aripipratsoli Risperidoni, aripipratsoli, fluoksetiini Metyylifenidaatti Melatoniini, risperidoni (mikäli lääkkeen käytölle on perusteluja myös esim. aggressiivisuuden vuoksi) Kommunikointikeinojen riittävyyden arviointi Somaattisen sairauden tai kivun hoito Aistitiedon käsittelyn häiriöiden arviointi ja kuntoutus Ohjaavien henkilöiden toimintatapojen arviointi Merkityksellisen toiminnan järjestäminen 590

5 tieteessä Taulukko 2. Suositeltujen lääkkeiden tavallisimpia haittavaikutuksia sekä suosituksia laboratorio- ym. seurannasta (5,22,31). Lääkeaine Haittavaikutukset Seurattavia laboratorio- ym. tutkimuksia Aripipratsoli Metyylifenidaatti Risperidoni SSRI-lääkkeet Painonnousu, väsymys, ekstrapyramidaalioireet Ärtyisyys, ruokahaluttomuus, unihäiriöt, ahdistuneisuus, masentuneisuus, päänsärky, ripuli Väsymys, painonnousu ja siihen liittyvät metaboliset muutokset, hyperprolaktinemia Päänsärky, pahoinvointi, huimaus, hikoilu, motorinen levottomuus B-PVK, P-ALAT, fp-gluk, P-Na, P-K, P-lipidit EKG Verenpaine ja pulssi Paino ja BMI B-PVK, P-ALAT EKG Verenpaine ja pulssi Paino ja BMI B-PVK, P-ALAT, fp-gluk, P- Na, P-K, EKG, P-lipidit S-PRL (jos hyperprolaktinemian oireita) Verenpaine ja pulssi Paino ja BMI B-PVK, P-ALAT, P-Na, P-K EKG käyttöä rajoittavat kuitenkin sen tavalliset haittavaikutukset, ekstrapyramidaalioireet ja sydämen QT-ajan piteneminen. Toisen polven psykoosilääkkeistä eniten on tutkittu risperidonia, ja kontrolloiduissa tutkimuksissa sen on osoitettu vähentävän ärtyisyyttä, itkuisuutta, aggressiivisuutta ja itsensä vahingoittamista sekä hyperaktiivisuutta ja kaavamaisia toimintoja (20,21,22). Risperidoni ei heikennä lapsen kognitiivista suorituskykyä (22). Myös aripipratsolilla on kontrolloitujen tutkimusten perusteella lumetta parempi vaikutus ärtyisyyteen, aggressiivisuuteen ja itsensä vahingoittamiseen sekä hyperaktiivisuuteen ja kaavamaisiin toimintoihin (5). Muita toisen polven psykoosilääkkeitä (klotsapiini, olantsapiini, ketiapiini ja tsiprasidoni) on jossain määrin käytetty haastavan käyttäytymisen hoidossa, mutta niitä koskevia tutkimuksia on vähän ja tutkimustulokset ovat osittain ristiriitaisia (20,21,23,24). Klotsapiinihoidon käyttöä rajoittaa vakavien haittavaikutusten mahdollisuus. Masennuslääkkeet Koska autismille tyypilliset kaavamaiset toiminnot voidaan rinnastaa pakko-oireisiin, on kaavamaisten oireiden hoidossa käytetty masennusja ahdistuslääkkeitä, mutta näitäkin lääkkeitä koskevia tutkimuksia on vähän. Klomipramiinin on yhdessä kontrolloidussa tutkimuksessa osoitettu vähentävän kaavamaista käyttäytymistä ja hyperaktiivisuutta (20). Myös SSRI-lääkkeitä on käytetty kaavamaisten toimintojen ja ahdistuneisuuden hoidossa, vaikka niidenkään tehosta ei ole vakuuttavaa tutkimusnäyttöä. Yhden kontrolloidun tutkimuksen mukaan fluoksetiini vähentää autististen lasten kaavamaista käyttäytymistä, mutta muiden SSRI-lääkkeiden tehoa autististen lasten tai nuorten kaavamaiseen tai haastavaan käyttäytymiseen ei ole osoitettu (20,22,25). Muut lääkkeet Metyylifenidaatin käyttöä autistisilla lapsilla on tutkittu kahdessa pienehkössä ja yhdessä laajemmassa kontrolloidussa tutkimuksessa (20,22,26), ja niiden mukaan metyylifenidaatti vähentää hyperaktiivisuutta, joskin lisätutkimuksia vielä tarvitaan. Unihäiriöt ovat autistisilla lapsilla ja nuorilla tavallisia (1). Unen kesto voi olla poikkeuksellisen lyhyt ja yöuni katkonainen. Rossignolin ja Fryen (27) meta-analyysin mukaan melatoniini parantaa merkitsevästi autististen lasten ja nuorten unen kestoa ja lyhentää nukahtamisviivettä. Yöllisten heräämisten määrään se sen sijaan ei vaikuta. Sekretiini on ohutsuolen limakalvolta erittyvä hormoni, jonka 1990-luvulla väitettiin helpottavan autismin ydinoireita. Tutkimusten perusteella sekretiinillä ei kuitenkaan ole odotettua vaikutusta. Krishnaswami ym. (28) löysivät systemoitua katsausta varten seitsemän sekretiiniä koskevaa kontrolloitua tutkimusta, joista yhdessäkään sekretiini ei vaikuttanut lumetta paremmin kielellisiin taitoihin, kognitioon tai autistisiin oireisiin. Krishnaswami ym. päätyvätkin päätelmään, että näyttö sekretiinin tehottomuudesta on riittävästi osoitettu eikä sekretiiniä koskevia tutkimuksia enää kannata jatkaa. Ruokavaliohoidot On esitetty, että autistisen lapsen käyttäytyminen paranisi laktoosittoman ja kaseiinittoman ruokavalion aikana. Ruokavaliohoidosta on kuitenkin niukasti tutkimuksia, eikä nykyinen tutkimusnäyttö tue gluteenittoman ja kaseiinittoman ruokavalion käyttöä (29,30). Myöskään 591

6 katsaus ketogeenisestä ruokavaliosta ei ole riittävästi tutkimustietoa päätelmien pohjaksi (11). Lopuksi Autismikuntoutusta varten on kehitetty monia käytännössä hyviksi todettuja menetelmiä, jotka kattavat laajasti autistisen lapsen tai nuoren käytännön pulmia. Tutkimusnäyttö niiden tehosta on kuitenkin toistaiseksi melko vähäistä, ja käytössä on myös hyödyttömiksi tai jopa haitallisiksi osoitettuja menetelmiä. Tutkimustietoa on eri tavoilla pyritty kokoamaan yhteen, ja mm. säätiöpohjainen organisaatio Research Autism kerää jatkuvasti uutta tietoa autismikuntoutuksen menetelmien tutkimuksista, arvioi niiden tasoa ja päivittää tiedot internetissä ylläpitämäänsä tiedostoon (11). Ongelmina vaikuttavuusnäytön saamisessa ovat autismin taustalla olevien syiden heterogeenisyys, ryhmien pienuus ja arviointimenetelmien puutteellisuus. Yleisesti vaikuttavuuden mittarina on käytetty älykkyysosamäärää. Perinteinen älykkyyskäsite ei kuitenkaan kerro autismikirjon ongelmien vaikea-asteisuudesta tai kuntoutuksen tuloksellisuudesta. Hyvin vähän on käytössä ns. ekologisia mittareita, jotka mittaisivat henkilön toimintakyvyn muutoksia arjessa. Käytännössä kuntoutus suunnitellaan Suomessa kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon sekä paikalliset olosuhteet että perheen resurssit. Lapselle tai nuorelle pyritään luomaan kuntouttava ympäristö, jossa strukturoinnin avulla lapsi pystyy hahmottamaan aikaa, jäsentämään erilaisia toimintoja ja toimimaan vuorovaikutusta kotona, päivähoidossa ja koulussa. Lapsen tai nuoren vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin keinoja pyritään vahvistamaan musiikki- tai puheterapian sekä erilaisten puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen avulla. Kuntoutusohjelmaan on hyvä sisällyttää myös aistitiedon käsittelyn häiriöiden kuntoutusta ja sosiaalisten taitojen harjoittelua. Yhteiset toimintamallit ja tiivis yhteistyö perheen ja muiden toimijoiden kesken usein vähentää autistisen henkilön haastavaa käyttäytymistä ja edistää perheen ja muiden lähi-ihmisten jaksamista. Lisäksi jaksamista voidaan tukea lyhyt- tai tilapäishoidolla ja sopeutumisvalmennuskursseilla. Psyykenlääkkeiden merkitys autismiin liittyvän haastavan käyttäytymisen hoidossa on nykytiedon perusteella suhteellisen vähäinen, ja osa lääkityksestä on todennäköisesti turhaa tai jopa haitallista. Aiheettoman lääkityksen välttämiseksi on tärkeää selvittää ja hoitaa haastavaa käyttäytymistä ylläpitävät tekijät ennen lääkehoidon aloittamista. Vain muutaman lääkeaineen tiedetään vähentävän ärtyisyyttä, aggressiivisuutta ja itsensä vahingoittamista. Autismin ydinoireista ainoastaan kaavamaisia toimintoja voidaan vähentää lääkityksellä, kun taas sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeuksiin ja kommunikoinnin puutteisiin ei lääkehoidosta ainakaan toistaiseksi ole saatavissa merkittävää apua. Autismikirjon häiriö vaikuttaa henkilön elämään hyvin laaja-alaisesti aiheuttaen usein ongelmia sosiaalisessa elämässä, oppimisessa ja arjessa selviytymisessä. Häiriön diagnosointi ja varhaiskuntoutuksen suunnittelu on vaativa vaihe, ja vastuu tästä on perusteltua määritellä erikoissairaanhoidolle. Myöhemmän kuntoutuksen suunnittelun ja seurannan järjestämisen osalta työnjako vaihtelee eri osissa maata paikallisista resursseista ja palvelujärjestelmistä riippuen. Palvelun järjestämistavasta riippumatta varhain aloitettua ja vaikuttavaa kuntoutusta voidaan pitää autismikirjoon liittyvien ongelmien parhaana hoitona ja ehkäisynä. n English summary > in english Treatment and rehabilitation of children and adolescents with autism spectrum disorders 592

7 tieteessä english summary Terhi Koskentausta M.D., Ph.D., Deputy Chief Psychiatrist Department of Psychiatry, Psychiatric Unit for Learning Disabilities, Helsinki University Central Hospital pp.fimnet.fi Oili Sauna-aho Leila Varkila-Saukkola Treatment and rehabilitation of children and adolescents with autism spectrum disorders Children and adolescents with autism spectrum disorders often have major deficiencies in daily living skills as well as difficulties in social interaction and learning abilities. Emotional disturbances and challenging behaviour may also be present. Several kinds of rehabilitation methods and pharmacologic treatments have been recommended, but there is only little scientific evidence on their efficacy in this population. In this review, we describe those rehabilitation methods and pharmacologic treatments which have been shown to be effective in children and adolescents with autism spectrum disorders. The management of severe challenging behaviour is based on applying comprehensive rehabilitative approaches in daily life as well as promoting the interaction and communication skills of the child or adolescent. Further research on the efficacy of individual rehabilitation and treatment methods is needed. 592a

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys

Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Kehitysvammaisten ja autismin kirjoon kuuluvien psykiatristen palvelujen järjestämisen haasteet ja kehittämistarpeet Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys

Lisätiedot

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena

Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena Oili Sauna-aho Asiantuntijapalvelun päällikkö, neuropsykologian erikoispsykologi Tapaus Pentti 35-vuotias mies, jolla diagnosoitu keskivaikea

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL Neural Oy, neuropsykologikeskus Mitä kielellinen erityisvaikeus on? Häiriö,

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Mitä diagnoosin jälkeen?

Mitä diagnoosin jälkeen? Mitä diagnoosin jälkeen? Yksilöllisyyden huomioiminen Struktuurin merkitys alussa tärkeää toimintaa ohjattaessa Rutiinien esiintyminen ja hyödyntäminen Konkreettinen kielenkäyttö ja tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa

Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Päivi Santalahti Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, Dosentti Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö, THL 1 Tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen Miksi?

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt. Kehitysvammaisten mielenterveyshäiriöt mitä etsitään ja miten hoidetaan?

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt. Kehitysvammaisten mielenterveyshäiriöt mitä etsitään ja miten hoidetaan? Kehitysvammaisuus Terhi Koskentausta Kehitysvammaisten mielenterveyshäiriöt mitä etsitään ja miten hoidetaan? Kehitysvammaisista 30 50 %:lla esiintyy mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöitä. Häiriöiden

Lisätiedot

Sisällys. Osa 1 Käytännöllinen näkökulma...21. Esipuhe...15. Autismin aakkoset CARS-arvioinnin mukaan... 17. 1. Autismin kirjo...

Sisällys. Osa 1 Käytännöllinen näkökulma...21. Esipuhe...15. Autismin aakkoset CARS-arvioinnin mukaan... 17. 1. Autismin kirjo... Sisällys Esipuhe...15 Autismin aakkoset CARS-arvioinnin mukaan... 17 Osa 1 Käytännöllinen näkökulma...21 Kyllikki Kerola ja Sari Kujanpää 1. Autismin kirjo...23 Neurokognitiivinen tausta...23 Autistinen

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA?

MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS KUNTOOTUS KOHALLEEN KUOPIO 10.-11.9.2015 MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? Heli Sätilä LT, Lastenneurologi Ylilääkäri Päijät-Hämeen ks Liiallinen syljeneritys: johdanto Esiintyy

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Fysioterapian vaiku0avauus

Fysioterapian vaiku0avauus Fysioterapian vaiku0avauus Tomi Mikkola! HYKS, NaiS!! Sidonnaisuudet Luento-/konsultaatiopalkkiot:!!Abbot, Astellas Pharma, Boston Scientific, Contura! Käypä Hoito työryhmän jäsen (2011)! Virtsankarkailu

Lisätiedot

MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN?

MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN? MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN? ELLA MUTANEN SOT12 SYVENTÄVÄ PORTFOLIO, KEVÄT 2015 PORTFOLION LÄHTÖKOHDAT Oma kiinnostus Opinnäytetyö aiheeseen

Lisätiedot

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 LUKISIEPPARI Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on luku- ja kirjoitustaidon vaikeuksia. Tavoitteena on fonologisten ja nopean nimeämisen taitojen

Lisätiedot

Mitä tehdä, kun lapsella on haastavaa käyttäytymistä

Mitä tehdä, kun lapsella on haastavaa käyttäytymistä Mitä tehdä, kun lapsella on haastavaa käyttäytymistä Syitä, haastavan tilanteen purkaminen ja muuttaminen Neuropsykologian erikoispsykologi, PsL, asiantuntijapalvelun päällikkö Eteva ky Haastavan käyttäytymisen

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Kela ja vaikeavammaisten

Kela ja vaikeavammaisten Kela ja vaikeavammaisten kuntoutus Mikael Forss Johtaja, VTT Suomen CP-Liitto ry, Jyväskylä, 28.6.2008 Vaikeavammaisen lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaat, kehitys 25 000 20 000 KKRL 9 yht. 15 000 10

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET. 22.11.2012 Nina Lehtinen

NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET. 22.11.2012 Nina Lehtinen NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET 22.11.2012 Nina Lehtinen MITÄ ON NEUROPSYKIATRIA? Neuropsykiatrian perustana on käsitys mielen ja aivojen erottamattomuudesta Tietoisuus, persoonallisuus,

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei

Lisätiedot

Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä?

Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä? Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä? AnttiAlaräisänen, LT vsylilääkäri LSHP yleissairaalapsykiatria Mitä neuropsykiatria on? Erilaisia neuropsykiatrisia

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria

Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria Pakko-oireinen häiriö Hamiltonin ahdistuneisuusasteikko/hama Y-BOCS NIMH-OC SCALE SCL-90 depression arviointi HAMD,

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on?

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on? Sisällys Esipuhe...11 Osa 1 Mitä ADHD on? Kokemuspuheenvuorot ADHD-oireisten lasten äiti kertoo...17 ADHD-oireinen nuori kertoo...25 ADHD-oireinen aikuinen kertoo...29 Irma Moilanen 1 ADHD... 35 Oireet...35

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Tiedonhankintatavat kliinisen fysioterapian tutkimuksessa

Tiedonhankintatavat kliinisen fysioterapian tutkimuksessa Tiedonhankintatavat kliinisen fysioterapian tutkimuksessa Arja Häkkinen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylän yliopisto 27.4.2012 Objective of EVB physiotherapy: To see that research and development

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

Autismikirjon häiriöt: Diagnostiikka ja hoito Hoidon organisointi Potilaiden osallistuminen

Autismikirjon häiriöt: Diagnostiikka ja hoito Hoidon organisointi Potilaiden osallistuminen Autismikirjon häiriöt: Diagnostiikka ja hoito Hoidon organisointi Potilaiden osallistuminen Arviointiseloste 2/2014 2. korjattu versio Päivi Reiman-Möttönen paivi.reiman-mottonen@thl.fi Puh. 029 524 7134

Lisätiedot

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta Tt, Ttyo Maikku Tammisto Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Helsinki VAKE = Vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämis-

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Tiedosta hyvinvointia 1 Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Sisältö Käytösoire missä

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNASTA VOIMIA ARKEEN - PSYKOMOTORISESTA LÄHESTYMISTAVASTA VARHAISKASVATUKSESSA ANITA AHLSTRAND JA MARI JAAKKOLA

YHTEISTOIMINNASTA VOIMIA ARKEEN - PSYKOMOTORISESTA LÄHESTYMISTAVASTA VARHAISKASVATUKSESSA ANITA AHLSTRAND JA MARI JAAKKOLA YHTEISTOIMINNASTA VOIMIA ARKEEN - PSYKOMOTORISESTA LÄHESTYMISTAVASTA VARHAISKASVATUKSESSA ANITA AHLSTRAND JA MARI JAAKKOLA PSYKOMOTORINEN LÄHESTYMISTAPA Juuret Keski-Euroopassa Suomeen vaikutteita eniten

Lisätiedot

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen

Lisätiedot

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen ICF-CY CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia 15.11.2007 Helena Launiainen International Classification of Functioning, Disability and Health for Children and Youth Tarkastelussa Lasten ja nuorten ICF luokituksen

Lisätiedot

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

PALVELUOPAS. Mitä ovat neuropsykologinen kuntoutus, puheterapia, toimintaterapia, psykoterapia ja musiikkiterapia?

PALVELUOPAS. Mitä ovat neuropsykologinen kuntoutus, puheterapia, toimintaterapia, psykoterapia ja musiikkiterapia? PALVELU Mitä ovat neuropsykologinen kuntoutus, puheterapia, toimintaterapia, psykoterapia ja musiikkiterapia? Mitä eri alojen asiantuntijat tekevät Hipossa? Lisätietoja voit kysyä meiltä! NEUROPSYKOLOGINEN

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä 1 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT 2015 Henkilökunta esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen

Lisätiedot

Hippo terapiaklinikka, Jyväskylä Terapiaryhmät 2016-2017

Hippo terapiaklinikka, Jyväskylä Terapiaryhmät 2016-2017 Hippo terapiaklinikka, Jyväskylä Terapiaryhmät 2016-2017 Alle kouluikäisten kehitysvammaisten lasten ryhmät Ryhmä on tarkoitettu alle kouluikäisille lapsille, jotka hyötyvät puhetta tukevista ja korvaavista

Lisätiedot

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Mitä vireystilalla tarkoitetaan? Vireys virkeys valppaus aktiivisuus Alertness vigilance arousal Vireystila

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Mitä on kuntoutus ja kuntoutuminen? Kuntoutuminen on ihmisen tai

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Aggressiivisuudella tarkoitetaan toiseen henkilöön tai. Kehitysvammaisten henkilöiden aggressiivisuus ja itsensä vahingoittaminen.

Aggressiivisuudella tarkoitetaan toiseen henkilöön tai. Kehitysvammaisten henkilöiden aggressiivisuus ja itsensä vahingoittaminen. Katsausartikkeli Terhi Koskentausta Kehitysvammaisten henkilöiden aggressiivisuus ja itsensä vahingoittaminen Tärkein tieto K Kehitysvammaisten henkilöiden aggressiivisuus ja itsensä vahingoittaminen on

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa. Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät

Lisätiedot

Näytön jäljillä CINAHL-tietokannassa

Näytön jäljillä CINAHL-tietokannassa BMF, Osaamisen ytimessä -kevätseminaari 13.4.2011 Maarit Putous, informaatikko Näytön jäljillä CINAHL-tietokannassa CINAHL Cumulative index to nursing and allied health literature 1981- viitteitä yli 3000

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Tutkimuskysymyksestä hakustrategiaksi: PICO-asetelma informaatikon työkaluna

Tutkimuskysymyksestä hakustrategiaksi: PICO-asetelma informaatikon työkaluna Tutkimuskysymyksestä hakustrategiaksi: PICO-asetelma informaatikon työkaluna Osaamisen ytimessä tietoaineistot tutuiksi BMF ry:n kevätseminaari 13.4.2011 Kuopio Finohta / Jaana Isojärvi 1 Sisältö Mikä

Lisätiedot

Rikoksesta tuomitsematta jätettyjen tahdosta riippumaton hoito ja kuntoutus Pirkanmaan erityishuoltopiirissä Leila Saulamaa Erityishuoltopäivät

Rikoksesta tuomitsematta jätettyjen tahdosta riippumaton hoito ja kuntoutus Pirkanmaan erityishuoltopiirissä Leila Saulamaa Erityishuoltopäivät Rikoksesta tuomitsematta jätettyjen tahdosta riippumaton hoito ja kuntoutus Pirkanmaan erityishuoltopiirissä Leila Saulamaa Erityishuoltopäivät 10.-11.9.2015 Tahdosta riippumaton hoito Pirkanmaalla - Toteutettu

Lisätiedot

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Aluksi Mielenterveyden ongelmat ovat hyvin tavallisia. Ne vaikeuttavat

Lisätiedot

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä

Lisätiedot

Varhaista tukea lapselle: tuen tarve ja tukemisen tavat lapsiryhmässä

Varhaista tukea lapselle: tuen tarve ja tukemisen tavat lapsiryhmässä Varhaista tukea lapselle: tuen tarve ja tukemisen tavat lapsiryhmässä Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski - Uudellamaalla Lapsen tuen tarve

Lisätiedot

Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata

Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata Tutkimusosasto Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata Anna-Liisa Salminen, PhD, dosentti, johtava tutkija 17.9.2015 Tutkimusosasto Apuväline Teknologia kuntoutuksessa Ympäristönhallintalaitteiden ohjaamisen,

Lisätiedot

Psykoosien farmakologinen hoito. Prof. Hannu Koponen KY, psykiatrian klinikka Kuopio 10.9.2009

Psykoosien farmakologinen hoito. Prof. Hannu Koponen KY, psykiatrian klinikka Kuopio 10.9.2009 Psykoosien farmakologinen hoito Prof. Hannu Koponen KY, psykiatrian klinikka Kuopio 10.9.2009 Keskeinen sanoma Skitsofrenia on monimuotoinen psyykkinen sairaus, jonka ennustetta voidaan parantaa varhaisella

Lisätiedot

Hippo terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2015-2016

Hippo terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2015-2016 Hippo terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2015-2016 Lukisieppari Ryhmä on tarkoitettu lapsille (8-10 -vuotiaat), joilla on luku- ja kirjoitustaidon haasteita. Tavoitteena on fonologisten taitojen vahvistaminen

Lisätiedot

Kehitysvammaoireyhtymät ja käyttäytymisfenotyyppi

Kehitysvammaoireyhtymät ja käyttäytymisfenotyyppi TIETEESSÄ TERHI KOSKENTAUSTA LT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys, ylilääkäri Eteva kuntayhtymä Kehitysvammaoireyhtymät ja käyttäytymisfenotyyppi Käyttäytymisfenotyypillä

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Lemilvo (aripipratsoli)

Lemilvo (aripipratsoli) Lemilvo (aripipratsoli) Terveydenhuollon ammattilainen Usein kysytyt kysymykset Aripipratsoli on tarkoitettu keskivaikean tai vaikean maniavaiheen enintään 12 viikkoa kestävään hoitoon 13-17-vuotiaille

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 21.4.2011 Jani Ruotsalainen. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 21.4.2011 Jani Ruotsalainen. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Cochrane Suomessa suomalaisille COSH-ryhmän avajaiset, Helsinki 15.4.2011 Jani Ruotsalainen Miten hyödynnän cochrane-katsauksia? Miten pääsen tekemään cochrane katsauksia? Mitä hyötyä

Lisätiedot

Ehdotus kehitysvammapsykiatristen palvelujen järjestämisestä Etelä-Suomessa

Ehdotus kehitysvammapsykiatristen palvelujen järjestämisestä Etelä-Suomessa Ehdotus kehitysvammapsykiatristen palvelujen järjestämisestä Etelä-Suomessa Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian

Lisätiedot

Stimulantti vai atomoksetiini?

Stimulantti vai atomoksetiini? Stimulantti vai atomoksetiini? Lastenpsykiatriyhdistyksen kevätkoulutuspäivät 20.-21.4.2009 Leena Pihlakoski TYKS/lastenpsykiatria, neuropsykiatrian tr European Guidelines 2004: Psychosocial Treatment

Lisätiedot

NeuPSIG:n uusi suositus neuropaattisen kivun hoidossa. Maija Haanpää Ylilääkäri, Etera Kipukonsultti, HYKS, neurokir. klinikka

NeuPSIG:n uusi suositus neuropaattisen kivun hoidossa. Maija Haanpää Ylilääkäri, Etera Kipukonsultti, HYKS, neurokir. klinikka NeuPSIG:n uusi suositus neuropaattisen kivun hoidossa Maija Haanpää Ylilääkäri, Etera Kipukonsultti, HYKS, neurokir. klinikka Company AbbVie Allergan Sidonnaisuudet x x Luentopalkkio Konsultointipalkkio

Lisätiedot

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Pohjautuu artikkeliin: Tavoitteenasettelu perhekuntoutuksessa (Saarinen, Röntynen, Lyytinen) Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi (VET) MLL:n

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC)

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelrikko oireita, tulee päästä diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Pivotal Response Training -menetelmän vaikutus autististen lasten kielellisiin. taitoihin. Kaksitapaustutkimus

Pivotal Response Training -menetelmän vaikutus autististen lasten kielellisiin. taitoihin. Kaksitapaustutkimus Pivotal Response Training -menetelmän vaikutus autististen lasten kielellisiin taitoihin Kaksitapaustutkimus Sanna Vastamaa Pro gradu -tutkielma Logopedia Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Tampereen

Lisätiedot

Autismi Eihän se ole mihinkään hävinnyt Uusia diagnostiikan tuulia ja toimivia käytänteitä

Autismi Eihän se ole mihinkään hävinnyt Uusia diagnostiikan tuulia ja toimivia käytänteitä Autismi Eihän se ole mihinkään hävinnyt Uusia diagnostiikan tuulia ja toimivia käytänteitä Sari Kujanpää, psykologi, psykoterapeutti www.ajatuskuja.fi Tästä puhun tänään Autismin ydinoireet: 1) sosiaalisen

Lisätiedot

Muistipotilaan käytösoireiden lääkehoito. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku 24.1.2013

Muistipotilaan käytösoireiden lääkehoito. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku 24.1.2013 Muistipotilaan käytösoireiden lääkehoito Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku 24.1.2013 Sidonnaisuudet Toiminut luennoitsijana ja /tai asiantuntijana koulutustilaisuuksien suunnittelussa lääkealan

Lisätiedot