Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt. Kehitysvammaisten mielenterveyshäiriöt mitä etsitään ja miten hoidetaan?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt. Kehitysvammaisten mielenterveyshäiriöt mitä etsitään ja miten hoidetaan?"

Transkriptio

1 Kehitysvammaisuus Terhi Koskentausta Kehitysvammaisten mielenterveyshäiriöt mitä etsitään ja miten hoidetaan? Kehitysvammaisista %:lla esiintyy mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöitä. Häiriöiden arviointi on vaativaa ja edellyttää laaja alaista tutkimusta. Arvioinnin tukena voidaan käyttää strukturoituja asteikkoja. Tavallisia mielenterveyshäiriöitä kehitysvammaisilla ovat autistiset häiriöt, käytöshäiriöt, aggressiivisuus ja itsensä vahingoittaminen, tarkkaavuushäiriö, skitsofreeniset häiriöt sekä mieliala, ahdistuneisuus ja sopeutumishäiriöt. Mielenterveyshäiriöiden kaltaista oireilua voivat aiheuttaa myös monet ei psykiatriset tekijät. Kehitysvammaisten mielenterveyshäiriöiden hoidon lähtökohtana ovat yleiset aiheenmukaiset hoitoperiaatteet. Lisäksi on otettava huomioon kehitysvammaisuuteen liittyvät lisävammat ja sairaudet sekä niiden lääkehoito. Kehitysvammaisten autistisiin häiriöihin ja käytöshäiriöihin liittyvän aggressiivisuuden hoidossa on eniten tutkimusnäyttöä risperidonin, haloperidolin, fluvoksamiinin ja klomipramiinin tehosta. Lisäksi metyylifenidaatti ja klonidiini vähentävät kehitysvammaisten ja autististen henkilöiden keskittymättömyyttä ja hyperaktiivisuutta. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ovat kehitysvammaisilla tavallisia. Häiriöiden esiintyvyydestä esitetyt luvut vaihtelevat välillä %, ja todellinen esiintyvyys lienee % (regman 1991, orthwick-duffy 1994). Esiintyvyys on jopa 5 7 kertainen verrattuna ei kehitysvammaisiin henkilöihin (Dykens ja Hodapp 2001, Emerson 2003). Mielenterveyshäiriöiden jakauma on kehitysvammaisilla jossain määrin erilainen kuin muulla väestöllä: kehitysvammaisilla on todettu enemmän mm. psykooseja, autistisia häiriöitä, tarkkaavuushäiriöitä ja käytöshäiriöitä (Dykens ja Hodapp 2001, Emerson 2003, ouras ym. 2004). Häiriöiden esiintyvyys riippuu kehitysvammaisuuden asteesta siten, että lievästi kehitysvammaisilla on enemmän tarkkaavuus ja käytöshäiriöitä ja vaikeasti kehitysvammaisilla autistisia häiriöitä (regman 1991). Eri mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys kehitysvammaisilla lapsilla ja aikuisilla ilmenee taulukosta 1. Duodecim 2006;122: Taulukko 1. Tiettyjen mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys kehitysvammaisilla lapsilla ja aikuisilla. Mielenterveyshäiriö Esiintyvyys (%) Lapset ja nuoret 1 Aikuiset 2 Autistiset häiriöt Käytöshäiriö Tarkkaavuushäiriö 0 18 Skitsofrenia ja muut psykoosit Masennustila Tunne-elämän häiriö, 3 22 ahdistuneisuushäiriö Dementia 4 1 Gath ja Gumley 1986, Gillberg ym. 1986, Strømme ja Diseth 2000, Dekker ja Koot 2003a, Emerson Lund 1985, Collacott ym Kehitysvammaisuuteen liittyy erilaisia mielenterveyshäiriöille altistavia tekijöitä. Kielteiset elämänkokemukset, toistuvat epäonnistumiset ja kiusatuksi tuleminen voivat johtaa huonoon itsetuntoon ja opittuun avuttomuuteen. Kehitys- 1927

2 vammaisuuteen liittyvä puutteellinen sosiaalinen älykkyys ja kommunikaatiotaitojen puute heikentävät toimintakykyä sosiaalisissa tilanteissa. Mahdolliset aisti ja liikuntavammat, epilepsia ja neuropsykologiset häiriöt, kuten tarkkaavuuden ongelmat, hyperaktiivisuus ja kielelliset häiriöt, paitsi altistavat mielenterveyshäiriöille myös vaikuttavat niiden ilmenemiseen. Lisäksi tiettyihin kehitysvammaoireyhtymiin liittyy tyypillisiä käyttäytymispiirteitä. Mielenterveyshäiriöille altistavat myös perheeseen liittyvät tekijät, kuten perheen stressi, vanhempien psykiatriset häiriöt, yksinhuoltajuus ja perheen heikko sosioekonominen asema (regman 1991, Reber 1992, Dekker ja Koot 2003b). Kehitysvammaisten mielenterveyshäiriöiden arviointi ja hoito Kehitysvammaisten mielenterveyshäiriöiden arviointi on vaativaa ja edellyttää laaja alaista, mielellään moniammatillisessa työryhmässä tehtävää tutkimusta. Kehitysvammaisten mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden arviointia vaikeuttavat mm. kehitysvammaisuuteen liittyvä kommunikaation puutteellisuus, ajattelun konkreettisuus, vaikeus nimetä tunteita, aisti ja liikuntavammat, sosiaalisen kentän rajoittuneisuus ja tähän liittyvät poikkeavalta vaikuttavat käytöstavat (Tonge 1999). Monenlaiset ei psykiatriset tekijät saattavat johtaa mielenterveyshäiriön kaltaiseen oireiluun (taulukko 2). Kehitysvammaisen arvioinnissa yksinomaan asianomaisen haastattelu ei yleensä riitä, vaan kokonaisvaltaisen näkemyksen muodostamiseksi on haastateltava vanhempia tai muita lähihenkilöitä ja kerättävä tietoa ja tutkimustuloksia usealta taholta. Haastattelua voidaan täydentää vanhempien tai muun hoitajan ja opettajan täytettäväksi tarkoitetuilla strukturoiduilla kyselylomakkeilla ja arviointiasteikoilla, jotka helpottavat potilaan käyttäytymistä ja tunne elämää koskevaa laaja alaista tiedonkeruuta ja dokumentointia. Pisteytyksen tuloksena saadaan vertailukelpoinen arvio henkilön kokonaiskäyttäytymisestä sekä tiettyjen käyttäytymisen ja tunne elämän osa alueiden ongelmista. Kliiniseen työhön soveltuvia suomenkielisiä arviointiasteikkoja on esitetty taulukossa 3. Itsearviointiin tarkoitettujen asteikkojen käyttökelpoisuus on kehitysvammaisten osalta rajallista; nämä asteikot soveltuvat lähinnä lievästi kehitysvammaisille. Kehitysvammaisuuden ja siihen liittyvien erityisongelmien vuoksi myös mielenterveyshäiriöiden hoito on vaativaa. Usein on eduksi, jos hoitosuhde pystytään järjestämään pitkäjänteisesti samassa työryhmässä. Tämä helpottaa diagnostiikkaa ja hoidon suunnittelua sekä lisää potilaan ja omaisten luottamusta ja hoitoon sitoutumista. Palvelujärjestelmien merkitystä kehitysvammaisten mielenterveyshäiriöiden ehkäisyssä ja hoidossa on tutkittu vain vähän, mutta on ilmeistä, että tarkoituksenmukaisilla asumis, koulu ja työjärjestelyillä on mahdollista vaikuttaa kehitysvammaisen selviytymiseen (Allen ja Felce 1999). Toimintamahdollisuuksien ja virikkeiden vähäisyys sekä toimintakykyyn nähden liialliset vaatimukset voivat johtaa turhautumiseen ja ongelmakäyttäytymiseen. Kehitysvammaisen mielenterveyden kannalta suuri merkitys on myös lähityöntekijöiden pysyvyydellä ja tapahtumien ennustettavuudella. Psykoterapiamenetelmien käytöstä kehitysvammaisten hoidossa on varsin vähän tutkimusnäyttöä (Willner 2005). Kehitysvammaisuuteen liittyvien kognitiivisten ja tunteiden käsittelyn vaikeuksien vuoksi keskusteluun perustuvat psykoterapiamenetelmät soveltuvat lähinnä lievästi kehitysvammaisille. Vaikeammin kehitysvammaisille soveltuvat ensisijaisesti käyttäytymiseen vaikuttavat menetelmät (Reber 1992). Myös ns. funktionaaliseen analyysiin perustuva häiritsevän käyttäytymismallin korvaaminen tarkoituksenmukaisemmalla samavaikutteisella toimintatavalla voi olla tuloksekasta (Reber 1992). Lisäksi voidaan käyttää muita kuntouttavia menetelmiä, joita käsitellään tarkemmin toisaalla tässä numerossa. Kuten yleispsykiatriassa myös kehitysvammaisten potilaiden hoidossa lääkityksen tulisi perustua huolelliseen diagnostiseen arviointiin siten, että lääkehoidon aihe on selkeä. Tällöin yleiset indikaation mukaiset hoitosuositukset ovat lääkehoidon lähtökohtana. Tarkka psykiatrinen diagnosointi ei kuitenkaan edellä kuvatuista syistä ole aina mahdollista. Tällöin on tyy T. Koskentausta

3 dyttävä nimeämään hoitoa vaativa kohdeoire, esimerkiksi aggressiivisuus tai keskittymättömyys. Yksittäiset psykiatriset oireet ovat kuitenkin varsin epäspesifisiä: sama oire saattaa johtua monista eri syistä, joiden hoito voi olla hyvinkin erilainen. Erityisesti tällöin hoitointerventioiden vaikuttavuutta kohdeoireeseen ja muihin liitännäisoireisiin on hyvä seurata systemaattisesti. Tässä tarkoituksessa voidaan käyttää taulukossa 3 mainittuja arviointiasteikkoja. Lääkehoitoa valittaessa on otettava huomioon potilaan mahdolliset somaattiset sairaudet kuten epilepsia ja sydänviat sekä niiden lääkehoito ja lääkkeiden yhteisvaikutukset. Polyfarmasiaa tulisi välttää lääkeinteraktioiden ja haittavaikutusten lisääntymisen vuoksi. Kehitysvammaiset ovat usein herkkiä lääkkeiden neurologisille haittavaikutuksille, ja paradoksaaliset reaktiot ovat mahdollisia. Erityisesti lasten ja nuorten psyykenlääkehoito on aina syytä keskittää alan asiantuntijoille. Pitkäkestoisessa psykoosilääkehoidossa pitkävaikutteiset ruiskeet ovat käyttökelpoinen vaihtoehto mm. itsenäisesti asuville potilaille tai hoitomyöntyvyyden ollessa puutteellinen. Taulukko 2. Kehitysvammaisten käyttäytymisen poikkeavuutta aiheuttavia biologisia, sosiaalisia ja psykologisia tekijöitä. iologiset tekijät Somaattinen sairaus, pitkäaikainen kipu Lääkehoidon haittavaikutukset Aistivammat ja poikkeavuudet (näkö, kuulo, tunto) Neuropsykologiset erityisvaikeudet (kognitiiviset puutteet, tarkkaavuuden, toiminnanohjauksen ja kielen kehityksen erityisvaikeudet) Kommunikaatiohäiriöt Sosiaaliset ja psykologiset tekijät Epätarkoituksenmukainen koulu, työ tai asumisratkaisu Virikkeiden puute Liialliset vaatimukset Sosiaalisten taitojen puutteet Tilanteenhallintakeinojen puute, väärin opitut selviytymisstrategiat Mielenterveys ja käyttäytymishäiriöt ja niiden hoidon erityispiirteet kehitysvammaisilla Autistisille häiriöille ovat luonteenomaisia varhaislapsuudessa alkava laadullinen poikkeavuus sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa sekä rajoittuneet, toistavat ja kaava- Taulukko 3. Kehitysvammaisen mielenterveys ja käyttäytymishäiriöiden arvioinnissa käytettäviä asteikkoja. Asteikko Käyttötarkoitus Arvioija Suomenkielisen version laatija Nisonger Child ehavior Rating Form (N-CRF) 1 Developmental ehaviour Checklist (DC) 2 Child ehavior Checklist (CCL), Teacher s Report Form (TRF) ja Youth Self- Report (YSR) 3 Kehitysvammaisen psykososiaalisen toimintakyvyn arviointi (PSYTO) 4 AAMD Adaptive ehavior Scale (AS) 5 Kehitysvammaisten lasten ja nuorten käyttäytymisen arviointi Kehitysvammaisten lasten, nuorten ja aikuisten käyttäytymisen arviointi; autismin seulonta Lasten ja nuorten käyttäytymisen arviointi Kehitysvammaisten aikuisten psykososiaalisen toimintakyvyn arviointi Kehitysvammaisten lasten, nuorten ja aikuisten käyttäytymisen arviointi Vanhemmat, muu lähihenkilö, opettaja Vanhemmat, muu lähihenkilö, opettaja Vanhemmat, muu lähihenkilö, opettaja, nuori itse Vanhemmat, muu lähihenkilö Vanhemmat, muu lähihenkilö Lääketehdas Janssen-Cilag Terhi Koskentausta, Pääjärven kuntayhtymä Fredrik Almqvist, HYKS Lasten ja nuorten sairaala Markku Ojanen ja Heikki Seppälä, Kehitysvammaliitto Timo Saloviita, Kehitysvammaliitto 1 Aman ym. 1996, 2 Einfeld ja Tonge 2002, 3 Achenbach 1991, 4 Ojanen ja Seppälä 1996, 5 Nihira ym Kehitysvammaisten mielenterveyshäiriöt mitä etsitään ja miten hoidetaan? 1929

4 Taulukko 4. Autistisiin häiriöihin liittyvien kohdeoireiden lääkehoito (McDougle ym. 2003, Abanilla ym. 2005, Erickson ym. 2005, Malone ym. 2005). A = vahva tutkimusnäyttö, = kohtalainen tutkimusnäyttö. Kohdeoire Lääke Näytönaste Aggressiivisuus, itsensä vahingoittaminen ja ärtyisyys Risperidoni a (lapset) (aikuiset) haloperidoli a (lapset) Fluvoksamiini (aikuiset) Klomipramiini (lapset ja aikuiset) Klonidiini (lapset) Kaavamainen käyttäytyminen risperidoni a (lapset) haloperidoli a (lapset) Fluoksetiini (lapset) Fluvoksamiini (aikuiset) Klomipramiini (lapset ja aikuiset) Hyperaktiivisuus ja keskittymättömyys risperidoni a (lapset) Metyylifenidaatti a (lapset) Klonidiini (lapset) naltreksoni (lapset) maiset käytöstavat, kiinnostuksen kohteet ja toiminnot. Autismikirjon häiriöihin luetaan mm. lapsuusiän autismi, Aspergerin oireyhtymä ja autistiset piirteet. Lapsuusiän autismiin liittyy usein pelkoja, uni ja syömishäiriöitä, raivokohtauksia, aggressiivisuutta ja itsensä vahingoittamista. Aspergerin oireyhtymä eroaa varhaislapsuuden autismista siten, että yleistä kielellisen ja kognitiivisen kehityksen viivästymää ei esiinny. Asperger potilailla on usein yksittäisiä erityistaitoja (Stakes 1998). Autistisista henkilöistä % on kehitysvammaisia (Reber 1992, Abanilla ym. 2005). Vaikeaan kehitysvammaisuuteen liittyvää stereotyyppistä ja itseä vahingoittavaa käyttäytymistä on toisinaan vaikea erottaa varsinaisesta autistisesta häiriöstä (Reber 1992). Toisaalta kehitysvammaisten autistiseen häiriöön liittyy usein myös tarkkaavuus ja käytöshäiriön oireita (Abanilla ym. 2005). Autistisia häiriöitä potevien kuntoutukseen on kehitetty erilaisia vuorovaikutuksen, kommunikaation ja toimintakyvyn parantamiseen tähtääviä ohjelmia. Laajalti käytetystä TEACCH menetelmästä on osoitettu olevan apua myös kehitysvammaisten autististen lasten kuntoutuksessa (Panerai ym. 2002). Muuta kuntoutusta on käsitelty toisaalla tässä numerossa. Taulukossa 4 on esitetty lääkeaineita, joiden tehosta autististen häiriöiden kohdeoireiden hoidossa on näyttöä. Tässä artikkelissa käsiteltyjen lääkkeiden tavallisimpia haittavaikutuksia on lueteltu taulukossa 5. Käytöshäiriöt sekä aggressiivinen ja itseä vahingoittava käyttäytyminen. Käytöshäiriöille on ominaista epäsosiaalisuus, aggressiivisuus tai uhmakkuus, joka on pitkäaikaista ja selvästi poikkeaa iänmukaisista sosiaalisista odotuksista. Käytöshäiriön oireita ovat esimerkiksi tappeleminen tai kiusaaminen, vaikeat raivokohtaukset, tottelemattomuus, toistuva valehtelu, ihmisiin tai eläimiin kohdistuva julmuus, varastelu, vakava omaisuuden tuhoaminen ja tulipalojen sytyttäminen. Käytöshäiriöiden alaryhmäksi erotetaan uhmakkuushäiriö, jossa esiintyy pitkäkestoista vihamielistä, uhmakasta ja tuhoavaa käytöstä mutta ei sellaista käyttäytymistä, jossa rikotaan lakia ja loukataan muiden perusoikeuksia (Stakes 1998). Nuorten käytöshäiriöiden arviointia ja hoitoa on käsitelty Ebelingin ym. (2004) katsausartikkelissa. Käytöshäiriöt ovat kehitysvammaisilla lapsilla ja nuorilla normaalisti kehittyneisiin verrattuna yleisempiä. Uhmakkuushäiriö on kehitysvammaisilla tyypillinen. Lisäksi aggressiivinen ja stereotyyppinen itseä vahingoittava käyttäytymi T. Koskentausta

5 Taulukko 5. Artikkelissa mainittujen lääkkeiden tavallisimpia haittavaikutuksia. Lääkeaine Risperidoni Haloperidoli Selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät Klomipramiini Valproaatti Litium Propranololi Metyylifenidaatti Klonidiini Naltreksoni Haittavaikutukset Väsymys, painonnousu, päänsärky, hyperprolaktinemia ekstrapyramidaalioireet Päänsärky, pahoinvointi, huimaus, hikoilu, motorinen levottomuus Väsymys, painonnousu, sydämen johtumishäiriöt, antikolinergiset haittavaikutukset, kouristuskynnyksen aleneminen Gastrointestinaaliset haittavaikutukset, painonnousu, vapina, ihoreaktiot Gastrointestinaaliset, kardiovaskulaariset ja neurologiset haittavaikutukset, painonnousu, vapina, kilpirauhasen vajaatoiminta, munuaisvaikutukset, ihoreaktiot Väsymys, gastrointestinaaliset haittavaikutukset, verenpaineen lasku, keskushermostovaikutukset Ruokahaluttomuus, ärtyisyys, unihäiriöt; autistisilla lapsilla stereotyyppisen käyttäytymisen, vetäytymisen, tic-oireiden ja ärtyisyyden lisääntyminen Väsymys, ärtyisyys ja verenpaineen lasku Gastrointestinaaliset haittavaikutukset, päänsärky, huimaus, hermostuneisuus nen ilman muuta epäsosiaalista käyttäytymistä on tavallista vaikean kehitysvammaisuuden, autististen häiriöiden ja tiettyjen oireyhtymien yhteydessä. Autististen ja puhumattomien henkilöiden aggressiivisen ja itseä vahingoittavan käyttäytymisen syytä selvitettäessä on erityisen tärkeää ottaa huomioon somaattiset ja ympäristöön liittyvät tekijät (Reber 1992, Petty ja Oliver 2005). Käytöshäiriöiden hoidon lähtökohtana on vanhempien ohjaus. Lapsi tarvitsee selkeät hyväksytyn ja ei hyväksytyn käyttäytymisen rajat, ja käyttäytymisestä pitää olla johdonmukaiset seuraamukset. Vanhempia on usein ohjattava ja rohkaistava lapsen kiinni pitämiseen raivokohtausten yhteydessä. Kiinni pitämiseen perustuvia menetelmiä on kehitetty myös nuorten ja aikuisten aggressiivisuuden hoidolliseen hallintaan. Taulukossa 6 on esitetty lääkeaineita, joiden tehosta lasten ja nuorten käytöshäiriöiden sekä kehitysvammaisten aggressiivisuuden ja itsensä vahingoittamisen hoidossa on näyttöä. Aikuisten kehitysvammaisten aggressiivisuuden hoidossa voidaan käyttää samoja lääkkeitä kuin lapsilla. Lisäksi tapausselostusten ja avointen tutkimusten perusteella fluoksetiinista, tratsodonista ja buspironista saattaa olla hyötyä kehitysvammaisten aikuisten aggressiivisuuden Taulukko 6. Lasten ja nuorten käytöshäiriöihin sekä kehitysvammaisuuteen liittyvän aggressiivisuuden ja itsensä vahingoittamisen lääkehoito (Gérardin ym. 2002, McDougle ym. 2003). A = vahva tutkimusnäyttö, = kohtalainen tutkimusnäyttö. Lääke Risperidoni Haloperidoli Litium Valproaatti Paroksetiini Propranololi Metyylifenidaatti Klonidiini Näytönaste a a a ja itsensä vahingoittamisen (Sovner ym. 1997, Verhoeven ja Tuinier 1999) sekä naltreksonista itsensä vahingoittamisen (Petty ja Oliver 2005) hoidossa. Kehitysvammaisten aggressiivisuuden ja itsensä vahingoittamisen hoidossa käytettyjä behavioraalisia ja kognitiivis behavioraalisia interventioita koskeva tutkimusnäyttö on vähäinen (Hassiotis ja Hall 2004). Joidenkin tutkimusten perusteella rentoutumisen harjoitteluun perustuvista menetelmistä ja funktionaaliseen analyysiin pohjautuvasta käyttäytymisterapiasta on hyötyä (Reber 1992, Petty ja Oliver 2005, Willner 2005). Kehitysvammaisten mielenterveyshäiriöt mitä etsitään ja miten hoidetaan? 1931

6 Tarkkaavuushäiriölle on ominaista ennen kouluikää alkava kestävyyden puute älyllistä osallistumista vaativissa toiminnoissa, taipumus siirtyä toiminnasta toiseen saamatta mitään valmiiksi sekä järjestymätön, hajanainen ja liiallinen toimeliaisuus. Keskeiset oireet ovat keskittymättömyys, hyperaktiivisuus ja impulsiivisuus (Stakes 1998). Kehitysvammaisen lapsen tarkkaavuuden arvioinnissa on otettava huomioon lapsen kehitysikä. Tarkkaavuushäiriödiagnoosi edellyttää, että tarkkaavuus poikkeaa selkeästi kehitysiän mukaisesta (World Health Organisation 1996). Tarkkaavuushäiriötä ja sen hoitoa on käsitelty Airaksisen ja Airaksisen (2003) sekä Korkeilan ja Tanin (2005) katsausartikkeleissa. Avoimet ja kontrolloidut tutkimukset ovat osoittaneet metyylifenidaatista olevan hyötyä kehitysvammaisten tarkkaavuushäiriön hoidossa, mutta kehitysvammaisuuden asteen vaikeutuessa hoidosta hyötyvien osuus pienenee (Abanilla ym. 2005). Myös klonidiinin on todettu kontrolloiduissa tutkimuksissa vähentävän kehitysvammaisten hyperaktiivisuutta (Agarwal ym. 2001). Skitsofreenisille häiriöille ovat tyypillisiä syvät ajattelun ja havaintokyvyn vääristymät sekä tunnetilojen asiaankuulumattomuus ja latistuminen. Oireita ovat aistiharhat, harhaluulot, puheen ja käytöksen hajanaisuus, tunne elämän häiriöt ja kognitiiviset puutokset (Stakes 1998). Koska useiden oireiden havaitseminen edellyttää puhetta, on psykoosien diagnosointi vaikeaa, kun kyseessä on puhumaton kehitysvammainen. Tutkimustulokset kehitysvammaisten skitsofreenisten häiriöiden oirekuvasta ovatkin ristiriitaisia. Toisaalta kehitysvammaisilla on havaittu muihin skitsofreniapotilaisiin verrattuna enemmän positiivisia oireita, kuten aistiharhoja ja harhaluuloja, ja toisaalta negatiivisia oireita, kuten tunteiden latistumista ja toimintakyvyn heikkenemistä (ouras ym. 2004). Usein oleellista on selkeä muutos aiempaan käyttäytymiseen ja toimintakykyyn nähden (Clarke 1999). Lisäksi psykooseista johtuvat oireet säilyvät suhteellisen muuttumattomina ympäristöstä riippumatta (World Health Organisation 1996). Epilepsian on todettu olevan yleisempi kehitysvammaisilla kuin muilla skitsofreniapotilailla (ouras ym. 2004). Psykoosilääkkeiden käytöstä kehitysvammaisten skitsofrenian hoidossa ei toistaiseksi ole julkaistu menetelmällisesti tasokkaita tutkimuksia (Duggan ja rylewski 2004). Kun otetaan huomioon kehitysvammaisilla korostuvat negatiiviset oireet ja kehitysvammaisuuteen liittyvät kognitiiviset puutokset, suositeltavampia ovat toisen polven psykoosilääkkeet, joilla on myös vähemmän neurologisia, antikolinergisia ja sydämeen kohdistuvia haittavaikutuksia (ouras ym. 2004). Myös epilepsian yleisyys kehitysvammaisilla on otettava huomioon: osalla psykoosilääkkeistä on kouristuskynnystä alentavaa vaikutusta, ja epilepsialääkkeillä on yhteisvaikutuksia psykoosilääkkeiden kanssa. Toisaalta osalla nykyisistä epilepsialääkkeistä on edullista vaikutusta myös vaikeissa psykooseissa. Psykoterapeuttisista hoitomuodoista on käytetty kognitiivisia menetelmiä, mm. ääniharhojen hallitsemiseen sekä perheen tai muun asuinyhteisön stressaavan ilmapiirin vähentämiseen tarkoitettuja (Clarke 1999). Masennustilan keskeisiä oireita ovat masentunut mieliala, kiinnostuksen tai mielihyvän menettäminen ja voimavarojen vähentyminen tai poikkeuksellinen väsymys. Lisäoireita ovat itseluottamuksen väheneminen, itsesyytökset, kuolemaan liittyvät ajatukset tai itsetuhoinen käyttäytyminen, keskittymisvaikeus, psykomotorinen kiihtymys tai hidastuneisuus, unihäiriöt ja ruokahalun muutokset (Stakes 1998). Kehitysvammaisen voi olla vaikea tunnistaa ja ilmaista masentunutta mielialaa, mutta monet muista oireista ovat objektiivisesti havaittavia. Oleellista on myös muutos olemuksessa ja toimintakyvyssä. Kehitysvammaisen masennukseen viittaavia oireita ovat edellä mainittujen lisäksi aggressiivisuuden, itsensä vahingoittamisen ja muiden käytösoireiden lisääntyminen, ärtyisyys, tunnereaktioiden puuttuminen, toimintakyvyn heikkeneminen, itkuisuus ja pelokkuus (Reber 1992, Stavrakaki 1999). Downin oireyhtymään liittyvän masennuksen erityispiirteitä on kuvattu Käypä hoito suosituksessa (Downin oireyhtymään liittyvien lääketieteellisten ongelmien hyvä hoito: Käypä hoito suositus, 2004). Erityisesti Downin oireyhtymään liittyvien masennusoireiden yhteydessä on erotusdiagnostiikassa 1932 T. Koskentausta

7 otettava huomioon kilpirauhasen vajaatoiminta, uniapnea ja varhainen Alzheimerin tauti. Kehitysvammaisten masennuksen hoidosta on niukasti tutkimuksia. Aikuisten masennuksen hoidossa on tapausselostusten ja avointen tutkimusten mukaan saavutettu vastetta trisyklisillä masennuslääkkeillä ja selektiivisillä serotoniinin takaisinoton estäjillä (SSRI lääkkeillä), kuten fluoksetiinilla ja sitalopraamilla (Sovner ym. 1997, Verhoeven ym. 2001). Haittavaikutusten yleisyys rajoittaa trisyklisten masennuslääkkeiden käyttöä. SSRI lääkkeet ovatkin suositeltavampia, mutta niiden käyttöön voi alkuvaiheessa liittyä levottomuuden lisääntymistä. Lasten ja nuorten masennuksen hoito on ongelmallista. Nykykäsityksen mukaan SSRI lääkkeiden teho lapsilla ja nuorilla on suhteellisen vähäinen ja niiden käyttöön voi liittyä itsemurha ajatusten lisääntymistä (Ryan 2005). Kehitysvammaisten lasten ja nuorten masennuksen hoidosta on vain yksittäisiä avoimia tutkimuksia. Imipramiinin ja fluoksetiinin on havaittu korjaavan masennusoireita (Sovner ym. 1997). Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä esiintyy toistuvia jaksoja, joiden aikana mieliala ja toimeliaisuus ovat merkittävästi häiriintyneet. Maanisen jakson aikana mieliala on kohonnut tai ärtyisä ja toimeliaisuus lisääntynyt, ja masennusjakson aikana mieliala on laskenut ja tarmo ja toimeliaisuus vähentyneet (Stakes 1998). Koska poikkeavien mielialajakson välillä voi olla pitkiä aikoja, kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen edellyttää oireiden tarkastelua pitkällä aikavälillä. Kausittain toistuva levottomuus ja aggressiivisuus voi olla kehitysvammaisen kaksisuuntaisen mielialahäiriön näkyvimpänä oireena. Kehitysvammaisilla saattaa esiintyä useammin tiheäjaksoisia vaiheita kuin muilla (World Health Organisation 1996). Sovnerin (1989) tapausselostuksen perusteella valproaatti on tehokas kehitysvammaisten ja autististen henkilöiden kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa. Mahdollinen epilepsia on otettava huomioon hoidossa, koska epilepsialääkkeitä käytetään myös kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa ja lääkkeiden yhteisvaikutukset ovat tavallisia. Ahdistuneisuushäiriöihin luetaan mm. julkisten paikkojen pelko ja sosiaalisten tilanteiden pelko sekä paniikkihäiriö ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. Ahdistuneisuuden subjektiiviseen kokemukseen liittyy eriasteisia somaattisia oireita, ja toistuva tiettyyn tilanteeseen liittyvä ahdistuneisuus voi johtaa välttämiskäyttäytymiseen (Stakes 1998). Kehitysvammaisen on yleensä vaikea nimetä ahdistuneisuuden tunnetta, jolloin subjektiiviset ja objektiiviset somaattiset oireet korostuvat. Lisäksi ahdistuneisuus voi ilmetä aggressiivisuutena, agitaationa, itsensä vahingoittamisena, pakonomaisina pelkoina, rituaalisena käyttäytymisenä ja unihäiriöinä (Stavrakaki 1999). Kehitysvammaisten ahdistuneisuushäiriöiden lääkehoidossa noudatetaan tavanomaisia periaatteita. SSRI lääkkeet ovat ensisijaisia pitkäaikaisessa hoidossa, ja lisäksi voidaan käyttää bentsodiatsepiineja ja buspironia (Huttunen 2002). entsodiatsepiinien käytössä on otettava huomioon mahdolliset paradoksaaliset reaktiot (Stavrakaki 1999). Kehitysvammaisten ahdistushäiriöiden oireita voidaan lievittää rentoutumisen harjoitteluun perustuvien terapeuttisten menetelmien avulla (Willner 2005) ja päivittäiseen toimintaympäristöön kohdistuvilla muutoksilla (Stavrakaki 1999). y d i n a s i a t Kehitysvammaisista %:lla esiintyy mielenterveysja käyttäytymishäiriöitä. Kehitysvammaisten mielenterveyshäiriöiden arviointi on vaativaa ja edellyttää laaja alaista tutkimusta moniammatillisessa työryhmässä. Kehitysvammaisten mielenterveyshäiriöiden tunnistaminen ja hoito on tärkeää potilaan subjektiivisen hyvinvoinnin edistämiseksi sekä muun hoidon ja kuntoutuksen mahdollistamiseksi. Kehitysvammaisten mielenterveyshäiriöt mitä etsitään ja miten hoidetaan? 1933

8 Sopeutumishäiriöt ovat tunne elämän häiriöja ahdistustiloja, jotka tavallisesti häiritsevät sosiaalista toimintakykyä ja syntyvät merkittävän elämänmuutoksen tai rasittavan elämäntapahtuman jälkeisen sopeutumisvaiheen aikana (Stakes 1998). Kehitysvammainen on altis erilaisille traumoille ja hänen sopeutumiskykynsä on usein heikko. Merkittävissä elämänmuutoksia, kuten asuinpaikan vaihdoksissa, hänen vaikuttamismahdollisuutensa ovat usein vähäiset ja kyky ymmärtää asioita puutteellinen. Kehitysvammaisten sopeutumishäiriöiden oireina voi esiintyä häiritsevää käyttäytymistä, aggressiivisuutta, levottomuutta ja agitaatiota, keskittymisvaikeuksia, itseä vahingoittavaa käyttäytymistä, somaattisia oireita, unihäiriöitä ja ruokahalun muutoksia (Stavrakaki 1999). Sopeutumishäiriöiden hoidossa keskeistä on tukea sopeutumista muuttuneisiin olosuhteisiin. Lääkehoidossa SSRI lääkkeet ja muut toisen polven masennuslääkkeet ovat ensisijaisia, ja unettomuuden hoitoon suositellaan sedatiivisia toisen polven masennuslääkkeitä (Huttunen 2002). Dementian esiintyvyys on Downin oireyhtymässä suurempi ja oireiden alku aikaisempi kuin muussa väestössä. Dementian varhaisimpia kognitiivisia muutoksia ovat muisti ja orientaatiohäiriöt, ja myöhemmin kehittyy käytösoireita sekä kommunikaatio ja toimintakyvyn heikkenemistä. Dementian erotusdiagnostiikassa on otettava huomioon Downin oireyhtymässä tavallinen kilpirauhasen vajaatoiminta. Tutkimusten perusteella Downin oireyhtymään liittyvässä dementiassa voidaan käyttää antikolinergisia lääkkeitä (Downin oireyhtymään liittyvien lääketieteellisten ongelmien hyvä hoito: Käypä hoito suositus, 2004). Lopuksi Kehitysvammaisten mielenterveys ja käyttäytymishäiriöt ovat tavallisia mutta niiden arviointi ja hoito on vaativaa. Häiriöiden asianmukainen tunnistaminen ja hoito on kuitenkin tärkeää kehitysvammaisen subjektiivisen hyvinvoinnin edistämiseksi sekä muun hoidon ja kuntoutuksen mahdollistamiseksi. Koska valtaosa kehitysvammaisista lapsista asuu nykyään kotona ja suuri osa aikuisistakin laitosten ulkopuolella, on hoidolla merkitystä myös perheiden ja muiden asumisyhteisöjen hyvinvoinnin kannalta. Toisaalta puutteellisesti hoidetut ja vaikeahoitoiset mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ovat merkittävä syy kehitysvammaisten laitoshoitoon. Kehitysvammaisten tavanomaiset mielenterveyshäiriöt ovat hoidettavissa perusterveydenhuollossa. Vaativammat ongelmat on syytä keskittää erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityispalvelujen työryhmille, joiden on mahdollista ylläpitää riittävää kokemuksen, koulutuksen ja tieteellisen tutkimuksen kautta kertyvää asiantuntijuutta. Vaikka kehitysvammaisten mielenterveyshäiriöiden arvioinnissa ja hoidossa voidaan osittain soveltaa tavanomaisia käytäntöjä, on välttämätöntä tutkia ja kehittää kehitysvammaisten mielenterveyshäiriöiden ehkäisyä, arviointia, lääkehoitoa ja muita hoitomenetelmiä. Kirjallisuutta Abanilla PC, Hannahs GA, Wechsler R, Silva RR. The use of psychostimulants in pervasive developmental disorders. Psychiatr Q 2005;76: Achenbach TM. Manual for the child behavior checklist / 4-18 and 1991 profile. urlington, VT: University of Vermont Department of Psychiatry, Agarwal V, Sitholey P, Kumar S, Prasad M. Double-blind, placebo-controlled trial of clonidine in hyperactive children with mental retardation. Ment Retard 2001;39: Airaksinen E, Airaksinen MM. Nuorten aktiivisuus ja tarkkaavuushäiriön lääkehoidon perusteet. Duodecim 2003;119: Allen D, Felce D. Service responses to challenging behaviour. Kirjassa: ouras N, toim. Psychiatric and behavioural disorders in developmental disabilities and mental retardation. Cambridge: Cambridge University Press, 1999, s Aman MG, Tassé MJ, Rojahn J, Hammer D. The Nisonger CRF: A child behavior rating form for children with developmental disabilities. Res Dev Disabil 1996;17: orthwick-duffy SA. Epidemiology and prevalence of psychopathology in people with mental retardation. J Consult Clin Psychol 1994; 62: ouras N, Martin G, Leese M, ym. Schizophrenia-spectrum psychoses in people with and without intellectual disability. J Intellect Disabil Res 2004;48: regman JD. Current developments in the understanding of mental retardation. Part II: Psychopathology. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1991;30: Clarke D. Functional psychoses in people with mental retardation. Kirjassa: ouras N, toim. Psychiatric and behavioural disorders in developmental disabilities and mental retardation. Cambridge: 1934 T. Koskentausta

9 Cambridge University Press, 1999, s Collacott RA, Cooper SA, McGrother C. Differential rates of psychiatric disorders in adults with Down s syndrome compared with other mentally handicapped adults. r J Psychiatry 1992;161: Dekker MC, Koot MH. DSM-IV disorders in children with borderline to moderate intellectual disability. I: Prevalence and impact. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2003(a);42: Dekker MC, Koot MH. DSM-IV disorders in children with borderline to moderate intellectual disability. I: Child and family predictors. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2003(b);42: Downin oireyhtymään liittyvien lääketieteellisten ongelmien hyvä hoito [online]. Käypä hoito suositus. Suomen kehitysvammalääkärit Finlands läkare för utvecklingsstörda ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2004 [päivitetty ]. Duggan L, rylewski J. Antipsychotic medication versus placebo for people with both schizophrenia and learning disability. Cochrane Database Syst Rev. 2004, Issue 4. Art No.: CD Dykens EM, Hodapp RM. Research in mental retardation: toward an etiologic approach. J Child Psychol Psychiat 2001;42: Ebeling H, Hokkanen T, Tuominen T, Kataja H, Henttonen A, Marttunen M. Nuorten käytöshäiriöiden arviointi ja hoito. Duodecim 2004;120: Einfeld SL, Tonge J. Manual for the Developmental ehaviour Checklist. Primary carer version and teacher version second edition. Melbourne: University of New South Wales and Monash University, Emerson E. Prevalence of psychiatric disorders in children and adolescents with and without intellectual disability. J Intellect Disabil Res 2003;47:51 8. Erickson CA, Stigler KA, Posey DJ, McDougle CJ. Risperidone in pervasive developmental disorders. Expert Rev Neurother 2005;5: Gath A, Gumley D. ehaviour problems in retarded children with special reference to Down s syndrome. r J Psychiatry 1986;149: Gérardin P, Cohen D, Mazet P, Flament MF. Drug treatment of conduct disorder in young people. Eur Neuropsychopharmacol 2002; 12: Gillberg C, Persson E, Grufman M, Themner U. Psychiatric disorders in mildly and severely mentally retarded urban children and adolescents: epidemiological aspects. r J Psychiatry 1986;149: Hassiotis A, Hall I. ehavioural and cognitive-behavioural interventions for outwardly-directed aggressive behaviour in people with learning disabilities. Cochrane Database Syst Rev Issue 1. Art. No.: CD Huttunen MO. Psyykenlääkeopas. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, Korkeila J, Tani P. Tarkkaavuushäiriö aikuisiässä. Duodecim 2005;121: Lund J. The prevalence of psychiatric morbidity in mentally retarded adults. Acta Psychiatr Scand 1985;72: Malone RP, Gratz SS, Delaney MA, Hyman S. Advances in drug treatments for children and adolescents with autism and other pervasive developmental disorders. CNS Drugs 2005;19: McDougle CJ, Stigler KA, Posey DJ. Treatment of aggression in children and adolescents with autism and conduct disorder. J Clin Psychiatry 2003;64 Suppl 4: Nihira K, Foster R, Shellhaas M, Leland H. AAMD Adaptive ehavior Scale. Washington D.C.: American Association of Mental Deficiency, Ojanen M, Seppälä H. Kehitysvammaisen psykososiaalisen toimintakyvyn arviointi. Helsinki: Kehitysvammaliitto, Panerai S, Ferrante L, Zingale M. enefits of the Treatment and Education of Autistic and Communication Handicapped Children (TEACCH) programme as compared with a non-specific approach. J Intellect Disabil Res 2002;46: Petty J, Oliver C. Self-injurious behaviour in individuals with intellectual disabilities. Curr Opin Psychiatry 2005;18: Reber M. Mental retardation. Psychiatr Clin North Am 1992;15: Ryan ND. Treatment of depression in children and adolescents. Lancet 2005;366: Sovner R. The use of valproate in the treatment of mentally retarded persons with typical and atypical bipolar disorders. J Clin Psychiatry 1989;50 Suppl:40 3. Sovner R, Pary RJ, Dosen A, ym. Antidepressants. Kirjassa: Reiss S, Aman MG, toim. Psychotropic medication and developmental disabilities: The international consensus handbook. Ohio: The Ohio State University Nisonger Center, 1997, s Stakes. Psykiatrian luokituskäsikirja. Tautiluokitus ICD-10. Helsinki: Edita, Stavrakaki C. Depression, anxiety and adjustment disorders in people with developmental disabilities. Kirjassa: ouras N, toim. Psychiatric and behavioural disorders in developmental disabilities and mental retardation. Cambridge: Cambridge University Press, 1999, s Strømme P, Diseth TH. Prevalence of psychiatric diagnoses in children with mental retardation: data from a population-based study. Dev Med Child Neurol 2000;42: Tonge J. Psychopathology of children with developmental disabilities. Kirjassa: ouras N, toim. Psychiatric and behavioural disorders in developmental disabilities and mental retardation. Cambridge: Cambridge University Press, 1999, s Verhoeven WM, Tuinier S. The psychopharmacology of challenging behaviours in developmental disabilities. Kirjassa: ouras N, toim. Psychiatric and behavioural disorders in developmental disabilities and mental retardation. Cambridge: Cambridge University Press, 1999, s Verhoeven WM, Veendrik-Meekes MJ, Jacobs GA, van den erg YW, Tuinier S. Citalopram in mentally retarded patients with depression: a long-term clinical investigation. Eur Psychiatry 2001;16: Willner P. The effectiveness of psychotherapeutic interventions for people with learning disabilities: a critical overview. J Intellect Disabil Res 2005;49: World Health Organization. ICD-10 Guide for Mental Retardation. Geneva: World Health Organization, Terhi Koskentausta, LL, erikoislääkäri Pääjärven kuntayhtymä Peltotie Lammi Kehitysvammaisten mielenterveyshäiriöt mitä etsitään ja miten hoidetaan? 1935

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Kehitysvammainen asiakkaana ja palvelujen käyttäjänä

Kehitysvammainen asiakkaana ja palvelujen käyttäjänä Kehitysvammainen asiakkaana ja palvelujen käyttäjänä Mielen- ja perusterveydenhoitoa Anu Hirvonen, psykiatrian erikoislääkäri ja kuntoutuksen johtava lääkäri Jussi Nurminen, konsultoiva psykiatri Kehitysvammainen

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Seija Aaltonen, LT. Psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Varsinais-Suomen kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen johtaja, johtava lääkäri

Lisätiedot

ASSQ 4/21/2009 AUTISMISPEKTRI. Viralliset suomenkieliset käännökset AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT.

ASSQ 4/21/2009 AUTISMISPEKTRI. Viralliset suomenkieliset käännökset AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT. AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT AUTISMISPEKTRI 1. Poikkeava ja/tai puutteellinen sosiaalinen vuorovaikutus 2. Poikkeava ja/tai puutteellinen kommunikaatio Marja-Leena Mattila Lastentautien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mielenterveys ja työ missä mennään vuonna 2012? Teija Honkonen LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri Hallitusohjelma: Mielenterveyden ja työkyvyn edistäminen (1/2) Julkisen talouden

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa 2.11.2016 Peilauspintana käytännönkokemus laitoksesta opetuksesta työ- ja toimintakeskuksesta autisminkirjon palveluohjauksesta asumisesta

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Mitä vireystilalla tarkoitetaan? Vireys virkeys valppaus aktiivisuus Alertness vigilance arousal Vireystila

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA 1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Aripiprazole Accord (aripipratsoli)

Aripiprazole Accord (aripipratsoli) Aripiprazole Accord (aripipratsoli) Esite terveydenhuoltohenkilöstölle Aripiprazole Accord (aripipratsoli) on tarkoitettu keskivaikean tai vaikean maniavaiheen enintään 12 viikkoa kestävään hoitoon 13

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Hyvinkään sairaalan alueellinen lastenpsykiatrian koulututuspäivä 22.4.2016 Susanna Kallinen, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Koulupudokkaiden joukko kasvaa

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ?

ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ? ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ? EPÄVAKAUS, KAKSISUUNTAISUUS JA TULISTUVUUS-KOULUTUS TAYS 18.5.2016 LAURA SUOMALAINEN LT, NUORISOPSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI HYKS NUORISOPSYKIATRIA MIKÄ ON

Lisätiedot

Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry

Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren sosiaaliset valmiudet Elina Havukainen edistää ja valvoo autismin kirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia oikeuksia ja tasa-arvoa.

Lisätiedot

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki 28.8.2007 Skitsofrenia - epidemiologiaa Suomessa 50 000 skitsofreniapotilasta yli puolet psykiatristen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT. SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,

Lisätiedot

PSYYKE JA LÄÄKE. Psyyken lääkehoidossa vanhatkin innovaatiot ovat arvossaan

PSYYKE JA LÄÄKE. Psyyken lääkehoidossa vanhatkin innovaatiot ovat arvossaan PSYYKE JA LÄÄKE Tiia Talvitie FM Tiedottaja, Fimea Päivi Ruokoniemi LT, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri Ylilääkäri, Fimea Psyyken lääkehoidossa vanhatkin innovaatiot ovat arvossaan

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Suomen nuorisopsykiatrinen yhdistys Kari Moilanen Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri

Suomen nuorisopsykiatrinen yhdistys Kari Moilanen Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Suomen nuorisopsykiatrinen yhdistys 10.11.2016 Kari Moilanen Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Keskivaikean tai vaikean pakko-oireisen ensisijaiseen psykoterapeuttiseen (CBT) hoitoon voidaan

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Aripiprazol Stada. 16.7.2015, Versio 1.7 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Aripiprazol Stada. 16.7.2015, Versio 1.7 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Aripiprazol Stada 16.7.2015, Versio 1.7 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Aripiprazol Stada 5 mg tabletti Aripiprazol Stada 10 mg tabletti Aripiprazol Stada

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

LARIAM ( meflokiini ) Malarian lääkkeellinen profylaksia

LARIAM ( meflokiini ) Malarian lääkkeellinen profylaksia LARIAM ( meflokiini ) Malarian lääkkeellinen profylaksia Tämä opas sisältää tietoa Lariam (meflokiini) -tablettien käyttöön lääkkeellisenä profylaksiana liittyvistä haittavaikutuksista, etenkin neuropsykiatrisista

Lisätiedot

Aripiprazole ratiopharm. Terveydenhuollon ammattilaisten tiedote Laatimispäivämäärä 03/2016

Aripiprazole ratiopharm. Terveydenhuollon ammattilaisten tiedote Laatimispäivämäärä 03/2016 Aripiprazole ratiopharm Terveydenhuollon ammattilaisten tiedote Laatimispäivämäärä 03/2016 Sisällysluettelo 1. Mikä on tämän esitteen tarkoitus? s. 4 2. Mitä minun tulisi tietää Aripiprazole ratiopharm

Lisätiedot

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten Tarkistuslista 1: ennen Attentin 5mg tablettien määräämistä

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

KASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p

KASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p KASKI Työvalmennus Joensuu 1.2.2013 31.12.2015 Ad(h)d Valtone -hanke Niskakatu 21 80100 Joensuu p. 0400 547 557 MIKÄ ON AD(H)D? Yliaktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö, jonka keskeiset oireet ovat

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi

Lisätiedot

AGGRESSIIVINEN VANHUS

AGGRESSIIVINEN VANHUS AGGRESSIIVINEN VANHUS SEHL Kevätopintopäivät Savonlinna 8.4.2016 Kati Auvinen 08.04.2016 1 Sidonnaisuudet ISSHP: Yleislääketieteen akuuttiosaston ylilääkäri Fimea: Osa-aikainen tutkijalääkäri ILMAtutkimuksessa

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Osastolta arkeen. Käyttäytymisanalyysi sekä hyväksymis- ja omistautumisterapeuttinen suuntaus kuntouttavan arjen rakentamisessa

Osastolta arkeen. Käyttäytymisanalyysi sekä hyväksymis- ja omistautumisterapeuttinen suuntaus kuntouttavan arjen rakentamisessa Osastolta arkeen Käyttäytymisanalyysi sekä hyväksymis- ja omistautumisterapeuttinen suuntaus kuntouttavan arjen rakentamisessa Henna Hakala-Rahko, Helena Peltoniemi, Ari-Matti Saari, Maarit Teperi Esityksen

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

1.6.2015, V 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

1.6.2015, V 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin STADA 25 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 75 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 150 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 225 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 300 mg kovat kapselit 1.6.2015,

Lisätiedot

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Kriisityön päivät 7.4 2016 Helsinki, Paasitorni Kirsi Peltonen, Pst. Dos. Tampereen Yliopisto Taustaa Vuonna 2014, 230 miljoonaa

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma

MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma Työterveyspsykologi Marja Luttinen-Kuisma Psykologien alueellinen koulutuspäivä 11.11.2016 11.11.2016 Länsirannikon Työterveys MASENNUS TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Skitsofrenian Käypä hoitosuositus

Skitsofrenian Käypä hoitosuositus Skitsofrenian Käypä hoitosuositus Kristian Wahlbeck Tutkimusprofessori, Stakes Professori, Helsingin yliopisto 8.5.2007 Suomen Psykiatriyhdistyksen asettama työryhmä Raimo Salokangas, pj, TY Tuula Arvonen,

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet

Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Tammikuu 2014 Erityispedagogiikka Videolinkki http://www.studerenmetdyscalculie.be/synopsis 2 Kenellä on vaikeuksia oppia laskemaan? matemaattiset oppimisvaikeudet

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Kun lapsen tai nuoren käytös muuttuu. Juha Katajamäki Aluehallintoylilääkäri, psykiatri LSSAVI

Kun lapsen tai nuoren käytös muuttuu. Juha Katajamäki Aluehallintoylilääkäri, psykiatri LSSAVI Kun lapsen tai nuoren käytös muuttuu Juha Katajamäki Aluehallintoylilääkäri, psykiatri LSSAVI WHO määrittelee positiivisen mielenterveyden (WHO, 2001) Mielenterveys voidaan ymmärtää hyvinvoinnin tilana,

Lisätiedot

ADHD:n neurologiset muutokset

ADHD:n neurologiset muutokset ADHD:n neurologiset muutokset ADHD:n neurologiset muutokset: 15.2.2017 julkaistu hollantilaistutkimus havaitsi, että ADHD:ssä eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriössä aivojen rakenteessa on merkittäviä

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

NORMAALIN JA PATOLOGISEN LIUKUVAT RAJAT: MITÄ PSYKIATRINEN TAUTILUOKITUS TUOTTAA ARJESSA?

NORMAALIN JA PATOLOGISEN LIUKUVAT RAJAT: MITÄ PSYKIATRINEN TAUTILUOKITUS TUOTTAA ARJESSA? NORMAALIN JA PATOLOGISEN LIUKUVAT RAJAT: MITÄ PSYKIATRINEN TAUTILUOKITUS TUOTTAA ARJESSA? Lotta Hautamäki, VTT Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos, Sosiologia,Tieteen- ja teknologiantutkimus

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito

Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito Päihdelääketieteen päivät 2010 12.3.2010 Kaarlo Simojoki, yl Espoon A-klinikkatoimi, A-klinikkasäätiö Kaksoisdiagnoosipotilas runsasta ja monenlaista oireilua

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot