Tavoitteet. Lisäksi koulujen kerhotoiminnan tavoitteet Porvoon koulutuspalveluissa ovat seuraavat:

Transkriptio

1 KOULUJEN KERHOTOIMINTA Toimintakertomus

2 Sisältö Johdanto... 3 Tavoitteet... 4 Painopisteet... 5 Yhteistyö... 5 Hankkeen toteutus... 7 Tilastot... 7 Kartoitus... 9 Tulevaisuuden haasteet

3 Johdanto Vuodesta 2008 keväästä lähtien koulujen kerhotoimintaa on kehitetty osana opetusministeriön Perusopetus paremmaksi -ohjelmaa (POP-ohjelma). Lukuvuonna kerhotoiminta aloitettiin uudestaan valtionavustusten avulla. Opetushallitus johtaa ja koordinoi kehittämistoimintaa valtakunnallisesti. Tavoitteena on, että kerhotoiminnan laatua parannetaan ja että toimintaa laajennetaan, monipuolistetaan ja vakiinnutetaan kunnissa. Koulujen kerhotoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain 47 :n mukaista toimintaa, joka määritellään opetussuunnitelman perusteissa. Koulu päättää tavoitteellisesta toiminnasta vuosittaisessa työsuunnitelmassaan. Kerhojen pitää seurata opetussuunnitelmaa. Koulujen kerhotoiminta on suunnattu peruskoulun oppilaille, ja se on ilmaista, vapaaehtoista, monipuolista ja myös luonnollinen osa koulun toimintaa. Kerhoja järjestetään useimmiten koulupäivän jälkeen. Kerhoja suunnitellaan myös aamuisin. Yksi kerhotunti kestää 60 minuuttia. Kerhoja voidaan järjestää koko lukuvuoden ajan tai lyhyempinä ajanjaksoina. Ryhmäkokoon vaikuttavat oppilaiden ikä, kerhon sisältö ja tavoitteet sekä ohjaajan taidot. Ryhmäkoko voi vaihdella. Porvoon kaupungin koulutuspalvelut koordinoi toimintaa paikallisesti ja hakee vuosittain erityisavustusta Opetushallituksesta. Koulut vastaavat kerhotoiminnasta. Kunnan tehtävä on huolehtia resurssien riittävyydestä, jaottelun oikeudenmukaisuudesta sekä toiminnan tavoitteiden asettamisesta. 3

4 Tavoitteet Kerhotoiminnan kansalliset tavoitteet ovat: kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen mahdollisuuden antaminen oppilaiden sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen luovan toiminnan ja ajattelemisen kehittäminen lasten ja nuorten kannustaminen oman kulttuuriin tuottamiseen mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen. Lisäksi koulujen kerhotoiminnan tavoitteet Porvoon koulutuspalveluissa ovat seuraavat: kerhotoiminnan vahvistaminen osana koulun toimintaa tarjonnan laajentaminen kaikkiin Porvoon peruskouluihin tavoitteellinen toiminnan järjestäminen laatukriteerien mukaisesti toiminnan sisällön syventäminen, monipuolisempia kerhoja kodin ja koulun yhteistyö sekä yhteistyö kolmannen sektorin ja muiden yhteistyötahojen kanssa kerhojen suunnittelu myös syrjäytymisvaarassa oleville oppilaille, oppilashuolto mukaan suunnitteluun kerhojen järjestäminen erityisesti niihin kouluihin, joissa ei ole mahdollisuutta perustaa iltapäiväkerhoa monipuolisen sisällön luominen monikulttuurisen toiminnan järjestäminen oppilaiden kuuleminen, osallistumisen ja vaikuttamisen vahvistaminen arvioinnin huomiointi. Miten tavoitteet on saavutettu? kerhojen määrä on kasvanut kerhoja kaikissa kouluissa ja uusia malleja suunnitellaan kouluissa on lisääntynyt kiinnostus toiminnan järjestämiseen kouluilla on yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa, muita yhteistyötahoja mm. taidekoulu, musiikkiopisto, martat, 4H, WAU ry, nuorisotyöntekijät, nuorisotyöntekijät erityispalveluissa, koulunkäynninohjaajat, vanhemmat yhteistyötä järjestetään koskien ohjausta, tiloja, tiedottamista, välineistöä, materiaalia, sisältöä asiantuntijoita hyödynnetään kaksikielisiä kerhoja on suunniteltu yhteistyössä nuorisopalveluiden kanssa liikuntapalvelut osallistuvat kerhojen kehittämiseen kerhoja suunnitellaan liian vähän liikkuville lapsille, kerhoja erityistä tukea tarvitseville lapsille, monikulttuurinen kerho oppilashuolto osallistetaan oppilaskunta osallistetaan 4

5 koulujen välillä on yhteistyötä kerhoja järjestetään myös aamuisin toimintakertomus koulujen kerhotoiminnasta laaditaan iltapäiväkerhotoiminnan ja koulun kerhotoiminnan laatukriteereitä koskeva laatukriteerityöryhmä kokoontuu muutaman kerran vuodessa ohjausasiakirja kerhon periaatteista on laadittu, jonka koulutusjaosto on hyväksynyt suunnittelun ja arvioinnin malli on päivitetty ja siinä on huomioitu lapsen vaikuttamismahdollisuudet kerhotarjotin on laadittu materiaalit on suunniteltu yhteistyötä tehdään koulutuspalveluiden erityissuunnittelijan kanssa opetussuunnitelmatyön yhteydessä. tietoa toiminnasta löytyy kaupungin verkkosivulta sekä peda.net-sivulta. Kerhotoiminta on tärkeää lähinnä pienissä yksiköissä, joissa oppilasmäärä ei ole tarpeeksi suuri iltapäiväkerhoryhmän täyttämiseksi, tai kouluissa, joissa toisluokkalaiset eivät mahdollisesti mahdu ryhmään. Molemmat näistä toiminnoista kuuluvat vahvasti ehkäisevään toimintaan. Painopisteet Opetushallituksen perusteluissa, valtionavustuksen myöntämisen päätöksestä kerhotoiminnalle, painopistealueet ovat vuonna seuraavat: uusien joustavien toimintamallien ja toimintatapojen toteuttaminen osana koulupäivää, koulun kerhotoiminnan laadun kehittäminen, jossa huomioidaan perusopetuksen laatukriteerit, verkostoyhteistyö ja kodin ja koulun välinen yhteistyö ja yläkoululaisille (7 9) suunnattu kerhotoiminta. Toimintaa tulee edistää uuden opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti, jotka otetaan perusopetuksen käyttöön elokuussa Yhteistyö Aamu- ja iltapäivätoimintaa yhtenäistetään ja kehitetään 15 alueellisessa kehittämisverkostossa. Yksi verkostoista on ruotsinkielinen. Erityissuunnittelija Leena Palve-Kaunisto (Helsingin kaupungin opetusvirasto) kehittää suomenkielistä iltapäivätoimintaa Uudellamaalla ja tekee yhteistyötä eri kaupunkien iltapäiväkerhon koordinaattoreiden kanssa. Kehityspäällikkö Monica Martens-Seppelin (Sydkustens landskapsförbund) ja rehtori Inger Nabb Vaasasta ovat ruotsinkielisen verkoston yhteyshenkilöitä. Projektipäällikkö Virva Kela-Piironen Vantaan sivistystoimesta koordinoi suomenkielisten koulujen ja Monica Martens-Seppelin ruotsinkielisten koulujen kerhotoimintaa. On järjestetty aluekohtaisia ja paikallisia tapaamisia ja 5

6 koulutuksia sekä seminaareja, joissa on keskusteltu ja kehitetty toimintaan liittyviä ajankohtaisia asioita. Kerhotoiminnalla vahvistetaan kodin ja koulun kasvatuksellista yhteistyötä. Monipuolinen ja avoin yhteistyö kodin kanssa on tärkeää. Yhteistyötä suositellaan myös vanhempainyhdistysten kanssa. Kouluja kannustetaan käyttämään valmiita rakenteita, toimivia yhteistyöverkostoja ja työtapoja sekä kehittämään uusia yhteistyömuotoja. Edellytyksenä on ohjaajien, sopivien tilojen ja lasten löytäminen kerhoihin. Tukea kouluille Koulutusjaosto on hyväksynyt keväällä 2016 päivitetyn ohjausasiakirjan Koulujen kerhotoiminta. Toiminnan periaatteet. Kartoitus koulujen kerhoissa olevista lapsista tehtiin joulukuussa Tulokset on annettu tiedoksi rehtoreille sekä vanhempainyhdistysten edustajille, joiden kanssa on tehty yhteistyötä. Valtakunnallinen kartoitus yläkouluikäisille on tehty aikaisemmin. Maaliskuussa vuonna 2013 kysyttiin kerhoideoita luokan oppilailta ruotsin- ja suomenkielisissä kouluissa. Oppilaskunta suunnitteli kyselyn ja teki yhteenvedon sen tuloksista. Kaikista kouluista (28 kpl) kyselyyn osallistui 9 koulua. Lasten ja nuorten kerhotoiminnan ja vapaa-ajan toiminnan kartoitus on aiemmin tehty kylissä. Keskustelua on käyty koulujen rehtoreiden sekä vanhempainyhdistysten edustajien kanssa. Tavoitteena oli lisätä monipuolista kerhotoimintaa ja vapaa-ajan toimintaa kylissä, joissa ei ole niin paljon toimintaa lapsille ja nuorille. Tavoitteena oli myös saada vanhempia ja muita tahoja mukaan toimintaan. On mahdollista räätälöidä eri ratkaisuja erilaisille kohderyhmille ja käyttää tiloja tehokkaammin. Kerhotarjotin on laadittu työvälineeksi kouluille sekä vanhempainyhdistyksille. Kerhotarjottimesta löytyy joitakin järjestäjiä, jotka voivat mahdollisesti järjestää kerhoja tai jotka voivat antaa ohjausta ja tukea suunnittelussa. Erilaisten kerhotoiminnan järjestämisen malleja koskevaa koostetta on suunniteltu. Tavoitteena on, että kooste voisi toimia koulujen työvälineenä toiminnan järjestämisessä. Koulujen ohjaajien ja ip-ohjaajien yhteinen täydennyskoulutus on suunniteltu lukuvuoden aikana. Teemana on ollut: Lasten liikunnan ilo, ulkoleikit ja metsäparkour. Kouluttajana Eva-Lotta Backman- Winqvist, Finlands svenska idrott. Hyvää mieltä yhdessä-koulutus alakoululaisen mielenterveyden edistämiseen. Kouluttajana Riikka Nurmi, Suomen mielenterveysseura. Yhteistyö koulutuspalveluiden erityissuunnttelijan kanssa opetussuunnitelmatyön yhteydessä. Iltapäiväkerhon ohjaajille ja kerho-ohjaajille järjestettiin kolmantena vuonna peräkkäin laivaseminaari Seminaarin järjestäjänä oli iltapäivätoiminnan ja koulun 6

7 kerhotoiminnan asioiden suomenkielinen verkosto yhteistyössä Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu -yhdistyksen (ESLU) kanssa. Muita yhteistyökumppaneita oli mm. koulutuspalveluiden erityissuunnittelija, koulun henkilökunta, kolmas sektori, nuorisopalvelut, liikuntapalvelut, kulttuuripalvelut, koulunkäynninohjaajat, erityisnuorisotyöntekijät, Porvoon taidekoulu, musiikkiopisto, kaupunginkirjasto, 4H, WAU ry, muut yhdistykset. Yhteistyö on koskenut opetusta, sisältöä, tiloja, tietoja, materiaaleja ja välineitä. Tietoa ip-toiminnasta sekä koulujen kerhotoiminnasta löytyy kaupungin verkkosivulta sekä peda.net-sivulta. Koulut tiedottavat erikseen koulun kerhotoiminnasta. Hankkeen toteutus Porvoon kaupungin koulutuspalvelut koordinoi toimintaa ja hakee vuosittain erityisavustusta Opetushallituksesta. Koulun kerhohakemus ja seuranta lähetetään Opetushallitukselle. Tietoa koulun kerhotoiminnasta sekä selvitys siitä annetaan säännöllisesti kouluille ja koulutusjaostolle. Koulut ovat tehneet toimintasuunnitelman kaikista suunnittelemistaan ja järjestämistään kerhoista. Lukuvuoden lopussa laadittiin kerhotoiminnan toimintakertomus. Iltapäivätoiminnan koordinaattori on ollut koulujen tukena toiminnan järjestämisessä. Oppilaskunta on aikaisemmin kerännyt lapsilta palautetta erilaisista kerhoideoista. Myös rehtoreilta on aikaisemmin pyydetty palautetta. Tavoitteena on, että oppilashuolto osallistuu aktiivisesti kerhojen suunnitteluun. Koulutusjohtajat hyväksyvät koulujen kerhotoiminnan toimintasuunnitelman sekä toimintakertomuksen. Opetussuunnitelmatyön yhteydessä on tehty yhteistyötä koulutuspalveluiden erityissuunnittelijan ja koordinaattorien kanssa. Tilastot Lukuvuoden aikana Porvoossa oli suunnilleen 112 erilaista kerhoa 28 koulussa. Kerhoja järjestettiin kaikissa kouluissa. Toiminnassa oli mukana noin osallistujaa. Lukuvuoden aikana järjestettiin noin 98 eri kerhoa, joihin osallistui noin osallistujaa. Näistä suomenkielisiä oli 53 ja ruotsinkielisiä puolestaan 45. Suomenkielisiä 7

8 osallistujia oli ja ruotsinkielisiä puolestaan 987. Koulun kerhotoimintaa järjestettiin kaikissa persukouluissa. Kerho-ohjaajina toimi mm. opettajia, koulunkäynninohjaajia, liikunnanohjaajia, lähihoitajia, nuorisotyöntekijöitä, huoltajia ja opiskelijoita. Valtion erityisavustus Lukuvuotta varten myönnettiin suomenkielisille koulutuspalveluille euroa koulujen kerhotoiminnan kehittämiseen. Ruotsinkielisille koulutuspalveluille myönnettiin euroa. Lukuvuonna suomenkielisille koulutuspalveluille myönnettiin euroa. Ruotsinkielisille koulutuspalveluille myönnettiin euroa. Toteutuneet kokonaismenot elokuusta 2014 joulukuuhun 2015 kestäneellä kaudella ovat seuraavat: (ruotsinkielisiä koulutuspalveluja koskevat menot) Opetushallituksen valtionavustuksista on käytetty euroa. Omasta rahoituksesta on käytetty euroa. Kokonaismenot ovat yhteensä euroa. (suomenkielisiä koulutuspalveluja koskevat menot) Opetushallituksen valtionavustuksista on käytetty euroa. Omasta rahoituksesta on käytetty euroa. Kokonaismenot ovat yhteensä euroa. Valtakunnallinen tilasto On arvioitu, että yhteensä lasta ja nuorta osallistuu :aan eri kerhoon vuosina Suomen kunnista 95 % osallistuu kerhotoiminnan kehittämiseen. Kaikki valtion erityisavustuksella järjestettävät kerhot ovat maksuttomia. 8

9 Valtion erityisavustusta koulujen kerhotoimintaa varten on valtakunnallisesti jaettu seuraavasti: (likimääräinen luku) 5,7 milj ,0 milj ,0 milj ,4 milj ,0 milj ,0 milj ,0 milj ,2 milj ,8 milj Kartoitus Porvoossa kysyttiin maaliskuussa 2013 ideoita koulun kerhojen toimintaan luokan oppilailta Porvoon suomenkielisissä ja ruotsinkielisissä kouluissa. Oppilaskunta oli suunnitellut tutkimuksen ja tehnyt koosteen tuloksista. Kaikista kouluista (28 kpl) kyselyyn osallistui 9 koulua luokan oppilaat antoivat paljon ideoita koulujen kerhoihin. Kolme eniten toivottua kerhoa olivat taide-, ruoanlaitto- ja näytelmäkerho. Liikunta-, laulu-, tanssi-, jalkapallo-, airsoft- ja leivontakerhot saivat myös suurta kannatusta. Eri aihealueiden isompia kokonaisuuksia olivat: musiikki, liike, tanssi, pelikerhot, käsityöt ja muut ideat. Muut ideat -aihealueesta voidaan mainita kaverikerho, jonka sisällöksi ehdotettiin keskustelua, pelejä ja kaikenlaista mukavaa tekemistä. Alhaalla kartoituksen yhteenveto Ammunta; 3 Kitaransoitto; 3 Videopeli; 4 Tietokone; 4 Nyrkkeily; 3 Sukellus; 3 Sähly; 5 Tyttöjen; 3 Askartelu; Bändi; 5 Käsityö; 3 Peli; 3 Kuvis; 12 Kokki; 9 Näytelmä; 9 Liikunta; 6 Laulu; 6 Tanssi; 6 Valokuvaus; 5 Leivonta; 6 Airsoft; 6 Musiikki; 5 Jalkapallo; 6 Eniten kannatusta saaneet oppilaiden kerhoideat (vuosiluokat 6-8) 9

10 Palautetta on pyydetty osallisuus- ja yhteistyötiimin jäseniltä Miten oppilaat ja huoltajat voivat osallistua ja vaikuttaa kerhotarjontaan? Tyytyväisyyskysely lähetetään oppilaille oppilaskunnan kautta, kyselyjä vanhemmille esim. Wilman kautta tai vanhempainilloissa. Kerhojen aiheet ja kiinnostus kerhojen järjestämiseen nostetaan esiin. Miten oppilaat osallistuvat sisällön suunnitteluun ja kerhojen kehittämiseen? Kyselyjä suunnataan oppilaille esim. oppilaskunnan kautta. Kuinka oppilaiden palaute huomioidaan suunnittelussa ja kehittämisessä? Opettajat tai työryhmä käy vastaukset läpi ja kehittää toimintaa palautteen mukaan. Niitä kerhoja, joihin lapset eivät osallistu, ei järjestetä. Laatukysymykset ovat koulujen toimintasuunnitelmassa Kuinka kerhotoimintaa suunnitellaan oppilaan koko päivä huomioiden? Kuinka kerhotoiminnan turvallisuus- ja vastuukysymykset huomioidaan? Miten oppilaat osallistuvat kerhotoiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen? Laatutyöryhmä on kartoittanut koulun kerhotoimintaa kunnallisella tasolla Toimintaa järjestetään kaikissa peruskouluissa ja kehitetään eri työryhmien kautta. Kerhomalleja suunnitellaan. Monipuolisia kerhoja suunnitellaan kaikissa peruskouluissa. Lapsia osallistetaan. Oppilashuolto on mukana toiminnan kehittämisessä. Kerhon vetäjinä voivat toimia opettaja, koulunkäynninohjaajat tai ulkopuoliset henkilöt. Vanhempainyhdistysten kanssa tehtävää yhteistyötä painotetaan. Vanhempia informoidaan toiminnasta ja otetaan mukaan kerhotoimintaan. Turvallisuus- ja vastuukysymykset käydään läpi. Koulujen kerhonvetäjiä huomioidaan koulutuksen suunnittelussa. Kerhotoimintaa voidaan järjestää myös koulupäivän aikana pidennetyn ruokatauon yhteydessä. Koulutusta suunnitellaan. Tavoitteena on järjestää useampia kerhoja kyläkouluissa, joissa iltapäivätoimintaa ei voida järjestää liian pienen osallistujamäärän vuoksi. Laadullisesti hyvä kerhotoiminta koostuu erityisesti yhteistyöstä, arvioinnista ja hyvin suunnittelusta työstä. Kyselytutkimuksen johtopäätökset Todetaan, että toiminnan on oltava monipuolista ja korkealuokkaista. Toiminta huomioidaan oppilaiden päivän kokonaisuuden suunnittelussa. Toimintaa koordinoidaan ja suunnitellaan yhteistyössä eri hallintoalueiden, kolmannen sektorin ja koulun sidosryhmien kanssa. Tulevaisuuden haasteet Erilaisia kerhomalleja Tavoitteena on suunnitella uusia malleja ja yhteistyömuotoja toimintaan, mm. kerhoja erityistä tukea tarvitseville lapsille sekä kerhoja, joissa on monikulttuurista toimintaa. 10

11 Yhteistyö On tärkeää, että yhteistyötahot tuntevat koulun toimintaa ohjaavat säädökset, tavoitteet turvallisuus- ja vastuukysymykset. Koulun rehtori tai johtaja vastaa toiminnasta. Tavoitteena on lisätä koulun ja kodin välistä yhteistyötä ja viestintää. Yhteistyö koskee mm. tilojen käyttöä. Erityistä tukea tarvitsevia lapsia koskevasta yhteistyöstä keskustellaan. Talous Yhtenä haasteena ovat taloudelliset resurssit. Toiminnalle saadaan yhä valtion erityisavustusta, mikä edellyttää korvamerkittyjä rahoja. Erityistä tukea tarvitsevat lapset Tavoitteena on suunnitella kerhoja erityistä tukea tarvitseville lapsille, joita uhkaa syrjäytyminen. Koulun ja muiden tahojen välistä yhteistyötä kehitetään ja uusia malleja suunnitellaan. Oppilashuolto otetaan mukaan. Ohjaajat tarvitsevat tukea työssään, kun on kyse menetelmistä ym. Yhteistyö koulun ja vanhempien kanssa on tässä tapauksessa erittäin tärkeää. Porvoon perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelmassa mainitaan selvästi yhteistyö erityisesti lapsen vanhempien ja koulun kanssa. Iltapäiväkerho-ohjaajien ja koulujen kerho-ohjaajien koulutus suunnitellaan. Kerhojen sisältö Tavoitteena on, että sisällön on oltava monipuolista ja vaihtelevaa. Lasten toiveet tulee huomioida. Tavoitteena on myös avoin yhteistyö vanhempien kanssa toiminnan suunnittelussa sekä kerhotoiminnan säännöllisessä arvioinnissa. Palautetta voi koota kerhon osallistujilta, vanhemmilta, ohjaajilta ja rehtoreilta. Vuosiluokat Toiminnan haasteena on saada luokan oppilaat osallistumaan toimintaan. Valtakunnallisesti katsoen kaikista koulun kerhotoiminnan oppilaista 70 % on luokkalaisia ja 30 % on luokkalaisia. Porvoossa on myös osoittautunut vaikeaksi saada yläkoululaiset mukaan kerhotoimintaan. Suunniteltuja kerhoja ei ole pystytty toteuttamaan liian vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Yhteistyö koulutuspalveluiden tasa-arvoprojektin kanssa on jatkunut. Tavoitteena on parantaa koulumotivaatiota, ehkäistä yksinäisyyttä, harjoittaa sosiaalisia taitoja, järjestää räätälöityjä kerhoja niille, jotka ovat syrjäytymisvaarassa. Toiminnassa yritetään saada mukaan niitä nuoria, joilla ei vapaa-aikana ole mahdollisuutta säännöllisesti osallistua ohjattuun vapaa-ajan toimintaan. 11

12 Koulujen kerhotoiminta 12