Anne Lindholm
|
|
- Marjut Salminen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KOULUJEN KERHOTOIMINTA TOIMINTAKERTOMUS Anne Lindholm
2 Sisältö 1 Johdanto Tavoitteet Painopisteet Yhteistyö Hankkeen toteutus Tilastot Tulevaisuuden haasteet Kaaviot Kaavio 1 Kerhoideat (vuosiluokat 6 8)..8
3 1 Johdanto Keväästä 2008 lähtien koulujen kerhotoimintaa on kehitetty osana opetusministeriön Perusopetus paremmaksi -ohjelmaa (POP-ohjelma). Lukuvuonna kerhotoiminta aloitettiin uudestaan valtionavustusten avulla. Opetushallitus johtaa ja koordinoi kehittämistoimintaa valtakunnallisesti. Tavoitteena on, että kerhotoiminnan laatua parannetaan ja että toimintaa laajennetaan, monipuolistetaan ja vakiinnutetaan kunnissa. Koulujen kerhotoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain 47 :n mukaista toimintaa, joka määritellään opetussuunnitelman perusteissa. Koulu päättää tavoitteellisesta toiminnasta vuosittaisessa työsuunnitelmassaan. Kerhojen pitää seurata opetussuunnitelmaa. Koulujen kerhotoiminta on suunnattu peruskoulun oppilaille ja se on ilmaista, vapaaehtoista, monipuolista ja myös luonnollinen osa koulun toimintaa. Kerhoja järjestetään useimmiten koulupäivän jälkeen, mutta myös aamuisin järjestettäviä kerhoja suunnitellaan. Yksi kerhotunti kestää 60 minuuttia. Kerhoja voidaan järjestää koko lukuvuoden ajan tai lyhyempinä ajanjaksoina. Ryhmäkokoon vaikuttavat oppilaiden ikä, kerhon sisältö ja tavoitteet sekä ohjaajan taidot. Ryhmäkoko voi vaihdella. Porvoon kaupungin koulutuspalvelut koordinoi toimintaa paikallisesti ja hakee vuosittain erityisavustusta Opetushallitukselta. Koulut vastaavat toiminnasta. Kunnan tehtävä on huolehtia resurssien riittävyydestä, jaottelun oikeudenmukaisuudesta sekä toiminnan tavoitteiden asettamisesta. 2
4 2 Tavoitteet Koulujen kerhotoiminnan kehittämisen tarkoituksena on voida tarjota monipuolista vapaa-ajantoimintaa, joka edistää lasten ja nuorten kasvua ja tulee vakiintuneeksi osaksi heidän iltapäiväänsä. Koulun kerhotoiminnan tavoitteet ovat: kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen mahdollisuuden antaminen oppilaiden sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen luovan toiminnan ja ajattelemisen kehittäminen lasten ja nuorten kannustaminen oman kulttuuriin tuottamiseen mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen. Lisäksi koulujen kerhotoiminnan tavoitteet Porvoon koulutuspalveluissa ovat seuraavat: kerhotoiminnan vahvistaminen osana koulun toimintaa tarjonnan laajentaminen kaikkiin peruskouluihin tavoitteellinen toiminnan järjestäminen laatukriteerien mukaisesti toiminnan sisällön syventäminen, monipuolisempia kerhoja kodin ja koulun yhteistyö sekä yhteistyö kolmannen sektorin ja muiden yhteistyötahojen kanssa kerhojen suunnittelu myös syrjäytymisvaarassa oleville oppilaille, oppilashuolto mukaan suunnitteluun kerhojen järjestäminen erityisesti niihin kouluihin, joissa ei ole mahdollisuutta perustaa iltapäiväkerhoa monipuolisen sisällön luominen monikulttuurisen toiminnan järjestäminen oppilaiden kuuleminen, osallistumisen ja vaikuttamisen vahvistaminen arvioinnin huomiointi. Miten tavoitteet on saavutettu? kerhoja kaikissa kouluissa ja uusia malleja suunnitellaan kouluissa on lisääntynyt kiinnostus toiminnan järjestämiseen koulut tekevät yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa, muita yhteistyötahoja mm. taidekoulu, musiikkiopisto, martat, 4H, WAU ry, nuorisotyöntekijät, erityisnuorisotyön nuorisotyöntekijät, koulunkäynninohjaajat, vanhemmat yhteistyötä järjestetään koskien ohjausta, tiloja, tiedottamista, välineistöä, materiaalia, sisältöä asiantuntijoita hyödynnetään kaksikielisiä kerhoja on aiemmin suunniteltu yhteistyössä nuorisopalveluiden kanssa liikuntapalvelut osallistuvat kerhojen kehittämiseen kerhoja suunnitellaan liian vähän liikkuville lapsille, kerhoja erityistä tukea tarvitseville lapsille, monikulttuurinen kerho oppilashuolto osallistetaan oppilaskunta osallistetaan koulujen välillä on yhteistyötä 3
5 kerhoja järjestetään myös aamuisin toimintakertomus koulujen kerhotoiminnasta laaditaan iltapäiväkerhotoiminnan ja koulun kerhotoiminnan laatukriteereitä koskeva laatutyöryhmä kokoontuu muutaman kerran vuodessa kerhon periaatteista on laadittu ohjausasiakirja, jonka koulutusjaosto on hyväksynyt suunnittelun ja arvioinnin malli on päivitetty ja siinä on huomioitu lasten vaikuttamismahdollisuudet kerhotarjotin on laadittu materiaalit on suunniteltu yhteistyötä tehdään koulutuspalveluiden erityissuunnittelijan kanssa opetussuunnitelmatyön yhteydessä tietoa toiminnasta löytyy kaupungin verkkosivulta sekä peda.net-sivulta. Kerhotoiminta on tärkeää lähinnä pienissä yksiköissä, joissa oppilasmäärä ei ole tarpeeksi suuri iltapäiväkerhoryhmän täyttämiseksi, tai kouluissa, joissa toisen luokan oppilaat eivät mahdollisesti mahdu ryhmään. Molemmat näistä toiminnoista kuuluvat vahvasti ehkäisevään toimintaan. 3 Painopisteet Opetushallitus on kerhotoiminnan valtionavustuksen myöntämistä koskevan päätöksen perusteluissa nimennyt seuraavat painopistealueet kaudelle : kerhotarjonta lisää oppilaiden mahdollisuuksia tutustua erilaisiin harrastuksiin, oppilaalle annetaan tilaisuuksia koulussa opitun soveltamiseen, luovaan toimintaan ja monipuoliseen vuorovaikutukseen, toiminta suunnataan vähän harrastaville luokan oppilaille, toimintaa suunnataan alueille, joissa on tarjolla vähän harrastetoimintaa lapsille ja nuorille. 4 Yhteistyö Aamu- ja iltapäivätoimintaa yhtenäistetään ja kehitetään 15 alueellisessa kehittämisverkostossa. Yksi verkostoista on ruotsinkielinen. Erityissuunnittelija Leena Palve-Kaunisto (Helsingin kaupungin opetusvirasto) on kehittänyt suomenkielistä iltapäivätoimintaa Uudellamaalla ja tekee yhteistyötä eri kaupunkien iltapäivätoiminnan koordinaattoreiden kanssa. Kehityspäällikkö Monica Martens- Seppelin (Sydkustens landskapsförbund) ja rehtori Inger Nabb Vaasasta ovat ruotsinkielisen verkoston yhteyshenkilöitä. Projektipäällikkö Virva Kela-Piironen Vantaan sivistystoimesta on koordinoinut suomenkielistä kerhotoimintaa ja Monica Martens-Seppelin koordinoi ruotsinkielistä toimintaa. Aiheeseen liittyen on järjestetty aluekohtaisia ja paikallisia tapaamisia ja koulutuksia sekä seminaareja, joissa on keskusteltu toimintaan liittyvistä ajankohtaisista asioista ja kehitetty niitä. Kerhotoiminnalla vahvistetaan kodin ja koulun kasvatuksellista yhteistyötä. Monipuolinen ja avoin yhteistyö kodin kanssa on tärkeää. Yhteistyötä suositellaan myös vanhempainyhdistysten kanssa. Kouluja kannustetaan käyttämään valmiita rakenteita, toimivia yhteistyöverkostoja ja työtapoja 4
6 sekä kehittämään uusia yhteistyömuotoja. Edellytyksenä on ohjaajien, sopivien tilojen ja lasten löytäminen kerhoihin. Tukea kouluille Koulutusjaosto on hyväksynyt keväällä 2016 päivitetyn ohjausasiakirjan Koulujen kerhotoiminta. Toiminnan periaatteet. Kartoitus koulujen kerhoissa olevista lapsista tehtiin joulukuussa Tulokset on annettu tiedoksi rehtoreille sekä vanhempainyhdistysten edustajille, joiden kanssa on tehty yhteistyötä. Valtakunnallinen kartoitus yläkouluikäisille on tehty aikaisemmin. Maaliskuussa vuonna 2013 kysyttiin kerhoideoita luokan oppilailta ruotsin- ja suomenkielisissä kouluissa. Oppilaskunta suunnitteli kyselyn ja teki yhteenvedon sen tuloksista. Kaikista kouluista (28 kpl) kyselyyn osallistui 9 koulua. Lasten ja nuorten kerhotoiminnan ja vapaa-ajan toiminnan kartoitus on aiemmin tehty kylissä. Keskustelua on käyty koulujen rehtoreiden sekä vanhempainyhdistysten edustajien kanssa. Tavoitteena oli lisätä monipuolista kerhotoimintaa ja vapaa-ajan toimintaa kylissä, joissa ei ole niin paljon toimintaa lapsille ja nuorille. Tavoitteena oli myös saada vanhempia ja muita tahoja mukaan toimintaan. On mahdollista räätälöidä eri ratkaisuja erilaisille kohderyhmille ja käyttää tiloja tehokkaammin. Kerhotarjotin on laadittu työvälineeksi kouluille sekä vanhempainyhdistyksille. Kerhotarjottimesta löytyy joitakin järjestäjiä, jotka voivat mahdollisesti järjestää kerhoja tai jotka voivat antaa ohjausta ja tukea suunnittelussa. Erilaisten kerhotoiminnan järjestämisen malleja koskevaa koostetta on suunniteltu. Tavoitteena on, että kooste voisi toimia koulujen työvälineenä toiminnan järjestämisessä. Koulun kerho-ohjaajien ja iltapäivätoiminnan ohjaajien yhteistä täydennyskoulutusta on suunniteltu lukuvuoden aikana seuraavilla teemoilla: Tartu verkkoon -laivaseminaari iltapäivätoiminnan ohjaajille ja koulun kerho-ohjaajille järjestettiin neljättä vuotta peräkkäin Seminaarin järjesti Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu (ESLU). Lapsijooga, kouluttajana Eva-Lotta Backman-Winqvist, FSI. Suomi 100 vuotta, kouluttajana Porvoon taidekoulu. Läs med mig på eftis, kouluttajana Agneta Möller-Salmela. Ohjaajat ovat saaneet tiedon mahdollisuudesta osallistua muihin koulutuksiin: Esimerkiksi CLL ja Sydkustens landskapsförbund järjestävät koulutuksia. Muita yhteistyökumppaneita ovat mm. koulutuspalveluiden erikoissuunnittelija, koulun henkilökunta, kolmas sektori, nuorisopalvelut, liikuntapalvelut, kulttuuripalvelut, koulunkäynninohjaajat, erityisnuorisotyöntekijät, Porvoon taidekoulu, musiikkiopisto, kaupunginkirjasto, 4H, WAU ry, muut yhdistykset. Yhteistyö on koskenut opetusta, sisältöä, tiloja, tietoja, materiaaleja ja välineitä. 5
7 Tietoa ip-toiminnasta sekä koulujen kerhotoiminnasta löytyy kaupungin verkkosivulta sekä peda.net-sivulta. Koulut tiedottavat erikseen koulun kerhotoiminnasta. 5 Hankkeen toteutus Porvoon kaupungin koulutuspalvelut koordinoi toimintaa ja hakee vuosittain erityisavustusta koulun kerhotoiminnan kehittämiselle Opetushallitukselta. Seuranta avustusten käytöstä lähetetään Opetushallitukselle. Tietoa koulun kerhotoiminnasta sekä selvitys siitä annetaan säännöllisesti kouluille ja koulutusjaostolle. Koulut ovat tehneet toimintasuunnitelman kaikista suunnittelemistaan ja järjestämistään kerhoista. Lukuvuoden lopussa koulu laatii lukuvuosikertomuksen, jossa kerhotoiminta huomioidaan. Iltapäivätoiminnan koordinaattori on ollut koulujen tukena toiminnan järjestämisessä. Oppilaskunta on aikaisemmin kerännyt lapsilta palautetta erilaisista kerhoideoista. Myös rehtoreilta on aikaisemmin pyydetty palautetta. Tavoitteena on, että oppilashuolto osallistuu aktiivisesti kerhojen suunnitteluun. Tavoitteena on edistää lasten osallisuutta. Ohjaajat arvioivat toimintaa kerho-osallistujilta kerättävän palautteen avulla. Koulutusjohtajat hyväksyvät koulujen kerhotoiminnan toimintasuunnitelman sekä toimintakertomuksen. Opetussuunnitelmatyön yhteydessä on tehty yhteistyötä koulutuspalveluiden erikoissuunnittelijan ja koordinaattorien kanssa. 6 Tilastot Lukuvuoden aikana Porvoossa oli noin 98 eri kerhoa yhteensä 28 koulussa. Toiminnassa oli mukana noin osallistujaa. Lukuvuoden aikana järjestettiin noin 82 eri kerhoa, joihin osallistui noin osallistujaa. Näistä suomenkielisiä oli 45 ja ruotsinkielisiä 37. Suomenkielisiä osallistujia oli 917 ja ruotsinkielisiä 836. Koulun kerhotoimintaa järjestettiin yhtä peruskoulua lukuun ottamatta kaikissa peruskouluissa. Kerho-ohjaajina toimi mm. opettajia, koulunkäynninohjaajia, liikunnanohjaajia, lähihoitajia, nuorisotyöntekijöitä, huoltajia ja opiskelijoita. 6
8 Valtion erityisavustus Lukuvuotta varten suomenkielisille koulutuspalveluille myönnettiin euroa koulujen kerhotoiminnan kehittämiseen. Ruotsinkielisille koulutuspalveluille myönnettiin euroa. Lukuvuotta varten suomenkielisille koulutuspalveluille myönnettiin euroa. Ruotsinkielisille koulutuspalveluille myönnettiin euroa. Toteutuneet kokonaismenot elokuusta 2015 joulukuuhun 2016 kestäneellä kaudella ovat seuraavat: (ruotsinkielisiä koulutuspalveluja koskevat menot) Opetushallituksen valtionavustuksista on käytetty euroa. Omasta rahoituksesta on käytetty euroa. Kokonaismenot ovat yhteensä euroa. (suomenkielisiä koulutuspalveluja koskevat menot) Opetushallituksen valtionavustuksista on käytetty euroa. Omasta rahoituksesta on käytetty euroa. Kokonaismenot ovat yhteensä euroa. Valtakunnallinen tilasto On arvioitu, että yhteensä noin lasta ja nuorta osallistuu kerhotoimintaan noin eri kerhossa. Suomen kunnista 95 % osallistuu kerhotoiminnan kehittämiseen. Kaikki valtionavustuksilla järjestettävät kerhot ovat maksuttomia. Valtion erityisavustusta koulujen kerhotoimintaa varten on valtakunnallisesti jaettu seuraavasti: (likimääräinen luku) 5,7 milj ,0 milj ,0 milj ,4 milj ,0 milj ,0 milj ,0 milj ,2 milj ,8 milj ,8 milj
9 Kartoitus Maaliskuussa 2013 Porvoon suomenkielisten ja ruotsinkielisten koulujen luokan oppilailta kysyttiin ideoita koulun kerhojen toimintaan. Oppilaskunta suunnitteli tutkimuksen ja on tehnyt koosteen tuloksista. Kaikista kouluista (28 kpl) kyselyyn osallistui 9 koulua. Koulujen luokan oppilailla oli paljon ideoita koulujen kerhoihin. Kolme eniten toivottua kerhoa olivat taide-, ruoanlaitto- ja näytelmäkerho. Liikunta-, laulu-, tanssi-, jalkapallo-, airsoft- ja leivontakerhot saivat myös suurta kannatusta. Eri aihealueiden isompia kokonaisuuksia olivat: musiikki, liikunta, tanssi, pelikerhot, käsityöt ja muut ideat. Muut ideat -aihealueesta voidaan mainita kaverikerho, jonka sisällöksi ehdotettiin keskustelua, pelejä ja kaikenlaista mukavaa tekemistä. Alhaalla on yhteenveto kartoituksesta. Nyrkkeily; 3 Tyttöjen; 3 Askartelu; Käsityö; 3 Peli; 3 Ammunta; 3 Sukellus; 3 Kitaransoitto; 3 Videopeli; 4 Tietokone; 4 Sähly; 5 Bändi; 5 Kuvis; 12 Kokki; 9 Näytelmä; 9 Liikunta; 6 Laulu; 6 Tanssi; 6 Valokuvaus; 5 Leivonta; 6 Airsoft; 6 Musiikki; 5 Jalkapallo; 6 Kaavio 1. Kerhoideat (vuosiluokat 6 8) Palautetta on pyydetty osallisuus- ja yhteistyötiimiltä Miten oppilaat ja huoltajat voivat osallistua ja vaikuttaa kerhotarjontaan? Tyytyväisyyskysely lähetetään oppilaille oppilaskunnan kautta, kyselyjä lähetetään vanhemmille esim. Wilman kautta tai vanhempainilloissa. Kerhojen aiheet ja kiinnostus kerhojen järjestämiseen nostetaan esiin. Miten oppilaat osallistuvat sisällön suunnitteluun ja kerhojen kehittämiseen? Oppilaille lähetetään kyselyjä esim. oppilaskunnan kautta. Kuinka oppilaiden palaute huomioidaan suunnittelussa ja kehittämisessä? Opettajat tai työryhmä käy vastaukset läpi ja kehittää toimintaa palautteen mukaan. Niitä kerhoja, joihin lapset eivät osallistu, ei järjestetä. 8
10 Laatukysymykset on liitetty koulujen toimintasuunnitelmaan Kuinka kerhotoiminta huomioidaan oppilaiden koko päivän suunnittelussa? Kuinka kerhotoiminnan turvallisuus- ja vastuukysymykset huomioidaan? Miten oppilaat osallistuvat kerhotoiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen? Laatutyöryhmä on kartoittanut koulun kerhotoimintaa kunnallisella tasolla Toimintaa järjestetään kaikissa peruskouluissa ja kehitetään eri yhteistyömuotojen kautta. Kerhomalleja suunnitellaan. Monipuolisia kerhoja suunnitellaan kaikissa peruskouluissa. Lapsia osallistetaan. Oppilashuolto otetaan mukaan toiminnan kehittämiseen. Kerhon vetäjinä voivat toimia opettajat, koulunkäynninohjaajat tai ulkopuoliset henkilöt. Vanhempainyhdistysten kanssa tehtävää yhteistyötä painotetaan. Vanhempia informoidaan toiminnasta ja otetaan mukaan kerhotoimintaan. Turvallisuus- ja vastuukysymykset käydään läpi. Koulujen kerho-ohjaajat huomioidaan koulutuksen suunnittelussa. Kerhotoimintaa voidaan järjestää myös koulupäivän aikana pidennetyn ruokatauon yhteydessä. Koulutusta suunnitellaan. Tavoitteena on järjestää useampia kerhoja kyläkouluissa, joissa iltapäivätoimintaa ei voida järjestää liian pienen osallistujamäärän vuoksi. Laadullisesti hyvä kerhotoiminta koostuu erityisesti yhteistyöstä, arvioinnista ja hyvin suunnittelusta työstä. Kyselytutkimuksen johtopäätökset Toiminnan on oltava monipuolista ja korkealuokkaista. Toiminta huomioidaan oppilaiden koko päivän suunnittelussa. Toimintaa koordinoidaan ja suunnitellaan yhteistyössä eri hallintoalueiden, kolmannen sektorin ja koulun sidosryhmien kanssa. Opinnäytetyön tulokset Opinnäytetyöni tuloksia käsitellään tässä yhteydessä, koska ne tukevat lasten osallisuuden edistämistä koulun kerhotoiminnassa. Toukokuussa 2017 tekemäni ammattikorkeakoulu Arcadan sosiaalialan lopputyön (YAMK) tavoitteena oli selventää vastuuohjaajien näkemyksiä lasten osallisuudesta iltapäivätoiminnassa Porvoossa. Tutkimuksen toimeksiantaja oli Porvoon kaupungin sivistystoimi/suomenkieliset koulutuspalvelut. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää lasten osallisuutta iltapäivätoiminnassa. Tutkimus oli laadullinen ja materiaali kerättiin kahdella fokusryhmähaastattelulla ja yhdellä pilottiryhmähaastattelulla. Materiaali käsiteltiin laadullisella sisällönanalyysillä. Henkilökunnalla on paljon kokemusta ja arvokkaita ajatuksia koskien lasten osallisuutta iltapäivätoiminnassa, jossa arvopohja, vuorovaikutus lasten kanssa ja lapsi aktiivisena osallistujana ovat osallisuutta edistäviä avaintekijöitä. Lasten tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen kuunteleminen, huomioiminen ja kunnioittaminen sekä henkilökunnan läsnäolo nähdään tärkeinä. Näiden asioiden toteutuminen on haastavaa, mikäli henkilökunnalla ei ole niitä huomioivaa yhteistä arvopohjaa. Positiivinen keskustelu tästä arvopohjasta on tärkeää. Niskanen (2010) korostaa, että jo olemassa olevien osallisuusmuotojen tehokas hyödyntäminen ei ole riittävä keino edistää toimijuutta ja aitoa kuulluksi tulemista. Osallisuusmuotojen sisälle tarvitaan uusia toimintatapoja, joiden kautta lapset ja nuoret tulevat aidosti kuulluksi, mikä oli tulkittavissa myös minun tutkimukseni tuloksista. Palomäki (2011) korostaa myös, että lapsen tulee tulla kuulluksi, sillä aikuisten määritelmä siitä, mikä lapselle on hyvää ja tärkeää, ei riitä. Lapset tulee nähdä oman elämänsä asiantuntijoina ja lasten osallisuutta heitä koskevassa päätöksenteossa tulee lisätä. 9
11 Siksi mielestäni on tärkeää, että jatkossa lasten osallisuudesta keskustellaan enemmän iltapäivätoiminnan henkilökunnan kanssa ja että iltapäivätoiminnassa mahdollisesti tehdään suunnitelma, pedagoginen strategia lasten osallisuudesta ja henkilökunnan roolista, mikä johtaa lapsen toimijuuden vahvistumiseen (vrt. Niskanen 2010). On tärkeää, että lapsi nähdään palvelun käyttäjänä ja asiantuntevana sosiaalisena toimijana, että lapsella on keskeinen asema päätöksentekoprosessissa (vrt. van Bijleveld et al. 2015) ja että osallistujalähtöinen toimintakulttuuri nostetaan vahvasti esiin (vrt Suomu et al. 2005). On tärkeää, että myös arvopohja nostettaisiin esiin ja että sitä korostettaisiin vahvasti keskusteluissa, jotka koskevat iltapäivätoiminnan kehittämistä, joka on yhteiskunnalle edullista ja ehkäisevää toimintaa ja joka voi tuoda suuria säästöjä tulevaisuudessa. Henkilökunta on tärkeä tekijä lasten osallisuuden edistämisessä. 7 Tulevaisuuden haasteet Erilaisia kerhomalleja Tavoitteena on suunnitella erilaisia malleja ja yhteistyömuotoja toimintaan, mm. kerhoja erityistä tukea tarvitseville lapsille sekä kerhoja, joissa on monikulttuurista toimintaa. Yhteistyö On tärkeää, että yhteistyötahot tuntevat koulun toimintaa ohjaavat säädökset ja tavoitteet sekä turvallisuus- ja vastuukysymykset. Koulun rehtori tai johtaja vastaa toiminnasta. Tavoitteena on lisätä koulun ja kodin välistä yhteistyötä ja viestintää. Yhteistyö koskee mm. tilojen käyttöä. Erityistä tukea tarvitsevia lapsia koskevasta yhteistyöstä keskustellaan. Talous Yhtenä haasteena ovat taloudelliset resurssit. Toiminnalle saadaan yhä valtion erityisavustusta, mikä edellyttää korvamerkittyjä rahoja. Erityistä tukea tarvitsevat lapset Tavoitteena on suunnitella kerhoja erityistä tukea tarvitseville lapsille, joita uhkaa syrjäytyminen. Koulun ja muiden tahojen välistä yhteistyötä kehitetään ja uusia malleja suunnitellaan. Oppilashuolto otetaan mukaan. Ohjaajat tarvitsevat tukea työssään, kun on kyse menetelmistä ym. Yhteistyö koulun ja vanhempien kanssa on tässä tapauksessa erittäin tärkeää. Porvoon perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelmassa mainitaan selvästi yhteistyö erityisesti lapsen vanhempien ja koulun kanssa. Iltapäiväkerho-ohjaajien ja koulujen kerho-ohjaajien koulutusta suunnitellaan. 10
12 Kerhojen sisältö Tavoitteena on, että sisältö on monipuolista ja vaihtelevaa. Lasten toiveet tulee huomioida. Tavoitteena on myös avoin yhteistyö vanhempien kanssa toiminnan suunnittelussa sekä kerhotoiminnan säännöllisessä arvioinnissa. Palautetta voidaan kerätä kerhon osallistujilta, vanhemmilta, ohjaajilta ja rehtoreilta. Vuosiluokat 7 9 Toiminnan haasteena on saada luokan oppilaat osallistumaan toimintaan. Valtakunnallisesti katsoen kaikista koulun kerhotoimintaan osallistuvista oppilaista 70 % on luokkalaisia ja 30 % on luokkalaisia. Myös Porvoossa on haasteita saada yläkoululaiset mukaan kerhotoimintaan. Suunniteltuja kerhoja ei ole pystytty toteuttamaan liian vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Koulutuspalveluiden kanssa on tehty yhteistyötä. Tavoitteena on parantaa koulumotivaatiota, ehkäistä yksinäisyyttä, harjoittaa sosiaalisia taitoja ja järjestää räätälöityjä kerhoja niille, jotka ovat syrjäytymisvaarassa. Toimintaan yritetään saada mukaan niitä nuoria, joilla ei vapaa-aikana ole mahdollisuutta osallistua säännöllisesti ohjattuun vapaa-ajan toimintaan. 11
Tavoitteet. Lisäksi koulujen kerhotoiminnan tavoitteet Porvoon koulutuspalveluissa ovat seuraavat:
KOULUJEN KERHOTOIMINTA Toimintakertomus 2015 2016 1 Sisältö Johdanto... 3 Tavoitteet... 4 Painopisteet... 5 Yhteistyö... 5 Hankkeen toteutus... 7 Tilastot... 7 Kartoitus... 9 Tulevaisuuden haasteet...
LisätiedotKOULUJEN KERHOTOIMINTA TOIMINTAKERTOMUS
KOULUJEN KERHOTOIMINTA TOIMINTAKERTOMUS 2017 2018 Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Tavoitteet... 3 3 Painopisteet... 4 4 Yhteistyö... 4 5 Hankkeen toteutus... 6 6 Tilastotietoa... 7 7 Kartoitus... 8 8 Aamu- ja
LisätiedotAnne Lindholm
PORVOON PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTAKERTOMUS 2016 2017 Anne Lindholm Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Tavoitteet... 3 3 Yhteistyö... 3 4 Koordinaattorin työtehtävät... 5 5 Iltapäivätoiminta
LisätiedotKUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA
KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen
LisätiedotAjankohtaista Opetushallituksesta
Ajankohtaista Opetushallituksesta 27.5.2019 Ajankohtaista Koulun kerhotoiminnan tukeminen, valtionavustus 2019 OPH:n kysely aamu- ja iltapäivätoiminnan tilasta 2018 Valtakunnallinen koululaiskysely 2019
LisätiedotKOULUJEN KERHOTOIMINTA. Toiminnan periaatteet alkaen
KOULUJEN KERHOTOIMINTA Toiminnan periaatteet 1.8.2016 alkaen 1 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Kerhotoiminta... 3 Yhteistyö... 3 Tavoitteet... 4 Laadun kriteerejä... 4 Ajankohta ja kerhoaika... 4 Vastuu ja vakuutukset...
LisätiedotKenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa?
KERHOSUUNNITELMAN TEKEMINEN (Tiedoston voi ladata koulun nettisivun linkeistä) Luettuasi Liite 1 ja 2, vastaa seuraaviin kysymyksiin ja toimita vastaus, eli kerhosuunnitelma, rehtorille Mikä on oppilaskerhon
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat
LisätiedotPYHTÄÄN KUNTA AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE
PYHTÄÄN KUNTA AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2019-2020 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tarjota lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää
LisätiedotLAATUSUUNNITELMA. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta sekä koulun kerhotoiminta
LAATUSUUNNITELMA Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta sekä koulun kerhotoiminta 1 Sisältö 1 Laatutyön tausta... 3 Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit...
LisätiedotPORVOON PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN
PORVOON PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTAKERTOMUS 2014 2015 Sisältö Johdanto... 2 Tavoitteet... 3 Yhteistyö... 3 Koordinaattorin työtehtävät... 5 Iltapäivätoiminta kehittyy ja muuttuu...
LisätiedotOmistajatyyppi Kunta. Asema/titteli Sivistysjohtaja
Raportointilomake OPH Selvityslomake erityisavustus Yleissivistävä koulutus Kerhotoiminnan kehittäminen Hakijaorganisaation nimi Loimaan kaupunki Postiosoite Kauppalankatu 3, PL 9 Postinumero ja toimipaikka
LisätiedotK e r h o t o i m i n n a n k e h i t t ä m i s s u u n n i t e l ma 2014-2 0 2 0
K e r h o t o i m i n n a n k e h i t t ä m i s s u u n n i t e l ma 2014-2 0 2 0 1 S einäjoen kaupunki Kerhotoiminnan kehittämissuunnitelma 2014 2020 s isällysluettelo 1. Kerhotoiminnan valtakunnalliset
LisätiedotPerusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja
Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v. 2013 ja v. 2014 18.11.2014 Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Opetusministeriö on 1.3.2010 myöntänyt 10 000 ja 29.12.2011 8000 Tyrnävän kunnalle opetus- ja kulttuuritoimen
LisätiedotMuonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA
Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 30.11.2016 2 Sisällys 1. Toiminta-ajatus ja toiminnan tavoitteet 3 2. Aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnittelu
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotKoulun kerhotoiminnan ajankohtaistilaisuus Turvallinen koulupäivä. Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus
Koulun kerhotoiminnan ajankohtaistilaisuus 5.10.2012 Turvallinen koulupäivä Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus 1 9 VUOSILUOKAT N. 50 000 lasta N. 300 000 lasta Aamu- ja iltapäivätoiminta
LisätiedotAAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA
Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA POGOSTAN KOULU 1. TOIMINTA-AJATUS Aamu- ja iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain (19.12.2003/1136)
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotPORVOON PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN
PORVOON PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTAKERTOMUS 2015 2016 Sisältö Johdanto... 2 Tavoitteet... 3 Yhteistyö... 3 Koordinaattorin työtehtävät... 5 Iltapäivätoiminta kehittyy ja muuttuu...
LisätiedotPYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016
PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä
LisätiedotAamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit
Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa
LisätiedotOSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen
OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön
LisätiedotJämsän kaupunki ei tarjoa aamutoimintaa lukuvuonna
KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI LUKUVUOSI 2016-2017 TOIMINNAN PERUSTEET Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään Perusopetuslain 48 a 3 momentin ja Opetushallituksen
LisätiedotArviointi ja kehittäminen
Tulostettu: 29.9.2016 16.13 Arviointi ja kehittäminen Kopio: Valkonen, Jouko 1/7 Tulostettu: 29.9.2016 16.13 Sisällysluettelo Kopio: Valkonen, Jouko 2/7 Tulostettu: 29.9.2016 16.13 1. Toiminnan arviointi
LisätiedotKoulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus
Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Jaana Koski Opetustoimen kehittämispäällikkö 2.11.2010 Helsinki 1/14 www.janakkala.fi Helsinki Tampere moottoritien varrella ja valtakunnan pääradan
LisätiedotORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011
ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 Sivistyslautakunta 15.6.2010 SISÄLTÖ ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE
LisätiedotPunaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.
Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri
LisätiedotJoustava koulupäivä Suomessa Tallinna Riitta Rajala, erityisasiantuntija emerita
Joustava koulupäivä Suomessa 19.5.2017 Tallinna Riitta Rajala, erityisasiantuntija emerita Maailma on muuttunut Tulevaisuudessa tarvittava osaaminen on muuttunut Oppijoiden tarpeet ovat muuttuneet Olemme
LisätiedotKERHONJÄRJESTÄJILLE, KOULUILLE JA OPETTAJILLE
KOULUN KERHOTOIMINNAN KÄSIKIRJA 2 KERHONJÄRJESTÄJILLE, KOULUILLE JA OPETTAJILLE SUVI LAPPALAINEN LAHDEN KAUPUNKI LASTEN JA NUORTEN KASVU Sisällysluettelo 1. Koulun kerhotoiminnan järjestäminen 2. Kerhotoiminnan
LisätiedotYhteisöllisyyttä & kohtaamista
koulu- nuorisotyö Yhteisöllisyyttä & kohtaamista Tavoitteena on turvallinen kouluyhteisö, jossa nuoret viihtyvät, oppivat ja tulevat toimeen keskenään. Koulunuorisotyö on ennalta ehkäisevää, ryhmien kanssa
LisätiedotAjankohtaista Suomenkielisistä koulutuspalveluista Syksy 2017
Ajankohtaista Suomenkielisistä koulutuspalveluista Syksy 2017 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Jari Kettunen Koulutusjohtaja Suomenkielisen koulutusjaosto TEHTÄVÄT Hallintosäännön mukaan koulutusjaostot:
LisätiedotKITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN
1/1 KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.8.2013 ALKAEN 1. Taustaa Kiteen kaupungin sivistystoimi on järjestänyt perusopetuslain 8 a luvun mukaista aamu- ja
LisätiedotHyvinvointia rakentamassa, ajankohtaista kerhotoiminnassa ja perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa 4.10.2013
Hyvinvointia rakentamassa, ajankohtaista kerhotoiminnassa ja perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa 4.10.2013 Erityisasiantuntija LASTEN HYVINVOINTIA RAKENNETAAN YHTEISTYÖN KAUTTA Aikuisen malli
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Pori (N = 202) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta Huoltajat - (N = 202) Opetushallitus toteutti valtakunnallisen perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn huoltajille 22.1. 28.2.2013.
LisätiedotPERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus
PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta
LisätiedotAjankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013
Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013
LisätiedotTaiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016
Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä
LisätiedotYhteinen iltapäivä -ryhmittymän kannanotto
Helsingissä 5.6.2007 Yhteinen iltapäivä -ryhmittymän kannanotto Sisällys Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan lainsäädännön toimivuuden selvitys...2 1. Nykytilanne...2 2. Aamu- ja iltapäivätoiminnan
LisätiedotYhteistyössä on voimaa- Moven hyödyntäminen Kouvolassa
Yhteistyössä on voimaa- Moven hyödyntäminen Kouvolassa Hyvinvointiareena 18.9.2019 Ylilääkäri Eija Puhalainen Rehtori Antti Lautala 20.9.2019 Eija Puhalainen ja Antti Lautala 1 Kouvolan Liikkuva koulu
LisätiedotKOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan
KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan KOULU: Karamzinin koulu SUUNNITELMAN LAATIMINEN Koulut laativat oman tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Se on tärkeä
LisätiedotToimintakulttuuri kehittyy opetussuunnitelman uudistumisen kautta yhteisin tavoittein ja yhdessä toimien
Kouluviihtyvyyttä lisäävien oppilasprojektien toteuttaminen Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen vahvistaminen Toimintakulttuuri kehittyy opetussuunnitelman uudistumisen kautta yhteisin tavoittein ja yhdessä
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Kouvola (N = 231) Riitta Rajala
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta Huoltajat - (N = 231) Riitta Rajala 30.4.2013 Hyvä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjä! Opetushallitus toteutti valtakunnallisen perusopetuksen aamu-
LisätiedotKo u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU
Ko u l u l a i s t e n AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Monet lapset viettävät pitkiä aikoja ilman aikuisen läsnäoloa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat - 578 Paltamo (N = 10) Riitta Rajala 28.2.2015
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta Huoltajat - (N = 10) Riitta Rajala 28.2.2015 Hyvä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjä! Opetushallitus toteutti valtakunnallisen perusopetuksen aamu-
LisätiedotLIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA
LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA Mentorointi Nuoren Suomen ja aluejärjestöjen toteuttamaa Liikkuva koulu ohjelmaan kuuluvaa maksutonta toimintaa Mentoreina aluejärjestöjen
LisätiedotSisällys. Kaaviot. Kaavio 1. Iltapäiväkerhojen lukumäärä/lukuvuosi Kaavio 2 Lasten lukumäärä/lukuvuosi...19
PORVOON PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTAKERTOMUS 2017 2018 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Tavoitteet... 3 3 Yhteistyö... 3 4 Koordinaattorin työtehtävät... 5 5 Iltapäivätoiminta kehittyy
LisätiedotITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ. Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki
ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki HAAPAJÄRVEN LUKIO Lukiolaiset vastaavat asiakastyytyväisyyskyselyyn joulukuussa ja toukokuussa. Kyselyyn on yhdistetty
LisätiedotArvioinnin l Arvioinn uonne ja ylei in l set uonne ja ylei periaat set teet periaat Käsitteet marraskuun hautomo 2014
Koulun nimi: Kunnas Arvioinnin luonne ja yleiset periaatteet Oppimisen arvioinnissa arvioinnin kohteena on oppilaan oppimisen edistyminen ja tavoitteiden toteutuminen tarkasteltavan ajanjakson päättyessä.
LisätiedotArviointi ja kehittäminen
Arviointi ja kehittäminen Kopio: Seppänen, Anne 1/5 Sisällysluettelo Koulun lukuvuoden 2016-2017 kehittämiskohteet (luonnos) koulun tason arviointi (luonnos) Lautakunnantason arviointi (luonnos) Oppimisen
LisätiedotPerusopetuksen laadun huoltajakysely 2014
Perusopetuksen laadun huoltajakysely 0 Tuusulan kunnan perusopetuksen huoltajakysely toteutettiin maaliskuussa 0. Sähköiseen kyselyyn vastasi 8 perusopetuksen.,. ja 9. luokkien oppilaiden huoltajaa. Yleistä,,0,8,,,,,.
LisätiedotAloite iltapäivätoiminnan yhtenäistämisestä ja toimintaa koordinoivasta henkilöstä/yhteisen Sipoomme valtuustoryhmä. Aloite merkittiin tiedoksi.
Valtuusto 54 09.05.2011 Aloite iltapäivätoiminnan yhtenäistämisestä ja toimintaa koordinoivasta henkilöstä/yhteisen Sipoomme valtuustoryhmä 1395/00.00.09/2010 KV 89 Valtuusto 27.9.2010 Yhteisen Sipoomme
LisätiedotTerveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.
Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,
LisätiedotJuhannuskylän koulupolku
HARRASTAVA ILTAPÄIVÄ Juhannuskylän koulupolku Juhannuskylä - Tammela lv. 2019-2020 Tampereen kaupungin Harrastava iltapäivä (HIP) - kerhot toimivat syksyllä 9.9. - 13.12.2019 ja keväällä 13.1. - 8.5.2020.
LisätiedotKoululautakunta 29.09.2011 33, liite 2. ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Siilinjärvi. Sisällysluettelo
1 Koululautakunta 29.09.2011 33, liite 2 ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Siilinjärvi Sisällysluettelo 1 Toiminta-ajatus ja tavoitteet... 2 1.1 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen... 2 1.2 Hyvinvoinnin,
LisätiedotUudet opetussuunnitelman perusteet ja vanhempien osallisuus kouluissa
KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖN PARHAAT KÄYTÄNNÖT Yhteenveto 14.11.2016 osallisuusiltapäivästä Uudet opetussuunnitelman perusteet ja vanhempien osallisuus kouluissa - miten voimme vahvistaa kodin ja koulun
LisätiedotLasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2010
Lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan tarkoitetun valtionavustuksen käyttö Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa vuonna 2010 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
LisätiedotOPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi
OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...
LisätiedotKoulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus
Eurajoen kunta / koulutoimi PERUSKOULUN TOIMINTAKERTOMUS Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015 Rikantilan koulu A. TILASTOLLISET ASIAT 1. Peruskoulun oppilaiden lukumäärä kevätlukukauden 2014 päättyessä Oppilasmäärä
LisätiedotKerhotoiminnan kehittäminen lv Koulutuslautakunta Liite 1
Kerhotoiminnan kehittäminen lv. 2015-2016 Koulutuslautakunta 26.01.2017 Liite 1 1. Yleistä: Koulujen kerhotoimintaa on kehitetty aktiivisesti vuodesta 2008 osana Perusopetus paremmaksi (POP) ohjelmaa.
LisätiedotAamu- ja iltapäivätoiminta oppilaan hyvinvoinnin tukena
KT, projektipäällikkö Leevi Launonen: Aamu- ja iltapäivätoiminta oppilaan hyvinvoinnin tukena Hyvä alku messut 10.-11.1.2005 Aamu- ja iltapäivätoiminnan yhteiskunnallista taustaa Koululaisten iltapäivähoidon
LisätiedotTukea turvapaikanhakijoiden kotouttamiseen liikunnan, nuorisotyön ja kulttuurin avulla - mitä tehdään tällä hetkellä?
Tukea turvapaikanhakijoiden kotouttamiseen liikunnan, nuorisotyön ja kulttuurin avulla - mitä tehdään tällä hetkellä? Annika Kattilakoski, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 1 Maahanmuuttajien kotouttaminen
LisätiedotKeskustelu luokissa. Ohjeen työstänyt: Leena Pöntynen Kuntaliitto ja Ulla Siimes Vanhempainliitto
Keskustelu luokissa Ohjeen työstänyt: Leena Pöntynen Kuntaliitto ja Ulla Siimes Vanhempainliitto Ohjeistus koululle ennen vanhempainiltaa 1. Päättäkää missä tilassa ryhmäosuus pidetään. Suosittelemme luokkiin
LisätiedotVarhaiskasvatuksen kehittämisverkosto Loisto
Varhaiskasvatuksen kehittämisverkosto Loisto Loisto-verkosto Opetushallituksen koordinoima varhaiskasvatuksen kehittämisverkosto Mukana 131 kuntaa ja 6 yksityistä varhaiskasvatuksen järjestäjää Loisto
LisätiedotApip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin.
KH 29.1.2013 LIITE Paltamon perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan laatukäsikirja 1 Johtaminen Perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista, arvioinnista ja valvonnasta vastaa Paltamon
LisätiedotLUHANGAN KUNNAN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA. (Laadittu Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet 2011 mukaisesti.
LUHANGAN KUNNAN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA (Laadittu Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet 2011 mukaisesti.) 1.TOIMINTA-AJATUS JA TAVOITTEET Iltapäivätoiminnan tarkoituksena
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Siikajoki (N = 29) Riitta Rajala
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta Huoltajat - (N = 29) Riitta Rajala 30.4.2013 Hyvä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjä! Opetushallitus toteutti valtakunnallisen perusopetuksen aamu-
LisätiedotHÄMEENKYRÖN KUNNAN ESIOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN
HÄMEENKYRÖN KUNNAN ESIOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.8.2019 ALKAEN SISÄLTÖ 1. TOIMINNAN TAVOITTEET 2. TOIMINNAN KOORDINOINTI JA SUUNNITTELU 3. TOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET
LisätiedotOpetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014
Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa Outi Salo 3.10.2014 Koulutuksen järjestäjät ja oppilasmäärät Kaupungin koulut - Suomenkieliset - ruotsinkieliset Koulujen määrä 99 21 oppilasmäärä 37 379
LisätiedotNOSTOJA NUORISOTYÖSTÄ KOULUSSA (Nuorisotyö koulussa vrt. koulunuorisotyö) Lounais-Suomen nuorisotyön päivät
17.9.2018 www.nuorisokanuuna.fi 1 NOSTOJA NUORISOTYÖSTÄ KOULUSSA (Nuorisotyö koulussa vrt. koulunuorisotyö) Lounais-Suomen nuorisotyön päivät 6. - 7.9.2018 050 383 6453, suvi.lappalainen@lahti.fi 17.9.2018
LisätiedotORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN. (1. ja 2. luokkien sekä erityisen tuen oppilaille) TOIMINTASUUNNITELMA
ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN (1. ja 2. luokkien sekä erityisen tuen oppilaille) TOIMINTASUUNNITELMA 11.8.2014 29.5.2015 Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta
LisätiedotPOP perusopetus paremmaksi
POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa
LisätiedotKOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA
KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Lumijoen kunta päivitetty 4/11 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan laki astui voimaan 1.8.2004. Kunta vastaa järjestetystä iltapäivätoiminnan lainmukaisuudesta.
LisätiedotVinkkejä vanhempainiltoihin ja vanhempien osallisuuteen
Vinkkejä vanhempainiltoihin ja vanhempien osallisuuteen Suomen Vanhempainliitto 111 vuotta kasvatuskumppanuutta Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö 1305 vanhempainyhdistystä Ydintehtävät Tukee vanhempien
LisätiedotSisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg
Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä
LisätiedotLiikkuva koulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio
Liikkuva koulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä www.liikkuvakoulu.fi Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio Liikkuva koulu -ohjelmassa on tärkeää lisätä liikettä ja vähentää istumista koulupäivän
LisätiedotPerusopetuksen laadun huoltajakysely Kasvatus- ja sivistystoimi Opetuspalvelut
Perusopetuksen laadun huoltajakysely Kasvatus- ja sivistystoimi Opetuspalvelut Taustatietoja Vastaajina yli tuusulalaista ala- ja yläkoulun oppilaan huoltajaa. Kysely avoinna huoltajille.-... Strukturoitujen
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely
LisätiedotSiuntion kunta. Toimintaan hakeminen. Iltapäiväkerhon toiminta. Kerhopäivän ohjelma. Välipala. Koulukuljetus ja iltapäiväkerho
Lukuvuosi 2017-2018 Siuntion kunta Iltapäivätoiminta (ilttis) on monipuolista ohjattua toimintaa 1. ja 2-luokkalaisille sekä erityisen tuen oppilaille koulupäivän jälkeen. Iltapäiväkerhossa lapset voivat
LisätiedotKALASTUS OSANA KOULUJEN KERHOTOIMINTAA
KALASTUS OSANA KOULUJEN KERHOTOIMINTAA Ohjeita käytännön toimintaan SUOMEN VAPAA-AJANKALASTAJIEN KESKUSJÄRJESTÖ Taustaa koulukerhoista Koululaisille järjestetyllä kerhotoiminnalla on Suomessa pitkät perinteet.
LisätiedotHUITTISTEN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT ARVIOINTISUUNNITELMA
HUITTISTEN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT ARVIOINTISUUNNITELMA 2016 2018 Sisällysluettelo sivu Taustaa 3 Laatutyön organisointi 3 Arvioinnin vuosikello 4 Arvioinnin tasot 6 Arviointikohteet vuosina
LisätiedotVanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa
Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät XIV Ulla Siimes, toiminnanjohtaja Suomen Vanhempainliitto
LisätiedotILTAPÄIVÄTOIMINTA HÄMEENKYRÖSSÄ
1 (7) Liite 4 Sivistyslautakunta 26.8.2015 52 ILTAPÄIVÄTOIMINTA HÄMEENKYRÖSSÄ Toimintasuunnitelma 1.9.2015 lähtien HÄMEENKYRÖN KUNTA SIVISTYSPALVELUT 2 Iltapäivätoiminta Hämeenkyrössä Toimintasuunnitelma
LisätiedotValitse kyllä tai ei sen mukaan miten ollaan viime lukuvuonna toimittu. Mikäli vastaat ei, perustele halutessasi lyhyesti, miksi näin ei ole tehty.
Laatukortti 13 Koulun kerhotoiminta 1. Suunnittelu Rehtori täyttää Valitse kyllä tai ei sen mukaan miten ollaan viime lukuvuonna toimittu. Mikäli vastaat ei, perustele halutessasi lyhyesti, miksi näin
LisätiedotRastaalan koulu Lukuvuoden keskeiset teemat
Rastaalan koulu 2017-2018 Lukuvuoden keskeiset teemat Rastaalan koulun turvallisuus Turvallisuusorganisaatio -Kaikilla opettajilla rooli organisaatiossa -22 vastuualuetta -Jokaisella vastuualueella vastuuhenkilö
LisätiedotVUOSITTAINEN SUUNNITELMA
1/7 UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO Lukuvuosi _2011-2012 OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN opetustunnit yleisopetus vkt sltk myöntänyt 130 käytössä 130 opiskelijamäärä vuosiluokittain yhteensä R1 12 R2
LisätiedotSuomalaisen koulun kehittäminen
Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia
LisätiedotErityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki. Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö
Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2010 Helsinki Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö HE 109/2009 laiksi perusopetuslain muuttamisesta on edelleen eduskunnan käsiteltävänä voimaantulo?
LisätiedotKalkkisten koulu 2015 2016
Lukuvuosisuunnitelma Kalkkisten koulu 2015 2016 yhteystiedot koulu Lähiosoite Kenttätie 5 Postinumero 17240 Postitoimipaikka Kalkkinen Puhelin 03 7671008 Sähköposti kalkkistenkoulu@asikkala.fi Kanslia
LisätiedotKAARINAN KAUPUNKI PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUOSI 2014-2015. 1. Soveltamisala
KAARINAN KAUPUNKI 1 PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUOSI 2014-2015 1. Soveltamisala Lasten aamu- ja iltapäivätoimintaa säätelee Perusopetuslaki (628/1998). Mikäli kunta
LisätiedotVASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ
Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:
LisätiedotPerusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12
Opetus- ja kasvatuslautakunta 42 26.04.2016 Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 129/12.00.01/2016 OPEKAS 42 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254,
LisätiedotKOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA
Nastolan kunta KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 SIVLA 19.5.2015 33 Nastolan kunnassa järjestetään koululaisten iltapäivätoimintaa kunnanvaltuuston päätöksellä 21.6.2004 29 sekä
LisätiedotTAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Joustavan perusopetuksen toiminta Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien yhteydessä
LisätiedotKOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan
KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan KOULU: Karamzinin koulu SUUNNITELMAN LAATIMINEN Koulut laativat oman tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Se on tärkeä
LisätiedotKOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT
KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan
LisätiedotRiitta Rajala
Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Huoltajat - (N = 11) Riitta Rajala 29.4.2011 Hyvä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjä! Opetushallitus toteutti valtakunnallisen koululaisten aamu-
LisätiedotMitä on osallistava mediakasvatus?
Mitä on osallistava mediakasvatus? Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 4.12.2012 Helsinki Media auttaa lapsia ja nuoria osallistumaan Osallistaminen - suomalaisen
Lisätiedot