PORVOON PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN

Transkriptio

1 PORVOON PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTAKERTOMUS

2 Sisältö Johdanto... 2 Tavoitteet... 3 Yhteistyö... 3 Koordinaattorin työtehtävät... 5 Iltapäivätoiminta kehittyy ja muuttuu... 6 Hakumenettely Tilastot... 8 Valtakunnallinen ruotsinkielinen projekti ja valtakunnallinen seuranta... 9 Tulevaisuuden haasteet Lasten ja ip-kerhojen lukumäärät vuosina

3 Johdanto Iltapäivätoiminta on vakaalla pohjalla Porvoossa. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa on ollut hyvää jo monen vuoden ajan. Iltapäivätoiminnan asioissa Porvoo on ollut edelläkävijä maassamme. Porvoo oli yksi ensimmäisistä kaupungeista, joka palkkasi iltapäivätoiminnan koordinaattorin. Toimintaa on kehitetty vuodesta 1998 lähtien, ja se koskettaa yhä useampaa koululaista. Perusopetuslain (1136/2003) muutokset astuivat voimaan Kunnille alettiin myöntää valtionavustusta toiminnan toteuttamiseksi ensimmäisen ja toisen vuoden oppilaille sekä erityisopetuksessa oleville oppilaille luokilla 3 9. Perusopetuslain (1081/2006) uudet muutokset astuivat voimaan Iltapäivätoimintaa tulee tarjota joko 570 tuntia tai 760 tuntia koulun työvuoden aikana kullekin toimintaan osallistuvalle lapselle, keskimäärin 3 tai 4 tuntia päivässä. Vaikka toiminta on lakisääteistä, lapsilla ei ole subjektiivista oikeutta toimintaan. Porvoon kaupungin koulutuspalveluilla on toiminnan koordinointivastuu. Toiminnan järjestäjinä ovat suomalainen seurakunta ja eri yhdistykset. Toimintaa järjestetään päivittäin koulun jälkeen. Monet perheet tarvitsevat hoitoa lapselleen koulupäivän jälkeen, ja siksi kaupunki on päättänyt kehittää iltapäivätoimintaa. Kerhojen järjestäjät voivat itse päättää, järjestävätkö he myös aamutoimintaa. Tarjolla on kolme kerhoaikaa. Lukuvuoden kerhomaksut olivat 60 euroa/kk (3 tuntia/päivä), 80 euroa/kk (4 tuntia/päivä) ja 100 euroa/kk (5 tuntia/päivä). Kerhoajan voi muuttaa ainoastaan kerran lukuvuodessa. Kaupunki myöntää palkka- ja toiminta-avustusta iltapäivätoiminnan palveluntuottajille. Kaksi kiertävää iltapäiväkerho-ohjaajaa työskentelee iltapäiväkerhoissa yhdeksättä vuotta peräkkäin toiminnan laadun kehittämiseksi. 2

4 Tavoitteet Tavoitteena on, että paikka voidaan myöntää kaikille, jotka sitä tarvitsevat ja jotka kuuluvat iltapäivätoiminnan piiriin. Iltapäiväkerhot on ensisijaisesti tarkoitettu peruskoulun luokkien 1 2 oppilaille ja muiden luokkien oppilaille, joille on tehty päätös erityisestä tuesta. Lapsella ja lapsen huoltajalla ei ole subjektiivista oikeutta saada perusopetuslain mukaisen aamuja iltapäivätoiminnan palveluita. Kunta päättää vuosittain, kuinka monta lasta voi osallistua toimintaan ja missä laajuudessa toimintaa järjestetään kullekin oppilasryhmälle. Syksyllä 2015 kerhot olivat täynnä yhteensä noin 480 lasta. Kolmekymmentä toisen luokan oppilasta ja kaksi kolmannen luokan oppilasta oli jonossa. Tilasto on syyskuulta Lukuvuoden aikana toiminta ei ole vielä ollut itsestäänselvyys ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille Porvoossa. Kyläkouluissa tarve on yleensä niin pieni, ettei ole taloudellisesti mahdollista pitää iltapäiväkerhoa. Useassa kylässä tilanne on sen vuoksi ratkaistu perustamalla kaksikielisiä iltapäiväkerhoja. Vieläkin löytyy kyliä, joissa ei ole iltapäiväkerhoa osallistujien vähyyden vuoksi. Kerhon taloudellisen toimeentulon turvaamiseksi tarvitaan noin 10 lapsen osallistumismaksut. Toinen ongelma kylissä on ollut ohjaajien löytäminen, joko palkattuna tai työllistämistuella. Yhteistyö Kaupunki toimii avoimessa yhteistyössä iltapäivätoiminnan järjestäjien kanssa. Porvoon suomalainen seurakunta, useat eri yhdistykset sekä vanhempainyhdistykset järjestävät iltapäivätoimintaa Porvoossa. Lukuvuonna toiminnassa oli 17 kerhoa, joista yksi (1) oli seurakunnan, yksitoista (11) yhdistysten ja viisi (5) koulujen omien vanhempainyhdistysten ylläpitämää toimintaa. Kerhoista seitsemän (7) oli suomenkielisiä, neljä (4) ruotsinkielisiä ja kuusi (6) kaksikielisiä. Tämän lisäksi Porvoon Taidekoulu vastaa kaksikielisen iltapäiväkerhon järjestämisestä. Voimaan tullut laki perusopetuslain muuttamisesta on tuonut mukanaan enemmän myönteistä kuin kielteistä. Ohjaajia ei aina tarvitse palkata ainoastaan eri työllistämistuilla. Ohjaajien palkkaaminen on helpompaa, koska järjestäjät voivat palkata ohjaajia ilman työllistämistukea. Välillä on ollut niin, että ohjaajia ei ole löytynyt työvoimatoimiston kautta ja toimintaa ei tästä syystä ole voitu käynnistää suunnitelmien mukaan tai ohjaajien avustussumma ei ole riittänyt koko lukuvuodeksi. Aiemmin useimmat kerhot saivat myös hakea tukijoita tai pyytää itselleen askartelutarvikkeita. Toiminnan taso on kohentunut myös siksi, että on ollut mahdollista järjestää monipuolista koulutusta iltapäiväkerho-ohjaajille. 3

5 Kiertävät iltapäiväkerho-ohjaajat osallistuvat iltapäiväkerhotoiminnan laadun kehittämiseen. He voivat toimia konsultoivina resurssihenkilöinä esimerkiksi haastavissa ryhmissä (koskee yhdistysten iltapäiväkerhoja). Yhteistyötä tehdään kaupungin eri toimijoiden kanssa, ja kouluja informoidaan säännöllisesti iltapäivätoiminnasta. Säännöllinen yhteistyö koulujen kanssa on tärkeää. Iltapäivätoiminnan järjestäjä ja koulu sopivat pelisäännöistä, viihtymissäännöistä, toiminnan ohjaamisen malleista, turvallisuusasioista, yleisestä käytännöstä, tiloista ym. Lukuvuoden aikana on pidetty kokouksia koulutusjohtajien kanssa. Kokouksissa on keskusteltu mm. laatukysymyksistä, koulun ja ip-kerhon välisistä yhteistyökysymyksistä sekä erityisen tuen tarpeessa olevista lapsista. Aamu- ja iltapäivätoimintaa kehitetään 15 alueellisessa kehitysverkostossa. Yksi verkostoista on ruotsinkielinen. Helsingin kaupungin opetusviraston erityissuunnittelija Leena Palve-Kaunisto on mukana kehittämässä suomenkielistä toimintaa Uudellamaalla ja tekee yhteistyötä eri kaupunkien iltapäivätoiminnan koordinaattoreiden kanssa. Kehittämispäällikkö Monica Martens-Seppelin (Sydkustens landskapsförbund) ja rehtori Inger Nabb Vaasasta ovat ruotsinkielisen verkoston yhteyshenkilöitä. Verkoistoissa on järjestetty aluekohtaisia ja paikallisia tapaamisia tai koulutuksia sekä seminaareja, joissa keskustellaan ja kehitetään toimintaan liittyviä ajankohtaisia asioita. Muita yhteistyötahoja ovat koulutuspalveluiden erityissuunnittelija, Porvoon sosiaalitoimisto, työ- ja elinkeinotoimisto, koulujen henkilökunta, kiertävät erityislastentarhanopettajat, päivähoitotoimisto, kulttuuripalvelut, museo, luontokoulu, nuorisopalvelut, liikuntapalvelut, kirjasto, 4H, Edupoli ja Yrkesinstitutet Prakticum (katso myös otsikko Ulkopuoliset toimijat ). Iltapäivätoimintaan osallistuu vuoden mittaan myös nuoria harjoittelijoita. Tukea toiminnan järjestäjille Perusperiaatteen mukaan kaupunki tukee järjestäjiä iltapäivätoiminnan järjestämisessä. Porvoon kaupunki antaa iltapäivätoiminnan järjestäjille mahdollisuuden toimia maksutta koulujen tiloissa. Iltapäivätoiminta on tuettua toimintaa. Kaupunki myöntää palkka- ja toimintatukea iltapäivätoiminnan järjestäjille kaksi kertaa lukuvuodessa. Tarkoitus on pitää maksut kohtuullisina ja taata toiminnan tulevaisuus ja kehitys. Kaupunki ja palveluntuottaja tekevät vuosittain sopimuksen toiminnan järjestämisestä. Tavoitteena on, että palveluntuottaja järjestää itse tarpeen vaatiessa iltapäivätoimintaan sijaisen. Kiertävät iltapäivätoiminnan ohjaajat osallistuvat iltapäivätoiminnan laadun kehittämiseen. Ip-toiminnan järjestäjille myönnettiin tukea ohjaajien palkkoihin ja toimintaan. Kaupunki myönsi vuoden 2015 syyslukukaudelle yhteensä euroa tukea ip-toiminnan järjestäjille ( euroa palkka-avustusta, euroa toiminta-avustusta). Vuoden 2016 kevätlukukaudelle myönnettiin euroa ( euroa palkka-avustusta, euroa toiminta-avustusta). 4

6 Koordinaattorin työtehtävät Koordinaattorin työtehtäviin kuuluu muun muassa yhdistysten tukeminen uusien kerhojen perustamisen yhteydessä, ohjaajien työhön liittyvän koulutuksen ja ohjauksen järjestäminen, ohjaajien tukeminen heidän työssään, yhdistysten kerhoissa vieraileminen, toiminnasta tiedottaminen, toiminnan suunnittelu, järjestäminen ja kehittäminen, tiedon päivittäminen, yhteistyön tekeminen eri toimijoiden kanssa sekä työllisyyttä koskevan toiminnan suunnittelu. Koordinaattori seuraa myös, että iltapäivätoiminta toteutetaan lain edellyttämällä tavalla, ja hänen tehtäviinsä kuuluu lapsi- ja tuntimäärien raportoiminen Opetushallitukselle, palkka- ja toimintatukianomusten valmistelu sekä toiminnan arviointi ja kokoaminen. Lisäksi työnkuvaan kuuluu lähiesimiestehtävät, kerhojen lapsivalintojen valmistelu, kerhopaikkojen seuranta, toiminnan tilastointi, kaikkien irtisanomisten ja toiminnan muutosten vastaanottaminen, opiskelijoiden toiminnan arviointi sekä laskujen tarkistaminen. Koordinaattorin työtehtäviin kuuluu myös koulujen kerhotoiminta. Työtehtävä on kaksikielinen. Iltapäivätoiminnan ohjaajille järjestetään kokouksia ja koulutuksia säännöllisesti vuoden aikana. Tavoitteena on vierailla kaikissa iltapäiväkerhoissa kerran lukuvuoden aikana. Seurakunta huolehtii omien ohjaajiensa ohjauksesta. Koordinaattori osallistuu tarvittaessa seurakunnan iltapäivätoiminnan ohjaajien kokouksiin. Koulutuspalveluiden erikoissuunnittelija vetää OPS 2016-prosessia Porvoossa. Aktiivista yhteistyötä on tehty myös koulujen yhteistyökumppaneiden kanssa. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta sekä koulun kerhotoiminta ovat olleet aktiivisesti mukana yhteistyössä. Iltapäiväkerhon vastuuohjaajia ja palveluntuottajia on informoitu paikallisesta OPS-työstä ja heidän kanssaan on myös käyty keskustelua yhteistyöstä. Koordinaattori on osallistunut tammikuusta 2010 lähtien aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan johtoryhmään. Ryhmää ohjaa Monica Martens-Seppelin (Sydkustens landskapsförbund). Iltapäivätoiminnan ja koulun kerhotoiminnan kysymyksiä selvittävä laatutyöryhmä on toiminut Porvoossa myös tänä lukuvuonna. Koulutuspalveluiden uusi laatuvastaava on perehdytetty aamuja iltapäivätoimintaan. Ruotsinkielistä laatuvastaavaa ei ollut palkattu tänä lukuvuonna. 5

7 Iltapäivätoiminta kehittyy ja muuttuu Koulujen alkaessa elokuussa 2015 ympäri kaupunkia toimi 17 iltapäiväkerhoa, noin 500 lasta ja 7 palveluntuottajaa. Lisäksi Porvoon taidekoulu järjesti oman iltapäiväkerhon. Aamuhoito aikaisempina vuosina Lukuvuonna Borgå svenska domkyrkoförsamling järjesti aamuhoitoa Porvoon keskustassa. Lukuvuonna Kerkkoon koulu järjesti yhteistyössä Kerkkoon koulun vanhempainyhdistyksen kanssa lasten aamuhoitoa Kerkkoon koululla. Sannäs skolassa Hem och skola -yhdistys järjesti aamuhoitoa muutamana päivänä viikossa. Sannäs hem och skola järjesti aamuhoitoa tiettyinä päivinä Sannäs skolassa myös lukuvuoden aikana. Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat voidaan integroida kerhoihin. Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat luokilla 3 9 voivat osallistua myös nuorisotilojen avoimeen toimintaan. Kesätoimintaa koululaisille järjestivät tänä lukuvuonna seuraavat iltapäivätoiminnan järjestäjät: Spurttis/Porvoon liikunnallinen iltapäiväkerho, Porvoon suomalainen ja ruotsalainen seurakunta sekä Porvoon taidekoulu. Suunnittelu Toiminnan suunnittelemisesta ja muista ajankohtaisista asioista käytiin keskustelua kuluneena lukuvuonna kaikkien yhdistysten palkkaamien iltapäiväkerhon vastuu-ohjaajien kanssa. Keskustelun pohjana toimi kerhon toiminta- ja kuukausisuunnitelma. Säännöllisiä työpaikkakokouksia pidettiin myös kiertävien ohjaajien kanssa. Toiminnan suunnittelu sekä esittely järjestetään syyslukukauden alussa. Laatutyön työryhmä perustettiin syksyllä Ryhmän jäsenet edustavat eri alueita, jotka tavalla tai toisella tekevät työtä iltapäiväkerhon tai koulun kerhon toiminnassa tai laatukysymysten parissa. Työryhmä arvioi aamu- ja iltapäivätoiminnan laatua ja koulun kerhotoimintaa. Nykytilanteesta ja kehitystarpeista tehtiin kartoitus. Työn tarkoituksena on tukea laatukehitystä paikallisella tasolla. Tavoitteena on osoittaa kehitystarpeita ja antaa ehdotuksia, kuinka laatua voisi käytännössä parantaa. Ryhmän jäsenet ovat: Anna Talvitie, joka vastaa suomenkielisten koulutuspalveluiden laadusta,, Tiina Välikangas, koulutuspalveluiden erikoissuunnittelija, Ulrica Stråhlmann, joka vastaa Hem och skolan järjestämästä ip-toiminnasta Kvarnbackens skolassa, kiertävät ip-toiminnan ohjaajat Kate Rannström ja Maarit Tiilikka sekä Anne Lindholm, iltapäivätoiminnan koordinaattori. Ryhmä on kaksikielinen. Koulutus Ohjaajille on järjestetty kokouksia ja koulutuksia melkein joka kuukausi. Ohjaajien tapaamisia pidetään yhä tärkeinä, koska silloin eri ohjaajat voivat tavata toisiaan ja jakaa kokemuksia. Kerhojen vastuuohjaajat tapaavat toisiaan säännöllisesti. Ohjaajien tapaamisia sekä koulutusta 6

8 järjestetään myös jatkossa. Ip-ohjaajien ja koulun kerho-ohjaajien yhteisiä koulutuksia on suunniteltu. Käsiteltyjä aiheita: toiminnan suunnittelu/ajankohtaiset asiat sekä esittely uusille ohjaajille järjestettiin syksyllä. yhteistyö kirjaston kanssa (satuviikko) liikunnan merkitys/teoria (peruutettiin) joogaa/lapsille rentoutumista, kouluttajana Annika Björk asiakirja Kaltoin kohtelu, kouluttajana johtava sosiaalityöntekijä Krista Lyyra avaimia ammattilaisille -koulutus, Valoa näkyvissä, Tarja Seppälä. Miten kohdata ja ohjata haastavasti käyttäytyvää lasta APIP toiminnassa. Maksetaan projektista Vaativan erityisopetuksen kehittäminen. Yhteensä 4 kertaa: kaksi keväällä, kaksi syksyllä Lasten halu liikkua, ulkoleikit ja metsäparkour. Kouluttajana Eva-Lotta Backman- Winqvist, FSI. Koulutus järjestettiin ruotsiksi ip- ja koulun kerhonohjaajille Hyvää mieltä yhdessä-koulutus alakoululaisen mielenterveyden edistämiseen. Kouluttajana toimi Riikka Nurmi, Suomen mielenterveysseura. Koulutus järjestettiin ipja koulun kerhonohjaajille yhteistyö koulutuspalveluiden erikoissuunnittelijan kanssa koskien opetussuunnitelmatyötä. ohjaajat ovat saaneet tiedon mahdollisuudesta osallistua muihin koulutuksiin. CLL järjesti mm. koulutuksen varhaiskasvatuksen ja esikoulun pedagogisesta suunnittelusta ja dokumentoinnista. Sydkustens landskapsförbund järjesti yhteistyössä F:ma Marita Frödingin kanssa koulutuksen, jonka aiheena oli turvallisen, virikkeitä antavan ja mielekkään iltapäivän järjestäminen. FSI ja Sydkustens landskapsförbund järjestävät koulutusta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Esimerkiksi Sydkustens landskapsförbund piti yhteistyössä Naturskolan Utternin kanssa koulutuksen iltapäivätoiminnan ohjaajille kevätlukukauden aikana Porvoossa. Laivaseminaari järjestettiin iltapäivätoiminnan ohjaajille ja koulujen kerhoohjaajille kolmantena vuotena peräkkäin. Seminaarin järjestäjänä oli iltapäivätoiminnan ja koulun kerhotoiminnan asioiden suomenkielinen verkosto yhteistyössä Etelä- Suomen Liikunta ja Urheilu -yhdistyksen (ESLU) kanssa. Kiertävät iltapäiväkerho-ohjaajat ovat myös joskus osallistuneet muihin koulutuksiin, jotka tukevat heidän työtään. He vierailivat myös Educa-messuilla. 7

9 Ulkopuoliset toimijat Museolehtori Hannele Tenhovuori järjesti toimintaa kerhoissa lukuvuoden aikana. Kaupunginkirjastossa järjestettiin Satuviikko. Yhteistyössä 4H:n kanssa järjestettiin toimintaa metsä- ja välipalateemalla useissa iltapäiväkerhoissa. Syksyn 2015 aikana 4H teki yhteistyötä Gammelbacka eftiksen, Kullo eftis/kullo ip-kerhon ja Peipon ip-kerhon kanssa. Yhteistyö toisten toimijoiden kanssa oli myös mahdollista, mm. luontokoulun, liikunta-, nuoriso- ja kulttuuripalveluiden kanssa. Yhteistyötä tehtiin Ung Infon, sosiaali- ja perhepalveluiden sekä Porvoon suomalaisen ja ruotsalaisen seurakunnan kanssa. Muista toimijoista kerrottiin "Suunnittelu, käsitellyt asiat" -otsikon alla (s.7). Muu ohjelma Perinteisesti iltapäiväkerho-ohjaajille on järjestetty virkistystä. Tänä vuonna järjestettiin tapaamisia eri teemoina keväällä ja syksyllä. Iltapäivätoiminta vastasi kustannuksista. Hakumenettely Lapset valitaan iltapäiväkerhoihin yhdeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Lukuvuoden iltapäivätoimintaan hakeminen tapahtui sähköisesti Wilma-ohjelmassa alkuvuodesta. Päätös iltapäiväkerhopaikasta lähetettiin sähköisesti Wilman kautta viimeistään huhtikuussa tuleville ekaja tokaluokkalaisten vanhemmille, joiden hakemus oli tullut ajoissa. Hakulomake ja tietoa iltapäivätoiminnasta löytyi myös kaupungin internetsivuilla ( Hakuaika päättyi Kun lapset valitaan iltapäivätoimintaan, sovelletaan kaupungin vahvistamia yhdenvertaisia valintaperusteita. Lapsen valinnasta toimintaan tehdään aina hallinnollinen päätös. Varsinaisen hakuajan jälkeen vapaita paikkoja voi tiedustella koordinaattorilta. Hakuprosessista on tiedotettu iltapäivätoiminnan järjestäjiä, ohjaajia, koulujen rehtoreita sekä muita yhteistyökumppaneita. Tilastot Syyskuussa Opetushallitukselle ilmoitettiin kahdennennentoista kerran toimintaan osallistuvien lasten lukumäärä: ensimmäisen luokan oppilaita oli 330 ja toisen luokan oppilaita 149. Erityisen tuen päätöksellä olevia lapsia oli 1 (luokat 3 9). Ryhmään, jolle myönnettiin valtionapua, kuului 480 lasta (niistä 347 suomenkielisiä ja 133 ruotsinkielisiä lapsia). 8

10 Aikaisemmin kerhoissa on ollut myös vanhempia lapsia: 320 lukuvuonna lukuvuonna lukuvuonna lukuvuonna lukuvuonna lukuvuonna lukuvuonna lukuvuonna lukuvuonna lukuvuonna lukuvuonna lukuvuonna lukuvuonna Lukuvuodesta lähtien lasten lukumäärä perustuu siihen lapsimäärään, johon valtionavustusta on myönnetty. Tilastointi on tehty Iltapäiväkerhoissa oli myös lapsia, joilla on erityistarpeita, mutta useimmat olivat ensimmäisen ja toisen luokan oppilaita. Kolme lasta oli ylemmiltä luokilta. Vanhemmat oppilaat saivat osallistua kaupungin avoimeen toimintaan. Suomenkielisessä Albert Edelfeltin koulussa järjestetään iltapäivätoimintaa harjaantumisopetuksessa oleville lapsille. Tämä on erityishuoltolain alaista toimintaa, eikä sitä siksi ole huomioitu Opetushallituksen tilastoissa (koskien iltapäivätoimintaa). Lapset, joilla ei ole iltapäiväkerhoa lähellä, voivat saada mahdollisuuden osallistua perhepäivähoitoon. Lukuvuonna kolme ensimmäisen luokan oppilasta ja yksi toisen luokan oppilasta osallistui perhepäivähoitoon iltapäivällä. Nämä lapset on laskettu mukaan kaupungin Opetushallitukselle antamaan tilastoon. Valtakunnallinen ruotsinkielinen projekti ja valtakunnallinen seuranta Sydkustens landskapsförbund rf toteutti projektin Eftiskompetens , jonka oli rahoittanut Euroopan sosiaalirahasto. Sen tavoitteena oli näyttää, miten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään kunnissa ja järjestöissä. Projekti auttaa kehittämään toimivia yhteistyöverkostoja iltapäivätoiminnan ja koulun välillä. Iltapäivätoiminnan ja koulun yhteistyö tuodaan usein esiin kehittämiskohteena. Useimpien mielestä on selvästikin tarvetta yhteistyöhön, varsinkin toiminnan perusteiden osalta. Näihin voidaan lukea koulun arvopohja, opetussuunnitelmatyö ja lapset, joilla on erityistarpeita. Koulussa noudatetaan erilaisia malleja. Tulokset osoittavat, että iltapäivätoiminnan ohjaajat eivät ole olleet mukana koulutuksissa eivätkä 9

11 koulujen suunnittelukokouksissa. Iltapäivätoiminnassa työskennellään erityisen paljon lasten sosiaalisen kompetenssin, toverisuhteiden sekä emotionaalisten valmiuksien kehittämiseksi. Yhteistyölle tarvitaan selvemmät puitteet ruohonjuuritasolla. Projektissa otetaan esiin se, että koulussa johtajuus vaikuttaa ratkaisevasti yhteistyön toimivuuteen. Aktiivisuutta vaaditaan myös iltapäivätoiminnan ohjaajilta. (Eftiskompetens. Kvalitet, kompetens och sysselsättning inom morgon- och eftermiddagsverksamhet 2015:58-60) Sydkustens landskapsförbund kartoitti ruotsinkielisten alueiden iltapäivätoimintaa helmikuussa Tavoitteena on tarkastella kattavasti ruotsinkielisten alueiden iltapäivätoimintaa ja tällöin erityisesti henkilöstön työoloja. Kaksi sähköistä kyselyä on lähetetty iltapäivätoiminnan ohjaajille ja yksi kuntien iltapäivätoiminnasta vastaaville henkilöille. Kysymykseen, joka koski lasten ja vanhempien mahdollisuutta osallistua toiminnan suunnitteluun, suuri osa ohjaajista vastasi, että tällainen mahdollisuus tarjotaan joskus tai että mahdollisuutta ei tarjota koskaan. (Eftis i Svenskfinland. Kartläggning av morgon- och eftisverksamheten 2016) Opetushallitus tekee säännöllistä seurantaa aamu- ja iltapäivätoiminnasta. Seuranta on Opetushallituksen mukaan tärkeä osa toiminnan kehittämistä kunnissa. Muu seuranta Tavoitteena on, että iltapäivätoiminnan vastuuohjaaja toteuttaa tyytyväisyyskyselyt lapsille lukuvuoden aikana. Myös huoltajilta pyydetään palautetta toiminnasta ja ideoita toimintaan. Aamuhoito Porvoon kaupungin koulutuspalvelut kartoitti yhteistyössä Porvoon liikunnallisen iltapäiväkerhon kanssa Keskuskoulun oppilaiden aamuhoidon tarvetta keväällä Kartoitus tehtiin Wilman kautta. Porvoon liikunnallinen iltapäiväkerho on aiemmin osoittanut kiinnostusta aamuhoidon järjestämiseen. Kartoituksen tulokset osoittivat, että aamuhoidon tarve ei ole riittävä aamuhoidon järjestämiseksi. Tulevaisuuden haasteet Aikaisemman tehdyn selvityksen mukaan tärkeimmät iltapäivätoiminnan laatukriteereitä koskevat kehitysehdotukset olivat: Kaikille paikkaa tarvitseville ja toiminnan piiriin kuuluville on tarjottava paikka iltapäivätoiminnassa. Toiminnassa on oltava tarpeeksi pätevää ja osaavaa henkilökuntaa kaupungin korotettua palkkatukea maksetaan iltapäivätoiminnan järjestäjille. Tieto siirtyy esikoulusta ja koulusta iltapäivätoimintaan. Tukea tarjotaan erityistä tukea tarvitseville lapsille (lisäresurssit, moniammatillinen yhteistyö, konsultaatio, koulutus). 10

12 Iltapäivätoiminnan ja koulun yhteistyötä kehitetään. Tilojen on oltava tarkoituksenmukaiset. Laadun parantamiseksi tehdyt toimenpiteet Kaikki ensimmäisen luokan oppilaat, joiden huoltajat jättivät hakemuksen ajoissa, ovat saaneet iltapäiväkerhopaikan lukuvuodelle Edellytyksenä on ollut, että alueella on jo ennestään järjestetty iltapäiväkerhotoimintaa ja että hakijoita on ollut riittävästi. Kolmekymmentä toisen luokan oppilasta ja kaksi kolmannen luokan oppilasta oli jonossa. Joissain kylissä ei tänä vuonna ole resursseja iltapäivätoiminnan järjestämiseen. Tilastot ovat syyskuulta Yhteistyötä tehdään aktiivisesti taidekoulun iltapäiväkerhotoiminnan kanssa. Palkka- ja toiminta-avustusta voidaan antaa niille yhdistyksille, seurakunnille ja yksityisille yrittäjille, jotka toteuttavat aamu- ja iltapäivätoimintaa perusopetuslain mukaisesti. Korotettua palkka-avustusta ei voitu maksaa palveluntuottajille lukuvuonna Tiedonsiirto esikoulun, koulun ja iltapäivätoiminnan välillä on edistynyt niin, että iltapäivätoiminta mainitaan lomakkeella, jolla annetaan lupa esikoulun ja koulun väliseen tiedonsiirtoon. Tavoitteena on keskustella muusta mahdollisesta esikoulun ja iltapäivätoiminnan välisestä yhteistyöstä. Iltapäivätoiminnan ohjaajille on tarjottu säännöllisesti koulutusta, mm. erityistä tukea tarvitsevien lasten tukemisessa. Lisäresursseja voidaan tarjota vain muutamille palveluntarjoajille, mikäli ryhmässä on lapsia, jotka tarvitsevat erityistä tukea. Tavoitteena on lisätä yhteistyötä koulun moniammatillisten tiimien välillä asioissa, jotka koskevat erityistä tukea tarvitsevia lapsia. Iltapäivätoiminnan ja koulun yhteistyön pelisäännöt on kirjattu perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelmaan. Paikallisessa opetussuunnitelmassa painotetaan vahvasti yhteistyötä iltapäiväkerhon ja koulun välillä. Iltapäivätoiminnan tarkoituksenmukaisista tiloista keskustellaan säännöllisesti. Iltapäiväkerhon tulee sijaita koulussa tai lähellä koulua. Tällöin matka koulusta kerhoon on turvallisempi, ja riskit minimoidaan. Tarkoituksenmukaisten toimintatilojen löytäminen on usein haastavaa. On myös haastavaa säilyttää suunnitellut tarkoituksenmukaiset tilat seuraavalle lukuvuodelle. Iltapäivätoiminnan järjestäjä ja/tai ohjaajat keskustelevat koulun kanssa toimintatiloista. Kouluissa otetaan huomioon paikallinen iltapäivätoiminnan tarve niin, että iltapäivätoiminta on opetuksen tavoin etusijalla muuhun toimintaan nähden koulun tiloissa. Useimmat iltapäiväkerhot ovat koulurakennuksessa tai koulun alueella. Yksi iltapäiväkerho toimii koulun läheisyydessä. 11

13 Lasten ja ip-kerhojen lukumäärät vuosina Ip-kerhojen lukumäärä/lukuvuosi Lasten lukumäärä/lukuvuosi Lasten määrä on likimääräinen luku. Viimeisimmät vuodet perustuvat syksyn tilastoon Lukuvuosien kokonaissummaan sisältyy myös vanhempien lasten lukumäärä. 12

14 Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta 13