KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Lumijoen kunta päivitetty 4/11

2 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan laki astui voimaan Kunta vastaa järjestetystä iltapäivätoiminnan lainmukaisuudesta. Aamu- ja iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain 8 a luvun mukaista lapsille ja nuorille suunnattua toimintaa, jota kunta voi järjestää tai hankkia. Perusopetuslain 48 a :n 3 momentin mukaisesti Opetushallitus päättää aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä antamalla toimintaa varten perusteet. 1. Toiminnan tavoitteet - tukea kodin ja koulun kasvatustyötä - luoda lapselle turvallinen ja virikkeinen iltapäivä ammattitaitoisten ohjaajien seurassa - mahdollistaa lepo rauhallisessa ympäristössä - lapsi kokee olevansa hyväksytty ja arvostettu omana itsenään - tukea lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua sekä oppia sosiaalisia vuorovaikutustaitoja - edistää lasten hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta - ennaltaehkäistä syrjäytymistä 2. Toiminnan laajuus Toimintaa tarjotaan 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille sekä erityisopetukseen otetuille vuosiluokan oppilaille iltapäivätoimintana 570 tuntia tai 760 tuntia kullekin toimintaan osallistuvalle lapselle koulun arkityöpäivinä klo Toiminnan järjestämisen periaatteet Lumijoen kunta järjestää koululaisten iltapäivätoiminnan palvelun Lumijoen peruskoululla. Iltapäivätoiminnan ohjaajina toimivat koulunkäyntiavustajat. Toiminnassa tulee olla riittävä määrä ammattitaitoisia ohjaajia ja koordinaattori pyytää nähtäväksi rikosrekisteriotteen työsopimusta kirjoitettaessa. Jos ryhmässä on erityistä tukea tarvitsevia lapsia, tulee heillä olla henkilökohtainen ohjaaja. Uusien ohjaajien perehdyttämisestä huolehtii vastaava ohjaaja.

3 4. Toiminnan koordinointi Koululaisten iltapäivätoimintaa koordinoi Lumijoen kunnassa sivistyslautakunta. Se hyväksyy toimintasuunnitelman, päättää lapsen ottamisesta iltapäivätoimintaan, osallistumismaksuista, niiden alentamisesta tai perimättä jättämisestä ja toiminnan arvioinnista. 5. Yhteistyö eri hallintokuntien kanssa Yhteistyötä tehdään sosiaali- ja terveyslautakunnan kanssa lasten perhekohtaisesta tilanteesta. Lasten erityistarpeet huomioidaan iltapäivätoiminnassa sekä taloudellinen tilanne huomioidaan osallistumismaksuissa. 6. Yhteistyö kotien kanssa Huomioidaan lasten yksilölliset tarpeet ja arvioidaan iltapäivätoimintaa yhteistyössä lasten vanhempien/huoltajien kanssa. Kirjallinen sopimus, jossa seuraavat tiedot: tekeekö lapsi läksyt toiminnan aikana, hakevatko vanhemmat tai joku muu lapsen sekä lapsen mahdolliset allergiat ja muut rajoitteet, jos sellaisia on. Toimintatapoja ovat vanhempien tapaamiset, tiedottaminen iltapäivätoiminnasta myös koulun Internet sivulla ja lukukauden päättyessä tehtävä palautekysely. 7. Yhteistyö koulun kanssa Otetaan huomioon koulun päättymisajankohdat sekä mahdollisuuksien mukaan käytetään koulun tiloja (piha-alueet, liikuntahalli ja -kenttä, musiikkiluokka, kuvaamataidonluokka, atk-luokka, tekstiilityö/ teknisentyön luokka, kotitalousluokka, kirjasto). Opettajilla on myös mahdollisuus pyytää IP-toiminnassa olevan oppilaansa taitojen harjaannuttamista. Esim. jos oppilaalla on vaikeuksia lukutaidon kehittymisessä, voi ohjaaja tehdä oppilaan kanssa lukutaitoa kehittäviä tehtäviä.

4 8. Tukea tarvitsevat lapset iltapäivätoiminnassa Oppilaat, joille on tehty erityistä tukea koskeva päätös, ovat oikeutettuja hakemaan iltapäivätoimintaan koko perusopetuksen ajan. Toiminnassa tulee ottaa huomioon oppilaan yksilölliset tarpeet. Toiminnan tulee tukea itsetunnon ja omatoimisuuden kehitystä, sosiaalista kasvua sekä itsenäistymistä oppilaan omien edellytysten mukaan. Toiminnassa huolehditaan aina lasten psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta. Tehostetun tuen aikana käytettävä oppimissuunnitelma sekä erityiseen tukeen kuuluva henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) voivat tarvittaessa sisältää kuvaukset oppilaan osallistumisesta aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa. Niissä voidaan kuvata miten aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteet ja toimintamallit tukevat oppilaan kehitystä. Tällä tavoin oppilaan päivästä muodostuu kasvatuksellinen kokonaisuus. Iltapäivätoiminnan ohjaaja voi osallistua oppilaan tehostettuun tukeen kuuluvan oppimissuunnitelman tai erityiseen tukeen kuuluvan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) laadintaan huoltajan luvalla. Jos ohjaaja ei osallistu suunnitelman laadintaan, hänen olisi hyvä kuitenkin nähdä oppilaan tiedot. Siinä tapauksessa tulee pyytää oppilaan huoltajalta kirjallinen lupa. 9. Toimintaan hakeminen ja valintaperusteet Koulu lähettää tulevien 1. ja 2. vuosiluokan oppilaiden sekä erityisopetukseen otettujen oppilaiden huoltajille tiedotteen iltapäivätoiminnan järjestämispaikasta, toiminnan alkamis- ja päättymisajankohdista, lasten valintaperusteista sekä hakulomakkeen. Hakulomake löytyy myös koulun Internet sivulta ja se palautetaan koulutoimistoon. Toimintaan otetaan enintään 15 lasta ja valintaperusteena on ilmoittautumisjärjestys. Jos ryhmään jää täyttämättä tai vapautuu paikkoja, iltapäivätoimintaan voi hakea erikseen lukuvuoden aikana.

5 10. Sisällölliset painotukset Iltapäivätoiminnan sisällöt suunnitellaan opetushallituksen antamien perusteiden pohjalta. Iltapäivätoiminnan toiminta-ajatuksena on tarjota lapselle laadukkaat, luotettavat ja turvalliset puitteet viettää koulupäivän jälkeistä aikaa. Toiminta tukee lasten tasapainoista kehitystä ja elämänhallintaa edistämällä lapsen omatoimisuutta, yritteliäisyyttä, arjen taitoja, yhteistyötaitoja, luonnon ja ympäristön kunnioitusta sekä tarjoaa lapselle monipuolisia onnistumisen kokemuksia. Iltapäivätoiminnalle on ominaista toiminnan monipuolisuus, tarvelähtöisyys ja vapaaehtoisuus. Sisällöt suunnitellaan mahdollisimman ehyeksi ja monipuoliseksi kokonaisuudeksi. Toiminta tarjoaa sosiaalista vuorovaikutusta, esteettisiä kokemuksia, monipuolista liikuntaa ja ulkoilua sekä mahdollisuuden omaan toimintaan ja rentoutumiseen. Toiminta sisältää leikkejä, luovaa toimintaa, liikuntaa, musiikkia sekä kädentaitoihin ja arkiaskareisiin harjaantumista. Tärkeänä osana on myös atk-taitojen opetteleminen ja mediataidot. Toiminnassa otetaan huomioon kalenteri- ja kirkkovuoden juhlapäivät. Aikaa on mahdollista käyttää myös koulutehtävien tekoon. Toiminnan kuvaus: - toiminnan osa-alueita ovat käden- ja arjentaidot, luonto- ja ympäristökasvatus, liikunta ja leikit, mediataidot, kansainvälisyyskasvatus sekä kotiseutukasvatus. - iltapäivätoiminta sisältää lasten ohjauksen, välipalan sekä lasten ohjatun toiminnan päiväohjelman mukaan klo välisenä aikana koulun työpäivinä. - vuosisuunnitelma liitteenä. - viikkosuunnitelmat laaditaan toimintasuunnitelman liitteeksi toimintakauden alussa. 11. Toiminta-aika Koulun lukuvuoden aikana koulun arkityöpäivinä klo välisenä aikana.

6 12. Arviointi Vastaava ohjaaja ja koordinaattori arvioivat iltapäivätoiminnan laatua tasaisin ajoin. Laadun tarkkailuun valittavat tiedot kerätään sekä henkilöstöltä että asiakkailta. Laadun arviointi tehdään kevätlukukauden lopussa. Asiakkaiden tyytyväisyyttä arvioidaan kyselyn avulla, jossa kysytään asiakkaiden mielipidettä iltapäivätoiminnan tiedottamisesta, ohjaajien ammattitaidosta, välipalasta, toiminnan sisällöstä sekä muista tarvittavista asioista. Asiakaspalautteen keräämisestä vastaa IP-toiminnan vastaava ohjaaja. Henkilöstön toiminnan laatua arvioidaan työtyytyväisyyskyselyn avulla. Henkilöstöltä ja asiakkailta saadun palautteen pohjalta pyritään parantamaan toiminnan laatua. Arvioinnin tulokset toimitetaan sivistyslautakunnalle ja keskeisistä tuloksista tiedotetaan myös lasten huoltajia. Sivistyslautakunta arvioi iltapäivätoimintaa ja sen tavoitteiden toteutumista. Kunta osallistuu myös lakisääteiseen toiminnan ulkopuoliseen arviointiin sekä varmistaa arvioinnin keskeisten tulosten julkistamisen.