Julkisivujen uudis- ja korjausrakentaminen. Terttu Vainio Erkki Lehtinen Harri Nuuttila VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA

Transkriptio

1 Julkisivujen uudis- ja korjausrakentaminen Terttu Vainio Erkki Lehtinen Harri Nuuttila VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA TAMPERE 25

2 14 3. Julkisivumarkkinat Julkisivut uusiin rakennuksiin - koko maa Uusia julkisivuja on rakennettu vuosittain 7,5-8 miljoonaa neliömetriä. Uudisrakentaminen kasvattaisi julkisivukantaa 2 prosentilla vuosittain ellei samaan aikaan rakennuskannasta poistuisi rakennuksia. Valitulla talotyyppijaolla tarkasteltuna eniten julkisivuja rakennetaan muihin rakennuksiin (talousrakennukset, maatalouden rakennukset, vapaaajan asuinrakennukset), jotka ovat tyypillisesti pieniä ja sisältävät suhteessa kerrosalaan paljon julkisivualaa (osuus ollut keskimäärin 35 % vuosina ). Toiseksi eniten (25 %) julkisivupintaa rakennetaan erillisiin pientaloihin. Uusien rakennusten julkisivut keskimäärin 7,8 milj.m2 / vuosi Lähde: Tilastokeskus, VTT Muu 263 Erilliset pientalot % Rivitalot 27 Teollisuus ja varasto % Julkiset 37 5 % Asuinkerrostalot 7 9 % Liike ja toimisto 73 9 % Rakennushankeilmoituksissa ilmoittamaan kohteiden pääasiallinen julkisivumateriaali. Ilmoitettujen tietojen perusteella laaditaan tilastot uudisrakennusten pääasiallisesta julkisivumateriaalista. Tilastotiedot (kokomaan taso, julkisivujen pinta-ala) löytyvät tämän raportin liitteestä 2. Tilastojen määritelmä "betonielementti" tarkoittaa sitä, että runkomateriaali on betonia ja toteutustapa on rakentaminen elementeistä. Betonitiedon jäsentilastojen mukaan vuonna 23 tuotettiin betonielementtejä yhteensä 1,2 milj. m 2. Poikkeama liitteessä esitettyyn lukuun (1,33 milj.m 2 ) voi johtua joko siitä, ettei betonitiedon tilasto ole jostakin syystä kattava tai ajoittunut samalla tavalla tilastoidun rakentamisen kanssa. Betonielementeissä varsinainen julkisivumateriaali voi olla myös muuta kuin betonia. Liitteen luvut sisältävät elementit, joiden julkisivumateriaaliksi on ilmoitettu betoni (85 m 2 ) tai tiili (48 m 2 ). Tiili voi olla suoraan elementtibetoniin kiinnitetty laatta tai sitten kysymyksessä betonikuorielementin vuoraus muuratulla tiilellä. Betonitiedon mukaan betonisista julkisivuelementeistä 145 m 2 oli kuorielementtejä, joten tiililaattojen osuudeksi jää 335 m 2. Tilastojen tiilijulkisivuihin (86 m 2 ) on siis lisättävä mainittu määrä betonielementtien yhteydessä muurattuja julkisivuja, jolloin yhteismäärä nousee noin 1 milj. neliömetriin. Uusista rakennuksista rapataan 24 m 2, joka on enemmän kuin betoni- ja harkkotalojen yhteismäärä. Rapatuista taloista osa on tilastoitunut ryhmään "muut julkisivumateriaalit" tai "kivijulkisivuiksi". Urakoitsijaotannan mukaan uudiskohteiden rappauksista

3 15 15 % on tehty lämmöneristeen päälle ja 85 % tavallisia rapppauksia. Perinteisten paksujen (kolmikerrosrappausten) osuus on noin 2 % ja ohuempien rappausten loput 8 %. Tämän sivun kuvassa metallielementeillä (kotimaan toimitukset valmistajien mukaan 7 m 2 ) tarkoitetaan kevytsandwich-elementtejä, joissa ei tarvita erillistä runkoa. Muut metallirakenteiset elementit kuten termoelementit, C-kasettiseinät ja metalliorsiseiniä ovat osa muita metalliverhouksia. Talonrakennustilastojen (liitteessä 2 esitetty tarkastelukehikko) mukaan metallielementtirakenteisia rakennetaan kuitenkin enemmän, 85 m 2. Muita metalliverhouksia ovat kasetit, lamellit, poimulevyt, design-levyt, komposiitit ja suorat levyt. Termoelementtiseiniä käytetään myös muiden materiaalien kuten lasi, puu, tiili, keraamiset laatat ja erilaisten rappausmenetelmien taustarakenteena. Uudisrakentamisen määrässä ei ole tapahtumassa suuria muutoksia, mutta sisältö tulee muuttumaan ja muutamaan samalla julkisivumateriaalien markkinaosuuksia kokonaismarkkinoista. Toteutuva rakentaminen suosii metalli- ja puujulkisivuja. Tässä tarkastelussa ei ole otettu kantaa markkinaosuusmuutoksiin. 3 5 Uusien julkisivujen rakentaminen Lähde: Tilastokeskus, VTT (tarkennukset ja ennuste) 5 % % -14 % 6 % 7 % 5 4 % Muu betoni 4 % Rapatut julkisivut Betonielementti Tiilijulkisivut Metallielementti % 25 % Muu metalliverhous Puujulkisivut Lasijulkisivut Kivijulkisivut Muut levy tms. julkisivut 23: 7,7 milj.m : 7,8 milj.m

4 18 Julkisivujen korjaaminen VTT:n Korjausrakentaminen tutkimuksen mukaan korjaustoimenpiteiden (pintakäsittelyt, paikkauskorjaukset, julkisivujen uusiminen) kohteena on vuosittain 4 prosenttia julkisivukannasta eli 15 miljoonaa neliömetriä. Korjauksia tehdään talotyypeistä eniten erillisiin pientaloihin. Kuten julkisivuistakin, korjauksista suuria kohderyhmä ovat ryhmät muut rakennukset (talous-, maatalous- ja vapaa-ajan asuinrakennukset) ja asuinkerrostalot. Julkisivukorjaukset 15 milj.m 2 / vuosi Muut % Lähde: VTT Teollisuus ja varasto % Erilliset pientalot % Julkiset 9 6 % Liike ja toimisto 15 7 % Asuinkerrostalot % Rivitalot 12 8 % Korjausten kohdistuminen eri-ikäisiin rakennuksiin sekä eri-ikäisten julkisivujen määrä on kuvattu pylväskuvassa. Pylväillä on eri skaalat siten, että skaalojen suhde on sama kuin korjausten suhde rakennuskannan laajuuteen. Mikäli korjausten määrä pylväs on korkeampi kuin rakennuskanta pylväs, niin ikäluokan julkisivujen korjaaminen on keskimääräistä aktiivisempaa. Mikäli korjauspylväs on puolestaan matalampi kanta pylvästä, on korjaustoiminta keskimääräistä vähäisempää. Korjausaktiivisuuden taite tällä tavoin tarkasteltuna osuu 196- ja 197-lukujen taitteeseen. Julkisivukanta Julkisivukorjausten määrä ja julkisivukanta (1 m 2 ) Lähde: Tilastokeskus (rakennusrekisteri), VTT Julkisivukanta Julkisivujen uusiminen Muu korjaaminen Julkisivukorjaukset

5 19 Julkisivujen uusiminen Julkisivukorjauksista (korjattu pinta-ala) kolmannes sisältää julkisivumateriaalin uusimisen. Uusimiskorjausten osuus kaikista korjauksista on yli puolet ennen vuotta 196 rakennetuissa taloissa ja alle puolet korjauksista tätä nuoremmissa rakennuksissa lukujen taite on siis korjausten perusteellisuudella mitattuna toinen taitekohta. Huomattava, että myös julkisivujen uusimisen yhteydessä tehdään pintakäsittelyjä, joten näiden osuus menee osittain uusimiskorjausten kanssa "päällekkäin" (osuus on siis pylväskuvan vaaleata osuutta suurempi). Julkisivukannan ikääntymisen ja volyymiltaan suurien julkisivumassojen tulo korjausikään kasvattaa julkisivukorjausten määrää seuraavan viiden vuoden aikana yhteensä 12 % (2 % per vuosi). Koska julkisivukannasta suurin osa on puisia, niitä myös uusitaan enemmän kuin muita julkisivumateriaaleja. Toinen merkittävä uusimiskorjausten kohde ovat rapatut julkisivut. Uusimisen yhteydessä julkisivumateriaali säilyy yleensä entisenä. Vanhoihin rakennuksiin asennettavista uusista julkisivuista (6 milj.m 2 ) suurin osa (lähes 7 %) on puujulkisivuja. Rappauksilla, tiilellä ja teräksellä on keskenään suurin piirtein saman, vajaan kymmenen prosentin markkinaosuus. Betoni- ja levyverhousten osuus on pieni muihin materiaaleihin verrattuna. Seuraavan viiden vuoden aikana julkisivujen uusimiskorjaukset tulevat lisääntymään yhteensä 15 % (+ per vuosi). Julkisivujen pintakorjauksia tehdään 12 milj. m 2, joista osa on uusien julkisivupinnoitteiden käsittelyä. Pintakorjausten yhteydessä paikataan 25 m 2. Pintakorjausten määrä tulee lisääntymään samaan tahtiin kuin koko julkisivukorjausrakentaminen (2 % per vuosi), viiden vuoden aikana noin 1. Julkisivujen uusiminen vuonna 23, yhteensä 6 milj.m2 Lähde: VTT Uusi julkisivumateriaali Metalli 55 9 % Betoni 19 Levyverhous 13 2 % Vanha julkisivumateriaali Tiili 46 8 % Rappaus 57 1 % Eriste + kolmikerrosrappaus 13 Eriste + ohutrappaus 15 Puu % Tiili 11 % Metalli 8 % Betoni Levyverhous 5 % Puu 59 % Kolmikerrosrappaukset Ohutrappaus Rappaus 14 %

6 21 Vuonna 23 oli korjausten kohteena 2,3 miljoonaa neliömetriä asuinkerrostalojen julkisivuja. Näistä lähes 7 % oli 196-luvulla tai sen jälkeen rakennettuja eli todennäköisimmin elementtijulkisivuja. Betonielementtisten asuinkerrostalojen korjaukset, yhteensä 1 6 m 2 Lähde: VTT urakoitsijakysely 12/24 Muu julkisivukorjaus % Eriste + 3-kerrosrappaus 9 4 % Maalauskorjaus % Eriste+ohutrappaus 7 4 % Parvekekorjaukset Parvekekorjauksia tehdään vuosittain 5 prosenttiin parvekkeista, vuonna 23 korjausten kohteena oli 4 parveketta. Parvekkeiden ikä- ja määräjakauman johdosta korjaustahti on kiihtymässä. Seuraavan viiden vuoden aikana korjaukset lisääntyvät + 2,5% - vuodessa, viiden vuoden aikana + 14 %. Parvekekorjauksia tehdään sekä muiden julkisivukorjausten yhteydessä että myös erillisinä toimenpiteinä. Erilliset toimenpiteet ovat näistä kahdesta korjaustavasta yleisempi. Parvekekanta ja parvekekorjaukset Lähde: Tilastokeskus (asuntorekisteri), VTT Parvekekanta 3 Parvekekanta 2: 9 kpl Parvekekorjaukset 23: 4 kpl Parvekekorjaukset 28: 45 kpl Parvekekorjaukset

7 22 Parvekekorjaukset yhteensä 4 vuonna 23 Lähde: VTT Vakiintuneen kehityksen alueet % Muuttotappioalueet Oulun seutukunta 1 4 Jyväskylän seutukunta 1 3 Helsingin sautukunta 13 5 Turun seutukunta % Tampereen seutukunta 3 7 % Uudet parvekkeet vanhoihin rakennuksiin Vuoden 24 aikana rakennettiin 4 5 uutta parveketta olemassa oleviin rakennuksiin. Näistä Helsingin kaupungin alueelle rakennettiin. Helsingin kaupungin parvekekorjaukset painottuivat 5-luvun rakennuskantaan ja olivat tästä syystä sekä vanhalta että uudelta rakenteeltaan ulokeparvekkeita. Muualla Suomessa korjaukset kohdistuivat enemmän 7-luvun rakennuskantaan ja olivat tästä syystä "parveketorneja". Uudet parvekkeet vanhoihin rakennuksiin vuonna 24 - kohteiden ikäluokkajakauma 7 % 6 % 5 % Lähteet: Helsingin rakennusvalvonta, myönnetyt korjausluvat & rakennesuunnittelijat kohteet muualla Suomessa Helsinki 1 2 kpl Muu Suomi 3 3 kpl Kokomaa 4 5 kpl 4 % 37 % 2 % 1 % % 2 % 8 % 1 % Kaikissa Helsingin kaupungin alueelle vuonna 24 haetuissa parvekekorjausluvissa, jotka koskivat 197-luvulla rakennettuja taloja, haettiin lupaa rakentaa kokonaan uudet

8 23 parvekkeet pieniin asuntoihin. Samoin oli asianlaita kaikissa ARA-rahoitusta hakeneissa vuokrataloissa, joissa yhtenä korjaustoimenpiteenä mainittiin parvekekorjaukset. Suunnittelija-aineisto poikkesi oleellisesti näistä kahdesta aineistosta. Siinä "vanhojen uusimista" oli jopa 7 % parvekkeista. Onko mahdollista, ettei kaikkiin Helsingin kaupungin alueelle tehtyihin parvekkeiden uusimiskorjauksiin ole haettu korjauslupaa? Kaikki ikäluokat (kaiken ikäiset parvekekorjauskohteet) huomioituna sekä Helsingissä että muualla Suomessa parvekkeiden uusimisten osuus oli noin 85 % ja kokonaan uusien parvekkeiden rakentamisen osuus noin 15 %. Helsingissä vuokratalojen osuus oli jonkin verran suurempi (14 %) kuin muualla Suomessa (5 %). Parvekekorjaukset, jakaumat aineistoissa Kohteen hallintamuoto Parvekkeen rakenne As Oy Vuokra Uusiminen Ensiasennus Uloke Torni Helsinki (korjausluvat) 86 % 14 % 84 % 16 % 8 17 % Muu Suomi (suunnittelijat) 95 % 5 % 85 % 15 % 15 % 85 % Koko maa 9 7 % 85 % 15 % 35 % 65 % Parvekkeet uusitaan rakenteiltaan samanlaisina kuin ne olivat aiemminkin. Tyypillistä parvekerakentamisessa on useiden eri materiaalien yhdistäminen, esim. kantavat rakenteet betonia, kaiderungot terästä ja kaidelevytys tms. puuta, lasia tai levyä. Parvekelisäyksissä pieniin asuntoihin käytetään myös metallirunkorakenteita ja nämä parvekelinjat tehdään suosiolla erilaisiksi kuin ovat olleet vanhat, isojen asuntojen parvekkeet. Kaiken kaikkiaan parveketorniratkaisuina rakennetaan noin 3 parveketta, joista 85 % on betonirakenteisia ja 15 % metallirakenteisia. Ulkoparvekkeista 85 % rakennetaan samankokoisina kuin ne olivat aikaisemminkin ja vain 15 % laajennetaan. Parveketorniratkaisuissa 25 % säilyttää alkuperäisen kokonsa ja 75 % laajennetaan suuremmiksi. Uusien parvekkeiden rakentaminen vanhoihin rakennuksiin on duopolinen markkina, jossa painottuvat toisaalta 5-luvun, toisaalta 7-luvun rakennukset. Molempiin rakennetaan tällä hetkellä yhtä paljon uusia parvekkeita, vaikka 195-luvun rakennuksissa parvekkeita on vain kymmenesosa siitä, mitä niitä on 197-luvulla rakennetuissa rakennuksissa. Jatkossa parvekkeiden uusimismarkkina tulee kehittymään siten, että iästä johtuva parvekkeiden uusiminen (painopiste) siirtyy 5-luvun rakennuksista 6-luvun rakennuksiin. Uusiminen tulee väistämättä lisääntymään merkittävästi, koska 6-luvun parvekekanta on nelinkertainen verrattuna 5-luvun parvekekantaan. Samaan aikaan aletaan korjata myös 197-luvun parvekkeita, joten aktiivisimman korjaustoiminnan piiriin on tulossa yhtä aikaa monikertainen määrä parvekkeita. Parvekkeiden uusimisen määrä voi kasvaa seuraavan viiden vuoden aikana 1,4 kertaiseksi, jolloin parvekkeita uusittaisiin jo 6 3 kpl vuodessa.

9 24 4. Yhteenveto Julkisivumarkkinoiden laajuus oli vuonna 23 yhteensä 25 miljoonaa neliötä, josta 45 % oli vanhojen rakennusten julkisivujen pinnoituskorjauksia, 25 % vanhojen julkisivupintojen uusimista (purkavat/peittävät korjaukset) ja kokonaan uusien julkisivujen rakentamista uusiin rakennuksiin. Julkimarkkinat ovat 4 prosenttisesti keskittyneet Suomen viiteen kasvuseutukuntaan. Puolet tästä eli parikymmentä prosenttia koko markkinoista on keskittynyt Helsingin välittömään läheisyyteen ns. Helsingin seutukuntaan. Julkisivujen rakentaminen vuonna 23 yht. 25 milj. m2 Lähde: VTT Julkisivut uusiin rakennuksiin 7,7 milj. m2 Uudet julkisivut vanhoihin rakennuksiin 6 milj. m2 Maalaus- tai pintakäsittelyt vanhoihin rakennuksiin 12 milj. m Helsingin yht. 5 7 m2 Turun yht. 1 4 m2 Tampereen yht. 1 4 m2 Jyväskylän yht. 9 m2 Oulun yht. 9 m2 Vaki yht. 84 m2 Muuttotappio yht. 6 4 m2 Seuraavan viiden vuoden aikana uudisrakentaminen tulee säilyttämään tasonsa, mutta rakentamisen rakenne vaikuttaa julkisivumateriaalien osuuksiin. Muun muassa lisääntyvä teollisuusrakentaminen tulee kasvattamaan metallijulkisivujen osuutta. Korjausrakentaminen tulee lisääntymään 2 - vuodessa: milj.m 2 milj.m 2 - julkisivut uusiin rakennuksiin 7,7 7,9 + - uudet julkisivut vanhoihin rakennuksiin % - maalaus-tai muut pintakorjaukset 12 13, parvekkeet uusiin rakennuksiin 13 5 kpl 13 kpl - % - uudet parvekkeet vanhoihin rakennuksiin 4 5 kpl 6 3 kpl + 4% - muut parvekekorjaukset 35 5 kpl 38 kpl + 7 %

10 25 Julkisivumarkkinat vuonna 23 yhteensä 25 milj.m2 Lähde: VTT 4 milj.m 2 48 % 32 % 3 46 % 2 26 % 27 % 1 2 % Omakotitalot Teollisuus ja muut rakennukset Asuinkerrostalot ja kytketyt pientalot, liike-, toimisto- ja julkiset rakennukset Julkisivut uusiin rakennuksiin 7,7 milj. m2 (yht. 1 % kuvassa) Uudet julkisivut vanhoihin rakennuksiin 6 milj. m2 (yht. 1 % kuvassa) Maalaus-tai muut pintakäsittelyt vanhoihin rakennuksiin 12 milj.m2 (yht. 1 % kuvassa) UUSIEN JULKISIVUJEN RAKENTAMINEN JA PURKAVAT/PEITTÄVÄT JULKISIVUKORJAUKSET Julkisivut uusiin Uudet julkisivut rakennuksiin vanhioihin rakennuksiin Yhteensä 1 m 2 1 m 2 1 m 2 Betonielementti Muu betoni Rapatut julkisivut eriste + 3-kerrosrappaus eriste + ohutrappaus kerrosrappaus ohutrappaus ( - paikkaukset ) Tiilijulkisivut Metallielementti 7 7 Muu metalliverhous Puujulkisivut Lasijulkisivut 7 7 Kivijulkisivut 4 4 Muut levy tms. julkisivut Yhteensä