Kliininen neurofysiologia ENMG-tutkimukset. yl Seppo Rytky
|
|
- Pauliina Pakarinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kliininen neurofysiologia ENMG-tutkimukset yl Seppo Rytky
2 Kliininen neurofysiologia Oma erikoisala Suomessa v:sta 1966 n.70 erikoislääkäriä 7:ssä muussa Euroopan maassa erikoisalana Laboratorioita kaikissa keskussairaaloissa ja yksityislaboratorioita yliopistopaikkakunnilla Palveluja suoraan kaikille erikoisaloille ja perusterveydenhuoltoon Pohjois-Suomi el-virat: OYS 4 el, Oulu privaatti 3 el, Rovaniemi 1 el, Kajaani 1 el, Kemi 1 el ja Kokkola 1 el
3 KNF-laboratorion henkilökunta Lääkärit 5 Hoitajat 9 Fyysikot 2 Osastonsihteerit 2
4 KNF-tutkimukset ENMG EEG, videoeeg, tehorekisteröinnit Unitutkimukset: unipolygrafia, univiivetesti (MSLT) SEP= somatosensory evoked potentials MEP= motor evoked potentials, NBS= navigoitu aivostimulaatio VEP= visual evoked potentials BAEP= brainstem auditory evoked potentials MMN= mismatch negativity, kognitiotutkimukset
5 Kliininen neurofysiologia Keskeiset tutkimukset OYS 2009 EEG: 2139 kpl ENMG: 2375 kpl Herätepotentiaalit: kuulo-, tunto-, näkö- ja motoriset radat: 453 kpl Unitutkimukset: 342 kpl Botuliinihoidot / lihastunnistukset Kylmälämpötuntotestit Kognitiiviset herätepotentiaalit Leikkauksenaikaiset monitoroinnit Autonomisen hermoston tutkimukset Lihasbiopsiat
6 ENMG-tutkimusten tilaajat
7 EEG-tutkimusten tilaajat
8 EP-tutkimusten tilaajat
9 Odotusajat tutkimuksiin EEG ENMG/herätteet Unipolygrafia < 1 vk 1-3 kk 2kk
10 Tutkimusten hintoja 2009 EEG 179 Unidepr. EEG 236 ENMG tav. 201 SEP/VEP 156/177 Unipolygrafia 291/469
11 Hermosolun toimintaperiaate Hermo sisältää tuhansia yksittäisiä hermoaksoneja (tunto- ja/tai liikehermon) erilaisten sidekudoskalvojen ympäröimänä Osassa aksoneita on myeliinituppi hermon ympärillä = paksut säikeet aktiopotentiaali etenee nopeasti tupessa olevia Ranvierin noduksia myöten nämä hermot välittävät liiketoimintoja ja asentoinformaatiota välittävää syvätuntoa ja osin kosketustuntoa näitä mittaamme johtonopeusmittauksissa Osassa aksoneita ei ole myeliinituppea = ohuet säikeet niissä impulssi etenee pitkin hermoa hitaasti nämä välitttävät kipua, kylmän ja lämmön aistimuksia ja autonomisen hermoston impulsseja näitä emme pysty mittaamaan johtonopeusmittauksessa
12 Hermosolun toimintaperiaate Hermosolun kalvopotentiaali: perusta tiedonsiirrolle Hermosolun sisällä ja ympäröivässä nestetilassa sähköisesti varautuneiden ionien konsentraatio on erilainen: Na +, Cl - ja Ca ++ -ioneja on enemmän ulkopuolella ja K + ioneja sisäpuolella Na + -K + -pumppu siirtää aktiivisesti Na + -ioneja ulos solusta ja K + -ioneja solun sisään: seurauksena on negatiivinen varaus solun sisällä Hermosolu Tämä kalvojännite on kaikissa soluissa, kuitenkin vain hermo- ja lihassoluissa kalvopotentiaalin muutokset toimivat viestinviejinä Kalvopotentiaali
13 Hermosolun toimintaperiaate Mikä tahansa kynnysarvon ylittävä stimulus voi saada aikaan aktiopotentiaalin hermosolussa (hermosynapsista tuleva aktivaatio, reseptorista tuleva informaatio, mekaaninen ärsytys tai sähköinen ärsytys kuten johtonopeusmittauksessa) Lepotila Kerran synnyttyään aktiopotentiaali etenee hermossa molempiin suuntiin sen päästä päähän Aktiopotentiaali depolarisaatio
14 Hermosolun toimintaperiaate Myeliinitupen ansiosta aktiopotentiaali etenee hyppäyksittäin eli saltatorisesti
15 Hermojohtonopeusmittausten rajoitus ENeG mittaa vain paksuimpien säikeiden johtuvuutta kylmä-, lämpö-, kipu- ja autonomisen hermoston ohuiden säikeiden vasteet eivät esiin tavallisissa mittauksissa
16 Elektroneuromyografia, ENMG Hermoratamittaus Elektroneurografia, ENeG: hermon johtonopeusmittaus Elektromyografia, EMG: lihaksen sähköisen aktiviteetin tutkimus
17 ENMG-laitteisto Stimulaattori Suorakaidepulssi 0,1-1ms, max 100mA Vahvistin Vahvistaa iholta mitattavan potentiaalin analyyseja varten Keskiarvoistus Pieniä vasteita mitattaessa useita peräkkäisiä vasteita summataan satunnaiset häiriöt vähenevät Audiovisuaalinen tulkinta Mitattava signaali näytölle ja samanaikaisesti kaiuttimiin
18 ENMG = elektroneuromyografia Hermoratamittaus Kaksi osaa 1) elektroneurografia eli hermon johtonopeusmittaus sensorinen ja motorinen hermo erikseen 2) elektromyografia eli lihaksen sähköisen toiminnan tutkimus Mukana myös kipupiirros, potilaan haastattelu ja tarvittavassa määrin kliinistä statustakin Käytännössä enemmän erikoislääkärin konsultaatio kuin laboratoriomittaus
19 Motorinen hermojohtonopeusmittaus Ärsyke liikehermoon useasta kohdasta pintastimulaatiolla Mitataan lihaksen sähköinen vaste pintaelektrodein
20 Motorinen hermojohtonopeusmittaus
21 Sensorinen hermojohtonopeusmittaus Ärsyke tuntohermoon pintaelektrodein Hermovasteen mittaus ihon pinnalta
22 Sensorinen hermojohtonopeusmittaus
23 Hermovauriotyypit 1) Myeliinituppi ehjä: normaali johtonopeus = > 40 m/s 2) Myeliinitupen vaurio: johtonopeus hidastunut = demyelinoiva vaurio 3) Aksonien määrä normaali: vasteen koko normaali 4) Aksonien määrä vähentynyt: vaste madaltunut = aksonaalinen vaurio
24 Hermovauriotyypit Myeliinivaurio Paikallisesti pinteissä ja polyneuropatioissa yleistynyt Aktiopotentiaalin paikallinen hidastuminen Johtumiskatkos kun vaurio riittävän voimakas
25 Hermopinne A. Lievä pinne: Myeliini alkaa vaurioitua pinnekohdasta B. Kohtalainen pinne: myeliinituppi vaurioituu ja hermosäie osittain demyelinoituu: johtonopeus paikallisesti hidastunut C. Vahva vaurio: aksoneitakin tuhoutunut: johtonopeus hidastunut, vaste vaimentunut ja neulaemg poikkeavuudet esiin D. Vaurion jälkitila: myeliinituppi ei korjaudu ennalleen jää lievä paikallinen hidastuma
26 Hermovauriotyypit Johtumiskatkos Kliinisesti voi olla tuntopuutosta ja lihasheikkoutta Täydellinen toipuminen viikoista 4 kk:een Ulnarishermossa 70 %:n johtumiskatkos kyynärpäässä
27 Hermovauriotyypit Aksonivaurio Tuntopuutosta ja/tai lihasheikkoutta Toipuminen hidasta, osittaisissa vaurioissa kaksivaiheista: a) kollateraalinen versominen kk:a b) aksonien uuskasvu (1-3 mm/vrk) x kk-1-2 v kuvassa vasteen vahva-asteinen madaltuma kyynärpään aksonivaurion asteelle yltävässä pinteessä
28 Elektromyografia lihaksen sähköisen toiminnan mittaus
29 Elektromyografia lihaksen sähköisen toiminnan mittaus Neulan mittaavan pinnan koko ratkaisee, kuinka laajaa aluetta lihaksen sisällä tutkitaan Tavallinen EMG: CNEMG: mittaa yhden motorisen yksikön noin 5-10 lihassyyn toimintaa Hermolihasliitoksen tutkimus: yksisyyemg: SFEMG: mittaa motorisen yksikön yksittäisten lihassyiden toimintaa
30 Elektromyografia lihaksen sähköisen toiminnan mittaus Tutkitaan lihaksesta neulalla motorisen yksikön sähköisen aktiivisuuden avulla ko. hermon ja lihaksen toimintaa ja vaurioita
31 Kolme vaihetta: 1) lepovaihe (ylin rivi), 2 lihaksen kevyt aktivaatio (keskirivi) ja 3) maksimaalinen aktivaatio (alarivi) A: terve levossa ei toimintaa aktivoituna lihaspotentiaalit normaaleja ja niitä on runsaasti B: osittainen tuore aksonivaurio (3 vk 3 kk) levossa spontaanitoimintaa, lihaspotentiaalit normaaleja, mutta niiden määrä on vähentynyt C: täydellinen tuore hermovaurio levossa runsas spontaanitoiminta, muu toiminta poissa D: Vanha hermovaurio (> 1 v) levossa ei spontaanitoimintaa lihaspotentiaalit suuria ja niitä on vähän Elektromyografia
32 Elektromyografia Motorisen yksikköpotentiaalin muutokset eri sairauksissa: A. normaali keskikokoinen, B. vanha hermovaurio (> 1 v) iso, C. toipuva hermovaurio (3-6 kk vauriosta): polyfaasinen, D. lihastauti: pieni yksikköpotentiaali
33 ENMG-tutkimuksen ajoitus Päivystystutkimus Täydellisen hermokatkeaman epäily leikkausta suunnitellaan Normaali tutkimus 1-2 kk vauriosta: silloin proksimaalisissakin vaurioissa esiin spontaanitoiminta (= tuoreen aksonivaurion löydös) Kontrollitutkimus 3-4 kk vauriosta, ensimmäiset toipumisen merkit näkyvät Loppulausunto Lievissä vaurioissa 1 v kuluttua, vaikeammissa, etenkin proksimaalissa ja iäkkään henkilön vaurioissa > 2 v
34 ENMG-tutkimuksen käyttö 1. Ensimmäinen tutkimus Hermo- tai lihassairauden todentaminen Vauriopaikka Vaurioaste Vauriotyyppi Ennuste: demyelinoivissa vaurioissa hyvä toipuminen, aksonaalisissa hidas ja paraneminen usein osittaista 2. Kontrollikäynti Toipumisen käynnistyminen? Hoitovaste tulehduksellissa hermo- ja lihassairauksissa
35 Tavallisimmat hermopinteet Canalis carpii Ulnarispinteet ranteessa ja kyynärpäässä Radialispinteet olkavarressa (ja kyynärvarressa) Suprascapularis Thoracicus longus Peroneuspinne polvitaipeessa Mortonin metatarsalgia Meralgia paresthetica
36 YLEISIMMÄT LÖYDOKSET ENMG- TUTKIMUKSISSA TYKS KNF-laboratorio normaali löydös 47 % pääosin sairaalapotilaita Hermovaurioista: Lanneselän hermojuurivaurio 22 % Canalis carpi 20 % Polyneuropatia 9 % Ulnarisvaurio 8 % Kaularangan hermojuurivaurio 8 % Pleksus brachialis-vaurio 6 % Mortonin metatarsalgia 5 % Radialisvaurio 5 % EMG Laboratorio Oulu normaali löydös 40 % pääosin tk-potilaita Hermovaurioista: Canalis carpi 42 % L5-juurivaurio 10 % Mortonin metatarsalgia 6 % Ulnarisvaurio 5 % C7-juurivaurio 5 % Polyneuropatia 5 % S1-juurivaurio 5 % 36
37 HERMOPINTEEN VAIKUTUS HERMON RAKENTEESEEN JA MITTAUSTULOKSIIN A. Lievä pinne: Myeliini alkaa vaurioitua pinnekohdasta B. Kohtalainen pinne: myeliinituppi vaurioituu ja hermosäie osittain demyelinoituu: johtonopeus paikallisesti hidastunut C. Vahva vaurio: aksoneitakin tuhoutunut: johtonopeus hidastunut, vaste vaimentunut ja neulaemg poikkeavuudet esiin D. Vaurion jälkitila: myeliinituppi ei korjaudu ennalleen jää lievä paikallinen hidastuma 37
38 CANALIS CARPI-SYNDROOMA -ANATOMIA 38
39 CANALIS CARPI-SYNDROOMA ANATOMIA Pinne transversaaliligamentin alla luisessa kanavassa, jossa medianus-hermo ja sormien jänteet kulkevat; paineennousu kanavassa johtaa iskemiaan ja hermovaurioon 39
40 CANALIS CARPI-SYNDROOMA yleisin hermopinne: esiintyvyys 3% käsipuutuminen yölliset heräämiset sormien tikustelu lisäksi voi olla kipua (ranne-niska), puristusvoiman heikkoutta, tavaroiden tipahtelua tenniskyynärpäässä ja tension neck-syndroomassa taustalla voi olla karpaalitunnelisyndrooma 40
41 CANALIS CARPI-SYNDROOMA naiset:miehet 2:1 altistaa: käden runsas käyttö, raskaus, tenosynoviitit, hypotyreoosi, rannemurtumat, amyloidoosi, akromegalia, pitkälle edenneessä taudissa thenaratrofia, lihasheikkous, tuntohäiriöt Phalenin testi 60 %:lla positiivinen; Tinellin koe < 50 %:lla positiivinen ja joskus terveilläkin plus 41
42 CANALIS CARPI-SYNDROOMA thenaratrofia 42
43 CANALIS CARPI-SYNDROOMA Potilaiden oirepiirroksia: sininen puutuminen, punainen kipu 43
44 CANALIS CARPI-SYNDROOMA Sensorisen hermojohtonopeuden mittaus herkin diagnostinen mittari 44
45 CANALIS CARPI-SYNDROOMA Myös motorinen johtonopeus usein paikallisesti hidastunut ahtauman kohdalla 45
46 CANALIS CARPI-SYNDROOMA konservatiivinen hoito (esim. DM, raskaus) rasituksen välttäminen, ranteen lastoitus, anti-inflammatooriset analgeetit kortikosteroidi-injektiot useimmiten pinnekirurgia (ligamentin diskisio, myös tähystysoperaatioin) 46
47 CANALIS CARPI-SYNDROOMA Rannekanava avattuna tiimalasikaventuma esiin 47
48 CANALIS CARPI-SYNDROOMA Suomessa selvissäkin tapauksissa yleensä ENMG-varmistus (auttaa residiivien arvioinnissa) Niska-käsivaivaisella, jolla puutumista, yöheräämisiä ja etenkin jos fysioterapiasta ei apua, canalis carpii voi olla mukana oireistossa 48
49 CANALIS CARPI-SYNDROOMA ENMG:n osuvuus 95 % normaali ENMG: lyhyt anamneesi ja nuori potilas, joskus leikataan ilman löydöstä 49
50 N. ULNARIKSEN PINNETILAT useimmiten kyynärpää: joko sulcus nervii ulnariksessa tai kubitaalitunnelissa paikallinen johtumiskatkos ja motorisen johtonopeuden hidastuminen kyynärpään kohdalla neula-emg muutokset ulnariksen hermottamissa lihaksissa 50
51 ULNARISVAURIO KYYNÄRPÄÄSSÄ Potilaan oirepiirros 51
52 VAIKEA ULNARISVAURIO Claw-hand lihasatrofian pohjalta ns. haukankäsi kuvassa selvä interosseusatrofia ja pikkusormen ja nimettömän flexio 52
53 NERVUS ULNARIKSEN PINNE KYYNÄRPÄÄSSÄ Motorinen johtonopeusmittaus herkin mittari: kuvassa kyynärpään kohdalla paikallinen hidastuma (31 m/s norm > 45 m/s) ja konduktioblokki (vaste kyynärpään yläpuolelta stimuloituna alentunut 30 %:iin) 53
54 N. ULNARIKSEN PINNETILOJEN HOITO Ranne: lepo ja pakkoasennon lopettaminen usein riittävät ganglio voi vaatia operaation Kyynärpää: hermoa ärsyttävien liikkeiden lopettaminen ja kyynärvarren koukistusasennon estäminen (yölasta) voivat riittää jos oireet jatkuvat tai tulee atrofioita leikkaukseen 54
55 N. RADIALIKSEN PINTEET Motorinen haara posteriorinen interosseuspinne Saturday evening paresis Sensorinen haara joskus pinne kyynärvarressa useimmiten kuitenkin ulkoinen vamma ranteessa (de Quervainin tenosynovectomia) 55
56 LAUANTAI-ILLAN HALVAUS (vastaava vaurio myös olkaluun murtumien yhteydessä) radialisvaurio hermon kiertäessä olkavarressa humeruksen ranne ja sormet roikkuvat tunnottomuutta peukalohangassa ENMG löytää hyvin ja varmistaa, että vaurio vain radialishermossa yleensä spontaani toipuminen selvissä tapauksissa ei edes tarvita ENMG:tä 56
57 PERONEUSVAURIO jalkaterän roikkuminen ja säären-jalkaterän vaihteleva puutuminen vauriopaikka voi olla: keskushermosto, juuri, iskiasrunko, polvitaive, sääri ja varpaiden osalta jalkateräkin - KNF apuun tasodiagnostiikassa 57
58 PERONEUSVAURIO anatomia 58
59 PERONEUSVAURIO tunnottomuusalue 59
60 PERONEUS COMMUNIS-VAURIO POLVITAIPEESSA tunnottomuusalue vaihtelee 60
61 PERONEUSVAURIO ENMG-diagnoosi: polvitaipeessa paikallinen vaurio (konduktioblokki) 61
62 POLVITAIPEEN PERONEUSVAURION HOITO yleensä kompression ja venytyksen välttäminen ja konservatiivinen hoito joskus pinnekirurgia (jos toipuminen ei ala 3-4 kk vauriosta tai vaurio on etenevä) 62
63 Radikulopatia vai canalis carpii? C6- ja C7-radikulopatia niskakipu säteillen käteen akuutissa raju kipu, kroonisessa lievempi C6 - tunnottomuutta peukalopainotteisesti C7 - tunnottomuutta etusormipainotteisesti joskus vain tunnottomuus sormessa kuten canalis carpiissa käden puistelu ei kuitenkaan auta käden voimattomuutta MRI kliinisen tutkimisen lisäksi ensisijainen tutkimus ENMG tuntohermomittaukset normaalilöydöksin ko. juurten hermottamissa lihaksissa poikkeavia löydöksiä CCS C6 C7
64 Kaularangan radikulopatiat 10 % radikulopatioista C7-juuri % C6-juuri % C8-juuri 4-10 % C5-juuri 2-12 %
65 Radikulopatia = juurivaurio Hermojuuren dermatomin tuntopuutos parempi vaurion paikantaja kuin kipu Selvä tuntopuutos vain selvissä juurivauriossa
66 Oirepiirroksia C6-radikulopatia C7-
67 Oirepiirroksia L5-radikulopatia
68 Oirepiirroksia S1-radikulopatia
69 ENMG radikulopatioissa Vaurion esiintyminen Mikä juuri Tuore, toipuva vai vanha vaurio Akuutti vaurio: MRI: selvä löydös: ei ENMG:tä Krooninen vaurio: paljon MRImuutoksia: ENMG:lla mikä on aktiivia vauriota Radikulopatioissa ENMG on poikkeava %:ssa
70 ENMG:n ja MRI:n sensitiivisyys ja spesifisyys ENMG sensitiivisyys possible 29 % probable 40 % definite 72 % spesifisyys 86 % MRI sensitiivisyys possible 57 % probable 53 % definite 60 % spesifisyys 50 % OYS KNF-laboratorion ja fysiatrian aineisto
71 Lumbosakraaliset radikulopatiat 62-90% radikulopatioista L5 ja S1 juurivauriot tavallisimmat kompressio juuriaukossa ja/tai ydinkanavassa anatominen muutos ei kerro luotettavasti vaurioitunutta juurta esim. L4/5 välin prolapsi lateraalinen->l4 posterolateraalinen->l5 juuri sentraalinen->s1
72 Johtumisnopeudet ja f-aalto Motorinen vaste voi vaimeta ja DL pidetä sekä lievästi johtonopeuskin hidastua selvintä vahvaasteisissa vaurioissa esim. cauda equina vaurioissa Näin lähinnä Ulnariksen (C8) ja peroneus profunduksen (L5) ja joskus myös tibialiksen (S1) osalta Amplitudin lasku selvimmin esiin akuutissa vaiheessa = aksonivaurion mitta reinnervaation myötä amplitudi nousee F-aalto Ei spesifinen juurivauriolle sekä servikaalisessa että lumbosakraalisessa radikulopatissa vain %:lla poikkeavuuksia lyhyellä matkalla oleva demyelinaatio ei mittauksessa esiin Poikkeavuuden rajat laveat 2SD-puoliero peroneuksen minimilatenssille 3.0 ms ja esiintulolle 9 kpl A-vasteita terveilläkin etenkin alaraajoissa peroneus 14 %, medianus ja ulnaris 2 % - ikä lisää
73 H-refleksi ja radikulopatia S1-refleksi Vastaa akillesrefleksiä Jos akillerefleksi poissa H- refleksi harvoin esiin Akillesrefleksi esiin, H- refleksi voi olla poikkeava > 2 ms:n puoliero ja > 2,5 kertainen amplitudipuoliero merkittävä Radikulopatiassa amplitudiero useimmin esiin S1-radikulopatioissa 85 %:lla poikkeava
74
75 Polyneuropatiat Oireet riippuvat, mitkä hermosäikeet ovat vaurioituneet: 1) paksut säikeet: puutuminen, tunnottomuus, lihasheikkous, 2) ohuet säikeet: kipu, palelu ja autonomiset häiriöt 70 %:lla vaurioita kaikissa säikeissä Yleisimmät tunto-oireet ääriosiin painottuneet puutumiset ja kivut, jotka pahimmillaan levossa Lihasheikkous Löydökset: tuntopuutokset, lihasheikkous, (lihasatrofiat) autonomiset häiriöt (hikoiluhäiriöitä, iho- ja kynsimuutoksia) Erotusdiagnostiikka: vaskulaarinen klaudikaatio spinaalistenoosi levottomat jalat
76 Polyneuropatia
77 ENMG:n merkitys Polyneuropatian todentaminen Vaikeusaste Tyyppi (aksonivaurio, demyelinoiva vaurio, sensorinen, motorinen, sensomotorinen...) Ennuste, esim. AIDP:ssa melko hyvin ennakoitavissa
78 Polyneuropatia Vaurion tyypitys ENMG:llä kertoo etiologiasta Sekamuotoinen symmetrinen sensomotorinen polyneuropatia diabetes? Aksonaalinen polyneuropatia alkoholi? Tyypilliset löydökset monissa perinnöllisissä neuropatioissa Tulehdukselliset tai autoimmuunipohjaiset neuropatiat (AIDP, CIDP, multifokaalinen motorinen neuropatia) Toksiset neuropatiat esim. vinkristiinineuropatiassa ominaiset löydökset
79 Levottomat jalat -oireyhtymä Jalkojen parestesiat/dysestesiat liittyneenä tarpeeseen liikutella jalkoja Oireet pahenevat levossa liikkuminen/liikuttaminen helpottaa esim. auto välillä pysäytettävä ja käveltävä Oireet pahenevat illalla ja yöllä usein käytävä kävelemässä ennen kuin oire rauhoittuu
80 Ohuiden säikeiden polyneuropatia Oireina kylmän, lämmön ja kivun hyper/parestesiat ja autonomisen hermoston häiriöitä; etiologiana esim. amyloidoosi, sarkoidoosi ja diabeteskin ENMG normaali vaikka kivut usein kovia; kliinisestikin paksujen säikeiden toiminta (kosketus, asento) kunnossa Kuvassa potilaan oirepiirros Ei tunnottomuutta vain kipua
81 Terminen tuntokynnystesti Testaa ohuiden säikeiden toimintaa: lämpiävä anturi iholle: kylmä/lämmin/kivun tunnistus kuvassa terveen käden lämpökipukynnys 15 astetta Käyttö 1) Ohuiden säikeiden polyneuropatian diagnostiikkaan oireina kylmän, lämmön ja kivun hyper/parestesiat ja autonomisen hermoston häiriöitä 2) Kipupotilaiden diagnostiikkaan
82 Terminen tuntokynnystesti kuumakipukynnys, vas. jalkapohjassa krooninen kipu Oik:sta jalkapohjasta kuumakipukynnys 17.9º Vas:sta oireisesta jalkapohjasta kuumakipukynnys 7.2 º = herkistymä (p=0.001)
83 ENMG ja lihastaudit Tavanomaiset hermojohtonopeusmittaukset ok EMG: poikkeava Onko spesifiseen etiologiaan viittaavaa: dystrofiat, polymyosiitit, myotoniat Polymyosiiteissa myös hoitovasteen seuranta: aktiivi tauti = runsas spontaanitoiminta Ionikanavataudeissa rasitustestit
84 Hermolihasliitoksen taudit ja ENMG Myastenia gravis ja myasteeninen syndrooma: molemmissa lihasvoima alentunut Hitaassa toistostimulaatiossa (3 Hz) molemmissa nopea vasteen vaimentuma mutta nopeassa toistostimulaatiossa (10-20 Hz) myasteenisessa syndroomassa nousu Yksisyy EMG:ssä: poikkeva huojunta molemmissa (B)
85 Yleistä ENMG-tutkimuksista Canalis carpii on yleinen! Lähete tutkimukseen: selkeä kysymyksenasettelu selkeä vastaus Paras tutkimusajankohta: 1-2 kk vauriosta, kun kaikki EMG-muutokset esiin; jos epäilet totaalia hermovauriota tutkimus kuitenkin heti päivystyksenä Ei ole poissulkututkimus: lievissä vaurioissa ENMG voi olla normaali: canalis carpi-syndroomassa 95 %:lla poikkeava löydös ja radikulopatioissa %:ssa; distaaliset ja pinnassa oleva hermovauriot hyvin esiin, mutta proksimaaliset syvällä olevat huonommin
Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä. Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto
Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto Synnytyskomplikaatioiden syitä Hypoteeseja altistumisesta neuropatialle: Vauvan koko ylittää
LisätiedotTUTKI JÄRKEVÄSTI: ENMG YLEISLÄÄKÄRIPÄIVÄT HELSINKI 26.11.2015. LKT, vs oyl Jussi Toppila (Kliininen neurofysiologia)
TUTKI JÄRKEVÄSTI: ENMG YLEISLÄÄKÄRIPÄIVÄT HELSINKI 26.11.2015 LKT, vs oyl Jussi Toppila (Kliininen neurofysiologia) 1 Elektroneuromyografia (ENMG) HERMOVAURIOTYYPIT Motorinen johtumisnopeusmittaus lihas
LisätiedotELEKTRONEUROMYOGRAFIA (ENMG): MILLOIN SÄHKÖTTÄÄ JA PIIKITTÄÄ? MITTAUSTEN VAIKUTTAVUUS
ELEKTRONEUROMYOGRAFIA (ENMG): MILLOIN SÄHKÖTTÄÄ JA PIIKITTÄÄ? MITTAUSTEN VAIKUTTAVUUS 4.9.2019 Tutkimuksesta ja tulkinnasta: HUS Kuvantaminen KNF el Antti Kinnunen Dataa esitykseen: Dos, yl, VAJ, Erika
LisätiedotMilloin avohoitolääkäri tarvitsee ENMG-tutkimusta?
Näin tutkin Joel Hasan ja Olli Kutvonen Milloin avohoitolääkäri tarvitsee ENMG-tutkimusta? Elektroneuromyografia eli ENMG on yleis- ja työterveyslääkärin tai avohoidossa toimivan erikoislääkärin työkalu
Lisätiedot63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi
Mentor 3 Oikean isovarpaan tunnottomuus, joka päkiän, jalkapohjan ja kantapään kautta edennyt proksimaalisuuntaan (6 kk) Vasen jalkaterä alkanut lepsua ja muutaman viikon ajan joutuvansa nostelemaan vasenta
LisätiedotLihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011
Janne Lähdesmäki Neurologian ja kliinisen farmakologian erikoislääkäri Tyks neurologian klinikka Medbase Oy Lihastautiliitto ry Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011 Polyneuropatiat
LisätiedotJanika Kieleväinen KYYNÄRHERMON PINTEEN MITTAUSOPTION TUOTEKEHITYS
Janika Kieleväinen KYYNÄRHERMON PINTEEN MITTAUSOPTION TUOTEKEHITYS KYYNÄRHERMON PINTEEN MITTAUSOPTION TUOTEKEHITYS Janika Kieleväinen Opinnäytetyö 1.2.2011 Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma Oulun
LisätiedotKeksinnöstä liiketoiminnaksi ansaintamallin rakentaminen. 11.2.2010 Veijo Lesonen
Keksinnöstä liiketoiminnaksi ansaintamallin rakentaminen 11.2.2010 Veijo Lesonen Mediracer Oy EMG Laboratoriot Oy (1987- ) Vahva substanssi kliinisen neurofysiologian (knf) erikoisalalta Potilailla pitkät
LisätiedotNeurografiaperehdytys Meilahden ja Laakson KNFosastolla
Neurografiaperehdytys Meilahden ja Laakson KNFosastolla KNF-hoitaja-yhdistyksen kevätopintopäivät Tallinnassa 24-25.5.2012 Henkilökunta 11 Sairaanhoitajaa. 5 Laboratoriohoitajaa / Bioanal. 1 Perushoitaja
LisätiedotSelkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY
Selkälähete: uusi sähköinen työkalu Jaro Karppinen, professori, OY Selkäpotilaan anamneesi Oire (tai oireet) joka tuo potilaan vastaanotolle Kivun voimakkuus Kivun sijainti Yökipu/leposärky? Mikä pahentaa
LisätiedotBIOSÄHKÖISET MITTAUKSET
TEKSTIN NIMI sivu 1 / 1 BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET ELEKTROENKEFALOGRAFIA EEG Elektroenkegfalografialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan rekisteröintiä. Mittaus tapahtuu tavallisesti ihon pinnalta,
LisätiedotRiikka Hakkarainen MOTORISET MITTAUKSET RANNEKANAVAOIREYHTYMÄN DIAGNOSTIIKASSA, TUOTEKEHITYSPROJEKTI
Riikka Hakkarainen MOTORISET MITTAUKSET RANNEKANAVAOIREYHTYMÄN DIAGNOSTIIKASSA, TUOTEKEHITYSPROJEKTI MOTORISET MITTAUKSET RANNEKANAVAOIREYHTYMÄN DIAGNOSTIIKASSA, TUOTEKEHITYSPROJEKTI Riikka Hakkarainen
LisätiedotPostoperatiivisen i peroneushermovaurion hoitokäytännöistä Suomen endoproteesihoitajat ry. Tietoja ja ajatuksia tekonivelpotilaan hoidosta 19.- 21.4.2007 Katri Patteri fysioterapeutti Tekonivelsairaala
LisätiedotKäden ja kyynärvarren rasitussairaudet
Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet Heikki Arola LKT, MBA, työterveyden dosentti, työterveyshuollon erikoislääkäri Ylilääkäri, työterveys Pirkanmaa ja Kanta-Häme, Terveystalo Käypä hoito -suositus Esitykseni
LisätiedotHermoimpulssi eli aktiopotentiaali
Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali Piirrä opettajan johdolla kuvat hermoimpulssin etenemisestä 1. KAIKKI solut ovat sähköisesti varautuneita o sähköinen varaus solun sisäpuolella on noin 70 millivolttia
LisätiedotOPAS FEMORALISHERMON FYSIOTERAPEUTTISEEN TUTKIMISEEN
OPAS FEMORALISHERMON FYSIOTERAPEUTTISEEN TUTKIMISEEN Kalle Niskanen Ville Pöllänen 2015 Sisältö ESIPUHE... 3 1 ANATOMIA... 4 1.1 Ääreishermoston anatomia... 5 1.2 Nervus femoraliksen anatomia... 6 1.2.1
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotSelkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa
Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa diagnosoida tärkeimmät hermojuurioireet, cauda equina oireyhtymän ja yleisimmät raajojen hermopinneoireyhtymät Osaa epäillä polyneuropatiaa kliinisen kuvan perusteella
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä
LisätiedotDIABEETTISEN JALKAHAAVAN PAIKALLISHOIDOT. Jalkaterapeutti Anna-Leena Tapio TYKS, sisätautien klinikka
DIABEETTISEN JALKAHAAVAN PAIKALLISHOIDOT Jalkaterapeutti Anna-Leena Tapio TYKS, sisätautien klinikka Esityksen sisältö Riskiluokitus ja sen tekeminen Miten jalkahaavoja voi ennaltaehkäistä? Miten diabeetikon
LisätiedotBAEP. Brainstem Auditory Evoked Potential Akustinen aivorunkoherätevaste
BAEP Brainstem Auditory Evoked Potential Akustinen aivorunkoherätevaste Ärsyke Kuulokynnystestaus kuulokkeilla klikäänillä, kesto n. 0,1 ms. Stimulus klik, voimakkuus 80 dbhl - 100dB kuulokynnyksen mukaan.
LisätiedotALS amyotrofinen lateraaliskleroosi
ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi Juha Puustinen osastonylilääkäri LT, neurologian erikoislääkäri, kliinisen lääkehoidon dosentti ALS on yleisin motoneuronitauti Motoneuronitaudit ALS ALS plus oireyhtymät
LisätiedotOhjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura)
Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Potilasohje / i / Toimintaterapia / VSSHP Kämmenkalvon kurouma syntyy, kun kämmenen alueen sidekudoksen liikakasvu aiheuttaa
LisätiedotNEUROGRAFIAMITTAUSTEN TYÖOHJE CADWELL SIERRA SUMMIT -LAITTEELLE
NEUROGRAFIAMITTAUSTEN TYÖOHJE CADWELL SIERRA SUMMIT -LAITTEELLE Noora Ahonen Nelli Virtanen Opinnäytetyö Elokuu 2017 Bioanalyytikkokoulutus TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Bioanalyytikkokoulutus
LisätiedotHip-Spine syndrooma ja EOS
Hip-Spine syndrooma ja EOS eli selkä-lantio-linjauksen kuvantaminen Tekonivelpäivät 25.4.2019, Turku LT Katri Pernaa, Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Vastuualuejohtaja, TYKS ORTO Selkäkeskus
LisätiedotEEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.
EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien
LisätiedotSelkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala
Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäsairaudet Välilevytyrä Selkäydinkanavan ahtauma Nikamasiirtymä Välilevyrappeuma Tuumorit Muut L III - IV
LisätiedotOPAS ÄÄREISHERMOSTON TUTKIMISEEN ENEG- TUTKIMUKSELLA
Opinnäytetyö AMK Bioanalyytikkokoulutus NBIOAK14 2017 Noora Oksa ja Sari-Anna Piispanen OPAS ÄÄREISHERMOSTON TUTKIMISEEN ENEG- TUTKIMUKSELLA OPINNÄYTETYÖ AMK TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Bioanalyytikkokoulutus
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA
T212/A14/2015 Liite 1 / Bilaga 1 / Appendix 1 Sivu / Sida / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA
LisätiedotSkolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?
Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite
LisätiedotHAAVAPOTILAAN DIABETEKSEN HOITO
HAAVAPOTILAAN DIABETEKSEN HOITO 6.10.2016/1.11.2017 Kirsi Pipinen, erik.lääk., diabeteksen hoidon erityispätevyys MISTÄ DIABEETIKON JALKA/HAAVAONGELMAT JOHTUVAT? - Diabetes aiheuttaa hyperglykemiaa, mikä
LisätiedotAmbulatorinen suppea yöpolygrafia. Antti Kinnunen, erikoislääkäri Meilahden KNF (alkup.esitys Jukka Vanhanen 2015, muokannut AK)
Ambulatorinen suppea yöpolygrafia Antti Kinnunen, erikoislääkäri Meilahden KNF (alkup.esitys Jukka Vanhanen 2015, muokannut AK) Sisällysluettelo Mitä tauteja suppealla yöpolygrafialla tutkitaan? Lyhyesti
LisätiedotNuoren niska-hartiakipu
Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa motoristen häiriöiden eri komponentit (jännevenytysheijasteet, lihasheikkous, Babinskin merkki, lihasatrofia, tonus, koordinaatio, ataksia, vapina, pakkoliikkeet)
LisätiedotSelkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY
Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi
LisätiedotLiikehallintakykytestaus
Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla
LisätiedotENMG-tutkimuksen kliininen käyttö
Katsaus tieteessä Juhani Partanen dosentti, ylilääkäri HUS-kuvantaminen, kliininen neurofysiologia Jorvin sairaala, kliinisen neurofysiologian osasto juhani.v.partanen@hus.fi ENMG-tutkimuksen kliininen
LisätiedotUnified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe).
Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS ID: Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Lääke klo Puheen tuotto 0 Normaalia. Puheen ilmeikkyys, ääntäminen
LisätiedotNERVUS ISCHIADICUKSEN FYSIOTERAPEUTTINEN TUTKIMINEN Opas fysioterapeuteille ja fysioterapian opiskelijoille
NERVUS ISCHIADICUKSEN FYSIOTERAPEUTTINEN TUTKIMINEN Opas fysioterapeuteille ja fysioterapian opiskelijoille LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Fysioterapian koulutusohjelma Opinnäytetyö
Lisätiedotkivunhoito.info Kipuanalyysi
Kipuanalyysi Hoito Kipuanalyysi Fysiologia & Psykologia Kivunhoito.info: Kipuanalyysi 5:1 Kiputila kipuanalyysi selvittely oireenmukainen kivunhoito kasvaimen hoito sytostaatit kirurgia sädehoito kivunlievitys
LisätiedotYläraaja 2: Yläraajan hermotus ja verenkierto Selkäydinhermon (ryggmärgsnerv) päähaarat: M6p s Gray2p s
1 Yläraaja 2: Yläraajan hermotus ja verenkierto / H. Hervonen/ 2013 Ruotsinnokset (kursiivilla) Henri puttonen Selkäydinhermon (ryggmärgsnerv) päähaarat: M6p s50-8, 91-3, 473-4, 693-7; Gray2p s38-40, 63,
LisätiedotNiska-hartiaseudun tutkiminen
Niska-hartiaseudun tutkiminen Miksi tutkitaan Anamneesi Kipumekanismit Ryhti Aktiivi- ja passiiviliikkeet Neurologinen testaaminen, merkkilihakset Johtopäätökset/diagnoosi Miksi tutkitaan? Niskakipua on
LisätiedotLataa Kliininen neuroimmunologia. Lataa
Lataa Kliininen neuroimmunologia Lataa ISBN: 9789515706881 Sivumäärä: 317 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 32.67 Mb Kliininen neuroimmunologia on maamme johtavien asiantuntijoiden tuottama oppikirja hermoston
LisätiedotTuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset
Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen Tuntoaisti Markku Kilpeläinen Psykologian laitos, Helsingin yliopisto Page 1 of 20 Page 3 of 20 Somatosensoriset aistimukset -Kosketus -Lämpö
LisätiedotSanalla hermopinne viitataan tilanteeseen,
Joona Ikonen ja Teemu Karjalainen Yläraajan yleisimmät hermopinteet Yläraajan hermopinteet syntyvät anatomisesti ahtaaseen kohtaan useiden tekijöiden seurauksena. Hermopinteen vaikeus vaihtelee. Aluksi
LisätiedotMITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN
MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN Kokemukseen pohjautuvaa tietoa tarkoitettu fysioterapeuteille, jotka suorittavat t määräaikaistarkastuksia ä i k t k i tekonivelpotilaille
LisätiedotKYYNÄRPÄÄN JA RANTEEN HOITO-OPAS
KYYNÄRPÄÄN JA RANTEEN HOITO-OPAS Yleisimmät työperäiset sairaudet ovat yläraajojen alueelle kohdistuvat rasitusvammat. Ranneseudun yleisiä vaivoja ovat rasitusvammat jänteiden alueella. Jännetupen ja jänteiden
LisätiedotMiksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia
Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot
LisätiedotKuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen
Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti
LisätiedotHAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI
HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,
LisätiedotNeurologinen status päivystyksessä ja kentällä. LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS
Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS Potilaan kliininen neurologinen arvio Anamneesi Usein neurologiassakin tärkein osa arviota
LisätiedotNeuropaattisen kivun diagnoosi. Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka
Neuropaattisen kivun diagnoosi Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lääkärin strategia Hyvä potilas-lääkärisuhde Kiputyypin tunnistus Nosiseptiivinen
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)
Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin
LisätiedotVaaranmerkit Diabeetikon jalkaongelmien ennaltaehkäisy ja hoito. Jalkaterapeutti Anne Räsänen 2016
Vaaranmerkit Diabeetikon jalkaongelmien ennaltaehkäisy ja hoito Jalkaterapeutti Anne Räsänen 2016 Vaaranmerkit Omahoito - Ongelmia aiheuttavat Huono hygienia, hoitamattomat kynnet ja iho Virheelliset hoitotottumukset
LisätiedotHERMOSTON FYSIOLOGIA I
Hermoston fysiologia I 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA I Biosähköiset ilmiöt Kalvopotentiaali Hermosolun lepopotentiaali Hermosolun aktiopotentiaali Ionikanavat Intrasellulaarinen/ekstrasellulaarinen mittaus Neuronin
LisätiedotPITKÄAIKAISREKISTERÖINNIT
PITKÄAIKAISREKISTERÖINNIT YLEISIMPIÄ ESIMERKKEJÄ A. Savolainen s.2013 1 Yleisimmät Ekg:n vuorikausinauhoitus Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti Ruokatorven PH Oksimetria 2 Muita Syketaajuus ja sykevaihtelu
LisätiedotTieto lisää turvallisuutta: Vahingoista oppia toimintaan. Lääkäri
Tieto lisää turvallisuutta: Vahingoista oppia toimintaan Lääkäri 2018 12.1.2018 Prosessikatkokset potilasvahinkoina Hoitovastuu ja sen siirtyminen kenelle? Eero Hirvensalo prof., ortopedian ja traumatologian
LisätiedotSerratuspareesin luonnollinen kulku: 37 potilaan keskimäärin 17 vuoden seuranta
Serratuspareesin luonnollinen kulku: 37 potilaan keskimäärin 17 vuoden seuranta Veera Pikkarainen, Jyrki Kettunen ja Martti Vastamäki Tieteellinen Tutkimus ORTON Isoloidun serratuspareesin luonnollinen
LisätiedotKäsikirurgisen potilaan hoito Heidi Pehkonen
Käsikirurgisen potilaan hoito 22.9.17 Heidi Pehkonen Käsipäikissä hoidetaan sekä elektiivisiä että päivystyksellisiä käsikirurgisia leikkauspotilaita Elektiivisistä yleisimmät: canalis carpi, napsusormi,
LisätiedotSelkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco
tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan
LisätiedotKäsimurtumapotilaan hoitotyö Hoitajan näkökulma. 11.9.2015 Heidi Pehkonen Sairaanhoitaja TYKS, Kirurginen sairaala
Käsimurtumapotilaan hoitotyö Hoitajan näkökulma 11.9.2015 Heidi Pehkonen Sairaanhoitaja TYKS, Kirurginen sairaala Potilaan vastaanotto Potilaat tulevat kiireellisellä lähetteellä (1-7 vrk) Potilaat tulevat
LisätiedotKyselytun) Mikko Kallela Neurologian klinikka
Kyselytun) Mikko Kallela Neurologian klinikka Tajuttomuus Mistä syistä potilas voi olla tajuton? Tajuttoman potilaan status Mikä on keskeistä? Airway Breathing Circulation Tajunnantaso (GCS) Kuume, niskajäykkyys
LisätiedotPOTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE
POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE Sisällys 1. Johdanto 3 2. Normaali olan rakenne ja toiminta 4 3. Tavallisimmat vammat 5 4. Fysioterapia 5 5. Leikkaushoito 6 Leikkausta edeltävä haastattelu 6
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
Lisätiedot64 kanavainen EEG ja herätevasteet Kirsi Palmu, erikoistuva fyysikko HUSLAB, KNF
64 kanavainen EEG ja herätevasteet Kirsi Palmu, erikoistuva fyysikko HUSLAB, KNF Osa I: EEG Osa II: Herätevasteet Jorvin kokemus: suurempi kanavamäärä sopii rutiiniin! 64 kanavainen rutiini EEG tehty yli
LisätiedotFysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos
Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset
LisätiedotVentilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9.
1 Uloshengityksen sekuntikapasiteetti FEV1 Nopea vitaalikapasiteetti FVC FEV % = FEV1 /FVC Vitaalikapasiteetti VC Uloshengityksen huippuvirtaus PEF Keuhkojen kokonaistilavuus TLC Residuaalivolyymi RV RV
LisätiedotYleisimpien hermopinteiden nykyiset leikkausaiheet
TIETEESSÄ MARTTI VASTAMÄKI LKT, käsikirurgian dosentti, ylilääkäri Sairaala ORTON HEIDI VASTAMÄKI LL Tieteellinen Tutkimus ORTON Yleisimpien hermopinteiden nykyiset leikkausaiheet Hermopinteen oireita
LisätiedotTENS 2 kanavaa ja 9 ohjelmaa
TENS 2 kanavaa ja 9 ohjelmaa Tuotekoodi: 213-AD2026-Q Sähköstimulaatio on oikein käytettynä turvallinen hoitomenetelmä. Laite soveltuu erinomaisesti myös kotikäyttöön, sillä sen sähkövirran tehokkuus on
LisätiedotNeuromuskulaarisairauksiin luetaan varsin laaja. Neuromuskulaaritautien diagnostiikka ja hoitoketjut. lääketiede. Katsausartikkeli.
Katsausartikkeli Mari Korpela, Mervi Löfberg, Helena Pihko, Tuula Lönnqvist, Anders Paetau, Tapani Salmi, Antti Lamminen, Tuula Kock, Sari Kiuru-Enari Neuromuskulaaritautien diagnostiikka ja hoitoketjut
LisätiedotKUNTOUTUKSEN HOITOVISIOT 400 potilaan 3000 hoitokerran toteutuneet hoitotulokset
KUNTOUTUKSEN HOITOVISIOT 400 potilaan 3000 hoitokerran toteutuneet hoitotulokset REIMA KARSIKAS C EO, f y s i o t e ra p e u t t i j a e l e k t ro n i i k ka s u u n n i t t e l i j a DITER OY H A L L
LisätiedotTENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:
TENS 2-kanavainen Sähköstimulaatio on oikein käytettynä turvallinen hoitomenetelmä. Laite soveltuu erinomaisesti myös kotikäyttöön, sillä sen sähkövirran tehokkuus on alhainen. Stimulaattori on tyylikäs
LisätiedotPARESTESIA OIREDIAGNOOSINA NEUROLOGIAN POLIKLINIKALLA
PARESTESIA OIREDIAGNOOSINA NEUROLOGIAN POLIKLINIKALLA Korkeaniemi Ilpo Syventävien opintojen tutkielma Neurologian laitos/oulun yliopisto Lokakuu 2013 Ohjaaja: neur.el. Ansakorpi Hanna Parestesiat ovat
LisätiedotLajitekniikka: venyttely
Alaraajat Etureiden lihakset Seiso ryhdikkäästi. Ota yhdellä tai kahdella kädellä kiinni nilkastasi. Pidä jalat samansuuntaisena ja lantio suorassa. Työnnä lantiota hiukan eteenpäin jännittämällä pakaralihakset.
LisätiedotKirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.
Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi
LisätiedotYLÄRAAJAN NEUROGRAFINEN TUTKIMUS
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA YLÄRAAJAN NEUROGRAFINEN TUTKIMUS Video-ohje hoitajille T E K I J Ä / T : Henna Kortelainen Juho Karuaho SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotKIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14
KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVUN ESIINTYVYYKSIÄ Syövän yhteydessä Kipua ensioireena 11 44 %:lla Kipua loppuvaiheessa 76 90 %:lla
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotCASE 1 65-vuotias nainen, jolla puutuu 2-3 sormet ja 4 sormen mediaalireuna oikeasta yläraajasta. Keskikaularangassa ja scapulan angulus inferiorisella alueella särkyä. Lepo helpottaa jonkun verran kipua.
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
LisätiedotJYTEn fysioterapian suoravastaanoton PEREHDYTYSKANSIO Hoitajille ja lääkäreille 5/2013
JYTEn fysioterapian suoravastaanoton PEREHDYTYSKANSIO Hoitajille ja lääkäreille 5/2013 Sinikka Jaatinen Lari Lautamäki Marja Lehtoranta Juha Salminen Sari Salo Maija Sarja Leena Tenhu Minna Tornberg 2
LisätiedotKROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1
KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET 5.10.2016 ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 LUENNON SISÄLTÖ KROONISEN HENGITYSVAJAUKSEN MÄÄRITELMÄ UNEN VAIKUTUS HENGITYKSEEN
LisätiedotLIPO502 TENS 2-kanavainen
LIPO502 TENS 2-kanavainen Electro-Stimulaattori on elektroninen laite, joka stimuloi ääreishermojen toimintaa. Stimulaatio on saavutettu johtamalla sähköaaltoja jatkuvasti ihon läpi. Aallon amplitudia
LisätiedotYläraajan neurodynaamisten testien opetusvideoiden toteuttaminen
Yläraajan neurodynaamisten testien opetusvideoiden toteuttaminen Kirjallinen osuus LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Fysioterapia Opinnäytetyö Kevät 2016 Ilari Horneman Matias Grefberg Lahden ammattikorkeakoulu
LisätiedotKehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio
Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden
LisätiedotNeuromuskulaaripotilaan 2PV - hoito Waltteri Siirala Anestesiologian ja tehohoidon el, LT Hengitystukiyksikkö
Neuromuskulaaripotilaan 2PV - hoito 29.11.2018 Waltteri Siirala Anestesiologian ja tehohoidon el, LT Hengitystukiyksikkö Neuromuskulaarisairaus Sateenvarjodiagnoosi hermo-lihassairauksille - Duchennen
LisätiedotAIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen
AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen 10.11.2016 m.vartiainen@kolumbus.fi Agenda Tunnistamisen jälkeinen RTP RTP= Return to play Paluu arkeen,
LisätiedotVatsan turvottelun ja lihavuuden endokrinologiset syyt. Juha Alanko, dosentti Sisätautien ja endokrinologian el
Vatsan turvottelun ja lihavuuden endokrinologiset syyt Juha Alanko, dosentti Sisätautien ja endokrinologian el 30.11.2018 Lihavuus 1) Hypotyreoosi? 2) Hypogonadismi - matala testosteroni? 3) Cushingin
LisätiedotKehonhuoltoa FoamRollerilla
Kehonhuoltoa FoamRollerilla Foam rollerin käyttö on yksinkertaista. Rulla asetetaan lattialle ja lihasryhmiä hierotaan sen päällä omaa kehonpainoa apuna käyttäen. Rullauksen tarkoituksena on hieroa Faskioita
LisätiedotHermoston toiminnallinen jako
Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,
LisätiedotEDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO
EDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, jonka oireita ovat liikkeiden hitaus, lepovapina, lihasjäykkyys ja tasapainovaikeudet. Oireet johtuvat aivojen mustan
LisätiedotVanhat korvat. Jaakko Salonen TYKS Kuulokeskus
Vanhat korvat Jaakko Salonen TYKS Kuulokeskus Ikähuonokuuloisuus Tarkoitetaan varsinaisesti muista sairauksista riippumatonta iän mittaan etenevää sensorineuraalista kuulovikaa Todettavissa jo 20 ikävuodesta
LisätiedotProjektina ehjänä eläkkeelle
Greyhound Racing Liitto Gaala 2012 järjestäjänä TSGK Projektina ehjänä eläkkeelle Minna Turunen Jakke Lehtonen Nordic Greyhounds Nordic-Katiska Mietintää aluksi vastaat vain itsellesi, saat vertailukohtaa
Lisätiedotikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset
POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen
Lisätiedot