Kliininen neurofysiologia ENMG-tutkimukset. yl Seppo Rytky

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kliininen neurofysiologia ENMG-tutkimukset. yl Seppo Rytky"

Transkriptio

1 Kliininen neurofysiologia ENMG-tutkimukset yl Seppo Rytky

2 Kliininen neurofysiologia Oma erikoisala Suomessa v:sta 1966 n.70 erikoislääkäriä 7:ssä muussa Euroopan maassa erikoisalana Laboratorioita kaikissa keskussairaaloissa ja yksityislaboratorioita yliopistopaikkakunnilla Palveluja suoraan kaikille erikoisaloille ja perusterveydenhuoltoon Pohjois-Suomi el-virat: OYS 4 el, Oulu privaatti 3 el, Rovaniemi 1 el, Kajaani 1 el, Kemi 1 el ja Kokkola 1 el

3 KNF-laboratorion henkilökunta Lääkärit 5 Hoitajat 9 Fyysikot 2 Osastonsihteerit 2

4 KNF-tutkimukset ENMG EEG, videoeeg, tehorekisteröinnit Unitutkimukset: unipolygrafia, univiivetesti (MSLT) SEP= somatosensory evoked potentials MEP= motor evoked potentials, NBS= navigoitu aivostimulaatio VEP= visual evoked potentials BAEP= brainstem auditory evoked potentials MMN= mismatch negativity, kognitiotutkimukset

5 Kliininen neurofysiologia Keskeiset tutkimukset OYS 2009 EEG: 2139 kpl ENMG: 2375 kpl Herätepotentiaalit: kuulo-, tunto-, näkö- ja motoriset radat: 453 kpl Unitutkimukset: 342 kpl Botuliinihoidot / lihastunnistukset Kylmälämpötuntotestit Kognitiiviset herätepotentiaalit Leikkauksenaikaiset monitoroinnit Autonomisen hermoston tutkimukset Lihasbiopsiat

6 ENMG-tutkimusten tilaajat

7 EEG-tutkimusten tilaajat

8 EP-tutkimusten tilaajat

9 Odotusajat tutkimuksiin EEG ENMG/herätteet Unipolygrafia < 1 vk 1-3 kk 2kk

10 Tutkimusten hintoja 2009 EEG 179 Unidepr. EEG 236 ENMG tav. 201 SEP/VEP 156/177 Unipolygrafia 291/469

11 Hermosolun toimintaperiaate Hermo sisältää tuhansia yksittäisiä hermoaksoneja (tunto- ja/tai liikehermon) erilaisten sidekudoskalvojen ympäröimänä Osassa aksoneita on myeliinituppi hermon ympärillä = paksut säikeet aktiopotentiaali etenee nopeasti tupessa olevia Ranvierin noduksia myöten nämä hermot välittävät liiketoimintoja ja asentoinformaatiota välittävää syvätuntoa ja osin kosketustuntoa näitä mittaamme johtonopeusmittauksissa Osassa aksoneita ei ole myeliinituppea = ohuet säikeet niissä impulssi etenee pitkin hermoa hitaasti nämä välitttävät kipua, kylmän ja lämmön aistimuksia ja autonomisen hermoston impulsseja näitä emme pysty mittaamaan johtonopeusmittauksessa

12 Hermosolun toimintaperiaate Hermosolun kalvopotentiaali: perusta tiedonsiirrolle Hermosolun sisällä ja ympäröivässä nestetilassa sähköisesti varautuneiden ionien konsentraatio on erilainen: Na +, Cl - ja Ca ++ -ioneja on enemmän ulkopuolella ja K + ioneja sisäpuolella Na + -K + -pumppu siirtää aktiivisesti Na + -ioneja ulos solusta ja K + -ioneja solun sisään: seurauksena on negatiivinen varaus solun sisällä Hermosolu Tämä kalvojännite on kaikissa soluissa, kuitenkin vain hermo- ja lihassoluissa kalvopotentiaalin muutokset toimivat viestinviejinä Kalvopotentiaali

13 Hermosolun toimintaperiaate Mikä tahansa kynnysarvon ylittävä stimulus voi saada aikaan aktiopotentiaalin hermosolussa (hermosynapsista tuleva aktivaatio, reseptorista tuleva informaatio, mekaaninen ärsytys tai sähköinen ärsytys kuten johtonopeusmittauksessa) Lepotila Kerran synnyttyään aktiopotentiaali etenee hermossa molempiin suuntiin sen päästä päähän Aktiopotentiaali depolarisaatio

14 Hermosolun toimintaperiaate Myeliinitupen ansiosta aktiopotentiaali etenee hyppäyksittäin eli saltatorisesti

15 Hermojohtonopeusmittausten rajoitus ENeG mittaa vain paksuimpien säikeiden johtuvuutta kylmä-, lämpö-, kipu- ja autonomisen hermoston ohuiden säikeiden vasteet eivät esiin tavallisissa mittauksissa

16 Elektroneuromyografia, ENMG Hermoratamittaus Elektroneurografia, ENeG: hermon johtonopeusmittaus Elektromyografia, EMG: lihaksen sähköisen aktiviteetin tutkimus

17 ENMG-laitteisto Stimulaattori Suorakaidepulssi 0,1-1ms, max 100mA Vahvistin Vahvistaa iholta mitattavan potentiaalin analyyseja varten Keskiarvoistus Pieniä vasteita mitattaessa useita peräkkäisiä vasteita summataan satunnaiset häiriöt vähenevät Audiovisuaalinen tulkinta Mitattava signaali näytölle ja samanaikaisesti kaiuttimiin

18 ENMG = elektroneuromyografia Hermoratamittaus Kaksi osaa 1) elektroneurografia eli hermon johtonopeusmittaus sensorinen ja motorinen hermo erikseen 2) elektromyografia eli lihaksen sähköisen toiminnan tutkimus Mukana myös kipupiirros, potilaan haastattelu ja tarvittavassa määrin kliinistä statustakin Käytännössä enemmän erikoislääkärin konsultaatio kuin laboratoriomittaus

19 Motorinen hermojohtonopeusmittaus Ärsyke liikehermoon useasta kohdasta pintastimulaatiolla Mitataan lihaksen sähköinen vaste pintaelektrodein

20 Motorinen hermojohtonopeusmittaus

21 Sensorinen hermojohtonopeusmittaus Ärsyke tuntohermoon pintaelektrodein Hermovasteen mittaus ihon pinnalta

22 Sensorinen hermojohtonopeusmittaus

23 Hermovauriotyypit 1) Myeliinituppi ehjä: normaali johtonopeus = > 40 m/s 2) Myeliinitupen vaurio: johtonopeus hidastunut = demyelinoiva vaurio 3) Aksonien määrä normaali: vasteen koko normaali 4) Aksonien määrä vähentynyt: vaste madaltunut = aksonaalinen vaurio

24 Hermovauriotyypit Myeliinivaurio Paikallisesti pinteissä ja polyneuropatioissa yleistynyt Aktiopotentiaalin paikallinen hidastuminen Johtumiskatkos kun vaurio riittävän voimakas

25 Hermopinne A. Lievä pinne: Myeliini alkaa vaurioitua pinnekohdasta B. Kohtalainen pinne: myeliinituppi vaurioituu ja hermosäie osittain demyelinoituu: johtonopeus paikallisesti hidastunut C. Vahva vaurio: aksoneitakin tuhoutunut: johtonopeus hidastunut, vaste vaimentunut ja neulaemg poikkeavuudet esiin D. Vaurion jälkitila: myeliinituppi ei korjaudu ennalleen jää lievä paikallinen hidastuma

26 Hermovauriotyypit Johtumiskatkos Kliinisesti voi olla tuntopuutosta ja lihasheikkoutta Täydellinen toipuminen viikoista 4 kk:een Ulnarishermossa 70 %:n johtumiskatkos kyynärpäässä

27 Hermovauriotyypit Aksonivaurio Tuntopuutosta ja/tai lihasheikkoutta Toipuminen hidasta, osittaisissa vaurioissa kaksivaiheista: a) kollateraalinen versominen kk:a b) aksonien uuskasvu (1-3 mm/vrk) x kk-1-2 v kuvassa vasteen vahva-asteinen madaltuma kyynärpään aksonivaurion asteelle yltävässä pinteessä

28 Elektromyografia lihaksen sähköisen toiminnan mittaus

29 Elektromyografia lihaksen sähköisen toiminnan mittaus Neulan mittaavan pinnan koko ratkaisee, kuinka laajaa aluetta lihaksen sisällä tutkitaan Tavallinen EMG: CNEMG: mittaa yhden motorisen yksikön noin 5-10 lihassyyn toimintaa Hermolihasliitoksen tutkimus: yksisyyemg: SFEMG: mittaa motorisen yksikön yksittäisten lihassyiden toimintaa

30 Elektromyografia lihaksen sähköisen toiminnan mittaus Tutkitaan lihaksesta neulalla motorisen yksikön sähköisen aktiivisuuden avulla ko. hermon ja lihaksen toimintaa ja vaurioita

31 Kolme vaihetta: 1) lepovaihe (ylin rivi), 2 lihaksen kevyt aktivaatio (keskirivi) ja 3) maksimaalinen aktivaatio (alarivi) A: terve levossa ei toimintaa aktivoituna lihaspotentiaalit normaaleja ja niitä on runsaasti B: osittainen tuore aksonivaurio (3 vk 3 kk) levossa spontaanitoimintaa, lihaspotentiaalit normaaleja, mutta niiden määrä on vähentynyt C: täydellinen tuore hermovaurio levossa runsas spontaanitoiminta, muu toiminta poissa D: Vanha hermovaurio (> 1 v) levossa ei spontaanitoimintaa lihaspotentiaalit suuria ja niitä on vähän Elektromyografia

32 Elektromyografia Motorisen yksikköpotentiaalin muutokset eri sairauksissa: A. normaali keskikokoinen, B. vanha hermovaurio (> 1 v) iso, C. toipuva hermovaurio (3-6 kk vauriosta): polyfaasinen, D. lihastauti: pieni yksikköpotentiaali

33 ENMG-tutkimuksen ajoitus Päivystystutkimus Täydellisen hermokatkeaman epäily leikkausta suunnitellaan Normaali tutkimus 1-2 kk vauriosta: silloin proksimaalisissakin vaurioissa esiin spontaanitoiminta (= tuoreen aksonivaurion löydös) Kontrollitutkimus 3-4 kk vauriosta, ensimmäiset toipumisen merkit näkyvät Loppulausunto Lievissä vaurioissa 1 v kuluttua, vaikeammissa, etenkin proksimaalissa ja iäkkään henkilön vaurioissa > 2 v

34 ENMG-tutkimuksen käyttö 1. Ensimmäinen tutkimus Hermo- tai lihassairauden todentaminen Vauriopaikka Vaurioaste Vauriotyyppi Ennuste: demyelinoivissa vaurioissa hyvä toipuminen, aksonaalisissa hidas ja paraneminen usein osittaista 2. Kontrollikäynti Toipumisen käynnistyminen? Hoitovaste tulehduksellissa hermo- ja lihassairauksissa

35 Tavallisimmat hermopinteet Canalis carpii Ulnarispinteet ranteessa ja kyynärpäässä Radialispinteet olkavarressa (ja kyynärvarressa) Suprascapularis Thoracicus longus Peroneuspinne polvitaipeessa Mortonin metatarsalgia Meralgia paresthetica

36 YLEISIMMÄT LÖYDOKSET ENMG- TUTKIMUKSISSA TYKS KNF-laboratorio normaali löydös 47 % pääosin sairaalapotilaita Hermovaurioista: Lanneselän hermojuurivaurio 22 % Canalis carpi 20 % Polyneuropatia 9 % Ulnarisvaurio 8 % Kaularangan hermojuurivaurio 8 % Pleksus brachialis-vaurio 6 % Mortonin metatarsalgia 5 % Radialisvaurio 5 % EMG Laboratorio Oulu normaali löydös 40 % pääosin tk-potilaita Hermovaurioista: Canalis carpi 42 % L5-juurivaurio 10 % Mortonin metatarsalgia 6 % Ulnarisvaurio 5 % C7-juurivaurio 5 % Polyneuropatia 5 % S1-juurivaurio 5 % 36

37 HERMOPINTEEN VAIKUTUS HERMON RAKENTEESEEN JA MITTAUSTULOKSIIN A. Lievä pinne: Myeliini alkaa vaurioitua pinnekohdasta B. Kohtalainen pinne: myeliinituppi vaurioituu ja hermosäie osittain demyelinoituu: johtonopeus paikallisesti hidastunut C. Vahva vaurio: aksoneitakin tuhoutunut: johtonopeus hidastunut, vaste vaimentunut ja neulaemg poikkeavuudet esiin D. Vaurion jälkitila: myeliinituppi ei korjaudu ennalleen jää lievä paikallinen hidastuma 37

38 CANALIS CARPI-SYNDROOMA -ANATOMIA 38

39 CANALIS CARPI-SYNDROOMA ANATOMIA Pinne transversaaliligamentin alla luisessa kanavassa, jossa medianus-hermo ja sormien jänteet kulkevat; paineennousu kanavassa johtaa iskemiaan ja hermovaurioon 39

40 CANALIS CARPI-SYNDROOMA yleisin hermopinne: esiintyvyys 3% käsipuutuminen yölliset heräämiset sormien tikustelu lisäksi voi olla kipua (ranne-niska), puristusvoiman heikkoutta, tavaroiden tipahtelua tenniskyynärpäässä ja tension neck-syndroomassa taustalla voi olla karpaalitunnelisyndrooma 40

41 CANALIS CARPI-SYNDROOMA naiset:miehet 2:1 altistaa: käden runsas käyttö, raskaus, tenosynoviitit, hypotyreoosi, rannemurtumat, amyloidoosi, akromegalia, pitkälle edenneessä taudissa thenaratrofia, lihasheikkous, tuntohäiriöt Phalenin testi 60 %:lla positiivinen; Tinellin koe < 50 %:lla positiivinen ja joskus terveilläkin plus 41

42 CANALIS CARPI-SYNDROOMA thenaratrofia 42

43 CANALIS CARPI-SYNDROOMA Potilaiden oirepiirroksia: sininen puutuminen, punainen kipu 43

44 CANALIS CARPI-SYNDROOMA Sensorisen hermojohtonopeuden mittaus herkin diagnostinen mittari 44

45 CANALIS CARPI-SYNDROOMA Myös motorinen johtonopeus usein paikallisesti hidastunut ahtauman kohdalla 45

46 CANALIS CARPI-SYNDROOMA konservatiivinen hoito (esim. DM, raskaus) rasituksen välttäminen, ranteen lastoitus, anti-inflammatooriset analgeetit kortikosteroidi-injektiot useimmiten pinnekirurgia (ligamentin diskisio, myös tähystysoperaatioin) 46

47 CANALIS CARPI-SYNDROOMA Rannekanava avattuna tiimalasikaventuma esiin 47

48 CANALIS CARPI-SYNDROOMA Suomessa selvissäkin tapauksissa yleensä ENMG-varmistus (auttaa residiivien arvioinnissa) Niska-käsivaivaisella, jolla puutumista, yöheräämisiä ja etenkin jos fysioterapiasta ei apua, canalis carpii voi olla mukana oireistossa 48

49 CANALIS CARPI-SYNDROOMA ENMG:n osuvuus 95 % normaali ENMG: lyhyt anamneesi ja nuori potilas, joskus leikataan ilman löydöstä 49

50 N. ULNARIKSEN PINNETILAT useimmiten kyynärpää: joko sulcus nervii ulnariksessa tai kubitaalitunnelissa paikallinen johtumiskatkos ja motorisen johtonopeuden hidastuminen kyynärpään kohdalla neula-emg muutokset ulnariksen hermottamissa lihaksissa 50

51 ULNARISVAURIO KYYNÄRPÄÄSSÄ Potilaan oirepiirros 51

52 VAIKEA ULNARISVAURIO Claw-hand lihasatrofian pohjalta ns. haukankäsi kuvassa selvä interosseusatrofia ja pikkusormen ja nimettömän flexio 52

53 NERVUS ULNARIKSEN PINNE KYYNÄRPÄÄSSÄ Motorinen johtonopeusmittaus herkin mittari: kuvassa kyynärpään kohdalla paikallinen hidastuma (31 m/s norm > 45 m/s) ja konduktioblokki (vaste kyynärpään yläpuolelta stimuloituna alentunut 30 %:iin) 53

54 N. ULNARIKSEN PINNETILOJEN HOITO Ranne: lepo ja pakkoasennon lopettaminen usein riittävät ganglio voi vaatia operaation Kyynärpää: hermoa ärsyttävien liikkeiden lopettaminen ja kyynärvarren koukistusasennon estäminen (yölasta) voivat riittää jos oireet jatkuvat tai tulee atrofioita leikkaukseen 54

55 N. RADIALIKSEN PINTEET Motorinen haara posteriorinen interosseuspinne Saturday evening paresis Sensorinen haara joskus pinne kyynärvarressa useimmiten kuitenkin ulkoinen vamma ranteessa (de Quervainin tenosynovectomia) 55

56 LAUANTAI-ILLAN HALVAUS (vastaava vaurio myös olkaluun murtumien yhteydessä) radialisvaurio hermon kiertäessä olkavarressa humeruksen ranne ja sormet roikkuvat tunnottomuutta peukalohangassa ENMG löytää hyvin ja varmistaa, että vaurio vain radialishermossa yleensä spontaani toipuminen selvissä tapauksissa ei edes tarvita ENMG:tä 56

57 PERONEUSVAURIO jalkaterän roikkuminen ja säären-jalkaterän vaihteleva puutuminen vauriopaikka voi olla: keskushermosto, juuri, iskiasrunko, polvitaive, sääri ja varpaiden osalta jalkateräkin - KNF apuun tasodiagnostiikassa 57

58 PERONEUSVAURIO anatomia 58

59 PERONEUSVAURIO tunnottomuusalue 59

60 PERONEUS COMMUNIS-VAURIO POLVITAIPEESSA tunnottomuusalue vaihtelee 60

61 PERONEUSVAURIO ENMG-diagnoosi: polvitaipeessa paikallinen vaurio (konduktioblokki) 61

62 POLVITAIPEEN PERONEUSVAURION HOITO yleensä kompression ja venytyksen välttäminen ja konservatiivinen hoito joskus pinnekirurgia (jos toipuminen ei ala 3-4 kk vauriosta tai vaurio on etenevä) 62

63 Radikulopatia vai canalis carpii? C6- ja C7-radikulopatia niskakipu säteillen käteen akuutissa raju kipu, kroonisessa lievempi C6 - tunnottomuutta peukalopainotteisesti C7 - tunnottomuutta etusormipainotteisesti joskus vain tunnottomuus sormessa kuten canalis carpiissa käden puistelu ei kuitenkaan auta käden voimattomuutta MRI kliinisen tutkimisen lisäksi ensisijainen tutkimus ENMG tuntohermomittaukset normaalilöydöksin ko. juurten hermottamissa lihaksissa poikkeavia löydöksiä CCS C6 C7

64 Kaularangan radikulopatiat 10 % radikulopatioista C7-juuri % C6-juuri % C8-juuri 4-10 % C5-juuri 2-12 %

65 Radikulopatia = juurivaurio Hermojuuren dermatomin tuntopuutos parempi vaurion paikantaja kuin kipu Selvä tuntopuutos vain selvissä juurivauriossa

66 Oirepiirroksia C6-radikulopatia C7-

67 Oirepiirroksia L5-radikulopatia

68 Oirepiirroksia S1-radikulopatia

69 ENMG radikulopatioissa Vaurion esiintyminen Mikä juuri Tuore, toipuva vai vanha vaurio Akuutti vaurio: MRI: selvä löydös: ei ENMG:tä Krooninen vaurio: paljon MRImuutoksia: ENMG:lla mikä on aktiivia vauriota Radikulopatioissa ENMG on poikkeava %:ssa

70 ENMG:n ja MRI:n sensitiivisyys ja spesifisyys ENMG sensitiivisyys possible 29 % probable 40 % definite 72 % spesifisyys 86 % MRI sensitiivisyys possible 57 % probable 53 % definite 60 % spesifisyys 50 % OYS KNF-laboratorion ja fysiatrian aineisto

71 Lumbosakraaliset radikulopatiat 62-90% radikulopatioista L5 ja S1 juurivauriot tavallisimmat kompressio juuriaukossa ja/tai ydinkanavassa anatominen muutos ei kerro luotettavasti vaurioitunutta juurta esim. L4/5 välin prolapsi lateraalinen->l4 posterolateraalinen->l5 juuri sentraalinen->s1

72 Johtumisnopeudet ja f-aalto Motorinen vaste voi vaimeta ja DL pidetä sekä lievästi johtonopeuskin hidastua selvintä vahvaasteisissa vaurioissa esim. cauda equina vaurioissa Näin lähinnä Ulnariksen (C8) ja peroneus profunduksen (L5) ja joskus myös tibialiksen (S1) osalta Amplitudin lasku selvimmin esiin akuutissa vaiheessa = aksonivaurion mitta reinnervaation myötä amplitudi nousee F-aalto Ei spesifinen juurivauriolle sekä servikaalisessa että lumbosakraalisessa radikulopatissa vain %:lla poikkeavuuksia lyhyellä matkalla oleva demyelinaatio ei mittauksessa esiin Poikkeavuuden rajat laveat 2SD-puoliero peroneuksen minimilatenssille 3.0 ms ja esiintulolle 9 kpl A-vasteita terveilläkin etenkin alaraajoissa peroneus 14 %, medianus ja ulnaris 2 % - ikä lisää

73 H-refleksi ja radikulopatia S1-refleksi Vastaa akillesrefleksiä Jos akillerefleksi poissa H- refleksi harvoin esiin Akillesrefleksi esiin, H- refleksi voi olla poikkeava > 2 ms:n puoliero ja > 2,5 kertainen amplitudipuoliero merkittävä Radikulopatiassa amplitudiero useimmin esiin S1-radikulopatioissa 85 %:lla poikkeava

74

75 Polyneuropatiat Oireet riippuvat, mitkä hermosäikeet ovat vaurioituneet: 1) paksut säikeet: puutuminen, tunnottomuus, lihasheikkous, 2) ohuet säikeet: kipu, palelu ja autonomiset häiriöt 70 %:lla vaurioita kaikissa säikeissä Yleisimmät tunto-oireet ääriosiin painottuneet puutumiset ja kivut, jotka pahimmillaan levossa Lihasheikkous Löydökset: tuntopuutokset, lihasheikkous, (lihasatrofiat) autonomiset häiriöt (hikoiluhäiriöitä, iho- ja kynsimuutoksia) Erotusdiagnostiikka: vaskulaarinen klaudikaatio spinaalistenoosi levottomat jalat

76 Polyneuropatia

77 ENMG:n merkitys Polyneuropatian todentaminen Vaikeusaste Tyyppi (aksonivaurio, demyelinoiva vaurio, sensorinen, motorinen, sensomotorinen...) Ennuste, esim. AIDP:ssa melko hyvin ennakoitavissa

78 Polyneuropatia Vaurion tyypitys ENMG:llä kertoo etiologiasta Sekamuotoinen symmetrinen sensomotorinen polyneuropatia diabetes? Aksonaalinen polyneuropatia alkoholi? Tyypilliset löydökset monissa perinnöllisissä neuropatioissa Tulehdukselliset tai autoimmuunipohjaiset neuropatiat (AIDP, CIDP, multifokaalinen motorinen neuropatia) Toksiset neuropatiat esim. vinkristiinineuropatiassa ominaiset löydökset

79 Levottomat jalat -oireyhtymä Jalkojen parestesiat/dysestesiat liittyneenä tarpeeseen liikutella jalkoja Oireet pahenevat levossa liikkuminen/liikuttaminen helpottaa esim. auto välillä pysäytettävä ja käveltävä Oireet pahenevat illalla ja yöllä usein käytävä kävelemässä ennen kuin oire rauhoittuu

80 Ohuiden säikeiden polyneuropatia Oireina kylmän, lämmön ja kivun hyper/parestesiat ja autonomisen hermoston häiriöitä; etiologiana esim. amyloidoosi, sarkoidoosi ja diabeteskin ENMG normaali vaikka kivut usein kovia; kliinisestikin paksujen säikeiden toiminta (kosketus, asento) kunnossa Kuvassa potilaan oirepiirros Ei tunnottomuutta vain kipua

81 Terminen tuntokynnystesti Testaa ohuiden säikeiden toimintaa: lämpiävä anturi iholle: kylmä/lämmin/kivun tunnistus kuvassa terveen käden lämpökipukynnys 15 astetta Käyttö 1) Ohuiden säikeiden polyneuropatian diagnostiikkaan oireina kylmän, lämmön ja kivun hyper/parestesiat ja autonomisen hermoston häiriöitä 2) Kipupotilaiden diagnostiikkaan

82 Terminen tuntokynnystesti kuumakipukynnys, vas. jalkapohjassa krooninen kipu Oik:sta jalkapohjasta kuumakipukynnys 17.9º Vas:sta oireisesta jalkapohjasta kuumakipukynnys 7.2 º = herkistymä (p=0.001)

83 ENMG ja lihastaudit Tavanomaiset hermojohtonopeusmittaukset ok EMG: poikkeava Onko spesifiseen etiologiaan viittaavaa: dystrofiat, polymyosiitit, myotoniat Polymyosiiteissa myös hoitovasteen seuranta: aktiivi tauti = runsas spontaanitoiminta Ionikanavataudeissa rasitustestit

84 Hermolihasliitoksen taudit ja ENMG Myastenia gravis ja myasteeninen syndrooma: molemmissa lihasvoima alentunut Hitaassa toistostimulaatiossa (3 Hz) molemmissa nopea vasteen vaimentuma mutta nopeassa toistostimulaatiossa (10-20 Hz) myasteenisessa syndroomassa nousu Yksisyy EMG:ssä: poikkeva huojunta molemmissa (B)

85 Yleistä ENMG-tutkimuksista Canalis carpii on yleinen! Lähete tutkimukseen: selkeä kysymyksenasettelu selkeä vastaus Paras tutkimusajankohta: 1-2 kk vauriosta, kun kaikki EMG-muutokset esiin; jos epäilet totaalia hermovauriota tutkimus kuitenkin heti päivystyksenä Ei ole poissulkututkimus: lievissä vaurioissa ENMG voi olla normaali: canalis carpi-syndroomassa 95 %:lla poikkeava löydös ja radikulopatioissa %:ssa; distaaliset ja pinnassa oleva hermovauriot hyvin esiin, mutta proksimaaliset syvällä olevat huonommin

Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä. Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto

Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä. Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto Synnytyskomplikaatioiden syitä Hypoteeseja altistumisesta neuropatialle: Vauvan koko ylittää

Lisätiedot

TUTKI JÄRKEVÄSTI: ENMG YLEISLÄÄKÄRIPÄIVÄT HELSINKI 26.11.2015. LKT, vs oyl Jussi Toppila (Kliininen neurofysiologia)

TUTKI JÄRKEVÄSTI: ENMG YLEISLÄÄKÄRIPÄIVÄT HELSINKI 26.11.2015. LKT, vs oyl Jussi Toppila (Kliininen neurofysiologia) TUTKI JÄRKEVÄSTI: ENMG YLEISLÄÄKÄRIPÄIVÄT HELSINKI 26.11.2015 LKT, vs oyl Jussi Toppila (Kliininen neurofysiologia) 1 Elektroneuromyografia (ENMG) HERMOVAURIOTYYPIT Motorinen johtumisnopeusmittaus lihas

Lisätiedot

ELEKTRONEUROMYOGRAFIA (ENMG): MILLOIN SÄHKÖTTÄÄ JA PIIKITTÄÄ? MITTAUSTEN VAIKUTTAVUUS

ELEKTRONEUROMYOGRAFIA (ENMG): MILLOIN SÄHKÖTTÄÄ JA PIIKITTÄÄ? MITTAUSTEN VAIKUTTAVUUS ELEKTRONEUROMYOGRAFIA (ENMG): MILLOIN SÄHKÖTTÄÄ JA PIIKITTÄÄ? MITTAUSTEN VAIKUTTAVUUS 4.9.2019 Tutkimuksesta ja tulkinnasta: HUS Kuvantaminen KNF el Antti Kinnunen Dataa esitykseen: Dos, yl, VAJ, Erika

Lisätiedot

Milloin avohoitolääkäri tarvitsee ENMG-tutkimusta?

Milloin avohoitolääkäri tarvitsee ENMG-tutkimusta? Näin tutkin Joel Hasan ja Olli Kutvonen Milloin avohoitolääkäri tarvitsee ENMG-tutkimusta? Elektroneuromyografia eli ENMG on yleis- ja työterveyslääkärin tai avohoidossa toimivan erikoislääkärin työkalu

Lisätiedot

63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi

63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi Mentor 3 Oikean isovarpaan tunnottomuus, joka päkiän, jalkapohjan ja kantapään kautta edennyt proksimaalisuuntaan (6 kk) Vasen jalkaterä alkanut lepsua ja muutaman viikon ajan joutuvansa nostelemaan vasenta

Lisätiedot

Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011

Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011 Janne Lähdesmäki Neurologian ja kliinisen farmakologian erikoislääkäri Tyks neurologian klinikka Medbase Oy Lihastautiliitto ry Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011 Polyneuropatiat

Lisätiedot

Janika Kieleväinen KYYNÄRHERMON PINTEEN MITTAUSOPTION TUOTEKEHITYS

Janika Kieleväinen KYYNÄRHERMON PINTEEN MITTAUSOPTION TUOTEKEHITYS Janika Kieleväinen KYYNÄRHERMON PINTEEN MITTAUSOPTION TUOTEKEHITYS KYYNÄRHERMON PINTEEN MITTAUSOPTION TUOTEKEHITYS Janika Kieleväinen Opinnäytetyö 1.2.2011 Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma Oulun

Lisätiedot

Keksinnöstä liiketoiminnaksi ansaintamallin rakentaminen. 11.2.2010 Veijo Lesonen

Keksinnöstä liiketoiminnaksi ansaintamallin rakentaminen. 11.2.2010 Veijo Lesonen Keksinnöstä liiketoiminnaksi ansaintamallin rakentaminen 11.2.2010 Veijo Lesonen Mediracer Oy EMG Laboratoriot Oy (1987- ) Vahva substanssi kliinisen neurofysiologian (knf) erikoisalalta Potilailla pitkät

Lisätiedot

Neurografiaperehdytys Meilahden ja Laakson KNFosastolla

Neurografiaperehdytys Meilahden ja Laakson KNFosastolla Neurografiaperehdytys Meilahden ja Laakson KNFosastolla KNF-hoitaja-yhdistyksen kevätopintopäivät Tallinnassa 24-25.5.2012 Henkilökunta 11 Sairaanhoitajaa. 5 Laboratoriohoitajaa / Bioanal. 1 Perushoitaja

Lisätiedot

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY Selkälähete: uusi sähköinen työkalu Jaro Karppinen, professori, OY Selkäpotilaan anamneesi Oire (tai oireet) joka tuo potilaan vastaanotolle Kivun voimakkuus Kivun sijainti Yökipu/leposärky? Mikä pahentaa

Lisätiedot

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET TEKSTIN NIMI sivu 1 / 1 BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET ELEKTROENKEFALOGRAFIA EEG Elektroenkegfalografialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan rekisteröintiä. Mittaus tapahtuu tavallisesti ihon pinnalta,

Lisätiedot

Riikka Hakkarainen MOTORISET MITTAUKSET RANNEKANAVAOIREYHTYMÄN DIAGNOSTIIKASSA, TUOTEKEHITYSPROJEKTI

Riikka Hakkarainen MOTORISET MITTAUKSET RANNEKANAVAOIREYHTYMÄN DIAGNOSTIIKASSA, TUOTEKEHITYSPROJEKTI Riikka Hakkarainen MOTORISET MITTAUKSET RANNEKANAVAOIREYHTYMÄN DIAGNOSTIIKASSA, TUOTEKEHITYSPROJEKTI MOTORISET MITTAUKSET RANNEKANAVAOIREYHTYMÄN DIAGNOSTIIKASSA, TUOTEKEHITYSPROJEKTI Riikka Hakkarainen

Lisätiedot

Postoperatiivisen i peroneushermovaurion hoitokäytännöistä Suomen endoproteesihoitajat ry. Tietoja ja ajatuksia tekonivelpotilaan hoidosta 19.- 21.4.2007 Katri Patteri fysioterapeutti Tekonivelsairaala

Lisätiedot

Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet

Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet Heikki Arola LKT, MBA, työterveyden dosentti, työterveyshuollon erikoislääkäri Ylilääkäri, työterveys Pirkanmaa ja Kanta-Häme, Terveystalo Käypä hoito -suositus Esitykseni

Lisätiedot

Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali

Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali Piirrä opettajan johdolla kuvat hermoimpulssin etenemisestä 1. KAIKKI solut ovat sähköisesti varautuneita o sähköinen varaus solun sisäpuolella on noin 70 millivolttia

Lisätiedot

OPAS FEMORALISHERMON FYSIOTERAPEUTTISEEN TUTKIMISEEN

OPAS FEMORALISHERMON FYSIOTERAPEUTTISEEN TUTKIMISEEN OPAS FEMORALISHERMON FYSIOTERAPEUTTISEEN TUTKIMISEEN Kalle Niskanen Ville Pöllänen 2015 Sisältö ESIPUHE... 3 1 ANATOMIA... 4 1.1 Ääreishermoston anatomia... 5 1.2 Nervus femoraliksen anatomia... 6 1.2.1

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa diagnosoida tärkeimmät hermojuurioireet, cauda equina oireyhtymän ja yleisimmät raajojen hermopinneoireyhtymät Osaa epäillä polyneuropatiaa kliinisen kuvan perusteella

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä

Lisätiedot

DIABEETTISEN JALKAHAAVAN PAIKALLISHOIDOT. Jalkaterapeutti Anna-Leena Tapio TYKS, sisätautien klinikka

DIABEETTISEN JALKAHAAVAN PAIKALLISHOIDOT. Jalkaterapeutti Anna-Leena Tapio TYKS, sisätautien klinikka DIABEETTISEN JALKAHAAVAN PAIKALLISHOIDOT Jalkaterapeutti Anna-Leena Tapio TYKS, sisätautien klinikka Esityksen sisältö Riskiluokitus ja sen tekeminen Miten jalkahaavoja voi ennaltaehkäistä? Miten diabeetikon

Lisätiedot

BAEP. Brainstem Auditory Evoked Potential Akustinen aivorunkoherätevaste

BAEP. Brainstem Auditory Evoked Potential Akustinen aivorunkoherätevaste BAEP Brainstem Auditory Evoked Potential Akustinen aivorunkoherätevaste Ärsyke Kuulokynnystestaus kuulokkeilla klikäänillä, kesto n. 0,1 ms. Stimulus klik, voimakkuus 80 dbhl - 100dB kuulokynnyksen mukaan.

Lisätiedot

ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi

ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi Juha Puustinen osastonylilääkäri LT, neurologian erikoislääkäri, kliinisen lääkehoidon dosentti ALS on yleisin motoneuronitauti Motoneuronitaudit ALS ALS plus oireyhtymät

Lisätiedot

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura)

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Potilasohje / i / Toimintaterapia / VSSHP Kämmenkalvon kurouma syntyy, kun kämmenen alueen sidekudoksen liikakasvu aiheuttaa

Lisätiedot

NEUROGRAFIAMITTAUSTEN TYÖOHJE CADWELL SIERRA SUMMIT -LAITTEELLE

NEUROGRAFIAMITTAUSTEN TYÖOHJE CADWELL SIERRA SUMMIT -LAITTEELLE NEUROGRAFIAMITTAUSTEN TYÖOHJE CADWELL SIERRA SUMMIT -LAITTEELLE Noora Ahonen Nelli Virtanen Opinnäytetyö Elokuu 2017 Bioanalyytikkokoulutus TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Bioanalyytikkokoulutus

Lisätiedot

Hip-Spine syndrooma ja EOS

Hip-Spine syndrooma ja EOS Hip-Spine syndrooma ja EOS eli selkä-lantio-linjauksen kuvantaminen Tekonivelpäivät 25.4.2019, Turku LT Katri Pernaa, Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Vastuualuejohtaja, TYKS ORTO Selkäkeskus

Lisätiedot

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2. EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien

Lisätiedot

Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala

Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäsairaudet Välilevytyrä Selkäydinkanavan ahtauma Nikamasiirtymä Välilevyrappeuma Tuumorit Muut L III - IV

Lisätiedot

OPAS ÄÄREISHERMOSTON TUTKIMISEEN ENEG- TUTKIMUKSELLA

OPAS ÄÄREISHERMOSTON TUTKIMISEEN ENEG- TUTKIMUKSELLA Opinnäytetyö AMK Bioanalyytikkokoulutus NBIOAK14 2017 Noora Oksa ja Sari-Anna Piispanen OPAS ÄÄREISHERMOSTON TUTKIMISEEN ENEG- TUTKIMUKSELLA OPINNÄYTETYÖ AMK TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Bioanalyytikkokoulutus

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA T212/A14/2015 Liite 1 / Bilaga 1 / Appendix 1 Sivu / Sida / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA

Lisätiedot

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite

Lisätiedot

HAAVAPOTILAAN DIABETEKSEN HOITO

HAAVAPOTILAAN DIABETEKSEN HOITO HAAVAPOTILAAN DIABETEKSEN HOITO 6.10.2016/1.11.2017 Kirsi Pipinen, erik.lääk., diabeteksen hoidon erityispätevyys MISTÄ DIABEETIKON JALKA/HAAVAONGELMAT JOHTUVAT? - Diabetes aiheuttaa hyperglykemiaa, mikä

Lisätiedot

Ambulatorinen suppea yöpolygrafia. Antti Kinnunen, erikoislääkäri Meilahden KNF (alkup.esitys Jukka Vanhanen 2015, muokannut AK)

Ambulatorinen suppea yöpolygrafia. Antti Kinnunen, erikoislääkäri Meilahden KNF (alkup.esitys Jukka Vanhanen 2015, muokannut AK) Ambulatorinen suppea yöpolygrafia Antti Kinnunen, erikoislääkäri Meilahden KNF (alkup.esitys Jukka Vanhanen 2015, muokannut AK) Sisällysluettelo Mitä tauteja suppealla yöpolygrafialla tutkitaan? Lyhyesti

Lisätiedot

Nuoren niska-hartiakipu

Nuoren niska-hartiakipu Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa motoristen häiriöiden eri komponentit (jännevenytysheijasteet, lihasheikkous, Babinskin merkki, lihasatrofia, tonus, koordinaatio, ataksia, vapina, pakkoliikkeet)

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

Liikehallintakykytestaus

Liikehallintakykytestaus Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla

Lisätiedot

ENMG-tutkimuksen kliininen käyttö

ENMG-tutkimuksen kliininen käyttö Katsaus tieteessä Juhani Partanen dosentti, ylilääkäri HUS-kuvantaminen, kliininen neurofysiologia Jorvin sairaala, kliinisen neurofysiologian osasto juhani.v.partanen@hus.fi ENMG-tutkimuksen kliininen

Lisätiedot

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe).

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS ID: Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Lääke klo Puheen tuotto 0 Normaalia. Puheen ilmeikkyys, ääntäminen

Lisätiedot

NERVUS ISCHIADICUKSEN FYSIOTERAPEUTTINEN TUTKIMINEN Opas fysioterapeuteille ja fysioterapian opiskelijoille

NERVUS ISCHIADICUKSEN FYSIOTERAPEUTTINEN TUTKIMINEN Opas fysioterapeuteille ja fysioterapian opiskelijoille NERVUS ISCHIADICUKSEN FYSIOTERAPEUTTINEN TUTKIMINEN Opas fysioterapeuteille ja fysioterapian opiskelijoille LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Fysioterapian koulutusohjelma Opinnäytetyö

Lisätiedot

kivunhoito.info Kipuanalyysi

kivunhoito.info Kipuanalyysi Kipuanalyysi Hoito Kipuanalyysi Fysiologia & Psykologia Kivunhoito.info: Kipuanalyysi 5:1 Kiputila kipuanalyysi selvittely oireenmukainen kivunhoito kasvaimen hoito sytostaatit kirurgia sädehoito kivunlievitys

Lisätiedot

Yläraaja 2: Yläraajan hermotus ja verenkierto Selkäydinhermon (ryggmärgsnerv) päähaarat: M6p s Gray2p s

Yläraaja 2: Yläraajan hermotus ja verenkierto Selkäydinhermon (ryggmärgsnerv) päähaarat: M6p s Gray2p s 1 Yläraaja 2: Yläraajan hermotus ja verenkierto / H. Hervonen/ 2013 Ruotsinnokset (kursiivilla) Henri puttonen Selkäydinhermon (ryggmärgsnerv) päähaarat: M6p s50-8, 91-3, 473-4, 693-7; Gray2p s38-40, 63,

Lisätiedot

Niska-hartiaseudun tutkiminen

Niska-hartiaseudun tutkiminen Niska-hartiaseudun tutkiminen Miksi tutkitaan Anamneesi Kipumekanismit Ryhti Aktiivi- ja passiiviliikkeet Neurologinen testaaminen, merkkilihakset Johtopäätökset/diagnoosi Miksi tutkitaan? Niskakipua on

Lisätiedot

Lataa Kliininen neuroimmunologia. Lataa

Lataa Kliininen neuroimmunologia. Lataa Lataa Kliininen neuroimmunologia Lataa ISBN: 9789515706881 Sivumäärä: 317 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 32.67 Mb Kliininen neuroimmunologia on maamme johtavien asiantuntijoiden tuottama oppikirja hermoston

Lisätiedot

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen Tuntoaisti Markku Kilpeläinen Psykologian laitos, Helsingin yliopisto Page 1 of 20 Page 3 of 20 Somatosensoriset aistimukset -Kosketus -Lämpö

Lisätiedot

Sanalla hermopinne viitataan tilanteeseen,

Sanalla hermopinne viitataan tilanteeseen, Joona Ikonen ja Teemu Karjalainen Yläraajan yleisimmät hermopinteet Yläraajan hermopinteet syntyvät anatomisesti ahtaaseen kohtaan useiden tekijöiden seurauksena. Hermopinteen vaikeus vaihtelee. Aluksi

Lisätiedot

MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN

MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN Kokemukseen pohjautuvaa tietoa tarkoitettu fysioterapeuteille, jotka suorittavat t määräaikaistarkastuksia ä i k t k i tekonivelpotilaille

Lisätiedot

KYYNÄRPÄÄN JA RANTEEN HOITO-OPAS

KYYNÄRPÄÄN JA RANTEEN HOITO-OPAS KYYNÄRPÄÄN JA RANTEEN HOITO-OPAS Yleisimmät työperäiset sairaudet ovat yläraajojen alueelle kohdistuvat rasitusvammat. Ranneseudun yleisiä vaivoja ovat rasitusvammat jänteiden alueella. Jännetupen ja jänteiden

Lisätiedot

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot

Lisätiedot

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,

Lisätiedot

Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä. LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS

Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä. LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS Potilaan kliininen neurologinen arvio Anamneesi Usein neurologiassakin tärkein osa arviota

Lisätiedot

Neuropaattisen kivun diagnoosi. Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka

Neuropaattisen kivun diagnoosi. Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Neuropaattisen kivun diagnoosi Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lääkärin strategia Hyvä potilas-lääkärisuhde Kiputyypin tunnistus Nosiseptiivinen

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin

Lisätiedot

Vaaranmerkit Diabeetikon jalkaongelmien ennaltaehkäisy ja hoito. Jalkaterapeutti Anne Räsänen 2016

Vaaranmerkit Diabeetikon jalkaongelmien ennaltaehkäisy ja hoito. Jalkaterapeutti Anne Räsänen 2016 Vaaranmerkit Diabeetikon jalkaongelmien ennaltaehkäisy ja hoito Jalkaterapeutti Anne Räsänen 2016 Vaaranmerkit Omahoito - Ongelmia aiheuttavat Huono hygienia, hoitamattomat kynnet ja iho Virheelliset hoitotottumukset

Lisätiedot

HERMOSTON FYSIOLOGIA I

HERMOSTON FYSIOLOGIA I Hermoston fysiologia I 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA I Biosähköiset ilmiöt Kalvopotentiaali Hermosolun lepopotentiaali Hermosolun aktiopotentiaali Ionikanavat Intrasellulaarinen/ekstrasellulaarinen mittaus Neuronin

Lisätiedot

PITKÄAIKAISREKISTERÖINNIT

PITKÄAIKAISREKISTERÖINNIT PITKÄAIKAISREKISTERÖINNIT YLEISIMPIÄ ESIMERKKEJÄ A. Savolainen s.2013 1 Yleisimmät Ekg:n vuorikausinauhoitus Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti Ruokatorven PH Oksimetria 2 Muita Syketaajuus ja sykevaihtelu

Lisätiedot

Tieto lisää turvallisuutta: Vahingoista oppia toimintaan. Lääkäri

Tieto lisää turvallisuutta: Vahingoista oppia toimintaan. Lääkäri Tieto lisää turvallisuutta: Vahingoista oppia toimintaan Lääkäri 2018 12.1.2018 Prosessikatkokset potilasvahinkoina Hoitovastuu ja sen siirtyminen kenelle? Eero Hirvensalo prof., ortopedian ja traumatologian

Lisätiedot

Serratuspareesin luonnollinen kulku: 37 potilaan keskimäärin 17 vuoden seuranta

Serratuspareesin luonnollinen kulku: 37 potilaan keskimäärin 17 vuoden seuranta Serratuspareesin luonnollinen kulku: 37 potilaan keskimäärin 17 vuoden seuranta Veera Pikkarainen, Jyrki Kettunen ja Martti Vastamäki Tieteellinen Tutkimus ORTON Isoloidun serratuspareesin luonnollinen

Lisätiedot

Käsikirurgisen potilaan hoito Heidi Pehkonen

Käsikirurgisen potilaan hoito Heidi Pehkonen Käsikirurgisen potilaan hoito 22.9.17 Heidi Pehkonen Käsipäikissä hoidetaan sekä elektiivisiä että päivystyksellisiä käsikirurgisia leikkauspotilaita Elektiivisistä yleisimmät: canalis carpi, napsusormi,

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Käsimurtumapotilaan hoitotyö Hoitajan näkökulma. 11.9.2015 Heidi Pehkonen Sairaanhoitaja TYKS, Kirurginen sairaala

Käsimurtumapotilaan hoitotyö Hoitajan näkökulma. 11.9.2015 Heidi Pehkonen Sairaanhoitaja TYKS, Kirurginen sairaala Käsimurtumapotilaan hoitotyö Hoitajan näkökulma 11.9.2015 Heidi Pehkonen Sairaanhoitaja TYKS, Kirurginen sairaala Potilaan vastaanotto Potilaat tulevat kiireellisellä lähetteellä (1-7 vrk) Potilaat tulevat

Lisätiedot

Kyselytun) Mikko Kallela Neurologian klinikka

Kyselytun) Mikko Kallela Neurologian klinikka Kyselytun) Mikko Kallela Neurologian klinikka Tajuttomuus Mistä syistä potilas voi olla tajuton? Tajuttoman potilaan status Mikä on keskeistä? Airway Breathing Circulation Tajunnantaso (GCS) Kuume, niskajäykkyys

Lisätiedot

POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE

POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE Sisällys 1. Johdanto 3 2. Normaali olan rakenne ja toiminta 4 3. Tavallisimmat vammat 5 4. Fysioterapia 5 5. Leikkaushoito 6 Leikkausta edeltävä haastattelu 6

Lisätiedot

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto

Lisätiedot

64 kanavainen EEG ja herätevasteet Kirsi Palmu, erikoistuva fyysikko HUSLAB, KNF

64 kanavainen EEG ja herätevasteet Kirsi Palmu, erikoistuva fyysikko HUSLAB, KNF 64 kanavainen EEG ja herätevasteet Kirsi Palmu, erikoistuva fyysikko HUSLAB, KNF Osa I: EEG Osa II: Herätevasteet Jorvin kokemus: suurempi kanavamäärä sopii rutiiniin! 64 kanavainen rutiini EEG tehty yli

Lisätiedot

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset

Lisätiedot

Ventilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9.

Ventilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9. 1 Uloshengityksen sekuntikapasiteetti FEV1 Nopea vitaalikapasiteetti FVC FEV % = FEV1 /FVC Vitaalikapasiteetti VC Uloshengityksen huippuvirtaus PEF Keuhkojen kokonaistilavuus TLC Residuaalivolyymi RV RV

Lisätiedot

Yleisimpien hermopinteiden nykyiset leikkausaiheet

Yleisimpien hermopinteiden nykyiset leikkausaiheet TIETEESSÄ MARTTI VASTAMÄKI LKT, käsikirurgian dosentti, ylilääkäri Sairaala ORTON HEIDI VASTAMÄKI LL Tieteellinen Tutkimus ORTON Yleisimpien hermopinteiden nykyiset leikkausaiheet Hermopinteen oireita

Lisätiedot

TENS 2 kanavaa ja 9 ohjelmaa

TENS 2 kanavaa ja 9 ohjelmaa TENS 2 kanavaa ja 9 ohjelmaa Tuotekoodi: 213-AD2026-Q Sähköstimulaatio on oikein käytettynä turvallinen hoitomenetelmä. Laite soveltuu erinomaisesti myös kotikäyttöön, sillä sen sähkövirran tehokkuus on

Lisätiedot

Neuromuskulaarisairauksiin luetaan varsin laaja. Neuromuskulaaritautien diagnostiikka ja hoitoketjut. lääketiede. Katsausartikkeli.

Neuromuskulaarisairauksiin luetaan varsin laaja. Neuromuskulaaritautien diagnostiikka ja hoitoketjut. lääketiede. Katsausartikkeli. Katsausartikkeli Mari Korpela, Mervi Löfberg, Helena Pihko, Tuula Lönnqvist, Anders Paetau, Tapani Salmi, Antti Lamminen, Tuula Kock, Sari Kiuru-Enari Neuromuskulaaritautien diagnostiikka ja hoitoketjut

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN HOITOVISIOT 400 potilaan 3000 hoitokerran toteutuneet hoitotulokset

KUNTOUTUKSEN HOITOVISIOT 400 potilaan 3000 hoitokerran toteutuneet hoitotulokset KUNTOUTUKSEN HOITOVISIOT 400 potilaan 3000 hoitokerran toteutuneet hoitotulokset REIMA KARSIKAS C EO, f y s i o t e ra p e u t t i j a e l e k t ro n i i k ka s u u n n i t t e l i j a DITER OY H A L L

Lisätiedot

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin: TENS 2-kanavainen Sähköstimulaatio on oikein käytettynä turvallinen hoitomenetelmä. Laite soveltuu erinomaisesti myös kotikäyttöön, sillä sen sähkövirran tehokkuus on alhainen. Stimulaattori on tyylikäs

Lisätiedot

PARESTESIA OIREDIAGNOOSINA NEUROLOGIAN POLIKLINIKALLA

PARESTESIA OIREDIAGNOOSINA NEUROLOGIAN POLIKLINIKALLA PARESTESIA OIREDIAGNOOSINA NEUROLOGIAN POLIKLINIKALLA Korkeaniemi Ilpo Syventävien opintojen tutkielma Neurologian laitos/oulun yliopisto Lokakuu 2013 Ohjaaja: neur.el. Ansakorpi Hanna Parestesiat ovat

Lisätiedot

Lajitekniikka: venyttely

Lajitekniikka: venyttely Alaraajat Etureiden lihakset Seiso ryhdikkäästi. Ota yhdellä tai kahdella kädellä kiinni nilkastasi. Pidä jalat samansuuntaisena ja lantio suorassa. Työnnä lantiota hiukan eteenpäin jännittämällä pakaralihakset.

Lisätiedot

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS. Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi

Lisätiedot

YLÄRAAJAN NEUROGRAFINEN TUTKIMUS

YLÄRAAJAN NEUROGRAFINEN TUTKIMUS OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA YLÄRAAJAN NEUROGRAFINEN TUTKIMUS Video-ohje hoitajille T E K I J Ä / T : Henna Kortelainen Juho Karuaho SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14

KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVUN ESIINTYVYYKSIÄ Syövän yhteydessä Kipua ensioireena 11 44 %:lla Kipua loppuvaiheessa 76 90 %:lla

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

CASE 1 65-vuotias nainen, jolla puutuu 2-3 sormet ja 4 sormen mediaalireuna oikeasta yläraajasta. Keskikaularangassa ja scapulan angulus inferiorisella alueella särkyä. Lepo helpottaa jonkun verran kipua.

Lisätiedot

AMGEVITA (adalimumabi)

AMGEVITA (adalimumabi) AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy

Lisätiedot

JYTEn fysioterapian suoravastaanoton PEREHDYTYSKANSIO Hoitajille ja lääkäreille 5/2013

JYTEn fysioterapian suoravastaanoton PEREHDYTYSKANSIO Hoitajille ja lääkäreille 5/2013 JYTEn fysioterapian suoravastaanoton PEREHDYTYSKANSIO Hoitajille ja lääkäreille 5/2013 Sinikka Jaatinen Lari Lautamäki Marja Lehtoranta Juha Salminen Sari Salo Maija Sarja Leena Tenhu Minna Tornberg 2

Lisätiedot

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET 5.10.2016 ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 LUENNON SISÄLTÖ KROONISEN HENGITYSVAJAUKSEN MÄÄRITELMÄ UNEN VAIKUTUS HENGITYKSEEN

Lisätiedot

LIPO502 TENS 2-kanavainen

LIPO502 TENS 2-kanavainen LIPO502 TENS 2-kanavainen Electro-Stimulaattori on elektroninen laite, joka stimuloi ääreishermojen toimintaa. Stimulaatio on saavutettu johtamalla sähköaaltoja jatkuvasti ihon läpi. Aallon amplitudia

Lisätiedot

Yläraajan neurodynaamisten testien opetusvideoiden toteuttaminen

Yläraajan neurodynaamisten testien opetusvideoiden toteuttaminen Yläraajan neurodynaamisten testien opetusvideoiden toteuttaminen Kirjallinen osuus LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Fysioterapia Opinnäytetyö Kevät 2016 Ilari Horneman Matias Grefberg Lahden ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden

Lisätiedot

Neuromuskulaaripotilaan 2PV - hoito Waltteri Siirala Anestesiologian ja tehohoidon el, LT Hengitystukiyksikkö

Neuromuskulaaripotilaan 2PV - hoito Waltteri Siirala Anestesiologian ja tehohoidon el, LT Hengitystukiyksikkö Neuromuskulaaripotilaan 2PV - hoito 29.11.2018 Waltteri Siirala Anestesiologian ja tehohoidon el, LT Hengitystukiyksikkö Neuromuskulaarisairaus Sateenvarjodiagnoosi hermo-lihassairauksille - Duchennen

Lisätiedot

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen 10.11.2016 m.vartiainen@kolumbus.fi Agenda Tunnistamisen jälkeinen RTP RTP= Return to play Paluu arkeen,

Lisätiedot

Vatsan turvottelun ja lihavuuden endokrinologiset syyt. Juha Alanko, dosentti Sisätautien ja endokrinologian el

Vatsan turvottelun ja lihavuuden endokrinologiset syyt. Juha Alanko, dosentti Sisätautien ja endokrinologian el Vatsan turvottelun ja lihavuuden endokrinologiset syyt Juha Alanko, dosentti Sisätautien ja endokrinologian el 30.11.2018 Lihavuus 1) Hypotyreoosi? 2) Hypogonadismi - matala testosteroni? 3) Cushingin

Lisätiedot

Kehonhuoltoa FoamRollerilla

Kehonhuoltoa FoamRollerilla Kehonhuoltoa FoamRollerilla Foam rollerin käyttö on yksinkertaista. Rulla asetetaan lattialle ja lihasryhmiä hierotaan sen päällä omaa kehonpainoa apuna käyttäen. Rullauksen tarkoituksena on hieroa Faskioita

Lisätiedot

Hermoston toiminnallinen jako

Hermoston toiminnallinen jako Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,

Lisätiedot

EDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO

EDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO EDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, jonka oireita ovat liikkeiden hitaus, lepovapina, lihasjäykkyys ja tasapainovaikeudet. Oireet johtuvat aivojen mustan

Lisätiedot

Vanhat korvat. Jaakko Salonen TYKS Kuulokeskus

Vanhat korvat. Jaakko Salonen TYKS Kuulokeskus Vanhat korvat Jaakko Salonen TYKS Kuulokeskus Ikähuonokuuloisuus Tarkoitetaan varsinaisesti muista sairauksista riippumatonta iän mittaan etenevää sensorineuraalista kuulovikaa Todettavissa jo 20 ikävuodesta

Lisätiedot

Projektina ehjänä eläkkeelle

Projektina ehjänä eläkkeelle Greyhound Racing Liitto Gaala 2012 järjestäjänä TSGK Projektina ehjänä eläkkeelle Minna Turunen Jakke Lehtonen Nordic Greyhounds Nordic-Katiska Mietintää aluksi vastaat vain itsellesi, saat vertailukohtaa

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot