Sivistyspedagogiikan johtaminen opistotyössä. Anita Malinen 25. lokakuuta 2012

Transkriptio

1 Sivistyspedagogiikan johtaminen opistotyössä Anita Malinen 25. lokakuuta 2012

2 Lähtökohtana toisenlainen ymmärrys oppijasta luottamus oppijan omaan potentiaaliin ja kykyyn ajatella itse itsetoiminnallisuuden vaatimus/odotus

3 Laki vapaasta sivistystyöstä Mitä omaehtoisen oppimisen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden korostaminen tarkoittaa opiston arjessa? Mitä niiden toteutuminen vaatii sivistys - pedagogiikan johtamiselta?

4 Andragogiikan palapeli 1+4 1) Aikuisen oppijan henkilökohtainen, omakohtainen, omaehtoinen (oppimis/kasvu)prosessi 2) Opetus- ja kurssisuunnitelma 3) Pedagogiset rakenteet 4) Ohjaus ja opetus 5) Arviointi

5 Perustana vapaan sivistystyön tehtävä, arvot Mikä on opistomme tulkinta vapaan sivistystyön tehtävästä? Mikä on opistomme arvotavoite?

6 Case APO: arvotavoite Aikuiskouluttajan pedagogisten opintojen tavoitteena on autonominen opettaja / aikuiskouluttaja. Koulutuksen perusideana on aikuisen uinuvan autonomisuuden herättäminen (palauttamalla luottamus omaan ajatteluun).

7 Autonominen opettaja... kykenee omakohtaiseen ja kriittiseen ajatteluun, kykenee arvioimaan omia toimintatapojaan, kykenee tilannekohtaiseen harkintaan ja ottaa vastuuta itsestään, omasta työstään, omasta elämästään, (~ omasta oppimisestaan).

8 Sivistysopettaja Millaisia ovat sivistysopettajat? Mikä erottaa vapaan sivistystyön opettajat muista?

9 1) AIKUISEN OMAKOHTAINEN MUUTOSPROSESSI - HOPS opiskelijalla, portfolio opettajalla? Opiskelijan kokemus HOPSista: En minä osaa määritellä omia tavoitteitani. Ei minulta ole koskaan ennen kysytty, mitä haluan oppia.

10 2) OPETUS- JA KURSSISUUNNITELMA OPS antaa tilaa aikuisen opiskelijan aidoille valinnoille ja omista tarpeista käsin rakentuvalle oppimiselle. Opetussuunnitelmaa muokataan opettajien yhteisenä työnä sekä opiskelijoiden palautteen pohjalta.

11 Case APO: koulutuksen toimintaperiaatteet & temaattinen kehä Oppimisen omakohtaistuminen - pois suorittavasta oppimisesta - kontrollin vähentäminen - vastuun tarjoaminen opiskelijalle Tutkivan asenteen vahvistuminen - tutkivuuden ymmärtäminen laajasti - epäsuoran pedagogiikan periaate - ajattelun taitojen kehittyminen Oppiminen dialogisissa suhteissa - tilan antaminen vastavuoroisille suhteille - dialogisen ilmapiirin tukeminen - yhdessä ajattelemisen taito Laine&Malinen 2009

12 4 Pedagogisen toiminnan monet tiet 5 Tieto, tunteet ja eettisyys 3 Oppimisen teorioista 6 Yhteiskunta- ja kulttuurikritiikki 2 Pedagogiikan omannäköisyys 7 Arviointi 1 1 Apo-pedagogiikka? 8 Vuoden jokeriteema 9 Moniulotteinen andragogiikka

13 3) PEDAGOGISET RAKENTEET Rakenteet antavat mahdollisuuden oman ajattelun aukipuhumiselle ja näkyväksi tekemiselle (omakohtainen tekeminen, ryhmät l. peilisalit ). Miten rakenteet rajaavat ja mahdollistavat opettajien työtä?

14 Case APO: rakenteiden isot linjat Yhdeksän lähijaksoa neljän viikon välein. Lähijaksolla luennot, lukupiirit, oppimisryhmät, valinnaiset teemaryhmät. Lähijaksojen välillä oman työn tutkimista: videoinnit, oppimispäiväkirjan kirjoittaminen, säröily (ja Optima-työskentely).

15 APO elävänä peilisalina Kun pohtii itseään ja yrittää peilata itseään muiden silmin, kuuntelee muiden kokemuksia ja ideoita, tässähän todellakin voi löytää itsensä sekä opettajana että ihmisenä. Myös ne henkilökohtaiset kehittymiskohteetkin löytyvät tällä tavoin...

16 Erityistä kansanopistossa Sivistystehtävän toteuttamisessa keskeisiä kansanopistoinstrumentteja ovat yhteiset opinnot. Internaatti oppimisympäristönä puolestaan mahdollistaa monenlaiset lähestymistavat yhteisten opintojen järjestämiseen. Voisi kysyä, ovatko internaatit muuttumassa pelkiksi opiskelijaasuntoloiksi? Tarjoavatko ne kasvun tukea, ohjausta, yhteisöllisyyden ja osallisuuden oppimisen mahdollisuuksia?...omien opistojen kansanopisto-opintojen kehittäminen voisi saada uutta vauhtia, jos kuulisimme ideoita toinen toisiltamme - millaisia yhteisiä kansanopisto-opintoja muilla on ja millaisia kokemuksia niistä on sekä henkilökunnalla että opiskelijoilla.

17 4) OHJAUS JA OPETUS Ohjaus pyrkii antamaan tilaa oppijan omalle ajattelulle ja ajatusten kehittelylle ( How do you know that, Kalle? Tell it with your own words. ). Ohjaus ja opetus on aikuisen omakohtaisen prosessin tukemista sekä yksilö- että ryhmäkeskusteluin. Miten opettajien työtä (ja muutosta) voi tukea?

18 Opettajuuden olemus vapaassa sivistystyössä Mitä erityistä siinä on? Osaammeko hyödyntää tämän erityisyyden?

19 Opettajana kansanopistossa Olen noussut mäelle ja huomaan, että matkalla on tapahtunut kehitystä verrattuna lähtötilanteeseen. Kun nyt katson mäen toiselle puolelle, huomaan, että siellä on paljon kaikenlaista, mitä haluaisin osata, ehkä liikaakin sellaista mitä tunnen tarvitsevani. Toisaalta tuntuu, että minun pitäisikin kaivaa maata ja suunnata syvemmälle jo osaamissani asioissa. Tuntuu, että olen kadottanut näkemyksen, josko sitä on koskaan ollutkaan.

20 Opettajana kansanopistossa Professiossa, jossa minäkin toimin, on ongelmansa: sen kokemus aliarvostuksesta ja jopa yhteiskunnallisesta mitätöinnistä on yleinen, samoin kokemus jatkuvasta epävarmuudesta. Kouluyhteisöt ovat rakenteeltaan hierarkkisia ja opetussuunnitelman sisällöt määritellään kunnallisissa ja valtiollisissa yhteyksissä ylhäältä päin, opetussuunnitelmat ja tuntijaot tulevat erilaisten hallintokuntien ja ministeriön työryhmien yhä kustannustehokkaammista aivoista. Se on kafkamainen, itseensä eksynyt maailma.

21 Opettajana kansanopistossa Uusiutumisen tarve on ilmeinen. Tuntuu, että olen kadottamassa oman innostukseni ja se ei mielestäni ole oikein opiskelijoita kohtaan. Tässä ammatissa opettajan pitäisi olla liekki joka sytyttää opiskelijat. Mitä pitäisi muuttaa? a) asioiden sisältöjen esitystavan muuttaminen, b) tarvitsisin ehkä ammatillista tutorointia, keskustelua, näkemystä omille ideoille, c) taiteilijuuden olennaisen ymmärtäminen, jotta sen voisi välittää toisille, d) itsensä hyväksyminen e) rohkeutta hypätä tyhjään / ulos omalta mukavuusalueelta

22 Huoli sivistyksen katoamisesta Katso sanaa mitä sille on tapahtumassa. Sana menettää kaiken katsomisen ja kuluttamisen pakkovallassa alkuperäistä merkitystään, ja ihminen sen myötä jää vaille itseilmaisua ja arvoa sellaisena kuin on

23 Onko tämä tie jo kuljettu loppuun ja jos niin, mikä olisi seuraava polku matkalla?

24 Paritehtävä Millaista on sivistysopettajan työn erityislaatu?

25 5) OPPIMISEN ARVIOINTI Ohjausta ja arviointia ei nähdä toisistaan erillisinä asioina. Ohjaaja/opettaja pyrkii kaikin tavoin ohjaamaan itse- ja vertaisarviointiin. Kaiken takana on arviointi. Liisa Lautamatti Mikä on arvioinnin rooli kansanopistossa? Miten opettajat toteuttavat itsearviointia?

26 Case APOn erityisyys: Ohjaajien oma ryhmä Ohjaajat eri tieteenaloilta yhteistä kiinnostus aikuisen oppimiseen ja ohjaamiseen. Ohjaajien oma ryhmä kokoontuu ennen jokaista lähijaksoa ja heti lähijakson päätyttyä (vrt. kehittävä arviointi). Ohjaajaryhmä on yksi oppimisryhmä muiden rinnalla! Voisiko tätä ideaa hyödyntää kansanopistossa?

27 Oppilaitoksen pedagogisen toimintakulttuurin kehittäminen/muutos?

28 Särö oppimisen ja muutoksen välttämättömänä ehtona?

29 Säröt... - häiritsevät arjen rutiineja ja tuttua, turvallista elämänkulkua ~ rikkovat totuttua ajattelu- tai toimintatapaa - ovat kokonaisvaltaisia tuntemuksia, epämääräisiäkin - tuntuvat epämukavuuden tunteina (hämmennys, ahdistus, ärtyminen jne.) - ~ EPÄJATKUVUUTTA

30 Miten särö syntyy? Suojavyö Kova ydin

31 Miten aikuinen suhtautuu säröön? kertoo itselleen ja muille hyvän selityksen särön ohittamiseksi vetäytyy tilanteesta pois joko konkreettisesti tai henkisesti ryhtyy selvittämään säröytymistä l. oppimaan

32 Säröytymisen jälkeen suuntaa määrittävät... - aikuisen vastaanottokyky epävarmoille asioille - särön aiheuttaneen asian merkityksellisyys, tärkeys aikuiselle itselleen - yleisinhimillinen, biologinen turvallisuuden tarve

33 Optimaalista olisi se, että tuttuus ja vieraus olisi juuri sopivasti ristiriidassa, jotta kiinnostus verhon takana olevaan herää EPÄJATKUVUUTTA ei saa olla liikaa!!! (John Dewey: nähdä jonakin, seeing as )

34 1) 2) 3) 4) 5) 6) 7) Mitkä asiat voivat olla opistoyhteisössä säröyttäviä?

35 Entä tiimissä, työyhteisössä?

36 Opettaja ja oppijan säröt - hämmennys on ystävä, ei vihollinen - hämmennys on oppimis- tai muutosprosessin alkupiste - hämmennyksessä viipyminen - oppijan levottomuuden, vastustuksen, tarvitsevuuden tai (näennäisen) itsenäisyyden sietäminen

37 Särön jälkeen Säröä seuraa oppimisen kriittis-analyyttinen vaihe. Tahdonmuodostus on oleellinen osa oppimisprosessia: onko uusi asia minulle henkilökohtaisesti merkityksellinen? sitoudunko uuteen tietoon? Oppiminen vaatii aikaa (aikayksikkönä vuosi, kuukausi...).

38 Mitä tästä kaikesta seuraa opiston johtamiselle? 1) 2) 3) 4) 5)

39 Mihin olisi syytä kiinnittää huomiota? - oppimisen ja muutoksen hitauteen - ihmisen perustarpeiden toteutumiseen (turvallinen olo, omanarvontunnon säilyminen) - työpaikan kokonaisvaltaiseen toimintakulttuuriin oppimisen mahdollistajana/estäjänä

40 Konkretiaa 1) Auta oppijaa ajattelemaan itse (Tell the whole story behind it.). 2) Anna oppijan puhua (Tell with your own words). 3) Keskity kuuntelemaan. 4) Mieti, mitä ja miten kysyt (How do you know that,kalle?). 5) Opettele sietämään erilaisuutta. 6) Tutki omaa toimintaasi ja pidä mielessä oppimisen koko elinkaari.

41 Työpaikka oppimisympäristönä 1) sisällöllinen ympäristö (taidot, oppiaines ) 2) sosiaalinen ympäristö (vuorovaikutus) 3) kulttuurinen ympäristö (yhteisön perinteet, arvot, eettismoraaliset käsitykset) 4) fyysinen ympäristö 5) työympäristö kokemuksellisena kokonaisuutena (yksilön esteettinen tulkinta ja arviointi, subjektiivinen mielekkyys) - Eero Ropo - Kansanopisto työpaikkana ja oppimisympäristönä?

42 -GRRRRRRRUUUUUUNDTVIIIIIG!!!