Dialogisuus? Dialoginen ilmapiiri? Mitä se on? Anita Malinen 12. syyskuuta 2014
|
|
- Sinikka Hänninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Dialogisuus? Dialoginen ilmapiiri? Mitä se on? Anita Malinen 12. syyskuuta 2014
2 Tehtävä Vahvat arvostelmat: valintoja, joiden suhteen en voi valita toisin menettämättä tunnetta siitä, että olen oma itseni Heikot arvostelmat: valintoja, jotka voin vaihtaa menettämättä tunnetta autenttisuudestani Charles Taylor: Autenttisuuden etiikka
3 Miten vahvat arvostelmat asettuvat tähän kuvioon? Suojavyö Kova ydin
4 Perspektiivien kohtaaminen Minä Sinä/Toinen
5 Dialogisen suhteen piirteitä Timo Laineen mukaan Toisen erilaisuuden kunnioittaminen - kunnioittaa toisen ajatuksia ja projekteja (vaikka ei hyväksyisikään niitä) - tunnustaa toisen autonomisuuden Molemminpuolinen luottamus - on avoimen suhteen edellytys - luo turvallisuutta Persoonallinen läsnäolo Molemminpuolisuus - suhde rakentuu molemminpuolisesti henkilöiden välille - kumpikaan ei pyri määräämään sitä Avoimuus toisen ymmärtämiselle - halu ymmärtää toisen erilaista arvomaailmaa, käsityksiä ja toimintatapoja - halu tulkita toisen puhetta siten, mitä hän itse sillä tarkoittaa - kuuntelemisen halu - on valmis muuttamaan kuvaansa toisesta ja puheena olevasta asiasta
6 Miten monologisessa suhteessa puhutaan? - tavoitteena oikean tiedon välittäminen - asiantuntijapuhetta - oikeiden vastausten antaminen - pyrkii muuttamaan toista omien tavoitteiden, arvojen, ajatusten suuntaan - esiintyy virallisessa roolissa - tavoittelee uskottavuutta, retorisesti vakuuttavaa - vetoaa auktoriteettiin - vetoaa sääntöihin, tapaan, normaaliuteen - käskee, hyväksyy, kieltää Timo Laine 2005
7 Miten dialogisessa suhteessa puhutaan? - puhujat ovat tietoisia näkökulmiensa subjektiivisuudesta ja suhteellisuudesta - puhutaan omalla äänellä - kuuntelevaa, toisen puheesta kiinnostunutta, toisen puhetta kunnioittavaa - kysyvää, avointa, ei lopullista vastausta - oma puhe dialogisoidaan eli suhteutetaan edeltäviin puheenvuoroihin ja puhujiin: ketjuuntuminen - toisten perspektiivin ennakoiminen - Timo Laine -
8 Paritehtävä Millaiset ovat omat dialogivalmiuteni? Vahvuudet? Heikot kohdat?
9 Taito tehdä hyviä kysymyksiä on tärkeä dialogitaito.
10 Pariharjoitus: hyvien kysymysten tekeminen Auta pariasi kysymyksiä tekemällä ja pidättäytymällä neuvojen antamisesta.
11 Mistä syntyy luottamuksen ja arvostuksen ilmapiiri?
12 Sivuhuomautus peilauksesta Peilaus on palautetta, jolla toinen ihminen osoittaa kuulleensa toisen puheen, nähneensä hänen tuotoksensa tai lukeneensa hänen tekstinsä. Toinen ihminen poimii keskeisimmät havaintonsa ja kertoo ne havaintoinaan ilman arviointia tai arvottamista.
13 Peilauksen eduista + opiskelija tietää, että ohjaaja on lukenut hänen tekstinsä/keskittynyt hänen työhönsä + opiskelija ymmärtää, mille asioille myöhempi ohjaus ja arviointi perustuu + opiskelija on avoimempi ohjaukselle, kun tietää, että on tullut kuulluksi + opiskelija kuulee omat ajatuksensa ulkopuolelta + opiskelijan oma reflektio tulee mahdolliseksi
14 Osallisuus ja yhteisöllisyys vertaisryhmässä
15 Experience is the adult learner s living textbook. - Eduard Lindeman
16 Aikuiskouluttajan pedagogiset opinnot Muutamia tuloksia Henni Mustakorven pro gradu -tutkielmasta
17 APOn rakenteen eri osa-alueiden merkitys opettajuuden kehittymisessä APOn rakenteen eri osa-alueet Tarpeeton En näe tällä merkitystä Merkityksellinen Erittäin merkityksellinen HOPS ,5 26,3 Luennot - 21,3 71,3 7,5 Lukupiirit - 1,3 47,5 51,3 Oppimisryhmä ,3 83,8 Valinnainen teema: Teemaryhmä 2,5 8,8 41,3 46,3 Kirja-arvioinnit 2,5 16,3 62,5 16,3 Lukupiirit 2,5 5 31,3 21,3 Opetuskokeilu - 7,5 36,3 46,3 Videointi 5 13,8 61,3 16,3 Oppimispäiväkirjat 1,3 2, ,3 Oma opetus (sl) - 12,5 46,3 37,5 Säröt 5 16,3 56,3 22,5 Pro gradu -tutkielma Henni Mustakorpi
18 APOn rakenteen eri osa-alueiden merkitys opettajuuden kehittymisessä APOn rakenteet eri osa-alueet Tarpeeton En näe tällä merkitystä Merkityksellinen Erittäin merkityksellinen Vertaisarviointi - 16,3 53,8 27,5 Ohjaajan arviointi 1,3 8,8 56,3 26,3 Itsearviointi - 2,5 47,5 47,5 Optima 2,5 13,8 63,8 20 Opetusfilosofia ,3 48,3 Mentori 17,5 38,8 32,5 8,8 Oma pienryhmäohjaaja 1,3 1,3 53,8 43,8 Vertaisryhmä 0 1,3 36,5 62,5 Pro gradu -tutkielma Henni Mustakorpi
19 APO-opintojen anti huono kohtalainen hyvä erittäin hyvä oman ajattelun kehittyminen 0 7, ,5 oman opettajuuden kehittyminen 1,3 13, pedagogiset taidot 3,8 28,8 52,5 15 ihmisenä kehittyminen ja kasvaminen 0 16,3 37,5 46,3 koulutuksen herättämien tunteiden vaikutus oppimiseen 1, ,8 20 opettajuuden erilaiset näkökulmat 0 22,5 47,5 30 oppija ja oppiminen ,3 23,8 didaktiset valmiudet 11, ,8 3,8 pedagoginen ymmärrys 0 16,3 52,5 31,3 muodollinen pätevyys 0 7,5 46,3 42,5 sisällöllinen pätevyys 2,5 22,5 48,8 23,8 koulutuksen rakenteet ,5 20 toimintaperiaate: dialogisuus 0 11,3 53,8 35 toimintaperiaate: omakohtaisuus toimintaperiaate: tutkiva asenne 1,3 12, ,3 sosiaalinen vuorovaikutus 0 3,8 41,3 55 Pro gradu -tutkielma Henni Mustakorpi
20 Elävän peilisalin idea Kun pohtii itseään ja yrittää peilata itseään muiden silmin, kuuntelee muiden kokemuksia ja ideoita, tässähän todellakin voi löytää itsensä sekä opettajana että ihmisenä. Myös ne henkilökohtaiset kehittymiskohteetkin löytyvät tällä tavoin... (APO-opiskelija)
21 Vertaisoppimisen periaatteet (Action Learning) 1) Ihmiset oppivat parhaiten työskentelemällä aitojen ongelmien parissa. 2) Ihmiset oppivat parhaiten, kun he jakavat palautteen. 3) Ihmiset juuttuvat havaintoihinsa, arvoihinsa ja tunteisiinsa. 4) Oppiminen kattaa koko ihmisen. 5) Oikean ongelman löytäminen on yhtä tärkeää kuin sen ratkaiseminen. 6) Henkilö, jolla on ongelma, on todellinen asiantuntija ongelman suhteen.
22 Neljä näkökulmaa vertaisryhmään 1)Motivaatio 2)Sosiaalinen koheesio 3)Kognitiivinen kehitys 4)Kognitiivinen kehittely
23 Sivistysopettajan työn perustana vapaan sivistystyön tehtävä, arvot Mikä on opistomme tulkinta vapaan sivistystyön tehtävästä? Miksi olemme olemassa? Perustehtävä? Arvotavoitteet? Mitkä ovat meidän tärkeät asiat?
24 Kolme E:tä kuvana II I EPISTEMOLOGINEN ULOTTUVUUS ASIANTUNTIJUUS EPÄSYMMETRIA sairaanhoitaja oppijaa edellä kätilö oppijaa laajemmin sosionomi oppijaa kokonaisvaltaisemmin EKSISTENTIAALINEN ULOTTUVUUS AITOUS SYMMETRIA ihminen tasavertaisuus OMA TILA kunnioitus avoimuus hyväksyntä HENKISESTI AVOIN OPPIMISYMPÄRISTÖ Perusluottamus, perusturvallisuus Luottamus asiantuntijuuteen ( Did you like that book? No, because he is an asshole! ) HENKINEN ILMAPIIRI ei-ammatillinen puoli opettajuutta
25 I EPISTEEMINEN VASTUU on asiantuntijavastuuta aikuisen oppijan tiedollinen neuvottomuus yhdistää hänet opettajaansa näkyvää pintastruktuuria
26 1) todistajanlausuntojen antaminen ( How do you know that, Kalle? ) 2) opiskelijan tietämyksen tunnistaminen 3) särön synnyttäminen eettisesti soveliaissa rajoissa 4) dialogin ohjaaminen 5) pedagoginen aika- ja rakennetietoisuus
27 Todistajanlausunnot How do you know that, Kalle? opettaja on aikuiselle oppijalle primäärinen tiedonlähde ja arvovaltainen todistaja ihmisillä (sekä aikuisilla että lapsilla) on perustavaa laatua oleva taipumus uskoa todistajanlausuntoja luottamus todistajanlausuntoihin on niin vahva, että niiden perusteella epäilemme omia havaintojamme
28 II EKSISTENTIAALINEN VASTUU mukana kaikissa ihmisen kohtaamistilanteissa ei-pedagoginen vastuu, jota opitaan elämänkoulussa välittyy ei-sanallisesti, vihjeitä poimien PIILEVÄ INFRASTRUKTUURI
29 Eksistentaalinen vastuu toista ihmistä kunnioittava ja tasavertainen kohtelu oman sosiaalisen kyvykkyyden tiedostaminen ja kehittäminen (itsekasvatus) Inhimillisen Ilmapiirin luominen (vuorovaikutuksen perussävy määrittyy ensisijaisesti tämän ulottuvuuden kautta)
30 III EETTINEN VASTUU = episteeminen + eksistentiaalinen vastuu rajojen tunnistamista, rajapinnoilla taiteilua, jatkuvaa pedagogisen herkkyyden opettelua
31 Millaisia on kansalaisopiston opettajan vastuut? Onko sivistysopettajan työssä erityisiä vastuita?
32 Lähtökohtana toisenlainen ymmärrys oppijasta - luottamus oppijan omaan potentiaaliin ja kykyyn ajatella itse - itsetoiminnallisuuden vaatimus /odotus (ks. Seppo Niemelän väitöskirja)
33 Opiskelijoiden erilaiset tarpeet Opiskelijoiden odotukset kurssin annista voivat olla hyvinkin erilaisia. Toinen on tullut tehokkaasti oppimaan tarvitsemansa asian kun toinen taas on tullut pikemminkin huvin ja kenties seuran vuoksi. Tasapainoilu tiukan asiasisällön ja rennon viihtyisyyden välillä tuottaa jatkuvasti päänvaivaa minulle. Ryhmän kannalta hyvin erilaiset odotukset ja toiveet ovat hankalia.
34 Opiskelijan tavoitteista Onko tavoitteet liian korkealla opiskelijalla itsellään? Joskus opiskelijoilla voi olla ylioptimistiset toiveet ja tavoitteet kurssille. Opettajana pyrin kannustamaan silloin kun oppilas pettyy omiin taitoihinsa. Kerron silti suoraan, että aina kaikki ei suju leikiten. Opettajan on suostuttava oppilaan oppimisrytmiin ja annettava tukensa.
35 Oppijan rytmi opettajan kurssisuunnitelma Kurssilaisten toiveita kannattaa kuunnella ja ottaa huomioon mahdollisuuksien mukaan. Opettajan on suostuttava oppilaan oppimisrytmiin ja annettava tukensa. Tyytyväisempiä opiskelijoita lähtee kurssilta, jossa on edetty hitaasti ja opeteltu vain muutama asia kuin sellaiselta, jossa opettajalla on hirveä kiire ja tarve kertoa/näyttää kaikki mahdollinen.
36 Kurssisisällön tarkentaminen - rakentamalla yhdessä kurssisisältö pystytään lisäämään kurssilaisten motivaatiota - näin saadaan kokonaisuus, jossa jokaiselle on jotakin
37 Täysin opiskelijoiden toiveiden varassa en kuitenkaan etene. Suunnitelmassa on yleensä asioita, joiden oppiminen on tarpeellista ja hyödyllistä jatkon kannalta, vaikka ne eivät kenestäkään tuntuisi mielenkiintoiselta. Tällöin minun on pystyttävä perustelemaan, miksi mielestäni kyseisen asian oppiminen on tärkeää.
38 -Haluan osata rajata tunneilla käsiteltävän asian tarpeeksi pieneksi vaikka itsestä tuntuu että puolet jää kertomatta. Tämän koen ongelmaksi koska pidän myös pidempiä kursseja ja kansalaisopiston kurssit ovat minimittaisia niihin verrattuna. Kokeilin tänä syksynä aihepiirien supistamista ja pääsin jo "askeleen eteenpäin". Annoin oppilaille mahdollisuuden valita heitä kiinnostavat aihepiirit joista kerroin tiivistetyillä luennoilla ja jätin aikaa enemmän oppilaiden omien sisustustöiden käsittelyyn.
39 Tutut opiskelijat, tutut toimintatavat, tutut roolit Näiden vuosien aikana olen tullut jo hyväksi tutuksi oppilaideni kanssa. He ovat tottuneet minun toimintatapoihini, ja meille on yhdessä kehittynyt yhteisiä rutiineja. Näistä rutiineista ja totutuissa tavoista on sekä hyötyä että haittaa. Yhteiset työt sujuvat rutiinien avulla joustavasti. Opettajana annan tietenkin opetusta, mutta muuten toimin ryhmän kapellimestarina yhteisiä tehtäviä jakaessani ja tarkkaillessani. Rutiinien vaarana on se, että liikaa totuttaudumme vanhoihin toimintatapoihin. Tehtävät keskittyvät liikaa samoille henkilöille ja muut halukkaat töiden suorittajat ikään kuin unohtuvat, jos he eivät itse ilmaise omaa halukkuuttaan tehtävien tekijöiksi.
40 Hyviä käytänteitä Siirryn jokaisen opiskelijan kanssa vuorollaan hiljaiseen tilaan. Siellä suunnittelemme ryijyä ja mietimme yhdessä etenemistekniikkoja. Näissä tilanteissa minun ammattitaitoni kohtaa opiskelijan oppimistarpeet. Ne hetket ovat usein hyvinkin henkilökohtaisia.
41 Usein lähestyn asioita kokeilemisen kautta, mutta annan myös teoreettista tietoa, koska se on joillekin oppimisen kannalta hyvin tärkeää. luotan siihen, että kannettu vesi ei kaivossa pysy ja itse tekemällä oppii parhaiten. Tehdään yksilötyönä valaisevia laskuharjoituksia, ja autetaan vain tarvittaessa. jokaisella kokoontumiskerralla kohtaan jokaisen opiskelijan henkilökohtaisesti. Haluan olla ammattitaitoineni läsnä opiskelijaa varten.
42 antamalla erilaisia, eritasoisia haasteita, joista jokaisella on mahdollisuus valita itselle parhaiten soveltuva tapa toimia omien tuntemusten, potentiaalien tekemistä riemulla. Yllättää itsensä. Tällä onnistumisen tunteella on mahtava positiivinen energia, joka välittyy jokaiseen. en koskaan koskettamalla korjaa kenenkään asentoa, vaan kunnioitan jokaisen omaa löytöretkeä.
43 Asialliset asiat - viihtyminen Tavoitteena on, että jokainen uskaltaa avata suunsa ja kysyä tarpeen mukaan. Asioita saa kummastella ja kommentoida. Asian vierestäkin saa jutella. Useiden ryhmien kanssa jonkun verran käsitelläänkin ajankohtaisia asioita ja kuunnellaan toistemme tarinoita. Tunnelma on rento ja hauskaakin pidetään. Vaatii tasapainoilua, ettei tämä vie liikaa aikaa itse asialta, mutta koen tällaisen vapaamuotoisen jutustelun erittäin tärkeäksi osaksi ryhmien toimintaa.
44 Itse pidän erittäin tarpeellisena jakaa ihmisiä erilaisiin ryhmiin. Alkeis-, jatko- ja senioriryhmät ja miehet omanaan. Sen on kokemus opettanut. Vertaisryhmä mahdollistaa matalamman kynnyksen ja kun kynnys on ylitetty, luottamus omaan tekemiseen löytyy.
45 Oma ammattini, kun ei ole opettamisen kanssa missään tekemisessä, mutta elämänkokemus yhdessä jooganohjauksen kanssa pistää miettimään, miten ihmiset saadaan heräämään uudella tavalla ja ottamaan itsessään olevat vahvuudet käyttöön.
46 Toisinaan opettajan näkökykyä todennäköisesti värittävät myös omat asenteet, mielentila ja tunteet. Siksi on harjoiteltava erottelukykyä niin että erottaisi oman tunnelman oppilaiden ja tunnin tilanteesta. Onneksi joogaharjoitus tekee armeliasta työtään myös ohjaajassa. (alleviivaus Anitan)
47 Kansalaisopiston opettaja, ainakin minä, pohdiskelee ja toteuttaa opetettavaa asiaa yksin. Ei ole "opettajainhuonetta", jossa keskustella ja kysellä muiden tapoja ohjata ja opettaa. Tai selvitellä ongelmallisia, ryhmässä syntyneitä tilanteita.
48 Tyytyväisempiä opiskelijoita lähtee kurssilta, jossa on edetty hitaasti ja opeteltu vain muutama asia kuin sellaiselta, jossa opettajalla on hirveä kiire ja tarve kertoa/näyttää kaikki mahdollinen.
49 Kaiken tämän hyötypohdinnan lisäksi minun tulee pitää mielessä myös se, mikä on hauskaa ja mukavaa. Kansalaisopiston kursseille voidaan tulla myös viihtymään, eikä pelkästään oppimaan faktoja.
50 Aluksi minulla oli kovia tavoitteita ohjaukseni suhteen, mutta olen opetellut rentoutumaan ja jättämään omat tavoitteet taka-alalle. Jos toimimme liiaksi järkeilemällä, menee helposti jumpan puolelle. menemällä virran, flow, mukana
51 APOn VALTTIKORTTI: Ohjaajien oma vertaisryhmä Ohjaajat eri tieteenaloilta yhteistä kiinnostus aikuisen oppimiseen ja ohjaamiseen. Ohjaajien oma ryhmä kokoontuu ennen jokaista lähijaksoa ja heti lähijakson päätyttyä (vrt. kehittävä arviointi). Voisiko tätä ideaa hyödyntää kansalaisopistossa?
52 Kansalaisopisto oppimis- ja työympäristönä 1) sisällöllinen ympäristö (taidot, oppiaines ) 2) sosiaalinen ympäristö (vuorovaikutus) 3) kulttuurinen ympäristö (yhteisön perinteet, arvot, eettis-moraaliset käsitykset) 4) fyysinen ympäristö 5) työympäristö kokemuksellisena kokonaisuutena (yksilön esteettinen tulkinta ja arviointi, subjektiivinen mielekkyys) - Eero Ropo -
Kohtaamisen kolme E:tä
Kohtaamisen kolme E:tä Anita Malinen 1. marraskuuta 2013 Kohtaamisen kolme E:tä viittaa sivistysopettajan - episteemiseen vastuuseen, - eksistentiaaliseen vastuuseen ja - eettiseen vastuuseen I EPISTEEMINEN
LisätiedotOpettajan työn luonne kansalaisopistossa ja vapaassa sivistystyössä
Opettajan työn luonne kansalaisopistossa ja vapaassa sivistystyössä Millainen on sivistysopettaja? Sivistysopettajan työn ulottuvuudet Kansalaisopisto oppimis- ja työympäristönä Anita Malinen 3. huhtikuuta
LisätiedotOmaehtoisuus, osallisuus ja yhteisöllisyys miten ne toteutuvat käytännössä? Anita Malinen 27. maaliskuuta 2014
Omaehtoisuus, osallisuus ja yhteisöllisyys miten ne toteutuvat käytännössä? Anita Malinen 27. maaliskuuta 2014 Lähtökohtana toisenlainen ymmärrys oppijasta - luottamus oppijan omaan potentiaaliin ja kykyyn
LisätiedotAikuiskoulutuksen pedagogiset ratkaisut. Anita Malinen 31. toukokuuta 2012
Aikuiskoulutuksen pedagogiset ratkaisut Anita Malinen 31. toukokuuta 2012 Andragogisten periaatteiden mukainen koulutus Aikuiskoulutus toteutuu harvoin andragogisten periaatteiden mukaisesti (anti-andragogiikka?).
LisätiedotSivistyspedagogiikan johtaminen opistotyössä. Anita Malinen 25. lokakuuta 2012
Sivistyspedagogiikan johtaminen opistotyössä Anita Malinen 25. lokakuuta 2012 Lähtökohtana toisenlainen ymmärrys oppijasta luottamus oppijan omaan potentiaaliin ja kykyyn ajatella itse itsetoiminnallisuuden
LisätiedotOpettajakelpoisuus. Kasvatustieteilijän toimintakenttä
7.10.2011 Marjatta Pakkanen Kasvatustieteilijän toimintakenttä Hallintoon liittyvät tehtävät (henkilöstöhallinto) Suunnittelutehtävät Opettaminen ja ohjaustehtävät Tutkimuksen tekeminen ja tutkimustuloksista
LisätiedotDialoginen oppiminen ja ohjaus
Dialoginen oppiminen ja ohjaus Helena Aarnio Hämeen ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu helena.aarnio@hamk.fi Tavoitteet osata erottaa dialogi muista keskustelumuodoista syventää ymmärrystä
Lisätiedot1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään
Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotOppiminen aikuisena. Anita Malinen 19. helmikuuta 2019
Oppiminen aikuisena Anita Malinen 19. helmikuuta 2019 Kysymyslipastyöskentely Kirjoittakaa ryhmänä kysymyksiä, jotka teitä askarruttavat aikuisen oppimiseen liittyen. Mistä kysymyksistä haluatte keskustella?
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotPalaute oppimisessa ja ohjaamisessa
Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen
LisätiedotGrundtvigilainen pedagogiikka opistotyön eri osa alueilla. Anita Malinen 6. elokuuta 2013
Grundtvigilainen pedagogiikka opistotyön eri osa alueilla Anita Malinen 6. elokuuta 2013 Kaikki tiet vievät Tanskaan Kokemuksellinen oppiminen Andragogiikka Grundtvigilainen pedagogiikka Kokemuksellinen
LisätiedotOsallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa
Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.
LisätiedotVanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS
Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotMoniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista?
Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista? Minna Haapasalo 27.9.2012 Voimaa taiteesta -seminaari Havainto Moniammatillista työskentelyä
LisätiedotSisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22
Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...
LisätiedotOPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen
OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotTuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.
Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:
LisätiedotVuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:
LisätiedotDialogisia menetelmiä uraohjaukseen
Dialogisia menetelmiä uraohjaukseen Helena Aarnio Hämeen ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu helena.aarnio@hamk.fi Tavoitteet osata erottaa dialogi muista keskustelumuodoista syventää ymmärrystä
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotTYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009
TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?
LisätiedotMiten me teemme arjesta antoisampaa?
Miten me teemme arjesta antoisampaa? Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi Jyväskylä 25.-26.3.2015 Rinnakkaissessio 26.3.2015 Hanna Rousku / varhaiskasvatuksen esimies, Masku kasv.. kandidaatti (KM-opiskelija),
Lisätiedot(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus
(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus 2017 2018 Sisällys 1 Toimintayksikön esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma 1.1 Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelman
LisätiedotAjattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen
LisätiedotLapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa
Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu
LisätiedotArviointikeskustelut Arviointi Elisa Puoskari
Arviointikeskustelut 29.10.2016 Arviointi Elisa Puoskari Arviointikeskustelu Oppilas on oman oppimisensa, opettaja opettamisen ja huoltaja vanhemmuuden asiantuntija, ja keskustelutilanteessa he jakavat
LisätiedotLeikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06
Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotMusiikki oppimisympäristönä
Musiikki oppimisympäristönä Opetussuunnitelma, musiikkitieto ja dialogi leena.unkari-virtanen@metropolia.fi Mupe musiikkitiedon näkökulmasta OPSien taustalla Opetuksen dialogisuus Musiikki oppimisympäristönä
LisätiedotOSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA
OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80
LisätiedotOhjauksen hyvät käytännöt - Maahanmuuttajanuoret. Päivi Vatka Aluekoordinaattori, Kotona Suomessa -hanke
Ohjauksen hyvät käytännöt - Maahanmuuttajanuoret Päivi Vatka Aluekoordinaattori, Kotona Suomessa -hanke Ohjaus Neuvonta vs. ohjaus Neuvonta: asiantuntijakeskeisyys, lyhytkestoisuus, pintapuolisuus, asiakas
LisätiedotOnnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa
Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö tietokoneavusteinen opetus etäopetus tietoverkkojen
LisätiedotEväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy
Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet
LisätiedotYOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio
Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion
LisätiedotTyöpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena
a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely
LisätiedotVirpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.
Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari Copyright 2009. Pedagoginen kehittämistyö (Kuulluksi tulemisen pedagogiikka, Louhela 2012) Opetusmetodinen kehittämistyö (NeliMaaliopetusmetodi 2009) Opettaja-oppilassuhteiden
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen
Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia
LisätiedotPORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet
PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun
LisätiedotArviointikäytänteiden kehittäminen opettajayhteisössä
Arviointikäytänteiden kehittäminen opettajayhteisössä Ryhmien muodostaminen 6-8 henkeä/ryhmä mielellään uusia tuttavuuksia eri kouluista ja koulumuodoista Esittätyminen Kerro yksi mieleenpainuva arviointikokemus
LisätiedotHyvinvointipäiväkoti - toimintamalli
Hyvinvointipäiväkoti - toimintamalli kokemuksellista hyvinvointitietoa arvioiva malli - mukana lapset, henkilöstö ja huoltajat Tuula Herranen 2018 alueellinen suunnittelija Hyvinvointipäiväkoti toimintamallin
LisätiedotMonilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen
Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan
LisätiedotOppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi
Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija
LisätiedotOPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta
OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt
LisätiedotIhminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja!
Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! 41. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 10.-11.4.2013 Aikuiskouluttaja Raine Manninen www.rainemanninen.fi Uskotko itsesi kehittämiseen, vai kuluuko aikasi itsesi
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotLeikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa
Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten
LisätiedotLapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi
Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.
LisätiedotVIIKKI Klo 14: Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY) Ymmärtääkö oppilas itsearviointia?
VIIKKI Klo 14:45.- 16.00 Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY) Ymmärtääkö oppilas itsearviointia? PUHEENVUORON SISÄLTÖ Itsearvioinnin: - tavoitteet, - rooli ja tehtävä. Itsearviointitaidot. Itsearviointimalleista:
LisätiedotSuuntana ajatteleva koulu. Liperin vanhempainilta
Suuntana ajatteleva koulu Liperin vanhempainilta 20.11.2017 OPH:n rahoittama hanke Akaan perusasteen koulut (8) Lappeenrannasta kolme koulua Viinijärven alakoulu, Liperi Helsingin yliopiston koulutuksen
LisätiedotLaaja-alaisten erityisopettajien syysseminaari. Siikaranta 13.9.2012
Laaja-alaisten erityisopettajien syysseminaari Siikaranta Ketä kannattaa opettaa? Onko toivottomia tapauksia? Älä pienennä minua oikeasta koostani vertaamalla minua jättiläiseen. Juhani Siljo Mitä kannattaa
LisätiedotOppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin
Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:
LisätiedotKehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä
1 Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä Miten tuloksellisia keskusteluja työurasta käydään? Mistä hyvä työurakeskustelu koostuu? Miksi urakehitysmahdollisuuksista
LisätiedotIrmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät
Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29
LisätiedotOsallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä
Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?
LisätiedotAkateemiset taidot. 2. tapaaminen
Akateemiset taidot 2. tapaaminen kurssin vastuuopettaja on Lauri Ylinen sähköposti on muotoa etunimi.sukunimi@helsinki.fi huone C435 seuratkaa kurssin verkkosivua (courses.helsinki.fi/fi/mat20005/125180298)
LisätiedotNuoret ja aikuiset, yhdessä osaamista hankkimassa Kirsi Malmstedt, Etelä-Savon ammattiopisto
Nuoret ja aikuiset, yhdessä osaamista hankkimassa Kirsi Malmstedt, Etelä-Savon ammattiopisto 23.11.2017 Nuorten ja aikuisten yhdessä oppiminen Reformi kannustaa yhdessä oppimiseen Yksi laki, jossa lähtökohtana
LisätiedotTutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA
Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen 09.10.2017 PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. (1999) Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden
LisätiedotA! PEDA INTRO (5 op)
A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013
Lisätiedot21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola
Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle
LisätiedotFysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi
Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Fysioterapian ammattikohtaiset
LisätiedotLappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022
Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri
LisätiedotYMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi
YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotOPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN
OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN TIEVIE-KOULUTTAJAKOULUTUS, 2003 Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys ja
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op
KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus
LisätiedotMiksi johtavat ajatukset?
Miksi johtavat ajatukset? Johtavat ajatukset syntyvät aina sisältä päin. Ne ovat tärkeitä ennen kaikkea meille itsellemme. Tarkistamme ne joka vuosi yhdessä. Ne toimivat innostuksemme lähteenä ja niiden
LisätiedotTyökaarityökalulla tuloksia
Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut
LisätiedotOppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi
Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Nokia 16.9.2015 Päivi Nilivaara 1 17.9.2015 Mikä edistää oppimista? Resurssit Opiskeluun käytetty aika Palautteen anto Tvt opetusvälineenä Kotitausta Luokalle
LisätiedotKASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI
KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti
LisätiedotOpetushallituksen kuulumiset
Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava
LisätiedotUusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus
Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.
LisätiedotTyöyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen
Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä
LisätiedotKorkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen
Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :
LisätiedotOppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi
Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Haasteita opinnoissa Opinnot eivät käynnisty Opinnot jumahtavat Opinnot eivät pääty.. Kielipelkoiset Graduttajat Opiskelutaidot puutteelliset Vitkastelijat
LisätiedotASENTEET JA LUOTTAMUKSEN RAKENTAMINEN Humap Oy, sivu 1
ASENTEET JA LUOTTAMUKSEN RAKENTAMINEN 1.9.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 1.9.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Asenteet ja luottamus TAVOITTEET PÄIVÄLLE Oman asenteen tarkastelu ja tutkiminen
LisätiedotOhjaus tuutorin roolissa
Ohjaus tuutorin roolissa Vertaistutorkoulutus Tommi Pantzar Millainen ohjaaja minä olen? OHJAAMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT TOIMINTATAVAT Miten arvot ja käsitykset näkyvät toiminnassa? ASENTEET Mikä on ohjaajan
LisätiedotOpetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen
Opetusmenetelmien valinnan perusteita Strateginen rasti 26.1.2012 Markku Ihonen Alustuksen osaamistavoitteita Alustuksen jälkeen osallistuja tunnistaa ja osaa eritellä keskeiset opetusmenetelmien valintaan
LisätiedotTehokkaan verkostotyön perusta. Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Tehokkaan verkostotyön perusta Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkoston toimivuuden avaintekijät Uudet toimijat innostuvat ja tuovat mukaan uutta tietoa ja
LisätiedotIlmiöpohjainen oppiminen ja BYOD
Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op
KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten
LisätiedotVerkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen
Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön
LisätiedotMONIAMMATILLISUUS : VÄLKKY-PROSESSIN AVAUSPÄIVÄ Yhteiset tavoitteet & johtavat ajatukset 16.6.2009. 16. kesäkuuta 2009 Humap Oy, www.humap.
MONIAMMATILLISUUS : VÄLKKY-PROSESSIN AVAUSPÄIVÄ Yhteiset tavoitteet & johtavat ajatukset 16.6.2009 16. kesäkuuta 2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 OHJELMA 16.6.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Keskeisten johtavien
LisätiedotKasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa
Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,
LisätiedotPORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI. Lääkärikouluttajien kesäkoulu - Sirpa Suni 2009
PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI PORTFOLIO 15.6.2009 SISÄLTÖ: MIKÄ PORTFOLIO ON? MITÄ PORTFOLIO AMMATILLISEN KASVUN JA OMAN TYÖN/ OPETTAJUUDEN KEHITTÄMISEN
LisätiedotTIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS
1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen
LisätiedotAnkeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!
Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen
LisätiedotMUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004
MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys
LisätiedotOPStuki TYÖPAJA Rauma
OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa
LisätiedotOPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002
OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 Luennon teemat Oppimista koskevien käsitysten muuttuminen Koulutuskulttuurin uudistaminen
LisätiedotKIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ
KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)
Lisätiedot