Hoiva-alan palveluverkon esiselvitys. Petri Sipilä Virpi Pyykkö
|
|
- Tyyne Saarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hoiva-alan palveluverkon esiselvitys Länsi-Uudellemaalle Petri Sipilä Virpi Pyykkö Vahvuutena Verkosto
2 ESITYS: 1. Toimeksianto, taustat ja jo aiemmin tehty työ 2. Haastattelut ja niiden yhteenveto 3. Palveluverkkomallit ja niiden sovellettavuus Länsi-Uudellamaalla 4. Miten jatketaan CASE Tampere/Kotitori - Palveluintegraattori
3 TOIMEKSIANTO Toimeksiantaja: Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy/AKO Länsi-Uusimaa Toteuttaja Service Park Provider Oy/SPP Palveluverkkojen kehitys: Selvittää alueen hyvinvointitoimijoiden tahtotila ja pääkriteerit verkostoitua Koota verkostojen ydintoimijat ja vetäjät sekä toimintamalli Laatia toimintasuunnitelma palveluverkon käynnistämiseksi Työsuunnitelma: 15 htp ajalla seuraavasti: Tutustuminen jo tehtyyn työhön ja työn tarkennus Asiakkaan kanssa Kuntien edustajien haastattelut (7-8 kpl) Palveluntuottajien (veturitaso) haastattelut (8-10 kpl) Osapuolten yhteistapaaminen, seminaari Raportointi Suunnittelu, valmistautuminen haastatteluihin ja näiden dokumentointi Toteutustapa: avoin haastattelu, tapaustutkimus
4 TAUSTAKSI Tehdyt selvitykset aiemmin: - Länsi-Uudenmaan hyvinvointiklusterin tulevaisuus ja strategiat (Merilä ) - Pohjaselvitys vanhustenhuollon palvelurakenteen kehittämisestä/ Lost -alue (Nordic Healthcare Group 2009) -Yhdessä! Tillsammans! (Damico ) Valtakunnallinen kehitys: - PARAS- hanke ja tuottavuusohjelma (VM) - KASTE-hanke (STM) - HYVÄ-hanke (TEM) - KOKO-ohjelman Hyvinvointiverkosto - Sitra: palvelusetelit, Kuntaohjelma MITEN?
5
6
7
8
9
10
11 Toimialaraportti 11/ Riitta Kettunen toimialapäällikkö, TEM Toimialaraportti 11/2008 Riitta Kettunen toimialapäällikkö, TEM
12 Big Picture Kotona Terveenä Kunnan velvoitteet ja väestön ikääntyminen Kunta Kunta Sairaalat, terveyskeskukset, sosiaalitoimi Sairaalat, terveyskeskukset, sosiaalitoimi Kehitys Pienyrittäjät Pienyrittäjät Apua tarvitsevat Tehostettu apu Terveet Kotona asuvat Sairaat Terveet Kotona asuvat Sairaat (Ikä) Hoitokodit Hoitokodit Omatoimiset Omatoimiset Apua tarvitsevat (Ikä) Tehostettu apu Taustalla olevat muutokset: Rakennemuutos: - ikärakenteen ja terveyden yleinen kehitys - uhka vai mahdollisuus? - pääkaupunkialueen kasvu - arvomaailman muutokset yhteiskunnassa ja yksilötasolla - kuntatalouden rajoitteet - työvoiman saatavuus
13 Haastattelut Kari Kaján toimitusjohtaja Länsi-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry Merja Salmi toimitusjohtaja Sosiaalitaito Oy Pekka Puistosalo kehittämispäällikkö Lohjan kaupunki Heikki Saxéll Hoitokoti Apilaniitty Oy Tuija Vasander toimitusjohtaja Hoivakoti Tuija Oy Ella Kainulainen Hoivakoti Tuija Oy Ralf Backman sairaanhoitoalueen johtaja Lohjan sairaala Tero Eskola Kylpylähotelli Päiväkumpu Maarit Källman toimitusjohtaja Hopeaniemi Oy Anu Harttunen-Rytkönen toimitusjohtaja Villa Sipriina Oy Gun Eklund toimitusjohtaja Folkhälsan Syd Ab Pirjo Ivanoff johtava sairaanhoitaja Hoivakoti Karoliina Oy Torbjörn Ahlblad toimitusjohtaja Mentline oy Aija Takala hallituksen pj. Mentline oy Raija Tiainen toiminnanjohtaja Betesda-säätiö Marja Koski johtava hoitaja Betesda-säätiö Leena Joki-Korpela asiakaspäällikkö Innofocus Riitta-Liisa Reiterä perusturvakuntayhtymän johtaja Karviainen Paula Kinnunen johtaja Siuntion Hyvinvointikeskus Paula Ihamäki myyntipäällikkö Siuntion Hyvinvointikeskus Arja Yliluoma perusturvajohtaja Lohjan kaupunki Päivi Vakkuri palvelujohtaja Palvelukeskus Syysviiru Raija Aalto toimitusjohtaja Palvelukeskus Syysviiru Arne Nummenmaa perusturvajohtaja Raaseporin kaupunki Jyrki Hakkarainen kehitysjohtaja Raaseporin kaupunki Terttu Louhikoski-Alasuutari kehitysjohtaja TTS
14 Toimijoiden keskeiset syyt olla mukana puolipäiväseminaareissa: Vastaus kysymykseen: Mitä olette olleet hakemassa? Selkeästi tärkein: 1.Olla mukana foorumeissa, joissa kunta on mukana ja hakee yhteistyötä! Seuraavaksi tärkeimmät järjestyksessä: 2. Tavata vertaisia kollegoja/yrityksiä ja oppia tai saada uusia ideoita heiltä. 3. Oppiminen mielenkiintoisista alustuksista ja puheenvuoroista 4. Olla mukana kehityksessä. Ei suoranaisesti tullut esiin mutta ilmeisimmin oli piilevänä taustalla: 5. Luoda/hakeutua yhteistyöhön muiden kanssa
15 Kuntien kommentit haastatteluissa 1: Vastaus kysymykseen: Mitä mieltä olette palveluverkon synnyttämisestä? Kaikki kolme haastateltua perusturvajohtajaa ja muut taustahaastatellut totesivat: 1. Periaatteessa kaikki laadukas tarjonta lähtökohtaisesti on tervetullutta. 2. Kunnan intressissä on tukea kehitystä, jossa yksilöt halutessaan, voivat turvallisesti ja elämäänsä halliten asua mahdollisimman pitkään kodeissaan tai kodinomaisissa palvelukodeissa. 3. Kunnan intressissä on tukea kaikkea kehitystä, joka tukee ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. 4. Palvelusetelit tuonevat lisäapua asiaan. Soveltamisalueita ilmeisimmin ollaan laajentamassa
16 Kuntien kommentit haastatteluissa 2: Vastaus kysymykseen: Mitä ongelmia näette kunnan palveluja täydentävien toimijoiden toiminnassa? Yhteenvetona käydyistä keskusteluista: 1. Pienet toimijat eivät halua/pysty/osaa vastata kunnan hankintaprosessiin riittävällä tasolla. Onko toimijoita ja palveluja riittävästi saatavissa? 2. Suurilla toimijoilla on luonnollisesti mittakaavaetu puolellaan: - Suurempia hankintakokonaisuuksia kerralla - Uskottavampia pitkällä tähtäimellä (liiketoimintaosaaminen kaikilla alueilla on hanskassa, talousresurssit turvalliset, tarvittaessa selvä vastapuoli pitkälläkin tähtäimellä) - Helpompi ohjata ja kontrolloida kokonaisuuksia - Jatkossa on panostettava tieto- ja hyvinvointitekniikkaan 3. Mitään periaatteellista estettä pienemmille toimijoille ei tullut esiin. Vain toivomus, että esim. verkottumalla rakentavat selkeämpiä kokonaisuuksia.
17 Kuntien kommentit haastatteluissa 3: Vastaus kysymykseen: Miksi pienten toimijoiden verkottaminen on kunnan kannalta hankalaa? Seuraava vapaa yhteenveto käydyistä erillisistä haastatteluista: 1. Ensin on pohdittava, mikä kunnan vastuu ja velvollisuus tällaisessa rakenteellisessa kehityksessä on. Periaatteessa markkinoiden pitäisi toimia itsenäisesti. 2. Kunnan resurssit, ennen kaikkea aika- ja johtamisresurssit ovat poikkeuksellisen kuormitetut kuntien ja niiden omien palvelujen rakenteiden muuttuessa. 3. Kunnat kyllä panostavat vuorovaikutukseen ulkopuolisten toimijoiden kanssa erityisesti yritysjärjestöjen ja kehitysyhtiöitten kautta. Tämä ei ilmeisesti ole kuitenkaan riittävää. Pitäisikö olla suorempia vuorovaikutuskanavia?
18 Kuntien kommentit haastatteluissa 4: Vastaus kysymykseen: Miten tällaiseen hyvinvointipalvelujen verkkohankkeeseen olisi kunnan mahdollista panostaa? Pohdittavaksi esiselvityksen purkuseminaarissa: 1. Voiko kunta ylipäätään olla vetovastuussa? Riittääkö aktiivinen osallistuminen? 2. Rahoituksellisesti kuntaosuudet lienevät niukat? Rahoitusinstrumentteja toki tähän tarkoitukseen on ilmeisesti riittävästi? Erilliskysymys: 3. Miten järjestää riittävä ja kattava vuorovaikutus kunnan ja muiden osapuolien välillä operatiivisella palvelutasolla (tilaus-toimitus-raportointi) ja palvelujen kehittämistasolla?
19 Työikäisten hyvinvointia tukevat toimijatahot: Näillä tilaaja ei ole pääsääntöisesti kunta eikä markkinointia kohdisteta yksilötasolle koteihin. Palvelut tuotetaan keskitetysti. Ikäkohdistus ei ole seniortasolle. Selvityksen painotusta oudoksuttiin: 1. Ilmeisimmin ko. selvitys ei koske meitä, toimintamme kohdistus on erilainen. 2. Eikö kunnan järjestämisvastuun taakkaa pienennä hyvä yleiskunto ja terveys? Tuntuisi järkevältä tavalla tai toisella ottaa tämä hankkeissa huomioon. Toisaalta: 3. Näiden toimijoiden palvelut toki ovat mieluusti käytettävissä normaaleina ostopalveluina hankkeissa ja hankkeen toimijoille. Pohdittavaksi esiselvityksen purkuseminaarissa: 4. Miten tämä ennaltaehkäisevä toiminta otetaan hankkeessa huomioon?
20 HUS/Lohjan sairaala/ralf Backman: Voimakkaasti esiin tullut asia: 1. Suuri tarve hallita kokonaisohjatusti kotiuttamisprosessi. Kun ei ole prosessia, yksityiskohtien (oireiden) hoitamiseen ei pidä panostaa. Nyt kustannukset kokonaisuudessaan lienevät tarpeettomat suuret: - Oikea paikka ja hoito potilaalle - Kerralla valmis, systemaattinen askellus kotiin sahaaminen on kallista kaikille osapuolille, ei vähiten potilaalle Tästä on hanke valmisteilla/käynnissä!
21 Haastateltujen suurehkojen toimijoiden kommentteja: Lähtökohta: 1.Useimmilla on liiketoiminnalliset perusasiat kunnossa koskien keskitettyä palvelutuotantoa 24/7 -periaatteella (johtamis-, laatu- ja tietojärjestelmät) 2.Useimmat kuuluvat myös laajempaan, valtakunnalliseenkin toimijaketjuun Silti verkottumista selkeästi kannatettiin ja siihen oltiin halukkaita sekä osallistumaan että rajallisesti panostamaan: 3.Kumppanuutta kuntien kanssa halutaan kasvattaa. 4.Yhteistä alueen hyvinvointihenkistä brändiä ja markkinointia voitaisiin tehostaa 5.Yhteistoiminta-alueita ja mahdollisuuksia löytyy mm.: - yhteishankinnat - yhteinen resurssipooli (sijaistukset, rekrytoinnit, yöpartio yms.) - erikoisosaamisen parempi ristiin käyttö - yhteinen koulutus ja kehityshankkeet nähtiin mahdollisuutena - vertaistoiminta Koteihin suunnatut palvelut jakoivat mielipiteitä: osalla on strategiassa, osalla ei.
22
23 Haastateltujen pienempien toimijoiden kommentteja: Lähtökohta: 1. Useimmilla oli liiketoiminta kunnossa. 2. Selkeätä yhdentymistarvetta oli olemassa (vrt. Hoitokoti Apilaniitty ja Hoivakoti Karoliina -> Päiväkumpu) Verkottumista kannatettiin selkeästi ja sitä odotettiin. Siihen oltiin halukkaita sekä osallistumaan että rajallisesti panostamaan: 3. Kumppanuutta kuntien kanssa halutaan kasvattaa. 4. Yhteistä markkinointia halutaan kehittää 5. Yhteistoiminta-alueita ja mahdollisuuksia löytyy mm.: - yhteisesiintyminen tarjouksissa, laajempi tarjooma - yhteishankinnat - yhteinen resurssipooli - yhteiset pientoimijat alueella (hieronta, jalkahoito jne.) - yhteiset vakiotoimittajat alueella (ATK, juristipalvelut, talousosaaminen, kuljetuspalvelut, virkistyspalvelut jne.) - yhteinen koulutus (ensiapu, haavahoito, hapetus jne.) - vertaistoiminta, ongelmanratkaisut, ei yksin huolineen Koteihin suunnatut palvelut oli usealla strategiassa, myös päivätoiminta.
24 Mikroyrittäjiä tässä yhteydessä ei haastateltu: Länsi-Uudenmaan Uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja Kari Kajánin ja Innofocuksen Leena Joki-Korpelan kautta korostui välillisesti : 1. Perustettavat mikroyritykset ja yrittäjäksi ryhtyvät henkilöt kaipaavat voimakkaasti toimialaan erikoistunutta kasvupohjaa, eräänlaista yritysalustaa. Tämän toimintaan voisi kuulua: - taloushallinnon palvelut - ATK-palvelut - juridiikan ja yritysneuvonnan palvelut - markkinoinnin ja myynnin palvelut, myös tarjoukset hankintalain mukaan - ajanvarauspalvelut - laskutus ja rahaliikennepalvelut - erilaiset tukipalvelut (logistiikka, hankinta, rekrytointi, koulutus jne.) Malli olisi kiinteä ja pysyvä, ei siis vain hautomovaihetta koskeva. 2. Pientoimijat ovat erittäin arvopohjaisia palvelun tuottajia ja haluavat keskittyä hoivaan, ei liiketoiminnan muihin alueisiin (jossa onkin suuri osaamisvaje). Uskomuksena on, että hoivapalveluverkkoon liittyy runsaasti mikroyrittäjiä, heti kun konsepti on selvä. Kehittäjiksi näistä yrittäjistä monikaan ei lähtisi. Uskomus on luonnollisesti selvitettävä laajemmalla mikroyrityskyselyllä myöhemmin.
25 Ratkaisumalleja: Neljä (4) erilaista hyvinvointipalveluverkon ratkaisumallia hahmottui: 1. Päivänkakkaramalli pientoimijoille, jossa yhteiseen keskukseen organisoidaan halutut palvelut. Keskus voisi olla yhteisomisteinen ja/tai siihen voi ryhtyä joku erillinen toimija kumppanuussuhteessa muihin. 2. Rengasmalli keskisuurille, tyypillisesti 24/7-toimijoille, jossa painopiste on pidemmän tähtäimen toimintaedellytyksissä (markkinointi, brändi, kunta sekä yhteistyö hankinnassa, resursoinnissa jne.) 3. Veturivetoinen palveluverkkomalli jonkin/joidenkin suurempien toimijoiden ympärille ja niiden liiketoimintaosaamista hyödyntäen. Malli on ainakin osin kumppanuusperusteinen, ei voimakkaan alisteinen (ostopalvelut). Malli soveltuu sellaisen suuremman toimijan ympärille, joka strategiassaan haluaa olla koteihin suunnattujen palvelujen tuottamisessa mukana intervalli-, päivätoiminta- ja omien erikoisosaamispalvelujen lisäksi sekä näkee asiakaskeskeisesti kehittyvän markkinan elinkaaret. 4. Tehostetun kotiuttamisprosessin malli yliorganisatorisesti kohdennettuna. Malleja voidaan tarkastella erillisinä tai rakentaa niistä yhdistelmiä.
26 Päivänkakkaramalli on perusmalli pientoimijoille, jossa yhteiseen keskukseen organisoidaan halutut palvelut. Keskus voi olla yhteisomisteinen ja/tai siihen voi ryhtyä joku erillinen toimija kumppanuussuhteessa muihin. Mykerö on tyypillisesti oma yritys, joka suorittaa yhdessä sovitut tehtävät terälehtien lukuun. Tällaisia voisivat olla erilaiset taloushallinnon palvelut, atk- ja mobiilit palvelut, juridiikan ja yritysneuvonnan palvelut, markkinoinnin ja myynnin palvelut, tarjoukset hankintalain mukaan, ajanvarauspalvelut, laskutus ja rahaliikennepalvelut, erilaiset muut tukipalvelut (logistiikka, hankinta, rekrytointi, koulutus) Terälehdet ovat pienyrittäjiä, jotka keskittyvät itse hoivapalveluihin. Mallin perusvoima on ammattimaisessa, laadukkaassa markkinoinnissa ja myynnissä, tuotannonohjauksessa sekä laskutuksessa ja raportoinnissa eritoten suhteessa suurasiakkaisiin. Tarjoamat monipuolistuvat, lait ja asetukset hallitaan. Jatkuva kehitys (atk, mobiilisuus, teknologia, laatu) mahdollistuu. Ongelmallista saattaa olla yhteisen ymmärryksen ja tahdon synnyttäminen. Yrittäjät eivät helposti luovu itsenäisyydestään. Kunkin yrittäjän omat ratkaisut hidastavat.
27 Veturivetoinen palveluverkkomalli syntyy jonkin/joidenkin suurempien toimijoiden ympärille ja niiden liiketoimintaosaamista hyödyntäen. Malli mieluusti ainakin osin on kumppanuusperusteinen, ei voimakkaan alisteinen (ostopalvelut). Malli soveltuu sellaisen suuremman toimijan ympärille, joka strategiassaan haluaa olla koteihin suunnattujen palvelujen tuottamisessa mukana intervalli-, päivätoiminta- ja omien erikoisosaamispalvelujen lisäksi. Ja näkee asiakaskeskeisesti kehittyvän markkinan elinkaaret. Veturi on tyypillisesti 24/7-yritys, joka toimii ympärillään olevien pienyritysten vetäjänä. Veturi toimii suurasiakkaisiin systeemitoimittajana, so. vastaa koko palveluverkkonsa toiminnasta ja ohjaa sitä. Veturin toimintaan usein liitetään pienyritysten hallintopalvelut. Veturi pääsääntöisesti vastaa kehityksestä. Mallin perusvoima veturin kannalta on joustavassa kapasiteetissa, erityisesti asiakaskeskeiseen toimintaan siirryttäessä. Pienet yrittäjät saavat ammattimaisesti hoidetut perusprosessit ja tukipalvelut (vrt. Päivänkakkaramallin mykerö). Ongelmana nähdään ansaintalogiikka ja vaiva veturin kannalta. Pienyrittäjät pelkäävät itsenäisyytensä menettämistä. Kokoero mahdollistaa perusteettoman vallan käytön.
28 Rengasmalli syntyy tasavertaisten toimijoiden välille. Rengasmalli varovaisesti, itsenäisyyksistä tinkimättä tuo suuruuden voimaa yhteismarkkinointiin, -hankintoihin, yhteisresursseihin ja sijaisuuksiin, kehitykseen ja vertaistukeen. Rengasmalli saattaa olla välivaihe yhteistyön tiivistämisessä. Se on helppo synnyttää ja tiivistää yhteis- toimintaa jatkossa. Ongelmana usein on se, että toimintamalli jää kevyeksi yhteistyöksi eikä tuo verkottumisen potentiaalisia hyötyjä. Johtajuus jää usein ratkomatta.
29 Muita toimintamalleja, joita tässä esityksessä ei korosteta: Franchising on konseptina toimiva. Hoiva-alalla siitä tosin ei ole paljon toimivia esimerkkejä. Joitakin toki on. Franchising on alisteinen, sopimuksiin perustuva, valmiiksi mietitty kokonaisuus. Helppo ottaa käyttöön. Ongelmina koetaan usein liian tiukat säännöt sekä toimijoiden mielestä liian suuret korvaukset tukipalveluista ja kehityksestä. - Suurin ongelma lienee yhteisen oppimisen ja kehittämisen vaikea toteuttaminen alisteisessa toiminta- mallissa. Malliin hyvinvointipuolella on vaikea sisältää joustava, monipuolinen palvelutarjonta ja asiakaslähtöinen toiminta. Suurten toimijoiden alisteinen alihankinta on luonnollisesti yksi toimiva malli sekin. Erilaiset www-sivut ja sähköiset katalogit välittävät sirpaleisesti tarjontaa sitä tarvitseville. Näissä asiakaskohtainen palveluohjaus jää usein toteutumatta. Samoin eri palvelujen asiakaskohtainen koonti (synerginen integrointi).
30 Pohdintaa eri palveluverkkomallien sovellettavuudesta Länsi-Uudenmaan hoiva-alan palveluverkkoa ajatellen: Keskeisimmät tarpeet: 1. Riittävän ja joustavan kapasiteetin varmistaminen (kodit, palveluasuminen) 2. Palvelujen ohjaus keskitetysti (operatiivinen toimivuus, sopimusten hallinta) 3. Laaduntuottokyky (laatujärjestelmä ja -käytännöt) 4. Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen (hankintalaki) Jatkossa myös 5. Jatkuvan kehityksen toteutuminen (teknologia, raportoinnin tarpeet, ICT) Tärkeätä on asiakaskohtainen palvelunohjaus ja tarvittavien palvelujen hallittu koonti. Tulevaisuuden tarpeet toteuttaa parhaiten päivänkakkaramalli sekä veturimalli. Kummassakin on selkeä roolitus ja johtaminen. Rengasmalli on tavallaan kevein, joskin hyvä liikkeelle lähdettäessä.
31 Miten jatkaa palveluverkon/verkkojen synnyttämistä alueelle: Esiselvityksessä on selkeästi tullut esiin: 1. Kaikilla yhteinen näkemys palveluverkkojen tarpeellisuudesta, orastava tahtotila on 2. Nykyistä parempi vuorovaikutus on tarpeen eri osapuolten välillä hankintalaki huomioon ottaen. Rajapintarakenteita kehittämällä saadaan kokonaisuuteen sekä operatiivista että strategista tehokkuutta. Selvittämättä olevia, jatkossa tarkennettavia asioita 3. Miten pienyritykset ovat valmiit kehitykseen yrityskysely ja erilaisia tupailtoja 4. Esiselvityksessä ei myöskään selvitetty valtakunnallisten, usein kansainvälisellä rahoitustaustalla toimivien yritysten suhtautumista palveluverkkoihin selvitettävä Seuraava askel on rakentaa liiketoimintamalli palveluverkolle: 5. Ketkä ovat mukana ja missä rooleissa? Onko reunaehtoja? 6. Miten palveluverkko konkreettisesti toimii? Palveluverkon liiketoimintasuunnitelma 7. Hyötyjen ja haittojen konkretisointi muka olevien osapuolten kannalta. Miten win-win toteutuu hankkeessa? 8. Tuleeko kysymykseen yksi iso palveluverkko ohjauksineen, perusturva-alueittaiset palveluverkot vai vielä pienemmät, osin funktionaaliset verkot? 9. Hankesuunnitelma palveluverkon/-verkkojen rakentamiseksi
32 Valmiudet ja tahtotila ESISELVITYS LTS-vaihe CAP:n perustaminen CAREPARKIN (CAP) rakentamisprosessi Käynnistäminen Perusvalmius toimeksiantoihin Rakenteiden luominen Toimiva palveluverkko Toiminnan vakiinnuttaminen Vakiintunut palveluverkko Jatkuva parantaminen 3 kk 6 kk 9 kk 12 kk 15 kk 18 kk
33
34
35
36 YHTEENVETO Esiselvitys LTS 1 Päätös CAP:sta Käynnistäminen 2 Rakenteiden luominen 3 Toiminnan vakiinnuttaminen Jatkuva parantaminen Kokonaiskesto 1 2,5 v. toimijakentän valmiusasteesta riippuen
Petri Sipilä 12.1.2013
KUVAESITE 1(5) PALVELUNTUOTTAJIEN VERKOTTAMINEN Service Park Provider Oy (SPP),, keskittyy ikääntyville ihmisille kotipalveluja tuottavien hyvinvointi-, koti- ja hoivapalveluyritysten yhteistyöverkkojen
LisätiedotKoukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä
Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon
LisätiedotYritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala
Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,
LisätiedotPuu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen
Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen
LisätiedotLähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Logistiikan teemahuone Lahti 2.10.2013 klo 13->
Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Ritva Jäättelä, puheenjohtaja Päivi Mantere, sihteeri Kestävää liiketoimintaa lähiruoasta hanke, Laurea-ammattikorkeakoulu Uudenmaan Ruoka-Suomi- ja Aitojamakuja
LisätiedotLänsi-Uudenmaan matkailun koordinointi
Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Alueellisen organisoitumisen mahdollisuudet Asiat Länsi-Uudenmaan matkailun ongelmat Alueelliset organisointimallit muualla Suomessa Haastattelut kesä-elokuu 2009
LisätiedotOstopalvelut, laadunhallinta ja valvonta -alatyöryhmän raportti Sote Uusimaa Vammaisten palvelut
Ostopalvelut, laadunhallinta ja valvonta -alatyöryhmän raportti Sote Uusimaa Vammaisten palvelut 28.12.2017 Sisältö 1. Toimeksianto 2. Ostopalvelut, laadunhallinta ja valvonta -alatyöryhmä 3. Työskentelyn
LisätiedotYHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA
YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:
LisätiedotAidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja
Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten
LisätiedotHyvinvoiva Länsi-Uusimaa Hyvinvointifoorumi 7.4.2011 Lohja. Avaus ja tervetuloa KTT, yliopettaja Tarja Meristö
Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa Hyvinvointifoorumi 7.4.2011 Lohja Avaus ja tervetuloa KTT, yliopettaja Tarja Meristö Millainen ihmiskäsitys ohjaa hyvinvoinnin ja hyvinvointipalveluiden kehittämistä? Homo Sapiens
LisätiedotAmmatinharjoittajien osuuskunnat ja sote
Ammatinharjoittajien osuuskunnat ja sote Pienosuuskuntaforum 20.9.2017 Kari Huhtala Osuustoimintajohtaja, Pellervo-Seura Osuuskunnalle voidaan antaa erilaisia tehtäviä: Jäsenet Hankinta Osk Neuvotteluvoima
LisätiedotInkoo 2020 18.6.2015
Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut
LisätiedotIntegraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen
Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Yleistä Eksote kantaa järjestämis- ja tuottamisvastuun kuntalaisten sosiaalija terveyspalveluista kuntien osoittamalla
LisätiedotHyvinvointitoimijat Länsi-Uudellamaalla
Hyvinvointitoimijat Länsi-Uudellamaalla Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa: toimintamalli Alueellinen työpajatyöskentely 18.10.2012 Hyvinvoiva Länsi- Uusimaa 30.11.2012 Tietoiskut 4.12.2012 T&K&Ihanketoiminta Hyvinvointifoorumi
LisätiedotMateriaalikatselmustoiminnan kehitys. 4.3.2011 TYKELI -taustatyöpaja Motiva Oy, Paula Eskola
Materiaalikatselmustoiminnan kehitys 4.3. TYKELI -taustatyöpaja Motiva Oy, Paula Eskola Materiaalikatselmus Systemaattinen tapa käydä tuotannon materiaalivirrat läpi ja etsiä säästökohteita Tuloksena aikaansaadaan
LisätiedotMiten tästä eteenpäin?
Miten tästä eteenpäin? Eija Tolonen, vanhuspalvelujohtaja, YTL Kainuun muutosagentti puh. 044 7101 669 Kainuu asukasluku 31.3.2016 72 437 (Puolanka ei mukana 2 765) Ivalo 661 km Oulu 182 km väkiluku yli
LisätiedotPalveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi
Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen
LisätiedotHoivaRekry uusi pelinavaus Palmeniassa vv.2008-2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia
HoivaRekry uusi pelinavaus Palmeniassa vv.2008-2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Haaste HoivaRekry -hankkeessa Työn tuottavuuden parantaminen uudella toimintamallilla Henkilöstöresurssien uusi
LisätiedotMiten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?
Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä
LisätiedotPalveluseteli ikäihmisten palveluissa
Palveluseteli ikäihmisten palveluissa 11.9.2019 Anne-Mari Ahonen Mari Patronen Sote- palvelujen muutos Organisaatiokeskeinen Massapalvelut Ammattilainen päättää Erilliset episodit Väestövastuu Asiakaskeskeinen
LisätiedotKuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia
Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotKOUVOLAN HYVINVOINTIPALVELUT
Asiakkaan osallisuus Asiakkaiden tarpeet ja ennakointi Strategia, arvot ja visio PALVELUOHJAUS Elämän alkupolku Opin polku Toiminnan seuranta ja arviointi Tyytyväiset asiakkaat ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus
LisätiedotKooste pienryhmätehtävistä. Hyvinvointifoorumi 7.4.2011
Kooste pienryhmätehtävistä Hyvinvointifoorumi 7.4.2011 1. Mitkä asiat ovat hyvin Länsi-Uudellamaalla hyvinvointiin liittyen? +Hyvät puitteet: luonto, meri, hyvät liikuntamahdollisuudet ja virkistysalueet
LisätiedotInnokylän verkkopalvelun konsepti
Innokylän verkkopalvelun konsepti Merja Ukkola / Innokylän päätoimittaja/ THL 8.2.2019 Asiakasymmärrys Uuden Innokylän konseptin perusta Tehty työ Konseptointityö tehtiin yhdessä pääkohderyhmien ja organisaatioiden
LisätiedotIäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa
Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Satu Karppanen TAVOITTEET Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin
Lisätiedot5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista
Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia
LisätiedotProjektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net
Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan Työterveys Oy? Esitys VATE:lle
Etelä-Pohjanmaan Työterveys Oy? Esitys VATE:lle 11.12.2017 Mikko Tanhuamäki vastuuvalmistelija, tukipalvelut Tanja Penninkangas, vastuuvalmistelija, SOTE-tuotanto Sisältö Tausta Työryhmän raportti, kevät
LisätiedotPalvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma
Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan
LisätiedotKohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista
Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista Katriina Valminen ja Jesse Valtanen Asiakaslähtöisyys palveluinnovaa3oissa suuret puheet, pienet teot? 4.10.2012 Esityksen sisältö PALVELUJEN
LisätiedotKOKO Länsi-Uusimaa. Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla. www.länsi.fi/koko
KOKO Länsi-Uusimaa Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla www.länsi.fi/koko Hyvinvointitoimialan kehittäminen Länsi-Uusimaa HALLINTO Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Toimitusjohtaja - Laskujen hyväksyminen
LisätiedotUUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ
UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ - Yksinyrittäminen vai verkostoyrittäjyys? Kuopio Tuija Toivola KTT, tutkimuspäällikkö SISÄLTÖ Miksi uusia toimintamalleja yrittäjyyteen? Mitä on
LisätiedotKunnan odotukset tilaajana
22.11.2012 Kunnan odotukset tilaajana Sairaalapäivät 2012 Mikko Komulainen Lahden kaupunki Sosiaali- ja terveystoimiala 1 Sisältö I. Taustaa II. Ohjaus- ja palvelurakenteet III. Potilasvirtatutkimus IV.
LisätiedotITS Finland esiselvitys
ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys
LisätiedotToimintakyky ja arjen sujuvuus
Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta
LisätiedotHYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI
HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä
LisätiedotTERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN
TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo
LisätiedotSote-uudistus ja valinnanvapaus & yrittäjyys. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Kuopio
Sote-uudistus ja valinnanvapaus & yrittäjyys Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Kuopio 8.5.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2015 0,2% Suuryritykset (250 hlöä)
LisätiedotToimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä
Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena
LisätiedotKuntien/alueitten elinvoiman kehittäminen sote-toimintatapojen muutoksella
OSUUSKUNTAMALLI Kuntien/alueitten elinvoiman kehittäminen sote-toimintatapojen muutoksella PPP Parasta Palvelua Paikallisesti (Public Private Partnership) ONGELMAT ja VÄITTÄMÄT Kunta Alueellinen, elinvoimainen
LisätiedotSote-uudistus ja valinnanvapaus & yrittäjyys. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Lahti
Sote-uudistus ja valinnanvapaus & yrittäjyys Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Lahti 5.6.2017 Näin toimii valinnanvapaus -video https://youtu.be/xw8wihriaam Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa
LisätiedotALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0
1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,
LisätiedotSoteNavi. - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke 3/5/17
SoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke Rahoittaja Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Työllisyyden ja osaamisen edistämiseen sekä sosiaaliseen
LisätiedotTERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö
TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen
LisätiedotSote-uudistus ja valinnanvapaus & yrittäjyys. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Oulu
Sote-uudistus ja valinnanvapaus & yrittäjyys Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Oulu 10.5.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2015 0,2% Suuryritykset (250 hlöä) 571
LisätiedotKumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku
Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku 12.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Kiinnostavia teemoja Tuottaja kysymys Asiakkaan valinnanoikeus Mikko Martikainen
LisätiedotDOB-Datasta oivalluksia ja bisnestä valmennuskurssi. Palvelu- ja asiakaslogiikkaan perustuva liiketoimintamalli
DOB-Datasta oivalluksia ja bisnestä valmennuskurssi Palvelu- ja asiakaslogiikkaan perustuva liiketoimintamalli 29.3.2017 Klo 12-16 Outi Kinnunen, Laurea Jaakko Porokuokka, Laurea Jyrki Koskinen, COSS cc
LisätiedotPerusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011
Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet
LisätiedotSOTE- PALVELUT JA RAKENTEET LOPPURAPORTIN YHTEENVETO
SOTE- PALVELUT JA RAKENTEET LOPPURAPORTIN YHTEENVETO 31.3.2017 Keijo Siiskonen etunimi.sukunimi@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 1 SOTE- PALVELUT JA RAKENTEET TYÖRYHMÄN TOIMEKSIANTO / Kuvaus ja hahmotelma siitä,
LisätiedotKJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat
KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto
LisätiedotVerkottamisen välineenä ja kilpailukyvyn vahvistajana
Verkottamisen välineenä ja kilpailukyvyn vahvistajana Miksi pk-palveluntuottajakenttää kannattaa kehittää juuri nyt? - Sote-alan toimintaympäristö muuttuu kiihtyvällä vauhdilla, vaikka tulevista uusista
LisätiedotTyövaliokunnan kannanotot. Työvaliokunnan kokous
Työvaliokunnan kannanotot Työvaliokunnan kokous 13.3.2019 TYÖVALIOKUNTA KOROSTAA YHTEISTYÖTÄ Kuntien ja Hyvinvointikuntayhtymän keskeisimpänä tavoitetilana tulee olla yhteisen tilannekuvan, toimintaperiaatteiden
LisätiedotHankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala
Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588
LisätiedotPalveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä
Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Pitkäjänteistä suunnittelua ja ketterää, ihmisläheistä toteutusta Sami Sulkko Osallistava strategiaprosessi
LisätiedotAlueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012
Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin
LisätiedotTERVO 2025 KUNTASTRATEGIN TARKISTAMINEN
TERVO 2025 KUNTASTRATEGIN TARKISTAMINEN Tervon kuntastrategian lähtökohdista Tervon kuntastrategia hahmottaa kunnan halutun tulevaisuuden kuvan, painopisteet ja päämäärät. Kuntastrategia on johtamisen
LisätiedotKustannukset, käynnit, asiakkaat
Johtaminen Kustannukset, käynnit, asiakkaat 2500 12 000 Kotihoito/ Palveluasuminen 10 000 2000 8 000 1500 1000 Näitä kustannuksiin voi myöhentää ja niitä voi vähentää 6 000 4 000 Eläke 500 0 1 3 5 7 9
LisätiedotKaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous
Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet
LisätiedotElintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina
Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät
LisätiedotKanta-Hämeen sote 2016
Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. Hahmotelma 2016-2018 II. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen 3. Prosessien ja
LisätiedotLähipalvelut seminaari 6.9.2013
Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden
LisätiedotToimintakyky ja arjen sujuvuus
Toimintakyky ja arjen sujuvuus Vastuualuejohtaja Sirkka Karhulan esitys organisaatiotoimikunnassa 25.10.2010 Jyväskylän vanhuspoliittinen strategia 2009-2030 WWW.jyvaskylanseutu.fi/sivu.php/vanhuspalvelut
LisätiedotKH KV
Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen
LisätiedotTerveyden edistäminen ja ehkäisevätyö kehittyy - Mikä on kuntoutuslaitosten rooli tulevaisuudessa?
Terveyden edistäminen ja ehkäisevätyö kehittyy - Mikä on kuntoutuslaitosten rooli tulevaisuudessa? Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Päihdekuntoutuksen keskusliitto ry:n tulevaisuus
LisätiedotEthical Leadership and Management symposium
www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja
LisätiedotICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014
ICT - HYPAKE Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 Mitä näkyvissä? Väestörakenteen muutos Globalisaatio Kaupungistuminen Ilmastonmuutos Digitalisaatio
LisätiedotTuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo
Tuottavuuden tunnusluvut Eteva Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Eteva kuntayhtymä 47 omistajakuntaa 26 kunnan alueella 150 toimipaikkaa
LisätiedotPalvelutorin onnistumisen edellytykset
Palvelutorin onnistumisen edellytykset Päijät-Häme 24.8.2015 Sisältö 1. Taustaa 2. Sitran Palvelutori lyhyesti 3. Palvelutorin onnistumisen edellytykset Päijät-Hämeessä 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited
LisätiedotOhjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen. Palkeet foorumi Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM
Ohjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen Palkeet foorumi 13.9.2018 Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM Sisältö Ohjauksen ajattelukehikot Ohjauksen näkökulma
LisätiedotKysely kiinteistöpalvelujen hankinta- ja yhteistyösuhteista
Kysely kiinteistöpalvelujen hankinta- ja yhteistyösuhteista tilaaja: Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry ajankohta: 12. - 19.1.2005 toteutus: kyselyyn kutsuttiin 50 merkittävintä kiinteistönhoidon
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotToimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012
Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen
LisätiedotMitä on markkinointiviestintä?
Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää
LisätiedotKyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi
Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Joutseno 1.11.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut
LisätiedotMaakuntauudistus ja hyvinvointi. Kunta-alan hyvinvointiseminaari 1.6.2016 Antti Kuopila Erityisasiantuntija
Maakuntauudistus ja hyvinvointi Kunta-alan hyvinvointiseminaari 1.6.2016 Antti Kuopila Erityisasiantuntija Maakuntia ja tulevaisuuden kuntia tulee valmistella samanaikaisesti VALTIO Ohjaus ja resurssit
Lisätiedot- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi
- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän
LisätiedotMAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011
Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS
LisätiedotJULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS PAIKALLISEN ELINKEINOTOIMINNAN NÄKÖKULMA CASE KALLIO
JULKISEN JA YKSITYISEN YHTEISTYÖ VAIKUTTAVAT TOIMINTAMALLIT SOTE PALVELUIDEN ARVOVERKOSTOISSA (JYVÄ) JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS PAIKALLISEN ELINKEINOTOIMINNAN NÄKÖKULMA CASE KALLIO Martti
LisätiedotTiedolla johtamisen tietojärjestelmäratkaisujen ja työvälineiden esiselvitys. Työpaja I. Mikko Rotonen Timo Hakala
Tiedolla johtamisen tietojärjestelmäratkaisujen ja työvälineiden esiselvitys Työpaja I Mikko Rotonen Timo Hakala 13.2.2018 Lähtökohdat SOTE tiedolla johtamisen selvitys- ja suunnitteluprojektit (STM) Järjestämisen
LisätiedotAjankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen
Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori
LisätiedotAsumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita
Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä
LisätiedotRAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ.
RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. 10.12.2014 Seppo Tuominen 2 MEHILÄINEN Perustehtävä: Yhdessä luomme parempaa terveyttä ja hyvinvointia Visio: Sosiaali- ja
LisätiedotJIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008
JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola
Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,
LisätiedotHOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla
HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia
LisätiedotValtakunnallisen hoivayrittäjän näkökulma Yrittäjän arjen mahdollisuudet ja haasteet
Valtakunnallisen hoivayrittäjän näkökulma Yrittäjän arjen mahdollisuudet ja haasteet 1 Kuka? Sari Huhtinen toimitusjohtaja, yrittäjä, psykiatrinen sh, työnohjaaja - prosessikonsultti, vuoden 2009 valtakunnallinen
LisätiedotHYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012
HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa
LisätiedotPalvelusetelihanke Kehitysjohtaja Tuomo Melin
Palvelusetelihanke Kehitysjohtaja Tuomo Melin Toimialat ja projektikokonaisuudet palvelusetelihankkeessa Palvelusetelihankkeessa on tällä hetkellä neljä toimialaa Hammashoito Terveyspalvelut Vanhuspalvelut
LisätiedotVANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA
VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Ohjelman sisältö Uuden tyyppiset, asiakaslähtöiset palvelujen tuotantotavat ja -konseptit Asiakkuuksien hallinta ja johtaminen
LisätiedotKumppanuussopimus Tahto-osa
1 /5 Organisaatiot Porin perusturvan yhteistoiminta-alue (Pori, Merikarvia ja Ulvila) ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2016-2018 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä
LisätiedotIsännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma
Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma Toimitusjohtaja Tero Heikkilä Suomen Isännöintiliitto ry www.isannointiliitto.fi Suomen Isännöintiliitto ry edustaa isännöintitoimialaa.
LisätiedotSustainability in Tourism -osahanke
25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen
LisätiedotEsperi Care Anna meidän auttaa
Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun
LisätiedotEnnakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu
Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf
LisätiedotKohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT
Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan
LisätiedotHelsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011
Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain
LisätiedotTalousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide
Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa
LisätiedotToiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.
Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa
Lisätiedot