Hoiva-alan palveluverkon esiselvitys. Petri Sipilä Virpi Pyykkö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hoiva-alan palveluverkon esiselvitys. Petri Sipilä Virpi Pyykkö 26.4.2010"

Transkriptio

1 Hoiva-alan palveluverkon esiselvitys Länsi-Uudellemaalle Petri Sipilä Virpi Pyykkö Vahvuutena Verkosto

2 ESITYS: 1. Toimeksianto, taustat ja jo aiemmin tehty työ 2. Haastattelut ja niiden yhteenveto 3. Palveluverkkomallit ja niiden sovellettavuus Länsi-Uudellamaalla 4. Miten jatketaan CASE Tampere/Kotitori - Palveluintegraattori

3 TOIMEKSIANTO Toimeksiantaja: Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy/AKO Länsi-Uusimaa Toteuttaja Service Park Provider Oy/SPP Palveluverkkojen kehitys: Selvittää alueen hyvinvointitoimijoiden tahtotila ja pääkriteerit verkostoitua Koota verkostojen ydintoimijat ja vetäjät sekä toimintamalli Laatia toimintasuunnitelma palveluverkon käynnistämiseksi Työsuunnitelma: 15 htp ajalla seuraavasti: Tutustuminen jo tehtyyn työhön ja työn tarkennus Asiakkaan kanssa Kuntien edustajien haastattelut (7-8 kpl) Palveluntuottajien (veturitaso) haastattelut (8-10 kpl) Osapuolten yhteistapaaminen, seminaari Raportointi Suunnittelu, valmistautuminen haastatteluihin ja näiden dokumentointi Toteutustapa: avoin haastattelu, tapaustutkimus

4 TAUSTAKSI Tehdyt selvitykset aiemmin: - Länsi-Uudenmaan hyvinvointiklusterin tulevaisuus ja strategiat (Merilä ) - Pohjaselvitys vanhustenhuollon palvelurakenteen kehittämisestä/ Lost -alue (Nordic Healthcare Group 2009) -Yhdessä! Tillsammans! (Damico ) Valtakunnallinen kehitys: - PARAS- hanke ja tuottavuusohjelma (VM) - KASTE-hanke (STM) - HYVÄ-hanke (TEM) - KOKO-ohjelman Hyvinvointiverkosto - Sitra: palvelusetelit, Kuntaohjelma MITEN?

5

6

7

8

9

10

11 Toimialaraportti 11/ Riitta Kettunen toimialapäällikkö, TEM Toimialaraportti 11/2008 Riitta Kettunen toimialapäällikkö, TEM

12 Big Picture Kotona Terveenä Kunnan velvoitteet ja väestön ikääntyminen Kunta Kunta Sairaalat, terveyskeskukset, sosiaalitoimi Sairaalat, terveyskeskukset, sosiaalitoimi Kehitys Pienyrittäjät Pienyrittäjät Apua tarvitsevat Tehostettu apu Terveet Kotona asuvat Sairaat Terveet Kotona asuvat Sairaat (Ikä) Hoitokodit Hoitokodit Omatoimiset Omatoimiset Apua tarvitsevat (Ikä) Tehostettu apu Taustalla olevat muutokset: Rakennemuutos: - ikärakenteen ja terveyden yleinen kehitys - uhka vai mahdollisuus? - pääkaupunkialueen kasvu - arvomaailman muutokset yhteiskunnassa ja yksilötasolla - kuntatalouden rajoitteet - työvoiman saatavuus

13 Haastattelut Kari Kaján toimitusjohtaja Länsi-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry Merja Salmi toimitusjohtaja Sosiaalitaito Oy Pekka Puistosalo kehittämispäällikkö Lohjan kaupunki Heikki Saxéll Hoitokoti Apilaniitty Oy Tuija Vasander toimitusjohtaja Hoivakoti Tuija Oy Ella Kainulainen Hoivakoti Tuija Oy Ralf Backman sairaanhoitoalueen johtaja Lohjan sairaala Tero Eskola Kylpylähotelli Päiväkumpu Maarit Källman toimitusjohtaja Hopeaniemi Oy Anu Harttunen-Rytkönen toimitusjohtaja Villa Sipriina Oy Gun Eklund toimitusjohtaja Folkhälsan Syd Ab Pirjo Ivanoff johtava sairaanhoitaja Hoivakoti Karoliina Oy Torbjörn Ahlblad toimitusjohtaja Mentline oy Aija Takala hallituksen pj. Mentline oy Raija Tiainen toiminnanjohtaja Betesda-säätiö Marja Koski johtava hoitaja Betesda-säätiö Leena Joki-Korpela asiakaspäällikkö Innofocus Riitta-Liisa Reiterä perusturvakuntayhtymän johtaja Karviainen Paula Kinnunen johtaja Siuntion Hyvinvointikeskus Paula Ihamäki myyntipäällikkö Siuntion Hyvinvointikeskus Arja Yliluoma perusturvajohtaja Lohjan kaupunki Päivi Vakkuri palvelujohtaja Palvelukeskus Syysviiru Raija Aalto toimitusjohtaja Palvelukeskus Syysviiru Arne Nummenmaa perusturvajohtaja Raaseporin kaupunki Jyrki Hakkarainen kehitysjohtaja Raaseporin kaupunki Terttu Louhikoski-Alasuutari kehitysjohtaja TTS

14 Toimijoiden keskeiset syyt olla mukana puolipäiväseminaareissa: Vastaus kysymykseen: Mitä olette olleet hakemassa? Selkeästi tärkein: 1.Olla mukana foorumeissa, joissa kunta on mukana ja hakee yhteistyötä! Seuraavaksi tärkeimmät järjestyksessä: 2. Tavata vertaisia kollegoja/yrityksiä ja oppia tai saada uusia ideoita heiltä. 3. Oppiminen mielenkiintoisista alustuksista ja puheenvuoroista 4. Olla mukana kehityksessä. Ei suoranaisesti tullut esiin mutta ilmeisimmin oli piilevänä taustalla: 5. Luoda/hakeutua yhteistyöhön muiden kanssa

15 Kuntien kommentit haastatteluissa 1: Vastaus kysymykseen: Mitä mieltä olette palveluverkon synnyttämisestä? Kaikki kolme haastateltua perusturvajohtajaa ja muut taustahaastatellut totesivat: 1. Periaatteessa kaikki laadukas tarjonta lähtökohtaisesti on tervetullutta. 2. Kunnan intressissä on tukea kehitystä, jossa yksilöt halutessaan, voivat turvallisesti ja elämäänsä halliten asua mahdollisimman pitkään kodeissaan tai kodinomaisissa palvelukodeissa. 3. Kunnan intressissä on tukea kaikkea kehitystä, joka tukee ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. 4. Palvelusetelit tuonevat lisäapua asiaan. Soveltamisalueita ilmeisimmin ollaan laajentamassa

16 Kuntien kommentit haastatteluissa 2: Vastaus kysymykseen: Mitä ongelmia näette kunnan palveluja täydentävien toimijoiden toiminnassa? Yhteenvetona käydyistä keskusteluista: 1. Pienet toimijat eivät halua/pysty/osaa vastata kunnan hankintaprosessiin riittävällä tasolla. Onko toimijoita ja palveluja riittävästi saatavissa? 2. Suurilla toimijoilla on luonnollisesti mittakaavaetu puolellaan: - Suurempia hankintakokonaisuuksia kerralla - Uskottavampia pitkällä tähtäimellä (liiketoimintaosaaminen kaikilla alueilla on hanskassa, talousresurssit turvalliset, tarvittaessa selvä vastapuoli pitkälläkin tähtäimellä) - Helpompi ohjata ja kontrolloida kokonaisuuksia - Jatkossa on panostettava tieto- ja hyvinvointitekniikkaan 3. Mitään periaatteellista estettä pienemmille toimijoille ei tullut esiin. Vain toivomus, että esim. verkottumalla rakentavat selkeämpiä kokonaisuuksia.

17 Kuntien kommentit haastatteluissa 3: Vastaus kysymykseen: Miksi pienten toimijoiden verkottaminen on kunnan kannalta hankalaa? Seuraava vapaa yhteenveto käydyistä erillisistä haastatteluista: 1. Ensin on pohdittava, mikä kunnan vastuu ja velvollisuus tällaisessa rakenteellisessa kehityksessä on. Periaatteessa markkinoiden pitäisi toimia itsenäisesti. 2. Kunnan resurssit, ennen kaikkea aika- ja johtamisresurssit ovat poikkeuksellisen kuormitetut kuntien ja niiden omien palvelujen rakenteiden muuttuessa. 3. Kunnat kyllä panostavat vuorovaikutukseen ulkopuolisten toimijoiden kanssa erityisesti yritysjärjestöjen ja kehitysyhtiöitten kautta. Tämä ei ilmeisesti ole kuitenkaan riittävää. Pitäisikö olla suorempia vuorovaikutuskanavia?

18 Kuntien kommentit haastatteluissa 4: Vastaus kysymykseen: Miten tällaiseen hyvinvointipalvelujen verkkohankkeeseen olisi kunnan mahdollista panostaa? Pohdittavaksi esiselvityksen purkuseminaarissa: 1. Voiko kunta ylipäätään olla vetovastuussa? Riittääkö aktiivinen osallistuminen? 2. Rahoituksellisesti kuntaosuudet lienevät niukat? Rahoitusinstrumentteja toki tähän tarkoitukseen on ilmeisesti riittävästi? Erilliskysymys: 3. Miten järjestää riittävä ja kattava vuorovaikutus kunnan ja muiden osapuolien välillä operatiivisella palvelutasolla (tilaus-toimitus-raportointi) ja palvelujen kehittämistasolla?

19 Työikäisten hyvinvointia tukevat toimijatahot: Näillä tilaaja ei ole pääsääntöisesti kunta eikä markkinointia kohdisteta yksilötasolle koteihin. Palvelut tuotetaan keskitetysti. Ikäkohdistus ei ole seniortasolle. Selvityksen painotusta oudoksuttiin: 1. Ilmeisimmin ko. selvitys ei koske meitä, toimintamme kohdistus on erilainen. 2. Eikö kunnan järjestämisvastuun taakkaa pienennä hyvä yleiskunto ja terveys? Tuntuisi järkevältä tavalla tai toisella ottaa tämä hankkeissa huomioon. Toisaalta: 3. Näiden toimijoiden palvelut toki ovat mieluusti käytettävissä normaaleina ostopalveluina hankkeissa ja hankkeen toimijoille. Pohdittavaksi esiselvityksen purkuseminaarissa: 4. Miten tämä ennaltaehkäisevä toiminta otetaan hankkeessa huomioon?

20 HUS/Lohjan sairaala/ralf Backman: Voimakkaasti esiin tullut asia: 1. Suuri tarve hallita kokonaisohjatusti kotiuttamisprosessi. Kun ei ole prosessia, yksityiskohtien (oireiden) hoitamiseen ei pidä panostaa. Nyt kustannukset kokonaisuudessaan lienevät tarpeettomat suuret: - Oikea paikka ja hoito potilaalle - Kerralla valmis, systemaattinen askellus kotiin sahaaminen on kallista kaikille osapuolille, ei vähiten potilaalle Tästä on hanke valmisteilla/käynnissä!

21 Haastateltujen suurehkojen toimijoiden kommentteja: Lähtökohta: 1.Useimmilla on liiketoiminnalliset perusasiat kunnossa koskien keskitettyä palvelutuotantoa 24/7 -periaatteella (johtamis-, laatu- ja tietojärjestelmät) 2.Useimmat kuuluvat myös laajempaan, valtakunnalliseenkin toimijaketjuun Silti verkottumista selkeästi kannatettiin ja siihen oltiin halukkaita sekä osallistumaan että rajallisesti panostamaan: 3.Kumppanuutta kuntien kanssa halutaan kasvattaa. 4.Yhteistä alueen hyvinvointihenkistä brändiä ja markkinointia voitaisiin tehostaa 5.Yhteistoiminta-alueita ja mahdollisuuksia löytyy mm.: - yhteishankinnat - yhteinen resurssipooli (sijaistukset, rekrytoinnit, yöpartio yms.) - erikoisosaamisen parempi ristiin käyttö - yhteinen koulutus ja kehityshankkeet nähtiin mahdollisuutena - vertaistoiminta Koteihin suunnatut palvelut jakoivat mielipiteitä: osalla on strategiassa, osalla ei.

22

23 Haastateltujen pienempien toimijoiden kommentteja: Lähtökohta: 1. Useimmilla oli liiketoiminta kunnossa. 2. Selkeätä yhdentymistarvetta oli olemassa (vrt. Hoitokoti Apilaniitty ja Hoivakoti Karoliina -> Päiväkumpu) Verkottumista kannatettiin selkeästi ja sitä odotettiin. Siihen oltiin halukkaita sekä osallistumaan että rajallisesti panostamaan: 3. Kumppanuutta kuntien kanssa halutaan kasvattaa. 4. Yhteistä markkinointia halutaan kehittää 5. Yhteistoiminta-alueita ja mahdollisuuksia löytyy mm.: - yhteisesiintyminen tarjouksissa, laajempi tarjooma - yhteishankinnat - yhteinen resurssipooli - yhteiset pientoimijat alueella (hieronta, jalkahoito jne.) - yhteiset vakiotoimittajat alueella (ATK, juristipalvelut, talousosaaminen, kuljetuspalvelut, virkistyspalvelut jne.) - yhteinen koulutus (ensiapu, haavahoito, hapetus jne.) - vertaistoiminta, ongelmanratkaisut, ei yksin huolineen Koteihin suunnatut palvelut oli usealla strategiassa, myös päivätoiminta.

24 Mikroyrittäjiä tässä yhteydessä ei haastateltu: Länsi-Uudenmaan Uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja Kari Kajánin ja Innofocuksen Leena Joki-Korpelan kautta korostui välillisesti : 1. Perustettavat mikroyritykset ja yrittäjäksi ryhtyvät henkilöt kaipaavat voimakkaasti toimialaan erikoistunutta kasvupohjaa, eräänlaista yritysalustaa. Tämän toimintaan voisi kuulua: - taloushallinnon palvelut - ATK-palvelut - juridiikan ja yritysneuvonnan palvelut - markkinoinnin ja myynnin palvelut, myös tarjoukset hankintalain mukaan - ajanvarauspalvelut - laskutus ja rahaliikennepalvelut - erilaiset tukipalvelut (logistiikka, hankinta, rekrytointi, koulutus jne.) Malli olisi kiinteä ja pysyvä, ei siis vain hautomovaihetta koskeva. 2. Pientoimijat ovat erittäin arvopohjaisia palvelun tuottajia ja haluavat keskittyä hoivaan, ei liiketoiminnan muihin alueisiin (jossa onkin suuri osaamisvaje). Uskomuksena on, että hoivapalveluverkkoon liittyy runsaasti mikroyrittäjiä, heti kun konsepti on selvä. Kehittäjiksi näistä yrittäjistä monikaan ei lähtisi. Uskomus on luonnollisesti selvitettävä laajemmalla mikroyrityskyselyllä myöhemmin.

25 Ratkaisumalleja: Neljä (4) erilaista hyvinvointipalveluverkon ratkaisumallia hahmottui: 1. Päivänkakkaramalli pientoimijoille, jossa yhteiseen keskukseen organisoidaan halutut palvelut. Keskus voisi olla yhteisomisteinen ja/tai siihen voi ryhtyä joku erillinen toimija kumppanuussuhteessa muihin. 2. Rengasmalli keskisuurille, tyypillisesti 24/7-toimijoille, jossa painopiste on pidemmän tähtäimen toimintaedellytyksissä (markkinointi, brändi, kunta sekä yhteistyö hankinnassa, resursoinnissa jne.) 3. Veturivetoinen palveluverkkomalli jonkin/joidenkin suurempien toimijoiden ympärille ja niiden liiketoimintaosaamista hyödyntäen. Malli on ainakin osin kumppanuusperusteinen, ei voimakkaan alisteinen (ostopalvelut). Malli soveltuu sellaisen suuremman toimijan ympärille, joka strategiassaan haluaa olla koteihin suunnattujen palvelujen tuottamisessa mukana intervalli-, päivätoiminta- ja omien erikoisosaamispalvelujen lisäksi sekä näkee asiakaskeskeisesti kehittyvän markkinan elinkaaret. 4. Tehostetun kotiuttamisprosessin malli yliorganisatorisesti kohdennettuna. Malleja voidaan tarkastella erillisinä tai rakentaa niistä yhdistelmiä.

26 Päivänkakkaramalli on perusmalli pientoimijoille, jossa yhteiseen keskukseen organisoidaan halutut palvelut. Keskus voi olla yhteisomisteinen ja/tai siihen voi ryhtyä joku erillinen toimija kumppanuussuhteessa muihin. Mykerö on tyypillisesti oma yritys, joka suorittaa yhdessä sovitut tehtävät terälehtien lukuun. Tällaisia voisivat olla erilaiset taloushallinnon palvelut, atk- ja mobiilit palvelut, juridiikan ja yritysneuvonnan palvelut, markkinoinnin ja myynnin palvelut, tarjoukset hankintalain mukaan, ajanvarauspalvelut, laskutus ja rahaliikennepalvelut, erilaiset muut tukipalvelut (logistiikka, hankinta, rekrytointi, koulutus) Terälehdet ovat pienyrittäjiä, jotka keskittyvät itse hoivapalveluihin. Mallin perusvoima on ammattimaisessa, laadukkaassa markkinoinnissa ja myynnissä, tuotannonohjauksessa sekä laskutuksessa ja raportoinnissa eritoten suhteessa suurasiakkaisiin. Tarjoamat monipuolistuvat, lait ja asetukset hallitaan. Jatkuva kehitys (atk, mobiilisuus, teknologia, laatu) mahdollistuu. Ongelmallista saattaa olla yhteisen ymmärryksen ja tahdon synnyttäminen. Yrittäjät eivät helposti luovu itsenäisyydestään. Kunkin yrittäjän omat ratkaisut hidastavat.

27 Veturivetoinen palveluverkkomalli syntyy jonkin/joidenkin suurempien toimijoiden ympärille ja niiden liiketoimintaosaamista hyödyntäen. Malli mieluusti ainakin osin on kumppanuusperusteinen, ei voimakkaan alisteinen (ostopalvelut). Malli soveltuu sellaisen suuremman toimijan ympärille, joka strategiassaan haluaa olla koteihin suunnattujen palvelujen tuottamisessa mukana intervalli-, päivätoiminta- ja omien erikoisosaamispalvelujen lisäksi. Ja näkee asiakaskeskeisesti kehittyvän markkinan elinkaaret. Veturi on tyypillisesti 24/7-yritys, joka toimii ympärillään olevien pienyritysten vetäjänä. Veturi toimii suurasiakkaisiin systeemitoimittajana, so. vastaa koko palveluverkkonsa toiminnasta ja ohjaa sitä. Veturin toimintaan usein liitetään pienyritysten hallintopalvelut. Veturi pääsääntöisesti vastaa kehityksestä. Mallin perusvoima veturin kannalta on joustavassa kapasiteetissa, erityisesti asiakaskeskeiseen toimintaan siirryttäessä. Pienet yrittäjät saavat ammattimaisesti hoidetut perusprosessit ja tukipalvelut (vrt. Päivänkakkaramallin mykerö). Ongelmana nähdään ansaintalogiikka ja vaiva veturin kannalta. Pienyrittäjät pelkäävät itsenäisyytensä menettämistä. Kokoero mahdollistaa perusteettoman vallan käytön.

28 Rengasmalli syntyy tasavertaisten toimijoiden välille. Rengasmalli varovaisesti, itsenäisyyksistä tinkimättä tuo suuruuden voimaa yhteismarkkinointiin, -hankintoihin, yhteisresursseihin ja sijaisuuksiin, kehitykseen ja vertaistukeen. Rengasmalli saattaa olla välivaihe yhteistyön tiivistämisessä. Se on helppo synnyttää ja tiivistää yhteis- toimintaa jatkossa. Ongelmana usein on se, että toimintamalli jää kevyeksi yhteistyöksi eikä tuo verkottumisen potentiaalisia hyötyjä. Johtajuus jää usein ratkomatta.

29 Muita toimintamalleja, joita tässä esityksessä ei korosteta: Franchising on konseptina toimiva. Hoiva-alalla siitä tosin ei ole paljon toimivia esimerkkejä. Joitakin toki on. Franchising on alisteinen, sopimuksiin perustuva, valmiiksi mietitty kokonaisuus. Helppo ottaa käyttöön. Ongelmina koetaan usein liian tiukat säännöt sekä toimijoiden mielestä liian suuret korvaukset tukipalveluista ja kehityksestä. - Suurin ongelma lienee yhteisen oppimisen ja kehittämisen vaikea toteuttaminen alisteisessa toiminta- mallissa. Malliin hyvinvointipuolella on vaikea sisältää joustava, monipuolinen palvelutarjonta ja asiakaslähtöinen toiminta. Suurten toimijoiden alisteinen alihankinta on luonnollisesti yksi toimiva malli sekin. Erilaiset www-sivut ja sähköiset katalogit välittävät sirpaleisesti tarjontaa sitä tarvitseville. Näissä asiakaskohtainen palveluohjaus jää usein toteutumatta. Samoin eri palvelujen asiakaskohtainen koonti (synerginen integrointi).

30 Pohdintaa eri palveluverkkomallien sovellettavuudesta Länsi-Uudenmaan hoiva-alan palveluverkkoa ajatellen: Keskeisimmät tarpeet: 1. Riittävän ja joustavan kapasiteetin varmistaminen (kodit, palveluasuminen) 2. Palvelujen ohjaus keskitetysti (operatiivinen toimivuus, sopimusten hallinta) 3. Laaduntuottokyky (laatujärjestelmä ja -käytännöt) 4. Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen (hankintalaki) Jatkossa myös 5. Jatkuvan kehityksen toteutuminen (teknologia, raportoinnin tarpeet, ICT) Tärkeätä on asiakaskohtainen palvelunohjaus ja tarvittavien palvelujen hallittu koonti. Tulevaisuuden tarpeet toteuttaa parhaiten päivänkakkaramalli sekä veturimalli. Kummassakin on selkeä roolitus ja johtaminen. Rengasmalli on tavallaan kevein, joskin hyvä liikkeelle lähdettäessä.

31 Miten jatkaa palveluverkon/verkkojen synnyttämistä alueelle: Esiselvityksessä on selkeästi tullut esiin: 1. Kaikilla yhteinen näkemys palveluverkkojen tarpeellisuudesta, orastava tahtotila on 2. Nykyistä parempi vuorovaikutus on tarpeen eri osapuolten välillä hankintalaki huomioon ottaen. Rajapintarakenteita kehittämällä saadaan kokonaisuuteen sekä operatiivista että strategista tehokkuutta. Selvittämättä olevia, jatkossa tarkennettavia asioita 3. Miten pienyritykset ovat valmiit kehitykseen yrityskysely ja erilaisia tupailtoja 4. Esiselvityksessä ei myöskään selvitetty valtakunnallisten, usein kansainvälisellä rahoitustaustalla toimivien yritysten suhtautumista palveluverkkoihin selvitettävä Seuraava askel on rakentaa liiketoimintamalli palveluverkolle: 5. Ketkä ovat mukana ja missä rooleissa? Onko reunaehtoja? 6. Miten palveluverkko konkreettisesti toimii? Palveluverkon liiketoimintasuunnitelma 7. Hyötyjen ja haittojen konkretisointi muka olevien osapuolten kannalta. Miten win-win toteutuu hankkeessa? 8. Tuleeko kysymykseen yksi iso palveluverkko ohjauksineen, perusturva-alueittaiset palveluverkot vai vielä pienemmät, osin funktionaaliset verkot? 9. Hankesuunnitelma palveluverkon/-verkkojen rakentamiseksi

32 Valmiudet ja tahtotila ESISELVITYS LTS-vaihe CAP:n perustaminen CAREPARKIN (CAP) rakentamisprosessi Käynnistäminen Perusvalmius toimeksiantoihin Rakenteiden luominen Toimiva palveluverkko Toiminnan vakiinnuttaminen Vakiintunut palveluverkko Jatkuva parantaminen 3 kk 6 kk 9 kk 12 kk 15 kk 18 kk

33

34

35

36 YHTEENVETO Esiselvitys LTS 1 Päätös CAP:sta Käynnistäminen 2 Rakenteiden luominen 3 Toiminnan vakiinnuttaminen Jatkuva parantaminen Kokonaiskesto 1 2,5 v. toimijakentän valmiusasteesta riippuen

Petri Sipilä 12.1.2013

Petri Sipilä 12.1.2013 KUVAESITE 1(5) PALVELUNTUOTTAJIEN VERKOTTAMINEN Service Park Provider Oy (SPP),, keskittyy ikääntyville ihmisille kotipalveluja tuottavien hyvinvointi-, koti- ja hoivapalveluyritysten yhteistyöverkkojen

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Yleistä Eksote kantaa järjestämis- ja tuottamisvastuun kuntalaisten sosiaalija terveyspalveluista kuntien osoittamalla

Lisätiedot

Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Logistiikan teemahuone Lahti 2.10.2013 klo 13->

Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Logistiikan teemahuone Lahti 2.10.2013 klo 13-> Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Ritva Jäättelä, puheenjohtaja Päivi Mantere, sihteeri Kestävää liiketoimintaa lähiruoasta hanke, Laurea-ammattikorkeakoulu Uudenmaan Ruoka-Suomi- ja Aitojamakuja

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Alueellisen organisoitumisen mahdollisuudet Asiat Länsi-Uudenmaan matkailun ongelmat Alueelliset organisointimallit muualla Suomessa Haastattelut kesä-elokuu 2009

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa Hyvinvointifoorumi 7.4.2011 Lohja. Avaus ja tervetuloa KTT, yliopettaja Tarja Meristö

Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa Hyvinvointifoorumi 7.4.2011 Lohja. Avaus ja tervetuloa KTT, yliopettaja Tarja Meristö Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa Hyvinvointifoorumi 7.4.2011 Lohja Avaus ja tervetuloa KTT, yliopettaja Tarja Meristö Millainen ihmiskäsitys ohjaa hyvinvoinnin ja hyvinvointipalveluiden kehittämistä? Homo Sapiens

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Materiaalikatselmustoiminnan kehitys. 4.3.2011 TYKELI -taustatyöpaja Motiva Oy, Paula Eskola

Materiaalikatselmustoiminnan kehitys. 4.3.2011 TYKELI -taustatyöpaja Motiva Oy, Paula Eskola Materiaalikatselmustoiminnan kehitys 4.3. TYKELI -taustatyöpaja Motiva Oy, Paula Eskola Materiaalikatselmus Systemaattinen tapa käydä tuotannon materiaalivirrat läpi ja etsiä säästökohteita Tuloksena aikaansaadaan

Lisätiedot

Hyvinvointitoimijat Länsi-Uudellamaalla

Hyvinvointitoimijat Länsi-Uudellamaalla Hyvinvointitoimijat Länsi-Uudellamaalla Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa: toimintamalli Alueellinen työpajatyöskentely 18.10.2012 Hyvinvoiva Länsi- Uusimaa 30.11.2012 Tietoiskut 4.12.2012 T&K&Ihanketoiminta Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

KOKO Länsi-Uusimaa. Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla. www.länsi.fi/koko

KOKO Länsi-Uusimaa. Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla. www.länsi.fi/koko KOKO Länsi-Uusimaa Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla www.länsi.fi/koko Hyvinvointitoimialan kehittäminen Länsi-Uusimaa HALLINTO Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Toimitusjohtaja - Laskujen hyväksyminen

Lisätiedot

HoivaRekry uusi pelinavaus Palmeniassa vv.2008-2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

HoivaRekry uusi pelinavaus Palmeniassa vv.2008-2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia HoivaRekry uusi pelinavaus Palmeniassa vv.2008-2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Haaste HoivaRekry -hankkeessa Työn tuottavuuden parantaminen uudella toimintamallilla Henkilöstöresurssien uusi

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

KOUVOLAN HYVINVOINTIPALVELUT

KOUVOLAN HYVINVOINTIPALVELUT Asiakkaan osallisuus Asiakkaiden tarpeet ja ennakointi Strategia, arvot ja visio PALVELUOHJAUS Elämän alkupolku Opin polku Toiminnan seuranta ja arviointi Tyytyväiset asiakkaat ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011 Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 ICT - HYPAKE Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 Mitä näkyvissä? Väestörakenteen muutos Globalisaatio Kaupungistuminen Ilmastonmuutos Digitalisaatio

Lisätiedot

Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista

Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista Katriina Valminen ja Jesse Valtanen Asiakaslähtöisyys palveluinnovaa3oissa suuret puheet, pienet teot? 4.10.2012 Esityksen sisältö PALVELUJEN

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Kooste pienryhmätehtävistä. Hyvinvointifoorumi 7.4.2011

Kooste pienryhmätehtävistä. Hyvinvointifoorumi 7.4.2011 Kooste pienryhmätehtävistä Hyvinvointifoorumi 7.4.2011 1. Mitkä asiat ovat hyvin Länsi-Uudellamaalla hyvinvointiin liittyen? +Hyvät puitteet: luonto, meri, hyvät liikuntamahdollisuudet ja virkistysalueet

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Arja Ranta-aho, Minna Lappi 30.01.2014

ICT - HYPAKE. Arja Ranta-aho, Minna Lappi 30.01.2014 ICT - HYPAKE Arja Ranta-aho, Minna Lappi 30.01.2014 Ydinajatus Tietotekniikan ja sähköisen liiketoiminnan välineillä tuodaan lisäarvoa hyvinvointipalveluiden tuottamiseen sekä terävöitetään liiketoimintaa

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Valtakunnallisen hoivayrittäjän näkökulma Yrittäjän arjen mahdollisuudet ja haasteet

Valtakunnallisen hoivayrittäjän näkökulma Yrittäjän arjen mahdollisuudet ja haasteet Valtakunnallisen hoivayrittäjän näkökulma Yrittäjän arjen mahdollisuudet ja haasteet 1 Kuka? Sari Huhtinen toimitusjohtaja, yrittäjä, psykiatrinen sh, työnohjaaja - prosessikonsultti, vuoden 2009 valtakunnallinen

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä

Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä Jukka Pekka Sorvisto Sofor Oy 26.5.2011 1 Organisaation haasteet Tiedotus ja kommunikaatio ei toimi työntekijöiden ja johdon välillä Kehitystyö ja päätökset

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013

Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013 Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013 Kaupunginhallitus 12.12.2011 Kaupunginvaltuusto 19.12.2011 Annikki Niiranen 1 Hyvinvointipalvelujen organisaatiouudistus 1. 2011-08-19 Laajennettu jory ; muutosvisio

Lisätiedot

Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma

Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma Toimitusjohtaja Tero Heikkilä Suomen Isännöintiliitto ry www.isannointiliitto.fi Suomen Isännöintiliitto ry edustaa isännöintitoimialaa.

Lisätiedot

Kumppanuussopimus Tahto-osa

Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /5 Organisaatiot Porin perusturvan yhteistoiminta-alue (Pori, Merikarvia ja Ulvila) ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2016-2018 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä

Lisätiedot

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Pitkäjänteistä suunnittelua ja ketterää, ihmisläheistä toteutusta Sami Sulkko Osallistava strategiaprosessi

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus Vastuualuejohtaja Sirkka Karhulan esitys organisaatiotoimikunnassa 25.10.2010 Jyväskylän vanhuspoliittinen strategia 2009-2030 WWW.jyvaskylanseutu.fi/sivu.php/vanhuspalvelut

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA Markkinatehdas on ryhmä nuoria markkinoijia, joiden tavoitteena on parantaa Keski-Suomen yritysten markkinoinnin suunnitelmallisuutta ja auttaa käytännön toteutuksessa.

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Projektin rahoitus ja toteuttajat Rahoitus ESR/ Keski-Suomen ELY-keskus Päätoteuttajana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu (työaikaresurssi

Lisätiedot

Maakuntauudistus ja hyvinvointi. Kunta-alan hyvinvointiseminaari 1.6.2016 Antti Kuopila Erityisasiantuntija

Maakuntauudistus ja hyvinvointi. Kunta-alan hyvinvointiseminaari 1.6.2016 Antti Kuopila Erityisasiantuntija Maakuntauudistus ja hyvinvointi Kunta-alan hyvinvointiseminaari 1.6.2016 Antti Kuopila Erityisasiantuntija Maakuntia ja tulevaisuuden kuntia tulee valmistella samanaikaisesti VALTIO Ohjaus ja resurssit

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Miten temppu käytännössä tehdään: case Koukkuniemi

Miten temppu käytännössä tehdään: case Koukkuniemi Miten temppu käytännössä tehdään: case Koukkuniemi Kumppanuudella tuloksiin Hyvinvointialan kehittämispäivät Jyväskylä 20.09.2011 Kehitysjohtaja Kari Hakari Tampereen kaupunki Koukkuniemi 2020 Koukkuniemi

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Joutseno 1.11.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

Huippuostajat ohjelma Markkinoiden kehittämistä fiksujen hankintojen kautta

Huippuostajat ohjelma Markkinoiden kehittämistä fiksujen hankintojen kautta Huippuostajat ohjelma Markkinoiden kehittämistä fiksujen hankintojen kautta Tekes, Innovaatiorahoituskeskus Huippuostajat aktivaattori Mia Toivanen www.tekes.fi/huippuostajat SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN

Lisätiedot

Terveyden edistäminen ja ehkäisevätyö kehittyy - Mikä on kuntoutuslaitosten rooli tulevaisuudessa?

Terveyden edistäminen ja ehkäisevätyö kehittyy - Mikä on kuntoutuslaitosten rooli tulevaisuudessa? Terveyden edistäminen ja ehkäisevätyö kehittyy - Mikä on kuntoutuslaitosten rooli tulevaisuudessa? Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Päihdekuntoutuksen keskusliitto ry:n tulevaisuus

Lisätiedot

Palvelusetelihanke Kehitysjohtaja Tuomo Melin

Palvelusetelihanke Kehitysjohtaja Tuomo Melin Palvelusetelihanke Kehitysjohtaja Tuomo Melin Toimialat ja projektikokonaisuudet palvelusetelihankkeessa Palvelusetelihankkeessa on tällä hetkellä neljä toimialaa Hammashoito Terveyspalvelut Vanhuspalvelut

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS sivu 1 hankevastaava Pirjo Korjonen p. +358 40 301 2417 pirjo.korjonen@proagria.fi ProAgria Pohjois-Karjala PL 5, Koskikatu 11 C 80101 JOENSUU www.proagriapohjois-karjala.fi www.kareliaalacarete.fi MARKKINOINTIKANAVAT

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 1/7 LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 2/7 Sisällysluettelo Palveluiden hallinta- ja toimintamallit Aluepalveluyhtiö Jatkuva elinkaaren hallinta ja kehittäminen

Lisätiedot

JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS PAIKALLISEN ELINKEINOTOIMINNAN NÄKÖKULMA CASE KALLIO

JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS PAIKALLISEN ELINKEINOTOIMINNAN NÄKÖKULMA CASE KALLIO JULKISEN JA YKSITYISEN YHTEISTYÖ VAIKUTTAVAT TOIMINTAMALLIT SOTE PALVELUIDEN ARVOVERKOSTOISSA (JYVÄ) JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS PAIKALLISEN ELINKEINOTOIMINNAN NÄKÖKULMA CASE KALLIO Martti

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa.

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Valtakunnalliseen kumppanuusfoorumiin Seminaari Ke. 26.11.2014, Hotel Arthur, Helsinki Klo 14.00-14.45 Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Erityisasiantuntija Ari-Pekka Leminen,

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012. Kimmo Kurunmäki

MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012. Kimmo Kurunmäki MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012 Kimmo Kurunmäki Pilottikausi 2010 2011 paketissa Koordinointi www.mal verkosto.fi Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, kimmo.kurunmaki@tampereenseutu.fi,

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Ohjelman sisältö Uuden tyyppiset, asiakaslähtöiset palvelujen tuotantotavat ja -konseptit Asiakkuuksien hallinta ja johtaminen

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

MITEN RAKENTAA MENESTYVÄ VERKKOKAUPPA? Keskiviikko 4.12.2013 klo 12.00 15.00 MITÄ YRITYKSESI TULEE TIETÄÄ VERKKOKAUPPAA PERUSTETTAESSA?

MITEN RAKENTAA MENESTYVÄ VERKKOKAUPPA? Keskiviikko 4.12.2013 klo 12.00 15.00 MITÄ YRITYKSESI TULEE TIETÄÄ VERKKOKAUPPAA PERUSTETTAESSA? MITEN RAKENTAA MENESTYVÄ VERKKOKAUPPA? Keskiviikko 4.12.2013 klo 12.00 15.00 MITÄ YRITYKSESI TULEE TIETÄÄ VERKKOKAUPPAA PERUSTETTAESSA? Toimitusjohtaja Petri Luukkonen, BusinessVercco Oy Taustaa BusinessVERCCO

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Tampereen Ateria Liikelaitoksen toimintasääntö 1.8.2015

Tampereen Ateria Liikelaitoksen toimintasääntö 1.8.2015 Tampereen Ateria Liikelaitoksen toimintasääntö 1.8.2015 Toimitusjohtajan päätös 1.7.2015 136 1.7.2015 Tampereen Ateria Sisältö Organisaatio Liiketoiminta-alueen/tukitoiminnon päällikön tehtävät Liiketoiminta-alueiden

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

kokemuksia palvelusetelistä

kokemuksia palvelusetelistä Päijäthämäläisiä kokemuksia palvelusetelistä 31.5.2010 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen i i l kehitys ry Palveluneuvontaa ikääntyville Taustaa Lahden seudun palvelusetelikokeilu

Lisätiedot

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot