VUOLIJOEN KUNTA TALOUSARVIO 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUOLIJOEN KUNTA TALOUSARVIO 2006"

Transkriptio

1 VUOLIJOEN KUNTA TALOUSARVIO 2006 TALOUSSUUNNITELMA

2

3 SISÄLLYSLUETTELO TALOUSARVIO 2006 TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 1 1 Kansantalouden kehitysnäkymät 1 2 Kunnallistalouden kehitys 2 3 Kainuun aluetalouden kehitys 3 4 Vuolijoen kunnan toimintaympäristö 3 5 Vuolijoen työpaikat ja työllinen työvoima 5 1. KAINUUN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET 8 1 Kehittämisen tavoitteet 8 2 Osaamisen vahvistaminen ja innovaatioympäristön kehittäminen 8 3 Elinkeinojen ja tuotantorakenteen kehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen 9 4 Elinvoimainen ja uudistuva maaseutu 9 5 Hyvinvoinnin edellytysten parantaminen 9 6 Aluerakenteen ja infrastruktuurin toimintakyvyn vahvistaminen ja ympäristön hoito 9 7 Vuorovaikutuksen lisääminen ja yhteistyön tehostaminen 9 3. VUOLIJOKI-STRATEGIA Vuolijoen visio vuodeksi Visiosta johdetut kunnan kriittiset menestystekijät ja tavoitetasot TALOUSARVIO 2006 JA TALOUSSUUNNITELMA Talouden hallinnan tavoitteet Talousarvion valmistelun perusteet Toimintojen muutokset Tuloslaskelma Rahoituslaskelma KÄYTTÖTALOUS Käyttötalous toimielimittäin Talousarvion rakenne, sitovuus ja käyttösuunnitelmat 27 Keskusvaalilautakunta 29 Tarkastuslautakunta 29 Kunnanvaltuusto 30 Kunnanhallitus 31 Sivistyslautakunta 41 Ympäristötekninen lautakunta 58 Liiketoiminta / Vesi- ja viemärilaitos INVESTOINTIOSA 68

4

5

6 1. TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 1.1. KANSANTALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT Maailmankaupan kasvun merkittävä hidastuminen yhdessä korkealle kohonneen öljyn hinnan kanssa painoivat euroalueen teollisuuden ja kuluttajien luottamusta vuoden 2005 alkupuolella. Etenkin kotimaisen kysynnän heikkouden johdosta talouskasvu jäi sekä muuhun maailmaan että alueen aiempiin suhdannenousuihin nähden vaatimattomaksi. Alkukesästä yritysten odotukset alkoivat kuitenkin vahvistua ja varovaista kysynnän elpymistä on odotettavissa vuoden loppua kohti maailmankaupan hienoisen elpymisen ja euron heikentymisen myötä. Euroalueen ulkopuolella talouskasvu on jatkunut vahvana. Kokonaistuotannon kasvu tänä vuonna, 2 %, perustuu lähes kokonaan kotimaiseen kysyntään metsäteollisuuden seisokkien liitännäisvaikutuksineen leikatessa kasvusta yhden prosenttiyksikön verran. Bruttokansantuotteen kasvuksi ennakoidaan vuonna 2006 noin kolme prosenttia. Yksityisten palveluiden tuotannon kasvu jatkuu sekä kuluvana että tulevana vuonna kokonaistuotantoa nopeampana, kun taas julkisten palvelujen tuotannon kasvu pysyy hitaana. Työllisyyden pari vuotta kestänyt alamäki kääntyi vuoden 2004 jälkipuoliskolla tuntuvaan nousuun. Uusia työpaikkoja on syntynyt alkuvuonna nopeutuvaan tahtiin etenkin rakentamiseen, kauppaan sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Työttömyysasteen ennustetaan laskevan 8,2 prosenttiin vuonna 2005 ja edelleen 7,5 prosenttiin vuonna Työllisyysasteen kohoaminen riippuu palvelualojen työllistämismahdollisuuksien ohella myös muiden yritysten kysyntänäkymistä ja kannattavuuskehityksestä. Pitkäaikaistyöttömyys pysyy suurena ongelmana. Samalla työmarkkinoiden rakenteelliset kapeikot muodostavat kasvavan riskitekijän talouskasvulle ja sen vakaudelle. Kuluttajahintojen nousu on ollut Suomessa edelleen hidasta, joskin hieman nopeutumassa. Kotimaiset inflaatiopaineet ovat vähäisiä muun muassa lisääntyneen kaupan kilpailun vuoksi. Samaan suuntaan on vaikuttanut korkotason lievä aleneminen. Tänä vuonna kuluttajahinnat nousevat keskimäärin noin prosentin. Ensi vuonna kuluttajahintaindeksi ennakoidaan kohoavan noin 1,5 prosenttia. Pitkät korot ovat pysytelleet pitkään alhaalla keskeisissä teollisuusmaissa. Lainojen viitekorkona yleisesti käytetty 12 kuukauden korko on pysytellyt 2,5 prosentin alapuolella yhtäjaksoisesti jo kaksi vuotta. Myös pitkät korot ovat alhaalla; 10 vuoden obligaatiokorko on noin kolmen prosentin tasolla. Korkojen ei kuitenkaan odoteta enää laskevan, vaan kääntyvän vähitellen hienoiseen nousuun.

7 Seuraavassa taulukossa on eräiden kokonaistaloudellisten muuttujien nykytila ja arvioita tulevasta kehityksestä: Muuttuja Bruttokansantuote Palkkasumma 3,6 2,0 3,0 Ansiotaso 4,5 4,3 3,6 Inflaatio 3,4 3,5 2,5 Työllisyysaste 0, ,3 Työttömyysaste 67,2 68,0 68,2 Verot/BKT 8,8 8,2 7,5 Julkiset menot/bkt 44,2 44,5 44,0 Julkinen velka/bkt 50,8 51,5 51,0 Euribor 3 kk 45,1 44,0 42,5 10 vuoden korko 2,1 2,0 2,5 (Lähde: Kuntatalous 4/2005) 1.2. KUNNALLISTALOUDEN KEHITYS Tulopoliittinen ratkaisu ja kunta-alan palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpideohjelma kohottavat kunta-alan palkkasummaa koko sopimuskautena keskimäärin noin seitsemän prosenttia. Kuluvana vuonna kuntien ja kuntayhtymien palkkasumman arvioidaan kasvavan noin 4.5 prosenttia. Ensi vuonna kasvu hidastuu hieman johtuen mm. siitä että sopimuskorotukset ovat tätä vuotta pienemmät. Kainuussa toteutetaan vuosina työnantajan sosiaaliturvanmaksun poistaminen. Työnantajan sosiaaliturvamaksut alenevat seuraavan viiden vuoden aikana euroa vuositasolla nykyiseen verrattuna. Koko kuntasektorin kunnallisverojen tilitysten arvioidaan kohoavan ensi vuonna noin kolme prosenttia. Veropohja kasvaa palkkasumman kasvun myötä juuri tämän verran. Ensi vuodelle kunnallisverotuksessa ei ole odotettavissa taloudellisesti kovin merkittäviä veroperustemuutoksia, joskin esimerkiksi sairausvakuutuksen rahoitukseen liittyvä päivärahamaksun vähennyskelpoisuus vähentää jonkin verran kuntien verotuloja. Samaan suuntaan vaikuttaa metsäverouudistus. Toisaalta vapaaehtoisen eläkevakuutuksen vähennyskelpoisuuden muuttuminen lisää kuntien verotuloja. Paineet kuntien tuloveroprosenttien korotuksiin ovat kovat. Kuntien vuoden 2006 valtionosuudet lisääntyvät noin 313 miljoonalla eurolla. Arviossa ei ole otettu huomioon valtionosuusuudistusta eikä muita uudistuksia. Kustannustenjaon tarkistuksesta johtuvat valtionosuuksien lisäykset ovat 86 miljoonaa euroa, indeksitarkistuksista (2,4 %, 75 % täydestä) johtuvat lisäykset 154 miljoonaa euroa sekä lisäystä sosiaali- ja terveydenhuoltoon 73 miljoonaa euroa terveyshankkeen, sosiaalihankkeen, sosiaalihuollon täydennyskoulutuksen sekä omaishoidon tuen osalta. Todelliset valtionosuudet lisääntyvät tätä enemmän, mutta myös menot lisääntyvät vastaavasti (esim. työmarkkinatukia) tai tulot vähentyvät (verovähennykset sairausvakuutuksen rahoitusuudistuksesta) Maan hallitus on sopinut kaksivaiheisesta kuntien rahoitusuudistuksen toteuttamisesta.

8 Ensimmäinen vaihe toteutetaan vuoden 2006 alusta. Kuntien valtionosuusuudistuksen ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu myös luopuminen nykyisenmuotoisesta kustannustenjaon tarkistamisesta. Sen voimaantulo ajoittuu kuitenkin vuoteen Muutokset koskevat mm. kiinteistöveroprosentin nykyisiä rajoja sekä valtionosuusjärjestelmän eräitä sellaisia perusteita, joihin on arvioitu tarvittavan muutoksia. Kuntakohtaisesti merkittävimmät muutokset aiheutuvat sosiaali- ja terveydenhuollon syrjäisyys- ja sairastavuuskertoimien laskentaperusteiden muutoksista sekä perusopetuksen valtionosuusperusteiden muutoksista. Uudistus on kustannusneutraali valtion ja kuntien kannalta. kuntien erikoissairaanhoidon menoihin on vaikea arvioida. Kuntatalouden kehitys edellyttää kunnilta ratkaisuja menojen kasvun hillitsemiseksi, investointien supistamiseksi, tuloveroprosenteista, palvelurakenteesta ja kuntien välisestä yhteistyöstä KAINUUN ALUETALOUDEN KEHITYS Kainuun tuotannon bruttomääräinen arvonlisäys oli v ennakkotiedon mukaan milj. euroa. Kainuun osuus koko maan arvonlisäyksestä oli 1,1 %. Maakunnan arvonlisäys on pysytellyt viiden viimeisen vuoden aikana paikallaan tai hieman laskenut. Samaan aikaan arvonlisäys koko maassa on kasvanut 29 %:lla ja esim. nopeimmin kasvaneilla alueilla esim. Uudellamaalla 41 %:lla ja Varsinais-Suomessa 45 %:lla. Kainuun on maakunnista viimeisenä mitattuna arvonlisäyksellä asukasta kohti. Kainuun maakuntaohjelmaan kirjattu tavoite koko maan keskimääräisen tason saavuttamisesta vuoteen 2006 mennessä ei toteudu. Toimialoittainen arvonlisäys osoittaa, että Kainuun tuotantorakenne poikkeaa koko maasta. Alkutuotannon osus arvonlisäyksestä on suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Jalostuksen ja yksityisten palveluiden osuudet maakunnan arvonlisäyksestä jäävät koko maan keskimääräisen arvon alapuolelle. Kainuun Kajaanin Koko maa maakunta seutu Alkutuotannon osuus arvonlisäyksestä 10,3 4,5 4,1 Jalostuksen osuus arvonlisäyksestä 24,2 29,0 36,8 Palveluiden osuus arvonlisäyksestä 34,8 36,1 40,3 Julkisen sektorin osuus arvonlisäyksestä 30,6 30,4 18,7 Kajaanin seudun kunnissa arvonlisäys v oli 904 milj. euroa ja Kehys-Kainuussa 400 milj. euroa. Arvonlisäyksen muutos on ollut aleneva viiden vuoden aikana sekä Kajaanin, että Kehys-Kainuun seutukunnissa. 4. VUOLIJOEN KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestökehitys Vuolijoen kunnan väkiluku oli henkilöä. Muuttoliikkeen aiheuttama väestön nettotappio oli -46 henkilöä. Luonnollinen väestönmuutos (syntyneiden ja kuolleiden erotus ) oli -15 henkilöä. Maahanmuuton seurauksena kokonaisväkiluku kasvoi

9 kuitenkin 11:llä. Myös vuoden 2005 aikana kokonaisväestön määrä on kasvanut maahanmuuton seurauksena. Kunnan väkiluku oli syyskuun lopussa 2660 henkilöä. Vuolijoen väestökehitys ja väestönmuutostekijät : Syntyneiden Muuttoliike Netto Maahan-mu utto Netto Nettomuutto Väestö Enemmyys I-IX Vuolijoella asuu entisen Jugoslavian sekä Iranin ja Irakin alueilta sekä Sudanista saapuneita kiintiöpakolaisia tällä hetkellä noin 125 henkilöä. Pakolaisten määrä on vaikuttanut ratkaisevasti kunnan väestömäärän kasvuun vuosina 2004 ja Kunnan palvelujen järjestämisen ja mitoituksen kannalta väestön määrässä ja rakenteessa tulevaisuudessa tapahtuvat muutokset ovat tärkeitä. Väestörakenne on muuttunut siten, että alle 15-vuotiaiden määrä on 474, yli 65-vuotiaiden määrä 554 ja työikäisten määrä Tilastokeskuksen ennusteen mukainen Vuolijoen kunnan ikäryhmittäinen väestö on seuraava: Ikäluokk a Yhteensä Vuolijoen kunnan väestön ikärakenne on vielä terve. Alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä on korkeampi kuin muissa Kainuun kunnissa. Työikäisen väestön väheneminen näkyy selvästi luvuissa. Toisaalta huoltosuhteen ongelmallisuutta kuvaa se, että työllisten määrä vain ylittää hieman eläkeläisten määrän. Tämä yhdessä korkean työttömyyden ja suuren alle 15-vuotiaiden määrän kanssa pitää huoltosuhteen epäedullisena.

10 Vuolijoen yhdyskuntarakenne on maaseutuvaltainen. Taajamissa asuu hieman yli puolet väestöstä ja asukkaat ovat jakautuneet kahteen taajamaan Otanmäkeen ja kirkonkylään. Haja-asutusalueella asuu huomattava osa vuolijokelaisista Oulujärven rantaviivan tuntumassa. Väestön väheneminen on ollut nopeinta Otanmäessä. Toisaalta kiintiöpakolaiset ovat kasvattaneet Otanmäen osuutta vuodenvaihteen tilanteesta. Vuolijoen väestö kylittäin Kir-k onkyl ä Käkilahti Ojan- Perä Kuusi - Ranta Otanmäki Kytö- Koski Saares mäki Vuott olahti Koski Ounas Muut Yhtee nsä Yht VUOLIJOEN TYÖPAIKAT JA TYÖLLINEN TYÖVOIMA Vuolijoen kunnan työpaikat Vuolijoen työpaikkaomavaraisuus on laskenut parin viime vuoden aikana. Vuoden 2002 ennakkotietojen mukaan Vuolijoen alueella olevien työpaikkojen määrä alentui etupäässä Talgo Oy:n työllisyystilanteen vuoksi vuoden 1995 tasolle. Vuolijoen työpaikoista 52 % on jalostuselinkeinoissa (teollisuudessa ja rakennustoiminnassa). Jalostustyöpaikoista tärkeimpiä alatoimialoja ovat metallituotteiden, kulkuneuvojen, elintarvikkeiden ja sähköteknisten tuotteiden valmistus. Julkisten palvelujen työpaikkoja kunnassa on noin neljännes työpaikoista.

11 Vuolijoen työpaikkakehitys toimialoittain Elinkeinot Alkutuotanto Jalostus Yksityiset palvelut Julkiset palvelut Tuntematon Työpaikat yhteensä Vuolijoen kunnan työllinen työvoima Vuolijoen kunnassa asuva työllinen työvoima vuonna henkilöä. Työllisen työvoiman määrässä ei ole tapahtunut väestön vähenemisestä huolimatta 1990-luvulla suuria muutoksia. Kunnan elinkeinorakenne on muuttunut palveluelinkeinovaltaiseksi.. Palvelut työllistävät kunnan työllisestä työvoimasta pääosan 50 %. Teollisuuden osuus työllisestä työvoimasta on 32 %. Maa- ja metsätaloudessa työskentelevien osuus on 8 % koko työllisestä työvoimasta. Elinkeinot Maa- ja metsätalous Mineraalien kaivu Teollisuus Sähkö- ja vesihuolto Rakennustoiminta Kauppa ja majoitus Kuljetus ja liikenne Rahoitus ja vak Yhteisk. Palvelut Tuntematon Työlliset Työllisen työvoiman kehitys elinkeinoittain vuosina Vuolijoen kunnan työttömyystilanne Vuolijoen työttömyysaste oli vuoden 2005 lokakuussa 15,1 %. Erilaisten työllistämistoimenpiteiden piirissä oli lisäksi % työvoimasta. Työttömyys on alentunut

12 kuluvan vuoden aikana noin kahdella prosenttiyksiköllä edellisvuoden tasosta, mutta on edelleen viisi prosenttiyksikköä maan keskimääräistä työttömyysastetta korkeampi. Tällä hetkellä Vuolijoen työttömyys on kuitenkin selvästi alle Kainuun kuntien keskiarvon. Talgo Oy:n tilauskannan vaihtelusta johtuvat lomautukset ja irtisanomiset sekä maahanmuuttajien työnsaannin vaikeus ovat tärkeimmät syyt korkeaan työttömyyteen. Teollisesta työstä työttömäksi jääneet henkilöt ovatkin suurin työttömien ammattiryhmä Heitä on noin neljännes kaikista työttömistä ja puolet työttöminä olevista miehistä. Naisten kohdalla suurin ammattiryhmä on palvelualalta työttöminä olevat 30 % kaikista naistyöttömistä. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työttömiä oli 20 % työttömistä naisista. Suunnilleen yhtä suuri osuus oli myös hallinto- ja toimistoalan työttömien naisten osuus kaikista työttömänä olevista naisista. Vuolijoen nuorisotyöttömyys on pysynyt alhaisemmalla tasolla kuin Kainuussa keskimäärin. Alle 25-vuotiaita on ollut Vuolijoella työttömänä vuoden 2005 aikana keskimäärin 12 henkilöä eli 7,5 työttömistä. Sen sijaan ikääntyvien työttömien, yli 50-vuotiaiden osuus työttömistä on 47 %, mikä on selvästi korkeampi kuin Kainuussa keskimäärin. Myös pitkäaikaistyöttömien osuus (24,7 %) on korkeampi kuin maakunnassa keskimäärin.

13 Vuolijoen kunta on jäsenenä Kajaanin seudun kuntien yhteisessä Kumppaniksi ry:ssä. Yhdistys toteuttaa kuntien yhteisiä työttömyyden torjuntaan liittyviä hankkeita. Työttömyys on edelleen Vuolijoella keskeinen yhteiskunnallinen ongelma. Työllisyyspoliittisten toimenpiteiden määrää ja suuntaamista tulisi kuitenkin arvioida uudelleen.

14 2. KAINUUN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET 2.1. KEHITTÄMISEN TAVOITTEET Kainuun maakuntasuunnitelmassa vuosille 2025 on määritelty pitkän aikavälin tavoitteet ja strategiat. Kainuun kehittämisstrategian yleisenä tavoitteena on vahvistaa Kainuun vetovoimaa ja kilpailukykyä ihmisten asuinpaikkana, yritysten sijaintipaikkana ja vapaa-ajan kohteena. Maakuntaohjelma suuntaa maakuntaan kohdistuvat kehittämistoimenpiteet siten, että maakunnan voimavarat saadaan toteuttamaan maakuntasuunnitelman mukaista strategiaa. Kainuun kehittämisen määrälliset yleistavoitteet ovat seuraavat: Indikaattori Vuonna 2003 Tavoite 2010 Väkiluku Työvoima Työpaikat Työttömyysaste % 18,9 9,6 Työllisyysaste % 55,3 60,3 BKT % (EU=100) 73,8 76,2 Maakunnan strategiset toimintalinjat ovat: 2 OSAAMISEN VAHVISTAMINEN JA INNOVAATIOYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Tähän toimintalinjaan kuuluvia toimenpidekokonaisuuksia ovat osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteen kehittäminen, tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntäminen sekä innovaatiotoiminnan edellytysten parantaminen. Osaamistason nostamisen ja koulutusrakenteen kehittämiseen tähtääviä toimenpiteitä ovat avainklustereita tukevan korkea-asteen koulutuksen kehittäminen, ammatillisen ja aikuiskoulutuksen kehittäminen vastaamaan työelämän tarpeita sekä koulutusorganisaatioiden välisen yhteistyön lisääminen. Tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntämiseen sisältyviä toimenpiteitä ovat tietoverkkojen saatavuudesta huolehtiminen koko maakunnan alueella, organisaatioiden sisäisten ja ulkoisten prosessien digitalisointi sisältöjen ja palvelujen osalta sekä tietoyhteiskunnan työkalujen omaksumiseen tähtäävän toimintakulttuurin muuttaminen. Innovaatiotoiminnan edellytysten parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä ovat sellaisten innovaatioketjujen luominen, jotka ulottuvat koulutuksesta tutkimukseen, kehitystoiminnan ja osaamisintensiivisen palvelutoiminnan kautta yrityksiin sekä avainklustereita tukevien osaamiskeskittymien muodostaminen.

15 2.3 ELINKEINOJEN JA TUOTANTORAKENTEEN KEHITTÄMINEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMINEN Toimintalinjaan kuuluvia toimenpidekokonaisuuksia ovat klustereiden kehittäminen ja tuotantorakenteen uudistaminen ja yrittäjyyden ja yritystoiminnan edistäminen. Klustereiden kehittämisen ja tuotantorakenteen uudistamiseen tähtääviä toimenpiteitä ovat kasvupotentiaalien tunnistaminen ja voimavarojen keskittäminen, luonnonvarojen käytön lisääminen ja jalostusasteen nostaminen, yritysten ja toimialojen sekä yksityisten ja julkisten toimijoiden välisen yhteistyön ja verkottumisen edistäminen sekä koulutetun työvoiman saatavuuden turvaaminen Yrittäjyyden ja yritystoiminnan edistämiseen kohdistuvia toimenpiteitä ovat yritysilmapiirin ja yrittämisen edellytysten parantaminen, yrityspolkujen luominen sekä yritysten kilpailukyvyn, kasvun ja uudistumisen tukeminen. 2.4 ELINVOIMAINEN JA UUDISTUVA MAASEUTU Elinvoimaiseen ja uudistuvaan maaseutuun kohdistuvia toimenpiteitä ovat maaseudun elinkeinojen monipuolistaminen ja olemassa olevien yritysten kilpailukyvyn kehittäminen yhteistyön ja verkottumisen tukeminen sekä keskinäisen vuorovaikutuksen tukeminen ja maakunnan luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen ja uusien mahdollisuuksien etsiminen. 2.5 HYVINVOINNIN EDELLYTYSTEN PARANTAMINEN Hyvinvoinnin edellytysten parantamiseen kuuluvia toimenpidekokonaisuuksia ovat rakennetyöttömyyden purku ja syrjäytymisen ehkäiseminen sekä hyvinvointipalvelut. 2.6 ALUERAKENTEEN JA INFRASTRUKTUURIN TOIMINTAKYVYN VAHVISTAMINEN JA YMPÄRISTÖN HOITO Tähän toimintalinjaan kuuluvia toimenpidekokonaisuuksia ovat perusrakenteiden tason ja toimivuuden parantaminen, hyvä ympäristö, elin- ja kulttuuriympäristö, jätehuolto, luonnonvarat, maatilatalous, kaivannaistoiminta, kiviaineshuolto, energiahuolto, luonnonsuojelu ja luonnon virkistyskäyttö, vesi- ja pohjavesivarat ja vaikutusten arviointi. 2.7 VUOROVAIKUTUKSEN LISÄÄMINEN JA YHTEISTYÖN TEHOSTAMINEN Vuorovaikutuksen lisäämiseen ja yhteistyön tehostamiseen liittyviä toimenpidekokonaisuuksia ovat kansainvälinen ja monikulttuurinen Kainuu, viestintä, kansalaisvaikuttaminen ja kumppanuus.

16 3. VUOLIJOKI-STRATEGIA 3.1. VUOLIJOEN VISIO VUODEKSI 2013 Visio voidaan määritellä organisaation halutuksi tavoitetilaksi. Sen tehtävänä on antaa strategialle suunta, jota pitkin edetä. Se on tavoitteellinen näkemys siitä, millaiselta Vuolijoen halutaan näyttävän tulevaisuudessa. Visio 2013 Vuolijoki on itsenäinen viihtyisän ja turvallisen asumisen, hyvien palveluiden ja menestyvien yritysten monikulttuurinen asuinalue. Vision strategiset päämäärät Vuolijoen visiota 2013 tarkentavat seuraavat vision strategiset päämäärät, jotka kuvaavat tarkemmin visiota: 1. Vuolijoella on asukkaiden tarpeista lähtevät hyvän elämän palvelut 2. Vuolijoella on työtä, asuntoja sekä turvallinen ympäristö 3. Vuolijoki on ystävällinen ja monikulttuurinen asuinalue 4. Vuolijoki tarjoaa monipuoliset sivistys- ja kulttuuripalvelut 5. Vuolijoki toimii seudullisesti 6. Vuolijoella on vakaa talous, joka luo pohjan laadukkaille palveluille ja tulevaisuuden rakentamiselle Vuolijoki tukee omilla hankkeillaan Kainuun kehittämisohjelman ja siihen liittyvän maakunnallisen viestintäsuunnitelman toteutumista. Kunnan kehittämisstrategia sovitetaan suunnittelukaudella yhteen Pohjois-Suomen ja Itä-Suomen kehittämisohjelmien sekä Kainuun maakuntastrategian kanssa. Kunta pyrkii tukemaan maakunnan tavoitteiden toteutumista ja hyödyntämään maakuntastrategiaa ja aluekehitysohjelmaa omassa toiminnassaan. Vuolijokea pyritään kehittämään asuinkuntana, jolla on monikulttuurinen väestö, edullinen tuloveroprosentti ja edulliset asunnot, Oulujärven rantatontteja sekä kuntalaisille hyvät peruspalvelut. Kehittämisstrategian painopistealueet ovat: Talouden tasapainottaminen Sosiaali- ja terveyspalvelut Koulupalvelut Kuntaliitoksen toteuttaminen Kajaanin kaupungin kanssa Painopistealueita tukevat tavoitteet ja toimenpiteet: * Kunnan talouden tasapainon saavuttaminen pidemmällä aikavälillä. * Kunnan hallinnon tehostaminen mm. johtamisjärjestelmiä kehittämällä, henkilöstöpolitiikkaa edistämällä ja tietotekniikkaa hyödyntämällä. * Kainuun hallintokokeilun hyödyntäminen sekä maakunnallisen ja seudullisen yhteistyön lisääminen. * Kuntakuvan parantaminen asuinkuntana. * Maahanmuuttajapolitiikan jatkaminen ja syventäminen. * Maapolitiikan kehittäminen ja pitkäjänteinen maankäytön suunnittelu ja

17 yhdyskuntarakenteen kehittäminen. * Hanketoiminnan hyödyntäminen. * Kansainvälistyminen * Ympäristön kestävä kehitys Vuolijoen toiminta-ajatus Vuolijoki tarjoaa asukkailleen monipuolisia peruspalveluja tehokkaasti ja taloudellisesti seudullista ja maakunnallista yhteistyötä hyödyntäen. Vuolijoen arvot: Asiakas- ja asukaslähtöisyys Suvaitsevuus ja tasa-arvo Monikulttuurisuus Avoin yhteistyö Kumppanuus ja yhteisöllisyys 3.2. VISIOSTA JOHDETUT KUNNAN KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT JA TAVOITETASOT Visiosta on johdettu kunnan kriittiset menestystekijät eli ne asiat, joissa kunnan on ehdottomasti onnistuttava, jotta esitetty visio toteutuu. Kriittisille menestystekijöille on edelleen johdettu arviointikriteerit tai -mittarit, joilla kuvataan, miten menestystekijöiden suhteen on onnistuttu. Yhdellä menestystekijällä voi olla useampia arviointikriteereitä. Näiden keskeisten menestystekijöiden ja arviointikriteereiden tulisi jatkossa ohjata päätöksentekoa niin luottamushenkilöstön kuin viranhaltijajohdonkin osalta. Jokaiselle arviointikriteerille on asetettu tavoitetasot/mittarit. Kriittisiä menestystekijöitä määriteltäessä on asiaa tarkasteltu neljästä eri näkökulmasta: Palvelukyky ja vaikuttavuus, joka edustaa päätöksentekijän, kansalaisen ja asiakkaan näkökulmaa Taloudelliset resurssit, joka edustaa resurssien hallinnan näkökulmaa Prosessit ja rakenteet, joka edustaa organisaation toimivuuden näkökulmaa Henkilöstön osaaminen, uudistuminen ja työkyky, joka edustaa henkilöstön ja työyhteisön näkökulmaa

18 TOIMINTA-AJATUS Vuolijoki tarjoaa asukkailleen monipuolisia peruspalveluja tehokkaasti ja taloudellisesti seudullista ja maakunnallista yhteistyötä hyödyntäen. VISIO 2013 Vuolijoki on itsenäinen, viihtyisän ja turvallisen asumisen, hyvien palveluiden ja menestyvien yritysten monikulttuurinen asuinalue. STRATEGISET TAVOITTEET Palvelukyky ja Vaikuttavuus Prosessit ja rakenteet Taloudelliset resurssit Palvelut vastaavat asukkaiden tarpeita ja määrää Syrjäytymisen ehkäiseminen Muuttotappion pysäyttäminen Kehittyvä, elinvoimainen yrityselämä Kunnan toiminta on tehokasta, laadukasta ja asukkaiden kanssa vuorovaikutteista Seudullisen elinkeinoyhteistyön tiivistäminen Monikulttuurisuuden ja kansainvälistymisen edistäminen Tasapainoinen talous pitkällä aikavälillä Kiinteistöjen käyttöasteen parantaminen Henkilöstön osaaminen, uudistuminen ja Työkyky Henkilöstö on osaavaa, motivoitunutta ja tehtäviinsä sitoutunutta Yhtenäinen johtamisjärjestelmä Hyvä työnantajakuva Palveluiden saatavuus ja laatu Seudullisen yhteistyön ja Kainuun hallintokokeilun hyödyntäminen palveluiden järjestämisessä Luodaan edellytykset hyville oppimistulokselle esi- ja perusopetuksessa Yrityselämän toimintaedellytykset ja kehittyvät yritykset KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Verkottuminen ja seudullinen yhteistyö palveluiden järjestämisessä ja elinkeinoelämän kehittämisessä Kunnan kilpailu- ja toimintakyvyn varmistaminen kehittämällä kuntaorganisaation kykyä vastata uusiin palveluhaasteisiin Aktiivinen pakolaispolitiikka Kunnan vakavaraisuus ja kyky selviytyä sitoumuksistaan paranee Menojen ja tulojen kehityksen tasapaino Tulorahoituksen riittävyys pitkällä aikavälillä, investointien tulorahoitus > 100 % Tyhjien asuntojen ja vajaakäyttöisten kiinteistöjen käyttöön saattaminen Johtaminen ja esimiestyö Johtamisen perusosaamisen ja muutosjohtamisen valmiuksien kehittäminen Henkilöstön työkyky ja osaaminen turvataan oikealla henkilöstömitoitukse lla, aktiivisella henkilöstöpolitiikalla sekä työkykyä ylläpitävällä toiminnalla ja koulutuksella Henkilöstön muutosvalmius ja yhteistyökyky Toimivalla henkilöstöstrategialla

19 parannetaan kunnan kilpailukykyä työnantajana

20 Perusopetukseen käytetään vähintään 72 tuntia/oppilas, esiopetukseen 67 tuntia/oppilas vuodessa Pääkirjaston aukiolotunteja vähintään vuodessa (32 tuntia viikossa) Kansalaisopiston opintotunteja enintään vuodessa Työpajatoiminnalla ja tukityöllistämisellä on järjestetty työ-, koulutus- tai harjoittelupaikka vähintään 30 työttömälle Lasten päivähoidossa odotusaika hakemuksesta kasvatuksellisista ja sosiaalisista syistä < 7 vrk, työllisyys- ja opiskelusyistä < 14 vrk ja muista syistä < 120 vrk TOIMINNALLISET TAVOITTEET Taseen omavaraisuusasteen alenemisen pysäyttäminen Velkaantumisen kasvun hidastaminen Vuosikatteen negatiivisuuden alentaminen Verorahoituksen kasvu-% > toimintakatteen kasvu Maksujen ja taksojen tarkistus vähintään kustannustason muutosta vastaavasti Resurssien uudelleen kohdentaminen Maksuvalmius vähintään 2 viikkoa Tuottavuus- ja taloudellisuusmittare iden kehittäminen hallintokunnissa Kunnan visio, strategiat ja tavoitteet määritelty Henkilöstöstrategia Esimieskoulutus käynnistetty Kaikki esimiehet ovat käyneet kehityskeskustelut alaistensa kanssa Uudet työntekijät on perehdytetty perehdyttämisohjelm an mukaisesti Kuntoremontti 10 työntekijälle ja henkilökuntakorttietu udet Työntekijöiden tukeminen atk-hankinnoissa

21 4. TALOUSARVIO 2006 JA TALOUSSUUNNITELMA TALOUDEN HALLINNAN TAVOITTEET Kunnan palvelujen turvaaminen ja kehittäminen sekä talouden hallinta perustuu seuraaville tavoitteille: Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on suunnittelukauden ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan (alijäämän kattamisvelvollisuus). Vuolijoen kunnan alijäämä edellisiltä vuosilta ja kuluvan vuoden arvio ovat seuraavat: Vuosi Yhteensä Kunnanvaltuusto päättää alijäämien kattamisen ja kunnan talouden tasapainottamisen osalta, että alijäämät katetaan pidemmän aikavälin kuluessa vuoteen 2014 mennessä. Kunnan taseessa oli kattamattomia alijäämiä 4,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2005 alijäämien määrä kasvaa noin 0,9 miljoonalla eurolla ja vuonna 2006 noin 1,4 miljoonalla eurolla, joten talousarviovuoden lopussa kattamattomien alijäämien määrä nousee jo 6,9 miljoonaan euroon. Suunnittelukaudella ei päästä 0-tulokseen. Suunnittelukaudella alijäämää kertyy vuosittain noin 1,5 miljoonaa euroa.

22 Kunnan nykyinen menorakenne edellyttäisi noin viittä prosenttiyksikköä korkeampaa tuloveroprosenttia 0-tulokseen pääsemiseksi. Kunnan velkakanta on kasvanut 8,7 miljoonaan euroon ja kasvu jatkuu nopeana. Negatiivisen tulorahoituksen vuoksi tulorahoituksella ei voida hoitaa lainan korkoja eikä myöskään lainojen lyhennystä, joten rahoitukseen tarvitaan lisälainanottoa. Taseen omavaraisuusaste on kuntakonsernin osalta jo negatiivinen ja peruskunnan osalta omavaraisuusaste muuttunee negatiiviseksi vuoden 2005 aikana. Kunnan talous täyttää kriisitalouden tunnusmerkit. Vuoden 2006 talousarvio syventää talouskriisiä: nettoinvestoinnit joudutaan rahoittamaan lisälainanotolla ja myös käyttötaloutta joudutaan rahoittamaan lisääntyvässä määrin lainarahoituksella. Velkaantuminen nostaa lainanhoitokustannuksia, mikä entisestään kiristää talouden liikkumavaraa ja luo paineita verotuksen korottamiselle. Kunnan lainarasitus pysyy ilman uutta lainanottoa korkealla tasolla seuraavat 20 vuotta. Suureen lainakantaan liittyy myös merkittävä korkoriski. Alijäämien kattamiseen ja kunnan juoksevan toiminnan rahoittamiseen kunnan käytettävissä olevilla tulorahoituksen keinoilla ei ole enää mahdollisuuksia realistisella tuloveroprosentilla. Tästä syystä kunta on päättänyt käynnistää kuntaliitosneuvottelut Kajaanin kaupungin kanssa niin, että kuntaliitos voisi toteutua vuoden 2007 alusta. Viime vuosien suuret investoinnit ovat vaikuttaneet talouden tasapainoon kolmella tavalla: 1) Tulorahoitusta suurempi nettoinvestointimäärä on lisännyt lainanottoa ja korkomenoja. 2) Investointien johdosta tulevien vuosien poistopohja on kasvanut ja lisää poistojen määrää. Poistot merkitään tuloslaskelmaan ja ne pienentävät tilikauden tulosta. 3) Investoinnit lisäävät yleensä myös käyttömenoja. Sopeutuminen edellyttää investointien karsimista, henkilöstömäärän vähentämistä, kunnan hallinnon sisäisen liikkuvuuden lisäämistä ja tukemista palkkauksellisin järjestelyin sekä tehtävien uudelleen organisointia ja palveluiden uudelleen järjestelyjä, Kainuun maakuntahallinnon hyödyntämistä palveluiden järjestämisessä sekä muun seudullisen yhteistyön lisäämistä. Sopeutuminen edellyttää, että suunnittelu- ja tasapainotuskaudella päästään tilanteeseen, jossa toimintakatteen vuosittainen kasvu on selvästi verorahoituksen kasvua hitaampaa. Talouden tasapainon parantamiseksi noudatetaan seuraavia periaatteita: - Vuosikatteen taso vuonna ,0 miljoonaa euroa. 0-tason saavuttaminen suunnittelukauden loppuun mennessä edellyttää noin 1,4 miljoonan euron (12 %) suuruista nettomenojen karsintaa vuosina Vakinaisten vakanssien vähentämistä jatketaan luonnollista poistumaa hyväksi käyttäen silloin kun se tehtävien hoidon kannalta on mahdollista. Avoimeksi tulevat vakanssit jätetään täyttämättä tai täytetään hallinnon sisäisin siirroin ja suositaan palkattomia lomia. Ennen kuntaliitosta varaudutaan liitoksen edellyttämiin ja mahdollistamiin yhtenäistämistoimiin jättämällä vakansseja täyttämättä tai täyttämällä väliaikaisesti tai yhteisesti tai muuten yhteisesti sopien. Perusopetuksen osalta palkkamenojen leikkausta jatketaan kevätlukukaudella

23 leikkaamalla opetukseen käytettävää tuntimäärää kevään 2005 tasosta viidellä prosentilla. Uusia toimintoja ei käynnistetä, ellei siihen ole lainsäädännöllistä perustetta ja uusia avustuksia ei myönnetä ja entisiä uudelleen arvioidaan. Palvelurakenteita arvioidaan uudelleen sekä lisätään seudullista yhteistyötä. Kajaanin kanssa valmistellaan kuntaliitoksen toteuttamista vuoden 2007 alusta. Menojen kasvun hillitsemiseksi toiminnalliset yhteistyömahdollisuudet hyödynnetään jo ennen mahdollista kuntaliitosta. Sijaisten ja muun tilapäisen henkilökunnan määrää vähennetään. Jos välttämättömät tehtävät sitä edellyttävät, voidaan tehdä vakanssijärjestelyjä tai hoitaa tehtäviä tilapäisen henkilöstön turvin. Avoimeksi tulevien vakanssien osalta täyttökieltoa jatketaan. Täyttökielto koskee kaikkia virkoja ja työsuhteita, myös tilapäistä henkilöstöä. Täyttöluvan antaa kunnanhallitus ja tilapäisten henkilöiden osalta kunnanjohtaja. Palvelutuotannon sisältöä ja rakennetta uudistetaan. Tavoitteena on toiminnan tehostaminen kaikilla tehtäväalueilla vaarantamatta kuitenkaan peruspalveluiden tuotantoa ja saantia. Hallinnon kehittämisen painopiste on organisaation sisäisessä kehittämisessä ja henkilökohtaisen johtajuuden tukemisessa. Tavoitteena on henkilöstön joustava käyttö hallintorajojen yli ja ammatillisten valmiuksien ja osaamisen kehittäminen vastaamaan muuttuvia tehtäviä. Kunnan henkilöstön kansainvälistymisvalmiuksia tuetaan ja kehitetään. Henkilöstön työkykyä ylläpitävää toimintaa kannustetaan. Tuetaan henkilöstön koulutusta, joka tähtää uudelleensijoittumisedellytysten ja muutosvalmiuden parantamiseen sekä uudelleensijoittumisedellytysten parantamiseen toimintojen muutostilanteissa sekä kuntaliitostilanteessa. Palvelutuotannon uudistamisen tavoitteena on noin viiden henkilötyövuoden alennus henkilöstökustannuksissa vuosittain. Elinkeinoelämän kehittämisedellytyksiä parannetaan. Kuntien välistä yhteistyötä lisätään palvelutuotannossa (Kainuun maakuntahallinto ja seutuyhteistyö) TALOUSARVION VALMISTELUN PERUSTEET Talousarvio 2006 ja taloussuunnitelma on rakennettu seuraaville perusteille: 1. Tuloveroprosentti vuosina Tuloveroprosenttia korotetaan 0,75 prosenttiyksiköllä vuonna 2007, mikäli kunta jatkaa itsenäisenä kuntana. Kiinteistöveroprosentit säilyvät vuoden 2005 tasolla. 2. Maksuja tarkistetaan kustannuskehitystä vastaavasti. 3. Menotalous sopeutetaan tuloihin vuosina palvelutuotantoa tehostamalla, tarkistamalla palveluverkostoa ja -rakenteita maakunnallista ja seudullista

24 yhteistyötä lisäämällä. Palvelutuotantoa tehostetaan ja toiminnallisia tavoitteita tarkistetaan vuosittain viidellä prosentilla (= 5 henkilötyövuotta). Uutta teknologiaa kuten sähköisiä palveluja hyödynnetään ja uudistetaan sisäisiä rakenteita. 4. Palkat on laskettu nykyiselle henkilöstölle voimassa olevien sopimusten mukaan. Uusiin sopimuskorotuksiin on varauduttu 2,9 prosentin korotuksella. Palkkojen sivukulut on laskettu 30,4 prosentin mukaisesti lukuun ottamatta opettajia, joiden osalta sivukulut on laskettu 28,2 prosentin mukaisesti. Vuoden 2006 alusta lakkautetaan yksi opettajan virka. 5. Vuonna 2006 ei käynnistetä kunnan tahdonvallassa olevia uusia toimintoja. 6. Verotulojen kasvuksi arvioidaan vuosittain 3 %, valtionosuuksien yksikköhintojen korotukseksi 2,4 %. 7. Maakuntahallinnon kustannussäästöksi on arvioitu vuonna ,8 % ja vuonna %. 8. Jatketaan henkilöstömenojen leikkauksia (5 %) perusopetuksen osalta kevätlukukauden 2006 ajan. 9. Henkilöstö- ja muut kustannukset kohdennetaan aiheuttamisperiaatteen mukaan kustannuspaikoille TOIMINTOJEN MUUTOKSET Kunnanhallitus Valmistellaan Vuolijoen kunnan ja Kajaanin kaupungin kuntaliitoksen toteuttamista vuoden 2007 alusta. Tyky-toimintaa ja omatoimisen opiskelun tukemista jatketaan. Jatketaan aktiivista pakolaispolitiikkaa pitämällä kunnassa asuvien kiintiöpakolaisten määrä noin 100 pakolaisen tasolla. Uusia pakolaisryhmiä ei vastaanoteta vuoden 2006 aikana. Osallistutaan Monikulttuurinen toimintakeskus Kainuuseen hank-keeseen (MONIKA), jota hyödynnetään kotouttamistoimien järjestämisessä. Kunnan tuella työllistetään 1,8 prosenttia työvoimasta (noin 40 henkeä vuodessa, 20 htv). Nuorten työpajatoiminnassa jatketaan yhteistyötä Kumppaniksi ry:n kanssa. Tuetaan kyliä kyläsuunnitelmien toteuttamisessa (avustus /kylä). Palveluliikennettä jatketaan vuoden 2006 loppuun saakka nykyisessä laajuudessa Jatketaan hammasrahan maksamista (200 euroa) vastasyntyneille vuolijokelaisille vuona Tehostetaan kuntakonsernin ohjausta ja kohdennetaan kustannukset työvälineiden, toimitilojen ja työajankäytön osalta aiheuttamisperiaatteen mukaan.

25 Sivistyslautakunta Lasten päivähoidossa painopiste siirtyy perhepäivähoidosta ryhmäperhepäivähoidon suuntaan. Vuoden 2006 alussa käynnistetään ryhmäperhepäivähoito Kirkonkylässä. Perusopetuksessa jatketaan henkilöstömenoleikkauksia kevätlukukauden 2006 leikkaamalla opetukseen käytettävää tuntimäärää viidellä prosentilla. Musiikkiopistosta ostetaan 15 opintotuntia viikossa ja kansalaisopistolta 1570 opintotuntia vuodessa. Liikuntapalveluiden järjestämisessä jatketaan yhteistyötä Kainuun Liikunta ry:n kanssa. Koululaisten iltapäivätoimintaa järjestetään kolmessa toimipisteessä Ympäristötekninen lautakunta Vaalan, Paltamon ja Vuolijoen yhteistä aluearkkitehtitoimintaa jatketaan Otanmäen ja Kirkonkylän asemakaavojen sekä rantayleiskaavan tarkistamistyötä jatketaan Katajakankaan lakkautetun kaatopaikan maisemointityöt saatetaan loppuun vuoden 2006 aikana lupaehtojen mukaisesti Kaavateiden talvikunnossapito hoidetaan kolmevuotisen sopimuksen mukaisesti Kirkonkylän ja Otanmäen jätevesiverkoston saneerausta jatketaan ( ), tehdään Kirkonkylän jätevedenpuhdistamon remontti ( ), rakennetaan kaukoluenta-automaatio Nissilän ja Kirkonkylän välille ( ), Vuolijoentien ja Omakotitien kunnostaminen ( ) Otanmäen altaan patopenkan ja altaan ojituksen kunnostaminen ( ) Tehdään kunnossapitotöitä Otanmäen kirjastossa ( ) sekä Otanmäen päiväkodissa ( ) sekä Kiinteistö Oy Ota-Vuon kosteustekninen remontti ( ) Hankitaan päältä ajettava ruohonleikkuukone ( ) Avustetaan yksityisteiden kunnossapitoa ( ) sekä avustetaan yksityisteiden peruskorjaustoimintaa tapauskohtaisesti. Kiinteistönhoitopalveluita myydään ulkopuolisille asiakkaille

26 4.4. TULOSLASKELMA (1.000 ) TP 2004 TA 2005 TA 2006 TS 2007 TS 2008 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut kulut Toimintakulut yhteensä Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yht Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Rahastojen lisäys (-)/vähennys (+) Tilikauden ali-/ylijäämä Lisätietoja: Verorahoitus, Verorahoitus, /asukas Vuosikate % -158,5-308,3-382,7-401,3-429,7 Vuosikate /asukas ,5-487,7

27 Tuloslaskelmaosa osoittaa, kattaako tulorahoitus kunnan palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan toiminta- ja vuosikatteen sekä tilikauden tuloksen avulla. Talousarvion tuloslaskelmaosa sisältää kaikki toiminnan menot ja tulot. Tämä tarkoittaa, että sisäiset suoritukset (ostot ja myynnit) sekä sisäiset vuokrat sisältyvät tuloslaskelmaosan menoihin ja tuloihin. Toimintakate osoittaa, paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla, käyttötalouden valtionosuuksilla ja rahoitustuloilla. Vuoden 2006 talousarvion mukaan toimintakate on 11,7 miljoonaa euroa. Kunnan toimintakate on negatiivinen, koska toimintamenojen kattamiseen tarkoitetuilla verotuloilla ja käyttötalouden valtionosuuksilla on merkittävä osuus toiminnan rahoituksessa. Toimintatuotoilla katetaan 19,8 % toiminnan kuluista. Vuosikate kuvaa kunnan rahoitustulosta ja se osoittaa mm. riittääkö kunnan tulorahoitus kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuvat menot eli käyttöomaisuuden poistot. Vuosikate on vuoden 2006 talousarviossa negatiivinen -1,1 miljoonaa euroa. Käyttöomaisuuden ja muiden pitkävaikutteisten menojen poistot on laskettu hyväksytyn poistosuunnitelman mukaisesti. Kun vuosikatteesta vähennetään poistot ja satunnaiset menot ja lisätään satunnaiset tulot, saadaan tilikaudelle budjetoitujen menojen ja tulojen erotus eli tilikauden tulos, joka vähentää tai lisää kunnan omaa pääomaa. Vuoden 2006 talousarvion tulos osoittaa alijäämää 1,4 miljoonaa euroa eli kunnan oman pääoman määrä alenee vastaavalla määrällä. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat tuloksenkäsittelyeriä. Talousarvio ei sisällä tuloksenkäsittelyeriä, joten vuoden 2006 talousarviossa tulos osoittaa alijäämää 1,4 miljoonaa euroa.

28 Toimintatuotot Maksuja ja taksoja korotetaan vähintään kustannustason nousua vastaavasti. Toimintatuotot kasvavat kuluvaan vuoteen eurolla, mikä johtuu maksu- ja myyntituottojen sekä tukien ja avustusten määrän kasvusta. Toimintakulut Palkkausmenot kasvavat yhteensä eurolla (4,0 %). Kasvuun vaikuttavat palkanalennusten jääminen pois, yleiset palkankorotukset sekä lasten päivähoidon palkkamenojen kasvu TP 2004 TA 2005 TA 2006 Toimintakulut Kasvu % 3,4 1,8 3,9 Palkkausmenot Kasvu % -0,7-42,6 4,1 Osuus % toimintamenoista 45,5 25,6 25,7 Toimintamenot /asukas Toimintakate Toimintakate kertoo, kuinka paljon käyttötalouden nettomenoista on katettava valtionosuuksilla ja verotuloilla. Toimintakate heikkenee edellisvuodesta noin eurolla. Käyttötalouden menot ilman suunnitelman mukaisia poistoja (=toimintakulut) ovat vuonna 2006 yhteensä 14,7 miljoonaa euroa. Tämä on euroa (3,9 %) enemmän kuin vuoden 2005 vastaavat menot. Toimintatuottojen määrä on 2,9 miljoonaa euroa, missä on kasvua edelliseen vuoteen euroa eli 10,3 prosenttia. VERORAHOITUS Kunnallisvero Suomen Kuntaliiton tekemien arvioiden mukaan koko maassa palkkasumman kasvu vuodesta 2005 vuoteen 2006 on 4,3 prosenttia. Kun otetaan huomioon muut ennakonpidätyksen alaiset ansiotulot, kasvavat ansiotulot yhteensä 3,5 prosenttia. Vuolijoella verotulojen kasvua alentaa maan tasoon nähden selvästi korkeampi työttömyysaste, Talgon lomautukset ja irtisanomiset. Veronalaisista tuloista tehtävien vähennysten muutokset päätetään pääosin osana keskitettyä tulopoliittista ratkaisua. Auki on myös se, kompensoidaanko vähennysten aiheuttama verotulomenetys kunnille viime vuoden tapaan. Tässä vaiheessa vähennysten ennakoidaan kasvavan niin, että vähennysaste ansiotuloista kasvaisi 21,28 %:ista 21,80 %:iin. Ansiotulojen ja vähennysten erotuksena syntyvä verotettava tulo kasvaa ennusteen mukaan 3,0 prosenttia. Tilitysjärjestelmästä johtuen verotuloksi kirjattavan määrän kasvuksi arvioidaan 1,0 prosenttia vuoden 2005 ennakoituun kunnallisveron tuottoon verrattuna. Erilaisten verovähennysten kasvu on vienyt kunnallisveroa suuntaan, jossa todellinen

29 veroaste oli maksettavan kunnallisveron suhde ansiotuloista jää yhä kauemmas nimellisestä tuloveroprosentista. Koko kuntasektorilla tämä näkyy siten, että vaikka nimellinen tuloveroprosentti on noussut useiden kuntien korottaessa kunnallisveroprosenttia, on todellinen veroaste laskenut. Koska vähennysten osuus vaihtelee eri tuloluokkien välillä, on kunnallisverossakin todellisuudessa nähtävissä tulojen mukaista porrastusta. Ylemmissä tuloluokissa veroaste on lähempänä vahvistettua tuloveroprosenttia (18,75), kun taas alemmissa tuloluokissa veroaste jää matalammaksi. Vuonna 2004 todellinen veroaste Vuolijoen kunnassa oli 13,80 prosenttia. Talousarviossa kunnallisveron tuotto on laskettu 18,75 prosentin mukaan. Kunnan tuloveron tuotoksi arvioidaan 5,0 miljoonaa euroa, mikä edellyttää noin 2,8 prosentin kasvua vuoden 2005 arvioidusta tasosta. Mikäli kuntaliitos Kajaanin kanssa ei toteudu suunnitellusti vuoden 2007 alusta, tuloveroprosenttia korotetaan vuonna ,75 prosenttiyksiköllä eli 19,50:een. Yhteisövero Yhteisöveron kasvuksi arvioidaan koko maassa ensi vuonna noin 4,5 prosenttia. Ennuste perustuu yhteisöjen varsin maltilliseen tuloskehitykseen. Merkkejä on siitä, että yhteisöjen tuloskehitys voi olla ensi vuonna ennustettua parempaa, mikä heijastuu myös arvioitua parempana yhteisöveron kertymänä. Monikuntaisten yritysten yhteisövero määrätään työpaikkojen suhteessa. Koko maan kertymäksi vuonna 2006 arvioidaan miljoonaa euroa. Talousarviossa yhteisöveron tuotoksi on kirjattu euroa. Kiinteistövero Kiinteistöveron laskentaperusteisiin ei ole tulossa muutoksia. Kiinteistöveron tuoton arvioidaan pysyvän vuoden 2005 tasolla. Kiinteistöveroprosentit pidetään ennallaan. Vuoden 2006 talousarvioon on kiinteistöveron tuotoksi kirjattu euroa. Verotulojen kehitys (1.000 ) Verolaji Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä Valtionosuudet Kuntien rahoitusuudistuksen ensimmäinen vaihe toteutuu vuoden 2006 alusta. Uudistuksen ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu mm. kiinteistöverojen prosenttien rajojen tarkistukset sekä joitakin valtionosuuksien laskentaperusteiden muutoksia, joista kuntakohtaisesti merkittävimmät ovat sosiaali- ja terveydenhuollon syrjäisyys- ja sairastavuuskertoimien laskentaperusteiden muutokset sekä perusopetuksen valtionosuusperusteiden muutos. Luopuminen nykyisenmuotoisesta kustannustenjaon tarkistamisesta toteutuu Uudistus on kustannusneutraali valtion ja kuntien kannalta.

30 Kuntien valtionosuudet lisääntyvät vuonna 2006 noin 313 miljoonalla eurolla. Kustannustenjaon tarkistuksista johtuvat lisäykset ovat 86 miljoonaa euroa, indeksitarkistuksista (2,4 %) johtuvat lisäykset 154 miljoonaa euroa ja lisäykset sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin 73 miljoonaa euroa. Todelliset valtionosuudet lisääntyvät tätä enemmän, mutta myös kuntien menot lisääntyvät vastaavasti (esim. työmarkkinatuki) tai tulot vähentyvät (verovähennykset sairausvakuutuksen rahiotusuudistuksesta). Vuoden 2006 valtionosuuksien määräksi arvioidaan 5,1 miljoonaa euroa, joka jakautuu tehtäväalueittain seuraavasti: yleinen valtionosuus sosiaali- ja terveystoimi opetus- ja kulttuuritoimi

31 4.5. RAHOITUSLASKELMA (1.000 ) TP 004 TA TA 2006 TS 2007 TS2008 Tulorahoitus Vuosikate Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoitustoiminnan nettokassavirta Kassavarojen muutos Rahoituslaskelmassa osoitetaan toiminnan rahoitus eli osoitetaan kuinka paljon kunnan varsinaisen toiminnan ja sen investointien nettokassavirta on ali- tai ylijäämäinen ja kuinka rahoitusrakenteen arvioidaan muuttuvan talousarviovuoden aikana. Rahoitustoiminnan kassavirralla osoitetaan, kuinka alijäämäinen kassavirta katetaan tai miten ylijäämäinen kassavirta on muuttanut rahoitusasemaa. Varsinaisen toiminnan kassavirta Tulorahoitus muodostuu tuloslaskelmaosasta tuotavasta vuosikatteesta, menoista ja tuloista sekä tulorahoituksen korjauseristä. Kunnan varsinaisen toiminnan tulorahoitus on negatiivinen 1,1 miljoonaa euroa, joten tulorahoitusta ei jää investointien rahoittamiseen, vaan investointien nettorahoitustarve joudutaan kattamaan kokonaan lainan otolla. Myös lainojen lyhennykset joudutaan kattamaan uudella lainalla. Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta on 1,4 miljoonaa euroa negatiivinen. Investointien tulorahoitusprosentti pysyy myös vuonna 2006 negatiivisena. Käyttöomaisuusinvestoinnit ovat sekä osakkeiden ja osuuksien ostoja sekä aineettomia ja aineellisia käyttöomaisuusinvestointeja. Investointimenot ja niihin saadut rahoitusosuudet esitetään rahoituslaskelmassa bruttomääräisinä. Investointien kokonaismäärä vuonna 2006 on euroa.

32 Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainojen muutokset sisältävät kunnan myöntämät lainat ja sijoitukset, kuten joukkovelkakirjalaina- ja muut lainasaamiset sekä muut saamiset. Antolainojen muutoksina esitetään erikseen lainojen lisäykset ja lyhennykset. Lainakannan muutokset sisältää arvion siitä, kuinka paljon kunta arvioi ottavansa lisää pitkäaikaista lainaa talousarviovuoden aikana. Pitkäaikaisten lainojen vähennykseen merkitään arvio pitkäaikaisten lainojen lyhennyksistä talousarviovuoden aikana. Pitkäaikaisten lainojen muutos osoittaa lainakannan lisäyksen/vähennyksen. Kunnan pitkäaikaiset lainat ovat kasvaneet viime vuosina jyrkästi. Rahoitustarpeen kattamiseen otetaan talousarviovuonna 1,5 miljoonaa euroa lainaa, entisiä lainoja lyhennetään eurolla, joten nettolainakanta kasvaa 1,1 miljoonalla eurolla. Vuoden 2005 lopussa lainakanta on 8,7 miljoonaa euroa eli euroa asukasta kohti. Vuoden 2006 aikana lainakanta nousee 9,7 miljoonaan euroon (3.678 /asukas). Lainanhoitokate on -1,35. Lainakannan nopea kasvu johtuu tulorahoitukseen nähden liian korkeasta investointitasosta, heikosta verotulokasvusta sekä käyttötalouden menojen kasvusta. Lainakannan nopea kasvu lisää lainanhoitokustannuksia suunnittelukauden loppuvuosina sekä heikentää talouden liikkumavaraa käyttötalouden puolella ja aiheuttaa lisäkarsintapaineita. Pitkäaikaiset lainat Talousarviolainat Lainanotto Lyhennykset Nettolainanotto Lainakanta Hoitokustannukset Lainanhoitokate -1,12-1,24-1,35-1,19-1,12 Lainat /asukas Lainat % verorahoituksesta 76,7 84,2 91,1 105,5 119,4 Negatiivisen vuosikatteen vuoksi tulorahoituksella ei voida rahoittaa lainanlyhennyksiä, vaan käyttötalouden lisäksi lisälainanotolla joudutaan rahoittamaan myös nettoinvestoinnit ja lainanlyhennykset, mikä entisestään kiihdyttää kunnan velkaantumista ja lisää lainarasitusta. Lähivuosina tilanne ei helpotu, koska tulorahoitus pysyy negatiivisena koko suunnitelmakauden. Kunnan lainakanta on vuoden 2006 lopussa 91,1 prosenttia verorahoituksesta.

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA SYYSKUU 2016 Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 75,0 % Käyttäjä : SARLEP TOTEUTUMAVERTAILU KAUPUNKI ilman liikelaitoksia 13.10.20169:55:18 Tili(T) +muutos

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 37 TULOSSUUNNITELMA 38 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA RAHOITUSOSA

NAANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA RAHOITUSOSA NAANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2017-2020 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2017-2020 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP15 TA16 TPE16** TE17 TA17 TS18 TS19 TS20 TOIMINTATUOTOT 47 252

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Valtuustoseminaari 16.5.2016 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Toimintaympäristön muutoksia edessä Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän globaalit kilpailutekijät Arktisuuden mahdollisuudet Hallinnon uudistaminen

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TULOSSUUNNITELMA TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE ilmoittaa, paljonko

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2014 Tilanteessa 30.9.2014 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.872.480 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.891.982 euroa ylijäämäinen. Marraskuun

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

6. TULOSLASKELMAOSA * Määrärahat euroina

6. TULOSLASKELMAOSA * Määrärahat euroina Kajaanin kaupunki 74 2.12.24 6. TULOSLASKELMAOSA 22-28 * Määrärahat 1 euroina Suunnitelma TP-23 TA-24 HK-25 TA-25 26 27 28 VARSINAINEN TOIMINTA Toimintatulot 55 752 54 675 39 786 4 49 39 44 39 475 39 485

Lisätiedot

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9 1000 TA Ennuste 07/ Erotus 2015/ Muut. % Kunnallisvero 42.950 43.015 65 20.345 20.450 106 0,5 Yhteisövero 2.000 2.079 79 1.332 1.254-78 -5,9 Kiinteistövero 2.750 2.801 51 36 77 41 114,0 Yhteensä 47.700

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-3.050-3.050,00 4300 Palvelujen ostot -12.770-12.770-1.522,10-11.247,90 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI Tiivistelmä

Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI Tiivistelmä 0 Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI 1.1. 30.4.2008 Tiivistelmä Yleinen taloudellinen kehitys TP 2007 TA 2008 30.4.2008 Bruttokansantuote 4,4 % 3,3 % 2,8 % Työttömyysaste 6,7

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP11 TA12 KV TPE12 8kk TEehd13 KH13 TS14 TS15 TS16 1 000 eur TOIMINTATUOTOT ulk. 34 719 49 980 48 329 921 53 226 334 52 796 334 52 485 489 55 667 199 53 680 543 Myyntituotot

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti heinäkuun lopun tilanteesta Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 719, Nurmeksessa 7 967 ja Valtimolla 2 297 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS 1 TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS Hallintokunnan Kaup.johtajan Tehtäväalue Tilinpäätös Talousarvio esitys esitys Muutos Muutos% 2012 2013 2014 2014 2013/2014 2013/2014 Vaalit Tulot 40 592 0

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-3.050-1.338,83-1.711,17 4300 Palvelujen ostot -12.770-12.770-8.144,47-4.625,53 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015 Siilinjärven kunta Muutostalousarvio 2015 Tuloslaskelma (ulkoinen, 1000 euroa) Muuto Muuto Muutos s s Muutos % TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2015 euroa % MB-15/Ta-14 TOIMINTATULOT 19 489 18 856 18 920 18

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Valtuusto Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Valtuusto Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Kaupunginhallitus 319 11.10.2016 Kaupunginhallitus 377 29.11.2016 Valtuusto 60 15.12.2016 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 1026/02.05/2016 KH 11.10.2016 319 Kaupunginhallitus on kokouksessaan

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 2.4.2011 klo 13.00 Päiväys: 2.4.2012 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli 12.6.2015 Sisältö 1 Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli: Toimiala... 3 Toimiala... 3 Tuloslaskelma ja määrällinen henkilöstön tarve... 3 Toimialan

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II JWe 9.8.2012 Ei hyviä uutisia Euro-alueelta Tuotannon kehitys 1990 = 100 Vienti ei vedä

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot