3/2012. Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys Kemin Kiinteistöyhdistys Kalajokilaakson Kiinteistöyhdistys

Transkriptio

1 3/2012 Uudet pelastussuunnitelmat laadittava heinäkuun alkuun mennessä Tilaajavastuulakiin tulevat muutokset Led-valaistuksella taloyhtiöiden ulkovalaistuksen kustannukset minimiin Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys Kemin Kiinteistöyhdistys Kalajokilaakson Kiinteistöyhdistys Pohjois-Suomen vertailutalon kustannusvertailu Rakennusten energiatodistus uudistuu alkaen

2 MASSATALO Palon katkaiseva kaulus muoviputkille Putkinauha Yksikomponenttinen M1-luokiteltu saumausmassa Laajeneva paloakryylimassa Palokatkomassa Yksikomponenttinen liima Kimmoisa palokatkosilikoni saumauksiin ja tiivistyksiin Mahdollistaa karmien jälkisäädön Palonkestävä saumausvaahto Yksikomponenttinen polyuretaaniliima Massatalosta kotimaiset Fintex -laatumaalit sisä- ja ulkomaalit maalausvälineet Voudintie Oulu Puh Tuotevalikoimaamme: Tremco saumaus- ja palokatkotuotteet, Fintex -laatumaalit, Euro-Lock lukitteet ja aerosolit, Ks-Tools käsityökalut, Arbesko ja Ejendals työjalkineet, Työsuojelutuotteet, Pro-Clean-82 huippupesuaine Asfaltinpaikkausmassa. Heti käyttövalmis ja helppokäyttöinen. Myynti yritys- ja yksityisasiakkaille. Tervetuloa kahville ja tutustumaan tuotteisiimme avoinna ma pe 7 17 Saumauksen HUIPPUOSAAJA ELEMENTTI saumaukset PALOKATKO eristykset BETONI rakenteiden injektoinnit- ja korjaukset SUOMEN RAKENNUS SAUMAUS YHDISTYS JÄSENLIIKE LUOTETTAVAA URAKOINTIA JA LAATUTUOTTEITA Kiinteistön siivous vastuut ja velvoitteet huomioiden Meranti hallitsee puhtaanapidon oikeat työmenetelmät ja materiaalit. Näin kiinteistön kunto ja arvo säilyvät uuden osakeyhtiölain vastuiden ja velvoitteiden mukaisesti mahdollisimman hyvänä, ja kauan. Kysy lisätietoja antti.pietila@meranti.fi tai kartoita siivoustarpeesi netissä täyttämällä ja lähettämällä siivouksen kartoituslomake. Puh. (08) fax (08) saumaset@saumaset.fi SAUMASET OY Ratamestarintie 1, Oulainen Haaransuonkuja 10, OULU, puhelin

3 Sisällys Kiinteistöhallinnon kokonaisratkaisu myös taloyhtiön tarpeisiin... 2 Kuluttajaturvallisuuslain ilmoitusvelvollisuus ei koske taloyhtiöitä... 2 Ilmalämpöpumpun asentaminen kadun puoleiseen julkisivuun vaati toimenpideluvan... 3 Kaksi korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua parveketupakoinnista... 4 Ryhmävalitus Peab Oy:tä vastaan kaatui... 4 Ekovoimalaitos tuo joitakin muutoksia... 5 Uudet pelastussuunnitelmat laadittava heinäkuun alkuun mennessä... 6 Taloyhtiöiden osallistuminen yhdistyksen kokoukseen... 6 Taloyhtiöiden huomioitava tilaajavastuulakiin tulevat muutokset Opas toiminnantarkastuksesta on ilmestynyt... 8 Led-valaistuksella taloyhtiöiden ulkovalaistuksen kustannukset minimiin... 9 Kiinteistöliiton hallitus ja työvaliokunta nimettiin Pohjois-Suomen vertailutalon kustannusvertailu Suomen Kiinteistölehti kaikkiin mobiileihin laitteisiin Koulutustapahtuma Kajaanissa Rakennusten energiatodistus uudistuu alkaen Rakennuskustannukset nousivat maaliskuussa 3,2 prosenttia Oulun läänin Kiinteistöyhdistys on nyt Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys Palveluhakemisto KIINTEISTÖYHDISTYS Jäsenlehti 3/2012 Julkaisija Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Kemin Kiinteistöyhdistys ry Kalajokilaakson Kiinteistöyhdistys ry Kirkkokatu OULU Puh. (08) oulu@kiinteistoliitto.fi Kustantaja Pohjois-Suomen Talokeskus Oy Kirkkokatu Oulu Päätoimittaja Pekka Luoto Puh. (08) , pekka.luoto@kiinteistoliitto.fi Toimitussihteeri Maarit Laikola Puh maarit.laikola@kiinteistoliitto.fi Taitto, ilmoitusaineistot Erweko Oy Taitto: Paula Mäntyniemi Puh Ilmoitusmarkkinointi Mediatoimisto Dorimedia Leena Kolehmainen Puh Painopaikka Erweko Oy Kansikuva Oulun kaupungin Matkailupalvelut Ylivieskan kaupunki Kemin kaupunki Osoitelähde Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistyksen jäsenrekisteri Osoitteenmuutokset Puh. (08) oulu@kiinteistoliitto.fi tai takasivun osoitteenmuutoskaavakkeella I ISSN X Yhteystietokortti Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys

4 Juha Peltonen. Kiinteistöhallinnon kokonaisratkaisu myös taloyhtiön tarpeisiin Turun Tietoaika Oy on itsenäinen suomalainen ohjelmistotalo, joka tarjoaa kokonaisjärjestelmiä mm. isännöitsijätoimistoille ja tilitoimistoille. Kiinteistöhallinnon kokonaisratkaisu Domus on integroitu järjestelmä, joka mahdollistaa tehokkaan työskentelyn nykyaikaisin välinein, jolloin poistuu eri ohjelmistojen väliset raja-aidat. Käyttöönotto tapahtuu joko asentamalla ohjelma asiakkaan omaan laiteympäristöön tai sovellusvuokrauksena, jolloin ohjelmaa käytetään internetin välityksellä, kertoo Juha Peltonen Turun Tietoaika Oy:stä. Isännöintijärjestelmä Domus-isännöintijärjestelmällä voidaan hoitaa kirjanpidot, laatia talousarviot sekä tuottaa tasekirjat. Ohjelmisto sisältää vakiona myös laskutuksen, vuokranvalvonnan, perinnän, lainaosuuslaskennan, talonkirjan, asiakashallinnan, suoraveloitusten käsittelyn, vuokrasopimusten käsittelyn, pankkiyhteydet, energiatodistuksen ja hankesuunnittelun. Järjestelmän tehokkuus perustuu kirjanpidon, kiinteistöhallinnon, pankkiyhteyden sekä huoltokirjan kytkemiseen toisiinsa siten, että viennit siirtyvät automaattisesti hallinnosta ja pankkiohjelmasta kirjanpitoon sekä kustannusseurantaan. Domus-ohjelman laajentaminen mahdollistaa esim. täysin paperittomaan kirjanpidon, sähköisen ostolaskujen käsittelyn, sähköisen arkistoinnin sekä automaattisen Internet-julkaisun. Viestintäratkaisut Domuksen viestintäratkaisut mahdollistavat automaattisen tiedonsiirron taloushallinnosta taloyhtiön kotisivuille. Esim. taloyhtiön tositetarkastus voidaan suorittaa taloyhtiön sivujen kautta, hallituksen kokoukset voidaan pitää Internetin välityksellä ja sähköpostiviestit voidaan lähettää ryhmäjakeluna. Toiminnanohjaus Domuksen toiminnanohjauksella voidaan suunnitella esim. hallituksen kokouksia ja yhtiökokouksia. Järjestelmä seuraa kokouksiin liittyviä määräaikoja ja niihin liittyvien tehtävien seurantaa esim. kokouskutsujen lähettämistä ja kokouspöytäkirjojen palauttamista. Kalenterinäkymä voidaan ryhmitellä isännöitsijöittäin tai niin, että kaikki isännöitsijätoimistojen kohteet näkyvät samalla näytöllä. Kuluttajaturvallisuuslain ilmoitusvelvollisuus ei koske taloyhtiöitä Isännöintiliitto ja Kiinteistöliitto painottavat, ettei uusi kuluttajaturvallisuuslaki velvoita taloyhtiöitä ilmoittamaan leikkipaikkatoiminnan aloittamisesta kunnalle tai laatimaan siitä turvallisuusasiakirjoja. Lain ilmoitusvelvollisuus ei koske asunto-osakeyhtiöitä eikä vuokrataloyhtiöitä, sillä taloyhtiöiden leikkipaikat ovat tyypillisesti pieniä leikkialueita. Uudessa kuluttajaturvallisuuslaissa on määritelty, että leikkikenttätoiminnan aloittamisesta pitää tehdä ilmoitus kunnan kuluttajaturvallisuusvalvontaviranomaisel- le. Laissa leikkikentällä tarkoitetaan kuitenkin pääasiassa yleisiä kunnallisia leikkikenttiä, jotka ovat kooltaan, käyttöasteeltaan ja välineistöltään suurempia kuin taloyhtiöiden leikkialueet. Taloyhtiöiden leikkipaikoilla saattaa olla ainoastaan hiekkalaatikko ja yksi leikkiväline, eikä uusi laki tästä syystä ulotu taloyhtiöiden perinteisiin leikkialueisiin. Taloyhtiöt ovat kuitenkin entiseen tapaan vastuussa leikkialueiden turvallisuudesta Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys

5 Ilmalämpöpumpun asentaminen kadun puoleiseen julkisivuun vaati toimenpideluvan KHO on ratkaisussaan KHO:2012:14 katsonut, että ilmalämpöpumppujen ulkoyksiköiden asentaminen rakennuksen kadun puoleiseen julkisivuun edellytti maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa tarkoitettua toimenpidelupaa. Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys Tapauksessa rakennuspaikka sijaitsi kaupungin keskustaalueella. Ilmalämpöpumppujen ulkoyksiköt oli asennettu rakennuksen kadun puoleiseen julkisivuun pohjakerroksen yläpuolelle. Ilmalämpöpumppujen ulkoyksiköt käsittävät laatikkorakenteen, joista toinen on ulkomitoiltaan 950 x 390 x 730 millimetriä ja toinen 950 x 390 x 900 millimetriä, ja joista toinen painaa 77 kilogrammaa ja toinen 88 kilogrammaa. Ne oli sijoitettu rakennuksen katusivulle ilman näkösuojausta. KHO totesi, että huomioon ottaen kysymyksessä olevien ilmalämpöpumppujen ulkoyksiköiden koko, muoto, väritys ja niiden sijoittaminen kadun puoleiseen julkisivuun jalkakäytävältä ja kadulta selvästi näkyville paikoille, kysymyksessä oli sellainen rakennuksen julkisivun muuttaminen, jota tarkoitetaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen 62 :n 1 momentin 7 kohdassa. Toimenpiteelle oli näin ollen ennen sen suorittamista saatava toimenpidelupa. Hallinto-oikeudella oli ollut asiasta toinen käsitys, minkä vuoksi asia palautettiin hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi. 3

6 Kaksi korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua parveketupakoinnista Tupakoinnista ei terveyshaittaa toisen huoneiston asukkaille Molemmissa ratkaisuissa (KHO , taltio 431 ja 432) korkein hallinto-oikeus pysytti hallinto-oikeuden päätöksen, jonka mukaan tupakoinnin huoneistoparvekkeilla ei katsottu aiheuttavan terveyshaittaa toisessa asunnossa oleskeleville. Helsingin ympäristölautakunta oli aiemmin päätynyt molemmissa näkemykseen, että terveyshaitta oli käsillä. Korkein hallinto-oikeus on päätynyt ratkaisuunsa näytöllisistä syistä: Yksityiselämän suojaa nauttivan oikeuden eli tupakoinnin rajoittamisen tulee perustua riittäviin sel- vi tyksiin ja noudattaa muun ohella hallintolain 6 :stä ilmenevää suhteellisuusperiaatetta. Käsillä olevissa tapauksissa ainoa selvitys on ollut terveystarkastajan aistinvarainen tarkastelu, mikä ei korkeimman hallinto-oikeuden mukaan ole ollut yksin riittävää näyttöä terveyshaitan olemassaolosta. Ryhmävalitus Peab Oy:tä vastaan kaatui Kuluttajariitalautakunta on hylännyt kuluttaja-asiamiehen tekemän ryhmävalituksen rakennusyhtiö Peab Oy:tä vastaan, tiedottaa Kuluttajavirasto. Ryhmävalitus koski uusien asuntojen markkinoinnissa asumiskuluista annettuja tietoja. Peab Oy oli ilmoittanut Raisioon rakennuttamansa rivitaloyhtiön hoitovastikkeen toteutunutta alhaisemmaksi. Sen seurauksena asukkaiden asumiskustannukset olivat suuremmat kuin mitä he olivat alun perin asuntoa ostaessaan arvioineet. Kuluttaja-asiamies katsoi, että Peab Oy oli antanut taloussuunnitelmassa asumiskuluista harhaanjohtavia tietoja ja vaati asuntokauppalain perusteella 11 asunnon ostajalle hinnanalennusta. Kuluttajariitalautakunta totesi ratkaisussaan, että taloussuunnitelmassa esitetyt luvut ovat arvioita eikä niitä voi siksi pitää täysin sitovina. Asuntokaupoissa ei ollut lautakunnan mukaan tapahtunut asuntokauppalain mukaista virhettä eikä asunnon ostajille siksi suositeltu hyvitystä. Kuluttaja-asiamiehellä on vuodesta 2007 lähtien ollut mahdollisuus laittaa vireille ryhmävalituksia Kuluttajariitalautakuntaan. Ryhmävalitus on tarkoitettu tilanteisiin, joissa useilla kuluttajilla on saman yrityksen kanssa samaa asiaa koskeva kiista. Jos osapuolet eivät pääse sopimukseen, ryhmävalitus on joustava tapa ratkaista asia. Kuluttaja-asiamies tekee yhden hakemuksen koko ryhmän puolesta Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys

7 Tiedottaja Lea Ansamaa, Oulun Jätehuolto: Ekovoimalaitos tuo joitakin muutoksia Laanilan ekovoimalaitos aloittaa toimintansa syksyllä Kovin suuria muutoksia ei ekovoimalaitos aiheuta, lähinnä on syytä terävöittää lajittelua. Kierrätys jatkuu lähes ennallaan, ja määräysten mukaiset lajitteluastiat (biojäte, paperi, kartonki, lasi ja metalli) säilyvät kiinteistöillä. Lasin ja metallin lajittelu on erityisen tärkeää. Ne kiinteistöt, joilla on vähintään 4 huoneistoa, lajittelevat kiinteistöllä paperin, biojätteen ja keräyskartongin. Ne kiinteistöt, joilla on vähintään 10 huoneistoa, lajittelevat lisäksi metallin ja lasin. Sekajätteen nimi ja käsittelyreitti muuttuu Sekajätteen nimi muuttuu. Uusi nimi on polttokelpoinen jäte. Isännöitsijät ja kiinteistönhoitajat saavat Polttokelpoinen jäte -tarroja Oulu 10:stä, Ympäristötalolta ja Ruskon jätekeskuksen vaakatoimistosta. Pakkaavat jäteautot ajavat sekajätteen ekovoimalaitokselle Ruskon jätekeskuksen sijaan. Pienajoneuvot ja kuorma-au- tot asioivat entiseen malliin Ruskon jätekeskuksessa. Vapaaehtoinen muovinkeräys päättyy ekopisteillä Muovin voi jo nyt lajitella sekajätteen/ polttokelpoisen jätteen joukkoon, viimeistään kuitenkin elokuun lopussa. Myös PVC-muovi kuuluu sekajätteen/polttokelpoisen jätteen joukkoon. Joissakin taloyhtiöissä on haluttu lajitella erikseen vapaaehtoista energiajaetta. Isännöitsijän on kysyttävä energiajakeen keräyksen jatkamisesta omalta jätteenkuljetusyritykseltä. Jos energiajakeen keräys loppuu, oranssit astiat voi tarroittaa polttokelpoiselle jätteelle, eikä niitä tarvitse vaihtaa. Jos jätteenkuljetusyritys ja taloyhtiö jatkavat energiajakeen keräämistä ja lajittelua kiinteistöllä, lajitteluohjeet antaa jätteenkuljetusyritys. Vaaralliset jätteet ja suuret jätteet Ongelmajätteiden nimi on muuttunut vaaralliseksi jätteeksi. Ne tulee aina palauttaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan, eikä niitä saa laittaa polttokelpoisen jätteen joukkoon. Kotitalouksien vaarallisia jätteitä otetaan vastaan Oulussa Ruskon jätekeskuksen Oivapisteellä sekä vankilan tuotemyymälässä. Oulun Jätehuollon yhteistyökunnissa on omat vastaanottopisteet. Ekopisteet säilyvät lähes ennallaan, mutta muoviastiat poistuvat niistä elokuun loppuun mennessä. Kuva: Marjo Väisänen. Kotitalouksien suuret jäte-esineet, jotka eivät mahdu normaaliin jäteastiaan, toimitetaan jätteentuottajan omalla kustannuksella Ruskon jätekeskukseen. Huonekalujäte on aina maksullista, sähkölaitteet otetaan vastaan maksutta. Taloyhtiöiden puutarhajätettä otetaan vastaan entiseen tapaan ennakkosopimuksilla. Usein kysytyt jätteet kuten hehkulamput, sulakkeet, posliiniastiat, saviruukut, keraamiset esineet, lasiastiat, PVC, tekstiilit, kahvipaketit, nahkatuotteet, kumituotteet, vaahtomuovi, vaipat, terveyssiteet, tupakan tumpit, kosmetiikka sekä styrox ja muovi laitetaan polttokelpoisen jätteen joukkoon. Jätteen hinta ei muutu vuonna Myös laskutuskäytännöt säilyvät ennallaan. Jätteenkuljetusyrittäjiltä voi kysyä jäteastioihin tai jätekatoksiin soveltuvia lajitteluohjeita. Isännöitsijän tehtävänä on ohjeistaa taloyhtiöiden asukkaita tarvittaessa. Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys

8 Kiinteistöliitto muistuttaa: laadittava heinäkuun alkuun mennessä Taloyhtiöiden osallistuminen yhdistyksen kokoukseen uudet pelastussuunnitelmat Pelastussuunnitelmavelvollisten taloyhtiöiden määrä lisääntyi viime kesänä voimaan tulleen pelastuslain myötä. Nykyään pelastuslaki edellyttää, että asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa, on laadittava pelastussuunnitelma. tyy monin tavoin koko yhtiön ja sen hallinnon arkeen, kuten esimerkiksi liukkaudentorjuntaan, kattolumien seurantaan ja pudottamiseen sekä leikkipaikkojen turvallisuuteen. Kun pelastussuunnitelma on hyvin laadittu, on moni muukin asia yhtiössä kunnossa. Riskien tunnistaminen on kaiken A ja O pelastussuunnitelman laatimisessa. Asukkailla on paras tuntemus taloyhtiön olosuhteista ja erityispiirteistä, ja yhtiössä on tärkeää saada asukkaat mukaan riskien tunnistamiseen ja arviointiin. Tämä voi tapahtua vaikkapa osakkaille/asukkaille toimitettavalla kyselylomakkeella tai järjestämällä keskustelutilaisuus taloyhtiössä turvallisuusasioiden tiimoilta. Taloyhtiön isännöitsijän ja hallituksen on huolehdittava siitä, että yhtiössä laaditaan pelastussuunnitelma. Onnettomuustutkintakeskuksen juuri julkistama, Tampereen kerrostalopaloa koskeva tutkintaselostus osoittaa sen, miten tärkeää on laatia pelastussuunnitelma juuri kyseistä kiinteistöä silmälläpitäen ja huolehtia myös asukkaiden perehdyttämisestä turvallisuusasioihin. Suunnitelman laatimisen jälkeen yhtiössä onkin ensiarvoisen tärkeää viestiä suunnitelmasta asukkaille. Niiden taloyhtiöiden, joilla ei velvoitetta ole ennen ollut, on laadittava yhtiön historian ensimmäinen pelastussuunnitelma mennessä. Niillä taloyhtiöillä, joilla on pitänyt olla pelastussuunnitelma jo aiemmin, on aikaa päivittää vanha suunnitelmansa uuden lain mukaiseksi asti. Pelastussuunnitelman tarkoituksena on parantaa arjen turvallisuutta. Tärkeää onkin mieltää, ettei pelastussuunnittelu ole taloyhtiön arjesta irrallinen asia, vaan se linkit- Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistyksellä on ikää jo kunnioitettavat 106 vuotta. Yhdistyksen jäseniä ovat asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt, joita on tällä hetkellä hieman alle tuhat. Yhdistyksen toimielimiä ovat yhdistyksen kokous ja yhdistyksen hallitus. Ylintä päätäntävaltaa käyttää yhdistyksen kokous. Yhdistyksen varsinaiset kokoukset ovat kevätkokous, joka pidetään ennen huhtikuun loppua ja syyskokous, joka pidetään vuosittain syksyllä ennen joulukuun loppua. Yhdistyksen kokouksessa on kullakin jäsenellä eli taloyhtiöllä yksi ääni. Se kuka taloyhtiötä edustaa jäsenkokouksessa ilmenee yhtiöjärjestyksestä. Yhtiön hallitus voi kuitenkin valtuuttaa myös jonkun muun henkilön edustamaan taloyhtiötä yhdistyksen kokouksessa Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys

9 Taloyhtiöiden huomioitava tilaajavastuulakiin tulevat muutokset Talousrikollisuudesta ja harmaasta taloudesta kansantaloudelle aiheutuvat vahingot ovat mittavia. Harmaan talouden torjunta on tärkeää sekä toimivien työmarkkinoiden että yritysten välisen tasavertaisen kilpailun kannalta. Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä (1233/06) eli niin kutsuttu tilaajavastuulaki astui voimaan Laki velvoittaa työn tilaajan selvittämään, että hänen sopimuskumppaninsa on hoitanut lainmukaiset velvoitteensa. Tilaajavastuulakiin on tulossa huomattavia muutoksia heinäkuun alusta lukien, jonka jälkeen laki koskettaa entistä enemmän myös taloyhtiöitä. Harmaan talouden torjunta on myös taloyhtiöissä huomioitava seikka kun se tekee päätöksiä palvelujen ostamisesta. Vastuu tilaajavastuulain noudattamisesta on taloyhtiöllä, ei esim. isännöitsijällä tai konsultilla. Toiminnot, johon lakia sovelletaan Tilaajavastuulakia sovelletaan rakentamisessa ja rakentamiseen liittyvässä korjaus-, hoito- ja kunnossapitotoiminnassa sekä hoito-, huolto-, siivous-, kunnossapito ja henkilöstövuokrauspalveluissa. Taloyhtiömaailmassa tämä tarkoittaa lain soveltamista mm. siivouspalvelujen, isännöintipalvelujen ja kiinteistöhuoltopalvelujen ostamisessa. Tilaajavastuulain edellyttämät selvitykset 1. selvitys ennakkoperintärekisterimerkinnästä 2. selvitys työnantajarekisteristä 3. selvitys arvonlisäverovelvollisten rekisterimerkinnästä 4. kaupparekisteriote 5. todistus verojen maksamisesta, verovelkatodistus tai selvitys verovelan maksusuunnitelmasta. 6. todistukset eläkevakuutusten ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta tai selvitys erääntyneiden eläkevakuutusmaksujen maksusopimuksesta. 7. selvitys sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista. 8. selvitys työntekijöiden tapaturmavakuutuksesta. Tulee sovellettavaksi alkaen. Selvitykset, todistukset ja tiedot eivät saa olla kolmea kuukautta vanhempia ja ne on oltava tiedossa ennen kuin sopimus allekirjoitetaan. Hyvä tapa on liittää selvitykset sopimuksen liitteeksi. Keskeiset muutokset alkaen Taloyhtiöiden on syytä huomioida heinäkuun alussa tulevat muutokset. Tuolloin nimittäin vanha sopimuskumppanuus ei enää vapauta selvitysten pyytämiseltä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kerran vuodessa taloyhtiön on tarkastettava esim. kiinteistöhuolto-, siivous- ja isännöintiyritykseltä tilaajavastuulain edellyttämät tiedot. Toinen huomattava muutos koskee tapaturmavakuutustietoa eli palvelun ostajan on saatava palveluntuottajalta selvitys, että yritys on hoitanut työntekijöilleen tapaturmavakuutuksen. Kolmas muutos koskee laiminlyöntimaksun korottamista alkaen tilaajalle, joka on tehnyt sopimuksen liiketoimintakiellossa olevan tahon kanssa tai on tietoinen, että sopimuskumppani ei aio noudattaa lakisääteisiä velvoitteitaan, voidaan määrätä laiminlyöntimaksua euroa. Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys

10 Tilaajavastuu.fi Työn tilaajan on saatava palveluntuottajalta lain vaatimat selvitykset, jotka eivät siis saa olla yli kolme kuukautta vanhoja. Mikäli palveluntuottaja on tehnyt sopimuksen Suomen Tilaajavastuu Oy:n kanssa ja liittynyt siten Luotettava Kumppani -palveluun, palvelun ostaja voi käydä maksutta noutamassa nämä tiedot osoitteesta Katso hallituksen esitys TRIPviewer/show. asp?tunniste=he+18/ 2012&base=erhe&palvelin= Korjausurakka.fi Taloyhtiöt ja isännöitsijät voivat kilpailuttaa taloyhtiöiden korjausurakoita uudella tavalla sekä saada tarjouksia luotettavilta urakoitsijoilta. Uusi palvelu mahdollistaa tarjouspyyntöjen toimittamisen ja urakoitsijan valinnan lisäksi myös palautteen antamisen toteutetusta remontista muille verkkopalvelun käyttäjille. Korjausurakka.fi -palvelun kehittämisessä ovat yhteistyötä tehneet Kiinteistöliitto, Suomen Tilaajavastuu Oy ja Dooxe Oy. Palvelussa mukana olevat urakoitsijat kuuluvat Luotettava Kumppani -ohjelman piiriin, josta tilaajavastuulain asettamat velvoitteet ovat helposti tarkastettavissa Tilaajavastuu.fi -palvelusta. Korjausurakka.fi -palvelu torjuu harmaata taloutta ja huonoa laatua. Korjausurakka.fi -palvelussa on noin 9000 urakoitsijaa eri puolilta Suomea. Opas toiminnantarkastuksesta on ilmestynyt Uutuusopas Toiminnantarkastus asunto-osakeyhtiössä antaa neuvot asunto-osakeyhtiölain mukaisen toiminnantarkastuksen tekemiseen. Selkeä perusopas kertoo, milloin yhtiöön tulee valita toiminnantarkastaja, kuka toiminnantarkastajana voi toimia ja mitä toiminnantarkastus pitää sisällään. Toiminnantarkastajalle annetaan runsaasti käytännön ohjeita tarkastuksen suorittamiseen. Oppaassa on mukana myös valmiit mallit toiminnantarkastuskertomuksesi erilaisissa tilanteissa. Oppaan lopussa on kerrottu lyhyesti keskeisistä asunto-osakeyhtiölain säännöksistä. Mukana on myös kätevä toiminnantarkastajan muistilista, jossa luetellaan toiminnantarkastuksessa huomioitavat asiat. Oppaan ovat kirjoittaneet päälakimies Anu Kärkkäinen Kiinteistölii- tosta ja KTM Tapio Tikkanen Kirjurituote Oy:stä. Lisätiedot ja tilaukset Kiinteistöalan Kustannuksen kirjamyynnistä: p. (09) , Yhdistyksen nettisivuilla www. kiinteistyhdistysoulu.fi löytyy ajankohtaista-sivustolta Pekka Luodon tekemä ohjeistus toiminnantarkastuksesta. Oppaassa kerrotaan muun muassa milloin yhtiöön voidaan valita toiminnantarkastaja ja kuka voi toimia tarkastajana. Siinä annetaan myös seikkaperäiset ohjeet, jotka helpottavat käytännön toiminnantarkastuksen suorittamista Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys

11 Teksti ja kuva: Tommi Ruuskanen Led-valaistuksella taloyhtiöiden ulkovalaistuksen kustannukset minimiin Taloyhtiön pihavalaistuksen ollessa vaatimaton tai puuttuessa kokonaan, on osa asumismukavuudesta varsin alhaisella tasolla. Ostin reilu vuosi sitten asunnon vuonna 1974 valmistuneesta rivitaloyhtiöstä. Talon piha-alueilta puuttui valaistus kokonaan, ainoastaan asuntojen ovien yläpuolelle oli niin sanottu porrasvalo, joita kukin asukas käytti omiin tarpeisiinsa. Taloyhtiössä oli tehty alustava suunnitelma pihavalaistuksen toteuttamisesta monimetallivalaisimilla. Toteutuksen alustava hinta-arvio oli noin euroa, eli täysin toteutuskelvoton. Tämän päivän led-tekniikkaa Ledejä on käytetty jo vuosikymmeniä erilaisissa merkkivalaistuksissa. Tekniikka on vuosien varrella kehittynyt huomattavasti himmeästä, kapeasta ja kylmästä valosta moniin eri värilämpötiloihin, laajaan valon jakautumiseen ja suureen valontuottoon. Suurimmat kehitysaskeleet yleisvalaistuksen suhteen ovat tapahtuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ledit ovat vihdoin kehittyneet siihen pisteeseen, että niillä voidaan valaista käytännössä kaikki sisä- ja ulkotilat. Nyt voidaan todistetusti toteuttaa voimakkaan valontuoton valaistus pienellä sähkönkulutuksella. Ledien laadun parantuminen, ohjauselektroniikka ja muut komponentit lampuissa ovat kehittyneet, joka on viimein mahdollistanut laadukkaan ja kustannustehokkaan valontuoton lopputuotteissa. Paras olisikin unohtaa muutaman vuoden takaiset, vanhentuneet tiedot ledeistä. Ne ovat jo muuttuneet. Ledit ovat paljon muutakin kuin ratkaisu kohde- tai sisustusvalaistukseen. Markkinoille on tullut viimeaikoina yhä enemmän LED-lamppuja, jotka korvaavat hehku- ja energiansäästölamput sekä loisteputket. Yleisvalaistuksessa käytetään tällä hetkellä lähinnä pienteholedejä, jotka toimivat vähäisellä sähkönkulutuksella. Asunto Oy Kempeleen Kiilan led-valaistuksen toteutus Aloittaessani hallituksen puheenjohtajana päätin lähteä toteuttamaan taloyhtiöllemme kokonaistaloudellista pihavalaistusta led-tekniikalla. Tilasin sähkösuunnitelman oululaiselta Reijo Hamarilta, joka myös lupautui Led-valaistu piha. asentamaan valaisimet. Tutkimme erilaisia valaisinmalleja ja päädyimme ovaalinmuotoiseen ulkovalaisimeen. Olin päätynyt itse lampussa Kajaanilaisen sopimusvalmistajan seitsemän watin, 4000 kelvinin ledlamppuun. Tämä lamppu tuottaa valoa saman verran kuin perinteinen 60 watin hehkulappu, kuluttaen sähköä kuitenkin vain seitsemän watin verran. Tutkimme Hamarin kanssa pääsiäisenä 2011, kuinka puolen yön aikaan ko. ulkovalaisin ja led-lamppu tuottavat valoa. Testin perusteella päädyimme kahteen valaisimeen/ varastokoppi. Valaistavana on kolme 60 metriä pitkää pihakäytävää sekä jätekatos ja talon tekniikkahuoneen sisäänkäynti. Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys

12 Valaisimia tarvitsimme 32 kappaletta. Sähkökaapelia tultaisiin tarvitsemaan vähintään 600 metriä, koska emme leikkaisi asfalttia, vaan kaapelit kierrätettäisiin taloille ruohikkoalueille kaivettavissa kaapeliojissa. Tällainen ratkaisu tuli huomattavasti edullisemmaksi kuin asfaltin aukominen. Päätimme ryhtyä hommiin kesäkuun alussa 2011 ja suorittaa kaapeliojien kaivun ja täytön talkootyönä. Allekirjoittanut on 20 vuotta sitten kouluttautunut ja työskennellyt maarakentajana, joten pienen kaivinkoneen vuokraaminen oli helppoa. Kaivoin kaapeliojat kahden päivän aikana ja ojista syntyneen kivisen maa-aineksen maisemoimme omalle tontille. Lastasin maa-aineksen suoraan kipattavaan henkilöauton peräkärryyn. Varastokoppien väliset kaapeliojat kaivoimme lapiolla, koska pieninkään kaivinkone ei mahtunut sinne. Sähköasentaja veti kaapelit suoraan kelalta kaapeliojiin, jotka merkkasimme keltaisella huomiomuovilla ja täytimme kivettömällä hiekalla. Ojien pintakerroksen täytimme mullalla. Kaikki taloyhtiön osakkaat eivät osallistuneet talkootyöhön tasapuolisesti, mutta seikka oli tiedossa homman alkaessa. Sähköasennustyö kesti noin kolme viikkoa. Jätekatos valaistiin kahdella valaisimella, joita ohjataan hämäräkytkimellä ja liiketunnistimella. Pihavalaistusta ohjataan hämäräkytkimellä, jonka yhteydessä on vuosikello. Valaistus kytkeytyy vuosikellolla pois päältä toukokuun lopussa ja kytkeytyy käyttöön jälleen elokuun alkuun mennessä. Rakennuskustannukset ja käyttökustannukset Valaistuksen rakentamisen kokonaiskustannukset olivat hieman yli kuusi tuhatta euroa. Ilman talkootyötä kustannuksia olisi tullut noin pari tonnia enemmän. Led-lampuilla on kahden vuoden takuu. Tätä kirjoitettaessa maaliskuussa 2012 ei yhtään led-lamppua ole pimentynyt. Valaisinten valaisuteho lumen ollessa maassa on hyvä. Musta ja märkä asfaltti nielee valoa, jolloin valaisuteho jää tyydyttäväksi ollen kuitenkin riittävä. Valaisinten tuottama valo ei tunkeudu häiritsevästi makuuhuoneisiin eikä vastakkaisen talon ikkunoihin. Nämä seikat huomioitiin tarkasti jo suunnitteluvaiheessa. Valaistuksen vuosittaiset käyttökustannukset ovat nykyisellä sähkön hinnalla samaa suuruusluokkaa kuin yhden keskiverto rivitaloasunnon parin kuukauden sähkölasku. Koti kaikkiin tarpeisiin Koti kaikkiin tarpeisiin Vuokraus Vesanen Hummastenniemi Vuokraus Vesanen Hummastenniemi Kiinteistöliiton hallitus ja työvaliokunta nimettiin Kiinteistöneuvos Aaro Paakkola Oulusta jatkaa Kiinteistöliiton hallituksessa Rahoitusneuvos Matti Inha valittiin jatkamaan Suomen Kiinteistöliiton hallituksen puheenjohtajana, jota tehtävää hän on hoitanut vuodesta 2008 alkaen. Matti Inha työskentelee asuntorahoitukseen erikoistuneen Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtajana. Kiinteistöliiton varapuheenjohtajiksi valittiin Pertti Satopää Varsinais-Suomesta, Juhani Kolehmainen Pirkanmaalta sekä Pekka Kouri Uudeltamaalta. Lisäksi valittiin 10 hallituksen jäsentä 2-vuotiskaudelle sekä nimettiin vaalitoimikunta. Kiinteistöneuvos Aaro Paakkola valittiin edelleen liiton hallitukseen. Valinnat tehtiin Kiinteistöliiton liittokokouksessa Seinäjoella. Liittokokouksen päätyttyä Kiinteistöliiton hallitus piti järjestäytymiskokouksen, jossa nimettiin työvaliokunnan jäseniksi puheenjohtajiston lisäksi Harri Seppä Päijät-Hämeestä, Veijo Hyvärinen Itä-Suomesta, Tero Matsinen Keski- Suomesta sekä Jouni Lehtinen Suomen Vuokranantajista ja Janne Heiliö Kaakkois- Suomesta. Muut hallituksen jäsenet sekä vaalitoimi- Kiinteistöneuvos Aaro Paakkola. kunnan jäsenet löytyvät nimeämistiedotteesta, joka on julkaisu Kiinteistöliiton nettisivuilla. Nimeämistiedote kokonaisuudessaan: Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys

13 PoHJoIS-SuomEN VErTaIluTaloN KuSTaNNuSVErTaIlu asuminen kalleinta Muhoksella ja limingassa Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys on tehnyt selvityksen, jossa verrattiin entisen Oulun läänin 16 kunnan osalta kuvitellun täysin samanlaisen asuntoosakeyhtiön kaukolämpö-, vesi-, sähkö-, jäte- ja kiinteistöverokustannuksia. vertailu tehtiin maaliskuussa 2012 voimassa olevilla hinnoilla. Kuviteltu asunto-osakeyhtiö on normaali 30-vuotias, 20 asunnon asuinkerrostalo, joka sijaitsee keskusta-alueella omalla tontilla ja jonka rakennustilavuus on kuutiometriä. Talon kaukolämmön, sähkön ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit. Vertailussa ei ollut mukana mahdollisia hyötyjätteiden keräyksestä aiheutuvia kustannuksia tai ekomaksua. Selvityksessä verrattujen kustannusten lisäksi asumiskustannuseroja aiheuttaa myös asunnon ostohinta, joka vaihtelee paikkakunnittain. Asumiskustannuksiin vaikuttavat myös huoneiston oma sähkönkulutus sekä kiinteistönhoito-, isännöintija korjauskustannukset, joita kustannuksia vertailussa ei ollut mukana. Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys

14 euroa/m 2 /kk KAUKOLÄMPÖ 1,80 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 0,15 0,10 0,05 0,00 0,74 0,88 0,88 0,89 0,90 0,92 0,93 0,96 0,99 1,13 1,16 1,20 euroa/ m 2 /kk 0,20 0,18 0,16 0,14 0,12 0,10 0,08 0,06 0,04 0,02 0,00 0,09 0,09 TONTIN KIINTEISTÖVERO 0,03 0,03 0,04 0,04 0,05 0,05 0,06 0,00 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01 0,02 euroa/m 2 /kk JÄTE 0,20 euroa/m 2 /kk 0,15 0,15 0,14 0,14 0,13 0,13 0,12 0,12 0,10 0,10 0,11 0,11 0,13 0,14 0,14 SÄHKÖ 1,29 1,35 1,51 1,53 0,16 0,17 0,04 1,08 0,15 0,15 0,15 0,15 0,15 0,15 0,18 0,13 0,14 0,14 0,14 0,14 0,14 0,13 0,13 0,13 0,13 0,13 0,13 0,13 0,13 0,13 0,13 VESI JA JÄTEVESI euroa/m 2 /kk 0,60 0,31 0,36 0,38 0,40 0,41 0,41 0,43 0,44 0,44 0,45 0,46 0,47 0,49 0,50 0,51 0,53 0,50 0,44 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 0,15 0,13 Liminka ja Muhos kalleimmat, Haapavesi edullisin Vertailun kalleimmiksi sijoittuivat Liminka ja Muhos, joissa asuminen 60 neliön kaksiossa tuli yli 300 euroa kalliimmaksi vuodessa kuin vastaavassa kaksiossa Haapavedellä, jossa asuminen oli vertailupaikkakunnista edullisinta. 20 huoneiston yhtiön kokonaiskustannukset Haapavedellä olivat yli euroa edullisemmat kuin Limingassa ja Muhoksella. Vertailussa mukana olleet kustannukset veivät keskimäärin 1,99 euroa neliöltä kuukaudessa. Vastaava kustannus oli Haapavedellä 1,64, Muhoksella 2,47 ja Limingassa 2,42. Kokonaiskustannusten suureen eroon vaikutti ennen muuta kaukolämmön hinta. Kaukolämmössä suurimmat erot Asunto-osakeyhtiön menoista lämmitysenergia muodostaa suurimman menoerän. Keskimäärin se on neljännes kaikista taloyhtiön menoista. Tehdyssä vertailussa kaukolämmön kustannus vaihteli suuresti. Halvin kaukolämpö oli Haavavedellä ja kallein Muhoksella ja Limingassa. Haapavedellä hoitovastikkeeseen laskettuna kustannus oli 0,74 euroa/ m 2 /kuukausi. Vastaava kustannus Muhoksella oli 1,53 euroa ja Limingassa 1,51 euroa. Oulu kuudenneksi edullisin Oulu sijoittui Suomen Kiinteistöliiton vuonna 2011 tekemässä vertailussa 31 Suomen suurimman kaupungin joukosta edullisimmaksi. Nyt tehdyssä entisen Oulun läänin alueella tehdyssä vertailussa Oulu sijoittui kuudenneksi kustannustason ollessa selvästi keskimääräistä edullisempaa. Vertailun viisi kovinta asumisen rokottajaa olivat Muhos, Liminka, Oulainen, Ylivieska ja Kiiminki. Edullisimmat kunnat olivat Haapavesi, Kuusamo, Oulunsalo ja Raahe Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys

15 Tontin kiinteistöveroissa yksi ylitse muiden Kiinteistövero määrätään sekä tontille että rakennukselle. Tontin kiinteistövero saadaan, kun tontin kiinteistöveroprosentti kerrotaan tontin arvolla. Vastaavasti rakennuksen kiinteistöveron määrä saadaan, kun kerrotaan vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti rakennuksen arvolla. Kiinteistöveroprosenttien suuruudet päättää kunta valtion antamien raamien puitteissa. Oulun arvokkaat tontit nostavat kiinteistöveroa Varsin suurta vaihtelua aiheuttaa tontista perittävä kiinteistövero. Kun Oulun vertailutalossa menee vastikkeesta 16 senttiä neliöltä kuukaudessa tontin kiinteistöveroon, on vastaava kustannus Limingassa vajaa 1 sentti. Erot johtuvat enemmän suurista tontin verotusarvojen eroista kuin itse tontin veroprosenteista. Esimerkiksi Oulussa tontin arvoksi kiinteistöverotuksessa vertailutalolle katsotaan yli 220 euroa neliöltä, kun vastaava tontin arvo on vertailun edullisimmissa kunnissa alle 10 euroa. Sen sijaan rakennuksen kiinteistövero vaihtelee vähemmän, sillä erot aiheutuvat vain asuinrakennuksen kiinteistöveroprosenteista. Ankarin asuinrakennusten verottaja on Haapajärvi. Vertailun keveimmät asuin- rakennuksen verottajat olivat Raahe ja Oulu. Jätehuolto Oulun seudulla edullisinta, kalleinta Raahessa sekä Kala- ja Pyhäjokilaaksossa Vertailussa olivat mukana kuiva- ja biojätteen tyhjennyshinnat. Jätehuollossa Oulu ja sen naapurikunnat sijoittuivat vertailun edullisimmiksi. Jätekustannusten osalta Ratkaisut kunnallisten päättäjien käsissä Ratkaisut asumiskustannuksista on pitkälti kunnallisilla päättäjillä, sil- verot, kaukolämpö-, vesi- jäte- ja usein myös sähkömaksujen suuruus on kuntapäättäjien käsissä. Kysymys onkin siitä peritäänkö kunnan tarvitsemat eurot tulojen perusteella kunnallisveroina vai vuokriin ja vastikkeisiin sisällytettyinä piiloveroina. Asunto-osakeyhtiöt ikääntyvät ja ovat sen johdosta mittavien korjausten tarpeessa. Kiinteistöyhdistyksen mielestä verotuksen painopisteen siirtyminen tuloperusteisesta asumisperusteiseen verotukseen on kallein oli Raahe ja sen jälkeen Kala- este suunnitelmalliselle korjaus- ja ja Pyhäjokilaakson Rakennusalan kunnat. Raahessa ammattilaispalveluita kunnossapidolle. Erityisesti se näkyy jätekustannukset niitä tarvitseville olivat kaksi kertaa lapsiperheiden ja eläkeläisten kukkarossa. kalliimmat kuin Haukiputaalla tai Oulunsalossa. Sähkössä pienet erot ja vedessä suuret Rakennusalan ammat Sähkössä oli vertailun Rakennusalan pienimmät palveluita Rakennusalan ammattilaispalveluita olivat 13 niitä palveluita tarvitseville niitä tarvit erot. Sähkön osalta kustannukset ammatt Yhteydenotto: Jani Ojala 04 kaikissa vertailukunnissa Rakennusalan ammattilaispalveluita niitä Risto Keränen tarvits senttiä/m Yhteydenotto: Jani Ojala Yhteydenotto: Rakennusalan Jani Ojala amma 2 /kuukausi. 044 Vesimaksuissa puolestaan Rakennusalan oli niitä Risto Keränen tarvitseville palveluita ammattilaispalveluita ammattilaispalveluita Jani Ojala niitä Yhteydenotto: niitä tarvitseville tarvitseville Jani Ojala 0 Risto niitä Keränen tarvi 044 suuria eroja paikkakuntien Yhteydenotto: välillä. Edullisinta vesi oli Kempeleessä ja Yhteydenotto: Risto Keränen Jani Yhteydenotto: Jani Ojala Ojala Risto Keränen 0 kalleinta Muhoksella. Kempeleessä Risto Keränen Risto Keränen vedestä maksetaan yli 40 % vähemmän kuin Muhoksella. Suomen Kiinteistölehti kaikkiin mobiileihin laitteisiin ipad, Galaxy ja muut tabletit, iphone, Nokia Lumia ja loput älykännykät, perinteiset ja kannettavat tietokoneet. Näistä kaikista laitteista löydät piakkoin Suomen Kiinteistölehden, sen tärkeimmän sisällön ja tuoreimmat uutiset. Taloyhtiöiden oma lehti on kevään kuluessa ladattavissa mihin tahansa mobiiliin lukulaitteeseen. Enemmän tietoa Suomen Kiinteistölehden mobiiliratkaisuista ja niiden saatavuudesta ja aikatauluista löydät pian osoitteesta Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys

16 Kajaanin yliopistokeskuksen historiallisessa juhlasalissa järjestettyyn tilaisuuteen saapui ilahduttava määrä kainuulaisia taloyhtiöiden aktiiveja. Illan teema Hallituksen tehtävät ja vastuu on aina yhtä ajankohtainen aihe, joka herätti runsaasti keskustelua sekä kysymyksiä, joihin luennoitsija lakimies Elina Skarra Suomen Kiinteistöliitosta antoi vastauksia. Koulutuksessa saatiin tietoa mm. hallituksen jäsenen kelpoisuusvaatimuksista, varajäsenen osallistumisoikeudesta hallituksen kokouksiin sekä puheenjohtajan roolista taloyhtiön hallinnossa. Aiemmin päivällä kainuulaiset isännöitsijät päivittivät tietojaan osakeluettelomerkintöjen ja yhtiöjärjestysmuutosten osalta. Koulutustapahtuma Kajaanissa Asunto-osakeyhtiölaki määrittää hallituksen tehtävät Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta sekä kiinteistön ja rakennusten pidon ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. (Asunto-osakeyhtiölaki 7:2) Lakiin otettu maininta kiinteistön pidosta painottaa sitä, että yhtiön toiminnan tavoitteena oleva asukkaiden asumis- tai muun tilan käyttötarpeen tyydyttämiseen ei riitä välttämätön kunnossapito, vaan yhtiön toiminnan tulee olla johdonmukaista ja systemaattista. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. suunnitelmallista korjaus- ja perusparannustoimintaa. Hallituksen tehtäviä on mm. isännöitsijän valitseminen ja erottaminen yhtiökokouksen koollekutsuminen tilinpäätöksen laatiminen ja allekirjoittaminen talousarvion laatiminen huoneiston hallintaanottomenettelyn käynnistäminen osakeluettelosta huolehtiminen osakkaan kunnossapito- ja muutostyöilmoitusten käsittely ja töiden valvonta remonttirekisteristä huolehtiminen kirjallinen selvitys yhtiön kunnossapitotarpeesta seuraavan viiden vuoden aikana kirjallinen selvitys yhtiössä suoritetuista huomattavista muutosja kunnossapitotöistä sekä niiden tekoajankohdat Yhtiöllä on oltava hallitus, mutta isännöitsijää sillä ei tarvitse olla. Mikäli hallitus on valinnut taloyhtiölle isännöitsijän hoitamaan yhtiön päivittäistä hallintoa, osa edellä mainituista hallituksen tehtävistä hoituu yleensä isännöitsijän toimesta. Yhtiön ylintä päätäntävaltaa käyttää yhtiökokous, jonka päätöksiä yhtiön hallinnon (hallitus ja isännöitsijä) on noudatettava. Laissa on määritelty ne toimet, joihin hallitus tarvitsee yhtiökokouksen päätöksen 1. toimet ovat yhtiön koko ja toiminta huomioon ottaen epätavallisia tai laajakantoisia 2. toimet vaikuttavat olennaisesti osakkeenomistajan hallinnassa olevan huoneiston käyttämiseen Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys

17 3. toimet vaikuttavat olennaisesti osakkeenomistajan velvollisuuteen maksaa yhtiövastiketta tai muihin osakkeenomistajan hallinnassa olevan osakehuoneiston käyttämisestä aiheutuviin kustannuksiin Rakennusten energiatodistus uudistuu alkaen Poikkeuksen edellä mainittuun tuo kiireelliset toimet, jotka hallituksen on tehtävä, jotta vältyttäisiin mahdollisilta suuremmilta haitoilta. Hallituksen vastuu Illan lopuksi käsiteltiin yhtiön johdon vahingonkorvausvastuuta. Hallituksen jäsen ja isännöitsijä voivat edelleen olla rauhallisin mielin ja hoitaa yhtiön asioita. Johdon on aina kuitenkin muistettava hoitaa yhtiön asioita huolellisesti taloyhtiön edun mukaisesti. Korvausvastuu syntyy vain jos johto on aiheuttanut vahinkoa huolimattomalla tai tahallisella toiminnalla. Vahingonkorvausvastuun toteutumiselle on kolme perusedellytystä, joiden jokaisen on täytyttävä, jotta kanne voisi menestyä; 1. on täytynyt tapahtua vahinko 2. on toimittu huolimattomasti tai tahallisesti 3. tapahtuman ja vahingon välillä täytyy olla syy-yhteys Hallituksen jäsen oletko perehtynyt taloyhtiösi yhtiöjärjestykseen? oletko tietoinen yhtiösi vastikeperusteista? onko kunnossapito- ja korjausvastuista päätetty taloyhtiössäsi laista poiketen? onko kaupparekisterimerkinnät ajan tasalla? tunnetko taloyhtiösi sopimusten sisällön? onko kiinteistön vakuutusturva riittävä? Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys Energiatodistus on työkalu, jonka avulla voi vertailla ja parantaa rakennusten energiatehokkuutta. Energiatodistus on ollut Suomessa käytössä vuodesta 2008 lähtien uudisrakentamisessa sekä yli kuuden huoneiston rakennuksissa. Energiatodistus on esitettävä osto- ja vuokraustilanteissa. Rakennusten energiatodistusten uudistamista koskeva lakiesitys on lähtenyt lausuntokierrokselle. Keskeinen muutos koskee vanhoja pientaloja, jotka uudistuksen myötä tulisivat vaiheittain energiatodistuksen piiriin. Merkittävä muutoksia tulee myös energiatodistuksen laatimiseen. Jatkossa isännöitsijä tai puheenjohtaja eivät voisi tehdä ilman pä- tevöitymistä asunto-osakeyhtiöille energiatodistusta. Uuden lain on määrä tulla voimaan Ympäristöministeriön valmistelema uudistus on osa EU:n uusitun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin kansallista toimeenpanoa. Lisäksi uudistus pohjautuu voimaan tuleviin uudisrakentamisen energiamääräyksiin. Energiantodistuksen ET-luvun laskenta muuttuu ET-luku (kwh/bruttoneliö) kuvaa energiatehokkuutta. Mitä suurempi luku on, sen huonompi on energiatehokkuus. Nykyisen lain mukaan olemassa olevan rakennuksen energiatodistus pohjautuu todelliseen, kulutettuun energiaan. Uuden lain myötä energiatodistuksen laskentaperiaatteet muuttuvat. Lakiesityksen mukaan energian kulutus määritetään ottamalla huomioon rakennuksen tekniset järjestelmät ja rakennusosien ominaisuudet. Rakennuksen kokonaisenergiankulutus määritetään painottamalla laskennallista ostoenergiankulutusta energiamuotojen kertoimella. Energiamuotojen kertoimien lukuarvoja määritettäessä arvioidaan a) primäärienergian kulutusta, b) uusiutuvan energian käytön edistämistä sekä c) lämmitystapaa energiatuotannon yleisen tehokkuuden kannalta. 15

18 Ympäristöministeriön laatimassa asetusluonnoksessa energiamuotojen kertoimet olisivat seuraavat: Sähkö 1.7 Kaukolämpö 0,7 Kaukojäähdytys 0,4 Fossiiliset polttoaineet 1,0 Rakennuksessa köytettävät uusiutuvat polttoaineet 0,5 Energiatodistus myös pientaloille Energiatodistuksen hankkiminen ennen vuotta 2008 valmistuneelle omakotitalolle ja enintään kuuden asunnon asuinrakennukselle on ollut tähän asti vapaaehtoista. Jatkossa energiatodistus tarvittaisiin vanhoissa pientaloissa, kuten muissakin rakennuksissa, rakennuksen tai huoneiston myynnin tai vuokrauksen yhteydessä sekä uudisrakentamisessa. Lakiluonnoksessa ehdotetaan kolmen vuoden siirtymäaikaa ennen vuotta 1960 rakennetuille pientaloille sekä lyhyempiä siirtymäaikoja muutamille muun käyttötarkoituksen mukaisille rakennuksille. Energiatodistusta ei tarvita muun muassa loma-asunnoille, suojelluille tai pienille, alle 50 m² kokoisille rakennuksille. Vanhojen energiatodistusten päivitys uuden lain mukaisiksi Lakiesityksen mukaan "uutta lakia sovelletaan sen voimaantulon jälkeen laadittuihin energiatodistuksiin. Energiatodistuksen laatimisvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos vuoden 2007 rakennusten energiatodistuslain mukainen energiatodistus on saatavilla ja mainitun lain säännösten mukaan voimassa. Voimassa olevan lain (2007) mukaan isännöitsijätodistuksen osana annettava energiatodistus on päivitettävä vuosittain. Todistus perustuu isännöitsijäntodistuksen antopäivää edeltävän kalenterivuoden tai viimeistään käytettävissä olevan kalenterivuoden toteutuneeseen energiankulutukseen. Pätevöityneen energiatodistuksen laatijan tekemä erillinen energiatodistus on voimassa 10 vuotta. Edellä mainittu tarkoittaa asunto-osakeyhtiöiden kohdalla sitä, jos isännöitsijä tai puheenjohtaja on laatinut energiatodistuksen tammikuussa 2013, se on voimassa seuraavan vuoden alkuun. Jos isännöitsijä on tehnyt energiatodistuksen vuoden 2012 puolella, helmikuussa 2013 energiatodistus on tehtävä uuden lain mukaisesti. Jos rakennuksessa on pätevöityneen energiatodistuksen laatijan tekemä energiatodistus, sen voimassaoloaika on 10 vuotta ja uusimistarve vasta sen jälkeen. Jatkossa isännöitsijä tai hallituksen puheenjohtaja eivät voi ilman pätevöitymistä tehdä energiatodistusta Lakiesityksen mukaan energiatodistusten laadun varmistamiseksi sekä uudis- että olemassa olevassa rakennuksessa energiatodistusten laatijoina voisivat toimia vain energiatodistuksen laatijan pätevyyden omaavat, rekisteröidyt henkilöt. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että olemassa oleville rakennuksille isännöitsijä tai puheenjohtaja ei voi enää jatkossa ilman pätevöitymistä tehdä energiatodistusta. Energiatodistus voidaan yhdistää kuntoarvioon Todistus olisi jatkossa voimassa 10 vuotta. Pitkä voimassaoloaika kohtuullistaisi myös energiatodistuksen tekemisestä syntyviä kustannuksia. Käytännössä energiatodistuksen tekeminen voitaisiin yhdistää muuhun rakennuksesta tehtävään asiantuntija-arvioon, kuten kuntoarvioon. Lähde: Rakennuskustannusindeksi. Tilastokeskus rakennuskustannukset nousivat maaliskuussa 3,2 prosenttia rakennuskustannusindeksi 2010=100 Rakennuskustannukset nousivat 3,2 prosenttia vuoden 2012 maaliskuussa edellisen vuoden maaliskuuhun verrattuna. Rakentamisen työpanosten hinnat nousivat 2,8 prosenttia, tarvikepanosten hinnat 2,9 prosenttia ja muiden panosten hinnat 6,1 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksistä 2010=100. Helmikuusta maaliskuuhun rakennuskustannusten kokonaisindeksi nousi 0,8 prosenttia. Työpanosten hinnat nousivat 1,5 prosenttia, tarvikkeiden hinnat 0,4 prosenttia ja muiden panosten hinnat 1,5 prosenttia Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys

19 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys on nyt Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt ja rekisteröinyt yhdistykselle uudet säännöt. Uusien sääntöjen näkyvin muutos on yhdistyksen nimen muutos. Yhdistyksen uudeksi nimeksi tuli Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Muita merkittäviä muutoksia ovat: Jäseniksi voidaan ottaa erityyppisiä yhteisöjä, joilla voi olla eri maksuperusteet Uusille jäsenille voidaan antaa jäsenenmaksuun alennusta tai vapautus ensimmäisen vuoden osalta Kutsu jäsenkokoukseen voidaan toimittaa esimerkiksi sähköpostitse tai jäsenlehdessä Perustetaan työvaliokunta ohjaamaan yhdistyksen toimintaa hallituksen kokousten välillä Hallituksen jäsenen kelpoisuusikäraja poistui Määräykset yhdistyksen toimistosta ja toiminnanjohtajasta Säännöt luettavissa kokonaisuudessaan yhdistyksen kotisivuilta Uusitut säännöt 2012 Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys

20 PalvElUHaKEMiSTO VIHErraKENTamISTa PIHaTYÖT HISSIT SaNEErauSTa Palvelua kaikissa hissiasioissa Puh (vaihde) (päivystyspalvelu 24 h) KIINTEISTÖNHuolToa Kiinteistönne hoitaa Juha Makkonen Jumtor Oy Puh päivystys Jari Eskola Listatie 23, Oulu KIINTEISTÖPalVEluJa Oulu, p Suomalaista osaamista, käsityötaitoa ja tarkkuutta. Luotettava kumppani jo vuodesta Rakennushuollot Graffitien poistot ja jälkikorjaukset Suojaukset, maalaukset Höyrypesut Sammaleenpoistot Myös arvokohteet asianajotoimistoja Asianajaja Juha Ryynänen Urakkasopimukset ja -riidat Kiinteistöalan asiantuntija! ISäNNÖITSIJäToImISToJa E. SuomEla oy ISännöIntIpalvElu p Kiinteistönpidon asiantuntija Isännöinti J. Koskela Oy Kiinteistöliiton jäsenlehteen menevä mainos Oulu (08) Me palvelemme! Ammattitaitoista isännöintipalvelua Oulun alueella Tupoksentie 10, LIMINKA (08) , Isännöintitoimisto s ISÄNNÖINNIN YKKÖNEN! OULUN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY puh , Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys

21 PalvElUHaKEMiSTO ISäNNÖITSIJäToImISToJa ISäNNÖINTI Taloyhtiön hallinto Taloyhtiön talousasiat Kiinteistöomaisuuden hoitaminen Tyrnäväntie Oulu Puh REALIA ISÄNNÖINTI OY Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistyksen toimisto on suljettu eli viikon 28 Kiinteistöliiton toimisto on suljettu eli viikot 29 ja 30 lehdet oikeaan osoitteeseen Ilmoita uuden hallituksen yhteystiedot yhdistykselle, tai puh Yhdellä ilmoituksella tiedot päivittyvät sekä Suomen Kiinteistölehden että yhdistyksen jäsenlehden osoiterekisteriin. Ilmoittamalla myös sähköpostiosoitteesi yhdistykselle saat viimeisimmät kiinteistöalan tiedot. Kattohuolto Soita Pihalta katsottuna katto on poissa silmistä ja siksi myös poissa mielestä. Säännöllinen kattohuolto pidentää katon ikää jopa kymmeniä vuosia. Uudet, modernit huoltoautot nyt myös Oulun alueella, pyydä huoltosopimustarjous! Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys

22 Yhteystiedot ja neuvonta: Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys Kirkkokatu 53, OULU Toiminnanjohtaja Pekka Luoto Puh. (08) tai Sähköposti: Järjestösihteeri Maarit Laikola Puh. (08) , Sähköposti: Kotisivut: Käyttäjätunnus jäsensivuille: kiinteisto Salasana: yhdistys07 Kemin Kiinteistöyhdistys Kimarinkatu 8, KEMI Puh Kalajokilaakson Kiinteistöyhdistys Muuttolantie 22, YLIVIESKA Puh. (08) Suomen Kiinteistöliitto Annankatu 24, HELSINKI Puh. (09) Jäsennumero löytyy osoitetarrasta. Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys