MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/

Transkriptio

1 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Perusturvalautakunta Aika klo 17:00-20:27 Paikka Kunnantalo, kokoushuone 1-2 Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 21 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Työjärjestyksen vahvistaminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta Valtuustoaloite / Yksityinen puoli tuottamaan päivähoitoa Valtuustoaloite säilyttää lapsen subjektiiviset oikeudet varhaiskasvatukseen ym. 26 Työterveysyksikön työfysioterapeutin 50 %:n toimen muuttaminen 100 %:ksi toimeksi Arkeen voimaa - toimintaohjelmaan osallistuminen Mustijoen perusterveydenhuollon toiminta kesällä Perusturvapalvelujen toimialan toimintakertomus vuodelta 2015 sekä talousarvion toteuma Perusturvapalvelujen toimialan talousarvion 2016 käyttösuunnitelma Perusturvalautakunnan otto-oikeuden piiriin kuuluvat viranhaltijapäätökset Ilmoitusasiat 62

2 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Liljavirta Eija puheenjohtaja Aarrelampi Hannu jäsen Anttonen Sari jäsen Ekonen Sinikka jäsen Ikonen Raija jäsen Kippilä Jarkko jäsen Lavikainen Aija jäsen Leino Timo jäsen Liu Päivi jäsen Ylimartimo Lauri jäsen Muut Virtanen Matti varajäsen Rintala Eija esittelijä Peltonen Marjut pöytäkirjanpitäjä Sihlman Erja asiantuntija läsnä Komulainen Satu asiantuntija läsnä Poissa Norro Soili jäsen Peussa Kari jäsen Tilvis Reijo Mäntsälän kh:n edustaja Pajunen Juha Pornaisten kh:n edustaja Allekirjoitukset Eija Liljavirta puheenjohtaja Marjut Peltonen pöytäkirjanpitäjä Käsitellyt asiat Pöytäkirjan tarkastus Mäntsälä Hannu Aarrelampi Lauri Ylimartimo Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Nähtävänä yleisessä tietoverkossa

3 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Perusturvalautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Perusturvalautakunta 21 Päätösesitys: Todetaan kokous laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Perusturvalautakunta päätti hyväksyä esityksen.

4 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Perusturvalautakunta Työjärjestyksen vahvistaminen Perusturvalautakunta 22 Päätösesitys: Vahvistetaan työjärjestys. Perusturvalautakunta päätti hyväksyä esityksen.

5 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Perusturvalautakunta Pöytäkirjan tarkastajien valinta Perusturvalautakunta 23 Päätösesitys: Valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi Hannu Aarrelampi ja Lauri Ylimartimo. Pöytäkirja tarkastetaan Perusturvalautakunta päätti hyväksyä esityksen.

6 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Perusturvalautakunta Valtuustoaloite / Yksityinen puoli tuottamaan päivähoitoa 496/ /2015 Kunnanvaltuusto Valtuutettu Annika Warras-Stjernvall ja muut allekirjoittaneet jättivät valtuuston kokouksessa seuraavan aloitteen: "VALTUUSTOALOITE Mäntsälän Kunnan talousarvio on investoinneiltaan raskas. Investointisuunnitelmassa on isoja kouluhankkeita, jotka kunnan on välttämätöntä toteuttaa. Myös varhaiskasvatukseen on suunniteltu isoja investointeja. Mäntsälän keskustaan tulisi iso päiväkoti ( Isoniitty paikkaa ) sekä 1-2 päiväkodin laajennusta (Amanda ja Taikametsä). Hankkeiden tavoitteena lopettaa kunnan pienempiä päivähoitoyksiköitä ja keskittää toiminnat isompiin yksiköihin kuten valtuusto on linjannut. Hankkeet toteutettaisi kunnan omina hankkeina, jolloin kustannus rasittaisi raskaasti kunnan omaa taloutta lähivuosina. Kouluhankkeet syövät nyt kunnan investointiohjelmaa. Siksi näille Mäntsälän keskustassa sijaitseville isoille päiväkotihankkeille olisi nyt otettava aikalisä ja selvitettävä päivähoidon järjestämiselle muita vaihtoehtoja. Samalla pitäisi selvittää olisiko mahdollista käyttää syksyllä 2016 vapautuvaa Hepolan koulun vieressä olevaa siirtokoulua päivähoidon tarpeisiin. Päiväkotirakentamiseen on tänä päivänä vaihtoehtoja. Yksityisiä toimijoita on tullut markkinoille, jotka sekä rahoittavat päiväkotihankkeita sekä etsivät päiväkodille yhdistyksen tai yrityksen tuottamaan päiväkotipalvelun. Kunnan osuus hankkeessa on etsiä sopiva tontti hankkeen toteutukseen, ei muuta. Esimerkkinä: Lapti Oy on toteuttanut Päiväkoti Voltin Liedontiellä Mäntsälässä Päivähoidon tarve on jatkuvasti olemassa. Ehdotamme siksi, että Kunnanhallitus/Perusturvapalvelut selvittää olisiko mahdollista saada yksi tai jopa muutama tällainen hanke kuntaan, jossa päiväkoti rakentuisi yksityisen yrityksen toimesta ja palvelun tuottaisi yhdistys tai yksityinen palvelun tuottaja. Tätä tukee myös se, että päivähoidon kustannus on edullisempi yksityisen palveluntuottajan järjestämänä kuin kunnan omana palveluna. Näin saataisi kunnan puolelta tarvittava aikalisä päivähoitorakentamiseen. Liite 1: Palvelutuottajia Liite 2: Palveluilmoitus/Kuntalehti 11/2015 Allekirjoittajat: Annika Warras-Stjernvall" Kunnanvaltuusto lähettää aloitteen kunnanhallitukselle valmisteltavaksi.

7 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Perusturvalautakunta Liite 1. Valtuustoaloite Kunnanhallitus Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus päättää lähettää aloitteen valmisteltavaksi perusturvan toimialalle. Hyväksyttiin esityksen mukaan. Perusturvalautakunta 24 Kunnan kokonaisinvestointeja tuleville vuosille selvitetään parhaillaan erillisessä työryhmässä. Selvityksessä ovat mukana myös varhaiskasvatuksen tarpeet. Selvityksessä tutkitaan myös yksityisen mahdollisuus rakentaa ja tuottaa palvelut. Asia tullaan linjaamaan talousarvion 2017 ja taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Perusturvajohtajan päätösesitys: Perusturvalautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle valtuustoaloitteen valmistelutilanteen. Käsittely: Varhaiskasvatuspäällikkö Erja Sihlman esitteli asiaa kokouksessa. Perusturvalautakunta päätti hyväksyä esityksen.

8 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Perusturvalautakunta Valtuustoaloite säilyttää lapsen subjektiiviset oikeudet varhaiskasvatukseen ym. 75/ /2016 Kunnanvaltuusto Vasemmistoliiton valtuustoryhmä, Sosiaalidemokraattien valtuustoryhmä ja Vihreiden valtuustoryhmä jättivät seuraavanlaisen valtuustoaloitteen kokouksessa: " Aloite säilyttää lapsen subjektiiviset oikeudet varhaiskasvatukseen sekä pitää voimassa nykyinen suhdeluku varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksessa Mäntsälän Vasemmistoliitto, Demarit ja Vihreät ja muut allekirjoittajat haluavat panostaa laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja siksi pidämme hyvänä, ettei ensi vuoden talousarviossa ole vähennetty päivähoidon määrärahoja. Varhaiskasvatus on vaikuttava keino lisätä tasa-arvoa yhteiskunnassa. Tutkimusten mukaan varhaiskasvatus tukee lapsen kehitystä ja on yksi parhaista keinoista ehkäistä huono-osaisuutta ja ongelmien periytymistä sukupolvelta toiselle. Maan hallitus on päättänyt romuttaa lasten tasa-arvoista oikeutta varhaiskasvatukseen. Jatkossa oikeus kokopäiväiseen päivähoitopaikkaan olisi vain kokoaikaisesti työskentelevien, päätoimisesti opiskelevien tai päätoimisesti yrittäjinä toimivien lapsilla. Lisäksi kasvatetaan päiväkotien ryhmäkokoja sekä korotetaan päivähoitomaksuja. On todella hienoa, että vuonna 2015 voimaan astunut varhaiskasvatuslaki korostaa varhaiskasvatusta lapsen oikeutena. Hallituksen lakiesitys on tämän lain vastaista. Aloitteen tekijöiden mukaan on surullista, että lasten perusoikeudet joutuvat joustamaan hallituksen lyhytnäköisen leikkauspolitiikan takia. Kunnat voivat kuitenkin edelleen päättää itse, miten varhaiskasvatuksen järjestävät. Mahdolliset leikkaukset kohdistuisivat lapsiin, perheisiin ja naisvaltaisen alan työntekijöihin. Se kiihdyttäisi ihmisten eriarvoistumista jo ennen kouluikää. Ryhmäytyminen vaikeutuu, lapsi ei pysty luomaan kiinteitä ystävyyssuhteita, päiväkotiryhmän vuorovaikutussuhteiden määrä kasvaisi hallitsemattomaksi jopa aikuiselle, lapsista puhumattakaan. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden säilyttämistä tukee se tutkittu tieto, että perheiden mahdollisiin ongelmiin päästään puuttumaan jo varhain, jos saadaan lähes koko ikäluokka varhaiskasvatuksen piiriin. Mäntsälässä on paljon pieniä päivähoitoyksiköitä, joissa ryhmän kasvattaminen ei olisi mahdollistakaan Esitämme subjektiivisen päivähoito-oikeuden säilyttämistä sekä ryhmäkohtaisen lapsimäärän pidettävän nykyisellään eli yli 3 - vuotiaiden ryhmässä seitsemän (7) lasta / kasvatushenkilö.

9 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Perusturvalautakunta Mäntsälässä Vasemmistoliiton valtuustoryhmä Sosialidemokraattien valtuustoryhmä Vihreiden valtuustoryhmä Kunnanvaltuusto päätti lähettää aloitteen kunnanhallitukselle valmisteltavaksi. Liite 1. Valtuustoaloite Kunnanhallitus Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus lähettää aloitteen perusturvan toimialan valmisteltavaksi. Hyväksyttiin esityksen mukaan. Perusturvalautakunta 25 Lainsäädäntö 1. Varhaiskasvatuslaki Eduskunta hyväksyi lain varhaiskasvatuslain muuttamisesta. Laki tulee voimaan Lain muutoksen myötä jokaisella lapsella on oikeus osallistua varhaiskasvatukseen 20 tuntia viikossa. Maksuttomaan esiopetukseen osallistuminen vastaa ko. subjektiivista oikeutta. Varhaiskasvatusta on lain mukaan järjestettävä kokopäiväisesti, jos lapsen vanhemmat tai muut huoltajat työskentelevät kokoaikaisesti tai opiskelevat, toimivat yrittäjänä tai ovat muussa työssä päätoimisesti. Lain mukaan lapsella on lisäksi oikeus 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen vanhemman osa-aikaisen tai väliaikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen, kuntoutuksen tai muun vastaavan syyn vuoksi. Lisäksi varhaiskasvatusta on järjestettävä nykyisen laajuisena, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia tai se on muutoin lapsen edun mukaista. Esiopetukseen osallistuville lapsille varhaiskasvatusta on järjestettävä osa-aikaisesti, mikäli lapsella on oikeus 20 tunnin varhaiskasvatusta laajempaan varhaiskasvatukseen. Vanhemman jäädessä työttömäksi lapsen oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen säilyy kahden kuukauden ajan. Laki varhaiskasvatuslain muutoksesta mahdollistaa ennen voimassa olleiden säännösten nojalla tehtyjen paikkapäätösten kumoamisen ja uudelleen päättämisen. Oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan kuitenkin säilyy päiväkodissa ja

10 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Perusturvalautakunta mahdollisuuksien mukaan perhepäivähoidossa, jos lapsen varhaiskasvatusaika muutetun lain voimaan tullessa muuttuu. (Laki varhaiskasvatuslain muuttamisesta 108/2016) Kunnallista varhaiskasvatuspaikkaa tulee hakea viimeistään neljä kuukautta ennen tarpeen alkamista. Jos varhaiskasvatuksen tarpeen alkamisajankohta ei ole ennakoitavissa ja paikan tarve johtuu työllistymisestä, opiskelusta tai koulutuksesta, tulee paikkaa hakea niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään kaksi viikkoa ennen kuin varhaiskasvatuksen tarve alkaa varhaiskasvatuspaikkaa tarvitsevien tulee hakea sitä siis maaliskuun loppuun mennessä. Tämän vuoksi perusteet varhaiskasvatusoikeuden rajoittamiselle osa-aikaiseksi sekä kaikki sen järjestämiseen liittyvät toimenpiteet tulisi olla päätettynä kunnassa mahdollisuuksien mukaan jo alkuvuodesta. 2. Laki kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta Laki astuu voimaan alkaen. Yksityisen hoidon tuen hoitoraha on perheen kustakin lapsesta, jolla on oikeus varhaiskasvatuslain 11 a :n 1 momentin mukaiseen varhaiskasvatukseen ja kustakin lapsesta, jolla on oikeus saman lain 11 b :n 2 momentin mukaiseen varhaiskasvatukseen, 64,28 euroa kalenterikuukaudessa. Yksityisen hoidon tuen hoitoraha on kuitenkin 173,74 euroa kalenterikuukaudessa perheen kustakin sellaisesta lapsesta jonka vanhemmat tai muut huoltajat työttömyysturvalaissa (1290/2002) tarkoitetulla tavalla työskentelevät kokoaikaisesti taikka opiskelevat, toimivat yrittäjänä tai ovat omassa työssä päätoimisesti. Edellä mainitun tilanteen päätyttyä lapsesta on edelleen oikeus tämän momentin mukaiseen yksityisen hoidon tukeen kahden kuukauden ajan, paitsi jos lapsen vanhempi tai muu huoltaja jää kotiin hoitamaan perheessä asuvaa muuta lasta tai jää eläkkeelle. Oikeus 173,74 euron suuruiseen yksityisen hoidon tuen hoitorahaan on myös perheen lapsen vanhemman tai muun huoltajan sellaisen osa-aikaisen työssäkäynnin, väliaikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen, kuntoutuksen tai muun vastaavan toimen ajalta, jolloin lapsella on oikeus yli 20 tunnin viikoittaiseen varhaiskasvatukseen, tai jos lapsella on kunnan päätöksellä todettu varhaiskasvatuslain 11 a :n 4 momentin mukainen oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen (Laki kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta, 4 ). Edellä 4 :n tarkoitetun varhaiskasvatuslain 11 a :n mukaan päätöksen lapsen oikeudesta kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen tekee kunta. Kuntalisä yksityisen hoidon tuesta 20h/viikko osalta tulee määritellä uudelleen alkaen. Em. ehdotus tehdään perusturvalautakunnalle kevään aikana. Ilman kuntalisää perheet eivät taloudellisesti pysty käyttämään yksityistä palvelua Mäntsälässä ja Pornaisissa.

11 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Perusturvalautakunta voimaan astuva muutos asetus lasten päivähoidosta: Lasten päivähoidosta annetun asetuksen (239/1973) 6 :n mukaan päiväkodissa tulee hoito- ja kasvatustehtävissä olla vähintään yksi henkilö, jolla on sosiaalihuollon ammatillinen kelpoisuus enintään kahdeksaa kokopäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden (aikaisempi asetuksen sanamuoto: enintään seitsemää kokopäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden). Enintään neljää alle kolmivuotiasta lasta kohden tulee päiväkodissa olla vähintään yksi kelpoisuuden omaava henkilö (alle 3-vuotiaiden osalta ei muutosta). Asetus koskee sekä kunnallista että yksityistä varhaiskasvatusta. Valtuustoaloite: Valtuustoaloitteessa esitetään, että kunta säilyttää lapsen subjektiiviset oikeudet varhaiskasvatukseen sekä pitää voimassa nykyisen suhdeluvun yli 3- vuotiaiden ryhmissä varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksessa. Varhaiskasvatusoikeuden sekä henkilöstön ja lasten suhdeluvun muutosten arviointia Mäntsälässä: Mäntsälässä oli lokakuussa 2015 kunnallisessa varhaiskasvatuksessa kokopäiväisesti joka päivä 15 ja osaviikkoisesti 40 sellaista lasta, joiden toinen tai molemmat vanhemmat ovat kotona. Lukuihin ei sisälly yksityisen hoidon tuella järjestetyssä varhaiskasvatuksessa olevat lapset. Näihin lukuihin eivät sisälly myöskään lapset, joilla varhaiskasvatus on jo nyt lausunnon mukaan tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia tai muutoin lapsen edun mukaista (11 a, 3-4 mom.). Nämä lapset ovat siis varhaiskasvatuksessa kunnan eri päiväkodeissa koko Mäntsälän alueella. Heidän siirtämisensä yhteen päiväkotiin samaan ryhmään ei ole mahdollista muutetun lain mukaisesti ilman vanhempien suostumusta. Kotona olevat vanhemmat ovat valinneet kasvavassa määrin varhaiskasvatuksen palveluista kerho-ja avoimen toiminnan. Osaviikkohoidossa olevista lapsista osa oli varhaiskasvatuksessa lakimuutoksen mukaisen 20 t viikossa. Kunnallisessa varhaiskasvatuksessa oli Mäntsälässä lokakuussa lasta. Päiväkodin yli 3-vuotiaiden lapsiryhmien kasvattaminen nykyisestä 21:stä 24 lapsen (8/1 suhdeluvun mukaiseksi) ryhmiksi on mahdollista Mäntsälässä vain osassa lähinnä uusimmissa päiväkodeissa. Voimassa oleva rakennuslupa ei mahdollista lapsilukumäärän kasvattamista 8/1 suhdeluvun mukaiseksi. Tilamitoitus, tilojen rakennusluvan mukainen käyttötarkoitus, eikä sisäilman laatu salli lapsilukumäärän kasvattamista 8/1 suhdeluvun mukaiseksi. Tarkennetut laskelmat esitetään valtuustoseminaarissa 7.3. ja toimitetaan sen jälkeen lautakunnan jäsenille. Varhaiskasvatuksessa suunnitellaan parhaillaan millaisia vaihtoehtoja pystytään tarjoamaan kunnan eri alueilla olevissa päiväkodeissa huomioiden lakimuutokset sekä tilojen asettamat reunaehdot. Samalla arvioidaan uudelleen perhepäivähoidon varahoidon järjestäminen

12 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Perusturvalautakunta huomioiden tila- ja henkilöstöresurssit sekä lapsen mahdollisimman yhtenäinen kasvatus-ja oppimispolku päiväkodeissa. Toimeenpano: Valtuusto päättää kuntatasolla varhaiskasvatuslain ja asetuksen muutosten toimeenpanosta, johon sisältyy käsittelyssä oleva valtuustoaloite. Perusturvalautakunta päättää yksityisen hoidon tuen kuntalisän maksamisesta. Lain toimeenpanossa kunnalle on annettu laaja harkintavalta arvioida lapsen subjektiivinen oikeus silloin, kun huoltajat eivät ole työssä kokoaikaisesti tai opiskele, toimi yrittäjänä tai ole omassa työssä päätoimisesti. Seuraavassa esitetään vaihtoehtoja voimaan tulevan varhaiskasvatuslain 11 a :n toimeenpanolle: Vaihtoehto 1: Varhaiskasvatuslaki toimeenpannaan alkaen siinä muodossa kuin se on annettu. Kunnan on tarjottava vanhemmille vaihtoehtoja 20 h:n varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi (20 h/vko). Lain mukaan vaihtoehtoja tulee olla vähintään kaksi. Kunta saa päättää osapäiväisen ja viikkoisen varhaiskasvatuksen toteutuksesta joko päivittäisenä osapäiväisenä tai kahtena tai useampana päivänä järjestettävänä osaviikkoisena varhaiskasvatuksena. Mikäli perhe valitsee osaviikkoisen varhaiskasvatuksen, kunta tekee (Mäntsälässä viranhaltija) yksilökohtaisen päätöksen päivistä. Tämän lisäksi hoitopaikka ei saa muuttua päiväkotihoidossa huoltajan/lapsen tarpeiden ja perheen tilanteiden muuttuessa ilman huoltajan suostumusta. Ns. subjektiivisen oikeuden rajoittaminen alkaen edellyttää kuntatasoista linjausta lain toimeenpanossa. Lain toimeenpanossa kunnalle on annettu laaja harkintavalta arvioida lapsen subjektiivinen oikeus silloin, kun huoltajat eivät ole työssä kokoaikaisesti tai opiskele, toimi yrittäjänä tai ole omassa työssä päätoimisesti. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden määrittely (yli 20h) tapahtuu varhaiskasvatuksen palveluohjauksessa yhdessä lapsen vanhemman/vanhempien tai huoltajan/huoltajien kanssa. Toimeenpano edellyttää tiivistä perhekohtaista palvelumuotoilua, jossa otetaan huomioon lapsen ja perheen tilanne silloin, kun huoltajat eivät työskentele tai opiskele, toimi yrittäjänä tai ole omassa työssä päätoimisesti. Arvioitaessa laajemman, yli 20 h kestävän varhaiskasvatuksen tarvetta, huomioidaan mm. seuraavaa: - huoltajan kuntoutus tai muun vastaava syy - työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen

13 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Perusturvalautakunta lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia laajempi varhaiskasvatus on muutoin lapsen edun mukaista - perusteena voi lisäksi olla huoltajan fyysisen, psyykkisen terveydentilan ongelmat, päihteiden käyttö - jos perheeseen syntyy samalla kertaa useampi lapsi, keskonen, vammainen tai sairas lapsi - jos huoltaja tai lapsi on pitkäaikaissairas tai vammainen - maahanmuuttajuus - lapsen kouluvalmiuksien tai ryhmässä toimimisen taitojen harjaannuttaminen Arvioitaessa laajempaa varhaiskasvatustarvetta, toimitaan kasvatuskumppanuus periaatteiden mukaan, jolloin lapsen etu määrittelee ensisijaisesti laajemman varhaiskasvatuksen tarpeen. Lakimuutoksen mukaan viranomaisella on perustelluista syistä aina mahdollisuus pyytää huoltajilta selvitys (todistukset) laajemman varhaiskasvatusoikeuden edellytyksistä 11a, 5 mom.). Vaihtoehto 2: Varhaiskasvatuslain muutosta (11 a ) ei toimeenpanna vaan toteutetaan lakia nykyisessä muodossa ( a ) eli ei rajoiteta 20 h/viikossa laajempaa varhaiskasvatusta. Toimeenpano: Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen muutos Koska varhaiskasvatuslaki ja päivähoitoasetus koskevat myös yksityistä varhaiskasvatusta, noudattavat yksityiset palveluntuottajat myös kunnan tekemiä linjauksia. Näin lapset eivät joudu eriarvoiseen asemaan. Perusturvalautakunta päättää yksityisen hoidon tuen kuntalisän määrän 20 h/vko osalta. Seuraavassa esitetään vaihtoehtoja voimaan astuvan päivähoitoasetuksen toimeenpanolle: Vaihtoehto 1 Päivähoitoasetuksen muutos toimeenpannaan alkaen Asetus otetaan käyttöön niiltä osin kuin se on mahdollista huomioiden mm. tilojen asettamat rajoitteet. Vaihtoehto 2 Päivähoitoasetuksen muutosta ei oteta täysimääräisesti käyttöön Päivähoitotilat eivät mahdollista lapsiryhmien suurentamista (ks. aiempi teksti) ja tehokkuutta haetaan mm. sijoittamalla lapsia tilapäisesti suhdeluvun 8/1 mukaisesti uusiin päiväkoteihin, mikäli tilat sen mahdollistavat ja kysyntä niin vaatii. Tällöin ei palkata lisähenkilöstöä. Vaihtoehto 3 Päivähoitoasetuksen muutosta ei oteta lainkaan käyttöön. (Valmistelija/lisätietoja: varhaiskasvatuspäällikkö Erja Sihlman,

14 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Perusturvalautakunta puh ) Perusturvajohtajan päätösesitys: Perusturvalautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että 1. Mäntsälän kunta toteuttaa järjestämässään varhaiskasvatuksessa lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen hyväksytyn varhaiskasvatuslain muutoksen määrittämällä tavalla alkaen. 2. Mäntsälän kunta toteuttaa samaa periaatetta myönnettäessä lapsen yksityisen hoidon tuen kuntalisää. 3. Mäntsälän kunnan järjestämässä varhaiskasvatuksessa ei oteta kategorisesti käyttöön voimaan astuvan päivähoitoasetuksen 6.n mukaista lasten ja henkilöstön suhdeluvun muutosta 1/8. Varhaiskasvatuspäällikön päätöksellä voidaan harkinnanvaraisissa tapauksissa kasvattaa ryhmäkokoa lapsia päiväkotiin sijoitettaessa ottaen huomioon ryhmän lasten tarpeet (esim. saman perheen sisarusten saamiseksi samaan päiväkotiin) ja ikärakenne sekä toimintatilojen riittävyys ja toiminnallisuus. Pääsääntöisesti päivähoitoasetusta sovelletaan siten, että yli 3-vuotiaiden ryhmissä toteutetaan edelleen lasten ja henkilöstön nykyistä suhdelukua 1/7. 4. Asiassa seurataan omia ja muiden kuntien kokemuksia rajoituksista, ja asiaa käsitellään tarvittaessa uudelleen. 5. Tämä pykälä tarkistetaan kokouksessa. Käsittely: Varhaiskasvatuspäällikkö Erja Sihlman esitteli asiaa kokouksessa. Asiasta käydyn keskustelun kuluessa jäsen Timo Leino esitti, että ei oteta käyttöön voimaan astuvan varhaiskasvatuslain muutoksen mahdollistamaa päivähoito-oikeuden rajausta sekä säilytetään lasten ja henkilöstön suhdeluku 1/7. Jäsen Lavikainen kannatti Leinon esitystä. Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä ja ehdotti kädennostoäänestystä. Äänestystapa hyväksyttiin. Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotusta kannatti 7 jäsentä (Aarrelampi, Ekonen, Ikonen, Kippilä, Liljavirta, Virtanen ja Ylimartimo) ja jäsen Leinon esitystä kannatti 4 jäsentä (Anttonen, Lavikainen, Leino ja Liu). Äänestyksen jälkeen perusturvalautakunta päätti hyväksyä esittelijän esityksen äänin 7-4.

15 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Perusturvalautakunta Työterveysyksikön työfysioterapeutin 50 %:n toimen muuttaminen 100 %:ksi toimeksi Perusturvalautakunta 26 Perusterveydenhuollon työterveysyksikössä on työfysioterapeutin 50 % toimi. Työfysioterapeutti on asiakastarpeiden mukaisesti tehnyt %:n työaikaa erillisellä sopimuksella. Työfysioterapeutin työpanos tuottaa asiakaslaskutuksen kautta tuloa kyseisen vakanssin palkkausmenot kattaen. Työfysioterapeutin toimi vapautuu työntekijän irtisanoutumisen johdosta. Muutostilanteissa arvioidaan työpanoksen tarvetta ja osaamisen tarkoituksenmukaista suuntaamista. Haasteena on työfysioterapian riittämättömyys asiakastarpeisiin ja rekrytoinnin haaste 50 %:n työfysioterapeutin toimeen. Työterveyshuoltoon tarvitaan 100 % työfysioterapeutti. Noin 30 %:n lisäresurssi suunnataan tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsivien ns. suoravastaanottoon korvaamaan lääkärinkäyntejä ja ryhmätoimintoihin. Työfysioterapeutin osaamista tarvitaan asiakasyritysten (ml. kunta) työntekijöiden työkyvyn tukemiseen ja sairaslomien vähentämiseen. Vuonna 2015 sairaslomien syistä noin 40 % oli tuki- ja liikuntaelinvaivoista (tules) johtuvia. Tules-syyt ovatkin suurimpia pitkiä sairaslomia aiheuttavia syitä ja ne ovat myös kärjessä työkyvyttömyyden aiheuttajista (työkyvyttömyyseläke, osatyökyvyttömyyseläke tai määräaikainen kuntoutustuki). Tärkeää on suunnata työfysioterapeutin työtä ja osaamista ennaltaehkäisevään toimintaan ja aikaiseen vaikuttamiseen työergonomiassa ja yksilöohjauksissa. Aikaisella puuttumisella ja ohjauksella tules-ongelmien ehkäisyyn/pahenemiseen on mahdollista vaikuttavasti vaikuttaa. Työfysioterapeutin asiakaslaskutus tuotti tuloa vuonna 2015 työterveyshuoltoon euroa 60 %:n työpanoksella. Kokopäiväisen työfysioterapeutin henkilöstökustannus on vuositasolla noin Työfysioterapeutin resurssin lisääminen kokopäiväiseksi lisää henkilöstökustannuksia nykytilanteeseen. Lisäkustannus pystytään siis kattamaan käyntilaskutuksen kautta, joka nyt jo 60 %:n työajalla ylittää henkilöön kohdistuvat palkkakustannukset. Työfysioterapian tarpeesta on konsultoitu kunnan henkilöstöjohtajaa isoimman "asiakasyrityksen" palvelujen tilaajan roolissa. Työfysioterapeutin panosta pidetään välttämättömänä ja merkittävänä myös sairauspoissaolojen ennaltaehkäisyn näkökulmasta. (Valmistelija/lisätietoja: johtava hoitaja Marika Hämäläinen, puh ) Perusturvajohtajan päätösesitys: Perusturvalautakunta päättää muuttaa työterveysyksikön työfysioterapeutin 50 %:n toimen 100 %:ksi toimeksi alkaen. Perusturvalautakunta päätti hyväksyä esityksen.

16 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Perusturvalautakunta Arkeen voimaa - toimintaohjelmaan osallistuminen 96/06.06/2016 Perusturvalautakunta 27 Arkeen voimaa - toimintamalli on Stanfordin yliopiston omistama. Suomessa Kuntaliitto hallinnoi ja myöntää edelleen kunnille oikeuden käyttää (lisenssin) ko. toimintamallia. Toimintamalli on käytössä yli 20 maassa. Suomessa malli otettiin käyttöön Kansainvälisten kokemusten perusteella toimintamalli on parantanut asiakkaiden terveyskäyttäytymistä ja terveydentilaa, voimaannuttanut asiakkaita sekä vähentänyt terveydenhuollon palvelujen käyttöä. Kuntaliitto kehittää ja tuottaa kunnille työvälineitä asiakkaan ja potilaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi yhteistyössä kuntien/kuntayhtymien ja muiden tahojen kanssa. Arkeen voimaa - toimintamalli on yksi tällainen työväline, jota Kuntaliitto tarjoaa käyttöön otettavaksi. Arkeen voimaa -toimintamallin keskeinen ajatus on saada ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen. Toimintamallin tarkoituksena on tehostaa osallistujien kykyä ottaa käyttöön erilaisia itsehoitotyökaluja, joiden avulla voi tehdä hyvinvoinnin kannalta myönteisiä muutoksia elämässä ja pitää niitä yllä arjessa. Merkittävää on, että ryhmiä ohjaavat koulutuksen saaneet vapaaehtoiset vertaisohjaajat. Tutkimuksissa on osoitettu, että ryhmiin osallistuneet kokivat itse arvioidun terveytensä kohenneen. He kokivat myös oireiden hallinnan, arjessa selviytymisen ja yhteistyön terveydenhuoltohenkilökunnan kanssa parantuneen. Myös terveydenhuollon käyntien määrä väheni. Ryhmiin osallistujat tulevat mukaan pääasiassa perusterveydenhuollon kautta. Mukaan voi tulla myös muualta kuten sosiaalitoimen, työvoimapalvelujen tai järjestöjen kautta. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on tärkeää. Arkeen Voimaa -ryhmät ovat yksi vaihtoehto asiakkaille tarjottavissa itsehoidon työkaluista. Arkeen Voimaa -ryhmien toiminta eroaa muista potilaille suunnatuista ryhmätoiminnoista siinä, että ryhmiä ohjaavat ammattilaisten sijaan vapaaehtoiset vertaisohjaajat, joilta ei edellytetä terveydenhuoltoalan ammatillista koulutusta. Kunnassa Arkeen voimaan -hanketta ja vapaaehtoisten toimintaa koordinoi koulutettu aluekoordinaattori. Kuntaliitto vastaa aluekoordinaattorin ja vertaisohjaajien koulutuksesta. Arkeen voimaa -projektia myös seurataan ja tutkitaan yhteistyössä oppilaitosten, THL:n ja jatkossa mahdollisten muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa. Tutkimustuloksia ei vielä ole saatavilla. Aiheesta on valmistunut yksi pro gradu -työ ja joitakin YAMK:n opinnäytetöitä on tehty viime vuonna. Kustannusarvioksi Kuntaliitto esittää seuraavaa: ALUEELLISET KUSTANNUKSET (arvio) LASKETTUNA NS. MINIMIN MUKAAN v. 2016

17 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Perusturvalautakunta Ryhmät 2 ryhmää kaupungin omissa tiloissa Ohjaajien koulutus x 2 keskihinta Aluekoordinaattorin kustannukset Markkinointi ja materiaalit Yhteensä: á 300,00 (-500 ) 600,00 (1 000 ) á 450,00 900,00 600,00 280,00 n euroa Perusturvajohtajan päätösesitys: Perusturvalautakunta Lisäksi kunnan tulee osoittaa työpanosta oman toimensa ohella aluekoordinaattorina toimivan henkilön osalta noin yhden työpäivän päivän verran viikossa. Vapaaehtoisilla Arkeen voimaa -ryhmien vetäjille korvauksena vapaaehtoistyöstä osassa kunnista on korvattu ryhmäpäivältä lounas kunnan ruokalassa. Mustijoen perusturvassa aluekoordinaattorina toimisi perusterveydenhuollon vastaanoton terveydenhoitaja. Määrärahavaraus toimintaan sisältyy vastaanottotoiminnan talousarvioon (Valmistelijat/lisätietoja: johtava hoitaja Marika Hämäläinen, puh ja terveydenhoitaja Theresia Raunio, puh ) 1. Sitoutuu käyttöönottamaan Kuntaliiton hallinnoiman Arkeen voimaa -hankeen. 2. Valtuuttaa perusterveydenhuollon tulosalueen päällikön organisoimaan toiminnan Mustijoen perusturvan toiminta-alueella. 3. Päättää, että vapaaehtoisille ryhmien vetäjille tarjotaan ryhmäpäivinä lounas kunnan henkilöstöruokalassa. Perusturvalautakunta päätti hyväksyä esityksen.

18 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Perusturvalautakunta Mustijoen perusterveydenhuollon toiminta kesällä 2016 Perusturvalautakunta 28 Mustijoen perusterveydenhuollon kesäsupistukset esitetään toteutettavaksi vuonna 2016 ajalla Supistukset mahdollistavat henkilökunnan kesälomien keskittämisen ja vähentävät toimipisteiden haavoittuvuutta lomien aikana. Kesäsupistukset ovat myös yksi keino Mäntsälän ja Pornaisten kunnan säästövaatimusten toteuttamiseksi. Supistetut toiminnan aikana hoitoon pääsyn toteutetaan hoidon tarpeen arvioinnin ja kiireellisyyden perusteella. Pornaisten terveysasema esitetään suljettavaksi väliseksi ajaksi. Pornaisten terveysasema oli suljettuna vuosina 2013 ja 2014 neljä viikkoa ja vuonna 2015 viisi viikkoa. Mäntsälän terveysaseman päivystysvastaanotto toimii normaalisti joka päivä klo Mäntsälän työterveyshuolto on ollut suljettuna kesäisin 3-4 viikkoa. Työterveyshuollon sulun aikana asiakkaita palvellaan akuuteissa asioissa oman kunnan terveysasemalla työntekijän kotikunnan mukaisesti. Lakisääteinen työterveyshuolto järjestetään työterveyshuollon aukioloaikana. (Valmistelija/lisätietoja: johtava hoitaja Marika Hämäläinen, puh ) Perusturvajohtajan päätösesitys: Lautakunta päättää, että Mustijoen perusterveydenhuollossa Mäntsälän terveysaseman toiminta painottuu kiireelliseen toimintaan ajalla Päivystys toimii normaalisti joka päivä klo 8-18 välisenä aikana. Pornaisten terveysaseman vastaanotto on suljettuna Mäntsälän terveysasema palvelee pornaislaisia kesäsulun aikana. Myös muissa terveydenhuollon yksiköissä toimintoja on supistettu. Työterveyshuolto on suljettuna Perusturvalautakunta päätti hyväksyä esityksen.

19 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Perusturvalautakunta Perusturvapalvelujen toimialan toimintakertomus vuodelta 2015 sekä talousarvion toteuma /02.02/2014 Perusturvalautakunta 29 Kuntalain 69 :n mukaan kunnanhallituksen tulee antaa tilikauden toiminnasta toimintakertomus, jossa selvitetään tilikaudelle asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen. Toimintakertomuksessa annetaan myös tietoja sellaisista kunnan talouteen ja konsernitaseeseen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa ja taseessa. Perusturvapalvelujen toimintakertomus on koottu kunnanhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Toimintavuosi oli monesta näkökulmasta haasteellinen. Kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti kunnan henkilöstö lomautettiin seitsemäksi päiväksi. Lomautuksen vaihtoehtona oli vastaavan pituinen palkaton säästövapaa. Perusturvapalveluista lomautuksen ulkopuolelle jätettiin toiminnan luonteen ja asiakkaiden hoitoisuuden/kriittisyyden vuoksi hoito- ja hoivapalveluiden hoitajahenkilöstö, lastensuojelun, aikuissosiaalityön ja nuorten tukipisteen henkilöstö, vammaispalveluohjaaja sekä vastaanottotoiminnan ja päivystyksen sairaanhoitajat. Lomautusjärjestelyt kuormittivat erityisesti esimieshenkilöstöä. Varhaiskasvatuksessa lomautukset olivat erityisen haasteellisia. Asetus määrää lasten ja työntekijöiden suhdeluvun, jota ei voi alittaa edes poikkeustilanteessa. Poissaolot näkyivät ja vaikuttivat asiakaspalveluun. Kielteistä asiakaspalautetta tilanne aiheutti eniten perusterveydenhuollossa. Lomautusten lisäksi toimialalle kohdennettiin talousarviovuonna ns. lisäsäästöt, jotka kohdennettiin palkkamäärärahojen lisäksi mm. ostopalveluihin ja asiakaspalveluiden ostoihin (esh). Vakansseja jätettiin täyttämättä ja täyttöjä myöhäistettiin. Ostopalveluissa noudatettiin kriittistä harkintaa. Toimintavuoden alussa kunnassa vaihdettiin taloushallinnon järjestelmä. Muutos vanhasta uuteen järjestelmään ja laskentatunnisteiden ja -rakenteiden samanaikainen muutos toi haasteita talouden suunnitteluun, seurantaan, raportointiin sekä laskujen käsittelyyn koko vuoden. Järjestelmävaihdoksen vaikutuksen ulottuivat myös asiakastietojärjestelmien ja kirjanpidon rajapintoihin. Raportoinnin käytettävyyden kehittämiselle jäi haasteita vuodelle Toimintavuotta leimasi myös kuntaliitos- ja sote-selvitykset, joihin toimialan johto ja asiantuntijat osallistuivat. Liitteenä 1. on toimintakertomus vuodelta 2015, joka sisältää myös käyttötalousosan toteumat tulosalueittain (Mäntsälä ja Pornainen) ja sisäisen valvonnan selonteon. Lisäksi liitteinä on perusturvapalvelujen toimialan talousarvion 2015

20 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Perusturvalautakunta toteutuma: Liite 2. Käyttötalousosa: tulosalueittain (Mäntsälä ja Pornainen) Liite 3. Käyttötalousosa: tulosyksiköittäin (Mustijoki yhteensä) Liite 4. Investointiosa Oheismateriaalina on toimintatuotot ja toimintakulut tulosyksiköittäin, tuotto- ja kululajeittain vuosilta (jaetaan kokouksessa). Toimialatasolla talousarvio alittui merkittävästi. Käyttötalousosan toimintakate oli tilinpäätöksessä yhteensä Talousarvion toimintakate alittui Toimintakatteen muutos edelliseen vuoteen oli (0,2 %). Toimintakulut olivat Alitusta muutettuun talousarvioon verrattuna muodostui Muutos edelliseen vuoteen oli + 2,1 milj. (2,2 %). Toimintatuotot olivat , jossa oli alitusta muutettuun talousarvioon verrattuna Muutos edelliseen vuoteen oli + 1,9 milj. (7,4 %). Pornaisten maksuosuus oli , jossa on kasvua edelliseen vuoteen (0,3 %). Valtuuston päättämässä talousarviossa määrärahat ovat sitovia tulosalueittain. Tulosalueiden sisäiset toteumat ja poikkeamat on analysoitu tulosaluetason toimintakertomuksessa (liite 1.). Perusturvan johdon ja hallinnon tulosalueen toimintakate alittui Suuri vaikuttava tekijä tähän oli toteutettavaksi suunniteltujen eri järjestelmien käyttöönottojen ja parannustoimenpiteiden siirtyminen toteutettavaksi myöhemmin. Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen tulosalueen toimintakate alittui Tästä toimintatuottojen alitus oli ja toimintakulujen merkittävä alitus Edelliseen vuoteen nähden toimintatuotot kasvoivat (5,5 %) ja toimintakulut kasvoivat (1,9 %). Varhaiskasvatuksen toimintakate alittui merkittävästi (8,0 %). Edelliseen vuoteen nähden varhaiskasvatuksen toimintakate pieneni 0,2 milj. (- 1,5 %). Suurimpia säästöjä syntyi henkilöstökuluissa (7,2 %), avustuksissa kotitalouksille ja ruokapalvelumaksuissa Varhaiskasvatuksen maksutuotot jäivät alle tavoitteen. Hoito- ja hoivapalveluiden toimintakate alittui :lla (2,9 %). Toimintakuluissa oli pieniä ylityksiä, mutta vastaavasti toimintatuottoja kertyi budjetoitua enemmän useamman eri toimintatuottolajin pienistä ylityksistä johtuen. Perusterveydenhuollon toimintakate alittui Alitukseen vaikuttaneita tekijöitä olivat mm. suun terveydenhuollon toimintamenojen

21 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Perusturvalautakunta pysyminen edellisen vuoden tasolla, lääkäripalveluiden toimintakulujen alitus ja vastaanottopalvelujen toimintakulujen alitus Asiakasmaksutuotot ylittyivät Erikoissairaanhoidon toimintakate ylittyi (1,0 %). Mäntsälän HUS kuntalaskutus ylittyi Kasvua edelliseen vuoteen nähden oli 0,8 milj. (+ 4,4 %). Pornaisten HUS kuntalaskutus alittui Vähennystä edelliseen vuoteen nähden oli 0,5 milj. (- 9,9 %). Erikoissairaanhoidon tulosalueen muiden ylitys-/alituskohtien johdosta toimintakatteen kokonaisylitys jäi tämän tekstikappaleen alussa mainitulle tasolle. Investointimenoissa talousarvio alittui yhteensä Osa tietojärjestelmien käyttöönotoista ja parannustoimenpiteistä ei toteutunut vaan ne siirtyivät vuodelle 2016, johtuen osin toimittajan kyvystä toimittaa järjestelmiä ja että kansalliset käyttöönotot eivät mahdollistaneet yhtäaikaista investointia. Investointimenot alittivat myös marraskuun lautakunnan kokouksessa käsitellyn tilinpäätösennusteen (Valmistelijat/lisätietoja: perusturvajohtaja Eija Rintala, puh ja talouspäällikkö Satu Komulainen, puh ) Perusturvajohtajan päätösesitys: Perusturvalautakunta 1) esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi perusturvalautakunnan toimintakertomuksen vuodelta 2015 liitteen 1. mukaisesti, 2) merkitsee tiedoksi käyttötalousosan talousarvion toteutuman liitteiden mukaisina, 3) merkitsee tiedoksi investointiosan talousarvion toteutuman liitteen 4. mukaisena, 4) esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi seuraavan tulosalueen toimintakatemäärärahan ylityksen: Erikoissairaanhoito ja 5) valtuuttaa valmistelijat tekemään toimintakertomukseen sekä liitteisiin tarvittavat tekniset korjaukset. Käsittely: Talouspäällikkö Satu Komulainen esitteli asiaa kokouksessa. Perusturvalautakunta päätti hyväksyä esityksen. Liite 1. Perusturvapalvelujen toimialan toimintakertomus vuodelta 2015, käyttötalousosan toteumat tulosalueittain ja sisäisen valvonnan selonteko Liite 2. Käyttötalousosa tulosalueittain Liite 3. Käyttötalousosa tulosyksiköittäin

22 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Perusturvalautakunta Liite 4. Investointiosa

23 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Perusturvapalvelujen toimialan talousarvion 2016 käyttösuunnitelma 268/02.02/2015 Perusturvalautakunta Kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan talousarvion vuodelle Kunnanhallitus on antanut toimialoille ja lautakunnille vuoden 2016 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet, jotka ovat liitteenä 1. Vuoden 2016 talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuusto on tehnyt perusturvapalvelujen määrärahoihin muutoksia. Vuoden 2016 talousarviossa on valtuusto päättänyt 1,8 milj. euron säästötavoitteen (1,6 menosäästö + 0,2 asiakasmaksulisäys). Tämä säästötavoite on teknisistä syistä kohdennettu valtuuston päättämässä talousarviossa kokonaisuudessaan perusturvapalvelujen johdon ja hallinnon tulosalueelle, ja tulee kunnanhallituksen hyväksymän täytäntöönpano-ohjeen mukaan kohdentaa eri tulosalueille käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä, kuitenkin viimeistään mennessä. Vuoden 2015 ennakkoarvio toimialan tilinpäätöksen ulkoisen toimintakatteen toteumasta on n. 59,2 milj. euroa, johon nähden käyttösuunnitelman 2016 toimintakate sisältää kasvua n. 1,2 milj. euroa (2,1 %). Toimintakatteeseen sisältyy työmarkkinatuen kasvu Mäntsälän osalta euroa sekä kunnan tietohallinnon toimialalle siirtämät ulkoiset kustannukset euroa, yhteensä euroa. Mikäli näiden summien vaikutus toimintakatteen muutoksesta poistetaan, toimintakatteen kasvu on noin euroa (1,1 %). Vuoden 2016 täytäntöönpano-ohjeen mukaan toimialojen tulee raportoida määrärahojen käytöstä lautakunnille ja kunnanhallitukselle kuukausittain ja valtuustolle osavuosikatsausten yhteydessä tavoitteena nykyistä parempi tilinpäätösennustettavuus. Käyttösuunnitelman tulee olla linjassa valtuuston hyväksymän talousarvion kanssa. Siltä osin kuin määrärahoihin liittyviin toimintoihin on jo etukäteen tiedossa mahdollisia ylityspaineita, on määrärahojen käyttöön liittyvät kriteerit määriteltävä etukäteen käyttösuunnitelman tarkistamisen yhteydessä. Sosiaali-, terveys- ja varhaiskasvatuspalvelut ovat lakisääteisiä ja niiden järjestämisvastuu perustuu pitkälle asiakkaan tarpeeseen. Toimialalla noudatetaan useita lautakunnan hyväksymiä asiakas- ja palvelukriteerejä, joiden päivittäminen käyttösuunnitelman yhteydessä on mahdotonta. Näillä kriteereillä on selvä yhteys muodostuviin kustannuksiin. Tasapainoa asiakkaiden tarpeiden, palvelujen järjestämistapojen ja käytössä olevien resurssien välillä joudutaan arvioimaan läpi toimintavuoden. Mikäli käyttösuunnitelma on joiltakin osin ylittymässä, on samassa yhteydessä tilivelvollisten vastuuhenkilöiden varauduttava antamaan selvitys, jolla määrärahojen ylitykset voidaan kattaa vastuualueen tai toimialan sisällä. Käyttösuunnitelman tarkistamisen yhteydessä todetusta määrärahan tarpeesta tulee tehdä kunnanhallitukselle perusteltu esitys välittömästi käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Tältä osin

24 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta voidaan todeta, että perusturvan toimialan talousarvio ja käyttösuunnitelma sisältävät ylitysriskin, koska määrärahavarauksessa on lähdetty vuoden 2015 tiedossa olevasta asiakasmäärästä ja palvelutarpeesta eikä asiakasmäärän ja palvelutarpeen kasvulle ole mitään varausta. Eduskunta vahvisti joulukuussa 2015 ns. budjettilakina varhaiskasvatuslain ja lasten päivähoitoasetuksen muutokset. Nämä sisältävät useita varhaiskasvatusta koskevia toimenpiteitä, jotka toteutuessaan vaikuttavat merkittävästi varhaiskasvatuksen järjestämiseen. Muutokset koskevat lapsen varhaiskasvatusoikeutta sekä päiväkotien henkilöstömitoitusta kolme vuotta täyttäneiden lasten kokopäiväisessä varhaiskasvatuksessa. Ne tulevat voimaan Valtuustossa on tehty aloite, jotta kunnassa jätettäisiin hallituksen linjaama päivähoito-oikeuden rajaus ja päivähoitoryhmien koon kasvattaminen tekemättä. Aloite käsitellään erillisenä asiana. Talousarviokäsittelyssä on myös linjattu, että kotihoidontuen kuntalisä käsitellään talousarviosta erillisenä asiana eikä siihen oteta näin ollen käyttösuunnitelmassakaan kantaa. Muutosten vaikutuksia varhaiskasvatuksen järjestämiseen ja kustannuksiin on hankala arvioida. Lakimuutokseen on kirjattu kunnan velvollisuus tarjota vaihtoehtoja (osapäivä- tai osaviikkohoitona) 20 tunnin varhaiskasvatukseen ja saman toimipaikan säilyminen lapsen varhaiskasvatuksen tarpeen muuttuessa. Edellä mainitusta johtuen mahdollisuus varhaiskasvatuspaikkojen tehokkaaseen täyttämiseen ja käyttöön heikentyy varsinkin Mäntsälän pieniä yksiköitä sisältävässä päiväkotiverkossa. Varhaiskasvatuksen tilat eivät mahdollista 3 vuotta täyttäneiden lasten kokopäiväisen varhaiskasvatuksen suhdeluvun muuttamista 1:7:stä 1:8:aan kaikissa päiväkodeissa. Perusturvan toimialan lailla ohjattuun ja säädeltyyn perustehtävään nähden niukka talousarvio ja käyttösuunnitelma sisältävät ylitysriskin, jonka voi realisoida mm. seuraavat: Asiakasmäärän ja palvelutarpeen ennakoimaton kasvu Yhteiskunnallisen tilanteen aiheuttama työttömyyden kasvu ja kohdentuminen kuntaan lisäten toimeentulotukikustannuksia ja erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrää ja sitä kautta kunnan maksuosuutta työmarkkinatukikustannuksissa Etevan uusi palvelutuotteistus ja asiakkaiden siirrot kalliimmille palvelutasoille Henkilöstön sairastavuuden kasvu (sijaiskustannukset alueilla, joissa sijaisten palkkaaminen välttämätöntä), Kuntien velvoitteita kasvattavan lainsäädännön ja muun valtakunnallisen ohjauksen ennakoimattomat vaikutukset (TYP, sosiaalihuoltolaki, vanhuspalvelulaki, sosiaalihuollon asiakirjalaki, sosiaalipalveluiden järjestämissuunnitelma, varhaiskasvatuslaki, hallituksen rakennepoliittiset päätökset) Käyttösuunnitelmassa toimielin asettaa valtuuston määrittelemien tavoitteiden kanssa yhdenmukaiset, tarkennetut tavoitteet sekä jakaa määrärahat ja tuloarviot tulosyksikkö 1-tasolle ja kohteille (investointiosa). Toimielinten tulee toimittaa käyttösuunnitelmat perusteluineen mennessä kunnan taloushallintoon toimitettavaksi kunnan-

25 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Perusturvajohtajan päätösesitys: hallitukselle. Kunnanvaltuuston toimialan tulosalueelle hyväksymä toimintakate on sitova määräraha ja sitä voidaan muuttaa vain kunnanvaltuuston päätöksellä. Kunnanvaltuuston toimialan investointiryhmälle, hankkeelle ja hankeryhmälle hyväksymät nettomäärärahat ovat sitovia ja niitä voidaan muuttaa vain kunnanvaltuuston päätöksellä. Osavuosikatsaukset huhtikuun ja elokuun toteutumasta käsitellään kunnanvaltuuston kokouksissa kesäkuussa ja lokakuussa. Osavuosikatsausten lisäksi kunnanhallitus ja lautakunta seuraavat talousarvion toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista tulosyksikkö 1-tasolla tarpeen mukaan kuukausittain kuitenkin vähintään neljännesvuosittain. Perusturvapalvelujen käyttösuunnitelmassa on kohdennettu valtuuston talousarviopäätöksen yhteydessä asettamat säästövelvoitteet sekä asiakasmaksulisäykset karkealla tasolla tulosalueille. Tarkempi säästöjen ja asiakasmaksulisäyksien kohdennus kustannuspaikoittain tehdään helmikuun 2016 aikana. Samassa yhteydessä tarkistetaan myös määrärahojen muutosten vaikutukset perusturvan sisäisiin eriin. Määrärahojen tarkemmat kohdennukset ja niiden vaikutukset sisäisiin eriin sekä suoriteliite tuodaan lautakunnan käsittelyyn Käyttösuunnitelma sisältää muutoksia tulosalueiden välillä suhteessa valtuuston talousarviopäätökseen. Valtuusto on hyväksynyt talousarvion sitovaksi tulosaluetasolla, minkä vuoksi on perusturvapalvelujen käyttösuunnitelma vietävä kunnanhallituksen ja edelleen kunnanvaltuuston vahvistettavaksi. Käyttöomaisuushankinnan arvonlisäveroton euroraja on ollut alkaen Tätä pienemmät yksittäiset hankinnat pääosin mm. täydennys- ja korvaushankinnat tulee hankkia hallintokuntien käyttötalousmäärärahoilla. Toimialat tekevät ilmoitukset valmistuneista, käyttöön otetuista investointihankkeista kirjanpitoon kuukausittain. Hyödykkeen poistolaskenta aloitetaan käyttöönottoa seuraavan kuukauden alusta. Hankkeen osalta on seurattava kokonaiskustannuksia hankkeen aloituksesta sen valmistumiseen. Liitteen 1. talousarvion täytäntöönpano-ohje sisältää tarkempia, hankintoihin, menojen ja tulojen käsittelyyn sekä kirjanpitoon liittyviä ohjeita. Perusturvapalvelujen käyttösuunnitelman tekstiosa on liitteenä 2. Käyttösuunnitelma sisältää tietoja tulosyksikköjen asiakas- ja suoritemääristä (toteutuma 2015 sekä käyttösuunnitelma 2016 ja talousarvio 2016), joita on tarkennettava vielä tilinpäätöksen 2015 valmistelun yhteydessä ja ensimmäiseen osavuosikatsaukseen Tehdyt määrärahakarsinnat tulevat vaikuttamaan toimintavuoden aikana syntyviin suoritteisiin (tuodaan lautakunnan käsittelyyn ). Raportointi tapahtuu niiden osalta osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä. Tulosaluetason määrärahat (toimintakatteet) ja menojen ja tulojen erittelyt ovat liitteenä 3. Perusturvapalvelujen investointimäärärahat ovat liitteenä 4. (Valmistelijat/lisätietoja: talouspäällikkö Satu Komulainen puh , perusturvajohtaja Eija Rintala puh )

26 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta 1) hyväksyy perusturvapalvelujen toimialan vuoden 2016 käyttösuunnitelman ja tulosaluetason määrärahat nettositovalla tasolla (toimintakatteet) liitteiden mukaisesti, 2) päättää, että tarkemmat valtuuston asettamien säästövelvoitteiden sekä asiakasmaksulisäysten kohdennukset tulosyksikkö 1-tasolle sekä muutoksien aiheuttamat korjaukset sisäisiin eriin tuodaan lautakunnan käsittelyyn , 3) merkitsee tiedoksi kunnanvaltuuston hyväksymät investointimäärärahat (liite 4.), 4) esittää kunnanhallitukselle sekä edelleen kunnanvaltuustolle toimialan käyttösuunnitelmaan sisältyvien tulosalueiden välisten sitovien määrärahojen kohdennuksien muutosten hyväksymistä. Muutoksilla ei ole vaikutusta toimialan toimintakatteeseen. 5) antaa tiedoksi kunnanhallitukselle sekä edelleen kunnanvaltuustolle, että tarkemmat säästövelvoitteiden sekä asiakasmaksulisäysten kohdennukset tulosyksikkö 1-tasolle sekä muutosten aiheuttamat korjaukset sisäisiin eriin tuodaan kunnanhallitukselle sekä edelleen kunnanvaltuustolle mennessä, 6) päättää, että tulosyksikkö 1-tason sitovien tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan lautakunnalle osavuosikatsausten yhteydessä, 7) päättää, että liitteisiin voidaan tehdä tekniset korjaukset ja tarkennukset. Perusturvalautakunta päätti hyväksyä esityksen. Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Talousarvion täytäntöönpano-ohje Perusturvapalvelujen käyttösuunnitelman tekstiosa Tulosaluetason määrärahat (toimintakatteet) ja menojen ja tulojen erittelyt Perusturvapalvelujen investointimäärärahat Perusturvalautakunta 30 Perusturvalautakunta hyväksyi Perusturvapalvelujen vuoden 2016 käyttösuunnitelman, jossa kunnanvaltuuston asettamat säästötavoitteet oli kohdennettu kunkin tulosalueen hallintoon/yhteisiin. Lautakunnan päätöksen mukaisesti toimialalla on käyttösuunnitelman sisältämät säästöt kohdennettu tulosalueittain kustannuspaikoille osittain toiminnassa tapahtuneiden muutosten perusteella, osittain vuoden 2015 toteuman antaman tiedon perusteella sekä osittain kohdennettu palkkoihin sijaismäärärahoja karsimalla ja "juustohöyläämällä" tilinpäätöksen 2015 toteuman perusteella. Säästöjen kohdennuksilla on vaikutuksia perusturvan sisäisiin veloituksiin.