Esa Iivonen Lapsistrategia-hankkeen ohjausryhmä Evästyksiä lapsistrategiatyölle

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Esa Iivonen Lapsistrategia-hankkeen ohjausryhmä Evästyksiä lapsistrategiatyölle"

Sari Salo
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Esa Iivonen Lapsistrategia-hankkeen ohjausryhmä Evästyksiä lapsistrategiatyölle

2 Lapsistrategian kaksi tasoa Pysyvä taso Strategian perustana ihmisoikeudet ja perusoikeudet, erityisesti YK:n lapsen oikeuksien sopimus Lapsi- ja perhepolitiikan ydin: Hyvän lapsuuden turvaaminen ja vanhemmuuden tuki Muuttuva taso Lapsi- ja perhepolitiikan ajankohtaisiin haasteisiin vastaaminen lainsäädännöllä, budjettimäärärahoilla, hankkeilla, toiminnan kehittämisellä 2

3 Mitä huomioon lapsistrategiassa? (1) Lapsen edun ensisijaisuuden soveltaminen kaikessa lapsia koskevassa ja heihin vaikuttavassa päätöksenteossa: lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi Lasten ja nuorten syrjinnän ja eriarvoisuuden torjunta: syrjinnän kielto ei ole vain passiivinen velvollisuus, joka kieltää syrjinnän, vaan se edellyttää aktiivisia toimia eriarvoisuuden torjumiseksi 3

4 Mitä huomioon lapsistrategiassa? (2) Lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja kehityksen tukeminen: erityinen huomio nivelvaiheisiin, myös lasten ja nuorten mielenterveys sekä digitaalinen kasvuympäristö erityishaasteina Lasten ja nuorten kuulemisen, osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen Lasten ja nuorten läheis- ja vertaissuhteiden tukeminen 4

5 Mitä huomioon lapsistrategiassa? (3) Laadukkaan varhaiskasvatuksen ja koulutuksen turvaaminen: varhaiskasvatuksen osallistumisaste, päiväkotien ryhmäkoot, ryhmien pysyvyys, varhaiskasvatuksessa tarjottava tuki kouluhyvinvointi, maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tuki, toisen asteen koulutuksen läpäisy, opiskelun kolmiportainen tuki, opiskeluhuolto, opinto-ohjaus, yksilölliset opintopolut 5

6 Mitä huomioon lapsistrategiassa? (4) Lasten, nuorten ja perheiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaavien sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen: palveluiden saatavuuden, laadun ja integraation varmistaminen sote-uudistuksessa, vanhemmuuden tuki, kohtaaminen palveluissa, perhekeskukset, maakunnan, kuntien ja järjestöjen toimintojen yhteensovittaminen, LAPE-ohjelman jatko ja tulosten juurruttaminen Lapsiperheiden riittävän elintason ja sosiaaliturvan varmistaminen ja lapsiperheköyhyyden ja nuorten aikuisten köyhyyden vähentäminen 6

7 Mitä huomioon lapsistrategiassa? (5) Työn ja perheen yhteensovittamisen parantaminen, lapsi- ja perhelähtöinen perhevapaauudistus, perheiden monimuotoisten tilanteiden joustava huomioon ottaminen, pikkulapsiperhevaiheen toimeentulon turvaaminen Lasten ja nuorten kasvuympäristön turvallisuus ja terveellisyys: mm. sisäilman laatu päiväkoti- ja koulurakennuksissa, kiusaaminen ja päiväkoti- ja kouluympäristön psykososiaalinen turvallisuus 7

8 Mitä huomioon lapsistrategiassa? (6) Vammaisten lasten ja nuorten oikeuksien ja osallistumismahdollisuuksien turvaaminen Lapsen erityisen suojelun varmistaminen kaikissa lasten kasvu- ja kehitysympäristöissä: Erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa olevien lasten, kuten turvapaikanhakija- ja pakolaislasten sekä muualla kuin perheensä kanssa asuvien lasten, tilanteeseen Lasten ja nuorten suojelu kaikenlaiselta väkivallalta, mukaan lukien lasten ja nuorten keskinäinen väkivalta 8

9 Mitä huomioon lapsistrategiassa? (7) Kielelliseen, etniseen tai muuhun vähemmistöön kuuluvien lasten ja nuorten oikeuksien ja osallistumismahdollisuuksien turvaaminen, maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kotoutumisen tuki Lasten ja nuorten harrastusten ja muun vapaaajantoiminnan tuki, jokaisella lapsella ja nuorella mahdollisuus harrastamiseen, lasten ja nuorten kulttuurin edistäminen 9

10 Lapset maakunnittain Lapsista asuu Uudellamaalla 31 %, Pirkanmaalla 9 %, Pohjois- Pohjanmaalla 9 %, Varsinais-Suomessa 8 % ja Keski-Suomessa 5 % Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Savo Satakunta Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Päijät-Häme Kanta-Häme Lappi Kymenlaakso Pohjois-Karjala Etelä-Savo Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Kainuu Ahvenanmaa 5768 KOKO MAA Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 10

11 Muun kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisten lasten määrä Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 11

12 Kokonaishedelmällisyysluku Kokonaishedelmällisluku kuvaa laskennallista lasten määrää naista kohden Vuonna 2017 kokonaishedelmällisyysluku oli kaikkien aikojen matalin (1,49) 1,9 1,8 1,7 1,6 1,5 1,4 1,3 1,2 1,1 1 Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 12

13 Syntyvyys kaikkien aikojen matalin Lähde: Tilastokeskus, Syntyneet Vuonna 2017 syntyi lasta, mikä on 2493 vähemmän kuin vuonna 2016 ja vähemmän kuin vuonna Syntyneiden määrä on pienentynyt seitsemänä vuonna peräkkäin. Vuoden 2017 syntyvyyden mukaan jokainen nainen synnyttäisi keskimäärin 1,49 lasta. Luku on kaikkein aikojen matalin. Vuonna 2010 kokonaishedelmällisyysluku oli vielä 1,87. 13

14 Y-sukupolven aiempia sukupolvia heikompi asema työmarkkinoilla ja tulonjaossa Pienten lasten vanhemmat ja perheen perustamisiässä olevat kuuluvat suurelta osin ns. Y-sukupolveen, jolla tarkoitetaan syntyneitä. Nuorten aikuisten työmarkkinoille pääsy on vaikeutunut ja pienituloisuusaste kasvanut. Myös talouden sopeutustoimet ovat osuneet erityisesti nuorten kotitalouksiin. 14

15 Yksinhuoltajaperheissä, pienten lasten perheissä ja monilapsisissa perheissä suurempi köyhyysriski Pienituloisissa kotitalouksissa oli lasta vuonna 2016, mikä oli 10,2 % kaikista lapsista (9,4 % vuonna 2015). Yksinhuoltajaperheissä pienituloisuusaste (22 %) on kolme kertaa korkeampi kuin kahden huoltajan perheissä (7 %). Kolme- tai useampilapsisten perheiden lapset kuuluivat selvästi useammin pienituloiseen talouteen (reilut 15 %) kun kaksilapsisten perheiden (hieman yli 6 %) tai yksilapsisten (9 %) perheiden lapset. Perheen elinkaarella pienituloisuusaste on suurimmillaan, kun lapset ovat 0-2-vuotiaita. Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2016, Pienituloisuus 15

16 MLL:n visio Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen etu asetetaan etusijalle ja jossa lapset ja nuoret voivat hyvin.

Samankaltaiset tiedostot

Lapsistrategia, lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanon välineinä

Lapsistrategia, lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanon välineinä Esa Iivonen ja Kirsi Pollari Lapsen oikeuksien ajankohtaispäivä 16.11.2018 Lapsen