Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta MIETINTÖLUONNOS. vähimmäistulosta köyhyyden torjunnassa (2016/2270(INI))

Transkriptio

1 Euroopan parlamentti Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 2016/2270(INI) MIETINTÖLUONNOS vähimmäistulosta köyhyyden torjunnassa (2016/2270(INI)) Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta Esittelijä: Laura Agea PR\ docx PE v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 PR_INI SISÄLTÖ Sivu EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS...3 PERUSTELUT...8 PE v /9 PR\ docx

3 EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS vähimmäistulosta köyhyyden torjunnassa (2016/2270(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 4, 9, 14, 19, 151 ja 153 artiklan, ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ja ihmisoikeuksien maailmankonferenssissa vuonna 1993 vahvistetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja erityisesti sen 3, 23 ja 25 artiklan, ottaa huomioon EU:n perusoikeuskirjan ja erityisesti sen sosiaalisia oikeuksia koskevat säännökset, etenkin 34, 35 ja 36 artiklan, joissa määritellään nimenomaisesti oikeus toimeentuloturvaan ja asumisen tukeen, terveyden korkeatasoinen suojelu ja mahdollisuus käyttää yleistä taloudellista etua koskevia palveluja, ottaa huomioon Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimukset nro 26 ja 131 vähimmäistulon määräämisestä sekä nro 29 ja 105 pakkotyön poistamisesta, ottaa huomioon 19. kesäkuuta 2009 kansainvälisessä työkonferenssissa yksimielisesti hyväksytyt ILOn ihmisarvoisen työn toimintaohjelman ja kansainvälisen työllisyyssopimuksen, ottaa huomioon riittävää toimeentuloa ja toimeentuloturvaa koskevista yhteisistä perusteista sosiaaliturvajärjestelmissä 24. kesäkuuta 1992 annetun neuvoston suosituksen 92/441/ETY 1, ottaa huomioon sosiaalisen suojelun tavoitteiden ja politiikkojen lähentämisestä 27. heinäkuuta 1992 annetun neuvoston suosituksen 92/442/ETY 2, ottaa huomioon työmarkkinoilta syrjäytyneiden aktiivisen osallisuuden edistämisestä 3. lokakuuta 2008 annetun komission suosituksen, ottaa huomioon 6. toukokuuta 2009 antamansa päätöslauselman uudistetusta sosiaalisesta toimintaohjelmasta 3, ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia, 1 EYVL L 245, , s EYVL L 245, , s EUVL C 212 E, , s. 11. PR\ docx 3/9 PE v01-00

4 ottaa huomioon 20. lokakuuta 2010 antamansa päätöslauselman vähimmäistulon asemasta köyhyyden torjunnassa ja osallistavan yhteiskunnan edistämisessä Euroopassa 1, ottaa huomioon 15. kesäkuuta 2011 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen foorumi: Eurooppalaiset puitteet sosiaaliselle ja alueelliselle yhteenkuuluvuudelle, ottaa huomioon 10. joulukuuta 2013 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon eurooppalaisesta vähimmäistulosta ja köyhyysindikaattoreista, ottaa huomioon European Minimum Income Network -verkoston (EMIN) vuonna 2015 julkaiseman tutkimuksen Towards adequate and accessible minimum income schemes in Europe (Kohti asianmukaisia ja saatavilla olevia vähimmäistoimeentulojärjestelmiä Euroopassa, ottaa huomioon 2. maaliskuuta 2015 annetun komission ehdotuksen neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista, ottaa huomioon 14. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman köyhyyden torjuntaa koskevan tavoitteen saavuttamisesta kotitalouksien kasvavat menot huomioon ottaen 2, ottaa huomioon 15. syyskuuta 2016 antamansa päätöslauselman ehdotuksesta neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista 3, ottaa huomioon 19. tammikuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista 4, ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan, ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön sekä talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnon (A8-0000/2017), A. ottaa huomioon, että köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen merkitsevät ihmisarvon ja perusihmisoikeuksien loukkaamista; B. toteaa, että edelleenkään ei ole olemassa varmoja absoluuttisen köyhyyden indikaattoreita; C. ottaa huomioon, että Eurostatin kehittämien menetelmien mukaisesti köyhyysriskiraja on 60 prosenttia kansallisesta kulutusyksikköä kohti lasketusta mediaanitulosta; D. ottaa huomioon, että 120 miljoonaa ihmistä Euroopan unionissa noin 25 % koko väestöstä on köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa ja että tähän lukuun liittyvät sitkeästi korkeina pysyvät työttömyysasteet; 1 EUVL C 70 E, , s Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0010. PE v /9 PR\ docx

5 E. katsoo, että nykyinen hätätila edellyttää toimenpiteitä kansallisten vähimmäistulojärjestelmien edistämiseksi, jotta kaikille kansalaisille voidaan turvata ihmisarvoiset elinolot; F. toteaa, että vähimmäistulojärjestelmien käyttöönotto ja lujittaminen on tärkeä ja tehokas keino poistaa köyhyys, tukea sosiaalista integroitumista ja työmarkkinoille pääsyä sekä täyttää Eurooppa strategian tavoitteet; G. ottaa huomioon, että European Social Observatory -tutkimuskeskuksen mukaan toimeentulotuen eri muotoja on käytössä jo 26 unionin jäsenvaltioissa 1 ; H. ottaa huomioon, että taattu vähimmäistulo ja -palkka asianmukaisella tasolla on sisällytetty Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin alustavaan luonnokseen 2 ja että Brysselissä 23. tammikuuta 2017 pidetyssä korkean tason kokouksessa komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker totesi asiaa koskevan julkisen kuulemisen päätteeksi, että tällaisia toimenpiteitä olisi toteutettava kaikissa jäsenvaltioissa; I. katsoo, että komission 2. maaliskuuta 2015 antamassa ehdotuksessa jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista korostetaan tulotuen merkitystä köyhyyden torjumisessa (suuntaviiva 8); J. toteaa, että 24. kesäkuuta 1992 antamassaan suosituksessa 92/441/ETY neuvosto kehottaa jäsenvaltioita tunnustamaan kaikille kuuluvan perusoikeuden sosiaalitukeen ja riittäviin tuloihin, jotta ihmisarvoinen elämä olisi mahdollista, ja toteaa, että 27. heinäkuuta 1992 annetussa suosituksessa 92/442/ETY jäsenvaltioita kehotetaan noudattamaan näitä periaatteita sosiaalisen suojelun järjestelmissään; K. toteaa, että 17. joulukuuta 1999 antamissaan päätelmissä neuvosto kannatti sosiaalisen osallisuuden edistämistä yhtenä sosiaalisen suojelun uudenaikaistamisen ja parantamisen tavoitteista; L. katsoo, että komission 3. lokakuuta 2008 antamassa suosituksessa, joka koskee aktiivista osallisuutta, korostetaan, että riittävä tulotuki on yhdistettävä laadukkaiden palvelujen saatavuuteen ja osallistaviin työmarkkinoihin; M. ottaa huomioon, että pitkäaikaistyöttömille, joita vuoden 2015 lopussa oli 48,1 % kaikista työttömistä EU:ssa, yhteensä 10,9 miljoonaa ihmistä, paluu työmarkkinoille on paljon vaikeampaa; N. ottaa huomioon, että vuoden 2015 lopussa 5,1 prosenttia EU:n työttömistä oli toivonsa menettäneitä ihmisiä, jotka olisivat halunneet tehdä työtä mutta olivat jo lopettaneet työnhaun; O. ottaa huomioon, että työttömyys heikentää nopeasti ja vääjäämättömästi inhimillistä pääomaa; 1 Kohti eurooppalaista vähimmäistuloa, marraskuu 2013: 2 komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle: Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan kuulemisen käynnistäminen (COM(2016)0127) ja sen liitteet., PR\ docx 5/9 PE v01-00

6 P. katsoo, että väliaikaisen työn ohjelma on yksi tehokkaimmista vähimmäistulon muodoista, sillä siinä toimeentulotuki yhdistetään todelliseen työhön; ottaa huomioon, että henkilön, joka työskentelee julkisen väliaikaisen työn ohjelman puitteissa, on myös helpompaa löytää työpaikka yksityisellä sektorilla; 1. katsoo, että vähimmäistulojärjestelmien käyttöönotto EU:n kaikissa jäsenvaltioissa siten, että toteutetaan erityistoimia sellaisten ihmisten tukemiseksi taloudellisesti, joiden tulot eivät ole riittävät, ja helpotetaan mahdollisuuksia saada palveluja on yksi tehokkaimmista keinoista torjua köyhyyttä, taata riittävä elintaso ja edistää sosiaalista integroitumista; 2. korostaa, että jokaisella ihmisillä on oltava vähimmäistulot, jotka riittävät täyttämään perustarpeet; 3. korostaa, että riittävät tulot ovat ihmisarvoisen elämän ehdoton edellytys ja että riittävän vähimmäistulon ja yhteiskunnalliseen elämään osallistumisen kautta ihmiset voivat hyödyntää täysimääräisesti mahdollisuuksiaan ja olla mukana rakentamassa demokraattista yhteiskuntaa; 4. pahoittelee erityisesti, että tietyt jäsenvaltiot eivät näytä ottavan huomioon neuvoston suositusta 92/441/ETY, jossa tunnustetaan ihmisten perusoikeus ihmisarvoisen elämän edellyttämiin riittävään toimeentuloon ja toimeentuloturvaan; 5. toteaa, että vaikka useimmissa EU:n jäsenvaltioissa on vähimmäistulojärjestelmä, monissa ei sitä ole; kehottaa tällaisia jäsenvaltioita ottamaan käyttöön taatun vähimmäistulon järjestelmät köyhyyden torjumiseksi ja sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi; 6. korostaa kantaansa, jonka se esitti 20. lokakuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa vähimmäistulon asemasta köyhyyden torjunnassa ja osallistavan yhteiskunnan edistämisessä Euroopassa; 7. palauttaa mieliin Euroopan talous- ja sosiaalikomitean antaman lausunnon eurooppalaisesta vähimmäistulosta ja köyhyysindikaattoreista ja kannattaa ehdotusta Euroopan unionin asianmukaista vähimmäistuloa koskevaksi direktiiviksi, jossa olisi vahvistettava yhteiset normit ja indikaattorit, tarjottava menetelmät sen täytäntöönpanon seuraamista varten ja parannettava vuoropuhelua sidosryhmien, jäsenvaltioiden ja unionin toimielimien välillä; katsoo, että tällaisen kehyksen olisi perustuttava näyttöön, ja siinä olisi otettava huomioon kunkin jäsenvaltion yhteiskunnallinen ja taloudellinen toimintaympäristö; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita arviomaan tätä varten tapoja ja keinoja, joilla taataan riittävä vähimmäistulo kaikissa jäsenvaltioissa; 8. korostaa, että vähimmäistulojärjestelmillä olisi varmistettava köyhyysrajan ylittävät tulot ja estettävä kotitalouksien vakava aineellinen puute ja nostamaan ne pois tällaisesta puutteesta; 9. katsoo, että vähimmäistulojärjestelmät olisi liitettävä sosiaalista integrointia koskevaan strategiseen lähestymistapaan, jossa sekä yleisin toimintapolitiikoin että kohdennetuin toimenpitein asumisen, terveydenhuollon, koulutuksen ja sosiaalipalvelujen alalla autetaan ihmisiä pääsemään pois köyhyydestä ja aktivoitumaan työmarkkinoille PE v /9 PR\ docx

7 pääsemiseksi; katsoo, että vähimmäistulojärjestelmien todellisena tavoitteena ei ole pelkästään avun antaminen vaan myös edunsaajien tukeminen näiden siirtyessä sosiaalisen syrjäytymisen tilanteesta aktiivielämään; 10. vaatii todellista edistystä vähimmäistulojärjestelmien riittävyyden varmistamisessa, jotta voidaan poistaa jokaisen lapsen, aikuisen ja vanhuksen köyhyys sekä toteuttaa heidän oikeutensa ihmisarvoiseen elämään; 11. korostaa, että on tärkeää määritellä asianmukaiset kelpoisuusperusteet etuuksien saamiselle vähimmäistuloa koskevasta järjestelmästä; 12. korostaa, että jäsenvaltioiden on toteutettava toimia vähimmäistulorajan määrittämiseksi asiaankuuluvien indikaattoreiden perusteella, jotta voidaan taata sosiaalinen ja taloudellinen yhteenkuuluvuus ja vähentää köyhyyden riskiä kaikkialla Euroopan unionissa; kehottaa neuvostoa ottamaan vahvemman kannan tämän tyyppisiin toimiin; 13. korostaa, että vähimmäistulon määrää vahvistettaessa on otettava huomioon huollettavana olevat henkilöt, erityisesti lapset, jotta voidaan murtaa lapsiköyhyyden noidankehä; katsoo myös, että komission olisi laadittava vuotuinen kertomus lapsiköyhyyden torjunnassa saavutetusta edistymisestä; 14. katsoo, että riittävää vähimmäistuloa koskevat järjestelmät on vahvistettava tasolle, joka on vähintään 60 prosenttia asianomaisen valtion mediaanitulosta; 15. kehottaa komissiota tekemään vaikutustenarvioinnin vähimmäistulojärjestelmistä unionissa ja harkitsemaan lisätoimenpiteitä, joissa voidaan ottaa huomioon kunkin jäsenvaltion taloudelliset ja sosiaaliset olot sekä arvioida, pystyvätkö perheet täyttämään järjestelmien avulla jokaisen henkilökohtaiset perustarpeet; 16. kiinnittää huomiota siihen, että viimeaikaisen talouden hidastumisen sekä työttömyyden kasvun ja työmahdollisuuksien vähenemisen takia köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen uhkaavat monia, mistä ovat osoituksena kokemukset etenkin niissä jäsenvaltioissa, joissa on korkea työttömyysaste tai runsaasti pitkäaikaistyöttömyyttä; 17. panee erityisen kiinnostuneena merkille väliaikaisen työn ohjelmia koskevat ehdotukset, joiden ajatuksena on, että kuka tahansa, joka haluaa tehdä työtä ja pystyy siihen, voi saada väliaikaisen työpaikan etukäteen määrätyllä vähimmäispalkalla julkishallinnossa tai voittoa tavoittelemattomissa laitoksissa ja kansalaisjärjestöissä; 18. katsoo, että väliaikaisen työn ohjelma on tehokkaimpia keinoja parantaa työntekijöiden työllistettävyyttä työmarkkinoilla, joilla vallitsee rakenteellinen epätasapaino, ja helpottaa heidän siirtymistään työttömän asemasta (erityisesti pitkäaikaistyöttömän) yksityisen sektorin työntekijöiksi; panee lisäksi merkille, että näillä ohjelmilla voidaan edistää sellaista talouskasvua, joka ei aiheuta inflaatiota, ja torjua työttömyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä; 19. katsoo, että työpaikkojen luomisen on oltava EU:n ensisijainen tavoite, sillä se on ensimmäinen askel köyhyyden vähentämiseksi; 20. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle. PR\ docx 7/9 PE v01-00

8 PERUSTELUT Eurooppaa vuodesta 2008 lähtien koetellut laaja talouskriisi on vaikuttanut pysyvästi Euroopan työmarkkinoihin ja muuttanut olennaisesti yhteiskuntarakennetta leventämällä eksponentiaalisesti sosiaaliryhmien välistä kuilua. Se on tuonut esiin maanosan pohjoisen ja eteläisen osan välille muodostuneen eräänlaisen jakolinjan, ja 120 miljoonaa ihmistä on joutunut köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vaaraan. Vaikka sekä unionin toimielimet että jäsenvaltioiden hallitukset ovat yrittäneet toteuttaa toimenpiteitä, jotka jollakin tavalla voisivat hillitä kriisin vaikutuksia, työttömyys- ja köyhyysaste eivät näytä edelleenkään pienenevän eivätkä jäsenvaltioiden hallituksille määrätyt rakenteelliset uudistukset tai jäsenvaltioiden hallitusten yritykset edistää aktiivista työmarkkinapolitiikkaa ole johtaneet merkillepantaviin tuloksiin. Tämän taattua vähimmäistuloa koskevan mietinnön tarkoituksena on antaa käytännön ohjeita siitä, miten pitäisi toimia rinnakkain toisaalta talouskriisin sosiaalisten vaikutusten lieventämiseksi tehokkaasti nostamalla pois köyhyydestä ja sosiaalisesta syrjäytymisestä 120 miljoonaa Euroopan kansalaista, jotka elävät nykyään tällaisissa oloissa, ja toisaalta edistämällä aktiivista politiikkaa, jolla pyritään luomaan työpaikkoja ja varmistamaan kestävä työllisyys. Koska työttömiksi jäävät työntekijät eri syistä myös menettävät neuvotteluvoimaansa ja jäävät näin ollen ulkopuolisiksi, heillä ei ole juurikaan mahdollisuuksia päästä uudelleen työmarkkinoille. He ovat jatkuvasti työmarkkinoiden ulkopuolella, jolloin heihin kohdistuu myös sellaisia heikentäviä tekijöitä kuin taitojen vähittäinen rapautuminen ja itsetunnon/työinnon asteittainen väheneminen, minkä vuoksi he ajautuvat kauemmas aktiivisesta sosiaalisesta elämästä. Haittoja on paljon, ja ne ovat hyvin erilaisia: tuotannon menetykset sosiaalinen syrjäytyminen taitojen heikkeneminen psyykkiset haitat lyhentynyt elinajanodote motivaation katoaminen perhe-elämän huonontuminen eriarvoisuuden kasvu arvojen ja vastuun häviäminen. Työn menettäminen voi joissain tapauksissa johtaa erilaisiin pimeän työn muotoihin. Tämän torjuminen kaikin tavoin on ratkaisevan tärkeää. Tarve luoda vähimmäistulon eurooppalaiset puitteet johtuu siitä, että on havaittu, että eri jäsenvaltioissa käytössä olevilla erilaisilla toimintatavoilla ei pystytä lieventämään kokonaisvaltaisesti köyhyyden ja eriarvoisuuden ongelmaa. Tässä yhteydessä EU:n olisi kaikin keinoin pyrittävä saavuttamaan Eurooppa strategian tavoitteet. Strategiassa on vahvistettu perustavoite, joka on köyhyydessä elävien ja sosiaalisesti syrjäytyneiden ihmisten mahdollisuus päästä pois tästä tilanteesta. Tällä hetkellä tämä tavoite on saavutettavissa aktiivisella työmarkkina- ja koulutuspolitiikalla sekä tukemalla ihmisiä tarvittaessa kaikissa tilanteissa. PE v /9 PR\ docx

9 Uusia työpaikkoja voidaan luoda erityisesti niillä aloilla, jotka tällä hetkellä voivat saada merkittäviä investointeja, esimerkiksi kiertotalous, vihreä talous ja yhteisötalous, siten, että varmistetaan taitojen päivittäminen ja jo hankitun osaamisen kehittäminen. Tässä mietinnössä esitetty keskeinen vaatimus on siis se, että on käytettävä asianmukaisia ja yhteisiä indikaattoreita, joilla voidaan taata sosiaalinen ja taloudellinen yhteenkuuluvuus ja näin vähentää riskiä, että samasta työstä maksetaan erilaista palkkaa. Vähimmäistulojärjestelmä on kytkettävä myös strategiseen lähestymistapaan, jolla voidaan edistää sosiaalista integraatiota, ja tätä varten on suositeltavaa, että sen täytäntöönpanon rinnalla on toteutettava tehokkaita sosiaalisen suojelun toimenpiteitä kansalaisten eri elämänaloilla, kuten asuntotakuu, terveydenhuolto ja koulutus. Tämän mietinnön tarkoituksena on siis sen lisäksi että edistetään keskustelua tästä aiheesta, jota on käyty useita vuosia kaikilla tasoilla, myös pyrkiä saamaan komissio ottamaan siihen tiukan, päättäväisen ja tosiseikkoihin perustuvan kannan. Köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen ovat ongelma, joka ei kuulu yksittäisille jäsenvaltioille, vaan on osoituksena tilanteesta Euroopassa, joka tarvitsee nyt enemmän kuin koskaan vastauksia tähän hätätilaan. PR\ docx 9/9 PE v01-00