Työttömien terveystarkastukset Pellossa

Transkriptio

1 Työttömien terveystarkastukset Pellossa - PaKasteen perusterveydenhuollon työskentelyjakso Mari Pelkonen

2 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Työttömien terveystarkastukset Pellossa 4 3. Työskentelyjakson tavoitteet 4 4. Toteutus Terveystarkastusten sisältö Terveystarkastusten toteutuminen Havaintoja liittyen Pellolaisten työttömien terveydentilaan 7 5. Arviointi 7 6. Pohdinta 8 Liitteet

3 1. Johdanto 3 Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut -hanke ( on aloittanut ja kestää saakka. Hankkeelle on myönnetty valtionavustusta kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmasta (KASTE). Hanketta hallinnoi Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä ja koordinoinnista vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Lapin toimintayksikkö. PaKasteen Lapin osiossa kehitetään perusterveyden huoltoa, terveyden edistämistä ja sosiaalityötä kuntalähtöisesti. Jokaiselle Lapin kunnalle on annettu mahdollisuus kehittää perusterveydenhuoltoa ja terveyden edistämistä PaKasteen rahoittamilla työskentelyjaksoilla. Kunnat ovat saaneet määritellä PaKasteen tavoitteita tukevat kehittämistyön kohteet ja valita kehittäjätyöntekijät. PaKaste on tukenut kuntia kehittämistyössä järjestämällä työkokouksia ja kehittämispäiviä. Lisäksi PaKasteen perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen suunnittelijat ovat tarvittaessa olleet kuntien työntekijöiden tukena. Pellon kunta haki rahoitusta perusterveydenhuollon työskentelyjaksolle tarkoituksena toteuttaa terveystarkastukset pitkäaikaistyöttömille. Laaja joukko työttömiä jää kokonaan minkäänlaisten terveystarkastusten ulkopuolelle. Tarkoituksena oli tavoittaa kunnan pitkäaikaistyöttömät ja saada heidät terveydenhoitajan vastaanotolle perusterveystarkastukseen. Määräraha myönnettiin terveydenhoitajan palkkaamiseen ajalle sekä työterveyslääkärin palvelujen ostamiseksi, koska kunnassa ei ole omaa työterveyslääkäriä.

4 4 2. Työttömien terveystarkastukset Pellossa Vuonna 2009 Pellon keskimääräinen työttömyys oli16,3%. Vuoden työttömänä olleita oli 40 henkilöä. Lisäksi kunnassa on paljon pätkätöitä tehneitä, lyhyen aikaa työttömänä olleita henkilöitä, jotka ovat vuosia olleet työterveyspalveluiden ulottumattomissa. Työttömien laajamittaisia terveystarkastuksia on toteutettu Pellossa viimeksi 90-luvulla, joten työttömien terveyspalveluiden järjestäminen oli nyt perusteltua ja ajankohtaista. Suomalaisten kansansairaudet, sydän- ja verisuonisairaudet sekä tyypin 2 diabetes, saattavat pitkään esiintyä työikäisillä piilevinä ja aiheuttaa suuria terveysriskejä. Näiden sairauksien esiasteidenkin havaitsemiseksi on säännöllinen terveydentilan kartoittaminen tarpeen. Varhaisella puuttumisella asiakas voi säästyä vakavammilta seurauksilta. Elämänlaatua voidaan parantaa terveyttä parantamalla ja edistämällä. Kohderyhmän arvioitiin olevan n. 100 henkilöä. Pienellä paikkakunnalla asiakkaat tunnetaan hyvin ja heidän arveltiin olevan tehokkaalla tiedottamisella hyvin tavoitettavissa sekä suhtautuvan positiivisesti tarjottuun palveluun. Tässä tarpeelliseksi nähtiin luoda myös sektorirajoja ylittävää yhteistyötä työvoiman ja sosiaalitoimen kanssa. 3. Työskentelyjakson tavoitteet Tavoitteena oli työttömien terveystarkastusten kautta kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja Pellon kunnassa. Terveystapaamisten tarkoitus oli 1) työkyvyn tukeminen, 2) työkyvyn mahdollisen heikkenemisen toteaminen sekä 3) työkyvyttömyyden havaitseminen ja sairaslomalle tai eläkkeelle siirtymisen edistäminen. Terveystarkastuksessa oli tavoitteena perustutkimuksilla ja verikokeilla kartoittaa asiakkaiden terveydentilaa ja löytää mahdollisia piileviä perussairauksia sekä opastaa ja neuvoa ravitsemukseen, painonhallintaan ja liikuntaan liittyvissä asioissa. Sairastumisriskien kartoituksella ja neuvonnalla ehkäistäisiin Pellolaisten työttömien sairastumista ja edistettäisiin terveyttä ja hyvinvointia. Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi: 1. Terveystapaamisten toteuttaminen ja työttömien terveydentilan ja työllistymisedellytysten vahvistaminen 2. Terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja työ- ja elinkeinohallinnon yhteistyön tiivistäminen 3. Asiakasohjauskäytäntöjen tehostaminen ja asiakkaiden tietoisuuden ja osallisuuden lisääminen 4. Työkykynäkökulman vahvistaminen 5. Henkilöstön osaamisen vahvistaminen Työskentelyjakson aikana oli tavoitteena luoda kaikkiin kunnan alueella asuviin pitkäaikaistyöttömiin ulottuva pysyvä käytäntö terveyspalveluiden järjestämiseksi. 4. Toteutus PaKaste-hanke myönsi kehittämistyöhön rahoitusta työntekijän palkkakustannuksiin e sekä lisärahoitusta työterveyslääkärin palveluiden ostamiseksi 1 700e. Toteutuneet kustannukset olivat 9954,92 euroa. Muut resurssit, kuten puhelin- ja toimistokulut, laboratorio- ym. tutkimukset sekä työtila tulivat Pellon kunnan kustannettaviksi. Työskentelyjakson ajaksi tehtävään palkattiin kokoaikaisesti sairaanhoitaja Mari Pelkonen, jonka tehtävänä oli yhteistyössä työnvälityksen ja sosiaalitoimen kanssa tavoittaa kohderyhmä sekä suorittaa työttömille henkilöille perusterveystarkastus ja ohjelmoida ja ottaa tarvittavat verikokeet sekä tarvittaessa ohjata asiakas lääkärin, diabeteshoitajan tai astmahoitajan vastaanotolle. Lisäksi työterveyslääkäri Jari Havelan palvelut ostettiin kolmeksi päiväksi Norrmedi Oy:ltä.

5 5 Työtä suunniteltaessa ja toteutettaessa sairaanhoitajan tukena oli ohjausryhmä, johon kuuluivat sosiaalijohtaja Lahja Harju, terveyskeskuksen poliklinikan osaston hoitaja Eija Niva (lähin esimies), työterveyshoitaja Maarit Kivilompolo ja sosiaalityöntekijä Kullervo Linna. Ohjausryhmä kokoontui kerran projektin aikana ensimmäisellä puoliskolla päivittämään kokemuksia toiminnan käynnistymisestä. Sosiaalijohtaja raportoi edelleen johtoryhmälle. Ohjausta ja apua oli aina tarvittaessa saatavilla poliklinikan, neuvolan, laboratorion ja fysioterapian sekä sosiaalitoimen, mielenterveystoimiston ja työvoiman henkilökunnalta. Asiakkaat ohjautuivat terveystarkastukseen alkuvaiheessa suurimmaksi osaksi sosiaalitoimiston ja työvoimatoimiston kautta. Niissä työntekijät asiakkaidensa luvalla varasivat heille vastaanottoajan. Päällekkäisyyksien välttämiseksi hoitaja antoi tietyt ajat kullekin taholle jaettaviksi. Muuten asiakkaat varasivat ajan itse soittamalla suoraan hoitajalle tai joissain tapauksissa terveyskeskuksen ajanvarauksen kautta. Ensimmäisen viikon aikana palvelusta pyrittiin tehokkaasti tiedottamaan. Ilmoituksia vietiin sosiaalitoimistoon, työvoimatoimistoon, työttömien yhdistykselle sekä kirjastoon. Lisäksi ilmoitus julkaistiin paikallislehdessä ja asiasta mainittiin useaan otteeseen Lapin Radiossa. Lisäksi ensimmäisen viikon tehtäviin kuului terveystarkastusten ja toiminnan suunnitteleminen ja tiedonhankinta, aiempaan toimintaan ja taustatietoon, mm. Rovaniemen malliin, tutustuminen sekä yhteistyökuvioiden kartoittaminen. Projektin aikana toiminnasta ilmestyi myös lehtiartikkelit maakunta- ja paikallislehdissä. Sairaanhoitaja suoritti työpäivänään tavallisimmin kolme terveystarkastusta. Lisäksi aamuun oli ohjelmoitu verinäytteiden ottoa. Tavoite oli, että asiakkaat kävisivät verikokeissa etukäteen, jotta vastaukset olisi tarkastuksen yhteydessä nähtävillä. Lähes kaikista asiakkaistaan sairaanhoitaja otti itse verinäytteet ja toimitti ne sitten laboratorioon. Terveystarkastuksessa yhden asiakkaan kanssa aikaa kului 1-2 tuntia. Lisäksi työpäivään kuului asiakastapaamisessa tehtyjen mittausten ja keskustelun kirjaaminen potilaspapereihin sekä puhelimitse ajanvarausasioiden, laboratoriovastausten tai jatkosuunnitelmien asioimista. 4.1 Terveystarkastusten sisältö Terveystarkastukseen saavuttuaan asiakas täytti ensin esitietolomakkeen (LIITE 1), jos ei ollut saanut sitä etukäteen lähettävältä taholta ja täyttänyt valmiiksi. Esitietolomakkeita toimitettiin alussa työvoimatoimistoon ja sosiaalitoimistoon asiakkaille annettavaksi. Esitietolomakkeen pohjalta oli hyvä keskustella asiakkaan elämäntilanteesta, elintavoista ja psyykkisestä ja fyysisestä terveydentilasta. Tässä yhteydessä tarkistettiin rokotusten voimassaolo sekä nykylääkitys. Perustutkimuksena mitattiin verenpaine, pituus, paino, BMI ja vyötärön ympärysmitta. Laboratoriokokeina otettiin rutiinisti lähes kaikilta kolesterolit, ALAT, GT, paastosokeri ja PVK. Harkinnan mukaan määrättiin laajempia kokeita esim. perussairauksien kontrolloinnin tai oireiden selvittämisen vuoksi. Haastattelemalla selvitettiin ja laskettiin 2. tyypin diabeteksen sairastumisriski. AUDIT-kysely tehtiin alkoholin riskikäytön selvittämiseksi lähes kaikille, poikkeuksena ne jotka ilmoittivat olleensa täysin raittiina pidemmän aikaa (yli puoli vuotta). Fagerströmin nikotiiniriippuvuus laskettiin tupakoitsijoille. Lisäksi harkinnan mukaan tehtiin vielä BDI-mielialakysely. Mittaus- ja tutkimustulokset kirjattiin asiakkaalle mukaan annettavaan palautteeseen (LIITE 2). Tapaamisessa keskusteltiin mielialasta ja elämäntilanteesta sekä siihen liittyvistä joskus monimutkaisistakin asioista ja huolista samoin kuin tulevaisuuden näkymistä ja suunnitelmista. Keskustelulle annettiin riittävästi aikaa. Kolesterolien ollessa koholla tai painonhallinnan tarpeellista, keskusteltiin ruokavalion ja liikunnan tärkeydestä. Terveysneuvontaa ja ohjausta annettiin tilanteen mukaan kaikille. Päihteiden käyttö samoin kuin tupakointikin otettiin reilusti puheeksi ja tarvittaessa rohkaistiin vähentämään tai lopettamaan. Tarpeen mukaan asiakas kutsuttiin verenpaineseurantaan, ohjattiin diabetes- tai astmahoitajan vastaanotolle tai mielenterveystoimiston asiakkaaksi. Osa ohjautui lääkärin vastaanotolle. Tarvittaessa konsultoitiin lääkitykseen tai hoitoon liittyvissä asioissa oman terveyskeskuksen lääkäreitä. Rokotusten voimassaolo pyrittiin selvittämään. Jäykkäkouristusrokote oli vanhentunut noin puolella. Osalle asiakkaista oli aiheellista tehdä myös kuulontutkimus. Heidät ohjattiin työterveyshoitajan tai muiden terveydenhoitajien vastaanotolle. Myös suun terveydenhuollosta kysyttiin ja kehotettiin hakeutumaan suuhygienistin vastaan-

6 6 otolle. Hammashuolto on kuitenkin maksullista, jonka vuoksi useimmat eivät olleet halukkaita hoitoon hakeutumaan, vaikka olisi aihetta olutkin. Hankkeeseen olisi voinut kuulua myös maksuton hammastarkastus. 4.2 Terveystarkastusten toteutuminen Terveystarkastuksessa kävi hankkeen aikana 67 asiakasta. Heistä yli viisi vuotta työttömänä olleita oli 4 miestä ja 1 nainen, yli vuoden työttömänä olleita 12 miestä ja 16 naista. Alle vuoden työttömänä olleita 16 miestä ja 18 naista, joista suuri osa oli työllistynyt tukitoimenpiteiden turvin lyhytaikaisesti. Miehiä kävi yhteensä 32 ja naisia 35. Asiakkaat olivat vuotiaita. Alle 35-vuotiaita oli 6,2%, vuotiaita 12,3%, vuotiaita 52,3% ja vuotiaita 29,2%. Varatuista ajoista lähes kaikki toteutuivat. Vain muutama jätti tulematta. Syynä oli joko inhimillinen erehdys/unohdus tai sairastuminen. Heille soitettiin perään ja varattiin uusi aika, jolloin viimeistään saapuivat paikalle. Lääkärille varattuihin aikoihin kaikki saapuivat ajallaan. terveystarkastuksessa käyneiden (67) työttömyysaste kaikki naiset miehet alle vuoden työttömänä yli vuoden työttömänä yli viisi vuotta työttömänä terveystarkastuksessa käyneiden ikäjakauma 6 % 29 % 12 % alle 35-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat 53 % 4.3 Havaintoja liittyen Pellolaisten työttömien terveydentilaan Projektin aikana terveystarkastuksessa käyneistä osalla todettiin hoitamattomia kansansairauksia. Diabeteshoitajan seurantaan ohjautui korkeiden sokeriarvojen seurauksena viisi asiakasta (kaikki miehiä). Korkeita, hoitamattomia kolesteroliarvoja todettiin paljon. Vain muutamalla kokonaiskolesteroli oli alle 5 (suositus). Neljällätoista yli 6 ja seitsemällä yli 7. Kolesterolin hoidoksi annettiin ruokavalio-ohjausta. Ravitsemukseen vaikuttamalla voidaan usein vaikuttaa korkeisiin kolesteroliarvoihin ja useimmat asiakkaat olivat tätä halukkaita yrittämään. Verenpaineseuranta aloitettiin uutena asiana kolmelle, joista kahdelle myös lääkitys.

7 7 Kuusi asiakasta ohjattiin astmahoitajalle kontrolliin. Muutamalla oli diagnosoitu astma, mutta hoito laiminlyöty ja kontrollista vuosia. Kolme ohjautui fysioterapian asiakkaaksi ja kolme psykiatrisen avun piiriin masennuksen tai alkoholiongelman vuoksi. Lääkärin vastaanotolla kävi kaikkiaan 23 asiakasta, joista kahdelle kirjoitettiin eläkelausunto. Loput saivat hoitoa tai neuvoja mm. verenpaineen hoitoon, TULES-vaivoihin, unettomuuteen tai psyykkisiin ongelmiin. Ylipaino on rasva- ja sokeriarvojen rinnalla huomattava terveysriski, johon asiakkaat suhtautuivat vakavuudella. Neljälle asiakkaista painonhallinta olisi erityisen tärkeää ja kaikki he olivat halukkaita osallistumaan marraskuussa Pellon terveyskeskuksessa alkavaan painonhallintaryhmään. Kahdelle muulle aiottiin lisäksi vielä ehdottaa osallistumista. Terveystarkastuksessa käyneistä kolme oli huumeiden käyttäjiä, joista yksi taparikollinen. AUDIT-kyselyn mukaan alkoholin suurkuluttajia, joilla AUDIT-pisteet yli 20, oli asiakkaista 6 miestä ja 1 nainen. AUDIT-pisteitä sai 4 naista ja 4 miestä. Varmaa on, etteivät nämä luvut ole luotettavia. Todellisuudessa ongelmakäyttäjiä on enemmän. Kuitenkaan sitä ei aina vastaanotolla myönnetä, varsinkaan näin lyhyessä hoitosuhteessa kun tapaaminen jää ehkä vain yhteen kertaan. Yksi asiakas halusi apua riippuvuuteen ja ohjattiin mielenterveystoimiston asiakkaaksi. Keskusteluiden pohjalta voi todeta, että työttömyys vaikuttaa ihmisiin passivoivasti ja lisää alkoholin käyttöä ja sen myötä muita ongelmia huomattavasti. 5. Arviointi Kun tavoitteeksi oli asetettu kohderyhmän suuruudeksi n. 100 henkilöä, oli toteutuma näin ollen 67%. Tiedottaminen oli tehokasta ja sillä tavoitettiin hyvin pellolaiset pitkäaikaistyöttömätkin. Asiakkaat ja yhteydenotot vähenivät tuntuvasti viimeisiin viikkoihin päästessä. Näin ollen voisi olettaa, että tällä kolmen kuukauden mittaisella projektilla tavoitettiin kaikki halukkaat ja kiinnostuneet. Suunnitteluvaiheessa oli kohderyhmäksi asetettu pitkäaikaistyöttömät ja sosiaalietuuksien varassa elävät. Tämä laajeni melko alkuvaiheessa koskemaan kaikkia työttömiä työnhakijoita mukaan lukien myös ne, jotka vasta olivat jonkin pätkätyön aloittaneet tai olivat vasta jääneet tai jäämässä työttömäksi. Myös vasta vähän aikaa työttömänä olleiden joukossa oli sellaisia, joilla todettiin moniulotteisia terveys- tai sosiaalisia ongelmia, joihin oli syytä puuttua. Minkäänlaisesta terveydentilan tutkimuksesta saattoi myös olla kulunut useita vuosia. Työskentelyjakson toteuttajana oma kokemukseni terveystapaamisista ja työttömien asiakkaiden kohtaamisesta oli positiivinen ja kannustava. Asiakkaat olivat aktiivisia osapuolia, jotka suhtautuivat myönteisesti tehtyihin tutkimuksiin sekä myös saamaansa ohjaukseen. He olivat pääsääntöisesti kiinnostuneita terveydentilastaan ja siihen vaikuttavista asioista. Yhteistyö muun terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja työ- ja elinkeinohallinnon kanssa oli alusta alkaen mutkatonta ja toimivaa. Pellon kunnassa nämä yhteydet olivat jo valmiiksi olemassa, mutta vahvistuivat varmasti työskentelyjakson aikana. Asiakkaiden tavoittaminen toimi tässä yhteydessä toteutetulla tavalla. Toiminnan ollessa pitempikestoista, olisi varmasti ollut aiheellista Roveniemen mallin mukaisesti ottaa käyttöön lähetekäytäntö, jossa sosiaalitoimen tai työvoiman työntekijä kunkin asiakkaan kanssa sopii terveystarkastukseen lähettämisestä ja täyttää kirjallisen lähetteen (LIITE 3) yhdessä asiakkaan kanssa. Tässä yhteydessä asiakas allekirjoittaa myös suostumuksen tietojen luovuttamiseen (LIITE 4), joka yhdessä lähetteen kanssa lähetetään terveydenhoitajalle. Pellossa kyseeseen voisi tulla työterveyshoitaja, joku muu terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja, joka lähetteen saatuaan ohjelmoisi tarvittavia kokeita ja kutsuisi asiakkaan terveystapaamiseen ilmoittaen kirjeitse laboratorio- ja vastaanottoajan sekä yhteystiedot ajan muuttamista varten tarvittaessa. Salassapitovelvollisuus sitoo eri toimijoita ja rajoittaa reilua yhteistyötä, mikäli asianmukaista suostumusta tietojen luovuttamisesta ei ole. Tässä liitteenä oleva ehdotus suostumukseksi on Rovaniemen hankkeessa käytössä olevasta muokattu. Sen allekirjoitti kaksi asiakasta, kun asioiden eteneminen niin vaati. Muutamassa muussa tapauksessa suostumuksen olemassaolo olisi alusta asti helpottanut yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa. He olivat esim. edellyttäneet asiakkaaltaan tarkastuksessa käymistä ja odottivat myös kuulevansa, oliko asiakas käynyt. Tällaistakaan tietoa ei terveydenhuollon ammattilainen voi yhteistyötaholle luovuttaa, mikäli asiakkaan suostumusta ei ole. Myös mielenterveystoimiston asiakkaiksi ohjautuneilta jouduttiin erikseen kysymään lupa taustatie-

8 8 tojen lähettämiseen. Toiminta olisi ollut helpompaa, mikäli heti asiakkuuden alussa kaikki olisivat suostumuksen allekirjoittaneet. 6. Pohdinta Tässä ei millään tavalla ole kyse työterveyshuollosta, nämä asiakkaat ovat jotakin aivan muuta kuin tyypilliset työterveyshoitajan asiakkaat, totesi työterveyslääkäri pidettyään vastaanottoa projektissamme kaksi päivää. Työttömien terveyspalveluista ei pidä puhua työterveyshuoltona eikä niitä tule muutenkaan rinnastaa keskenään. Sosiaaliset- ja terveysongelmat ovat moninaisia ja niiden hoitamiseksi on tärkeää, että myös terveydenhuoltoalan ammattilainen arvioi tilannetta ja voi olla ohjaamassa tarvittaviin jatkoselvittelyihin tai seurantaan. Nyt 67 asiakasta hakeutui tai ohjautui terveystarkastukseen kolmen kuukauden aikana. Edellisestä vastaavanlaisesta mahdollisuudesta on kulunut kolmetoista vuotta. Näin ollen voisi olettaa, ettei asiakasmäärä olisi kuukautta kohden ylitsepääsemätön, vaikka toiminta jatkuisi edellä kuvatulla tavalla Pellon terveyskeskuksessa. Kun toiminta olisi yhden tietyn työntekijän vastuulla, voisivat sosiaalitoimiston ja työvoimatoimiston työntekijät lähettää asiakkaansa tarvittaessa myös terveydentilan selvittelyyn. Näin voisi toteutua myös projektisuunnitelmassa esitetty tavoite luoda kaikkiin kunnan alueella asuviin pitkäaikaistyöttömiin ulottuva pysyvä käytäntö terveyspalveluiden järjestämiseksi.

9 9 Työttömien terveystarkastuksen esitietolomake asiakkaalle LIITE 1 Lomake täytetään ennen terveystapaamista ja otetaan mukaan varatulle ajalle. Kaikki terveyteesi liittyvät tiedot ovat luottamuksellisia ja jäävät terveydenhuoltohenkilöstön käyttöön. HENKILÖ- JA YHTEYSTIEDOT Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Osoite Sähköpostiosoite Puhelinnumero Siviilisääty naimaton avoliitossa avioliitossa rekisteröity parisuhde eronnut / asumusero leski Huollettavien lasten lukumäärä KOULUTUS, AMMATTI JA TOIMEENTULO Koulutus kansakoulu/ peruskoulu ammatillinen koulutus lukio/ ylioppilas korkea-asteen koulutus muu koulutus tai kurssi, mikä? keskeytynyt/ keskeytyneitä koulutuksia Asevelvollisuus suoritettu suorittamatta lykkäys vapautettu ei koske minua Viimeisin työtehtävä Olen ollut työttömänä alle 6kk 6-12kk yli 1 vuosi yli 5 vuotta Toimeentuloni koostuu tällä hetkellä ansiosidonnainen päiväraha/ työttömyyspäiväraha työmarkkinatuki asumistuki toimeentulotuki sairauspäiväraha/kuntoutustuki ei tuloja muu tulo ELINTAVAT, TERVEYSTOTTUMUKSET JA TERVEYDENTILA Ravitsemus Syötkö lämpimän aterian päivittäin? kyllä en Noudatatko erikoisruokavaliota? en kyllä, mitä/miksi? Oletko tyytyväinen tämän hetkiseen painoosi? kyllä en, miksi et ole? Liikunta ja harrastukset Kuinka usein keskimäärin viikon aikana harrastat kunto- tai hyötyliikuntaa vähintään puoli tuntia kerrallaan siten, että hengästyt ja hikoilet? viikossa en kertaakaan Millaisia harrastuksia Sinulla on? Päihteiden käyttö ja riippuvuudet Tupakoitko tai käytätkö nuuskaa? en olen lopettanut nuuskaa savuketta/vrk Käytätkö alkoholia? en käytä kyllä, kuinka monta annosta juot kerralla kuinka usein? 1 annos = pullo keskiolutta/siideriä, 12 cl viiniä, 8 cl väkevää viiniä tai 4 cl viinaa Käytätkö huumausaineita? en käytän olen kokeillut olen lopettanut Käytätkö lääkkeitä muuhun kuin sairauden hoitoon? en käytän olen kokeillut olen lopettanut Tunnetko olevasi riippuvainen jostakin (esim. netti, rahapelit)? en kyllä, mistä? Mieliala Minkälainen mielialasi on ollut viime aikoina? Onko Sinulla ystäviä, joiden kanssa vietät aikaa? Nukutko yösi hyvin?

10 Terveydentila ja työkyky Miten arvioit tämän hetkisen terveydentilasi? 10 erittäin hyvä hyvä kohtalainen huono erittäin huono Oletko huolissasi jostain terveydentilaasi liittyvästä asiasta? Miten arvioit tämän hetkistä työkykyäsi verrattuna siihen työhön, jota tällä hetkellä olet etsimässä? (0=täysin työkyvytön ja 10=työkyky parhaimmillaan) Uskotko, että terveyden puolesta pystyt työskentelemään nykyisessä ammatissa tai siinä työssä jota nyt haet vielä kahden vuoden kuluttua? melko varmasti en ole varma tuskin Rokotukset Ovatko rokotuksesi voimassa (esim. kurkkumätä- jäykkäkouristus)? kyllä ei en tiedä SAIRAUDET JA LÄÄKITYS Onko Sinulla ollut tai onko sinulla nyt joku lääkärin toteamista sairauksista tai vammoista? Tapaturmavamma Tuki- ja liikuntaelinten sairaus Sydänsairaus, verenkiertohäiriö tai korkea verenpaine Hengityselinten sairaus esimerkiksi astma Psyykkinen sairaus, mielenterveyden häiriö, masennus Epilepsia, kouristuksia tai tajunnanhäiriö Migreeni, usein toistuva päänsärky Huimausta, tasapainohäiriöitä tai pyörtymistä Tarkkaavaisuuteen, keskittymiskykyyn tai muistiin vaikuttava sairaus Ruuansulatuselinten sairaus Aistinelinsairauksia (näkö, kuulo) Sukuelinten sairaus Allergia Diabetes Työstä aiheutuneita sairauksia (altisteet esim. asbesti, meluvamma) Leikkauksia tai muita toimenpiteitä Muu sairaus tai vamma, mikä? Onko sinulla tällä hetkellä vaivoja, oireita tai epäily jostakin sairaudesta, johon toivoisit selvittelyä? Onko lähisuvussasi esiintynyt seuraavia sairauksia? allergia, astma diabetes verenpainetauti aivohalvaus sydänsairaus syöpä en tiedä muu, mikä? Mitä lääkkeitä tai luontaislääkkeitä käytät säännöllisesti tai tarvittaessa? TERVEYSPALVELUIDEN KÄYTTÖ JA OMAT ODOTUKSET Milloin/ minä vuonna olet viimeksi ollut vastaanotolla tai tutkimuksissa? Lääkäri/Terveydenhoitaja Hammaslääkäri/ Suuhygienisti Onko Sinulla vakinaista hoitavaa tahoa, mikä Näöntutkimus Kuulontutkimus Oletko ollut sairaslomalla viimeksi kuluneen 12 kk aikana? en kyllä Oletko ollut kuntoutuksessa tai kuntoutustutkimuksessa? en kyllä, missä ja milloin? Onko Sinulla muita asioita joista haluaisit keskustella terveydenhoitajan kanssa? Päiväys ja allekirjoitus

11 Nimi pvm / / 20 Pituus cm Paino kg BMI kg/m (painoindeksi) < 19,9 alipaino 20-24,9 normaalipaino 25-29,9 lievä ylipaino 30-34,9 merkittävä ylipaino 35-39,9 vaikea ylipaino > 40 sairaalloinen ylipaino Vyötärönmitta cm naiset miehet < 80 cm ei vaaraa cm suurentunut vaara > 88 cm huomattavasti suurentunut vaara < 94 cm ei vaaraa cm suurentunut vaara > 102 cm huomattavasti suurentunut vaara sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin ja tyypin 2 diabetekseen Tyypin 2 diabeteksen sairastumisriski pistettä > 7 pieni 7-10 jonkin verran lisääntynyt kohtalainen suuri < 20 hyvin suuri 11 LIITE 2 Verenpaine pulssi 1. mittaus / mmhg 2. mittaus / mmhg BDI-21(masennusseula) pistettä 1-9 = ei masennusta = lievä masennus = keskivaikea = vaikea masennus Audit (alkoholin kulutuksen oma arvio) pistettä 0-8 alle riskikäytön 8-20 riskikäyttö hoitoon ohjaus Fagerström (nikotiiniriippuvuus) pistettä 0-1 p = vähäinen 2 p = kohtalainen 3 p = vahva 4-6 p = erittäin vahva < 130 / 85 tavoitetaso / tyydyttävä / lievästi kohonnut / kohtalaisesti kohonnut / huomattavasti kohonnut > 200 / 120 erittäin huomattavasti kohonnut

12 Laboratorio kokeet: NÄYTE TULOS VIITEARVO HUOMIOITA 12 fp-kol fp-kol-hdl fp-trigly fp-kol-ldl fp-gluk 0-5,0 mmol/l >=1,0 mmol/l 0-2,0 mmol/l 0-3,0 mmol/l 4,2-6,1 mmol/l B-hb , P-Alat 10-45, U/l P-GT TERVEYSTARKASTUKSEN MITTAUSTULOKSET JA JATKO-OHJAUS Ohjaus ja neuvonta:

13 13 LÄHETE TERVEYSTARKASTUKSEEN LIITE 3 Nimi: Osoite: Ammatti/koulutus Henkilötunnus: Puhelinnumero: Työttömyyden kesto: Terveystarkastus lähetteen perusteet? Mihin halutaan selvitys? Onko asiakkaalle tehty aiemmin terveyteen liittyviä tutkimuksia esim. erikoissairaanhoidon, työvoimahallinnon, kelan, eläkelaitosten järjestämänä, mitä? Asiakkaan taustatiedot liitteenä Palvelusuunnitelma (liitteeksi työnhakusuunnitelma) Aktivointisuunnitelma Työnhakusuunnitelma Aiemmat lausunnot terveydentilasta/ työkyvystä Mikäli jotain muuta huomioitavaa, voit jatkaa kääntöpuolelle. Lähettäjä ja organisaatio (nimi, puhelinnumero, sähköposti) Paikka ja aika Allekirjoitus ja nimen selvennys

14 14 LIITE 4 Sosiaali- ja terveystoimi Nimi: Henkilötunnus: SUOSTUMUS Suostun siihen, että Tornionlaakson työ- ja elinkeinotoimiston ja Pellon kunnan sosiaalitoimen ja terveydenhuollon työntekijät voivat luottamuksellisesti vaihtaa keskenään minua koskevia yhteistoiminnan kannalta tarpeellisia tietoja ja asiakirjoja, jotka liittyvät terveydentilani sekä työ- ja toimintakykyni kartoitukseen. Tornionlaakson työ- ja elinkeinotoimistolla ja Pellon kunnan sosiaali- ja terveystoimella on käytössään omat tietojärjestelmänsä. Suostun siihen, että yllä mainituissa asioissa tietojen vaihto voi koskea Tornionlaakson työ- ja elinkeinotoimiston rekistereihin jo tallennettuja yhteistoiminnan kannalta tarpeellisia tietoja ja asiakirjoja sekä terveystarkastuksesta syntyviä työ- ja toimintakykyyni ja terveydentilaani liittyviä tietoja. Tietoja voidaan tallentaa sen viranomaisen tietojärjestelmään, joka vastaa ko. asioiden rekisterinpidosta. Rekisterinpitäjä vastaa myös tietojen hävittämisestä laissa säädettyjen ohjeiden mukaan. Jokaisella rekisterinpitäjällä on laissa säädetyt salassapitovelvoitteet. Suostumus tietojen vaihtoon on vapaaehtoinen. Minulle on kerrottu yhteistoiminnan tavoitteista ja sisällöstä. Tässä yhteydessä antamani suostumus on voimassa niin kauan kuin Tornionlaakson työ- ja elinkeinotoimiston ja Pellon kunnan sosiaalitoimen ja terveydenhuollon välinen yhteistyö on tarpeellista asioideni hoitamisen kannalta. Minulle on kerrottu henkilötietolain (523/1999) mukaisesta oikeudesta tarkastaa minua koskevat asiakasrekisteritiedot ja siitä, kuka on toiminnasta vastaava rekisterikirjanpitäjä sekä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) mukaisesta oikeudesta saada tieto itseäni koskevasta asiakirjasta Suostumuksen antaminen on vapaaehtoista ja minulla on oikeus peruuttaa suostumukseni ilmoittamalla siitä kirjallisesti ao. toimipisteelle. Paikka ja aika Asiakkaan allekirjoitus Suostumuksen vastaanotti: Paikka ja aika vastaanottajan allekirjoitus Suostumuksen

15 15