Monivammapotilaan ensihoitoprosessin tapausseloste tunturiympäristössä ENVI-projektiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Monivammapotilaan ensihoitoprosessin tapausseloste tunturiympäristössä ENVI-projektiin"

Transkriptio

1 Monivammapotilaan ensihoitoprosessin tapausseloste tunturiympäristössä ENVI-projektiin Kaisa Kallunki Opinnäytetyö, kevät 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Pohjoinen Oulu Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Kallunki, Kaisa. Monivammapotilaan ensihoitoprosessin tapausseloste tunturiympäristössä ENVI-projektiin. Oulu, kevät 2008, 56 s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Pohjoinen Oulu. Diakoninen sosiaali-, terveysja kasvatusalan koulutusohjelma, Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, sairaanhoitaja (AMK). Opinnäytetyön tehtävänä oli kirjoittaa monivammapotilaan tapausseloste tunturiympäristössä. Tarkoituksena oli laatia selkeä tapahtumaseloste, joka toimii oppimisherätteenä virtuaalisessa oppimisympäristössä. Opinnäytetyö on osa ENVI-projektia, jonka tuloksena on luotu virtuaalinen oppimisympäristö ja virtuaalisairaala. ENVIympäristössä on kolme virtuaaliympäristöä, joita ovat koti, liikenneristeys ja laskettelurinne. Oppiminen virtuaaliympäristössä tapahtuu ongelmaperustaisen oppimisen (PBL) periaatteiden mukaisesti. Opinnäytetyössä tapausselosteen avulla kuvattiin ensihoitoprosessia. Tapausselosteen potilas on tajuton traumapotilas, jonka hoito käytiin läpi ensihoitoprosessin mukaisesti. Potilaan kolme suurinta ongelmaa ovat tajuttomuus, reisiluun avomurtuma ja kylkiluiden sarjamurtuma. Hoito perusteltiin kunkin ensihoitoprosessin tason vaatimalla tavalla. Ensihoitoprosessin tasot ovat maallikon antama ensiapu, ensivaste, perus- ja hoitotason sairaankuljetus ja polikliininen ensihoitohuone. Tapausselosteessa laadittiin virtuaalisen oppimisympäristön käyttäjälle alkuongelma, joka hänen pitää ratkaista oppimisympäristössä. Opinnäytetyön jatkokehittämishaasteena on tutkia miten tapausseloste toimii virtuaalisessa oppimisympäristössä, ja millaisena käyttäjät sen kokevat. Palautteen avulla oppimisympäristöä ja tapausselosteita voidaan kehittää tulevaisuudessa. Asiasanat: projekti, monivammapotilas, ensihoitoprosessi

3 ABSTRACT Kallunki, Kaisa. An emergency care process case of a multitrauma patient in a mountain area. A part of ENVI-project. 56 p., 3 appendices. Language: Finnish. Oulu, Spring Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Nursing, Option in Nursing. Degree: Nurse. The purpose of this thesis was to write a case of a multitrauma patient in a mountain area. The aim was to make a clear case which would work as a learning stimulus in a virtual learning environment. The thesis is a part of ENVI-project where a virtual learning environment and virtual hospital are created. There are three virtual learning environments in ENVI-project which are home, a traffic intersection and ski slope. Learning in the virtual environment takes place using problem based learning (PBL). The emergency care process was described in the thesis by using the case. The patient in the case is an unconscious trauma patient whose care was explained according to the emergency care process. The patient s three major problems were unconsciousness, complicated fracture of femur and rib fractures. The care was explained by each level of the emergency care process. The levels are first aid given by a layman, first responder, transportation of a patient in the basic and treatment level, and emergency room. The case creates an initial problem for the user of the virtual learning environment. The user has to solve the problem in the learning environment. A developing challenge is to research how the case works in the virtual learning environment and how the users experience the case. With the help of the feedback the learning environment and the cases can be developed in the future. Key Words: project, multitrauma patient, emergency care process

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO 5 2 ENVI-PROJEKTIN OPINNÄYTETÖIDEN KESKEISET KÄSITTEET Ensihoitoprosessi tapausselosteen perustana Tapausseloste virtuaalisessa oppimisympäristössä Simulaatio virtuaalisessa oppimisympäristössä Tapausseloste ongelmaperustaisen oppimisen (PBL) oppimisherätteenä 13 3 PROJEKTIN TUOTE- MONIVAMMAPOTILAAN ENSIHOITOPROSESSIN TAPAUSSELOSTE Projektin suunnittelu ja toteutus Tapausselosteen suunnittelu Tapausseloste virtuaalisen oppimisympäristön oppimisherätteenä Tapausselosteen mukaisen potilaan ensiapu Tapausselosteen mukaisen potilaan tutkiminen ja hoito ensivaste- tasolla Tapausselosteen mukaisen potilaan tutkiminen ja hoito perustason sairaankuljetuksessa Tapausselosteen mukaisen potilaan tutkiminen ja hoito hoitotason sairaankuljetuksessa Tapausselosteen mukaisen potilaan hoidon aloitus polikliinisessa ensihoitohuoneessa 26 4 PROJEKTIN ARVIOINTI Tapausselosteen arviointi Opinnäytetyön arviointi 30 5 POHDINTA 32 LÄHTEET 34 LIITE 1: GLASGOW N KOOMA-ASTEIKKO 37 LIITE 2: PROJEKTISUUNNITELMA 38 LIITE 3: ENVI-PROJEKTIN TODISTUS 54

5 1 JOHDANTO Tämä opinnäytetyö on osa ENVI-projektia, joka tarkoittaa ensihoidon virtuaalista oppimisympäristöä, virtuaalisairaalaa ja etävastaanottoa. Päätehtävänä on kirjoittaa tapausseloste ENVI-projektin käyttöön. Tapausseloste laaditaan ongelmaperustaisen oppimisen (PBL) mukaisesti. Keskeiset käsitteet opinnäytetyössä ovat ongelmaperustainen oppiminen (PBL), simulaatio, virtuaalinen oppimisympäristö ja ensihoitoprosessi. Tapausseloste toimii virtuaalisessa oppimisympäristössä oppimisherätteenä. ENVI-projektin yleisenä päämääränä on kehittää Lapin läänin alueelle osaamiskeskus, joka vastaa Pohjois-Suomen neuvottelukunnan laatimiin strategioihin vuoteen 2010 mennessä. Virtuaalisessa oppimisympäristössä voidaan kehittää ja harjoitella akuuttihoidon ja ensihoidon osaamista ensihoitoprosessin mukaisesti, sekä harjoitella virtuaalisairaalan ja etävastaanoton tietoja ja taitoja. Kokonaisuudessaan ENVIhanke koostuu kahdesta EU:n rahoittamasta projektista, EAKR osiosta eli virtuaaliympäristön rakentamisesta ja varustamisesta sekä ESR osiosta eli osaamisenkehittämisestä. (Lapin maakunnan yhteistyöryhmä 2005.) Tämän opinnäytetyön tekeminen aloitettiin yhteistyössä Jonna Lehtisalon kanssa, joka opiskelee Rovaniemen ammattikorkeakoulussa. Tapausselosteen ja työn teoriaosuuden teimme yhdessä. Lopulliseen muotoon opinnäytetyön teimme molemmat omilla tahoillamme ja palautimme ne oman aikataulumme mukaisesti. Opinnäytetyön aihevalintaan vaikuttivat tekijöiden kiinnostus ensihoitoon, sekä suuntautuminen kyseiseen aihealueeseen. Ensihoidossa työskentely on suuressa määrin ongelmanratkaisua sekä luottamista omiin päättelykykyihin ja taitoihin. Tapausselosteen laatimisen yhteydessä kehittymistavoitteinamme on syventää ja lisätä, sekä soveltaa jo hankittua tietotaitoa ensihoidon, pelastustoimen ja akuuttihoidon osalta. Tavoitteenamme on myös hankkia kokemusta projektityöskentelystä. Molemmat tekijöistä suorittavat sairaanhoitaja (AMK) tutkintoa.

6 Tämän opinnäytetyön tehtävänä on kirjoittaa monivammapotilaan ensihoitoprosessin

7 6 tapausseloste tunturiympäristössä ENVI-projektin käyttöön. Tarkoituksena on laatia selkeä tapahtumakuvaus, joka toimii oppimisherätteenä virtuaalisessa oppimisympäristössä. Ensimmäisenä työssä on määritelty käsitteet. Monivammapotilaan tapausseloste, siihen liittyvä hoito ja hoidon teoreettiset perusteet käsitellään viidellä eri tasolla. Tasot ovat maallikon antama ensiapu, ensivaste, perustason sairaankuljetus, hoitotason sairaankuljetus ja polikliininen ensihoitohuone. Arvioinnissa arvioidaan tapausselostetta sekä koko opinnäytetyötä. Lopuksi työssä on oma pohdinta.

8 7 2 ENVI-PROJEKTIN OPINNÄYTETÖIDEN KESKEISET KÄSITTEET Keskeisten käsitteiden ymmärtäminen on oleellista opinnäytetyön rakenteelle. ENVIprojektiin samanaikaisesti tehdyissä opinnäytetöissä ovat samat keskeiset käsitteet eli ensihoitoprosessi, virtuaalinen oppimisympäristö, simulaatio ja ongelmaperustainen oppiminen (PBL). ENVI-projektin lopputuloksena oleva virtuaalinen oppimisympäristö toimii ongelmaperustaisen oppimisen periaatteiden mukaisesti. Virtuaalisessa oppimisympäristössä toteutetaan simulaatiota SimMan- nukeilla. Opinnäytetyössä käydään ensihoitoprosessin läpi vaihe vaiheelta. 2.1 Ensihoitoprosessi tapausselosteen perustana Ensihoitoprosessissa pelastamisella tarkoitetaan esimerkiksi potilaan siirtämistä maasto-olosuhteista paikkaan, josta potilas voidaan kuljettaa maa- tai ilmakuljetuksella jatkohoitoon. Pelastamalla loukkaantunut vaaratilanteesta estetään lisävaarat. Pelastamiseen voidaan tarvita ammattiauttajia ja erityiskalustoa. (Sahi, Castrén, Helistö & Kämäräinen 2003, 14.) Ensiapu on tapahtumapaikalla annettavaa apua, esimerkiksi haavan sidonta tai murtuman tukeminen. Usein ensiavun antaja on maallikko. Hätäensiapu on maallikon henkeä pelastavaa toimintaa, esimerkiksi peruselvytys ja suuren verenvuodon tyrehdyttäminen ilman apuvälineitä. Hätäensiaputoimenpiteillä pyritään turvaamaan loukkaantuneen hengitys ja verenkierto, sekä estämään hänen tilansa huononeminen ammattiavun tuloon saakka. Myös hätäilmoituksen tekeminen ja pelastaminen ovat osa ensiapua. Maallikko tekee hätäilmoituksen tilannearvion perusteella. Tilannearviolla, nopealla avun hälyttämisellä ja oikeilla ensiaputoimenpiteillä on suuri merkitys hoitoketjun käynnistämisessä. (Määttä 1999, 27; Sahi ym. 2003, ) Ensivasteella tarkoitetaan mitä tahansa lääkinnälliseen ammattiapuun pystyvää yksikköä, joka nopeimmin tavoittaa hätätilapotilaan. Hälytettävä yksikkö voi olla sai-

9 8 rasauto tai paloauto, jonka henkilöstö on saanut ensivaste koulutuksen. Ensivasteyksikköä ei hälytetä yksinään kohteeseen. Tehtävään hälytetään aina myös sairaankuljetusyksikkö, joka pääsääntöisesti kuljettaa potilaan. Ensivaste henkilöstö pystyy potilaan hengityksen turvaamiseen, vuotojen tyrehdyttämiseen, vammautuneiden raajojen ja rangan tukemiseen tarvittavilla välineillä sekä sydänpysähdyspotilaan kammiovärinän hoitamiseen puoliautomaattisella defibrillaattorilla. (Kinnunen 2002, 10; Määttä 2004, 27.) Ensihoito on asianmukaisen koulutuksen saaneen tekemä tilannearvio ja antama välitön hoito, jolla sairastuneen tai vammautuneen potilaan elintoiminnot pyritään käynnistämään, ylläpitämään ja turvaamaan, tai terveydentilaa pyritään parantamaan perusvälineillä, lääkkeillä tai muilla hoitotoimenpiteillä. Ensihoidolla tarkoitetaan terveydenhuollon erityispalvelua, joka yhteistyössä sairaankuljetus- ja pelastuspalvelun sekä hätäkeskuksen kanssa mahdollistaa terveydenhuollon toimenpiteiden kohdentamisen ja tarpeellisen hoidon aloittamisen ja tarvittaessa toteuttamisen sairaanhoitolaitosten ulkopuolella jo ennen kuljetusta siihen asti, kunnes potilas on siirretty sairaalahoitoon. Sairaankuljetuksella tarkoitetaan sairaankuljetusasetuksen (565/94) mukaan ammattimaista asianmukaisen koulutuksen saaneen henkilökunnan toimesta sairaankuljetusajoneuvolla, vesi- tai ilma-aluksella sekä muulla erityisajoneuvolla tapahtuvaa henkilökuljetusta, ja ennen kuljetusta tai kuljetuksen aikana annettavaa ensihoitoa, joka johtuu sairaudesta, vammautumisesta tai muusta hätätilanteesta. Asetus jakaa sairaankuljetuksen kahteen tasoon, perus- ja hoitotasoon. (Sahi ym. 2003, 14; von Pandy-Mikkonen 2003, 5 7; Määttä 1999, 27.) Perustason sairaankuljetus on hoitoa ja kuljetusta, jossa on riittävät valmiudet valvoa ja huolehtia potilaasta, siten ettei hänen tilansa kuljetuksen aikana odottamatta huonone, ja mahdollisuudet aloittaa yksinkertaiset henkeä pelastavat hoitotoimenpiteet. Sairaankuljetusasetuksen 2 3:n tarkoittamat yksinkertaiset henkeä pelastavat toimenpiteet ovat potilaan tutkiminen, tilan arviointi ja johtopäätösten tekeminen, kammiovärinän defibrillointi, elottoman intubointi, suoniyhteyden avaaminen ja suonensisäisen infuusion aloittaminen, hypovolemisen sokin tunnistaminen, tapaturma-

10 9 potilaan tutkiminen ja murtumien tukeminen, hypoglygemian toteaminen ja hoito, kouristelevan potilaan hoito diatsepaamirektiolilla, rintakipuisen potilaan hoito suun kautta annettavalla nitraatilla ja ASA-valmisteella, lääkkeellisen hapen anto, sairaankuljetuskertomuksen täyttäminen, lääkärin konsultaatiovelvollisuus, ennakkoilmoituksen tekeminen, sekä potilaan tilasta ja annetusta hoidosta raportointi. Potilaan kuljettaminen alkaa tavallisesti 20 minuutin kuluessa potilaan luokse saapumisesta, ellei se vie perustellusti enemmän aikaa. (Kinnunen 2002, 17 18; Lapin sairaanhoitopiiri 2004.) Hoitotason sairaankuljetus tarkoittaa valmiutta aloittaa potilaan hoito tehostetun hoidon tasolla ja toteuttaa kuljetus siten, että potilaan elintoiminnot voidaan turvata. Hoitotason sairaankuljettajalla on oltava terveydenhuoltoalan ammattitutkinto ja häneltä edellytetään päätoimisuutta sairaankuljetuksessa. Sairaankuljetusasetuksen 2 4:n tarkoittama hoito tehostetun hoidon tasolla tarkoittaa edellä esitettyjen perustasolla suoritettujen tutkimus- ja hoitotoimenpiteiden lisäksi elvytyslääkkeiden itsenäistä käyttöä, elvytyksestä pidättäytymistä ja sen lopettamista kohteessa tuloksettomana sekä elossa olevan potilaan intubointia tarvittaessa. Astmakohtauksen itsenäinen hoito lääkesumuttimella, kouristelun itsenäinen hoito suonensisäisellä diatsepaamilla, pahoinvoinnin itsenäinen hoito suonensisäisellä metoklopramidilla, ja muiden kuin elvytyslääkkeiden suonensisäinen, lihakseen, ihon alle tai suun kautta annosteltava käyttö konsultaation jälkeen kuuluvat hoitotason sairaankuljetukseen. CPAP:n käytöstä on ilmoitettava lääkärille. Tehostetun hoidon tasolle kuuluu myös 12-kanavaisen EKG:n ottaminen ja sen siirtäminen lääkärin tutkittavaksi esimerkiksi telefaxilla sekä ulkoisen sydämen tahdistimen käyttö konsultaation jälkeen. Potilaan tilaa arvioidaan, sekä päätetään työdiagnoosi rintakipuisten ja henkeä ahdistavien kohdalla. Tajuttoman ja kouristelevan, sekä suuren tai lävistävän energian vammauttaneen potilaan riskejä arvioidaan. Hoitotason yksikön ensihoitaja toimii lääkinnällisen pelastustoimen kenttäjohtajana esimerkiksi monipotilastilanteissa ja ruuhkatilanteissa, ellei saatavilla ole lääkintäryhmän lääkäriä. (Kinnunen 2002, 17 18; Lapin sairaanhoitopiiri 2004.) Potilas kuljetetaan jatkohoitoon terveyskeskuksen päivystykseen tai ensiapupoliklinikalle. Päivystyspotilaan hoidon tavoitteena on potilaan tilan vakauttaminen, sairau-

11 10 den tai vamman diagnosoiminen, tarvittavan hoidon sekä jatkohoidon järjestäminen. Lääkäri päättää potilaan jatkohoitopaikasta arvioimalla potilaan hoidon tarpeen. (Rasku, Sopanen & Toivola 1999, 14; Sahi ym. 2003, 14.) 2.2 Tapausseloste virtuaalisessa oppimisympäristössä Opinnäytetyömme tapausseloste tehdään ENVI- projektin virtuaaliseen oppimisympäristöön, joka rakennetaan käyttäen uutta teknologiaa ja 3D-tekniikkaa. Oppimisympäristöön luodaan simuloidut ensihoito- ja akuuttihoitotilanteet, joita voi harjoitella todentuntuisessa ympäristössä, esimerkiksi tunturimaisemassa. Virtuaaliympäristön todentuntuisuutta voidaan lisätä muun muassa tuuli-efektillä. Ympäristöön luodaan visuaalisia henkilöhahmoja, jotka toimivat osana tilannetta. Niiden rinnalla käytetään simulaationukkeja, joille hoitotoimenpiteet suoritetaan konkreettisesti. Virtuaalinen oppimisympäristö määritellään usein verkkopohjaiseksi oppimisen välineeksi, mikä on kuitenkin melko suppea määritelmä tälle käsitteelle. Virtuaalisen oppimisympäristön käsite sisältää myös fyysisessä tilassa tapahtuvan toiminnan ja oppimisprosessin multimediatekniikkaa hyödyntäen. Virtuaalinen (engl. virtual, lat. virtualiter) sanana tarkoittaa näennäistä, keinotekoista tai todellisuutta jäljittelevää. Tässä yhteydessä voidaan puhua myös virtuaalitodellisuudesta, jonka voi määritellä suoraan virtuaalikäsitteestä, jolloin kyse on kuvitellusta, keinotekoisesti luodusta maailmasta, joka yrittää mahdollisimman tarkasti jäljitellä olemassa olevaa todellisuutta. Virtuaalitodellisuuden maailma on sellainen, jossa käyttäjä tuntee olevansa sisällä ja osa sitä. Voidaan sanoa, että virtuaalitodellisuus muuttuu virtuaaliympäristöksi, kun virtuaalitodellisuutta aletaan toteuttaa. Virtuaaliympäristön on täytettävä kriteerejä, joiden perusteella sen voi luokitella toimivaksi keinotekoiseksi maailmaksi. Sen tulee olla vuorovaikutteinen käyttäjänsä kanssa, eli käyttäjän tekemät toimenpiteet vaikuttavat koko virtuaaliseen ympäristöön. Virtuaaliympäristön tulee olla myös autonominen, eli sen tulee antaa käyttäjälle vapautta liikkua ja toimia ympäristössä siten, että käyttäjän valinnat ohjaavat tulevia tapahtumia tiettyyn rajaan saakka. Ympäristön tulee olla myös tarkka ja toimia suunnitel-

12 11 mallisesti. Huolimatta käyttäjän vapaudesta liikkua, ympäristön tulee olla hallittu kokonaisuus. Virtuaaliselta ympäristöltä vaaditaan myös niin todentuntuista tilaa, että käyttäjän on helppo uppoutua ympäristöön ilman suuria ponnisteluja. (Hämäläinen 1998.) Oppimisympäristö on ympäristö, jossa mahdollistuvat sekä opettaminen että oppiminen. Siihen kuuluvat fyysinen ympäristö opetusvälineineen sekä oppijat ja ohjaaja, joka ohjaa tilannetta sovittua päämäärää kohti. Myös laitteisto, sekä esimerkiksi Internet kuuluvat osana oppimisympäristöön riippuen siitä, millainen ympäristö on kyseessä. (Väänänen & Laatikainen 2001.) Goldman ja Petrosino (1998) ovat kehittäneet neljä perusperiaatetta oppimisympäristön suunnittelua varten. Oppimisen tulisi perustua merkitykselliselle oppimiselle sekä tarkoituksenmukaisille tavoitteille. Oppija tarvitsee tukea oppimisensa saavuttamiseksi. Hänelle tulee antaa mahdollisuus harjoitella opittavaa asiaa ja saada harjoituksista kehittävää ja oikeudenmukaista palautetta ohjaajalta. Parhaimpaan oppimistulokseen päästään, kun oppija saa prosessin aikana olla vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden kanssa, hänellä on mahdollisuus käyttää oppimiseensa asiantuntijuutta esimerkiksi ohjaajalta, sekä hyödyntää yhteisöllisyyden tuomaa tukea ja turvaa yksilöllisen oppimisprosessin aikana. (Britain & Liber 2000.) Määritelmien perusteella voidaan todeta, että virtuaalisella oppimisympäristöllä tarkoitetaan sellaista teknologian avulla toteutettua todellisuutta jäljittelevää fyysistä tai käsitteellistä ympäristöä, jossa yksittäisen oppijan tai ryhmän oppiminen tapahtuu. Virtuaaliseen oppimisympäristöön kuuluvat tilan lisäksi muun muassa oppimisen apuvälineet ja vuorovaikutustilanteet (Väänänen & Laatikainen 2001). 2.3 Simulaatio virtuaalisessa oppimisympäristössä Simuloinnilla tarkoitetaan yleensä todellisten tapahtumien matemaattista tai loogista mallintamista siten, että mallin avulla voidaan tehdä kuvaavia, selittäviä tai systeemin käyttäytymistä ennustavia kokeita. Simuloinnissa luodaan malli todellisuudesta, jota voidaan tarkastella erilaisilla menetelmillä. Malli voidaan rakentaa esimerkiksi

13 12 fyysisesti. Simuloinnin yleistymisen taustalla on nykyaikaisten tietokoneiden laskentakapasiteetti ja ohjelmistotuotteiden kehitys. Varsinaisen laskennan ohella tietokoneet mahdollistavat nykyisin monipuoliset graafiset ja 3D esitykset, jotka auttavat simuloitavien prosessien hahmottamisessa ja visualisoinnissa. (Kortelainen 2004.) Simuloinnin käyttöön sosiaali- ja terveysalalla on monia perusteluja. Simulointi on aikaa vievää ja siihen liittyy kustannuksia, mutta myös kokeilut todellisessa ympäristössä osoittautua kalliiksi. Sopiva simuloinnin tuottaminen ja määrittely vie aikaa, mutta varsinainen simulointi tietokoneella tapahtuu loppujen lopuksi hyvin nopeasti. Simulointimallia voidaan replikoida ja varioida rajattomasti. Tämä ei ole mahdollista eikä järkevää todellisuudessa. Simulaatio mahdollistaa monien tilanteiden harjoittelun, joita ei voida toteuttaa turvallisesti reaalimaailmassa. Muun muassa onnettomuustilanteet, vaarallisten aineiden käsittelyt, välineiden käytöt, laitteiden huollot, prosessin ohjaus ja taktiikan opiskelu ovat erittäin hyviä kohteita simulaatiolle. (Räsänen 2004; Kortelainen 2004.) Simulaatioita voidaan toteuttaa usealla tavalla. Eräs tapa on simuloida tilanne, jossa toimijoina ovat henkilöt. Voidaan myös rakentaa laite, jonka avulla toteutetaan simulaatio. Simulaation toteuttamiseen voidaan käyttää myös on tietokoneita ja tietoverkkoja. (Räsänen 2004.) Tietokoneohjelmia voidaan laatia siten, että opiskelija toimii mallinnetussa ympäristössä ja tekee simulaatiossa harjoitteita, näin toimii myös ENVI- ympäristö. Laajemmassa mittakaavassa simulaatio on toteutettu verkottuneesti. Samaa harjoitusta voi tehdä moni henkilö, jolloin jokaisella on oma rooli. Tietokoneiden avulla rakennetuissa simulaatioissa ohjaaja voi olla mukana muun muassa antamassa neuvoja, vihjeitä, muuttamassa harjoiteltavaa tilannetta sekä arvioimassa harjoituksen kulkua ja lopputulosta yhdessä opiskelijan kanssa. (Räsänen 2004.) Simulaatio helpottaa hahmottamista, koska se tekee asioista näkyvämpiä ja mitattavampia. Koulutuksessa simulaation käytön suurimpana etuna on, että koulutus tapahtuu turvallisissa oloissa, joissa voi riskittä tehdä virheitä ja myös hioutua niistä irti. Sama pätee suunnitteluun ja kokeiluun. Simulaatioita tekemällä voi tehokkaasti ja turvallisesti muuttaa tutkittavan kohteen ominaisuuksia ja katsoa, mitä siitä seuraa. (Vartiainen 2004.) Hoitotyössä, kuten esimerkiksi tehohoidossa ja ensihoidossa si-

14 13 mulaatio-opetus on ottamassa ensimmäisiä askeleitaan myös Suomessa. Potilassimulaattoreilla opetetaan teknisiä taitoja, kuten tehohoidossa esimerkiksi hengitystien hallintamenetelmiä ja kanylointia. Keskeiseksi opetustavoitteeksi muodostuu nykyisten potilassimulaattoreiden mahdollistama ei-teknisten osa-alueiden kuten päätöksenteon, kommunikaation, johtajuuden ja yhteistyön harjoittelu. (Kurola 2005.) Käytännössä simulaatioon käytetään potilassimulaattoria, esimerkiksi SimMania, joka on universaali potilassimulaattori, ja joka on kehitetty erityisesti opetuskäyttöön. Tämän kaltaisiin potilassimulaattoreihin pystytään tuottamaan erilaisia mitattavia fysiologisia parametreja kuten EKG, noninvasiivinen verenpaine ja invasiivinen valtimopaine, joita voidaan muuttaa tietokonepohjaisella ohjaimella halutusti reaaliaikaisena, tai tehdä valmiita potilasskenaarioita. SimManin hengitysteitä voidaan muokata erilaisten vaikeiden intubaatiotilanteiden harjoittelussa. Hyvin realistisesti voidaan harjoitella myös hätätrakeostomiaa ja bronkoskopiaa. (Kurola 2005.) Vaikka SimMan mahdollistaa hyvin laajan teknisten harjoitusten toteuttamisen, käytännössä suurin hyöty saadaan ryhmässä työskentelyn simuloimisesta ja opetuksesta. Perusopetuksessa tämä tarkoittaa yksinkertaisten asioiden ja tapahtumien simuloimista, toteuttamista, kuvaamista ja palauttamista. Erityisopetuksessa tarvitaan koko ryhmä toimijoita, jotka oikeassakin tilanteessa toimivat. Tilanteet muokataan jokaisen tarpeen mukaan. Keskeisenä asiana on medisiinisen tapahtuman lisäksi huomata yhteistoiminnan ongelmat. (Kurola 2005.) 2.4 Tapausseloste ongelmaperustaisen oppimisen (PBL) oppimisherätteenä Opinnäytetyön tapausseloste tehdään ongelmaperustaisen oppimisen mukaisesti, ja se toimii oppimisherätteenä virtuaalisessa oppimisympäristössä. Luotujen oppimisherätteiden ja niihin liittyvien ongelmien avulla harjoitellaan ja kehitetään akuutti- ja ensihoidon osaamista todentuntuisessa ympäristössä. Oppimisprosessi ja tilanteet ovat aina erilaisia riippuen oppijan tieto- sekä taitoperustasta. Oppimisprosessi etenee kuitenkin aina ongelmaperustaisen oppimisen periaatteiden mukaisesti. Tapausselosteen tapahtumat luovat alkuongelman, jota virtuaalisessa oppimisympäristössä

15 14 ryhdytään ratkaisemaan. Ongelmalähtöiselle oppimiselle ei ole yhtä ainutta määritelmää tai sanaa. Englannin kielessä yleisin ja kattavin termi on problem-based learning eli PBL. Tarkin suomennos on ongelmaperustainen oppiminen. (Perttilä 2004, 20.) PBL- menetelmässä korostuu tietojen oppimisen lisäksi erilaisten taitojen oppiminen. Siinä omaksutaan ongelmaperustaisen oppimisen kautta ongelmanratkaisutaidot, ongelmien näkemisen ja kysymysten esittämisen taidot, vuorovaikutus- ja ryhmätyötaidot, itseohjautuvan oppimisen, oman oppimisen arvioinnin, suullisen ja kirjallisen itseilmaisun, sekä tieteellisen ajattelun ja päättelyn taidot. (Huusko, Jokinen & Sarajärvi 2001.) Oppiminen rakentuu todellisen elämän ongelmatilanteiden ympärille. Keskeisintä on ryhmässä oppiminen. Lähtökohtana toimivat ongelmat, jotka nousevat työn ja ammatin reaalimaailmasta. Ongelmaperustainen oppiminen korostaa ryhmän keskeistä vuorovaikutusta, yhteisöllistä työskentelyä, ryhmän itse määrittelemiä oppimistarpeita ja vuorovaikutuksellista tiedon rakentelua. (Poikela ,75.) Ongelman tulisi olla käsitteellisesti haastava ja moniulotteinen, mutta silti riittävän kapea, jotta oppiminen kohdistuisi oleellisiin sisältöihin. Opiskelijoiden tietämyksen taso on huomioitava ongelmien suunnittelussa, jotta käsiteltävä ongelma olisi riittävän konkreettinen. (Salovaara 2004.) Ongelmaperustaisen oppimisen käytännön toiminnan keskeinen osa on oppimisheräte eli alkuongelma. Oppimisherätteen tehtävänä on toimia oppimisen lähtökohtana perusryhmäistunnoissa, sekä parantaa perusryhmän toimintaa. Se laaditaan vastaamaan käytännön työn tilannetta, joka kuvataan useimmiten sanalliseen muotoon. Oppimisheräte voi olla myös video, sairauskertomus tai sanomalehden artikkeli, tai autenttinen terveydenhuollon asiakas. Oppimisherätteen kuvaama tapaus sidotaan usein johonkin kontekstiin, esimerkiksi ympäristöön, tai tapauksessa kuvataan jokin ilmiö, ongelmalöydös tai oire, joka opiskelijoiden tulee ratkaista. (Perttilä 2004, ) Lähtökohtana ongelmatapauksen ratkaisussa on ongelman esittäminen, sen analysointi ja määrittely. Jo olemassa olevaa tietoa kartoitetaan, sekä määritellään jatkoselvittelyiden ja tiedonhankinnan tarve. Ongelmanratkaisuuun liittyy myös tiedon etsimistä ja muiden ryhmien konsultointia. Ongelman ratkaisemisessa hah-

16 15 motetaan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Lopuksi laaditaan loppupäätelmät, tehdään analyysi ja raportointi. (Salovaara 2004.) Hyvä oppimisheräte heijastaa sitä käytännön työelämää, johon opiskelijaryhmä on valmistumassa. Heräte tulee laatia niin haastavaksi, että se stimuloi opiskelijat itseohjautuvaan oppimiseen, monitieteiseen ajattelutapaan, tiimityöhön ja tiedonhankintaan. Opiskelijat voivat hyödyntää uutta tietoa entisen päälle. (Perttilä 2004, ) Ongelmaperustaista oppimista voidaan pitää strategisena vastauksena moniin tietoyhteiskunnan osaamisvaatimuksiin, joissa korostuvat tiedon prosessoinnin, kommunikaation, vuorovaikutuksen ja ongelmanratkaisun taidot. (Poikela 2002, 55.)

17 16 3 PROJEKTIN TUOTE- MONIVAMMAPOTILAAN ENSIHOITOPROSESSIN TAPAUSSELOSTE Osiossa kerrotaan aluksi projektin suunnittelusta ja toteutuksesta sekä itse tapausselosteen suunnittelusta. Seuraavana esitellään projektin tuote, eli tapausselosteen joka toimii oppimisherätteenä virtuaalisessa oppimisympäristössä. Lopuksi ensihoitoprosessi käydään läpi tapausselosteen mukaisesti vaihe vaiheelta. 3.1 Projektin suunnittelu ja toteutus Opinnäytetyön päätehtävänä on kirjoittaa tapausseloste ENVI-projektin käyttöön. Tarkoituksena on laatia selkeä tapahtumakuvaus, jonka avulla suunniteltiin virtuaalista oppimisympäristöä. Aloitimme opinnäytetyömme tekemisen syksyllä Ensimmäiseksi suunnittelimme alustavasti tapausselosteen ja laadimme projektisuunnitelman (liite 2). Tapausselosteen viimeistelyn jälkeen aloitimme hoidon suunnittelun. Etsimme tietoa erilaisista lähteistä, käytimme muun muassa Internetiä, tutkimuksia, lehtiartikkeleita ja oppikirjoja. Hoidollista osiota ja samalla koko opinnäytetyötä työstimme kevään ja alkukesän Lopulliseen muotoon työn laadimme syksyn 2006 aikana. Viimeiset stilisoinnit ja palautukset teemme molemmat omiin kouluihimme omien aikataulujemme mukaisesti. Säännöllisin väliajoin esitimme työtämme sekä Rovaniemen ammattikorkeakoulussa että Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulun toimipaikassa. Saimme aina halutessamme palautetta työstämme ohjaajiltamme ja opponenteiltamme. Palaute oli rakentavaa ja suureksi avuksi työn eteenpäin viemiselle. Usein omalle tekstilleen ja siinä oleville virheille ikään kuin sokeutuu ja tämän takia varsinkin opponenttien tuki ja apu on ollut ensiarvoisen tärkeää.

18 Tapausselosteen suunnittelu Aloitimme tapausselosteen suunnittelun fyysisen tapahtumaympäristön valinnalla ja rajaamisella. Ympäristövaihtoehtoja oli käytännössä kolme, joista valitsimme tunturiympäristön. Muita vaihtoehtoja olivat kotiympäristö sekä väestönsuojeluun liittyvä ympäristö. Halusimme syventää tietojamme traumapotilaista, joten tunturiympäristö oli meille luonteva ratkaisu. Seuraava vaihe oli traumapotilaan vammojen suunnittelu ja valinta, jonka jälkeen aloitimme tarinan kehittelyn. Tapahtumapaikkana oli Saariselkä, koska ENVI-projektin virtuaaliympäristön tausta on kuvattu Saariselällä. Tutustuimme Saariselkään ja sen ympäristöön karttojen avulla saadaksemme mahdollisimman todenmukaisen tarinan. Tapausselosteen laatimisen jälkeen aloitimme tapausselosteen mukaisen ensihoitoprosessin suunnittelun ja kokoamisen. 3.3 Tapausseloste virtuaalisen oppimisympäristön oppimisherätteenä Seppo ystävineen on saapunut Saariselälle viettämään hauskaa viikonloppua. He ovat vuokranneet mökin vain noin kilometrin päästä hissien ala-asemaa, joten kulkeminen rinteeseen ja sieltä pois voi tapahtua jalkaisin. Kaikki seurueeseen kuuluvat ovat noin 20-vuotiaita. Saapumisiltana perjantaina he lämmittävät saunan mökillään ja käyvät aikaisin nukkumaan aikomuksena lasketella koko seuraava päivä. Lauantaiaamu on keväisen aurinkoinen, lämpötila on noin -10 astetta. Nuoret syövät aamupalan mökillään ja noin kello 11 lähtevät kävelemään kohti hissien ala-asemaa ostaakseen hissiliput. Matkapuhelimet he jättävät mökille. He laskettelevat noin kolme tuntia ja käyvät sitten välipalalla rinnekahviossa noin kello 14. Kahvilassa he keskustelevat rinnealueella sijaitsevasta streetistä, jossa on lumilautailijoiden suosimia isoja hyppyreitä. Seurueen pojat Seppo, Matti ja Teppo suunnistavat kokeilemaan hyppyreitä ja tytöt Mervi ja Marjo aikovat vielä laskea muutamana kerran normaalirinteessä. He kaikki sopivat tapaavansa noin tunnin kuluttua lipunmyyntipisteen luona.

19 18 Pojat suunnistavat kohti lumilauta-parkkia ja miettivät mistä hyppyristä saisi parhaimmat vauhdit. Suurin hyppyri näyttää heistä houkuttelevalta, mutta Seppo, jolla laskukokemusta on kaikkein vähiten, arastelee. Matti ja Teppo kuitenkin saavat myös Sepon kokeilemaan hyppyriä. Näyttääkseen pojille uskaltavansa, Seppo ottaa vauhtia korkealta rinteestä ja laskee vauhdilla kohti hyppyriä. Saadakseen hypyn näyttämään paremmalta hän aikoo kääntyä ilmassa täydet 360 astetta. Seppo kuitenkin yliarvioi kykynsä ja tajuaa ilmalennon aikana vauhtiakin olleen liikaa. Ilmalennon aikana hän ei ehdi korjata asentoaan, vaan putoaa jäiseen rinteeseen hieman etutasapainossa oikean jalan osuessa maahan ensimmäiseksi. Oikean jalan suksi ei lähde heti irti siteestä, vaan vääntää jalkaa siihen kohdistuvan iskun lisäksi. Vasen suksisauva irtoaa Sepon kädestä, mutta oikea takertuu laskuhanskoihin ja jää pudotessa hänen alleen. Seppo jatkaa kierimistä jäistä rinnettä alas. Lopulta vauhti loppuu noin kymmenen metrin päähän putoamispaikasta ja Seppo jää makaamaan puoliksi kylkiasennossa. Oikea jalka on silminnähden virheasennossa ja reiden kohdalle alkaa muodostua veritahra. Hän hengittää vaikeasti ja pienempiä ruhjevammoja on muun muassa kasvoissa. 3.4 Tapausselosteen mukaisen potilaan ensiapu Tajuton potilas yritetään herätellä puhuttelemalla ja ravistelemalla. Jos potilas ei reagoi herättely-yrityksiin, huudetaan apua ja tehdään hätäilmoitus soittamalla hätänumeroon 112. (Suomen Punainen Risti 2006.) Maallikon antamassa ensiavussa hengitysteiden avaaminen, tarkastaminen ja turvaaminen kuuluvat ensimmäisiin toimenpiteisiin. Pään taakse taivuttaminen avaa hengitystiet ja estää kieltä painumasta kurkunpään tukkeeksi. (Alaspää & Holmström 2004, 61.) Jos hengitys on normaalia, potilas käännetään kylkiasentoon hengityksen turvaamiseksi. Kylkiasento estää potilasta myös vetämästä ruuansulatuskanavan ja mahalaukun sisältöä henkitorveen. Potilaan reittä painetaan kämmenellä vuotokohdasta verenvuodon hillitsemiseksi ja yritetään tehdä paineside, mikäli varusteita tai vaatteita on saatavilla. Varotaan kuitenkin murtuneen raajan liikuttelua. Mikäli verenvuoto näistä toimenpiteistä huolimatta jatkuu, painetaan raajan tyvestä suuria suonia voimakkaasti kämmenellä valtimoveren virtauksen estämiseksi. Jos vuoto ei vieläkään lakkaa, laitetaan vuotokoh-

20 19 dan yläpuolelle kiristysside. Runsas verenvuoto voi johtaa verenkierron vakavaan häiriötilaan eli sokkiin, ja sen estäminen on tärkeää. Potilas rauhoitetaan, suojataan kylmältä esimerkiksi takilla, ja seurataan hänen tilansa edistymistä. Sokissa olevan potilaan iho on kalpea ja kylmän hikinen, hän on levoton ja sokin edistyessä sekava, hengitystaajuus on tihentynyt, suu on kuiva ja potilaalla on janontunne, sekä syke on nopea ja heikosti tunnettavissa. Potilaan tilaa seurataan kunnes ammattihenkilöstöä saapuu paikalle. (Suomen Punainen Risti 2006.) 3.5 Tapausselosteen mukaisen potilaan tutkiminen ja hoito ensivaste- tasolla Potilaan tutkimisella pyritään saamaan tietoa potilaan tilan vakavuudesta ja hoitotoimenpiteiden kiireellisyydestä. Hoitamisen edellytyksenä on, että hoitava henkilö osaa tutkia potilaan. Kohdatessa potilas tehdään ensiarvio hänen tilanteestaan ja sen jälkeen arvioidaan hänen peruselintoimintojensa tila, eli tajunta, hengitystie, hengitys ja verenkierto. Tämän jälkeen oireet selvitetään haastattelemalla potilasta, omaisia tai silminnäkijöitä. Ensihoidossa jaotellaan potilaat karkeasti oireiden mukaan ja suunnataan tutkimukset sen mukaisesti. Tutkimuksilla saadaan tietoa potilaan sen hetkisestä tilasta (status praesens) ja ne suoritetaan ensihoidossa käytettävissä olevien laitteiden mukaisesti. Hoitotoimenpiteitä tehdessä arvioidaan tilanteen kehittyminen ja uusitaan potilaan tutkiminen hoidon vasteen arvioimiseksi. (Alaspää & Holmström 2004, ) Ensiarvion tekemiseen kuuluu tapahtumapaikan arviointi, eli oma työturvallisuus ja ulkoiset olosuhteet. Potilaan lisävammautumisen riskit estetään ja tehdään alustava käsitys peruselintoiminnoista katsomalla potilasta. Myös lisäavun tarve ja laatu arvioidaan. Ammattilaisen ensisilmäyksellä potilaasta huomioidaan muun muassa käyttäytyminen, liikkuminen, liikkumisen laatu ja potilaan katse. Potilas voi olla myös sairaan oloinen, kivulias tai tajuton. Lisäksi huomioidaan poikkeava ulkonäkö, erityispiirteet ja ruumiinrakenne. Ensiarvion tekemiseen ei käytetä kauan aikaa. (Alaspää & Holmström 2004, )

21 20 Tarkennetussa tilannearviossa tavoitteena on saada käsitys vammamekanismista sekä arvio potilaan tilasta ja kuljetuskiireellisyydestä (Keinänen, Valli, Lund & Castren 2004, ). Peruselintoimintojen selvittäminen aloitetaan arvioimalla potilaan tajunta, koska tajuttoman potilaan hengitystiet ovat vaarassa tukkeutua. Yleisin tajunnan tason seurannan luokitus on Glasgow n kooma-asteikko (liite 1). Tapausselosteemme potilaan tajuttomuuden aiheuttaa putoamisesta johtuva aivovamma. Potilasta yritetään herättää ravistamalla hartioista jos hän ei reagoi puhutteluun. Mikäli potilas ei vieläkään herää aloitetaan hengityksen arviointi. (Alaspää & Holmström 2004, 61; Reitala 2002, ) Tapausselosteen potilaan hengitys on vaikeutunutta. Potilaan asento ja hengitystapa kertovat paljon tilanteen laadusta. Apulihasten käyttö sisäänhengityksessä tai aktiivinen uloshengitys vatsalihaksilla ovat merkkejä lisääntyneestä hengitystyöstä. Ihon ja limakalvojen syanoosi eli sinerrys tarkoittaa kudosten vakavaa hapenpuuttetta. (Reitala 2002, ) Ilmatien varmistaminen ja hengityksen tukeminen hengityspalkeella tai naamarilla ovat kiireellisimmät tehtävät. Hengitysteiden avonaisuus arvioidaan tunnustelemalla potilaan hengitysteistä tulevaa ilmavirtaa. Jos ilmavirtaa ei tunnu, avataan hengitystiet. Hengitysteitä voidaan yrittää avata leukaa nostamalla tai taivuttamalla päätä taaksepäin. Nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan tule kyseeseen vammapotilaalla. Suu ja nielu puhdistetaan ja käytetään nieluputkea, jolla ilmatiet saadaan pysymään auki. Jos potilas kestää hyvin nieluputken käytön hänen suojarefleksinsä eivät toimi hyvin. Tällöin täytyy huomioida potilaan mahdollinen aspiraatiovaara. (Alaspää & Holmström 2004, ) Rintakehän vammautunut puoli tuetaan sitomalla tai teippaamalla niin, että sidos ulottuu ainoastaan rintakehästä selkärankaan. Potilasta valvotaan tarkasti mahdollisesti kehittyvän paineilmarinnan takia. (Väisänen & Lassus 2002, 609.) Sydän- ja verenkiertoelimistön tutkiminen kuuluu peruselintoimintojen arviointiin. Syke tuntuu suurissa valtimoissa matalammilla verenpainearvoilla kuin pienissä valtimoissa, ja verenpaineen laskiessa katoavat ensin ranne-, sitten reisi- ja lopulta kaulavaltimopulssi. Keskimäärin rannepulssi katoaa jos systolinen verenpaine laskee alle 70 mmhg ja kaulavaltimopulssi katoaa alle 50 mmhg arvoissa. Rytmihäiriöiden mahdollisuus kasvaa sykkeen laskiessa alle 50 tai noustessa yli 120 lyöntiä minuutis-

22 21 sa. Sykkeen mittaamisen yhteydessä tarkastellaan ihon lämpötilaa ja väriä. Riittämätön kudosverenkierto käynnistää elimistön korvausmekanismit, jolloin elimistö yrittää säilyttää verenkierron tärkeimmissä elimissä ja ihon verenkierto vähenee. Iho muuttuu kalpeaksi sekä alkaa kylmetä raajojen ääriosista lähtien, niin sanotusti periferia kylmä. (Alaspää & Holmström 2004, 65-66, 70.) Pulssioksimetrin käyttö mahdollistaa hapetuksen ja pulssin reaaliaikaisen kajoamattoman (noninvasiivisen) monitoroinnin. Pulssioksimetri kertoo kuinka monta prosenttia punasolujen hemoglobiinimolekyyleistä sitoo happea. Aikuisen normaali valtimoveren happikyllästeisyys pulssioksimetrilla mitattuna on yli 95 prosenttia. Mittarin anturi kiinnitetään terveeseen ruumiinosaan, yleensä sormeen, varpaaseen tai korvanlehteen. (Puolakka 2004, ) Tapausselosteen potilaalla on oikean reiden avomurtuma, joka vuotaa runsaasti. Vuotokohtaa painetaan, ja jos vuoto ei tyrehdy, painetaan nivustaipeesta voimakkaasti. Äärimmäisenä keinona voidaan laittaa kiristysside vuotavan raajan ympärille. Vuotavan raajan syke tunnustellaan. Potilaan paljastamisen avulla ehkäistään lisävammautuminen ja paljastetaan vammat. Hypotermian riski on huomioitava ja potilas siirrettävä suojaan mahdollisuuksien mukaan. (Hiltunen 2002, ; Keinänen ym. 2004, 93.) Potilas tuetaan patjalle tai rankalaudalle pää suorassa vartaloon nähden. Murtuma lastoitetaan ja haava peitetään steriileillä taitoksilla sekä sidotaan. Sidonta ei saa olla liian tiukka, jotta verenkierto ei estyisi. (Keinänen ym. 2004, ) 3.6 Tapausselosteen mukaisen potilaan tutkiminen ja hoito perustason sairaankuljetuksessa Ensiarvio ja tarkennettu tilannearvio perustason sairaankuljetuksessa tapahtuu samoin kuin ensivaste- tasoisessa. Lisäksi hengitysäänet kuunnellaan, mitataan verensokeri ja kytketään 3-kytkentäinen EKG. (Keinänen ym. 2004, ) Monivammapotilaan tutkimista jatketaan peruselintoimintojen tutkimisen jälkeen päästä varpaisiin suurin uhka- periaatteen mukaisesti (Hiltunen & Räsänen 2004, 320). Hoito perustason sairaankuljetuksessa tapahtuu samoin kuin ensivaste- tasoisessa. Lisäksi

23 22 toteutetaan nestehoito sen tehoa arvioiden. Potilaalle pyritään laittamaan vähintään kaksi läpimitaltaan mahdollisimman isoa suonikanyylia. Nestehoito aloitetaan Ringerin liuoksella. (Keinänen ym. 2004, ) Monivammapotilaalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on vammoja useamassa kuin yhdessä kehon osassa ja vähintään kaksi vammoista on yksinään tai yhdessä hengenvaarallisia (Kivioja 1995, 151). Tapausselosteen potilas on tajuton ja hänellä on kylkiluiden sarjamurtuma sekä reisiluun avomurtuma. Monivammapotilas tutkitaan kokonaan päästä varpaisiin peruselintoimintojen tutkimisen jälkeen. Potilas pidetään selällään makuulla tutkijan edetessä hajareisin potilaan yli. Tutkiminen aloitetaan rintakehältä, seuraavaksi tutkitaan vatsa, lantio, kallo, ranka ja raajat. (Hiltunen & Räsänen 2004, 320.) Kaikki tutkittaessa saadut tulokset tiedot kirjataan ensihoitokertomukseen mahdollisimman täydellisenä (Hiltunen 2002, 592). Rintakehän tutkiminen aloitetaan paljastamalla rinta ja katsomalla löytyykö vamman merkkejä (Rasku, Sopanen & Toivola 1999, 208). Hengitysliikkeitä tarkastellaan ja hengitysäänet kuunnellaan. Hengitysliikkeissä kiinnitetään huomiota symmetrisyyteen. Toisen puolen paradoksaalinen hengitys viittaa sarjakylkiluumurtumaan tai varstarintaan. Paradoksaalisessa hengityksessä vaurioitunut puoli tai osa rintakehästä liikkuu ulos terveen puolen liikkuessa sisään uloshengityksen aikana. Tämä johtaa merkittävään kaasujen vaihtumisen häiriöön. Edestakainen liike on myös kivulias potilaalle. Varstarinnan tukemista voi yrittää elastisella liimasidoksella, mutta usein se ei riitä. Tällöin varstarinnan tehokkain hoito on potilaan intubointi ja siihen liitetty mekaaninen hengitys palkeella tarvittaessa PEEP- venttiiliä käyttäen. Hengitysäänten toispuoleisuus viittaa suureen veri- ja/tai ilmarintaan. Rintakehän stabiliteetti tutkitaan painamalla potilaan rintakehää alustaa vasten käsillä. Solisluut ja rintalasta, sekä kylkiluut tunnustellaan sormin seuraamalla niiden pintaa rintalastasta sivuille. Mikäli potilaalla on kylkiluiden murtumia, tunnustellaan myös kainalokuopat ihonalaisen ilman löytämiseksi. (Hiltunen & Räsänen 2004, 320.) Tylppiä rintakehävammoja aiheuttavat eniten liikenneonnettomuudet, putoamiset ja väkivaltatilanteet (Shirley 2005, ).

24 23 Vatsan alueen tutkimisella haetaan merkkejä sisäelinten vaurioista ja vatsaontelon sisäisestä verenvuodosta. Vatsaa tarkastellaan sekä ulkoisesti että tunnustelemalla. Sisäistä verenvuotoa on syytä epäillä, jos potilas on vuotosokissa ilman ulkoisen verenvuodon merkkejä, ja vatsanpeitteet ovat tunnusteltaessa kovat. Lantion stabiliteetti tutkitaan painamalla potilaan lantiota kämmenillä suoliluunharjoista alustaa vasten. Epästabiili murtuma viittaa suureen verenvuotoon ja lisävammoina voi olla hermo-, virtsatie ja suolistovammoja. Murtunut lantio tutkitaan vain kerran lisävammautumisen ehkäisemiseksi. (Hiltunen & Räsänen 2004, 321.) Tapausselosteen potilaalla on putoamisesta johtuva aivovamma ja sen seurauksena hän on tajuton. Luisten osien murtumat eivät välttämättä merkitse, että potilaalla olisi aivovamma. Potilaalla voi olla aivovamma myös ilman ulkoisia vamman merkkejä. Kallon ja kasvojen alueen luiset rakenteet tunnustellaan etsien murtumia ja luurikkoja. Veren tai selkäydinnesteen eli likvorin valuminen korvasta, nenästä tai suusta sekä molemminpuoliset silmänalusmustelmat, eli niin sanotut pesukarhun silmät, viittaavat kallonpohjan murtumaan. (Hiltunen & Räsänen 2004, ) Kaularankavamman mahdollisuuden takia päätä tunnustellaan ja liikutellaan mahdollisimman varovasti. Pupillien koko, asento ja valoreaktio tarkistetaan. Huomiota kiinnitetään erityisesti pupillien ja valoreaktion symmetrisyyteen. Valoreaktiossa tarkastellaan pupillien supistumisaikaa. (Rasku ym. 1999, 209.) Kasvojen luiden ja kaulan alueen vammat voivat johtaa nopeasti hengitysteiden ahtautumiseen lisääntyvän verenvuodon ja turvotuksen seurauksena. Tämän vuoksi intubaatiota tulisi harkita jo varhaisessa vaiheessa. (Hiltunen & Räsänen 2004, 323.) Jos tajuttoman potilaan Glasgow n kooma-asteikon pisteet (liite 1) ovat 8 tai sen alle, potilas tulee intuboida. Tajuton potilas tulee intuboida varsinkin jos peruselintoiminnot ovat häiriintyneet. (Alaspää 2004, 289.) Elottoman potilaan intubaatio kuuluu perustason sairaankuljetukseen ja elossa olevan hoitotasolle, koska siihen liittyy monenlaisia riskejä (Puolakka 2004, 131). Rankavamman vakavin komplikaatio on halvaantuminen (Hiltunen & Räsänen 2004, 323). Selkärankaan mahdollisesti vammautunut potilas tutkitaan etsien aristuksia ja murtumia painelemalla kunkin nikaman kohdalta varovaisesti arkuuden ja virheasennon löytämiseksi. Vaikka arkuuksia ei löytyisikään, vamman mahdollisuutta ei voida

25 24 sulkea pois jos vammamekanismi sopii kaularangan vammautumiseen. Tällöin potilaan kaularanka tuetaan tukikaulurilla, sekä päätä ja niskaa tuetaan aina potilasta siirrettäessä, kunnes hänet on saatu siirrettyä tyhjiöpatjalle. (Rasku ym. 1999, 209.) Raajoja arvioidessa kiinnitetään huomiota ulkoisiin verenvuotoihin, virheasentoihin, raajojen toimintaan ja ihorikkoihin avomurtuman ollessa kyseessä. Raajat painellaan molemmin puolin aloittaen ylhäältä edeten alaspäin. Reisiluun murtumassa vuoto voi olla millilitraa ja avomurtuman yhteydessä vuoto voi jopa kaksinkertaistua. (Hiltunen & Räsänen 2004, 324; Rasku ym. 1999, 209.) Avomurtumasta tulevan vuodon määrä tulee arvioida sekä tutkia sykkeen tuntuminen raajassa, ihon lämpötila sekä raajan toiminta haavasta ääreisosiin. (Keinänen ym. 2004, 99). Tapausselosteen potilaan oikean reisiluun avomurtuma vuotaa runsaasti, joten hypovolemisen sokin mahdollisuuden huomioon ottaminen ja sen tunnistaminen on tärkeää jo perustason sairaankuljetuksessa. Hypovoleminen sokki on seurauksena riittämättömästä kiertävästä verivolyymistä. Silloin verta, eli punasoluja ja plasmaa ei ole enää riittävästi kudosperfuusion takaamiseksi. Plasman menetys on punasolujen menetystä tärkeämpää. Elimistö yrittää korvata menettämäänsä plasmaa siirtämällä nestettä kudoksista verisuonten sisälle. Myös pienet laskimot supistuvat ja myöhemmin elimistö ohjaa verenkierron vitaalielimiin. Ensimmäinen hypovolemian merkki ennen varsinaisia sokkioireita on kohonnut syke, joka traumatilanteessa voi myös olla stressin aiheuttama sympaattinen vaste. Vuotosokista kärsivällä potilaalla on tyypilliset sokin oireet, joita ovat kylmänhikinen ja kalpea iho, tiheä ja heikko pulssi, kohonnut hengitystiheys, matala verenpaine ja mahdollisesti alentunut tajunnantaso, joka voi olla myös itse vamman seurausta. Potilaan vuotokohta tulee selvittää ennen siirtämistä tyhjiöpatjalle. Vuodon syy tulee selvittää, sekä onko vuoto laskimovuotoa, valtimovuotoa, vai kudosverenvuotoa. Terävän vamman aiheuttama vuoto on yleensä helpommin paikallistettavissa ja hoidettavissa kuin tylpän vamman aiheuttama vuoto. (Aaltonen 2004, ) Hypovolemisen potilaan nestehoito tulisi olla aggressiivista ja perustua hoidon aikaansaamaan vasteeseen (Kolecki 2005).

26 25 Kuljetukseen ryhdytään mahdollisimman nopeasti monivammapotilaan kohdalla, eivätkä ensihoitotoimenpiteet saa viivästyttää kuljetuksen alkamista. Monivammapotilaan ollessa kyseessä valitaan nopein turvallinen kuljetusmuoto. Helikopterikuljetus kannattaa erityisesti, mikäli arvioitu ajoaika ambulanssilla ylittää 20 minuuttia. Huomioitava asia helikopterikuljetuksessa verrattaessa ambulanssiin on huolehtia avoimesta hengitystiestä ennen kuljetuksen aloittamista. (Keinänen ym. 2004, 103.) 3.7 Tapausselosteen mukaisen potilaan tutkiminen ja hoito hoitotason sairaankuljetuksessa Ensiarvio, tarkennettu tilannearvio, vammapotilaan tutkiminen ja hoito hoitotason sairaankuljetuksessa tapahtuu samoin kuin perustasolla. Lisäksi potilaalle tehdään tarvittaessa sedataatiointubaatio ja ventilaatiota avustetaan palkeella intuboinnin jälkeen. Kipua lievitetään opioideilla. (Keinänen ym. 2004, 101). Murtunut raaja pyritään palauttamaan anatomisesti normaalilta näyttävään asentoon eli reponoimaan. Reponointi on tärkeää, koska virheasennossa oleva raaja on kivulias ja virheasento altistaa raajan sekundaarisille verisuoni- ja hermovammoille. (Hiltunen & Räsänen 2004, 325). Tapausselosteen potilas on tajuton ja hän hengittää vaikeasti. Monivammapotilaan ensisijainen ja tärkein hoidettava on hengitys (Silfvast 2002). Elottoman potilaan intubaatio kuuluu perustason sairaankuljetukseen. Elossa olevan potilaan intubaatio taas kuuluu hoitotasolle, koska siihen liittyy monenlaisia riskejä. Intuboinnilla mahdollistetaan maksimaalinen hapetus ja tehokas ventilaatio, sekä estetään mahansisällön aspiraatio sulkemalla henkitorvi ilmakalvosimella. Ihmisen tajunnantason alentuessa kyky pitää ilmateitä avoimena huonontuu, koska kieli painuu kurkunpään tukkeeksi. (Puolakka 2004, 131.) Intubaatiosta aiheutuvat vasteet tulee vaimentaa lääkkein, vaikka potilas ei reagoisikaan käsittelyyn. Lääkkeiden käyttö ei saa kuitenkaan aiheuttaa verenpaineen laskua. Ennen lääkkeen antamista kipuvaste sekä mustuaisten koko ja symmetrisyys on rekisteröitävä. Intubaation jälkeen putki on kiinnitettävä huolella ja hengitysäänten

27 26 symmetrisyys varmistettava auskultoimalla. Rintakehävamman ollessa kyseessä voi ventilaation seurauksena herkästi kehittyä paineilmarinta. Tämän takia intuboijalla tulee olla valmiudet torakosenteesiin tai pleuraontelon kanavoimiseen. Tapahtumapaikalla tapahtuvaan monitorointiin kuuluvat pulssioksimetri (SpO2) ja kapnometri (etco2). SpO2 pitäisi olla yli 95 % ja etco kpa, jotta minimoitaisiin sekundaarisen aivovamman kehittyminen. (Silfvast 2002.) Potilaan oman hengityksen tukeminen hengityspalkeella estää hiilidioksidin kertymistä elimistöön eli hiilidioksidiretentiota. Jos hiilidioksidipitoisuus elimistössä nousee tarpeeksi korkealle, potilaan hapetus huononee ja potilas menee tajuttomaksi eli niin sanotusti hiilidioksidinarkoosiin. (Alaspää 2004, 225.) Hiilidioksidin poistumista elimistöstä keuhkojen kautta voidaan mitata kapnometrillä, joka mittaa hengitysilman hiilidioksidipitoisuutta. Kapnometri liitetään intuboidun potilaan intubaatioputken päähän. (Puolakka 2004, ) Hengitysteiden avoimuuden turvaamisen jälkeen huomio kiinnitetään verenkiertoon. Pääsääntöisesti potilaan kuljetus aloitetaan hoitoon heti hengitysteiden avaamisen jälkeen, jos verenvuoto ei ole hallittavissa. Sairaalan ulkopuolella aloitetusta nestehoidon hyödystä löytyy ristiriitaista tietoa. Nesteytyksen tavoitteena voidaan kuitenkin pitää sitä, että potilaan rannesyke on tunnettavissa ja sen taajuus on alle 120 kertaa minuutissa. Nesteinä käytetään suolapohjaisia liuoksia ja Suomessa plasmankorvikkeena myös hydroksietyylitärkkelystä. Suolaliuoksen ja plasmankorvikkeen suhde on noin 2:1. Vuotavalle potilaalle kanyyleja kannattaa laittaa jo alkuvaiheessa useampia niin kauan kuin suonia on näkyvissä. Vuotavan potilaan kanyylin tulee olla halkaisijaltaan vähintään 1,4 mm (valkoinen). (Silfvast 2002.) 3.8 Tapausselosteen mukaisen potilaan hoidon aloitus polikliinisessa ensihoitohuoneessa Monivammapotilas kuljetetaan keskus- tai yliopistolliseen sairaalaan. Tapahtumatietojen yhteydessä muodostetaan nopea käsitys potilaan peruselintoimintojen tilasta (primary survey). Peruselintoiminnot turvataan ABC-periaatteen mukaisesti. Ilmateiden (Airway) osalta tärkeintä on selvittää muun muassa hengittääkö potilas spontaanisti vai onko hänet intuboitu. Mahdolliset vierasesineet puhdistetaan ilmateistä.

Johdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015.

Johdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015. Ensiapuopas Johdanto Tämä ensiapuopas on tarkoitettu Kiekkoreippaan joukkueiden huoltajille tueksi oikeanlaisen ensiavun antamiseksi. Oikein annettu ensiapu edistää vammakohdan paranemista sekä estää tilanteen

Lisätiedot

Ravistellun vauvan oireyhtymä sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa

Ravistellun vauvan oireyhtymä sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa Ravistellun vauvan oireyhtymä sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa Jonna Korhonen Jenni Lindman TAMK 08eh Ravistellun vauvan oireyhtymä Englanninkielisestä termistä Shaking baby syndrome (SBS) Vauvoihin

Lisätiedot

Besai Muñoz Sanchez 11NS

Besai Muñoz Sanchez 11NS ENSIAPUOPAS JALKAPALLO- EROTUOMAREILLE Besai Muñoz Sanchez 11NS ENSIAPUOPAS JALKAPALLO- EROTUOMAREILLE Ensiapu on loukkaantuneelle tai sairastuneelle tapahtumapaikalla annettavaa apua. Sitä käytetään vammojen

Lisätiedot

Toimintaohje onnettomuustilanteissa

Toimintaohje onnettomuustilanteissa Toimintaohje onnettomuustilanteissa asia Tavoitteena on että jokainen työntekijä tietää, tuntee ja osaa: Varauloskäytävät Missä paloilmoitinlaite on ja kuinka sitä käytetään Osaa tehdä hätäilmoituksen

Lisätiedot

LÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI

LÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS LÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI Pohjois-Karjalan pelastuslaitospetteri Hakkarainen Lääkintämestari 1 POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS SAIRAANKULJETUKSEN TUOTTAJANA

Lisätiedot

Ampumis- ja räjähdysonnettomuuspotilasta ei kannata elvyttää??? Mitä kannattaa tehdä?

Ampumis- ja räjähdysonnettomuuspotilasta ei kannata elvyttää??? Mitä kannattaa tehdä? Ampumis- ja räjähdysonnettomuuspotilasta ei kannata elvyttää??? Mitä kannattaa tehdä? Ensihoidon ylilääkäri Mikko Lintu Akuuttilääketieteen- ja sisätautien erikoislääkäri Termit TECC = Tactical Emergency

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Hätäensiapu. Ensiarvio Ensikierron potilasluokittelu. Hätäensiapu. Ea-ryhmä / Juhani Ahtiluoto Lahden alueen osasto

Hätäensiapu. Ensiarvio Ensikierron potilasluokittelu. Hätäensiapu. Ea-ryhmä / Juhani Ahtiluoto Lahden alueen osasto Hätäensiapu Ensiarvio Ensikierron potilasluokittelu Hätäensiapu 1 Hätäensiapu = henkeä pelastavaa ensiapua ilman välineitä, omat kädet Hengitysteiden avaaminen, massiivisen verenvuodon tyrehdyttäminen,

Lisätiedot

Kodin kokonaisturvallisuus

Kodin kokonaisturvallisuus Kodin kokonaisturvallisuus tapaturmien ehkäisy murtosuojaus ja rikosten ehkäisy varautuminen sähkön-, lämmön- ja vedenjakelun katkoksiin ongelmajätehuolto paloturvallisuus (ot 6) ensiapuvalmius (ot 7)

Lisätiedot

LAPSEN ELVYTYS. Ole Andersen 02/2017

LAPSEN ELVYTYS. Ole Andersen 02/2017 LAPSEN ELVYTYS Ole Andersen 02/2017 ONKO LAPSI AINA ERILAINEN KUIN AIKUINEN? vastasyntynyt on alle 1 vuoden ikäinen on alle 3 vuoden ikäinen on alle 5 vuoden ikäinen osittain LAPSI EI OLE PIENI AIKUINEN

Lisätiedot

AUTTAJAKURSSIN N TOTEUTUSOHJE

AUTTAJAKURSSIN N TOTEUTUSOHJE Keskustoimisto Ensiapukoulutus AUTTAJAKURSSIN N TOTEUTUSOHJE Puhutaan yhdessä ensiavun merkityksestä suomalaisille koko 140 v juhlavuotemme ajan. Tämän tueksi on suunniteltu nk. Auttajakurssi. Kurssi on

Lisätiedot

Oppilaalle tärkeä ongelma suunnittelun lähtökohtana. Eila Lindfors /KASOPE /Oulun yliopisto

Oppilaalle tärkeä ongelma suunnittelun lähtökohtana. Eila Lindfors /KASOPE /Oulun yliopisto Oppilaalle tärkeä ongelma suunnittelun lähtökohtana 1 Esityksen sisältö 1) Mikä on ongelman tehtävä? 2) Tutkivan oppimisen tunnuspiirteitä? 3) Mistä ja millainen ongelma? 4) Miten ratkaisu toimii? 5) Arvioinnista!

Lisätiedot

ENSIAPUOPAS CHEERLEADEREILLE

ENSIAPUOPAS CHEERLEADEREILLE ENSIAPUOPAS CHEERLEADEREILLE HEINI HEIKKILÄ 2011 SISÄLLYSLUETTELO HÄTÄILMOITUS HÄTÄILMOITUS... 3 KYLKIASENTO... 4 KOLMEN K:N HOITO... 6 RANTEEN SITOMINEN... 8 NILKAN SITOMINEN... 9 POLVEN SITOMINEN...

Lisätiedot

Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2. Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS

Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2. Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2 Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS Miten ensihoitopalvelu aktivoidaan? 112 HUOM: Hoitolaitosten kiireettömät (= ennalta suunnitellut) ja ambulanssilla tapahtuvat

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Malli ensihoitotyöparin roolijaon mukaisesta työskentelystä (AMK-malli) JPA 2011

Malli ensihoitotyöparin roolijaon mukaisesta työskentelystä (AMK-malli) JPA 2011 Pulssin tunnustelu ei ole luotettavaa (ammattilaisillakaan) Mahdollisimman keskeytymätön painelu on edullista (elvytyksen aikana sallitaan hands off ajaksi MAX 5 sekuntia) Pelkkä painelu saattaa riittää?

Lisätiedot

Vastasyntyneen ilmatieongelmat

Vastasyntyneen ilmatieongelmat Vastasyntyneen ilmatieongelmat Hanna Soukka Dosentti, neonatologi SULAT-vuosikokous 29.1.2016, Turku Sidonnaisuudet Ei tähän luentoon liittyviä sidonnaisuuksia Ilmatieongelmia Koko Potilaat 500 5000g Epäkypsyys

Lisätiedot

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja 8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja Päivystyksen triage Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi Hoidon porrastus Oikea potilas oikeassa paikassa TK, ESH Tunnistetaan päivystyshoitoa vaativat potilaat

Lisätiedot

Mikä ihmeen projektioppiminen?

Mikä ihmeen projektioppiminen? Koostanut: Elina Viro Mikä ihmeen projektioppiminen? Projektioppimisella tarkoitetaan oppilaslähtöistä opetusmenetelmää, jossa keskiössä on jokin projekti. Projektioppimisen kanssa läheisiä työskentelymuotoja

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

7:30 Aamuvuoro alkaa yhteisellä palaverilla yövuoron kanssa. Tällöin käydään läpi yön keikat ja jaetaan muuta tärkeää tietoa. 8:30 Tarkistetaan ja huolletaan autot. Täydennetään hoitotarvikkeet, kuten

Lisätiedot

KANSALLINEN SUUNNISTUSKILPAILU KERUS-RASTIT 4.6.2014

KANSALLINEN SUUNNISTUSKILPAILU KERUS-RASTIT 4.6.2014 KANSALLINEN SUUNNISTUSKILPAILU KERUS-RASTIT 4.6.2014 PELASTUSUUNNITELMA Versiopäivä 27.5.2014 sivu 1. Kansallinen suunnistuskilpailu Kerus-rastit 4.6.2014, klo 18:00-22:00 Osoitteessa: Keruksentieltä (metsäautotie)

Lisätiedot

VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE

VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE Vauvan motorista kehittymistä voidaan edistää kiinnittämällä huomio lapsen asentoon sekä monipuoliseen ja tarkoituksenmukaiseen käsittelyyn.

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Voiko kuolevan potilaan päivystyskäyntejä ehkäistä hoidon paremmalla ennakkosuunnittelulla?

Lisätiedot

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn

Lisätiedot

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala SO WHAT!? YLEISIMMÄT VAMMATYYPIT KNK-LÄÄKÄRIN OSUUS, HOIDOT ENSIHOITO HOIDON KIIREELLISYYS? KASVOVAMMAT Suomessa

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Onnistuuko verkkokurssilla, häh?

Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Draama opetusmenetelmänä ja tuloksena kansainvälinen tieteellinen artikkeli Pentti Haddington, Helsingin yliopisto, Tutkijakollegium Oulun yliopisto, Kielikeskus Kehittämishanke

Lisätiedot

TOIMINTAJÄRJESTYS AKUUTTITILANTEISSA Jukka Kettunen Lehtori, ensihoidon koulutusohjelma

TOIMINTAJÄRJESTYS AKUUTTITILANTEISSA Jukka Kettunen Lehtori, ensihoidon koulutusohjelma TOIMINTAJÄRJESTYS AKUUTTITILANTEISSA Jukka Kettunen Lehtori, ensihoidon koulutusohjelma Akuuttilääketieteen viikko 8/11/12 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Mikä ABC? Peter Safar (1957):

Lisätiedot

11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti.

11. Lantion sivu Aseta putki lantion alle poikittain, ja rullaa pienellä liikkeellä reiden ulkosyrjän yläosasta lantion yläosaan asti. Putkirullaus 1. Selän päivittäinen rankahuolto Asetu makuulle putken päälle, pidä kädet pään alla tukena ja lantio maassa. Päästä pää maahan ja anna selän venyä hetki. Nosta sitten yläkroppa ilmaan, ihan

Lisätiedot

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on

Lisätiedot

Lihashuolto. Venyttely

Lihashuolto. Venyttely Lihashuolto Aina ennen harjoitusta huolellinen alkulämpö, joka sisältää lyhytkestoiset venytykset noin 5-7 sek (ei pitkäkestoisia venytyksiä, sillä muuten lihasten voimantuotto ja kimmoisuus heikentyy).

Lisätiedot

PERUSELVYTYS KUNNIAAN! Juhana Hallikainen Ensihoidon vastuulääkäri HYKS Akuutti/Ensihoito, Peijaksen alue Akuuttihoitopäivät 23.5.

PERUSELVYTYS KUNNIAAN! Juhana Hallikainen Ensihoidon vastuulääkäri HYKS Akuutti/Ensihoito, Peijaksen alue Akuuttihoitopäivät 23.5. PERUSELVYTYS KUNNIAAN! Juhana Hallikainen Ensihoidon vastuulääkäri HYKS Akuutti/Ensihoito, Peijaksen alue Akuuttihoitopäivät 23.5.2016 LUENTO POHJAUTUU ERC:N, SEKÄ KÄYPÄ HOITO OHJEISIIN LUENNON ALGORITMIDIOJEN

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa

Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa Veijo Turpeinen, KT 2.2.2017 1 Tutkimus työpaikkaohjaajien työstä Työyhteisö Koulutustausta Yhteys ja tehtävä Työpaikkaohjaajakoulutus oppilaitokseen

Lisätiedot

ARJEN SANKARIT ENSIAPUOPAS

ARJEN SANKARIT ENSIAPUOPAS ARJEN SANKARIT ENSIAPUOPAS Tilannearvio MITÄ ON TAPAHTUNUT? JOS TILANNE VAATII, SOITA 112! PELASTA VAARASSA OLEVAT! ANNA OIREIDEN MUKAISTA ENSIAPUA! ODOTA RAUHASSA AMMATTIAUTTAJIEN SAAPUMISTA PAIKALLE!

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Projektipäällikkö/lehtori Paula Poikela, Rovaniemi Ammattikorkeakoulu (RAMK)

Projektipäällikkö/lehtori Paula Poikela, Rovaniemi Ammattikorkeakoulu (RAMK) Projektipäällikkö/lehtori Paula Poikela, Rovaniemi Ammattikorkeakoulu (RAMK) Vuorovaikutuksen Menetelmien Prosessien turvallisuus turvallisuus turvallisuus Paula, Poikela & Paula Yliniemi 1 Kompetenssiperusteinen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Työpaja 2. Oppimistulosten tunnistaminen aiemmin hankitun osaamisen näkökulmasta

Työpaja 2. Oppimistulosten tunnistaminen aiemmin hankitun osaamisen näkökulmasta Työpaja 2. Oppimistulosten tunnistaminen aiemmin hankitun osaamisen näkökulmasta Kehittämispäällikkö Timo Halttunen, Turun yliopisto Yliopettaja Marjaana Mäkelä, HAAGA HELIA ammattikorkeakoulu Eurooppalaisen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI!

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! Miesten jumppaopas HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! TÄSMÄLIIKUNTAA KESKIVARTALOON 2-3 kertaa viikossa 15 min. päivässä HARJOITTELE KEHOLLESI HYVÄ PERUSTA rankasi pysyy hyvässä ryhdissä ja löydät

Lisätiedot

Ensiapu. G4S Security Services Oy Kertauskoulutus Juha Tolonen ja Heidi Tolvanen 2011

Ensiapu. G4S Security Services Oy Kertauskoulutus Juha Tolonen ja Heidi Tolvanen 2011 Ensiapu G4S Security Services Oy Kertauskoulutus Juha Tolonen ja Heidi Tolvanen 2011 Johdanto Vartijat ovat paljon tekemisissä ihmisten kanssa ja heiltä odotetaan valmiuksia toimia ensiaputilanteissa Usein

Lisätiedot

Rintakehän vammat. Martin Maaroos, sydän ja rintaelinkirurgi KYS

Rintakehän vammat. Martin Maaroos, sydän ja rintaelinkirurgi KYS Rintakehän vammat Martin Maaroos, sydän ja rintaelinkirurgi KYS Anatomia Thoraxvammat Kuolinsyy 20-25%:ssa trauman aiheuttamista kuolemista Hiluksen, suurten suonien tai sydämen vamma: 50% kuolee heti

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Lapin ammattiopisto D Visualisointi - josta työssäopp. Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa suunnittelemalla, toteuttamalla ja visualisoimalla

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Perussuomalaisten valtuustoryhmä. Marko Tiainen, Tuija Auhtola, Heikki Kolehmainen"

Perussuomalaisten valtuustoryhmä. Marko Tiainen, Tuija Auhtola, Heikki Kolehmainen Kunnanhallitus 132 08.08.2016 Sivistyslautakunta 120 18.10.2016 Kunnanhallitus 205 07.11.2016 Kunnanvaltuusto 85 28.11.2016 Valtuustoaloite ensiaputaitojen opettamisesta 9. luokan oppilaille Kunnanhallitus

Lisätiedot

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan keskivartalotreeni -

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan keskivartalotreeni - FITLANDIA-TREENIOPAS - Juoksijan keskivartalotreeni - ASIANTUNTIJA Sanna Malinen Sanna Malinen on 27-vuotias viittä vaille valmis lääkäri. Sanna on harrastanut liikuntaa pikkutytöstä lähtien, ja urheilulajeista

Lisätiedot

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE Laatinut: Catarina Virta fysioterapeutti, palveluohjaaja Tarkistanut: Olli Tenovuo dosentti, neurologian

Lisätiedot

Potilaan tutkiminen ja kirjaaminen

Potilaan tutkiminen ja kirjaaminen Potilaan tutkiminen ja kirjaaminen Ensiarvio Tarkennettu tilanarvio Haastattelu Potilaan kohtaaminen, tilanarvio ja haastattelu Saavuttaessa paikalle yleissilmäys: Mitä potilas tekee? Onko hän tajuton,

Lisätiedot

Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa

Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa TieVie (5 ov) 24.9.2004 Minna Pesonen, Kasvatustieteiden tiedekunta Oulun yliopisto Mistä kaikki alkoi? Idea PBL:n soveltamisesta syntyi Ongelmalähtöisen

Lisätiedot

XXXIV Seinäjoen Talvikisat 2.1.2016 PELASTUS- JA TURVALLISUUSSUUNNITELMA

XXXIV Seinäjoen Talvikisat 2.1.2016 PELASTUS- JA TURVALLISUUSSUUNNITELMA XXXIV Seinäjoen Talvikisat 2.1.2016 PELASTUS- JA TURVALLISUUSSUUNNITELMA 1 Yleistä Tämä pelastussuunnitelma perustuu Pelastuslain ja pelastusasetuksen vaatimuksiin laatia tällaisesta tapahtumasta Pelastussuunnitelma.

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet:

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet: Niskahartiajumppa Useimmat meistä kärsivät jossain vaiheessa matkan varrella niskahartiaseudun vaivoista. Syitä vaivoihin voi olla useita, huonot tai toispuoleiset työasennot, huono tyyny, huono nukkuma-asento,

Lisätiedot

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita:

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: Kotihoito-ohje potilaalle Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: 2 Johdanto Tämä potilaan ohjekirja sisältää tärkeää tietoa Smith & Nephew n valmistaman kertakäyttöisen alipainetta

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka 1 Liite 3 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SAATE SOSIAALI- JA TERVEYSALA 30.08.2010 Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie 1 48220 Kotka Hyvä kyselyyn vastaaja Olen Ensihoitaja (AMK)-opiskelija Kymenlaakson

Lisätiedot

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana - pystyasennon hahmottaminen ja hallinta - kävely juoksu - kyykky - hyppääminen, heittäminen Juha Koskela Pystyasennon hahmottaminen ja hallinta Motorinen homunculus

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu!

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu! OPINNÄYTE OJENNUKSEEN Se on vaan gradu! 5.10.2011 Jaana O. Liimatainen Päivän ohjelma 15.15-17 Teemat: Opinnäytetyöprosessi Meininkiä tekemiseen esitys löytyy: valmistu.net http://teemailtapaivat.wikispaces.com

Lisätiedot

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP LASKIMOPORTTI Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP Laskimoportin rakenne Laskimoportin käyttö Keskuslaskimo-, infuusio- eli ihonalainen laskimoportti on potilaan ihon alle asetettu verisuoniyhteyslaite,

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

SÄHKÖ ENSIAPU HÄTÄNUMERO 112. MYRKYTYSTIETOKESKUS tai vaihde Teija Heikkilä, Emma Hooli ja Piia Mäkelä Kemi-Tornion AMK 2011

SÄHKÖ ENSIAPU HÄTÄNUMERO 112. MYRKYTYSTIETOKESKUS tai vaihde Teija Heikkilä, Emma Hooli ja Piia Mäkelä Kemi-Tornion AMK 2011 HÄTÄNUMERO 112 SÄHKÖ ENSIAPU MYRKYTYSTIETOKESKUS 09-471 977 tai vaihde 09-4711 Länsi-Pohjan keskussairaala: Arkisin: klo 7.00-16.00 (016) 243 111 Yhteispäivystys: Arkisin: klo 16:00-8:00 Yhteispäivystyksen

Lisätiedot

SAMMUTUSPEITTEEN KÄYTTÖ

SAMMUTUSPEITTEEN KÄYTTÖ TOIMINTAOHJEET 1. HÄTÄILMOITUS 2. TULIPALO 3. SAMMUTUSPEITTEEN KÄYTTÖ 4. KÄSISAMMUTTIMEN KÄYTTÖ 5. PIKAPALOPOSTIN KÄYTTÖ 6. ILMASTOINNIN PYSÄYTTÄMINEN 7. PALOVAMMAN HOITO 8. TAJUTTOMAN POTILAAN ENSIAPU

Lisätiedot

Taito-hanke Lääkärikoulutuksen näkökulma. KoulutusjohtajaKati Hakkarainen

Taito-hanke Lääkärikoulutuksen näkökulma. KoulutusjohtajaKati Hakkarainen Taito-hanke Lääkärikoulutuksen näkökulma KoulutusjohtajaKati Hakkarainen Kliinisten taitojen oppiminen nukke tai malli Yksittäisten taitojen oppiminen Esim. haavan ompelu, infuusion aloitus nukke tai malli,

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

F15 HIIT VOIMAA JA KUNTOA

F15 HIIT VOIMAA JA KUNTOA HARJOITUKSET F15 INTERMEDIATE (SIVU. 32) F15 HIIT VOIMAA JA KUNTOA DTARVITSET: TREENIKUMINAUHAN Reverse Lunge to Front Kicks Left Jackknife Shoulder Press Reverse Lunge to Front Kicks Right Chair Tricep

Lisätiedot

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 1 KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 Aika Osa I 22. 23.8.2016 klo 8:00 15:00 Osa II 3.-4.10.2016 klo 8:00 15:00 Paikka Kohderyhmä Järjestäjä Kouluttaja Osallistujamäärä Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo,

Lisätiedot

Kansainväliset puukiipeilykilpailut

Kansainväliset puukiipeilykilpailut päivitetty 2016 Hyväksytyt suojalasit/silmäsuoja Hyväksytyt kiipeilyvaljaat Kilpailijan nimi ja nro: Hyväksytty kiipeilykypärä Hyväksytty kiipeilyköysi Hyväksytty käsisaha ja kotelo Hyväksytty asemointiköysi

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva

Lisätiedot

SUOMEN VOIMISTELULIITTO

SUOMEN VOIMISTELULIITTO NUOREN URHEILIJAN KASVU- JA KEHITYS RISKIT JA MAHDOLLISUUDET Harri Hakkarainen Urheilulääkäri- ja valmentaja Kasvun ja kehityksen jaomelua Rakenteellinen kasvu Koko, pituus, paino, raajojen suhteet jne.

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS SAIRAANHOITAJAOPISKELIJOIDEN POTILASOHJAUKSEN UUDET MENETELMÄT VIDEOVÄLITTEINEN POTILASOHJAUS Anne Mohn Suunnittelija (ma), TtM, sh, th Potilasohjaus symposium 17.10.2016 PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT: Selvittää

Lisätiedot

Hypotermia (alilämpöisyys)

Hypotermia (alilämpöisyys) Hypotermia (alilämpöisyys) Sukellat sitten Antarktisella, kylmällä U.S.A:n luoteispuolisella Tyynellä merellä tai paikallisessa järvessä tai tekoaltaassa on lämpötilan huomioiminen yksi osa sukellussuunnitelmaasi.

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Ylilääkäri B toteaa 15.2.2001 antamassaan selvityksessä mm. seuraavaa.

Ylilääkäri B toteaa 15.2.2001 antamassaan selvityksessä mm. seuraavaa. 21.3.2002 2879/4/00 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen VASTASYNTYNEEN LAPSEN TUTKIMINEN JA KÄSITTELY 1 KANTELU A arvostelee 20.12.2000

Lisätiedot

ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa

ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa hallitsee röntgenlähetteen laatimisen tietää säteilyturvallisuuden keskeiset periaatteet (mm. ymmärtää

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

TAKLAAMINEN BLOKKAAMINEN

TAKLAAMINEN BLOKKAAMINEN TAKLAAMINEN BLOKKAAMINEN HUOMIOI TURVASEIKAT harjoitteissa valmentajan selkeät komennot - pilli hammassuojat käyttöön harjoituksissa niska kiinni hartiasuojiin, jolloin katse on eteenpäin. Mahdollinen

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Hypotermiaopas. Sairaanhoitajaopiskelijoille

Hypotermiaopas. Sairaanhoitajaopiskelijoille Hypotermiaopas Sairaanhoitajaopiskelijoille Hypotermia eli alilämpöisyys Hypotermia on tila jossa elimistön lämpö on alle 35 celsius astetta Lievä hypotermia on 32-35 o C astetta Keskivaikea hypotermia

Lisätiedot