Luotettavuuden tuotteistamisella kilpailukyky kuntoon MIKESin ylijohtaja Timo Hirvi eläkkeelle EU satsaa akkreditointitoimintaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luotettavuuden tuotteistamisella kilpailukyky kuntoon MIKESin ylijohtaja Timo Hirvi eläkkeelle EU satsaa akkreditointitoimintaan"

Transkriptio

1 Mittatekniikan keskuksen tiedotuslehti Luotettavuuden tuotteistamisella kilpailukyky kuntoon MIKESin ylijohtaja Timo Hirvi eläkkeelle EU satsaa akkreditointitoimintaan

2 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI SISÄLTÖ 4 8 Pääkirjoitus...3 Luotettavuuden tuotteistamisella kilpailukyky kuntoon...4 Luotettavuuden tuotteistamisessa on kyse Suomen vahvuuksien tunnistamisesta ja hyödyntämisestä viennissä. Metrologia Vaisalan laadun kulmakivi...8 Laatua ylläpidetään huolehtimalla mittausten jäljitettävyydestä ja luotettavuudesta. Metrologiaosaamisesta kilpailuvaltti...10 MIKES tarjoaa metrologiaosaamisensa VTT Oy:n kaikkien liiketoiminta-alueiden käyttöön Väitöstutkimus toi nostetta kemian metrologialle...13 Tuore väitöstutkimus poiki uusia työkaluja vedenlaadun mittausten luotettavuuden parantamiseen. Akkreditointi luo uskottavuutta...16 Todiste pätevyydestä on vakuus vailla vertaa niin kotimaassa kuin maailman markkinoilla. Ylijohtaja Timo Hirvi eläkkeelle...18 MIKESin ja ylijohtajan tiet erkanevat vuodenvaihteessa: Timo Hirvi siirtyy harrastusten pariin Mittaajan ja kalibroijan ammattitutkinto...21 Ensimmäiset 10 tutkinnon suorittanutta valmistui viime keväänä. Ajankohtaisia tapahtumia...22 Valokeilassa mielenkiintoiset ihmiset ja ilmiöt. Päätoimittaja: Jenni Kuva Toimitus: Jenni Kuva, MIKES Irja Nurmi-Rättö, COCO Viestintä Oy Ulkoasu: Nixit Design Oy Paino: Multiprint Oy Osoitteenmuutokset: puh Mittatekniikan keskus PL 9 (Tekniikantie 1) Espoo (Otaniemi) puh fax MIKES varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden arviointipalvelut elinkeinoelämän käyttöön. MIKES-metrologia toteuttaa SI-järjestelmän mittayksiköt Suomessa, tekee metrologista huippututkimusta ja kehittää mittaussovellutuksia teollisuuden kanssa. FINAS akkreditoi eli toteaa päteviksi laboratorioita, tarkastuslaitoksia, sertifiointielimiä ja erityisalojen edustajia, esim. vertailumittausten järjestäjiä sekä arvioi toimielinten toiminnan pätevyyttä säädösten tai erityisvaatimusten mukaan. Toiminta perustuu kansainvälisiin standardeihin ja sopimuksiin. 2

3 PÄÄKIRJOITUS Supisuomalainen luotettavuutemme viennin veturiksi Suomi menestyy lähes kaikissa kansainvälisissä vertailuissa erinomaisesti. Olemme hyviä koulutuksessa, lukutaidossa, yrityskouluissa, terveydenhuollossa, korruption vähyydessä, hallinnon avoimuudessa, pankkien stressitesteissä, eläkeläisten hyvinvoinnissa, laatutyössä. Yksittäisiä menestystarinoita on vaikka kuinka paljon. Miksi nämä yksittäiset tarinat eivät tuo menestystä maailman markkinoilla ja Suomi laahaa kaukana kärkisijoista tuotteiden ja osaamisen myynnissä? Tuoreen kansainvälisen laatututkimuksen mukaan suomalaisyritykset jäivät jumbosijoille 22 maan vertailussa. Ohi rynnisti jopa halpatuontimaana pidetty Kiina. Selvityksen mukaan Suomen menestyksen esteenä ovat puutteellinen osaaminen toimintaprosessien dokumentoinnissa, referenssien vähäisyys, alihankintaketjujen dokumentoinnin puute, standardien ja toimintajärjestelmien vähättely. Laatu on palasina siellä täällä, mutta menestyksekkään kaupanteon edellyttämä kokonaishallinta puuttuu. Metrologian peruspilari, jäljitettävyys, voi tuoda yhden ratkaisun Suomen menestymiselle. Jäljitettävyys sisältää juuri niitä elementtejä, joilla voidaan erottua kilpailijoista ja onnistua maailmanvalloituksessa. Jäljitettävyys tarkoittaa referenssejä, prosessien kuvaamista, kansainvälistä vertailtavuutta ja standardien hyväksikäyttöä. Tätä on osattava markkinoinnissa hyödyntää. Tämän lehden teemana on luotettavuuden tuotteistaminen. Lehdessä on useita esimerkkejä menestystarinoista, joissa metrologia on ollut edesauttamassa kaupan syntymistä. Pegasor Oy on alkanut menestyä Kiinassa, Vaisala on liittänyt metrologiaprosessin tuotekehitysprojekteihin ja CLEEN Oy etenee metrologian soveltamisessa. Näissä yrityksissä jäljitettävyys ja luotettavuus on nostettu esiin menestyksen avaintekijöiksi. Metrologian vahvuutena on maailman laajuinen valtioiden välinen verkosto. Metrologialaitoksella on kumppani joka ikisessä maassa. MIKES tekee yhteistyötä niin Kiinan NMI:n, Saksan PTB:n, Brasilian Inmetron kuin Uruguayn LATUn kanssa. Kumppanina menestymistä on tukenut MIKESin erinomainen menestyminen kansainvälisissä tutkimushankkeissa. EU-hankkeiden määrällä ja rahoituksella mitattuna MIKES on Euroopan viidenneksi merkittävin metrologialaitos. Metrologian merkitys on erityisesti lisääntynyt kehittyvissä talouksissa. Kiina on 25-kertaistanut metrologiasatsauksensa, Intia nelinkertaistanut ja Brasiliakin tuplannut. Metrologia on ehdoton valttikortti näiden markkinoiden valtaamisessa. Maailman markkinoille kannattaa mennä kansallisten metrologialaitosten kautta. Tästä on hyviä kokemuksia Kiinassa. MIKESin kansainvälinen verkosto antaa VTT Oy:lle aivan uuden ulottuvuuden. VTT:n verkostojen kautta puolestaan metrologiasta muodostuu suomalaisille yrityksille väline, jolla vallataan ykkössijoja markkinoilla ja menestytään kansainvälisissä vertailuissa. Tämä edellyttää, että VTT Oy ottaa Vaisalan tapaan metrologian osaksi kehitysprojektejaan. Vuoden vaihteessa siirryn kahdentoista MIKES-vuoden jälkeen eläkkeelle. Olen saanut olla mukana hienossa kehitystarinassa metrologian kasvaessa kellareiden salatieteistä kansainvälisesti arvostetuksi osaamiskeskukseksi. Kehitystarinan ovat mahdollistaneet työstään innostuneet maailmantason osaajat ja maailman paras tutkimusympäristö. Toivotan kaikille mikesläisille ja MIKESin kumppaneille menestystarinan jatkumista. Uusissa ympyröissä on aina enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Ylijohtaja Timo Hirvi 3

4 Luotettavuuden tu kilpailukyky kuntoo Millä keinoin Suomi Oy:lle taotaan uusia vientivetureita ja luodaan uusi uljaampi tulevaisuus? Laatukeskuksella ja Mittatekniikan keskuksella on vastaus valmiina seuraavaksi on päättäjien vuoro toimia. Laatukeskus Excellence Finland Oy on Suomen Laatuyhdistys ry:n omistama yritys, jonka keskeinen päämäärä on menestyvä Suomi. Toteutuakseen tavoite edellyttää jatkuvasti kasvavaa määrää johtamistaan ja toimintaansa pitkäjänteisesti kehittäviä organisaatioita, joille laatu on strateginen työväline ja kilpailukyvyn varmistaja. - Puhuessamme laadusta tarkoitamme yrityksen kokonaisvaltaista laatua. Laatuajattelun tulee yrityksen koosta riippumatta ulottua johtamiseen, päätöksentekoon ja kaikkiin yrityksen toimintaan liittyviin prosesseihin. Pelkkä tuotteiden tekninen laatu ei riitä, vaan menestyksen avaintekijä on nimenomaan laadun johtaminen, Laatukeskuksen koulutusjohtaja Elina Mäkinen kuvailee. Läheskään kaikille suomalaisyrityksille asia ei ole selvä, sillä USA:n laatuyhdistyksen American Society for Qualityn tuoreessa laatututkimuksessa Suomi jäi 22 maan joukossa usealla osa-alueella jumbosijoille. Jopa halpatuotantomaaksi mielletty Kiina kiri Suomen edelle useassa asiassa. Suomen kohdalla epäkohdiksi paljastuivat esimerkiksi henkilöstön puutteellinen kouluttaminen toimintaprosessien ja kehittämisen perustyövälineiden käyttöön sekä alihankkijoiden perehdyttäminen yrityksen laatutavoitteisiin ja -järjestelmiin. - Suomalaisyritysten on ymmärrettävä, että laadun eteen täytyy tehdä töitä ja yhteisiin laatutavoitteisiin on sitoutettava myös alihankkijat. Standardien ja toimintajärjestelmien yleinen vähättely on niin ikään lopetettava, jos mielimme nostaa kilpailukykyämme, Mäkinen painottaa. Jäljitettävyys laadun tae Laatukeskus on Mittatekniikan keskuksen (MIKES) läheinen yhteistyökumppani ja Elina Mäkinen MIKESin johtokunnan jäsenenä ylijohtaja Timo Hirven vakituinen keskustelukumppani. Myös MIKESissä kokonaisvaltaisen laadun merkitys Suomen kilpailukyvylle nähdään elintärkeänä. Timo Hirvi on työssään seurannut suomalaisyritysten hienoja päänavauksia mm. Aasian markkinoilla ja uskoo laajemmankin maailmanvalloituksen onnistuvan saman, standardeihin ja toimintajärjestelmiin nojautuvan konseptin avulla. - MIKESille laatu tarkoittaa dokumentoitujen eli jäljitettävien referenssien avulla todistettua tuotteen tai palvelun laatua. Jäljitettävyyden ansiosta kansainvälisille markkinoille pyrkivien yritysten ei tarvitse yhä uudelleen hankkia referenssejä, vaan 4

5 otteistamisella n kerran hankittu referenssi riittää. Siitä pitää huolen eri maiden metrologialaitosten allekirjoittama CIPM MRA (Mutual Recognition Arrangement) -vastavuoroisuussopimus, jonka mukaan kerran mitattu on kaikkialla hyväksytty, Hirvi tarkentaa ja lisää: - Esimerkiksi BRIC-maissa eli Brasiliassa, Intiassa, Venäjällä tai Kiinassa kaupattavan tuotteen arvostus ja luotettavuus syntyy varmimmin kansallisen metrologialaitoksen avulla. Hän ottaa esimerkiksi suomalaisen pkyrityksen, ilmanlaadun mittauslaitteita valmistavan Pegasor Oy:n, joka aloitti viime vuonna menestyksellisen Kiinan valloituksen CLEEN Oy:n ympäristömittauksiin ja -monitorointiiin keskittyvän MMEA (Measurement, Monitoring and Environmental Efficiency Assessment) -ohjelman suojissa ja MIKESin myötävaikutuksella. - Ostajina toimivat kiinalaisviranomaiset vakuuttuivat pienen Pegasorin soveltuvuudesta yhteistyökumppaniksi mm. siksi, että MIKESin suhteiden myötä yhteistyö Kiinan kansallisen metrologialaitoksen NI- Min kanssa oli taattu. Viranomaiset oivalsivat, että ennestään tuntemattoman Pegasorin anturit voidaan testauttaa NIMillä ja saada näin laitteille paras luotettavuuden perusta jäljitettävyys. Timo Hirvi korostaa, että MIKES on aidosti globaali verkostotoimija, jonka apu suomalaisyrityksille saattaa osoittautua korvaamattomaksi. Laajojen kansainvälisten suhteidensa myötä MIKES tuo osaamista Suomeen, jotta suomalaisyritykset voivat menestyksekkäästi viedä omia tuotteitaan ja palveluitaan. Esimerkin voimalla eteenpäin Myös Laatukeskuksella on laajaa kansainvälistä yhteistyötä muiden maiden laatuyhdistysten kanssa. Laatukeskus on verkottunut kansainvälisesti paitsi jäsentensä ja yhteistyökumppaniensa myös useiden laatua edistävien organisaatioiden kautta. Kestävän kansallisen kilpailukyvyn edistämisessä kumppanina on suuri joukko aktiivisia organisaatioita, joista merkittävin on Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). - Jäsenyrityksiä meillä on noin 500, joille tarjoamme koulutus- ja asiantuntijapalveluita. Suomalaisten laatuosaajien verkottaminen keskenään ja ulkomaisten laatuosaajien kanssa on ollut lähes 50 toimintavuotemme ajan keskeistä. Tavoitteemme on auttaa jäseniämme omaehtoisessa toiminnan kehittämisessä. Keräämme tietoa ja jaamme kokemuksia kilpailukyvyn kehittämisestä, Elina Mäkinen kertoo. Pk-yritykset ovat yksi Laatukeskuksen pääkohderyhmistä, sillä kokemukseen perustuva tieto antaa kasvua hakeville yrityksille mahdollisuuden toimia kerralla oikein ja saada menestyksen avaimet haltuunsa kustannustehokkaasti. Yksikään organisaatio ei kuitenkaan onnistu kehittämään toimintaansa, ellei intoa kehittyä saada puhallettua koko organisaatioon. Siksi laatuajattelun on oltava koko henkilöstön tiedossa. - Sisäinen viestintä on avainasemassa laatuasioista tiedottamisessa, samoin kuin monikanavaisuus. Johtaminen by jankutus eli samojen asioiden sinnikäs toistaminen johtaa ennen pitkää toivottuun tulokseen. Myös esimerkillä on vahva vaikutus, siitä meillä on omakohtaista kokemusta. Laatukeskuksen oma toiminta on auditoitu ja ulkopuoliselta saatu positiivinen pa- > 5

6 - Suomalaisyritysten tulee panostaa ennen kaikkea laadun johtamiseen. Myös standardien ja toimintajärjestelmien vähättely on lopetettava, jos mielimme nostaa kilpailukykyämme, Laatukeskus Excellence Finlandin koulutusjohtaja Elina Mäkinen painottaa. - Laatu ja luotettavuus kulkevat käsi kädessä. Luotettavuuden todentaminen onnistuu jäljitettävien referenssien avulla ja niiden tuottamisessa meillä on pitkät perinteet. Tuotteistetaan siis luotettavuus ja nostetaan se Suomen kilpailukykytekijäksi, MIKESin ylijohtaja Timo Hirvi ehdottaa. 6

7 MIKES on yksi CIPM MRA (Mutual Recognition Arrangement) -vastavuoroisuussopimuksen allekirjoittajista ja siten osa kansainvälistä metrologista verkostoa. MIKESillä on myös suoraa yhteistyötä eri organisaatioiden kanssa esim. vertailumittausten kautta. > laute on vahvistanut henkilöstön omanarvontuntoa ja kannustanut entistä parempiin suorituksiin. Esimerkin kannustavaa voimaa edustavat myös kilpailut, joissa suomalaisyritykset voivat mitellä toisiaan, mutta myös ulkomaisia kilpakumppaneitaan vastaan. - Laatuyhdistys on järjestänyt Suomen laatupalkintokilpailua, nykyiseltä nimeltään Excellence Finland -finaalia, vuodesta 1991 lähtien ja viimeisten viiden vuoden aikana kansainväliseksi kilpailuksi kasvanutta Vuoden laatuinnovaatiokilpailua. Näiden kilpailujen voittajat ja tunnustuksen saajat palkitaan vuosittain juhlagaalassa ja palkinnot allekirjoittaa tasavallan presidentti, Elina Mäkinen toteaa. Suomen vahvuudet esiin Monipuolisista tukitoimista huolimatta suomalaisyritysten kilpailukyky on kuitenkin viime vuosina romahtanut eikä vientikaupan mainittavaa piristymistä ole näköpiirissä. Talouskasvu pysyttelee surkeissa lukemissa ennuste toisensa jälkeen, vaikka paremman tulevaisuuden avaimet ovat Timo Hirven mielestä Suomen ulottuvilla joskin vielä kokonaisuutena tunnistamatta. - Mielestäni meidän tulisi luoda Suomelle kilpailukykyinen brändi, jonka alla eri yritykset toimialasta riippumatta voisivat tehokkaasti markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan. Rakennetaan Suomi Oy:n brändi vahvuuden varaan, jonka tiedän puuttuvan useilta potentiaalisten markkina-alueiden mailta. Toisin sanoen tuotteistetaan luotettavuus ja markkinoidaan sillä suomalaista osaamista, Timo Hirvi määrittelee. MIKESin laaja verkostoituminen muiden maiden metrologialaitosten kanssa antaa Hirvelle perspektiiviä arvioida eri maiden toimintajärjestelmien eroja. Hänen kokemuksensa mukaan erityisesti kehittyvillä markkinoilla luotettavuus on kaupankäynnissä kova sana ja todennettuna kilpailijoista erottava tekijä. - Meidän tulee luoda konsepti, johon jokainen vientimarkkinoilla toimiva suomalainen pk-yritys voi tukeutua. Yksittäisten yritysten on turha keksiä pyörää yhä uudestaan, kun meillä on olemassa elementtejä, joiden varaan suomalaistuotteet ja -palvelut identifioiva konsepti voidaan rakentaa. Timo Hirven ajatus luotettavuuden tuotteistamisesta on saanut Laatukeskuksen kannatuksen. Ennen kuin ajatuksesta sukeutuu käyttökelpoinen konsepti, idean taakse tulisi Hirven mukaan saada ainakin Finpron, Team Finlandin, Tekesin ja EK:n kaltaisia organisaatioita ja lopulta saada asia kirjattua jopa hallitusohjelmaan. - Luotettavuuden tuotteistamisessa on kyse Suomen vahvuuksien tunnistamisesta ja niiden paketoimisesta helposti omaksuttavaksi kokonaisuudeksi. Suomalaistuotteiden luotettavuudelle on vankat perusteet, joten käytetään niitä hyväksi. Kun tunnistamme vahvuutemme, onnistumiset seuraavat perässä, Hirvi uskoo. 7

8 Metrologia Vaisalan laadun kulmakivi Vaisala on maailman johtava ympäristön ja teollisuuden mittausratkaisuja tarjoava yritys. Laatu on yrityksen kilpailukyvyn tärkein tekijä, jota ylläpidetään huolehtimalla mittausten jäljitettävyydestä ja luotettavuudesta. Vaisala on maailman huippua ympäristömittausalalla. Yksi huipulle kipuamisen apuväline on ollut tinkimätön laadunvarmistus, mikä Vaisalan tapauksessa tarkoittaa mittausten laadusta huolehtimista jo laitteiden suunnittelusta alkaen. Teknologiapäällikkö Heikki Turtiainen kertoo yrityksen tuoteprosessin olevan sellainen, että se tukee laadun syntymistä. - Instrumenttivalmistajalle mittalaitteiden tarkkuus ja luotettavuus ovat elintärkeitä laadun osatekijöitä. Tuorein keinomme ylläpitää jatkuvaa laadunhallintaa on erillisen metrologiaprosessin liittäminen tuotekehitysprojekteihimme. Sen avulla varmistamme, että jäljitettävyydestä ja luotettavuudesta ei tingitä missään vaiheessa. Metrologian hyödyntäminen laadunhallinnassa ei ole kuitenkaan Vaisalalle uutta, vaan yrityksellä on ollut jo vuosia oma mittanormaalilaboratorio. Laatuajattelun toteutuminen toiminnassa on varmistettu myös laatujärjestelmällä, joka on sertifioitu ISO standardin mukaisesti. - Emme kilpaile maailman markkinoilla hinnalla, vaan laitteidemme suorituskyvyllä ja laadulla. Laaduntuotannossa metrologian hyödyntämisellä on ratkaiseva rooli. Toinen tärkeä asia on asiakaspalautteen keruu, se toimii erinomaisena laadun mittarina, Turtiainen sanoo. Panostus mittausjärjestelmien luotettavuuteen ja havaintodatan korkeaan laatuun on mahdollistanut Vaisalan nopean nousun myös yhdeksi maailman johtavista säätutkatoimittajista. Kuvassa Vaisalan tuotekehityksen testauskäytössä olevan säätutkan asennustyöt ovat käynnissä Keravalla. Monimuotoista yhteistyötä Vaisala on mukana CLEEN Oy:n MMEA (Measurement, Monitoring and Environmental Efficiency Assessment) -tutkimusohjelmassa, jonka tavoitteena on mm. kehittää yhteensopivia ja -toimivia ympäristön mittausjärjestelmiä ja uusia työkaluja prosessien ja infrastruktuurin energia- ja materiaalitehokkuuden parantamiseksi. - MMEA-ohjelman tulosten pohjalta kehitetään tuotteita, joissa yhdistyvät sen- 8

9 - Instrumenttivalmistajalle mittalaitteiden tarkkuus ja luotettavuus ovat elintärkeitä laadun osatekijöitä. Siksi tuoteprojekteihimme liitettiin erillinen metrologiaprosessi, Vaisalan teknologiapäällikkö Heikki Turtiainen (oik.) kertoo. MMEA-tutkimusohjelman ohjelmajohtaja Tero Eklin MIKESistä uskoo metrologian hyödyntämisen tuovan merkittävää kilpailuetua vientimarkkinoilla toimiville yrityksille koosta riippumatta. sorit, anturit, mittausjärjestelmät, tiedon keräys- ja hallintajärjestelmät sekä ratkaisut, joilla tuotetaan tietoja päätöksenteon tueksi. Näimme ohjelman hyvänä mahdollisuutena kehittää yhteistyötä yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa. Näin on myös tapahtunut, sillä yhteistyö on siirtynyt perinteisestä johtoporrastyöskentelystä muillekin organisaatiotasoille, Turtiainen toteaa. Tutkimusohjelmassa mukana olevat yritykset voivat laajentaa toimintaansa ja tarjota asiakkailleen tuotteita ja palveluita aina yksittäisistä mittalaitteista tiedonkeruuseen ja informaatiopalveluihin. - Esimerkiksi sääpalveluissa ei enää riitä, että toimitetaan asiakkaalle tarkkoja mittalaitteita tai niihin perustuvia ennusteitakaan. Tietoa on jalostettava sellaiseen muotoon, että asiakkaan on helppo käyttää sitä sääkriittisten toimintojensa ja prosessiensa tehokkuuden ja turvallisuuden parantamiseen, Turtiainen kuvailee. Vaisala on yksi merkittävimmistä osakkaista MMEA-ohjelmassa ja oman alansa suurin toimija tutkimuskonsortiossa, mutta ohjelma on houkutellut mukaansa myös poikkeuksellisen paljon pk-yrityksiä. Yhteistyö yliopistojen, tutkimuslaitosten ja muiden energia- ja ympäristöalan toimijoiden kesken hyödyttää kaikkia koosta riippumatta. Uutta liiketoimintaa MMEA-ohjelmassa kehitetään uutta mittausteknologiaa ja tehdään tutkimustyötä Vaisalan osaamista hyödyntäen. Erityistä hyötyä Vaisalalle on ohjelmassa rakennetusta teknologia-alustasta, jota yritys voi hyödyntää omissa tuotteissaan ja näin nopeuttaa uusien informaatiopalvelutuotteidensa saamista markkinoille. - Tuorein tuoteuutuutemme Network Manager -säähavaintojen hallintatyökalu käyttää MMEA-ohjelmassa kehitettyä teknologia-alustaa. Myös uusimmat lentosään ja tiesään informaatiopalvelusovelluksemme perustuvat samaiseen alustaan, joka tulee toimimaan monen muunkin tulevaisuuden tuotelanseerauksemme perustana, Turtiainen kertoo. Hän on mielissään siitä, että teknologia-alustalla tulee olemaan laaja käyttäjäkunta, jolloin yhteensopivuusongelmat alustan ja uusien tuotteiden välillä eivät estä tuotteiden käyttöönottoa. Tyytyväisyyteen on aihetta myös MMEA:n ohjelmajohtaja Tero Eklinillä. - On palkitsevaa huomata, että tutkimuksesta syntyy aitoa liiketoimintaa. Useimmiten lyhytkestoiset tutkimusohjelmat ehtivät päättyä ennen tulosten konkretisoitumista, mutta monivuotisen MMEA-ohjelman tilanne on onneksi toinen, Eklin iloitsee. Lisätietoja: Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuvat: Marko Rättö, Nina Kaverinen ja Vaisalan arkisto 9

10 VTT Oy starttaa MIKESin metrologi kilpailuvaltti Uusi yhtiömuotoinen VTT on kahden arvostetun toimijan liitto, jonka hyödyt ovat molemmin puolisia. Yksi on kuitenkin ylitse muiden metrologiaosaaminen jonka Mittatekniikan keskus (MIKES) tarjoaa Teknologian tutkimuskeskuksen (VTT) kaikkien liiketoiminta-alueiden käyttöön. - Päämäärämme on metrologian huomioiminen kaikessa VTT Oy:n toiminnassa. Sitä kautta toimintamme vaikuttavuus saadaan oleellisesti nykytasoa paremmaksi, MIKES-metrologian johtaja Heikki Isotalo painottaa 10

11 aosaamisesta Metrologisen tutkimuksen tarpeisiin räätälöidyn MIKES-talon valmistuminen vuonna 2005 siivitti Mittatekniikan keskuksen tutkimustoiminnan ennen näkemättömiin tuloksiin. Tänä päivänä MIKES on Euroopan viiden parhaan metrologialaitoksen joukossa ja arvostettu toimija kansainvälisessä tiedeyhteisössä. MIKES tuo uuteen yhtiömuotoiseen VTT:hen laajat kansainväliset suhteensa sekä huipputason osaamispääomansa, molemmat horisontaalisesti uuden organisaation hyödynnettäviksi. MIKESin ja VTT:n toimintaperiaatteissa on kuitenkin ratkaiseva ero, joka on huomioitava toiminnassa. - MIKESin toimintaa ohjaavat sille uskotut lakisääteiset tehtävät, ne ovat taustalla kaikissa toimissamme. Toimiva infra mittaamisessa nyt ja tulevaisuudessa on toimintamme päämäärä. VTT:n strategiset painopistealueet ovat siten erilaiset kuin meidän. Metrologian huomioiminen kaikessa VTT Oy:n toiminnassa on päämäärämme ja sitä kautta toimintamme vaikuttavuus saadaan oleellisesti nykytasoa paremmaksi. MIKESin brändin tulee olla selkeästi erottuva uudessa VTT Oy:ssä, hajauttaminen ja sulauttaminen ovat suuri uhkakuva, MIKES-metrologian johtaja Heikki Isotalo sanoo. MIKES menestyy maailmalla VTT ja MIKES eivät suuntaa sokkona kohti yhteistä tulevaisuutta, vaan ovat saaneet tuntumaa toistensa työskentelyyn jo vuosien ajan yhteisissä tutkimusprojekteissa. Ja olihan sähkömetrologia ja pituusmetrologia VTT:n toteuttamaa vuosituhannen vaihteeseen asti. - Isotooppispektroskopia on kasvava tutkimusalueemme, joka on jo huomioitu VTT:n strategiassa. Myös ponnistelumme kvanttimetrologiakolmion sulkemiseksi on hyvä esimerkki yhteisestä projektista samoin kuin termosähköisten materiaalien mittausasiat, piimikromekaniikka ja nyt yhdistymisprosessin aikana paikallistetut toisiaan täydentävät hankeajatukset. Projekteissa on mukana aina myös vaihteleva joukko kansainvälisiä kumppaneitamme, Isotalo luettelee. MIKES on aidosti globaali toimija, jonka johdolla Suomi on osallistunut aktiivisesti Euroopan metrologiaohjelmaan, European Metrology Research Programme (EMRP). Ohjelma perustuu Euroopan komission perustamissopimuksen artiklaan 169 ja on rinnakkainen EU:n seitsemännelle puiteohjelmalle (FP7). Ohjelman suuruus on 400 M, josta EU rahoittaa puolet ja toisen puolen ohjelmaan osallistuvat maat. - Vuosien EMRP-hakujen tulokset ovat olleet Suomelle hyvin myönteiset. Tänä aikana on valittu rahoitettavaksi 132 projektia, joista Suomi on mukana 64:ssä. Näissä suurin osallistuja on MIKES 55 projektilla, joista neljää se myös koordinoi. Euroopan tasolla MIKES kuuluukin parhaimpien metrologialaitosten joukkoon, kun kriteerinä on EMRP-ohjelman hauissa menestyminen. Tämä näkyy myös saamassamme rahoituksessa. MIKESille varmistunut EMRP-rahoitus on 6,6 M ja FP7- kaudelle EU-lähtöinen rahoitus yhteensä 7,4 M, Isotalo toteaa. Myös muut Suomen kansalliset mittanormaalilaboratoriot (Aalto, STUK, SYKE, IL, GL) ovat osallistuneet EMRP-projekteihin ja yliopistot ovat saaneet ohjelmasta tutkija-apurahoja. Kaikkiaan ohjelmasta Suomeen saatu rahoitusosuus on ollut 5 %, kun tavoitteena oli 4 %. Laatu VTT:n valtiksi Euroopan unioni panostaa edelleen metrologian aseman vahvistamiseen ja on käynnistänyt uuden tutkimusohjelman, Euroopan metrologian innovaatio- ja tutkimusohjelman (EMPIR), suoraan EMRPohjelman jatkoksi. EMPIR-ohjelman tavoitteena on kansainvälisen yksikköjär- > 11

12 > jestelmän kehittämisen lisäksi ratkaista eri avainalojen, kuten energian, ympäristön ja terveyden, suuria haasteita metrologian tutkimuksen avulla. - EMPIR on seitsemänvuotinen ohjelma ja sen kokonaisbudjetti on 600 miljoonaa euroa, josta puolet tulee EU:lta ja puolet jäsenvaltioilta. Ohjelma perustuu Horisontti 2020:n periaatteisiin ja se toteutetaan jälleen EURAMETin, Eurooppalaisten metrologiaorganisaatioiden kattojärjestön kautta. MIKESin johdolla Suomi on edelleen sitoutunut ja mukana ohjelmassa 4 %:n osuudella, Isotalo kertoo. Hän pitää metrologiaa yhtenä selkeänä Suomen kilpailukykytekijänä, kaupan teknisten esteiden poistajana, ja mainitsee esimerkkeinä Pegasor Oy:n pääsyn Kiinan markkinoille ja Vaisala Oyj:n tuotteiden metrologiaan tukeutuvan laadun ja luotettavuuden. - MIKESin vankka asema eurooppalaisissa EMRP- ja EMPIR-tutkimusohjelmissa tuo hyvän lisän VTT:n EU-hankkeiden portfolioon, Tietointensiiviset tuotteet ja palvelut liiketoiminta-alueen johtaja Petri Kalliokoski toteaa. - Metrologian suuri merkitys on vain tunnistettava entistä paremmin ja tässä tehtävässä VTT:n laajat verkostot voivat olla hyödyksi. VTT:llä on kolme liiketoimintaaluetta, Tietointensiiviset tuotteet ja palvelut, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät sekä Luonnonvara- ja ympäristöratkaisut, joilla kaikilla metrologiaa voidaan hyödyntää erityisesti teollisuusyritysten kanssa tehtävissä hankkeissa. - Jo pelkästään se, että MIKES tuo tullessaan Suomen virallisen ajan ja taajuuden nostaa VTT:n statusta tutkimuslaitoksena enemmän kuin vain symbolisesti. MIKES-talo suunniteltiin ja toteutettiin siten, että atomikellon taajuus on käytettävissä kaikissa laboratorioissa. Sama voidaan laajentaa nyt VTT:n tasolle. Toivomme, että metrologian merkitys tunnistetaan ensisijaisesti emo-organisaatiossamme, josta tieto voidaan suunnata markkinoille, Isotalo sanoo. Hän on itsekin pohtinut tiedon välittämisen tehostamista ja vie parhaillaan eteenpäin ideaa Metrologia Akatemiasta. Sen tehtävänä olisi mm. asiantuntijapalveluiden tuottaminen, toimiminen hyviksi havaittujen ratkaisujen, ohjelmistojen ja laitteiden markkinapaikkana, koulutustoiminta sekä eri suurealueiden klubitoiminta. Kunhan yhdistymiskiireet hellittävät, Akatemia saattaa saada siivet alleen. Yhteistyöstä kilpailukykyä VTT:llä MIKESin metrologiaosaamista arvostetaan ja sitä myös aiotaan hyödyntää laaja-alaisesti. Tämän vuoden integroitumisvaiheessa on jo identifioitu useita yhteisiä kiinnostuksen kohteita ja osassa aiheista on edetty hakemusten valmisteluun asti. Myös yhteisen tutkimusstrategian valmistelu on käynnissä. - MIKES vahvistaa VTT:n vahvaa brändiä asiantuntemuksellaan ja tuo VTT:lle laajaalaista metrologiaosaamista. MIKESistä tulee osa Tietointensiiviset tuotteet ja palvelut liiketoiminta-aluetta (KIPS), jonka yksi liiketoimintalinja perustuu metrologiaosaamiseen. Hyödynnämme kuitenkin MIKESin asiantuntemusta kaikilla kolmella liiketoiminta-alueellamme, KIPSin johtaja Petri Kalliokoski vakuuttaa. VTT on viime vuosina panostanut voimakkaasti EU:n puiteohjelmien rahoituksen hankkimiseen Suomeen yhteistyössä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. VTT:n saama EU-rahoituksen osuus on tasaisesti noussut ja oli 11 %:n tuntumassa vuonna Osuus on noin 25 % Suomeen saadusta tutkimusrahoituksesta. - MIKESin vankka asema EMRP- ja EM- PIR-tutkimusohjelmissa tuo hyvän lisän VTT:n EU-hankkeiden portfolioon. Ainutlaatuinen metrologiaosaaminen synnyttää uusia mahdollisuuksia hyvin kilpailluissa H2020-rahoitusinstrumenteissa. Etenkin SME-yrityksille suunnatuissa hauissa meillä on mahdollisuus yhdessä parantaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja nostaa VTT:n vaikuttavuutta EU:n H2020-ohjelmassa, Kalliokoski arvioi. Hänen mielestään MIKESin ja VTT:n osaaminen täydentävät toisiaan hyvin, ja VTT:n laaja teknologiaosaaminen ja asiakaskunta antavat uusia sovellusmahdollisuuksia metrologian osaamiselle. Win-win -tilanteesta Heikki Isotalo löytää vielä yhden ilonaiheen. - Patenttien haussa MIKES ei ole ollut aktiivinen hakuprosessin työläyden ja hintavuuden takia. VTT:llä asiaa hoitaa erillinen toiminto, joten ammattilaisten apu on nyt käytettävissä. Mahdollisuus saada patenttihakemuksia vireille on hieno asia. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuva: Marko Rättö ja VTT:n arkisto 12

13 Väitöstutkimus toi nostetta kemian metrologialle Tuore väitöstutkimus poiki uusia työkaluja vedenlaadun mittausten luotettavuuden parantamiseen. Kansainvälisesti noteeratusta tutkimuksesta ja laboratorioille luoduista tietokoneohjelmista kiinnostuttiin heti Kirgisiassa asti. Suomen ympäristökeskus SYKE on tutkimus- ja asiantuntijalaitos, jonka laboratorio toimii ympäristöalan kansallisena vertailulaboratoriona ja Mittatekniikan keskuksen sopimuslaboratoriona sekä kehittää ympäristönäytteiden kemiallista ja biologista analytiikkaa. SYKEn laboratorion ENVICALtiimin vetäjä, kemisti Teemu Näykki on yksi harvoista kemian metrologian osaajista Suomessa, sillä tieteenala on vielä maailmanlaajuisestikin nuori. Nelisen vuotta sitten Näykki käynnisti kemian metrologian alaan kuuluvan väitöstutkimuksensa, joka tarkastettiin ja hyväksyttiin elokuun lopulla Tarton yliopistolla. Väitöstyössään hän kehitti laboratorioille mittaustulosten luotettavuutta parantavia laskentatyökaluja, joille oli ilmeinen tilaus olemassa. - Laboratoriot kokevat mittaustulosten epävarmuuden arvioinnin ja laskemisen vaikeaksi, ja siksi yleisesti joko yli- tai aliarvioivat mittausepävarmuuden. Tulosten luotettavuus ja vertailtavuus heikkenee, > 13

14 - Mittaustulosten loppukäyttäjän ja päätöksentekijän kannalta on oleellista tietää, miten luotettava mittaustulos on. Se vaatii tietoa tuloksen mittausepävarmuudesta, SYKE Envical-tiimin vetäjä Teemu Näykki painottaa. > vaikka mittaustulosten vertailtavuus on kansainvälisesti erittäin tärkeää niin päätöksentekijöille kuin liike-elämälle. Asialla on myös suuri taloudellinen merkitys. Näistä syistä halusin etsiä keinoja, joilla mittaustulosten epävarmuuden arvioiminen ja laskeminen helpottuisi ja luotettavuus paranisi, Näykki kertoo. Tutkimustyön edetessä keinoja tilanteen korjaamiseksi löytyikin ja Näykki kehitti laboratorioille työkaluja, jotka soveltuvat käytettäviksi niin kemian laboratoriomittauksissa, maastossa tapahtuvissa kenttämittauksissa kuin kansalaishavainnoinnissa. Tulokset tavoitteen mukaisia Teemu Näykin väitöskirja Novel tools for water quality monitoring from field to laboratory on tehty kemian laitoksella Tarton yliopiston luonnontieteen ja teknologian tiedekunnassa ja se koostuu kaikkiaan kahdeksasta tieteellisestä julkaisusta. Väitöstyön käytännönläheisimpiä tuloksia ovat helppokäyttöiset tietokoneohjelmat. - Laboratorioissa suoritettavien mittausten epävarmuuden arviointiin kehitimme MUkit (Measurement Uncertainty kit) -tietokoneohjelman. Sen lisäksi kehitimme maastossa antureilla suoritettaville on-line -mittauksille reaaliaikaista mittausepävarmuuden arviointimenettelyä ja AutoMUkit-tietokoneohjelmaa. MUkit-ohjelma on käyttövalmis, mutta AutoMUkit on edelleen työn alla ja saadaan käyttöön oletettavasti ensi vuoden puolella, Näykki tarkentaa. - MUkit- ja AutoMUkit-työkalujen kehittäminen on ollut olennainen osa CLEEN Oy:n MMEA (Measurement, Monitoring and Environmental Efficiency Assessment) -ohjelmassa tehtävää ympäristömonitorointiin liittyvää tutkimusta. Mittausepävarmuuden määrittäminen on yhä keskeisempi osa kehitettäessä ja vietäessä markkinoille uusia ympäristötietoon perustuvia päätöksentekojärjestelmiä, MMEA-ohjelman ohjelmajohtaja Tero Eklin MIKESistä kertoo. Väitöstutkimuksessa yhtenäisen mittausepävarmuuden arviointitavan havaittiin parantavan analyysitulosten vertailukelpoisuutta laboratorioiden välillä. Samalla huomattiin, että selkeät mittausepävarmuuden yli- ja aliarvioinnit vähentyivät helppokäyttöisen laskentatyökalun ansiosta. Tulokset ovat merkittäviä, sillä lukuisat tärkeät teollisuuteen tai ympäristöön liittyvät päätökset perustuvat mittaustuloksiin. Niiden luotettavuuden varmistavat mittausepävarmuuden tunteminen ja mittaustulosten jäljitettävyys. - MUkit-ohjelman käyttöä havainnollistavia koulutustilaisuuksia on järjestetty jo useita laboratorioille, oppilaitoksille ja yrityksille. Laboratoriot ovat ilmaisseet tyytyväisyytensä, tällaista työkalua on kaivattu. Myös kansainvälisiltä markkinoilta tullut palaute on ollut rohkaisevaa ja ohjelmaa käytetään aktiivisesti jopa Kirgisiassa saakka. Tämä on seurausta SYKEn koordinoimasta ympäristömonitoroinnin vientiprojektista, joka on osa Suomen tukemaa vesiohjelmaa Keski-Aasiassa. Yksi projektin 14

15 onnistumisista oli MUkit-ohjelman saama suosio. MUkit leviää Kirgisian kansallisen laboratorioakkreditointilaitoksen välittämänä ja tunnustamana, joka näkyy siinä, että he promovoivat MUkit -työvälinettä internetsivuillaan ja seminaareissaan. Kirgisian liittyminen MUkitin käyttäjäkuntaan edellytti ohjelman toteuttamista venäjäksi suomen ja englannin lisäksi. Tieto lisää tarkkuutta Väitöstyöllään Teemu Näykki on nostanut kemian metrologian lapsenkengistään lisäpanostusten arvoiseksi tieteenalaksi. Hän korostaa, ettei Suomi ole tieteenalan osaajien vähyydessä mitenkään poikkeus, sillä kemian metrologialla ei yksinkertaisesti vielä ole pitkiä perinteitä. - On muistettava, että mittausepävarmuudestakin alettiin puhua yleisesti vasta 1980-luvun lopulla. Harmillista sen sijaan on se, ettei Suomessa vieläkään ole saatavilla mittausepävarmuuteen ja mittausten jäljitettävyyteen keskittyvää koulutusohjelmaa. Tämän johdosta väitöstyönikin tarkastettiin Tarton yliopistossa, jolla on oma mittaustieteen koulutusohjelma. Näykin arvion mukaan kemiaa on pidetty näihin päiviin saakka mittaustieteestä kaukana olevana tieteenalana, eikä näitä kahta ole siksi osattu yhdistää. Poikkeuksena Tarton yliopisto, joka on tarkkanäköisen professori Ivo Leiton johdolla panostanut jo pitkään alan koulutukseen. Mittausepävarmuuden luotettavan arvioinnin tarpeeseen törmätään kuitenkin yhä useammin ympäristönäytteiden analytiikassa. Etenkin jatkuvasti lisääntyvissä kenttä- ja kansalaismittauksissa, sillä niissä käytetyistä välineistä tiedetään huomattavasti laboratoriolaitteita vähemmän. Siten myös mittausepävarmuuden arvioiminen on vaikeampaa. - Tarve kenttä- ja kansalaismittauksien kehittämiselle ja lisäämiselle on nykyään suuri. Sen vuoksi pyritään jatkuvasti löytämään uusia välineitä, jotka mahdollistaisivat maastossa tapahtuvien mittausten laajemman käytön. Jatkossa pyritään hyödyntämään entistä enemmän myös kansalaisten suorittamaa veden laadun havainnointia, Näykki arvelee. Mittausosaamisesta kilpailuetua SYKEn järjestämä Suomen ensimmäinen kenttämittareiden pätevyyskoe oli yksi Teemu Näykin väitöstyön tutkimusaiheista viime kesänä. Kokeessa arvioitiin samalla mittauspaikalla Vantaan Keravanjoella olevien mittaajien toimintaa sekä kannettavien antureiden tulosten luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta. Väitöstyössä tutkittiin myös SYKEn ja VTT:n yhteistyönä kehittämän Secchi3000-laitteen suorituskykyä ja tulosten luotettavuutta luonnonvesien sameuden mittauksessa. - Secchi3000-laitteen avulla kansalaiset voivat itse mitata esimerkiksi veden sameutta matkapuhelimen kameraa käyttäen. Kuva lähetetään multimediaviestinä palvelimelle, joka analysoi kuvan, laskee siitä veden sameusarvon ja palauttaa tuloksen takaisin mittaajan puhelimeen. Kansalaishavainnoinnin tarkoituksena ei ole korvata laboratoriotutkimuksia, mutta tällä tavoin kerättyjä havaintoja veden laadusta voidaan kuitenkin hyödyntää virallisen seurannan tukena, Näykki toteaa. Tulosten loppukäyttäjän ja päätöksentekijän kannalta on oleellista tietää, miten luotettava mittaustulos on. Se vaatii tietoa tuloksen mittausepävarmuudesta eli sitä, kuinka paljon tai vähän mittaustulos on väärin. - Yksikään mittaustulos ei ole koskaan täysin oikein. Tuloksen luotettavuuden kannalta on myös oleellista, että mittausmenetelmä on validoitu eli sen suorituskyky on tutkittu, Näykki painottaa. Ympäristömonitoroinnin viennissä hän näkee runsaasti potentiaalia. Onhan Suomessa tunnustettua IT- ja mittausosaamista, jotka yhdessä ovat merkittävä kilpailukykytekijä. Esimerkiksi Kirgisiaan, Laosiin ja Nepaliin suomalaista ympäristöosaamista on jo viety ja mittausosaamisen kehittäminen on aivan oleellinen osa ympäristöseurannan kehittämisprosessia. Lisätietoa: Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuva: Susa Junnola MUkit (Measurement Uncertainty Kit) on laboratoriolle suunnattu tietokoneohjelma mittausepävarmuuden arviointiin, jossa laskenta perustuu Nordtest TR 537 -raporttiin. Ohjelman avulla laboratoriot voivat helposti arvioida mittausepävarmuuksia hyödyntäen: Kontrollinäytteiden tuloksia Rutiininäytteiden rinnakkaistuloksia Laboratorioiden välisiä vertailu- ja pätevyyskoetuloksia Saantokokeiden tuloksia Laskentaohjelma MUkit ja sen lähdekoodit ovat ladattavissa maksutta Suomen ympäristökeskuksen internetsivuilta. Ohjelma on toteutettu suomen, englannin ja venäjän kielellä. 15

16 Akkreditointi luo uskottavuutta Pelkkä oma näkemys toiminnan erinomaisuudesta harvoin vakuuttaa kuulijoita millään alalla. Sen sijaan ulkopuolisen, riippumattoman tahon antama todiste pätevyydestä on vakuus vailla vertaa niin kotimaassa kuin maailman markkinoilla. FINAS-akkreditointipalvelu toimii Suomessa kansallisena akkreditointielimenä, joka vastaa laboratorioiden, sertifiointielinten ja tarkastuslaitosten sekä erityisalojen pätevyyden toteamisesta. FINAS on vuosia ollut toiminnallisesti ja taloudellisesti itsenäinen osa Mittatekniikan keskusta (MIKES), mutta valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistukseen lliittyen FINAS yhdistyy vuoden 2015 alussa Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes). Sijoituspaikka vaihtuu, muita muutoksia FINASin toiminnassa ei tapahdukaan. - FINAS-akkreditointipalvelu on asiakkaisiinsa ja muihin sidosryhmiinsä nähden riippumaton ja puolueeton toimija. Tämä toimintamme perusedellytys säilyy muuttumattomana uudessakin järjestelyssä. Myös nimemme, logomme ja sähköpostiosoitteemme pysyvät ennallaan, samoin verkkosivumme ja siellä olevat asiakkaidemme akkreditoitujen toimialueiden ja pätevyysalueiden luettelot, FINASin johtaja Leena Tikkanen arvioi. Pasilassa Tukesin remontoitavat tilat odottavat tulijoita ja osin myös tutut yhteistyökumppanit. Pääjohtaja Kimmo Peltonen uskoo uuden yksikön olevan suoranainen piristysruiske Tukesin arjessa. - FINASin tavassa tehdä työtä on paljon omalle organisaatiollemme uusia piirteitä. On hienoa, kun benchmarkkaus onnistuu näin omissa toimitiloissa, Peltonen sanoo. Akkreditointi vahva vakuus Parin viime vuoden ajan FINAS on yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) edustajien kanssa käynyt esittelemässä toimintaansa ja akkreditoinnilla saavutettavia hyötyjä eri ministeriöissä. Akkreditointia ei vieläkään kaikkialla ymmärretä merkittäväksi työkaluksi, vaikka akkreditoinnin käyttö esimerkiksi kansainvälisessä kaupassa vahvistaa kilpailukykyä. - Euroopan sisämarkkinat sallivat tuotteiden, henkilöiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden. Vapaa kauppa edellyttää, että tuotteiden ja palvelujen vaatimustenmukaisuuteen voidaan luottaa, joten tämän osoittamisesta on tullut yhä tärkeämpi osa kaupankäyntiä sekä yhteistyötä edistävä tekijä sisä- ja kansainvälisillä markkinoilla, Tikkanen toteaa. Kansalliset akkreditointielimet ovat luoneet kattojärjestönsä EA:n (European co-operation for Accreditation) kautta yhteistyöverkon, joka varmentaa sen, että akkreditoidut toimielimet toimivat samojen ISO , ISO ja ISO sarjojen standardeissa esitettyjen periaatteiden mukaan. Kaikki hyötyvät yhtenäisistä menettelytavoista. - Akkreditointitodistus viestii asiakkaille toiminnan pätevyydestä ja luotettavuudesta ja lisää toimielinten antamien todis- - Pätevyyden osoittamisesta on tullut yhä tärkeämpi osa kaupankäyntiä sisä- ja kansainvälisillä markkinoilla. Akkreditointi luo uskottavuutta ja rakentaa luottamusta, FINAS-akkreditointipalvelun johtaja Leena Tikkanen toteaa. 16

17 EA:n tavoitteet EA:n ja akkreditoinnin aseman vahvistaminen Euroopassa 2. EA:n vertaisarviointijärjestelmän vahvistaminen ja kehittäminen 3. Ilmoitettujen laitosten vaatimuskriteerien ja arviointien edelleen harmonisointi 4. Yhteistyön edistäminen komission kanssa kehitettäessä, ylläpidettäessä ja sovellettaessa akkreditointia ja vaatimustenmukaisuuden arviointia EU:ssa 5. Yksityissektorin tukeminen akkreditoinnissa ja vaatimustenmukaisuuden arviointiohjelmissa 6. EA:n aseman vahvistaminen kansainvälisesti; tavoitteena Euroopan akkreditointipolitiikan ja -periaatteiden kansainvälinen soveltaminen tusten ja raporttien uskottavuutta. Leena Tikkasen arvion mukaan akkreditoinnilla saavutettavat edut ovat jo hyvin mm. niiden kansainvälisillä markkinoilla toimivien suomalaisten tiedossa, joilta edellytetään akkreditointia. Tietoisuus akkreditoinnin merkittävyydestä lisääntynee yhä laajemmissa kohderyhmissä, sillä EUkomissio on asettunut yhä vahvemmin akkreditointitoiminnan taakse. Uhkana asiantuntijapula EU-komission ja akkreditointielinten kattojärjestön EA:n (European co-operation for Accreditation) solmima yhteistyösopimus ilmentää akkreditointitoiminnan EU:ssa nauttimaa arvostusta. Edellinen sopimus päättyi vuodenvaihteessa ja uusi solmittiin kesäkuun lopulla vuosiksi Merkille pantavaa on, että EU:lta saatava vuosittainen rahoitusosuus on kasvanut huomattavasti. Esimerkiksi vuodelle 2014 EU myönsi euroa, mikä kattaa yli puolet EA:n kokonaisbudjetista. FINASin tulevaisuus kansallisena akkreditointielimenä näyttää tältä osin hyvältä, mutta Leena Tikkanen näkee tulevaisuudessa myös uhkia ja haasteita. - Selkeä haasteemme on pula teknisistä arvioijista ja asiantuntijoista. Jo nyt joudumme silloin tällöin turvautumaan ulkomaisten asiantuntijoiden apuun ja suppeille erikoisaloille asiantuntijoiden löytäminen on entistä vaikeampaa. Kansallinen sääntely voi myös muodostua kompastuskiveksi ulkomaisen avun käytölle, sillä asiantuntijat eivät tunne kansallista lainsäädäntöämme ja myös kieliongelmat nousevat esiin. Yleinen taloudellisten resurssien niukkuus näkyy ja tuntuu asiakkaiden toiminnassa ja heijastuu myös FINASin ja muiden Euroopan akkreditointielimien toimintaan. - Meillä on paljon opittavaa FINASin tavasta tehdä työtä. Odotamme innolla muuttoa, Tukesin pääjohtaja Kimmo Peltonen sanoo. - Kansainvälinen akkreditointikokous oli määrä järjestää Bangkokissa, mutta turvallisuussyistä kokous siirrettiin Kanadaan. Maailman kriisit heijastuvat siis myös akkreditointitoimintaan ja esimerkiksi monet Euroopan maiden akkreditointielimet ovat vähentäneet yhteistyötään kriisialueiden kanssa, Tikkanen kertoo. Kansallisena akkreditointielimenä FINAS keskittyy pelkästään Suomen akkreditointitarpeiden tyydyttämiseen, joten maailman kriisit eivät suoraan vaikuta arjen työskentelyyn. Asiakkailta kerätyn palautteen mukaan asiakaskunta on varsin tyytyväinen arviointipalveluun, sen toteutukseen ja hyödyllisyyteen. Asiakaspalautteiden keskiarvo oli viime vuonna 4,4/5, kun se vuonna 2012 oli 4,2. Uusia alueita akkreditoitu FINASin ja Tukesin sijoittuminen saman katon alle on molemmissa organisaatioissa ollut positiivinen uutinen, mutta valtion säästötavoitteet ja budjettileikkaukset eivät niinkään. Tukesin henkilökunnalle annettu kahden viikon lomautusvaroitus panee miettimään heikentyneen taloudellisen tilanteen mahdollisia vaikutuksia FINASin toimintaan. - Tukes on moniohjattu virasto, jonka budjetin leikkaukset eivät kuitenkaan koske erillisrahoitettuja yksikköjä. FINASiin Tukesin taloudellinen tilanne ei suoraan vaikuta, Kimmo Peltonen vakuuttaa. FINASin olemassaolo on riippuvainen akkreditointitarpeista ja sen organisaation koko elää tulokertymän mukaan. Esimerkiksi vuonna 2013 FINASin tulot kasvoivat edellisestä vuodesta noin 12 % ja ylittivät noin 9 %:lla suunnitellun. - Olemme puolueeton ja riippumaton toimija, jolla on vahva asema asiakaskunnassamme sekä kansainvälisessä yhteisössä. Tulevaisuuden näkymämme ovat valoisat ja Tukesin kylkeen asettumisesta seuraa meille mieluisia synergiaetuja. Näistä esimerkkeinä mahdollisuus saada Tukesin asiantuntijoilta ja juristeilta apua tarvittaessa. Tukesin tiedotustoiminta on myös hyvin hoidettu, mikä tulee meidänkin hyödyksemme. Toivottavasti voimme vastavuoroisesti auttaa esim. Tukesin sähköisten järjestelmien kehittämisessä, Tikkanen luettelee. FINASin pätevyydenarviointipalvelut ovat osa teknisen turvallisuuden ja laadun infrastruktuuria ja akkreditointi laajenee yhä uusille alueille. Esimerkkeinä laajentumisesta ovat vuonna 2013 suoritetut ympäristöteknologian (ETV) ja sähkön tuotantotukitodentamistoiminnan akkreditoinnit. Ilmoitetun laitoksen toimintaa on tähän mennessä akkreditoituna yhteensä 17 toimielimen pätevyysalueessa 20 eri direktiivin tai asetuksen alueella. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuva: Marko Rättö 17

18 12 vuotta MIKESin ylijohtajana Timo Hirvi eläkkeelle Mittatekniikan keskuksen (MIKES) ylijohtaja Timo Hirvi jättää huippukuntoon luotsaamansa MIKESin ja siirtyy eläkkeelle. Perheen ohella yrittäjyys, liikuntaharrastukset ja puutarhanhoito valtaavat vuodenvaihteen jälkeen kalenterin. Vuoden 2002 keväällä Timo Hirvi toimi vielä EELAssa eli Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitoksessa, nykynimeltään Evira, kemianyksikön johtajana. Huhtikuun alussa hän siirtyi MIKESin uudeksi ylijohtajaksi ja sai aikaan hämmennystä kollegoissa. Päätös siirtyä tutkimuslaitoksen ruoriin ja metrologian pariin yllätti monet. - Metrologia koettiin tuolloin vielä täydelliseksi auringonlaskun alaksi ja kyseinen tieteenala sotkettiin usein meteorologiaan, säätieteeseen. Olihan metrologia kieltämättä itsellekin outo juttu, vaikka olinkin toiminut jo aiemmin Metrologian neuvottelukunnan jäsenenä. Sielläkin metrologian tuntemus oli vielä silloin jokseenkin olematonta, Hirvi muistelee. Hänen mielestään tyrmäävät arviot metrologian tulevaisuudesta olivat ymmärrettäviä, sillä tuolloin Lönnrotinkadulla sijainnut MIKESin toimitila ei antanut kovin ylevää kuvaa kellareissa tapahtuvasta tutkimustyöstä. Timo Hirvi tiesi kuitenkin parempien aikojen olevan edessä, sillä päätös MIKES-talon rakentamisesta oli jo tehty hänen aloittaessaan pestinsä. MIKES-talosta menestykseen Lönnrotinkadun vanhanaikaiset tilat eivät vastanneet herkkien mittalaitteiden tarpeita tai tutkijoiden kunnianhimoisia mittatarkkuusvaatimuksia. Sen sijaan uudesta MIKES-talosta tuli tutkijoiden toiveiden täyttymys ja kansainvälisten metrologialaitosten ihastelun kohde. - Kahdentoista vuoden uraani MIKESissä mahtuu monia merkittäviä tapahtumia, mutta kyllä MIKES-talon suunnittelu, rakentamisen valvominen ja vihdoin muutto uusiin tiloihin on niistä tärkein. Metrologian tutkimustarpeisiin varta vasten rakennettu talo paransi mahdollisuuksiamme tehdä tutkimusta, minkä lisäksi MIKESin arvostus ja tunnettuus kasvoivat huimasti, Hirvi arvioi. 18

19 Timo Hirvi on vuoden luonnontieteilijä 2014 Toinen merkittävä virstanpylväs on ollut MIKESin rohkea päätös lähteä mukaan EMRP (European Metrology Research Programme) -ohjelmaan ja muihin kansainvälisiin tutkimushankkeisiin, vaikka riski oli suuri. Ensimmäinen tutkimushanke käynnistyi vuonna 2008, ja siitä alkaen MIKESin menestys EMRP-ohjelmassa ja sen seuraajassa EMPIR-innovaatio-ohjelmassa on ylittänyt kaikki odotukset. Myös MIKESin toiminnan laajeneminen Kajaaniin vuoden 2011 alussa oli ylijohtajan mielestä selkeä merkkitapaus. Kajaaniin perustettiin voima- ja virtauslaboratorio sekä tutkimusryhmä, jotka ovat osa CEMISin (Centre for Measurement and Information systems) toimintaa. - MIKES-Kajaanin tutkimusryhmä kehittää soveltavaa mittaustiedettä sekä ylläpitää voiman, vääntömomentin ja virtauksen kansallisia mittanormaaleja. Laboratorion toiminnan käynnistyminen vahvisti Kajaanin asemaa mittaustekniikan osaamiskeskittymänä, Hirvi sanoo. Osaamisen tuonti edistää vientiä Viimeisin harppaus kohti metrologian tunnustettua asemaa yhteiskunnan tukipilarina otettiin, kun MIKESistä tuli vuonna 2008 CLEEN Oy:n osakas ja muutama vuosi myöhemmin CLEENin koordinoiman Energia- ja ympäristöalan SHOKin (Strategisen huippuosaamisen keskittymä) jäsen. - SHOK tarjoaa huipputason tutkimusyksiköille ja tutkimustuloksia hyödyntäville yrityksille mahdollisuuden tehdä tiivistä yhteistyötä. Mukanaolo on tarjonnut MI- KESille väylän toimia Euroopan ulkopuolella ja tukea yrityksiä niiden kansainvälistymishankkeissa. Jo nyt nähtävät tulokset ovat erinomaisia ja rohkaisevat hyödyntämään metrologiaa vienninedistäjänä, Hirvi kertoo. MIKESin kehitys vielä identiteettiään hakevasta tutkimuslaitoksesta nykyiseksi, kansainvälisen tiedeyhteisön arvostamaksi tutkimuslaitosvalioksi on huikea. Euroopan viiden parhaan metrologialaitoksen joukkoon yltäminen on vaatinut määrätietoista suuntaamista kansainväliseen yhteistyöhön, mutta ennen kaikkea osaavaa henkilökuntaa. - Kun aloitin ylijohtajana, MIKESin henkilöstömäärä oli noin 60. Tällä hetkellä meitä on 110 ja kasvu on tapahtu- > Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL valitsi vuoden luonnontieteilijäksi Mittatekniikan keskuksen ylijohtajan, FT, professori Timo Hirven. Timo Hirvi on tehnyt merkittävän virkauran ja elämäntyön suomalaisen luonnontieteellisen tutkimustoiminnan laadun edistämisessä. Tiedote on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa - VTT:n yksiköksi siirtymiseen sisältyy uhkakuvia, mutta enemmän kuitenkin mahdollisuuksia. Erityisesti VTT Oy:ssä tulee huolehtia siitä, että MIKESin asema Suomen kansallisena metrologialaitoksena (NMI, National Metrology Institute) näkyy kansainvälisesti yhtä voimakkaasti kuin nytkin, MIKESin ylijohtaja Timo Hirvi muistuttaa. 19

20 Kansainvälinen yhteistyö on tärkeää kaikilla toimialoilla > nut puhtaasti tarpeen sanelemana, ei yhdistymisen kautta. Erinomaiset tutkimusolosuhteet ja erinomaiset tutkijat, siinä on menestysreseptimme, Hirvi painottaa. Hän on itsekin tutkija ja ymmärtää siksi alaisinaan työskentelevien, korkeasti koulutettujen tutkijoiden persoonallisia piirteitä. Hirven mielestä tutkijoiden intohimo työhönsä pitää säilyttää, eikä heidän työskentelyrytmiään saa kahlita kellonviisareihin. Kaikki MIKESin tutkimushankkeet ovat eurooppalaisia yhteishankkeita, joissa tapahtuva kokemustenvaihto on kaikkein tärkeintä. - Mielestäni kaikilla tutkimusaloilla tulee pyrkiä yhteistyöhön kansainvälisten toimijoiden kanssa ja tuoda osaamista Suomeen, jotta voimme sen avulla viedä markkinoille kilpailukykyisempiä suomalaistuotteita. Esimerkiksi EMRP-hankkeissa meitä suomalaisia on vain 50 henkilöä, mutta eurooppalainen ryhmä koostuu noin 500 henkilöstä. Tämän kaltaisissa hankkeissa osaamista siirtyy Suomeen moninkertaisesti osallistumiskuluihin verrattuna, Hirvi perustelee. MIKES-brändistä lisäarvoa Vielä 2000-luvun alussa metrologian merkitys teollisuudelle ja Suomen elinkeinoelämälle oli harvojen oivaltama. Reilu vuosikymmen myöhemmin tilanne on toinen ja MIKESissä tehtävästä työstä voidaan puhua rinta rottingilla. Vaikuttavuuden eteen on silti vielä paljon tehtävää, ja tässä työssä VTT Oy voi Timo Hirven mielestä kokonsa puolesta olla suureksi avuksi. - VTT:n yksiköksi siirtymiseen sisältyy uhkakuvia, mutta enemmän kuitenkin mahdollisuuksia. Erityisesti VTT Oy:ssä tulee huolehtia siitä, että MIKESin asema Suomen kansallisena metrologialaitoksena (NMI, National Metrology Institute) näkyy kansainvälisesti yhtä voimakkaasti kuin nytkin. Tämä on tärkeää, sillä 90 % maailmankaupasta on CIPM MRA (Mutual Recognition Arrangement) -sopimuksen piirissä. Sen allekirjoittivat kansallisten metrologialaitosten johtajat 38:sta metrisopimuksen piiriin kuuluvasta valtiosta, MIKES oli yksi allekirjoittajista. - Vuodelta 1875 oleva metrisopimus on nimenomaan valtioiden välinen sopimus. Siksi MIKES sopimuksen allekirjoittajamaan Suomen edustajana ei saa hukkua VTT Oy:n yksiköiden joukkoon yhtenä monista, vaan MIKES-brändi tulee säilyttää luotettavuuden symbolina. Siitä on lisäarvoa VTT:lle, Hirvi korostaa. MIKESin siirtyminen VTT Oy:n osaksi katkaisi MIKES-Metrologian ja FINAS-akkreditointipalvelun monivuotisen rinnakkaiselon FINASin yhdistyessä osaksi Tukesia. Tästä huolimatta Timo Hirvi toivoo yksiköiden tekevän edelleen yhteistyötä, sillä akkreditointi perustuu metrologiaan ja molemmilla on tärkeä rooli Suomen kilpailukyvyn edistäjinä. - Itse tutustuin akkreditointitoimintaan jo ennen metrologiaa, sillä osallistuin Suomen ensimmäiselle teknisen arvioijan kurssille vuonna MIKES aloitti toimintansa vasta seuraavana vuonna. Ylijohtajasta yrittäjyyden tukijaksi Timo Hirven näkemyksen mukaan MIKES on nykyisellä konseptilla viritetty huippuunsa, joten muutos ilman VTT Oy:täkin olisi ollut tarpeen uusien kehitysaskelten saavuttamiseksi. Itsellään hänellä ei mielestään ole MIKESille mitään uutta annettavaa, joten hän siirtyy mieluummin muiden kunnianhimoisten tavoitteidensa pariin. - Mainetta niittäneet tutkijamme jatkavat työtään VTT Oy:ssä ja MIKESin tulevaisuus on tältä osin hyvissä käsissä. Heikki Isotalo on nimitetty metrologiayksikön johtajaksi, Mikko Merimaa tutkimuspäälliköksi ja Antti Manninen saa arvostetun senior principle scientist -tittelin. Myös muun henkilökunnan työt jatkuvat entiseen malliin, Hirvi kertoo. Ylijohtajan oma arki jatkuu vuodenvaihteen jälkeen työteliäänä, vaikka aikaa onkin mahdollisuus vapaammin kohdentaa henkilökohtaisiin mielenkiinnon aiheisiin. - Siirryn eläkkeelle MIKESistä, mutta toimettomaksi en aio jäädä. Kemia on edelleen lähellä sydäntäni, ja metrologinen ajattelu tulee varmasti kulkemaan mukanani, mihin ikinä ryhdynkään. Haluan tukea yrittäjyyttä, sillä olen itsekin ollut urani varhaisemmissa vaiheissa perustamassa yrityksiä, joiden toimintaan palaan takaisin. Liikuntaharrastuksista hiihto on mielilajini ja talven aikana haluaisin hiihtää vähintään 1000 km, eihän sitä muuten voi lukea itseään lajin eliittiin, Hirvi kuvailee. Suunnitelmat paljastavat, että ex-ylijohtajasta tullee klassinen kiireinen eläkeläinen. Edellä mainittujen lisäksi myös puutarhapalsta odottaa kesällä hoitajaansa ja kotona sekä kesäpaikoissa olevat viisi saunaa löylynlaskijaansa. Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuva: Marko Rättö 20

Mittausten jäljitettävyysketju

Mittausten jäljitettävyysketju Mittausten jäljitettävyysketju FINAS-päivä 22.1.2013 Sari Saxholm, MIKES @mikes.fi p. 029 5054 432 Mittatekniikan keskus varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden arviointipalvelut

Lisätiedot

Vedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen

Vedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen Vedenlaadun seurannat murroksessa Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen FINAS-päivä 27.1.2015 Teemu Näykki FT, kemisti, tiiminvetäjä Taustaa Mittaustulos ei ole koskaan täysin oikein Lukuisia tärkeitä

Lisätiedot

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu AKKREDITOINTI Pätevyyden toteamista Perustuu kansainvälisiin standardeihin (ISO/IEC 17025, ISO/IEC

Lisätiedot

FINAS - akkreditointipalvelu. Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1

FINAS - akkreditointipalvelu. Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1 Periaatteet laboratorioiden laadunvarmistusja FINAS - akkreditointipalvelu Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1 1(6) Periaatteet laboratorioiden laadunvarmistusja Alkusanat Tämän FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa. Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen

Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa. Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen Mitä akkreditointi on? Akkreditointi on kansainvälisiin kriteereihin

Lisätiedot

Akkreditoinnin kehittyminen ja tulevaisuuden haasteet. Christina Waddington-Walden Akkreditointipäällikkö FINAS-akkreditointipalvelu

Akkreditoinnin kehittyminen ja tulevaisuuden haasteet. Christina Waddington-Walden Akkreditointipäällikkö FINAS-akkreditointipalvelu Akkreditoinnin kehittyminen ja tulevaisuuden haasteet Christina Waddington-Walden Akkreditointipäällikkö FINAS-akkreditointipalvelu Miten akkreditointi on kehittynyt kummajaisesta aivan tavalliseksi työkaluksi

Lisätiedot

JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI

JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI UUTTA! Nyt akkreditoidulla menetelmällä analysoidut johtokykystandartit meiltä. Kansainvälistä huippuosaamista kemian metrologian alueella Suomessa jo vuodesta 2005 alkaen.

Lisätiedot

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2008. Johtokunta hyväksynyt 12.09.2008

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2008. Johtokunta hyväksynyt 12.09.2008 Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2008 Johtokunta hyväksynyt 12.09.2008 Espoo 2008 2 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA ALKUVUONNA 2008 1. Yleistä Mittatekniikan keskuksen kolmas

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Uutta teknologiaa, uusia osaajia ja innovaatioita

Uutta teknologiaa, uusia osaajia ja innovaatioita Uutta teknologiaa, uusia osaajia ja innovaatioita Ryhmäpäällikkö Mittatekniikan keskus (MIKES) 60 henkeä 7 henkeä Mittatekniikan keskus Metrologian eli mittaustieteen ja pätevyydentoteamisen asiantuntija-

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005 2008. Johtokunta hyväksynyt 3.9.2003

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005 2008. Johtokunta hyväksynyt 3.9.2003 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2005 2008 Johtokunta hyväksynyt 3.9.2003 Helsinki 2003 1. STRATEGINEN SUUNNITELMA VUOSILLE 2005 2008 2 1.1 Mittatekniikan keskuksen toiminta-ajatus ja visio Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

Akkreditointi menestyksen takeena

Akkreditointi menestyksen takeena Akkreditointi menestyksen takeena VANK seminaari 14.6.2013 Säätytalo, Helsinki Dos. Jaakko-Juhani Himberg Akkreditointiasiain valtuuskunnan pj JJH VANK-seminaari 14.6.2013 1 Strategian määritelmiä (Mantere

Lisätiedot

Ohjattua suorituskykyä.

Ohjattua suorituskykyä. Ohjattua suorituskykyä. Yhdyskuntatekniset ajoneuvot Toimiala Rakennuskoneet Maa- ja metsätalouskoneet Kuljetus ja logistiikka Suorituskykyä. Kaikkien komponentien täydellisen integroinnin ansiosta saavutetaan

Lisätiedot

Mitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä?

Mitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä? Mitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä? FINAS-päivä 27.1.2015 Risto Suominen Kalibroinneista akkreditointivaatimuksina käytettävissä standardeissa SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 5.6

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 HANKKEEN TAVOITTEET Tavoitteena on avata markkinoita innovatiivisille ratkaisuille ja yhteistoimintamalleille, joilla yritykset

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298 Asiakaskysely 2011 FINAS-akkreditointipalvelun asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marras-joulukuussa 2011. Kysely lähetettiin sähköisenä kaikille FINASin asiakkaille. Kyselyyn saatiin yhteensä 182

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Tuloksellinen toiminta edellyttää, että mittatekniikan keskuksella on

Tuloksellinen toiminta edellyttää, että mittatekniikan keskuksella on Dnro KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN JA MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2006 1. Yleistä Mittatekniikan keskuksen toiminta-ajatus Mittatekniikan keskus on mittaustieteeseen erikoistunut

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

SKOL, strategia 2015-2018. Esitys syyskokoukselle 18.11.2014

SKOL, strategia 2015-2018. Esitys syyskokoukselle 18.11.2014 SKOL, strategia 2015-2018 Esitys syyskokoukselle 18.11.2014 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Puheenjohtajana: yksikön johtaja Arja Kallio 10.00 10.10 Tervetuloa, Yksikön johtaja Arja Kallio 10.10 10.50 Käytännön asioita aloittaville huippuyksiköille, Tiedeasiantuntija

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

Mittatekniikan keskuksen tiedotuslehti 1 l 2014. MIKESin toiminta 2013 Uusi VTT Oy aloittaa 1.1.2015 CLEEN ja MIKES vaikuttavat Kiinassa

Mittatekniikan keskuksen tiedotuslehti 1 l 2014. MIKESin toiminta 2013 Uusi VTT Oy aloittaa 1.1.2015 CLEEN ja MIKES vaikuttavat Kiinassa Mittatekniikan keskuksen tiedotuslehti 1 l 2014 MIKESin toiminta 2013 Uusi VTT Oy aloittaa 1.1.2015 CLEEN ja MIKES vaikuttavat Kiinassa 1 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI 1 l 2014 SISÄLTÖ 1/2014

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

EuroSkills 2020 ammattikoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus. Keskustelutilaisuus Helsinki 29.1.2015 Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EuroSkills 2020 ammattikoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus. Keskustelutilaisuus Helsinki 29.1.2015 Seija Rasku seija.rasku@minedu. EuroSkills 2020 ammattikoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Keskustelutilaisuus Helsinki 29.1.2015 Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Suomi - maailman osaavin kansakunta vuonna 2020 Miksi EuroSkills

Lisätiedot

Visio suomalaisen laboratoriotoiminnan mahdollisuuksista

Visio suomalaisen laboratoriotoiminnan mahdollisuuksista Ympäristöanalytiikka: Visio suomalaisen laboratoriotoiminnan mahdollisuuksista Lauri Hietaniemi Green Net Finland ry Kemian päivät 28.05.2009 Green Net Finland ry ympäristöteknologian verkosto-organisaatio

Lisätiedot

Älykkäiden koneiden huippuyksikkö. Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK

Älykkäiden koneiden huippuyksikkö. Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK Älykkäiden koneiden huippuyksikkö Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK ESITELMÄN SISÄLTÖ Keitä olemme? Mitä tutkimme? Miten tutkimme? Miten liitymme ympäröivään

Lisätiedot

Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista

Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista 17.06 2010 Tapani Oksanen, Indufor Oy Muutama sana Induforista Riippumaton metsäalan neuvonantajaorganisaatio,

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2009. Johtokunta hyväksynyt 17.9.2009

Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2009. Johtokunta hyväksynyt 17.9.2009 Mittatekniikan keskuksen toiminnan kehittyminen alkuvuonna 2009 Johtokunta hyväksynyt 17.9.2009 Espoo 2009 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA ALKUVUONNA 2009 1. Yleistä 2 Mittatekniikan keskuksen toiminta

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Tuomo Valkeapää 27.1.2015. Vakauksesta varmennukseen

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Tuomo Valkeapää 27.1.2015. Vakauksesta varmennukseen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Tuomo Valkeapää 27.1.2015 Vakauksesta varmennukseen Tukes ja metrologia Valvonta - Viestintä - Kehittäminen Lakisääteinen metrologia Legal Metrology www.tukes.fi

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

ILAC:n periaatteet mittaustulosten jäljitettävyydelle. (ILAC P10:01/2013 epävirallinen käännös, FINAS-akkreditointipalvelu)

ILAC:n periaatteet mittaustulosten jäljitettävyydelle. (ILAC P10:01/2013 epävirallinen käännös, FINAS-akkreditointipalvelu) ILAC:n periaatteet mittaustulosten jäljitettävyydelle (ILAC P10:01/2013 epävirallinen käännös, FINAS-akkreditointipalvelu) ILAC-P10:01/2013 epävirallinen käännös 3.6.2015 2 (11) Sisällys Esipuhe Tarkoitus

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen 7.3.2013 Jyväskylän kaupungin kansainvälisten yhteyksien linjaukset Jyväskylän kaupunkistrategia Jyväskylä kilpailukykyinen kaupunki,

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Itä-Suomen yksikkö Kuopio KAIVOSVESIVERKOSTO Ohjelma SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Verkostoyhteistyön tavoitteet Suomen kaivosvesiosaamisen verkosto (myöh. kaivosvesiverkosto tai

Lisätiedot

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimusinfrastruktuurin nykytila ja tulevaisuus Helsinki 2.10.2013 Energia yksi ihmiskunnan suurista haasteista

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

FinlandCare 2014 HYVÄ SEMINAARI

FinlandCare 2014 HYVÄ SEMINAARI FinlandCare 2014 HYVÄ Ä SEMINAARI FinlandCare _Hyvinvointia Suomesta Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2011 käynnistämä ohjelma terveysalan yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistämiseksi Ohjelma

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitus

Strategisen tutkimuksen rahoitus Strategisen tutkimuksen rahoitus HENVI-LUKE-verkottumistilaisuus 26.1.2015 Tiina Petänen 1 Mitä on strateginen tutkimus? Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA TULEVAISUUDEN STANDARDEIHIN FORUM 2014 4.11. 2014

NÄKÖKULMIA TULEVAISUUDEN STANDARDEIHIN FORUM 2014 4.11. 2014 NÄKÖKULMIA TULEVAISUUDEN STANDARDEIHIN FORUM 2014 4.11. 2014 1 FORUM tapahtumat: Pitkä perinne, monipuolisia ja ajankohtaisia teemoja 2006 Standardeilla menestystä liiketoimintaan 2007 Hyödy standardeista

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida

Lisätiedot

14.3.2014. Mittausteknologian osaamiskeskus

14.3.2014. Mittausteknologian osaamiskeskus 14.3.2014 Mittausteknologian osaamiskeskus 1 10 v Measurepolista yli 40 v osaamista Osa Kajaanin valitsemaa osaamisperusteista innovaatiopolitiikkaa kärkenä mittaustekniikka Kokonaisuuteen kuuluu myös

Lisätiedot

Biotekniikkaviikon päätapahtuma

Biotekniikkaviikon päätapahtuma Biotekniikkaviikon päätapahtuma 3.10.2013 Finlandia-talo Tietoyhteiskunta ja biotekniikka Marja Makarow Knowledge triangle Tietokolmio Tietoyhteiskunnan kivijalka TUTKIMUS Rahalla tietoa Tiedosta rahaa

Lisätiedot

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet FINAS-päivä Jukka Verho Inspectan kasvu pienestä kansallisesta tarkastuslaitoksesta kansainväliseksi TIC toimijaksi 1995

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus HINKU yritystilaisuus Uudessakaupungissa 11.11.2014 Mikä yritys hyötyy cleantechhankinnoista? Yritykset, jotka osaavat

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Toiminnan riskien arviointi tarkastuslaitostoiminnassa

Toiminnan riskien arviointi tarkastuslaitostoiminnassa Toiminnan riskien arviointi tarkastuslaitostoiminnassa Toni Hakkarainen Bureau Veritas Bureau Veritas Konserni Henkilöstö ~ 58 000 Toimintaa 140 maassa 400 toimistoa 400 000 asiakasta Liikevaihto 3,8 Mrd

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

Markkinoille pääsyn vaatimuksia EU:ssa ja muualla. Salotek Consulting Oy

Markkinoille pääsyn vaatimuksia EU:ssa ja muualla. Salotek Consulting Oy Markkinoille pääsyn vaatimuksia EU:ssa ja muualla Salotek Consulting Oy Seppo Salo Puh. +358 40 5107893 email: seppo.salo@salotek.fi www.salotek.fi Salotek Consulting Oy Yritys ja osaaminen Yrityksen toimialana

Lisätiedot

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Visio- ja uutispäivä Toimitusjohtaja Elintarviketeollisuusliitto ry Tämä ei ole uutinen: Innovatiivisuus on ja on aina ollut kehittyvän yrityksen

Lisätiedot

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT 15.6.2011 Pauli Niemelä TUTKIJAN URAN IDEA TOHTORIKOULUTUS (Tohtori-/tutkijakoulut), ei ilmeisesti laajene jatkossa, mutta

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu

FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -info aiehakemuksia valmisteleville 15.1. 2014 Hanna Rantala FiDiPro-ohjelma Tekesin ja Suomen Akatemian yhteinen rahoitusohjelma. Tavoitteena on kasvattaa

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Suomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND

Suomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND Suomen Akatemia Risto Vilkko Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön 1 ACADEMY OF FINLAND Kansainvälisen toiminnan tavoitteet Akatemia tukee tutkimuksen ja tutkimusympäristöjen laadun

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin

Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin Tiina Ropo Kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus, Tiina Ropo, Innovaatiot ja Kansainvälistyvä liiketoiminta / Osaamisesta Kasvua

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF)

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) SUOMEN AKATEMIA HAKUILMOITUS 1 20.4.2012 KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) Rahoitus Rahoituskausi

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Strateginen tutkimusavaus Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus Tekesissä 21.8.2012 Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus

Lisätiedot

Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi

Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi FINAS - akkreditointipalvelu Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-85-7 1(7) Periaatteet standardien

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta TUKES ENTISTÄ LAAJEMPI TUOTEVALVONNAN KESKUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) aloitti toimintansa

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot