ASKOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA INVESTOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 ASKOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA INVESTOINTISUUNNITELMA Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2 ASKOLAN KUNTA Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO I KUNNANJOHTAJAN KATSAUS... 1 II TALOUSSUUNNITELMAN TALOUDELLISET JA TOIMINNALISET LÄHTÖKOHDAT Väestö- ja ikärakennekehitys Kooste Suomen pankin ennusteesta vuosiksi Tuloperusteet Menoperusteet... 3 III KUNNANTALOUDEN TUNNUSLUVUT... 5 IV V VI VII VIII IX X XI TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TALOUSARVIOSSA UUTTA VUONNA TÄRKEIMMÄT INVESTOINNIT TILIVELVOLLISET TALOUSARVION RAKENNE KÄYTTÖTALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVION SITOVUUS KÄYTTÖTALOUSOSA VUOSILLE Perusturvalautakunta Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Yleishallinto Tarkastuslautakunta Keskusvallilautakunta XII XIII XIV INVESTOINTIOSA VUOSILLE MUUT TASEYKSIKÖT ASKOLAN KUNTAKONSERNI

3 ASKOLAN KUNTA 1 Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma I. KUNNANJOHTAJAN KATSAUS YLIVOIMAINEN TEHTÄVÄ 2012? Nimesin noin vuosi sitten kuluvan vuoden budjetin riskinottovuodeksi Perustelin esitykseni sillä, että kunta ei kiristänyt verotustaan riittävästi uskoen siihen, taloudellisen kasvun myötä talous tasapainottuu yli euron negatiivisesta talousarvioesityksestä huolimatta. Optimismi ja vahva tulevaisuudenusko auttavat monesti. Niin kauan, kuin ihmiset uskovat asiaansa ja siihen, mitä ovat tekemässä, voidaan vaikeatkin asiat kääntää voitoksi. Tällä kertaa se ei kuitenkaan auttanut. Syynä oli erikoissairaanhoidon todella suuri kasvu. Tulemme ylittämään erikoissairaanhoitoon varatut määrärahamme yli miljoonalla eurolla ja prosenteissa kasvu merkitsee noin + 25 prosentin kasvua budjetoituun nähden. Kun tämän lisäksi sivistystoimen kotikuntakorvausarvio oli laadittu ylioptimistiseksi, voidaan kuluvan vuoden toteutumaennusteita luonnehtia latinankielisellä ilmauksella annus horribilis, hirveä vuosi. Vuosi oli hirveä myös sekä kansainvälisen finanssikriisin pitkittymisen ja siitä seuranneen talouden taantuman ja uuden hallitusohjelman myötä. Viimeksi mainittu vie meiltä pois yli euroa valtionosuuksia yleisen valtionosuuden leikkauksen ja siksi, että kiinteistövero irrotettiin verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksien pohjista. Kaikkien tekijöiden yhteenlaskettu vaikutus pakottaa meidät perusasioiden pohdintaan ja keskittymään meidät vain siihen, joka on meille oleellista. Vaikeiden tulevaisuudennäkymien vuoksi budjettiprosessi on venynyt pitkäksi. Olemme käyneet läpi omaa toimintaamme sekä ostopalvelusopimuksiamme periaatteella kiveäkään ei jätetä kääntämättä talouden tasapainoon saattamiseksi. Ensinnäkin kunnan strategia kirjoitetaan uusiksi. Strategian päätavoitteeksi tullaan asettamaan talouden tasapainoon saattaminen. Se puolestaan merkitsee taloudellisuuden korostamista kaikessa palvelutuotannossa, maksujen ja taksojen tarkistuksia, kunnan toiminnalle tarpeettoman omaisuuden myyntiä, mutta ennen kaikkea uusien tulolähteiden hakemista. Ensi vuoden talousarvioesityksessä konkreettisin uusin talouden tasapainottamista koskeva toimintatavan muutos lähtee palvelukeskus Mäntyrinteellä toteutettavasta kuntakohtaisesta hankkeesta, jolla tullaan siirtämään painopiste pitkäaikaisesta laitosvaltaisesta hoidosta ja hoivasta lyhytkestoiseen hoivaan ja hoitoon sekä avopalveluihin. Kertomani toimintatavan muutos on paitsi inhimilliseltä kannalta paras, niin myös kunnan kannalta taloudellisin. Tähän liittyy olennaisesti hoidon oikea porrastus, eli kalliita erikoissairaanhoidon vuodeosastohoitoa käytetään vain se aika, joka on hoidon kannalta perusteltua. Organisoimme uudelleen myös vapaa-ajan (nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalvelut) ja integroimme ne osaksi muita peruspalveluja. Tavoitteena on poikkihallinnollisen toimintatavan turvin parantaa nuorten asemaa ja etenkin tunnistaa ajoissa alkavaa syrjäytymiskehitystä siihen myös puuttuen. Investointiemme suuruus ensi vuonna on euroa (netto). Palvelukeskus Mäntyrinteeseen toteutetaan saneeraustyönä uusi dementiaosasto, jonka rahoitus järjestetään testamenttirahoituksella. Myös syyskuisen kouluverkkosuunnitelman mukainen uuden alakoulun suunnittelu on toteutettavien asioiden listalla. Muutamien investointien kohdalla kunta vaatii investoinnista hyötyvien sitoutumista, kuten Vakkolan länsiosan viemäröinnin kohdalla on kyse. Maan hallitus aikoo myös toteuttaa kuntarakenneuudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Hallitusohjelman mukaan vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Kuntarakenneuudistus ja sen vaikutukset kuntaan ovat vielä suuri kysymysmerkki. Tietoa niistä on kuitenkin jo pian luvassa, sillä rakennetyöryhmän selvitys lähetetään kuntiin tammikuussa ja helmikuussa alkavat aluekierrokset. Aluekierroksen aikana kaikkia kuntia tullaan myös kuulemaan kuntakohtaisesti. Se, miten kuntauudistus loppujen lopuksi toteutuu, riippuu maan hallituksen kyvystä ja tahdosta kunnallisvaalivuonna Otsikoin talousarvioesitykseni sanoilla Ylivoimainen tehtävä?. Pyydän kuitenkin huomaamaan kysymysmerkin otsikon lopussa. Näet vanhan sanonnan mukaan, jos ei tarjoudu ottamaan vastaan myös ylivoimaista tehtävää, ei koskaan tee kaikkea sitä, mihin pystyy. Esko Rautiainen kunnanjohtaja

4 ASKOLAN KUNTA 2 Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma II. TALOUSSUUNNITELMAN TALOUDELLISET JA TOIMINNALLISET LÄHTÖKOHDAT 1. Väestö- ja ikärakennekehitys Askolan väkiluku on kasvanut koko 2000-luvun ajan. Kasvu on ollut noin 10 prosenttia, eli 443 asukasta vuosina Vuosiksi 2011 ja 2013 on ennustettu 1,0 % väestönkasvua. Viiden tuhannen asukkaan rajan ennustetaan ylittyvän vuosien tietämillä. Askolan sijainti pääkaupunkiseudun läheisyydessä on tulevan väestönkehityksen kannalta hyvä. Pääkaupunkiseudun läheisyyden ja kasvuvaikutuksen yhdessä kunnan omien kehittämistoimenpiteiden kanssa odotetaankin jatkossa vaikuttavan myönteisesti väestön määrän kehitykseen. Aktiivisella tontti- ja maapolitiikalla pyritään vilkastuttamaan rakentamistoimintaa ja yritysten sijoittumista Askolan kunnan alueelle. Vuoden 2010 lopussa Askolan kunnan väestön ikärakenteesta on keski-ikäisiä ( vuotiaita) noin 66 %. Loppu 34 % jakautuu nuoriin alle 15 vuotiaisiin noin 20 % ja yli 65-vuotiaisiin noin 14%. Yli 65-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä kasvaa kuitenkin maltillisesti. Ikärakenteen muutos vaikuttaa kunnallisten palvelujen kysynnän määrään ja kohdentumiseen. Kunnan palvelurakenteen tulee olla joustava ja muuttua kysyntätekijöiden mukaan. 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Askola väestörakenne Yli Alle Kooste Valtiovarainministeriön taloudellisesta katsauksesta (lokakuu 2011) Askolan väestö vuosina ja ennuste Maailmantalouden nopein kasvuvaihe on ohitettu. Kesän aikana lisääntynyt epävarmuus on heikentänyt tulevaisuudennäkymiä niin kansainvälisessä taloudessa kuin kotimaassakin. Tänä vuonna Suomen talouden arvioidaan vielä kasvavan kohtuullisesti kotimaisen kysynnän tukemana. Myös vienti tukee talouskasvua, joskin aiempaa vähemmän. Ensi vuonna talouskasvu hidastuu. Syynä kasvun hidastumiseen on toisaalta vientikysynnän heikkous ja toisaalta lisääntyneen epävarmuuden johdosta alentunut investointihalukkuus. Alhaisen taloudellisen aktiviteetin seurauksena työttömyyden odotetaan laskevan hitaasti. Kuluttajahintojen nousu pysyy yli kolmessa prosentissa tänä ja ensi vuonna. Talouden kasvu, välillisen verotuksen kiristäminen sekä elvytystoimenpiteiden päättyminen kohentavat julkisen talouden rahoitusasemaa tänä vuonna. Julkinen talous pysyy kuitenkin alijäämäisenä valtiontalouden suuren alijäämän vuoksi. Hallituksen päättämät sopeutustoimet kohentavat valtion rahoitusasemaa ensi vuodesta alkaen. Ne eivät kuitenkaan riitä tasapainottamaan valtiontaloutta, koska väestön ikääntyminen hidastaa julkisen talouden rahoituspohjan kasvua yhä enemmän lähivuosina. Vuonna 2015 valtion rahoitusalijäämä on edelleen 2,8 % BKT:sta. Kuntien valtionosuuksiin kohdistuvat säästötoimenpiteet kiristävät kuntien taloutta. Vaikka kunnat nostavat kunnallisveroäyriä ja pyrkivät hillitsemään kulutusmenojen kasvua, kuntien rahoitusasema heikkenee. Työeläkerahastojen ylijäämä pienenee vähitellen, kun eläkemenot kasvavat. Niiden ylijäämä säilyy kuitenkin lähellä 3 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon keskipitkällä aikavälillä. Koska valtion ja kuntien rahoitusasema pysyy alijäämäisenä, julkisyhteisöjen velkaantuminen jatkuu ennustejaksolla. Velan määrä kasvaa niin, että v julkisyhteisöillä on velkaa 53,5 % BKT:hen suhteutettuna

5 ASKOLAN KUNTA 3 Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma ETLAn näkemyksiä talouskehityksestä BKT Suomen talous reagoi kansainväliseen kasvun hidastumiseen. Kasvuennustetta on tarkistettu alaspäin, vuonna 2011 BKT:n arvioidaan kasvavan 3 prosenttia ja vuonna 2012 BKT:n kasvun arvioidaan jäävän 2 prosenttiin. Vuonna 2013 kasvun arvioidaan nopeutuvan 3 prosenttiin edellyttäen, että euroalueen akuutti kriisi saadaan ratkaistuksi. Vienti Tavaraviennin määrä kasvoi merkittävästi vuoden 2010 aikana sekä 2011 ensimmäisellä neljänneksellä heikentyen voimakkaasti loppuvuotta kohti samoin kuin palveluvienti on supistunut tuntuvasti. Viennin arvioidaan jäävän 2011 edellisvuotiselle tasolle. Vuonna 2012 viennin ennustetaan kasvavan viitisen prosenttia samoin kuin 2013 edellyttäen, että Euroopan kriisistä päästään yli ja että kuluttajien luottamus palaa. Investoinnit Kevään investointitiedustelujen mukaan arvioitiin selvää investointien kasvua useilla toimialoilla. Kansainvälisen talouden huonot uutiset ovat kuitenkin lisänneet varovaisuutta. Yksityisten investointien arvioidaan kuitenkin lisääntyvän 6 prosenttia vuonna Vuonna 2012 kasvu hidastuu 2,5 prosenttiin ja vuonna 2013 kasvu nopeutuu 4 prosenttiin. Kone- ja laiteinvestointien arvioidaan kasvavan 8 prosenttia vuonna 2011 ja seuraavana kahtena vuotena kasvun arvioidaan olevan 4 prosenttia. Työttömyysaste Vuonna 2011 työttömyysasteen arvioidaan alenevan viime vuoden 8,4 prosentista 7,9 prosenttiin. Kokonaistuotannon kasvun hidastumisesta huolimatta ikääntymisestä aiheutuva työvoiman tarjonnan supistuminen alentaa työttömyysastetta. Vuonna 2012 työttömyysaste on 7,7 ja vuonna 2013 se alenee edelleen 7,4 prosenttiin. Julkisella sektorilla rahoitusongelmat rajoittavat työllistämismahdollisuuksia. Työllisyysaste nousee 70 prosenttiin vuonna 2013 kun vuonna 2010 se oli 68 prosenttia. Ostovoima Inflaation kiihtyminen ja korkotason nousu ovat hillinneet yksityisen kulutuksen kasvua. Maltillisten palkkaratkaisujen myötä ja vaimenevan työllisyyden myötä palkkasumma pienenee. Myös hyödykeverojen nosto syö ostovoimaa. Yksityisen kulutuksen määrän arvioidaan kasvavan 3 prosenttia vuonna Vuonna 2012 se kasvaa 2,5 ja vuonna 2013 noin 2 prosenttia. Inflaatio Kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan 3,4 prosenttia vuonna 2011, suurimpina aiheuttajina elintarvikkeiden ja energian kallistuminen. Vuonna 2012 kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 2,6 prosenttia ja vuonna 2013 pari prosenttia. Ansiotaso nousee 2,8 prosenttia vuonna 2012 sisältäen rakenteelliset muutokset. 3. Tuloperusteet Kunnallisvero Askolan kunnallisveroprosentti vuodelle 2012 on 20,00 %. Koko maan keskimääräinen tuloveroprosentti vuonna 2012 on 19,25 prosenttia. Uudenmaan kuntien keskimääräinen veroprosentti vuonna 2012 on 18,63 prosenttia. Kunnallisveroa Askolassa arvioidaan kertyvän euroa vuonna Kunnallisveron arviot on tehty kuntaliiton kuntakohtaisen veroennustekehikon avulla. Kunnallisverokertymä on noin 91 % kaikista kunnan verotuloista. Askolan työttömyysaste on säilynyt ennallaan vuoden aikana ollen lokakuussa ,0% (148 henkilöä), lokakuussa 2010 vastaavasti 6% (146 henkilöä). Yhteisövero Yhteisöveron on kehittynyt suotuisasti vuonna Vuoden 2012 yhteisöverokertymäksi arvioidaan Askolassa tulevan euroa. Yhteisövero on noin 7 % kaikista kunnan verotuloista. Kiinteistövero Vuodelle 2012 kiinteistöveroprosentteja nostettiin, joten kiinteistöverotulot kasvavat aikaisempiin vuosiin verrattuna. Vuonna 2012 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän euroa. Rakentamattomat kaavatontit tulevat vuonna 2012 verotuksen piiriin. Kiinteistövero on noin 4 % kaikista kunnan verotuloista.

6 ASKOLAN KUNTA 4 Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma Kiinteistövero-prosentit Uusimaa 2012 Koko maa Yleinen kiinteistövero 0,50 0,70 0,70 0,80 0,81 0,90 Vakituiset asuinrakennukset 0,22 0,42 0,42 0,50 0,34 0,40 Muut asuinrakennukset 0,72 0,82 0,82 1,10 1,06 1,00 Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöt ei ilmoitettu ei ilmoitettu Rakentamattomat tontit ,00 ei ilmoitettu ei ilmoitettu Voimala 0,50 1,50 1,50 2,00 ei ilmoitettu ei ilmoitettu Valtionosuudet Askolan kunnan saamien valtionosuuksien arvioidaan jäävän 3 % vuoden 2011 ennakoidusta toteumasta ollen euroa. Valtionosuus on arvioitu valtionosuuslaskurin avulla. Toimintatuotot Askolan kunnan toimintatuotot ovat vuoden 2012 talousarviossa euroa. Toimintatuotot kasvavat 13 % verrattuna edellisen vuoden talousarvioon. Toimintatuottojen kasvu johtuu maksujen ja taksojen tarkistuksista. Omaisuuden myynti Talousarvion satunnaisiin tuottoihin on budjetoitu käyttöomaisuuden myyntivoittoja euroa. Summa koostuu kunnan normaaliin toimintaan kuulumattomien maa-alueiden ja kiinteistöjen myyntivoitoista. 4. Menoperusteet Toimintamenot (kulut) Askolan kunnan käyttötalouden menoarvio on noin euroa. Toimintamenojen kasvu edellisen talousarvion lukuihin verrattuna on 3,8 %. Toimintamenojen arvioitu kasvu vuoden 2010 tilinpäätökseen verrattuna on 4,2 %. Henkilöstökulut kasvavat vuoden 2010 toteumasta 9,0 %. Henkilöstökulut ( euroa) ovat kunnan suurin yksittäinen menoerä. Henkilöstökulut ovat noin 50,7 % kunnan kaikista toimintakuluista. Budjetoitu keskimääräinen henkilöstömäärä 289. Henkilöstökulujen kasvua pyritty hillitsemään vähentämällä uusia rekrytointeja. Myös eläköitymiset ja määräaikaiset työsuhteet ovat olleet kriittisessä tarkastelussa. Toimenpiteillä on saavutettu vuonna 2012 noin 6 henkilötyövuoden säästö ja vuonna 2013 vastaavasti 5 henkilötyövuoden säästö. Hallitus on edellyttänyt 10 henkilötyövuoden vähentämistä talousarvio-ohjeistuksessaan. Investoinnit Vuosien 2012 nettoinvestoinnit (investoinnit vähennettynä rahoitusosuuksilla) ovat yhteensä euroa. Suurimmat yksittäiset investointikohteet ovat : - keskustaajamien 1. alakouluratkaisun suunnittelu - uuden paloaseman tontti- ja suunnittelukustannukset - kirkonkylän kiinteistöjen kaukolämpö - vesi- ja viemärilaitoksen rakennustyöt - palvelukeskus Mäntyrinteen muutostyöt (rahoitus testamenttivaroilla) - maa-alueiden osto

7 ASKOLAN KUNTA 5 Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma III. KUNNAN TALOUDEN TUNNUSLUVUT TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Asukasluku Asukasluvun muutos, % 1,8 % 1,1 % 1,5 % 0,7 % 1,8 % 1,5 % 1,2 % 1,2 % Veroprosentti 18,50 18,75 18,75 18,75 19,00 20,00 20,00 20,00 Verotulot, eur Verotulojen muutos, % 8,9 % 6,7 % 3,2 % 3,1 % 2,0 % 10,2 % 1,1 % 2,5 % Verotulot, / asukas Valtionosuudet, eur Toimintatuotot / toimintakulut (ulk.) % 16,9 % 12,9 % 14,5 % 15,3 % 14,1 % 15,2 % 15,2 % 15,4 % Poistot, eur Vuosikate, 1000 eur Vuosikate, / asukas 266,40-3,78 194,99 78,00 110,10 187,20 172,45 142,88 Vuosikate % 7,0 % -0,1 % 4,0 % 1,6 % 2,2 % 3,7 % 3,4 % 2,8 % Vuosikate poistoista % 186,2 % -2,1 % 108,5 % 38,3 % 45,8 % 70,9 % 64,3 % 51,5 % Tulorahoitus tasapainossa epätasapainossa heikko heikko heikko heikko heikko heikko Nettoinvestoinnit, eur Investointien tulorahoitus, % 54,0 % -0,3 % 50,5 % 10,0 % 30,3 % 78,0 % 21,2 % 22,5 % Investoinnit netto, / asukas Pitkäaikainen vieras pääoma, eur Pitkäaikainen vieras pääoma, / asukas Korkomenot, euroa / asukas Lainanhoitokate 2,1 0,3 1,1 0,6 0,7 1,1 0,9 0,7 Toimintatuotot / toimintakulut, % = kuinka paljon toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla Vuosikate, ja / asukas =kuinka paljon talousarviovuoden tulorahoituksesta jää investointien ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen Vuosikate, % = 100 x (vuosikate / (toimintatuotot + verotulot + valtionosuudet)) Vuosikate poistoista, % = 100* (vuosikate / poistot) Tulorahoitus tunnusluku = tulkitsee sanallisesti vuosikate poistoista luvun arvoa = kuvaa kattaako vuosikate poistot eli investointitarpeen ja onko tulorahoitus tasapainossa eli tunnusluku vähintään100. Tulorahoitus on heikko, jos tunnusluku on nollan ja sadan välillä. Jos tunnusluku on miinusmerkkinen, tulorahoitus on epätasapainossa, koska tulot eivät riitä edes varsinaisen toiminnan pyörittämiseen. Investointien nettorahoitus, % = 100 x (vuosikate / investoinnit ilman valtionosuuksia) = kuvaa tulorahoituksen ja bruttoinvestointien suhdetta Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / ( korkokulut + lainanlyhennykset) = jos tunnusluku on 1 tai suurempi, tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluku on alle 1, joudutaan vähentämään kunnan toimintapääomaa esimerkiksi ottamalla lisälainaa tai tulouttamalla talletuksia, sijoituksia ja muita saatavia

8 ASKOLAN KUNTA 6 Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma IV. ASKOLAN KUNNAN TULOSLASKELMA Ulkoiset erät TP 2010 TA 2011 TA 2012 Muutos % TS 2013 TS Keskusvaalilautakunta ,9 % 0 0 Perusturvalautakunta ,3 % Rakennus- ja ympäristölautakunta ,9 % Sivistyslautakunta ,8 % Tarkastuslautakunta ,0 % 0 0 Tekninen lautakunta ,1 % Yleishallinto ,1 % Toimintatuotot ,8 % Keskusvaalilautakunta ,2 % 0 0 Perusturvalautakunta ,5 % Rakennus- ja ympäristölautakunta ,9 % Sivistyslautakunta ,5 % Tarkastuslautakunta ,9 % 0 0 Tekninen lautakunta ,9 % Yleishallinto ,2 % Toimintamenot ,1 % TOIMINTAKATE ,6 % Verotulot ,2 % Kunnallisvero ,5 % Kiinteistövero ,6 % Yhteisövero ,5 % Valtionosuudet ,6 % Rahoitustuotot- ja kulut ,1 % Korkotulot Muut rahoitustuotot ,9 % Korkomenot ,5 % Muut rahoitusmenot ,0 % VUOSIKATE ,7 % Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,5 % TILIKAUDEN TULOS ,1 % Satunnaiset erät TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ ,7 %

9 ASKOLAN KUNTA 7 Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma Tuloslaskelma Tuloslaskelma osoittaa, miten kunnan tulorahoitus riittää kunnan palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoituskuluihin sekä käyttöomaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Tuloksen sitovuus Kunnanhallitus vastaa kunnan taloudenhoidosta ja talousarvion täytäntöönpanosta ja sen tulee ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta tilikauden tulostavoite toteutuu vähintään talousarviossa hyväksytyn mukaisena. Kunnan toiminnassa valtuuston nähden ovat sitovia myös tuloslaskelman erät. Toimintatuotot ja kulut Toimintatuotot ja toimintakulut ovat käyttötalousosan hallinto- ja viranomaistoimintojen, palvelutoimintojen ja menojen yhteissummat. Toimintakate= toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus, joka kunnallisen toimintaluonteensa johdosta on alijäämäinen ja rahoitetaan verorahoituksella Verotulot Verotulot sisältävät ansiotuloista maksettavan kunnallisen tuloveron, yhteisövero-osuuden ja kiinteistöveron. Rahoitustuotot ja kulut Korkomenot on laskettu kunnan lainakannan ja sen muutosten sekä velkakirjojen ja yleisen lainakoron mukaisesti. Poistot Käyttöomaisuuden poistot merkitään tuloslaskelmaan kunnanhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Tilikauden tulos Tilikauden tulos osoittaa kunnan tuloslaskelman tuloksen yli- tai alijäämäisyyden.

10 ASKOLAN KUNTA 8 Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma V. ASKOLAN KUNNAN RAHOITUSLASKELMA Muutos % TP 2010 TA 2011 TA 2012 Ulkoiset erät TS 2013 TS 2014 Toiminnan rahavirta Vuosikate ,7 % Satunnaiset erät ,0 % 0 0 Tulorahoituksen korjauserät ,0 % Investointien rahavirta Investointimenot ,7 % Rahoitusosuudet investointimenoihin ,4 % Pysyv. Vastaav.hyöd. Luovutusvoitot ,0 % Toiminnan ja investointien rahavirta ,4 % Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0 Antolainasaamisten vähennykset 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,8 % Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,9 % Lyhytaikaisten lainojen muutos ,6 % Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiant. Varojen ja po:n muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta ,7 % KASSAVAROJEN MUUTOS ,7 % Rahoituslaskelma Rahoituslaskelma osoittaa, kuinka paljon tarvitaan tulorahoituksen lisäksi pääomarahoitusta investointeihin, lainan lyhennyksiin ja muihin rahoitusmenoihin sekä miten rahoitustarve katetaan. Rahoitustarve katetaan joko lainojen lisäyksellä ja/tai toimintapääoman vähennyksellä. Määrärahojen sitovuus Rahoitusosan sitovia määrärahoja ovat lainanottoon osoitettu nettomääräraha ja pitkäaikaisten lainojen ottoon osoitettu nettomääräraha. Vuosikate Vuosikatteen määrä rahoituslaskelmaan muodostuu tuloslaskelman mukaan. Investoinnit Investoinnit merkitään rahoituslaskelmaan erillisen investointisuunnitelman mukaan. Investointisuunnitelmaan sisältyvät arviot hankintamenoista, rahoitusosuuksista ja käyttöomaisuuden myyntituloista. Antolainat Antolainan vähennyksiin on laskettu lainasuunnitelmien mukaiset lyhennykset. Lainakannan muutokset Pitkäaikaisia lainoja otetaan kunnan investointien rahoittamiseen. Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset on merkitty talousarvioon laadintahetkeen mennessä otettujen lainojen lyhennysaikataulujen mukaan. Suunnittelukaudella on tavoitteena lainamäärän kasvun pysäyttäminen.

11 ASKOLAN KUNTA 9 Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma VI. TALOUSARVIOSSA UUTTA VUONNA yksityiskohtaisempi selvitys ao. vastuualueen kohdalla käyttötalousosassa PERUSTURVALAUTAKUNTA - Perusturvalautakunnan alaisuudessa oleva lasten päivähoidon tulosalue siirretään lukien kokonaisuudessaan sivistystoimen alaisuuteen. - Uusi terveydenhuoltolaki on tullut voimaan Sen edellyttämänä ensihoitopalvelut siirtyvät erikoissairaanhoidon järjestettäviksi. Porvoon sairaanhoitoalueella ensihoito siirtyy sen vastuulle alkaen, palvelun toteuttajana jatkaa edelleen Porvoon pelastuslaitos. SIVISTYSLAUTAKUNTA - integraatio perusturvan ja vapaa-aikatoimen kanssa - kouluverkkopäätöksen eteenpäinvienti käytäntöön TEKNINEN LAUTAKUNTA - Teknisen johtajan viransijaisena toimii Jyrki Uusitalo - Veden, jäteveden, perusmaksun sekä liittymismaksujen korotus alkaen vesi- ja viemärilaitoksen talouden tasapainottamiseksi. - Korjaus- ja kunnossapitomäärärahat on rajattu välttämättömiin töihin YLEISHALLINTO - vapaa-aikatoimen uudelleen organisointi - työterveyshuollon toimintasuunnitelmasta poistetaan sairaanhoitopalvelu alkaen. RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA - toiminta pidetään ennallaan VII. TÄRKEIMMÄT INVESTOINNIT VUONNA 2012 Vuoden 2012 Askolan kunnan tärkeimmät investoinnit ovat: - keskustaajamien 1. alakouluratkaisun suunnittelu - palvelukeskus Mäntyrinteen muutostyöt - vesi- ja viemärilaitoksen rakennustyöt VIII. TILIVELVOLLISET Hyväksyessään tilinpäätöksen valtuusto päättää vastuuvapaudesta tilivelvollisille. Askolan kunta katsoo tilivelvolliseksi: - toimielinten luottamushenkilöt valtuustoa lukuun ottamatta - viranhaltijat, jotka ovat vailla vaalikelpoisuutta valtuustoon - viranhaltijat, jotka toimivat toimielinten esittelijöinä - vastuualueiden vastuuhenkilöt - viranhaltijat, jotka ovat vastuussa tietystä tehtäväkokonaisuudesta Vastuualuetason tilivelvolliset ovat näkyvissä käyttötalousosassa vastuualueittain. IX. TALOUSARVION RAKENNE Kunnanvaltuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuusto hyväksyy myös kolmea tai useampaa vuotta koskevan taloussuunnitelman. Talousarviossa on käyttötalousosa, tuloslaskelmaosa, investointiosa sekä rahoitusosa. Askolan kunnassa käyttötalousosa, tuloslaskelmaosa ja rahoitusosa ovat taloussuunnitelmassa kolmivuotisia. Investointiosa on viisivuotinen. Kunnanvaltuusto hyväksyy talousarviossa toimielimille käyttötalousosassa vastuualuekohtaiset ja investointiosassa hankeryhmäkohtaiset toimintatavoitteet ja nettomäärärahat. Käyttötalous- ja investointiosan nettomäärärahoihin verrattavia eriä ovat kunnan talousarviossa: 1. verotulot 2. valtionosuudet 3. korkotuotot 4. muut rahoitustuotot 5. satunnaiset tuotot 6. korkomenot 7. muut rahoitusmenot 8. satunnaiset kulut Rahoitusosassa tällaisia eriä ovat: 1. antolainojen vähennys 2. antolainojen lisäys 3. pitkäaikaisten lainojen lisäys 4. pitkäaikaisten lainojen vähennys

12 ASKOLAN KUNTA 10 Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma X. KÄYTTÖTALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVION SITOVUUS Toimielintä ja viranhaltijaa sitovat valtuustoon nähden määrärahan ja tuloarvion erotus eli nettomääräraha sekä teksteissä mainitut sitovat tavoitteet. Sitovaa nettomäärärahaa ei saa ylittää ilman kunnanvaltuuston lupaa. Mikäli vastuualue ei kykene talousarviovuoden aikana toimimaan nettomäärärahan mukaisella tasolla, tulee sen tehdä kunnanvaltuustolle talousarvion muutosesitys (lisämäärähakemus). Siinä on selvitettävä määrärahan muutoksen vaikutus sitoviin tavoitteisiin sekä ylitysesityksen kattamistapa. Lautakuntakohtaiset sitovat toimintamenot ja -tuotot TP 2010 Alku-peräinen TA 2011 Perusturvalautakunta (sisältää myös erikoissairaanhoidon) Muutettu TA 2011 TA 2012 Muutos% TA 2011 alkup Muutos% TA 2011 muut Muutos% TP TA 2012 Toimintamenot ,3 % 3,2 % 5,6 % Toimintatuotot ,3 % 8,3 % 15,8 % Toimintakate ,8 % 2,6 % 4,5 % Perusturvalautakunta ilman erikoissairaanhoitoa, netto Toimintakate ,2 % 0,2 % 1,7 % Erikoissairaanhoito Toimintamenot ,0 % 7,9 % 10,3 % Toimintatuotot ,0 % 0,0 % 0,0 % Toimintakate ,9 % 7,9 % 10,3 % Sivistyslautakunta Toimintamenot ,3 % 10,3 % 11,5 % Toimintatuotot ,9 % 32,9 % 22,0 % Toimintakate ,9 % 6,9 % 9,8 % Tekninen lautakunta Toimintamenot ,9 % 0,4 % -3,6 % Toimintatuotot ,1 % 12,1 % -42,7 % Toimintakate ,5 % -5,0 % 53,3 % Rakennus- ja ympäristölautakunta Toimintamenot ,9 % 0,9 % 13,1 % Toimintatuotot ,9 % -0,9 % 8,8 % Toimintakate ,9 % 8,9 % 34,6 % Yleishallinto Toimintamenot ,2 % -1,6 % -11,0 % Toimintatuotot ,3 % 9,3 % 3,7 % Toimintakate ,8 % -3,0 % -12,8 % Tarkastuslautakunta Toimintamenot ,9 % 5,9 % 32,2 % Toimintatuotot ,0 % 0,0 % 0,0 % Toimintakate ,9 % 5,9 % 32,2 % Keskusvaalilautakunta Toimintamenot ,2 % 223,2 % Toimintatuotot ,9 % 115,9 % Toimintakate ,3 % 722,3 % Askolan kunta yhteensä Toimintamenot ,1 % 4,0 % 4,2 % Toimintatuotot ,5 % 13,1 % -2,1 % Toimintakate ,5 % 2,5 % 5,5 %

13 ASKOLAN KUNTA 11 Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma XI. KÄYTTÖTALOUSOSA VUOSILLE Seuraavilla sivuilla olevalle talousarvion käyttötalousosalle määrätään vastuualueille nettomäärärahat ja sitovat tavoitteet. Talousarvion määrärahoissa on huomioitu talousarvioesitykseen eri käsittelyvaiheissa tehdyt muutokset. Vastuualueet on esitelty toimielimittäin talousarvioasetelman mukaisessa järjestyksessä. Vastuualueen vastuuhenkilö on hallintosäännössä määritelty vastuualueen johtaja, joka on samalla myös tilivelvollinen. Taloussuunnitelmavuosien 2012 ja 2014 määrärahat ja tuloarviot ovat kahdessa viimeisessä sarakkeessa tuhannen euron tarkkuudella. Toimielin rivi kertoo minkä toimielimen alainen vastuualue on. Seuraavalla rivillä on esitetty vastuualueen sitovuustaso sekä kolmannella rivillä on vastuualueen nimi. Toiminnan lyhyt kuvaus / palveluajatus kappaleen sisältö kuvaa lyhyesti vastuualueen tehtävät ja toiminnan. Talousarvioesityksen perustelut sisältää toimielimen esitystä koskevat perustelu, mm. kysynnän ja lainsäädännön muutokset. Uutta talousarviossa 2012 kappale kertoo vastuualueella aloitettavat uudet toiminnot tai muutetut toimintatavat, jotka vaikuttavat sitoviin tavoitteisiin tai määrärahoihin. Toiminnan muutokset otsikon alle on kirjattu vuodesta 2011 lähtien toteutettavat kehittämistoimenpiteet ja suunnitellut toiminnan muutokset. Toiminnan / kehittämisen painopisteet esittää vastuualueen keskeisimmät tehtävät ja toiminnan muodot, joihin vastuualueen tulee panostaa ko. aikana. Tulossuunnitelma on esitetty vain valtuustotason sitovuus- tasolla. Tulossuunnitelmassa on esitetty koko lautakunnan toimintatuotot ja kulut tiliryhmittäin jaoteltuna. Tulossuunnitelma sisältää myös talousarviovuoden poistot. Laskennalliset erät (sisäiset) talousarviovuodelle 2012 lasketaan vuoden 2010 tilinpäätöstietojen perusteella. Talous -osio taulukko on jaettu kuuteen sarakkeeseen. Alla on kuvattu sarakkeiden ja rivien sisältöä: - ensimmäisessä sarakkeessa on vastuualueen nimi ja sen alla ulkoiset menot ja tulot ja edellisistä laskettu ulkoinen nettomeno (sitova määräraha). Lisäksi rivitietona on esitetty vastuualueen poistot sekä sisäiset menot ja tulot. Sisäisiä eriä ovat sellaiset erät, jotka eivät edellytä ulkopuolista rahoitusta (mm. vuokrat, ruokahuollon kustannukset, taloushallinnon kustannukset) sekä koko vastuualueen netto yhteensä. Poistot ja sisäiset erät ovat esitetty vastuualueittain vuosilta Talousarviovuoden 2012 ja taloussuunnitelmavuosien luvut vastuualueittain täydentyvät vuoden 2010 tilinpäätöksen jälkeen. - toinen ja kolmas sarake kertovat vastuualueen historiatiedot eli tilinpäätöksen 2010 sekä vuoden 2011 alkuperäisen talousarvion määrärahat ja tuloarviot. - TA 2012 sarakkeessa on hyväksytyt talousarvion määrärahat ja tuloarviot sadan euron tarkkuudella. Talousarvion käsittelyvaiheissa tällä sarakkeella on kunnanjohtajan esitys hallitukselle ja hallituksen esitys valtuustolle. - taloussuunnitelmavuosien 2013 ja 2014 määrärahat ja tuloarviot ovat kahdessa oikeanpuoleisessa sarakkeessa tuhannen euron tarkkuudella tuhansina euroina. Tunnusluvut kertovat vastuualueen palveluiden laajuudesta eri toiminnoissa. Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2012 on esitetty kunkin vastuualueen alla omana kohtanaan tuloskorttimuodossa. Tuloskortti sisältää: - strategiset tavoitteet näkökulmittain: asiakasnäkökulma, taloudellisen vastuun näkökulma, prosessien laadun näkökulma, oppimisen ja kehityksen sekä henkilöstön näkökulma - menestystekijät, jotka saavutetaan kun tavoitteiseen on päästy - arviointikriteerit ja mittarit, joilla kuvataan onnistumista menestystekijöissä - kuhunkin vastuualueen strategiseen tavoitteeseen liittyvät sitovat tavoitteet vuodelle Usein saattaa olla samat kuin vastuualueen tunnusluvut. - toimenpiteet, jolla asetettu tavoite saavutetaan talousarviovuoden aikana Tuloskortin sitovat tavoitteet vuodelle 2012 ovat talousarviossa sitovuustasoltaan nettomäärärahoja vastaavia.

14 ASKOLAN KUNTA 12 Toimielin: 200 PERUSTURVALAUTAKUNTA Valtuustotaso Perusturvalautakunta vastaa laadultaan ja määrältään riittävien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä kuntalaisille. Toiminta on asiakaslähtöistä ja palveluhenkistä. Kaikilla tulosalueilla suunnataan voimavaroja myös ennaltaehkäisevään työhön. Perusturvalautakunta tekee yhteistyötä sekä kunnan muiden hallinnon alojen että kolmannen sektorin ja naapurikuntien kanssa. Perusturvalautakunnan määrittelemät arvojen sisällöt: Asiakaslähtöisyys: - asiakkaan huomioon ottaminen - palveluhenkisyys - joustava asioiden hoitaminen - tasavertaisuuden toteuttaminen Avoimuus - läpinäkyvä toiminta - hyvä tiedotus - asiantunteva päätöksenteko - puheeksi ottaminen Yhteistyö - yhteistyö hallintokunnan sisällä - yhteistyö kunnan eri toimijoiden kanssa - verkostoituminen / moniammatillinen yhteistyö alueellinen / seutukunnallinen yhteistyö Kustannustietoisuus - ammattitaitoinen, pätevä henkilöstö - tehokas ja kustannustehokas työskentely - laadun kehittäminen ja sen ylläpitäminen - henkilöstön selkeät työnkuvat - henkilöstön työkyvyn ylläpitäminen - tavoitteellinen työskentely Talousarvioesityksen perustelut: Perusturvalautakunnan vuoden 2012 talousarviossa on pyritty turvaamaan lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Uusia virkoja tai toimia ei ole esitetty, kuitenkin esim. lasten päivähoidossa on noudatettava lakisääteisiä ryhmäkokoja ja tarvittaessa palkattava lisää henkilöstöä. Palvelurakenteeseen on esitetty muutoksia mm. eläkkeelle jäämisten johdosta ja määräaikaisuuksia on vähennetty. Ennaltaehkäisevän työn merkitystä korostetaan ja toiminnan painopistettä halutaan siirtää varhaisen tuen antamisen suuntaan. Tavoitteena on ollut mahdollisimman realistinen, taloudellisen ja laadukkaan toiminnan mahdollistava talousarvio. Uutta talousarviossa 2012: Uusia toimintoja ei talousarvioon ole esitetty. Työn ja toimintojen sisältöä kehitetään vastaamaan kuntalaisten palvelujen tarpeeseen ja lainsäädännön vaatimuksiin. Hallintokuntien yhteistyötä tiivistetään mm. SYTY ELÄMÄÄN- hankkeessa, jossa kehitetään etsivää nuorisotyötä ja tuetaan syrjäytymisvaarassa olevia ja työttömiä. Hankkeeseen haetaan valtion hankerahaa. Kunnanvaltuuston kokouksessa päätettiin palauttaa suun terveydenhuollon budjettiin kolmas hammaslääkäri perusturvalautakunnan alkuperäisen esityksen mukaisesti. Nettokustannusvaikutus euroa. Toiminnan muutokset : Perusturvalautakunnan alaisuudessa oleva lasten päivähoidon tulosalue siirretään lukien kokonaisuudessaan sivistystoimen alaisuuteen. Kuntarakenteen muutosvaatimukset tulevat mahdollisesti muuttamaan perusturvalautakunnan toimintaympäristöä, mutta rakenneuudistuksen mukaisista toimenpiteistä tehtävät päätökset eivät ole vielä tiedossa. Toiminnan / kehittämisen painopisteet : Kunta on mukana Ester -hankkeessa, jossa tavoitteena on saada sähköinen hyvinvointikertomus kuntaan sekä aloittaa Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi osassa päätöksentekoa. Hyvinvoinnin mittaamisen kohteeksi valitaan alkuvaiheessa lapsiin ja nuoriin sekä lapsiperheisiin liittyvät indikaattorit. Ennaltaehkäisevää työtä kaikilla toimialueilla pidetään tärkeänä ja sen tehostamiseksi tehdään yhteistyötä myös muiden sektoreiden kanssa. Yksilökohtaisen asiakastyön lisäksi toteutetaan erilaista ryhmätoimintaa ja vertaistukea. Varhaisen tuen antamiseen kaikessa toiminnassa kiinnitetään huomiota. Vanhustenhuolto ja kotihoito tekevät tiivistä yhteistyötä sekä keskenään että perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon kanssa kotona asumisen tukemiseksi ja hoidon porrastuksen onnistumiseksi. Tavoitteena on oikea asiakas / potilas oikeassa paikassa. Kuntalaisia kannustetaan omaehtoiseen terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen mm. erilaisen ryhmätoiminnan avulla. Tunnusluvut: Perusturvalautakunta TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Pitkäaikaisessa hoidossa yli 75-vuotiaista 8,24 % <10 % <9 % <9 % <9 % Ehkäisevän hammashoidon vaikutus: - tervehampaisten osuus 5 ja 12 -vuotiasta 81 / 67% 80/ 60 % 80/ 60 % 80/ 60 % 80/ 60 % Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenot, /asukas <2577 <2560 <2800 <2801

15 ASKOLAN KUNTA 13 Tulossuunnitelma: PERUSTURVALAUTAKUNTA TP 2010 TA 2011 TA 2012 Muutos % TS 2013 TS 2014 Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Vuokratuotot , Muut toimintatuotot Toimintatuotot , Henkilöstökulut , Palveluiden ostot , Aineet ja tarvikkeet , Avustukset , Vuokrat , Muut toimintakulut , Toimintakulut , TOIMINTAKATE (netto) , Rahoitustuoto ja kulut Suunnitelman mukaiset poistot Laskennalliset erät (sisäiset) NETTO YHTEENSÄ Perusturvalautakunnan tuloskortti vuodelle 2012 Vastuualueen strategiset tavoitteet näkökulmittain Asiakasnäkökulma Menestystekijät Arviointikriteerit/ mittarit (millä mitataan) Sitova tavoite 2012(määrä, laatu, euro, on/off) Toimenpiteet 2012 Monipuoliset ja vaihtoehtoja tarjoavat riittävät palvelut Tyytyväiset ja omaaloitteiset, terveet ja aktiiviset kuntalaiset Asiakastyytyväisyys kyselyt eri toimialoilla Kyselyissä arvosana yli 8, valitusten määrä alle 5/vuosi Raportointi Talousnäkökulma Kustannustehokkaat palvelut Prosessinäkökulma Palvelujen tuottamisen vaikuttavuus Seudullisen yhteistyön ja kuntayhteistyön lisääntyminen Tasapainoinen talousarvio Ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen tuen osuus kasvaa Palvelutason monipuolistuminen Sosiaali- ja terveystoimen menot/ asukas Terveyskeskus tehostaa eri tautiryhmien seurantaa ja hoitoa Konkreettiset yhteistyön toteutumiset Nettomenot alle euroa /asukas/v Tunnuslukujen aleneminen Yhteistyötä vähintään kolmen eri toimijan kanssa Raportointi ja seuranta Sisäinen seuranta ja raportointi Raportointi Uudistus- ja henkilöstönäkökulma Osaava ja ammattitaitoinen henkilökunta Hyvä työn laatu ja työmotivaatio Henkilöstön täydennyskoulutuspv/ vuosi Vähintään 2 pv /henkilö Seuranta, yhteiset koulutukset ja muu täydennyskoulutus Henkilöstön työhyvinvointi Hyvä työilmapiiri ja henkilöstön vaihtuvuus vähäistä Työilmapiirimittaukset, sairaus poissaolot Poissa oloja vähemmän kuin edellisenä vuotena Seuranta, toimiva työterveyshuolto, työpaikkojen omat hyvinvointiohjelmat

16 ASKOLAN KUNTA 14 Toimielin: 200 Vastuualue: 220 Vastuuhenkilö: PERUSTURVALAUTAKUNTA Lautakuntataso Sosiaalipalvelut Perusturvajohtaja Marja-Lea Tarkki Sosiaalipalvelut sisältävät sosiaalihuoltolakiin ja muihin erityislakeihin sisältyvät palvelut, joita järjestetään kuntalaisten palvelujen turvaamiseksi. Suurimpaan osaan sosiaalipalveluista kuntalaisilla on ns. subjektiivinen oikeus. Palveluja tuotetaan asiakaslähtöisesti ja asiakkaiden ja perheiden omatoimisuutta tukien. Painopiste on avohuollon palveluissa, mutta tarvittaessa tuotetaan ja / tai ostetaan myös laitoshoidon palveluja. Sosiaali- ja terveydenhuolto toimivat tiiviissä yhteistyössä. Talousarvioesityksen perustelut Sosiaalipalveluissa on tavoitteena turvata vähintään lakisääteisten sosiaalipalveluiden tuottaminen ja muutoksia talousarvioon on tehty huomioiden palveluiden tiedossa oleva todellinen tarve. Talousarvioehdotuksessa on huomioitu kunnan tiukka taloudellinen tilanne, josta syystä on keskitytty lakisääteisen toiminnan turvaamiseen. Palvelujen tuottamisessa jatketaan varhaisen tuen ja ennaltaehkäisevän työn kehittämistä. Uutta talousarviossa 2012: Palvelusetelin kehittämiseksi on meneillään Itä-Uudellamaalla yhteinen hanke, jossa selvitetään setelin käyttömahdollisuuksia ja etsitään palvelun tuottajia sekä luodaan yhteiset kriteerit ja lomakkeisto setelien käyttöönottoon. Palveluja tarvitsevalla asiakkaalla on valinnanmahdollisuus ottaa joko palveluseteli tai kunnallinen palvelu esim. kotihoidon palvelua tarvitessaan. Sosiaalitoimi on mukana Itä-Uudenmaan kuntien yhteisessä Elämä haltuun -hankkeessa, jonka avulla on aloitettu kerran viikossa päiväkeskustoiminta Olonkorjaamo päihde- ja mielenterveyskuntoutujille Leakodilla Monninkylässä. Toiminnassa on mukana kunnan työntekijöiden lisäksi Askolan seurakunta sekä vapaaehtoisia. Tälle hankkeelle on haettu Kasterahoituksella jatkohanketta edelleen kuntien yhteisenä hankkeena. Toiminnan muutokset : Vanhustenhuollossa toteutetaan vuoden 2012 aikana henkilöstömuutos siten, että päivätoiminnan ohjaajan toimi muutetaan fysioterapeutin toimeksi. Vanhustenhuollon omalla fysioterapeutilla turvataan tehokas kuntoutus sekä Mäntyrinteellä että kotihoidon asiakkaille. Tavoitteena on tehostaa hoidon porrastusta ja tukea entistä paremmin kotona asumisen mahdollistamista. Toiminnalle asetettavia tavoitteita mitataan ja niistä raportoidaan. Tavoitteena on mm. siirtoviivepäivien välttäminen, lyhytaikaishoidon tehokas toteutuminen, pitkäaikaishoidon väheneminen, kotona asumisen turvaaminen ja laitostumiskierteen välttäminen. Kotona asumisen mahdollistamiseksi tehdään yhteistyötä myös rakennusviranomaisten kanssa. Tunnusluvuissa oleva tavoite pitkäaikaisessa laitoshoidossa yli 75 -vuotiaista vähemmän kuin 9 %, sisältää sekä pitkäaikaisen laitoshoidon että tehostetun palveluasumisen paikat. Kotihoito aloittaa seniorineuvolan toiminnan Mäntyrinteellä ja muistiryhmien toiminta vakiinnutetaan. Lastensuojelutyössä tavoitteena on siirtää voimavaroja varhaisen tuen antamiseen ja ennaltaehkäisevään työhön. Lastensuojelulain muutokset edellyttävät perhehoidon kehittämistä ja siinä tullaan tekemään yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Ostopalveluiden käyttöä minimoidaan. Toiminnan / kehittämisen painopisteet : Ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen tuen lisääminen kaikissa toiminnoissa on tavoitteena.lasten ja nuorten sekä kaikenikäisten kuntalaisten syrjäytymisen ehkäisy ja erilainen yhteistyö sen saavuttamiseksi on edelleen yksi painopistealue. Pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työttömien työllistäminen tai ohjaaminen koulutukseen on yhtenä painopistealueena. Kotihoidon ja vanhustenhuollon kehittäminen asiakkaiden kotiuttamista tehostamalla. Kuntouttavan työotteen tehostaminen kaikilla palvelun tasoilla. Kunnan toimijat tukevat vapaaehtoistoimintaa ja tekevät yhteistyötä eri järjestöjen ja seurakunnan kanssa. Palvelukeskus Mäntyrinteen toiminnassa lähitavoitteena on dementiaosaston laajentaminen, jonka mahdollistaa testamenttivaroilla saadun remontin toteuttaminen. Talous: Sosiaalipalvelut TP 2010 TA 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 Ulkoiset Toimintamenot Toimintatulot Netto (toimintakate) Sisäiset Poistot Sisäiset menot Sisäiset tulot 0 Netto yhteensä

17 ASKOLAN KUNTA 15 Tunnusluvut: Sosiaalipalvelut TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Pitkäaikaisessa hoidossa yli 75-vuotiaista Sosiaalipalvelujen nettomenot, /asukas Palvelukeskuksen hoitopäivät Kotipalvelukäynnit / kotihoidon käynnnit Toimeentulotukea saavia ruokakuntia Henkilöstön määrä Vanhusten laitospaikkoja Palveluasumispaikat 8 < 10 % <9% - ulkoiset 725 <685 <684 - ulkoiset + sisäiset 676 Sosiaalipalveluiden toiminnalliset tavoitteet vuodelle <20000 <20000 < 150 < Näkökulma Asiakas Talous Prosessi Vastuualueen toiminnalliset tavoitteet Arviointikriteerit/ mittarit (millä mitataan) Valitusten määrä vuodessa Perusturvalautakunnan asiantunteva päätöksenteko Palvelujen suunnitelmallisuus ja tarkoituksenmukaisuus Pitkäaikais-työttömien ja syrjäytymisuhan alla olevien aktivoiminen ja omatoimisuuteen kannustaminen. Palvelutuotannon tehokkuus ja taloudellisuus Perhetyössä ja sosiaalityössä siirretään painopistettä korjaavasta entistä enemmän ennaltaehkäisevään työhön Kotihoidossa ilta- ja viikonlopputyö toimivat Palvelukeskus Mäntyrinne pystyy vastaamaan myös lyhytaikaisen hoidon tarpeeseen Menestystekijät Laadukas ja asiantunteva palvelu Laadukas ja yksilöllinen hoito ja huolenpito Avun tarpeen väheneminen ja elämänlaadun paraneminen Hyvät ja laadukkaat sosiaalipalvelut Varhainen tuki parantaa palvelua ja vähentää korjaavaa työtä Asiakas saa hoidon tarpeensa mukaisesti Hoidon porrastus toimii tehokkaasti Asiakkaiden palvelusuunnitelmat laadittu ja päivitetty säännöllisesti (raportit ja tilastot) Passiivista työmarkkinatukea saavien lukumäärä Nuorten työttömien lukumäärä Sosiaalipalvelujen nettomenot, /asukas/vuosi Vertaistukiryhmät Moniammatilliset verkostot toimivat Lastensuojelun ostopalvelujen määrä Ls-ilmoitusten lukumäärä Avohoito toimii, ei laitoshoitoon kotihoidon vähäisyyden vuoksi Erikoissairaanhoitoon ei synny siirtoviivepäiviä Tavoite 2012 (määrä, laatu, euro, on/off) Toimenpiteet 2012 < 5 kpl / vuosi Ammattitaidon ylläpitäminen, täydennyskoulutus Ls- suunnitelmat tarkistetaan lain ohjeiden mukaisesti, vplsuunnitelmat vähintään kerran vuodessa Saajien määrä pienempi kuin v Kaikille nuorille työ- tai opiskelupaikka Vähemmän kuin 590 euroa /asukas Jokainen ammattilainen kuuluu vähintään yhteen moniammatilliseen työryhmään Lastensuojelun asiakkuudet vähenevät Ls-ilmoitusten määrä pienenee Pitkäaikaishoidossa vähemmän kuin 9 % alle 75 vuotiaista Siirtoviivepäiviä ei ole Riittävien resurssien varaaminen kirjaamiseen ja suunnitteluun Yhteistyö mm. työvoimahallinnon ja Askolan Puhdin kanssa Yhteistyö nuorisotoimen ja koulumaailman kanssa Kustannustehokas ja tavoitteellinen työskentely koko sektorilla Raportointi, tilastot Riittävä resurssointi ja oikea hoidon porrastus Toimiva yhteistyö Raportointi Uudistus ja henkhenkilöstön täydennyskoulutukses-ta ja löstö ammatillisuudesta huolehditaan Osaamisen taso on hyvä ja riittävä Kaikilla on mahdollisuus osallistua täydennys-koulutukseen Vähintään 2 pv/ henkilö Yhteiset koulutukset ja suunnitelmallinen koulutus

18 ASKOLAN KUNTA 16 Toimielin: 200 Vastuualue: 255 Vastuuhenkilö: PERUSTURVALAUTAKUNTA Lautakuntataso Päivähoito Päivähoidon johtaja Johanna Soininen Päivähoito tarjoaa perheille päivähoitopalveluja ja lapsille laadukasta varhaiskasvatusta. Talousarvioesityksen perustelut Päivähoidossa lasten ja aikuisten suhdeluku on lakisääteinen, mikä vaikuttaa henkilöstömenoihin. Työntekijämäärä on päivähoidossa noussut, koska osa työntekijöistä on siirtynyt tekemään lyhennettyä työviikkoa ja heille tarvitaan sijaiset, jotta suhdeluku on lakisääteinen. Uutta talousarviossa 2012: Uusia toimintoja ei talousarviossa ole. Päivähoito kokonaisuudessaan siirtyy kunnan sivistystoimen alaisuuteen alkaen. Toiminnan muutokset : Päivähoitoon tarvitaan lisää hoitopaikkoja kun lasten lukumäärä kunnassa kasvaa. Toiminnan / kehittämisen painopisteet : Päivähoitopalvelujen laatu ja monipuolisuus. Talous: Päivähoito TP 2010 TA 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 Ulkoiset Toimintamenot Toimintatulot Netto (toimintakate) Sisäiset Poistot Sisäiset menot Sisäiset tulot Netto yhteensä Tunnusluvut: Päivähoitopalveluiden nettokustann., TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 /hoitopäivä - perhepäivähoito, ulkoinen 33 <36 <34 - perhepäivähoito, ulkoinen + sisäinen - ryhmäperhepäivähoito, ulkoinen 27 <37 <36 - ryhmäperhepäivähoito, ulkoinen+sisäinen - vuorohoito, ulkoinen 68 <70 <68 - vuorohoito, ulkoinen+sisäinen - päiväkotihoito, ulkoinen 37 <39 <40 - päiväkotihoito, ulkoinen+sisäinen Työntekijöiden lukumäärä Erityispäivähoito Kuusilinna, 3 työntek. 4 4 Puolukka 7 8 Sateenkaari Karpalo Tammenterho 5 6 Perhepäivähoito 4 4

19 ASKOLAN KUNTA 17 Päivähoidon toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2012 Näkökulma Vastuualueen toiminnalliset tavoitteet Menestystekijät Asiakas Kasvatuskumppanuus. Yhteistyön vahvistuminen vanhempien kanssa. Arviointikriteerit/ mittarit (millä mitataan) Varhaiskasvatussuunnitelmien tekeminen aikataulussa. Tavoite 2012 (määrä, laatu, euro, on/off) Päivähoitoyksikköjen varhaiskasvatussuunnitelmien käyttöönotto. Toimenpiteet 2012 Päivähoitoyksikköjen varhaiskasvatussuunnitelmien esittely perusturvalauta-kunnalle ja vanhemmille. Monipuoliset päivähoitopalvelut Asiakkaiden mahdollisuus valita päivähoitomuoto Asiakkaiden tyytyväisyys saamaansa hoitomuotoon Perheiden elämäntilanteisiin sopivat päivähoitopalvelut. Riittävästi hoitopaikkoja ja vaihtoehtoja tarjolla Talous Tilojen tehokas ja monipuolinen käyttö. Monipuolinen ja kustannustehokas päivähoito. Päivähoitopäivän hinta. päiväkodit > 42 /pv vuorohoito >70 /pv ryhmäpp >32 /pv perhepv.hoito > 38 /pv Keskimääräinen hinta alle 48 / hoitopv. Seuranta ja raportointi Henkilöstön tarkoituksen mukainen käyttö. Henkilöstövoimavarojen hallinta ja turvaaminen. Suhdeluvun lapsia/ hoitaja seuraaminen. Lain ja asetuksen mukainen Toimivat vuosilomajärjestelyt ja sijaisjärjestelyt. Prosessi Päivähoidon ammatillisen osaamisen kehittäminen. Perustehtävää tukeva johtaminen. Päivähoidon eri osaalueiden kehittäminen. Laadukas päivähoito Moniammatillinen tiimityöskentely, toiminnan arviointi Laadullinen arviointi Kehityskeskustelut ja yhteinen koulutus Uudistus ja henkpätevä ja pysyvä löstö henkilökunta. Toimiva työyhteisö Vaihtuvuuden seuranta Henkilöstön pätevöityminen Koulutus ja rekrytointi Toimielin: 200 Vastuualue: 266 Vastuuhenkilö: PERUSTURVALAUTAKUNTA Lautakuntataso Kehitysvammahuolto Perusturvajohtaja Marja-Lea Tarkki Kehitysvammahuollon tarkoituksena on turvata kehitysvammaisten erityispalveluiden toteutuminen siten, että palvelujen järjestämisessä huomioidaan yksilölliset erityistarpeet ja osaaminen. Suurin osa kehitysvammaisten palveluista ostetaan ETEVA-kuntayhtymältä. Yksi asiakas on Pirkanmaan sairaanhoitopiirin järjestämien asumispalveluiden piirissä ja yksi yksityisessä hoitokodissa, jossa on järjestetty myös päivätoiminta. Rinnekodilta ostetaan suoraan joitakin erityispalveluja, esim. poliklinikkakäyntejä. Talousarvioesityksen perustelut: Talousarviossa on huomioitu ETEVAn kanssa käyty ostopalvelusopimusneuvottelu. Palveluja ostetaan asumiseen, työ- ja päivätoimintaan sekä perhehoitoon. Palvelun tarvetta on myös päivähoidossa ja kuljetuksissa sekä vähäisessä määrin mm. loma- ja leiritoiminnassa sekä kotona asuville annettavissa asiantuntijapalveluissa. Kehitysvammaisten palvelujen piirissä on 19 henkilöä. Toiminnan muutokset Askolaan on valmistunut vuoden 2011 keväällä ETEVAN ylläpitämänä kehitysvammaisille tarkoitettuja asuntoja, jotka sijaitsevat Palvelukeskus Mäntyrinteen läheisyydessä. ETEVAn henkilöstön kanssa etsitään mahdollisia yhteistyömuotoja Etevan ja kunnan toimijoiden kesken.

20 ASKOLAN KUNTA 18 Talous: Kehitysvammahuolto TP 2010 TA 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 Ulkoiset Toimintamenot Toimintatulot Netto (toimintakate) Sisäiset Poistot Sisäiset menot Sisäiset tulot Netto yhteensä Tunnusluvut: Kehitysvammahuolto TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Työ- ja päivätoimintasuoritteen hinta/pv Asumispalvelun kustannukset, /pv/keskim Työ- ja päivätoiminnassa asiakkaita Asumispalveluiden käyttäjät Asumispäiviä Työ-ja päivätoimintapäiviä Pitkäaik. perhehoidossa hoidettavia Kehitysvammahuollon toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2012 Näkökulma Asiakas Talous Vastuualueen toiminnalliset tavoitteet Asiakasläheinen toiminta ja palvelu Kustannus-tehokkaiden palveluiden tuottaminen Menestystekijät Asiakkaiden osallisuus palveluissa, valintamahdollisuudet Kilpailukykyiset palvelut Prosessi Hyvät yhteistyökäytännöt Toimivat palveluverkostot Uudistus ja henkilökehittämisorientoitunut Ammattitaitoinen, tö toimintaympäristö osaava henkilöstö Arviointikriteerit/ mittarit (millä mitataan) Asiakastyytyväisyys Kustannukset / palvelu Asiakastyytyväisyys Asiakastyytyväisyys Tavoite 2012(määrä, laatu, euro, on/off) Kokonaisvaltainen palvelutarpeen huomioiminen Kustannukset eri palveluyksiköissä ovat kilpailukykyisiä vastaaviin palveluihin verrattuna Ei valituksia Ei valituksia Toimenpiteet 2012 Palvelusopimus Laskutuksen seuranta, raportointi ja palvelusopimuksen seuranta Seuranta Seuranta Toimielin: 200 Vastuualue: 314 Vastuuhenkilö: PERUSTURVALAUTAKUNTA Lautakuntataso Perusterveydenhuolto Johtava lääkäri Kari Pietiläinen Perusterveydenhuolto sisältää kansanterveystyön toteuttamisen kunnassa. Kansanterveystyö on yksilöön ja hänen elinympäristöönsä kohdistuvaa terveydenhoitoa ja yksilön sairaanhoitoa sekä niihin liittyvää toimintaa, jonka tarkoituksena on väestön terveydentilan ylläpitäminen ja edistäminen. Talousarvioesityksen perustelut: Perusterveydenhuollossa on tavoitteena palvelurakenteen pitäminen monipuolisena ja riittävänä. Määrärahaa on varattu kahden lääkärin palkkaukseen. Voimavaroja varataan ennaltaehkäisevään työhön ja lakisääteisiin seulontoihin. Kouluterveydenhoitoon vuoden 2011 aikana saatu lisäresurssi tarvitaan lakisääteisten tarkastusten toteuttamiseen. Osa perusterveydenhuollon palveluista ostetaan edelleen Porvoosta tai yksityisiltä palvelun tuottajilta. Toiminnan muutokset : Uusi terveydenhuoltolaki on tullut voimaan Sen edellyttämänä ensihoitopalvelut siirtyvät erikoissairaanhoidon järjestettäviksi. Porvoon sairaanhoitoalueella ensihoito siirtyy sen vastuulle alkaen, palvelun toteuttajana jatkaa edelleen Porvoon pelastuslaitos. Tervey-